Onko täältä hävinnyt viikonlopun jälkeen taas keskusteluja? Palstan seuraaminen on vaikeaa.
Vastaukset 670
- Anonyymi
Kyllä, kyllä, hyvin paljon on poistettu.
Mutta yleensä tallennan itselleni useita kokonaisia keskusteluketjuja ja myös paljon kirjoittamiani viestejä. Kerro minulle, mikä sinua kiinnostaa, niin laitan viestit uudelleen. USB-laitteessani on melkein kaikki, melkein.- Anonyymi
Kovin vanhoja viestiketjuja on ilmeisesti erittäin vaikea poistaa, jos poistot jatkuvat, voit kirjoittaa vanhojen viestiketjujen loppuun.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kovin vanhoja viestiketjuja on ilmeisesti erittäin vaikea poistaa, jos poistot jatkuvat, voit kirjoittaa vanhojen viestiketjujen loppuun.
Kovin vanhoja viestiketjuja on ilmeisesti erittäin vaikea poistaa, jos poistot jatkuvat, voit kirjoittaa vanhojen viestiketjujen loppuun.
Laita kuitenkin aluksi uusia viestiketjujen avauksia uusilla kysymyksillä.
Silloin tiedän, että missä mennään.
. Kerro minulle, mikä sinua kiinnostaa, niin laitan viestit uudelleen. USB-laitteessani on melkein kaikki, melkein.
T. Vedoista kirjoittaja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kovin vanhoja viestiketjuja on ilmeisesti erittäin vaikea poistaa, jos poistot jatkuvat, voit kirjoittaa vanhojen viestiketjujen loppuun.
Laita kuitenkin aluksi uusia viestiketjujen avauksia uusilla kysymyksillä.
Silloin tiedän, että missä mennään.
. Kerro minulle, mikä sinua kiinnostaa, niin laitan viestit uudelleen. USB-laitteessani on melkein kaikki, melkein.
T. Vedoista kirjoittaja.Laitan nyt osan poistetusta materiaalista noihin ketjuihin Jos nekin poistetaan, keksimme jotain muuta.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/4100802/kiinostaa
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3843912/mita-suomen-hindu-palsta-tietaa
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3927399/krishna-aiheisia-projekteja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laitan nyt osan poistetusta materiaalista noihin ketjuihin Jos nekin poistetaan, keksimme jotain muuta.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/4100802/kiinostaa
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3843912/mita-suomen-hindu-palsta-tietaa
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3927399/krishna-aiheisia-projektejaMyös tähän viestiketjuun:
****************
Muutamia katkelmia ja paljon käännösvirheitä suomeksi käännettynä.
******************
Manut, maailmankaikkeuden administraattorit
https://vedabase.io/en/library/sb/8/1/
Kahdeksannen laulun ensimmäinen luku on kuvaus neljästä Manusta, nimittäin Svāyambhuvasta, Svārociṣasta, Uttamasta ja Tāmasasta. Kuultuaan kertomuksen Svāyambhuva Manun dynastiasta, joka päättyi Seitsemännessä laulussa, Mahārāja Parīkṣit halusi tietää muista ihmiskunnan kantaisistä. Hän halusi ymmärtää, millainen oli Korkeimman Jumalan laskeutuminen tähän maailmaan. Hän oli kiinnostunut tietämään paitsi siitä, miten Jumala tuli menneisyydessä, myös siitä, miten Hän esiintyy nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Hän halusi myös kuulla Jumalan erilaisista teoista Manun muodossa. Koska Mahārāja Parīkṣit oli innokas tietämään kaikesta tästä, Śukadeva Gosvāmī kuvaili kaikki Manut yksi kerrallaan alkaen kuudesta Manusta, jotka hallitsivat maailmaa.
...
...
Ensimmäinen Manu oli Svāyambhuva Manu. Hänen kaksi tytärtään, Ākūti ja Devahūti-
synnyttivät kaksi poikaa, Yajñan and Kapilan. Śukadeva Gosvāmī on jo kuvannut Kapilan tekoja Kolmannessa laulussa, ja niinpä hän kuvaa tässä Yajñan tekoja...
...
...
Toinen Manu, jonka nimi oli Svārociṣa, oli Agnin poika, ja hänen vanhimmat poikansa olivat Dyumat, Suṣeṇa ja Rociṣmat. Tämän Manun aikana Rocanasta tuli Indra, taivaan kuningas, ja hänen alaisenaan oli lukuisia puolijumalia, joiden johdossa oli Tuṣita. Tuona aikakautena oli myös monia pyhimyksiä, kuten Ūrja ja Stambha. ...
...
...
Priyavratan poika Uttama oli kolmas Manu. Hänen poikiensa joukossa olivat Pavana, Sṛñjaya ja Yajñahotra. Tämän Manun aikana seitsemästä Vasiṣṭha pojasta, joista vanhin oli Pramada, tuli pyhiä tietäjiä. ...
...
...
Tāmasasta, kolmannen Manun veljestä, tuli neljäs Manu. Hänellä oli kymmenen poikaa, mukaan lukien Pṛthu, Khyāti, Nara and Ketu. Hänen valtakaudellaan Satyaki, Hari, Vīrasja muut olivat puolijumalia, Jyotirdhāma johti seitsemää suurta pyhimystä ja Triśikhasta tuli Indra....
...
... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Myös tähän viestiketjuun:
****************
Muutamia katkelmia ja paljon käännösvirheitä suomeksi käännettynä.
******************
Manut, maailmankaikkeuden administraattorit
https://vedabase.io/en/library/sb/8/1/
Kahdeksannen laulun ensimmäinen luku on kuvaus neljästä Manusta, nimittäin Svāyambhuvasta, Svārociṣasta, Uttamasta ja Tāmasasta. Kuultuaan kertomuksen Svāyambhuva Manun dynastiasta, joka päättyi Seitsemännessä laulussa, Mahārāja Parīkṣit halusi tietää muista ihmiskunnan kantaisistä. Hän halusi ymmärtää, millainen oli Korkeimman Jumalan laskeutuminen tähän maailmaan. Hän oli kiinnostunut tietämään paitsi siitä, miten Jumala tuli menneisyydessä, myös siitä, miten Hän esiintyy nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Hän halusi myös kuulla Jumalan erilaisista teoista Manun muodossa. Koska Mahārāja Parīkṣit oli innokas tietämään kaikesta tästä, Śukadeva Gosvāmī kuvaili kaikki Manut yksi kerrallaan alkaen kuudesta Manusta, jotka hallitsivat maailmaa.
