"Tikkutiistaina vuoltiin sytykkeitä. Silloin tehtyjen sytykkeiden uskottiin olevan hyvällä onnella varustettuja. Kellokeskiviikkona laitettiin kellot karjan kaulaan."
https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1728512
Luin ensimmäistä kertaa noista, enkä muista kenenkään käyttäneenkään. Eniten ihmetyttää miksi lehmille laitettaaisiin kello kaulaan jo huhtikuussa, suuressa osassa maata on vielä lunta eikä laitumilla kasva mitään.
Sukkasunnuntai voisi olla ihan vaan että ollaan sukkasillaan kun ei tarvitse laittaa työkenkiä jalkaan, vaikka maataloudessa pitänyt tietysti eläimet hoitaa ja lehmät lypsää silloinkin.Tuskin pääsiäissunnuntaita erityisesti sukan kutomiseenkaan käytetty.
https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1728512
Luin ensimmäistä kertaa noista, enkä muista kenenkään käyttäneenkään. Eniten ihmetyttää miksi lehmille laitettaaisiin kello kaulaan jo huhtikuussa, suuressa osassa maata on vielä lunta eikä laitumilla kasva mitään.
Sukkasunnuntai voisi olla ihan vaan että ollaan sukkasillaan kun ei tarvitse laittaa työkenkiä jalkaan, vaikka maataloudessa pitänyt tietysti eläimet hoitaa ja lehmät lypsää silloinkin.Tuskin pääsiäissunnuntaita erityisesti sukan kutomiseenkaan käytetty.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kellokeskiviikkona oli joissakin paikoin tapana ottaa eläinten kellot talvisäilöstä esille.
Esim. Janakkalassa otettiin kaikki karjankellot esiin ja kuljetettiin niitä helistellen navetan ympäri kerran myötäpäivään ja kahdesti vastapäivään, jonka jälkeen kellot pantiin (navetassa) lehmien kaulaan.
Mansikitkin oli näin otettu mukaan pääsiäisen viettoon parhaimpiinsa pukeutuneina.
Samanlaista tapaa noudatetaan nykyisinkin kun jouluna laitetaan koirille ja kissoille tonttulakkeja, kulkusia ja kelloja kaulaan.
Olipas hauska tapa, mutta ei kai niitä kesään asti kaulassa pidetty? Laitumella ja metsässä ollut kai sitä varten että tietää missä liikkuvat ja pelottaa petoeläimet pois? Meilläkin lapsena niitä oli jossain rakennuksessa, mutta ei koskaan pidetty lehmillä.
Vienan-Karjalassa karjankäynti alkoi rituaalisesti pääsiäisenä. Kello pantiin pääsiäisenä lehmän kaulaan ja vasta kekrinä, jolloin talvikauteen siirtyminen tapahtui, otettiin kello lehmiltä pois ja ripustettiin naulaan pääsiäistä odottelemaan.
Muualla saattoi olla tapana viedä navetassa talon parhaalle lehmälle pääsisäisenä kello kaulaan. Muut lehmät saivat tyytyä kuuntelemaan kalkatusta, kun kellokaslehmä käänteli päätään.
*pääsiäisenä