...
...
Ensimmäinen Manu oli Svāyambhuva Manu. Hänen kaksi tytärtään, Ākūti ja Devahūti-
synnyttivät kaksi poikaa, Yajñan and Kapilan. Śukadeva Gosvāmī on jo kuvannut Kapilan tekoja Kolmannessa laulussa, ja niinpä hän kuvaa tässä Yajñan tekoja...
...
...
Toinen Manu, jonka nimi oli Svārociṣa, oli Agnin poika, ja hänen vanhimmat poikansa olivat Dyumat, Suṣeṇa ja Rociṣmat. Tämän Manun aikana Rocanasta tuli Indra, taivaan kuningas, ja hänen alaisenaan oli lukuisia puolijumalia, joiden johdossa oli Tuṣita. Tuona aikakautena oli myös monia pyhimyksiä, kuten Ūrja ja Stambha. ...
...
...
Priyavratan poika Uttama oli kolmas Manu. Hänen poikiensa joukossa olivat Pavana, Sṛñjaya ja Yajñahotra. Tämän Manun aikana seitsemästä Vasiṣṭha pojasta, joista vanhin oli Pramada, tuli pyhiä tietäjiä. ...
...
...
Tāmasasta, kolmannen Manun veljestä, tuli neljäs Manu. Hänellä oli kymmenen poikaa, mukaan lukien Pṛthu, Khyāti, Nara and Ketu. Hänen valtakaudellaan Satyaki, Hari, Vīrasja muut olivat puolijumalia, Jyotirdhāma johti seitsemää suurta pyhimystä ja Triśikhasta tuli Indra....
...
...https://vedabase.io/en/library/sb/8/1/2/
O learned brāhmaṇa, Śukadeva Gosvāmī, the great learned persons who are completely intelligent describe the activities and appearance of the Supreme Personality of Godhead during the various manvantaras. We are very eager to hear about these narrations. Kindly describe them.
Oi oppinut brahman [ Śukadeva Gosvāmī], suuret tietäjät, joilla on täydellinen älykkyys, kuvaavat Korkeimman Jumalan, joka laskeutuu tähän maailmaan eri manvantaroissa, tuloa ja tekoja. Olemme innokkaita kuulemaan näitä kertomuksia. Ole hyvä ja kerro meille heistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://vedabase.io/en/library/sb/8/1/2/
O learned brāhmaṇa, Śukadeva Gosvāmī, the great learned persons who are completely intelligent describe the activities and appearance of the Supreme Personality of Godhead during the various manvantaras. We are very eager to hear about these narrations. Kindly describe them.
Oi oppinut brahman [ Śukadeva Gosvāmī], suuret tietäjät, joilla on täydellinen älykkyys, kuvaavat Korkeimman Jumalan, joka laskeutuu tähän maailmaan eri manvantaroissa, tuloa ja tekoja. Olemme innokkaita kuulemaan näitä kertomuksia. Ole hyvä ja kerro meille heistä.https://vedabase.io/en/library/sb/8/1/3/
O learned brāhmaṇa, kindly describe to us whatever activities the Supreme Personality of Godhead, who created this cosmic manifestation, has performed in the past manvantaras, is performing at present, and will perform in the future manvantaras.
Oi oppinut brahman, kuvaile meille armollisesti, mitä tekoja Korkein Herra, joka on luonut tämän kosmisen ilmentymän, on suorittanut menneissä manvantaroissa, suorittaa parhaillaan ja tulee suorittamaan tulevissa manvantaroissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://vedabase.io/en/library/sb/8/1/3/
O learned brāhmaṇa, kindly describe to us whatever activities the Supreme Personality of Godhead, who created this cosmic manifestation, has performed in the past manvantaras, is performing at present, and will perform in the future manvantaras.
Oi oppinut brahman, kuvaile meille armollisesti, mitä tekoja Korkein Herra, joka on luonut tämän kosmisen ilmentymän, on suorittanut menneissä manvantaroissa, suorittaa parhaillaan ja tulee suorittamaan tulevissa manvantaroissa.https://vedabase.io/en/library/sb/8/1/4/
Śukadeva Gosvāmī said: In the present kalpa there have already been six Manus. I have described to you Svāyambhuva Manu and the appearance of many demigods. In this kalpa of Brahmā, Svāyambhuva is the first Manu.
Śukadeva Gosvāmī sanoi: Nykyisessä kalpassa on jo ollut kuusi Manua. Olen kuvannut sinulle Svāyambhuva Manun ja sen, kuinka monia puolijumalia syntyi. Brahman nykyisessä kalpassa Svāyambhuva on ensimmäinen Manu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://vedabase.io/en/library/sb/8/1/4/
Śukadeva Gosvāmī said: In the present kalpa there have already been six Manus. I have described to you Svāyambhuva Manu and the appearance of many demigods. In this kalpa of Brahmā, Svāyambhuva is the first Manu.
Śukadeva Gosvāmī sanoi: Nykyisessä kalpassa on jo ollut kuusi Manua. Olen kuvannut sinulle Svāyambhuva Manun ja sen, kuinka monia puolijumalia syntyi. Brahman nykyisessä kalpassa Svāyambhuva on ensimmäinen Manu.Korkeimmalla Herralla ei ole alkua, ei loppua, ei keskikohtaa. Hän ei kuulu kenellekään yksilölle tai kansakunnalle. Käsitteitä" sisällä "ja" ulkopuolella " ei voida soveltaa Häneen. Korkein Herra on vapaa aineelliselle maailmalle ominaisista kaksinaisuuden ilmenemismuodoista, kuten "alku" ja "loppu", "minun" ja "jonkun toisen". Kyky luoda universumeja on vielä yksi Herran ansio. Siksi Hän on korkein totuus, täynnä absoluuttista suuruutta.
The Supreme Personality of Godhead has no beginning, no end and no middle. Nor does He belong to a particular person or nation. He has no inside or outside. The dualities found within this material world, such as beginning and end, mine and theirs, are all absent from the personality of the Supreme Lord. The universe, which emanates from Him, is another feature of the Lord. Therefore the Supreme Lord is the ultimate truth, and He is complete in greatness. - Anonyymi
https://vedabase.io/en/library/sb/9/2/
The Dynasties of the Sons of Manu
Manun poikien dynastiat
https://vedabase.io/en/library/sb/4/1/
Genealogical Table of the Daughters of Manu
Manun tyttärien genealoginen taulukko - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://vedabase.io/en/library/sb/9/2/
The Dynasties of the Sons of Manu
Manun poikien dynastiat
https://vedabase.io/en/library/sb/4/1/
Genealogical Table of the Daughters of Manu
Manun tyttärien genealoginen taulukkoMiksi Vedat ovat monitulkintaisia?
Vedat ovat monitulkintaisia, koska Krishna on monitulkintainen. Seuraamalla Vedoja ihminen voi toteuttaa kaikki halunsa, sekä henkiset että materiaaliset. Ja koska haluja on paljon, on myös paljon erilaisia tapoja ymmärtää Vedoja.
Jos kaikki olisi yksiselitteistä ilman vaihtoehtoja, se olisi rikkomus elävän olennon valinnan vapautta kohtaan.
Ei kaikki halua olla omistautuneita.... Siksi Krishna teki Vedat monitulkintaisiksi. Krishna on Absoluuttinen Totuus,Hänestä kaikki lähtee. Kaikki tarkoittaa kaikkia mahdollisuuksia, jotka tarjotaan eläville olentoille. Mutta huolimatta käännösten ja tulkintojen moninaisuudesta, jotkut asiat Krishna sanoo yksiselitteisesti. Eli Krishna ei puutu halujemme ja tulkintojemme vapauden. ... rilaisten ymmärrystasojen lisäksi (Brahman, Paramatma, Bhagavan), Krishna sallii myös erilaisia elämän tavoitteita ja näyttää, miten ne voidaan saavuttaa. Mutta niille, jotka haluavat tulla juuri Hänen luokseen, Hän antaa yksiselitteisen tien - omistautuneen palvelun.
**************** - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi Vedat ovat monitulkintaisia?
Vedat ovat monitulkintaisia, koska Krishna on monitulkintainen. Seuraamalla Vedoja ihminen voi toteuttaa kaikki halunsa, sekä henkiset että materiaaliset. Ja koska haluja on paljon, on myös paljon erilaisia tapoja ymmärtää Vedoja.
Jos kaikki olisi yksiselitteistä ilman vaihtoehtoja, se olisi rikkomus elävän olennon valinnan vapautta kohtaan.
Ei kaikki halua olla omistautuneita.... Siksi Krishna teki Vedat monitulkintaisiksi. Krishna on Absoluuttinen Totuus,Hänestä kaikki lähtee. Kaikki tarkoittaa kaikkia mahdollisuuksia, jotka tarjotaan eläville olentoille. Mutta huolimatta käännösten ja tulkintojen moninaisuudesta, jotkut asiat Krishna sanoo yksiselitteisesti. Eli Krishna ei puutu halujemme ja tulkintojemme vapauden. ... rilaisten ymmärrystasojen lisäksi (Brahman, Paramatma, Bhagavan), Krishna sallii myös erilaisia elämän tavoitteita ja näyttää, miten ne voidaan saavuttaa. Mutta niille, jotka haluavat tulla juuri Hänen luokseen, Hän antaa yksiselitteisen tien - omistautuneen palvelun.
****************Käännösvirheet suomeksi:
****************
Mahabharatassa (Shanti Parva 348.51-52) voimme seurata Bhagavad Gitan historiaa seuraavasti.
"Treta-yugan alussa Vivasvan kertoi Manulle tämän tieteen suhteesta Korkeimpaan Herraan.
Manu, ihmiskunnan esi-isä, välitti sen edelleen pojalleen Maharaj Ikshvakulle, tämän maapallon kuninkaalle ja sen Raghu-dynastian (Raghuvaṃśa) esi-isälle, jossa Herra Ramachandra ilmestyi."
Bhagavad-Gita on siis ollut olemassa ihmisten yhteiskunnassa jo Maharaja Ikshvakun ajoista lähtien. Tähän mennessä on kulunut viisituhatta vuotta Kali-yugaa, joka kestää 432 000 vuotta. Sitä ennen oli Dvapara-yuga (800 000 vuotta) ja sitä ennen
Treta-yuga (1 200 000 vuotta).
Noin 2 005 000 vuotta sitten Manu kertoi Bhagavad-Gitan oppilaalleen ja pojalleen Maharaj Ikshvakulle, Maa-planeetan kuninkaalle.
Nykyisen Manun elinikä on noin 305 300 000 vuotta, josta 120 400 000 vuotta (ihmisten ajanlaskennan mukaan) on jo kulunut. Kun otetaan huomioon, että ennen Manun syntymää Herra antoi Gitan oppilaalleen, auringonjumala Vivasvanille, karkea laskelma osoittaa, että Gita on kerrottu ainakin 120 400 000 vuotta sitten, ja se on ollut ihmisyhteisössä kaksi miljoonaa vuotta.
Herra kertoi sen uudelleen Arjunalle noin viisituhatta vuotta sitten.
Tämä on Gitan tarina itse Gitan ja sen kertojan, Herra Sri Krishnan, lausuntojen mukaan. Se kerrottiin auringonjumala Vivasvanille, sillä hän oli kshatriya ja kaikkien kshatriyojen, Auringonjumalan jälkeläisten eli Suryavamsha kshatriyojen, esi-isä.
Koska Bhagavad-Gita, jonka Jumaluuden Ylin Persoonallisuus on kertonut, on yhtä vastaavaa kuin Vedat, tämä tieto on Apaurusheya, yli-inhimillistä.
Kuten Veda-säännöt hyväksytään sellaisenaan, ilman kenenkään tulkintaa, myös "Gita" tulisi hyväksyä ilman mitään maallista tulkintaa.
Maailmalliset kiistelijät voivat spekuloida "Gitalla", mutta silloin se ei ole "Bhagavad-Gita" sellaisena kuin se on. "Bhagavad-Gita" tulisi ottaa sellaisena kuin se on välitetty opetuslapseusketjun kautta, ja tässä sanotaan, että Herra kertoi sen Auringonjumalalle, Auringonjumala kertoi sen pojalleen Manulle, ja Manu kertoi sen pojalleen Ikshvakulle.
Hänen Jumalallinen Armonsa A.C.Bhaktivedanta Swami Prabhupada "Bhagavad-Gitasta sellaisena kuin se on". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käännösvirheet suomeksi:
****************
Mahabharatassa (Shanti Parva 348.51-52) voimme seurata Bhagavad Gitan historiaa seuraavasti.
"Treta-yugan alussa Vivasvan kertoi Manulle tämän tieteen suhteesta Korkeimpaan Herraan.
Manu, ihmiskunnan esi-isä, välitti sen edelleen pojalleen Maharaj Ikshvakulle, tämän maapallon kuninkaalle ja sen Raghu-dynastian (Raghuvaṃśa) esi-isälle, jossa Herra Ramachandra ilmestyi."
Bhagavad-Gita on siis ollut olemassa ihmisten yhteiskunnassa jo Maharaja Ikshvakun ajoista lähtien. Tähän mennessä on kulunut viisituhatta vuotta Kali-yugaa, joka kestää 432 000 vuotta. Sitä ennen oli Dvapara-yuga (800 000 vuotta) ja sitä ennen
Treta-yuga (1 200 000 vuotta).
Noin 2 005 000 vuotta sitten Manu kertoi Bhagavad-Gitan oppilaalleen ja pojalleen Maharaj Ikshvakulle, Maa-planeetan kuninkaalle.
Nykyisen Manun elinikä on noin 305 300 000 vuotta, josta 120 400 000 vuotta (ihmisten ajanlaskennan mukaan) on jo kulunut. Kun otetaan huomioon, että ennen Manun syntymää Herra antoi Gitan oppilaalleen, auringonjumala Vivasvanille, karkea laskelma osoittaa, että Gita on kerrottu ainakin 120 400 000 vuotta sitten, ja se on ollut ihmisyhteisössä kaksi miljoonaa vuotta.
Herra kertoi sen uudelleen Arjunalle noin viisituhatta vuotta sitten.
Tämä on Gitan tarina itse Gitan ja sen kertojan, Herra Sri Krishnan, lausuntojen mukaan. Se kerrottiin auringonjumala Vivasvanille, sillä hän oli kshatriya ja kaikkien kshatriyojen, Auringonjumalan jälkeläisten eli Suryavamsha kshatriyojen, esi-isä.
Koska Bhagavad-Gita, jonka Jumaluuden Ylin Persoonallisuus on kertonut, on yhtä vastaavaa kuin Vedat, tämä tieto on Apaurusheya, yli-inhimillistä.
Kuten Veda-säännöt hyväksytään sellaisenaan, ilman kenenkään tulkintaa, myös "Gita" tulisi hyväksyä ilman mitään maallista tulkintaa.
Maailmalliset kiistelijät voivat spekuloida "Gitalla", mutta silloin se ei ole "Bhagavad-Gita" sellaisena kuin se on. "Bhagavad-Gita" tulisi ottaa sellaisena kuin se on välitetty opetuslapseusketjun kautta, ja tässä sanotaan, että Herra kertoi sen Auringonjumalalle, Auringonjumala kertoi sen pojalleen Manulle, ja Manu kertoi sen pojalleen Ikshvakulle.
Hänen Jumalallinen Armonsa A.C.Bhaktivedanta Swami Prabhupada "Bhagavad-Gitasta sellaisena kuin se on".Tämä vuoropuhelu toistuu yhä uudelleen eri universumeissa, eri aikoina.
Tämä vuoropuhelu toistuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa. Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.
***********************************
Arjuna on Krishnan ikuinen kumppani, joka vaeltaa ikuisesti Herran kanssa koko aineellisessa maailmassa ja jolla on tärkeä rooli tässä loputtomassa draamassa.
...
Juuri ennen taistelun alkua Arjuna katsoi ympärilleen vastakkaisille puolille ja hämmentyi ... Krishna, Arjunan sotavaununkuljettajan roolissa, sai hänet tekemään velvollisuutensa paljastamalla hänelle kaikki maailmankaikkeuden totuudet: totuuden sielusta, karmasta, uudestisyntymisestä, vapautumisesta ja omistautumisesta. Koska me kaikki kohtaamme elämän elintärkeät haasteet ja joudumme käymään omaa taisteluamme, Krishnan sanat koskevat meitä kaikkia.
Tämä draama jatkuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa.
Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.
Suuret itsetoteutuneet sielut ovat pystyneet kuuntelemaan tätä keskustelua mystisen voimansa avulla, ja jotkut heistä ovat tallentaneet sen meidän hyväksemme. Niinpä armeijat valmistautuivat taisteluun Kurukshetran kentillä......
**********************
Edellä on muutama lause His Holiness Purnacandra Goswami ”Gitamritan” esipuheesta - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä vuoropuhelu toistuu yhä uudelleen eri universumeissa, eri aikoina.
Tämä vuoropuhelu toistuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa. Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.
***********************************
Arjuna on Krishnan ikuinen kumppani, joka vaeltaa ikuisesti Herran kanssa koko aineellisessa maailmassa ja jolla on tärkeä rooli tässä loputtomassa draamassa.
...
Juuri ennen taistelun alkua Arjuna katsoi ympärilleen vastakkaisille puolille ja hämmentyi ... Krishna, Arjunan sotavaununkuljettajan roolissa, sai hänet tekemään velvollisuutensa paljastamalla hänelle kaikki maailmankaikkeuden totuudet: totuuden sielusta, karmasta, uudestisyntymisestä, vapautumisesta ja omistautumisesta. Koska me kaikki kohtaamme elämän elintärkeät haasteet ja joudumme käymään omaa taisteluamme, Krishnan sanat koskevat meitä kaikkia.
Tämä draama jatkuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa.
Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.
Suuret itsetoteutuneet sielut ovat pystyneet kuuntelemaan tätä keskustelua mystisen voimansa avulla, ja jotkut heistä ovat tallentaneet sen meidän hyväksemme. Niinpä armeijat valmistautuivat taisteluun Kurukshetran kentillä......
**********************
Edellä on muutama lause His Holiness Purnacandra Goswami ”Gitamritan” esipuheestaBhagavad-gitalla on vapaa tahto. Jos Gita ei pidä meistä, Hänellä on oikeus olla haluamatta kommunikoida kanssamme ja niin Gita jää meille muinaisen idän käsittämättömäksi ja sekavaksi teokseksi.
"Bhagavad-gita" on Herran ääni-inkarnaatio.
Bhagavad-gita on Krishna Itse.
"Srimad Bhagavatam" edustaa Herraa äänessä.
Bhagavad-gita on Absoluuttinen Totuus, joka on ottanut kirjan muodon, ja siinä on kaikki Absoluuttisen Totuuden ominaisuudet.
Ja Kirjan tärkein ominaisuus on Persoona.
Hän katsoo meitä, lukijoita, ja tekee johtopäätöksensä päättäen, avautuuko Hän meille, ja jos avautuu, niin missä määrin.
Siksi tällaisten tutkielmien tutkiminen on pikemminkin antaumusta, ystävyyttä tai rakkautta.
Bhagavad-gita ei ole kuolleita kirjaimia, jotka koostuvat tavalliselle paperille levitetystä painomusteesta.
Gita on Elävä Kirja.
Tutkijat, jotka ovat tutkineet jo monta vuotta, ovat usein tulleet siihen tulokseen, että Kirja on yksinkertaisesti kokoelma Intian historiasta peräisin olevia sanontoja, jotka ovat koordinoimattomia ja joilla on eri kirjoittajat.
Itse asiassa ne eivät yksinkertaisesti ole koskaan solmineet ystävällisiä suhteita Bhagavad-gitaan.
HE OVAT YRITTÄNEET VALLOITTAA KIRJAN, MIKÄ EI OLE OIKEA TAPA KÄSITELLÄ TÄTÄ KIRJAA.
Nöyryyttä vailla olevan ihmisen on hyvin vaikea ymmärtää Bhagavad-gitaa, sillä Bhagavad-gitan merkitys on suuri mysteeri." Bhagavad-gitan tutkimiseen tarvittavat ominaisuudet, kuten kunnioitus, nöyryys ja kiitollisuus, auttavat meitä oivaltamaan Herra Sri Krishnan. Srila Prabhupada sanoi, että "Bhagavad-gita" on henkisen elämän alkuopas. "Bhagavad-gita on transsendentaalinen. Se ei riipu oppilaan pätevyydestä. Kuka tahansa voi ymmärtää sen, kunhan hän suostuu opiskelemaan sitä ja noudattaa sen periaatteita. Se riittää.
Krishna kuitenkin mainitsee Bhagavad-gitassa monissa kohdissa, että tätä salattua tietoa ei pidä selittää niille, jotka eivät ole riittävän askeettisia, joilla ei ole omistautumista, jotka eivät harjoita omistautunutta palvelua, eikä tietenkään niille, jotka ovat kateellisia Hänelle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Bhagavad-gitalla on vapaa tahto. Jos Gita ei pidä meistä, Hänellä on oikeus olla haluamatta kommunikoida kanssamme ja niin Gita jää meille muinaisen idän käsittämättömäksi ja sekavaksi teokseksi.
"Bhagavad-gita" on Herran ääni-inkarnaatio.
Bhagavad-gita on Krishna Itse.
"Srimad Bhagavatam" edustaa Herraa äänessä.
Bhagavad-gita on Absoluuttinen Totuus, joka on ottanut kirjan muodon, ja siinä on kaikki Absoluuttisen Totuuden ominaisuudet.
Ja Kirjan tärkein ominaisuus on Persoona.
Hän katsoo meitä, lukijoita, ja tekee johtopäätöksensä päättäen, avautuuko Hän meille, ja jos avautuu, niin missä määrin.
Siksi tällaisten tutkielmien tutkiminen on pikemminkin antaumusta, ystävyyttä tai rakkautta.
Bhagavad-gita ei ole kuolleita kirjaimia, jotka koostuvat tavalliselle paperille levitetystä painomusteesta.
Gita on Elävä Kirja.
Tutkijat, jotka ovat tutkineet jo monta vuotta, ovat usein tulleet siihen tulokseen, että Kirja on yksinkertaisesti kokoelma Intian historiasta peräisin olevia sanontoja, jotka ovat koordinoimattomia ja joilla on eri kirjoittajat.
Itse asiassa ne eivät yksinkertaisesti ole koskaan solmineet ystävällisiä suhteita Bhagavad-gitaan.
HE OVAT YRITTÄNEET VALLOITTAA KIRJAN, MIKÄ EI OLE OIKEA TAPA KÄSITELLÄ TÄTÄ KIRJAA.
Nöyryyttä vailla olevan ihmisen on hyvin vaikea ymmärtää Bhagavad-gitaa, sillä Bhagavad-gitan merkitys on suuri mysteeri." Bhagavad-gitan tutkimiseen tarvittavat ominaisuudet, kuten kunnioitus, nöyryys ja kiitollisuus, auttavat meitä oivaltamaan Herra Sri Krishnan. Srila Prabhupada sanoi, että "Bhagavad-gita" on henkisen elämän alkuopas. "Bhagavad-gita on transsendentaalinen. Se ei riipu oppilaan pätevyydestä. Kuka tahansa voi ymmärtää sen, kunhan hän suostuu opiskelemaan sitä ja noudattaa sen periaatteita. Se riittää.
Krishna kuitenkin mainitsee Bhagavad-gitassa monissa kohdissa, että tätä salattua tietoa ei pidä selittää niille, jotka eivät ole riittävän askeettisia, joilla ei ole omistautumista, jotka eivät harjoita omistautunutta palvelua, eikä tietenkään niille, jotka ovat kateellisia Hänelle.Yli 5000 vuotta sitten, Herra Krishna antoi Kurukshetran taistelukentällä Arjunalle Gitan pyhän henkisen tiedon ja antoi näin "Jumalan Laulun" koko ihmiskunnan käyttöön.
Heidän vuoropuhelunsa, yksi ihmiskunnan historian suurimmista filosofisista ja uskonnollisista keskusteluista, käytiin juuri ennen taistelua.
"Bhagavad-gita" on salainen sisäänkäynti toiseen maailmaan, jota esoteerikot etsivät Himalajalta, tiedemiehet atomista, tähtitieteilijät muista galakseista, runoilijat riimistä, muusikot melodiasta, tanssijat rytmistä ja filosofit mielestään.....
"Bhagavad-Gita" on todella ainutlaatuinen ilmiö maailmankulttuurin historiassa. "Bhagavad-Gitan" arvo piilee sen poikkeuksellisessa kyvyssä vaikuttaa ihmisen henkiseen kehitykseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yli 5000 vuotta sitten, Herra Krishna antoi Kurukshetran taistelukentällä Arjunalle Gitan pyhän henkisen tiedon ja antoi näin "Jumalan Laulun" koko ihmiskunnan käyttöön.
Heidän vuoropuhelunsa, yksi ihmiskunnan historian suurimmista filosofisista ja uskonnollisista keskusteluista, käytiin juuri ennen taistelua.
"Bhagavad-gita" on salainen sisäänkäynti toiseen maailmaan, jota esoteerikot etsivät Himalajalta, tiedemiehet atomista, tähtitieteilijät muista galakseista, runoilijat riimistä, muusikot melodiasta, tanssijat rytmistä ja filosofit mielestään.....
"Bhagavad-Gita" on todella ainutlaatuinen ilmiö maailmankulttuurin historiassa. "Bhagavad-Gitan" arvo piilee sen poikkeuksellisessa kyvyssä vaikuttaa ihmisen henkiseen kehitykseen.Srimad-Bhagavatam 8.17.28.
Jumalani, Sinä olet kaikkien elävien olentojen, sekä liikkumattomien että liikkuvien, alkuperäinen kantaisä, ja Sinä olet myös Prajāpatien luoja. Oi Jumala, aivan kuten vene on hukkuvan ainoa toivo, Sinä olet ainoa turvapaikka puolijumalille, jotka ovat menettäneet paikkansa taivaallisilla planeetoilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Srimad-Bhagavatam 8.17.28.
Jumalani, Sinä olet kaikkien elävien olentojen, sekä liikkumattomien että liikkuvien, alkuperäinen kantaisä, ja Sinä olet myös Prajāpatien luoja. Oi Jumala, aivan kuten vene on hukkuvan ainoa toivo, Sinä olet ainoa turvapaikka puolijumalille, jotka ovat menettäneet paikkansa taivaallisilla planeetoilla.Manu on nimitys, joka annetaan Veda-teksteissä ihmiskunnan kantaisälle. Manu on myös ensimmäinen maan päällä hallitseva hallitsija ja ainoa henkilö, jonka Herra Vishnu pelasti vedenpaisumuksen aikana. Eri Manut tulevat eri aikoina. Kaikki he ovat hyvin hurskaita ja viisaita. Kukin Maahan saapuvista Manuista hallitsee tietyn ajanjakson, jota kutsutaan manvantaraksi. Neljätoista manvantaraa muodostavat yhden kalpan eli yhden päivän aineellisen maailmankaikkeuden luoneen Brahman elämässä. Yhden päivän aikana Brahman elämässä syntyy siis neljätoista Manua. Puranojen mukaan me elämme tällä hetkellä Shraddhadevan eli Vaivasvata Manun seitsemännessä manvantarassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Manu on nimitys, joka annetaan Veda-teksteissä ihmiskunnan kantaisälle. Manu on myös ensimmäinen maan päällä hallitseva hallitsija ja ainoa henkilö, jonka Herra Vishnu pelasti vedenpaisumuksen aikana. Eri Manut tulevat eri aikoina. Kaikki he ovat hyvin hurskaita ja viisaita. Kukin Maahan saapuvista Manuista hallitsee tietyn ajanjakson, jota kutsutaan manvantaraksi. Neljätoista manvantaraa muodostavat yhden kalpan eli yhden päivän aineellisen maailmankaikkeuden luoneen Brahman elämässä. Yhden päivän aikana Brahman elämässä syntyy siis neljätoista Manua. Puranojen mukaan me elämme tällä hetkellä Shraddhadevan eli Vaivasvata Manun seitsemännessä manvantarassa.
Keitä me oikeastaan olemme?
ceto-darpaṇa-mārjanaṁ bhava-mahā-dāvāgni-nirvāpaṇaṁ
Mielen peili, tietoisuuden peili, on puhdistettava ennakkoluuloista, jotta voi nähdä edes häivähdyksen todellisesta itsestään.
******************
Jumala ei itse asiassa luo mitään. Kaikki on olemassa Krishna-konseptissa. Ajoittain tämä maailma ilmenee, ja sitten se menee kehittymättömään tilaan (ilmentymättömään tilaan). Pralaya ja Mahapralaya. Olemassaolo liukenee Jumalaan ja emanoituu sitten jälleen Hänestä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keitä me oikeastaan olemme?
ceto-darpaṇa-mārjanaṁ bhava-mahā-dāvāgni-nirvāpaṇaṁ
Mielen peili, tietoisuuden peili, on puhdistettava ennakkoluuloista, jotta voi nähdä edes häivähdyksen todellisesta itsestään.
******************
Jumala ei itse asiassa luo mitään. Kaikki on olemassa Krishna-konseptissa. Ajoittain tämä maailma ilmenee, ja sitten se menee kehittymättömään tilaan (ilmentymättömään tilaan). Pralaya ja Mahapralaya. Olemassaolo liukenee Jumalaan ja emanoituu sitten jälleen Hänestä.Toistaiseksi moderni länsimainen tieteellinen paradigma sysää reinkarnaatioilmiön "para-/pseudotieteen" kategoriaan, mikä rajoittaa merkittävästi paitsi saman uskontopsykologian myös koko filosofisen antropologian epistemologisia resursseja.
Tietoisuuden positiivisten muutosten tieteellinen perusteleminen yhden "inkarnaation" puitteissa on mahdotonta: ylivoimainen "reinkarnaatio" on ainoa tapa perustella tietoisuuden positiivisia muutoksia.
Valtaosa ihmisen kriiseistä matkalla kohti totuutta nykyisessä elämässä on seurausta ja samalla tapa selviytyä lukuisista olosuhteista, teoista ja kokemuksista, joiden jälki on kadonnut alitajunnan syvyyksiin ja jotka viittaavat kokemuksiin, jotka eivät selvästikään liity tähän kehoon ja sen elämän erityisiin olosuhteisiin.
Länsimaisen tieteen on yksinkertaisesti palattava omiin juuriinsa, jotka ovat suurelta osin myös Platonin jne. teoksissa, jotka vahvistivat metempsykoosin ajatuksen olevan perustavanlaatuinen persoonallisuuden ontologian rationaalisessa perustelussa ja välttämätön edellytys matkalla täydellisyyteen ”alemmasta maailmasta korkeampaan maailmaan”. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toistaiseksi moderni länsimainen tieteellinen paradigma sysää reinkarnaatioilmiön "para-/pseudotieteen" kategoriaan, mikä rajoittaa merkittävästi paitsi saman uskontopsykologian myös koko filosofisen antropologian epistemologisia resursseja.
Tietoisuuden positiivisten muutosten tieteellinen perusteleminen yhden "inkarnaation" puitteissa on mahdotonta: ylivoimainen "reinkarnaatio" on ainoa tapa perustella tietoisuuden positiivisia muutoksia.
Valtaosa ihmisen kriiseistä matkalla kohti totuutta nykyisessä elämässä on seurausta ja samalla tapa selviytyä lukuisista olosuhteista, teoista ja kokemuksista, joiden jälki on kadonnut alitajunnan syvyyksiin ja jotka viittaavat kokemuksiin, jotka eivät selvästikään liity tähän kehoon ja sen elämän erityisiin olosuhteisiin.
Länsimaisen tieteen on yksinkertaisesti palattava omiin juuriinsa, jotka ovat suurelta osin myös Platonin jne. teoksissa, jotka vahvistivat metempsykoosin ajatuksen olevan perustavanlaatuinen persoonallisuuden ontologian rationaalisessa perustelussa ja välttämätön edellytys matkalla täydellisyyteen ”alemmasta maailmasta korkeampaan maailmaan”.Kysymys:
Onko mitään eroa niiden jivojen ilmenemättömien tilojen välillä, jotka siirtyvät
Maha-Vishnun Kehoon Brahman yön alkaessa tai Brahman kuoleman alkaessa? Onko kyse samasta tilasta, joka on vain kestoltaan erilainen?
Millainen tila tämä on? Onko jiva ikään kuin unessa? Tajuaako se itsensä? Onko sillä jokin muoto? Missä on hienojakoinen keho, mieli tällä hetkellä?
V.K.Prabhu vastaa:
ja Kalpan (Brahman päivän) lopussa ja Maha-Kalpan (Brahman elämän) lopussa jivat upotetaan Narayanan Kehoon, jos he eivät ole saavuttaneet vapautumista.
Heidän fyysisiä ja hienojakoisia kehojaan ei ole olemassa tämän ajanjakson aikana, mutta jäljelle jää heidän svabhava (ehdollistunut luontonsa), se mentaalinen tila, jossa he kohtasivat viimeisen kuoleman.
Heidän fyysisiä ja hienojakoisia kehojaan ei ole olemassa tämän ajanjakson aikana, mutta jäljelle jää heidän svabhava (ehdollistunut luontonsa), se mentaalinen tila, jossa he kohtasivat viimeisen kuoleman.
Vishnu muistaa kaikkien elävien olentojen svabhavan ja uudessa luomisvaiheessa ilmentää jälleen tuon svabhavan mukaiset hienojakoiset ja fyysiset kehot.
Mitä tulee heidän tietoisuuteensa näiden ajanjaksojen aikana, niitä kutsutaan Pralayaksi (syvä uni) Brahman yön alkaessa ja Maha-pralayaksi (erittäin syvä uni) Universumin tuhoutuessa.
Tätä tilaa voidaan verrata anabioosiin, täydelliseen itsensä unohtamiseen.
*******************
Kysymys:
Onko mitään eroa niiden jivojen ilmenemättömien tilojen välillä, jotka siirtyvät
Maha-Vishnun Kehoon Brahman yön alkaessa tai Brahman kuoleman alkaessa? Onko kyse samasta tilasta, joka on vain kestoltaan erilainen?
Millainen tila tämä on? Onko jiva ikään kuin unessa? Tajuaako se itsensä? Onko sillä jokin muoto? Missä on hienojakoinen keho, mieli tällä hetkellä?
V.K.Prabhu vastaa:
ja Kalpan (Brahman päivän) lopussa ja Maha-Kalpan (Brahman elämän) lopussa jivat upotetaan Narayanan Kehoon, jos he eivät ole saavuttaneet vapautumista.
Heidän fyysisiä ja hienojakoisia kehojaan ei ole olemassa tämän ajanjakson aikana, mutta jäljelle jää heidän svabhava (ehdollistunut luontonsa), se mentaalinen tila, jossa he kohtasivat viimeisen kuoleman.
Heidän fyysisiä ja hienojakoisia kehojaan ei ole olemassa tämän ajanjakson aikana, mutta jäljelle jää heidän svabhava (ehdollistunut luontonsa), se mentaalinen tila, jossa he kohtasivat viimeisen kuoleman.
Vishnu muistaa kaikkien elävien olentojen svabhavan ja uudessa luomisvaiheessa ilmentää jälleen tuon svabhavan mukaiset hienojakoiset ja fyysiset kehot.
Mitä tulee heidän tietoisuuteensa näiden ajanjaksojen aikana, niitä kutsutaan Pralayaksi (syvä uni) Brahman yön alkaessa ja Maha-pralayaksi (erittäin syvä uni) Universumin tuhoutuessa.
Tätä tilaa voidaan verrata anabioosiin, täydelliseen itsensä unohtamiseen.
********************
Kysymys:
Kun tulee aika luoda aineellinen maailmankaikkeus uudelleen, luodaan erilaisia kehoja riippuen elävien olentojen karmasta menneisyydessä. Miten aivan ensimmäiset kehot ilmestyvät luomisen aikana?
Eli nyt kun kehoja on jo olemassa, mies- ja naispuoliset yksilöt risteytyvät ja syntyy uusia kehoja, joihin sielut inkarnoituvat.
Ja miten aivan ensimmäiset kehot syntyvät uuden luomiskierroksen aikana?
Vastaus:
Lukekaa Srimad Bhagavatam 5. luku, 2. laulu - "Kaikkien syiden syy".
Siinä kaikki on kuvattu yksityiskohtaisesti.
*********************
Miksi luomisen alussa syntyi vain yksi Brahma ilman vaimoaan? Brahma luo eläviä olentoja olematta sukupuoliyhteydessä vaimonsa kanssa. Miksi Vishnu on järjestänyt sen näin? …
Bīja – siemen sanskritiksi.
Se ei tapahdu vain seksuaalisen lisääntymisen kautta. Esimerkiksi kasvit lisääntyvät eri tavalla.
Ennen ensimmäistä Manua ja hänen vaimoaan Shatarupaa kukaan ei ollut lisääntynyt seksuaalisesti. He olivat ensimmäiset.
Brahmalla on kehittyneempiä lisääntymismenetelmiä. Hänellä on Bīja (kehon malleja), jotka hän saa Vishnulta, ja nämä Bīja-kehot kehittyvät jo valmiiksi kehoiksi. Se on eräänlainen mentaalinen konsepti.
Sillä Brahman keho koostuu puhtaasta intellektistä.
Ja Brahmalla on vaimo (Savitri), mutta hän ei tarvitse häntä hedelmöitymiseen vaan elämän täydellisyyteen, niin sanotusti täydelliseen kokonaisuuteen.
Purusha ja prakriti ovat aina olemassa yhdessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysymys:
Onko mitään eroa niiden jivojen ilmenemättömien tilojen välillä, jotka siirtyvät
Maha-Vishnun Kehoon Brahman yön alkaessa tai Brahman kuoleman alkaessa? Onko kyse samasta tilasta, joka on vain kestoltaan erilainen?
Millainen tila tämä on? Onko jiva ikään kuin unessa? Tajuaako se itsensä? Onko sillä jokin muoto? Missä on hienojakoinen keho, mieli tällä hetkellä?
V.K.Prabhu vastaa:
ja Kalpan (Brahman päivän) lopussa ja Maha-Kalpan (Brahman elämän) lopussa jivat upotetaan Narayanan Kehoon, jos he eivät ole saavuttaneet vapautumista.
Heidän fyysisiä ja hienojakoisia kehojaan ei ole olemassa tämän ajanjakson aikana, mutta jäljelle jää heidän svabhava (ehdollistunut luontonsa), se mentaalinen tila, jossa he kohtasivat viimeisen kuoleman.
Heidän fyysisiä ja hienojakoisia kehojaan ei ole olemassa tämän ajanjakson aikana, mutta jäljelle jää heidän svabhava (ehdollistunut luontonsa), se mentaalinen tila, jossa he kohtasivat viimeisen kuoleman.
Vishnu muistaa kaikkien elävien olentojen svabhavan ja uudessa luomisvaiheessa ilmentää jälleen tuon svabhavan mukaiset hienojakoiset ja fyysiset kehot.
Mitä tulee heidän tietoisuuteensa näiden ajanjaksojen aikana, niitä kutsutaan Pralayaksi (syvä uni) Brahman yön alkaessa ja Maha-pralayaksi (erittäin syvä uni) Universumin tuhoutuessa.
Tätä tilaa voidaan verrata anabioosiin, täydelliseen itsensä unohtamiseen.
*******************
Kysymys:
Onko mitään eroa niiden jivojen ilmenemättömien tilojen välillä, jotka siirtyvät
Maha-Vishnun Kehoon Brahman yön alkaessa tai Brahman kuoleman alkaessa? Onko kyse samasta tilasta, joka on vain kestoltaan erilainen?
Millainen tila tämä on? Onko jiva ikään kuin unessa? Tajuaako se itsensä? Onko sillä jokin muoto? Missä on hienojakoinen keho, mieli tällä hetkellä?
V.K.Prabhu vastaa:
ja Kalpan (Brahman päivän) lopussa ja Maha-Kalpan (Brahman elämän) lopussa jivat upotetaan Narayanan Kehoon, jos he eivät ole saavuttaneet vapautumista.
Heidän fyysisiä ja hienojakoisia kehojaan ei ole olemassa tämän ajanjakson aikana, mutta jäljelle jää heidän svabhava (ehdollistunut luontonsa), se mentaalinen tila, jossa he kohtasivat viimeisen kuoleman.
Heidän fyysisiä ja hienojakoisia kehojaan ei ole olemassa tämän ajanjakson aikana, mutta jäljelle jää heidän svabhava (ehdollistunut luontonsa), se mentaalinen tila, jossa he kohtasivat viimeisen kuoleman.
Vishnu muistaa kaikkien elävien olentojen svabhavan ja uudessa luomisvaiheessa ilmentää jälleen tuon svabhavan mukaiset hienojakoiset ja fyysiset kehot.
Mitä tulee heidän tietoisuuteensa näiden ajanjaksojen aikana, niitä kutsutaan Pralayaksi (syvä uni) Brahman yön alkaessa ja Maha-pralayaksi (erittäin syvä uni) Universumin tuhoutuessa.
Tätä tilaa voidaan verrata anabioosiin, täydelliseen itsensä unohtamiseen.
********************
Kysymys:
Kun tulee aika luoda aineellinen maailmankaikkeus uudelleen, luodaan erilaisia kehoja riippuen elävien olentojen karmasta menneisyydessä. Miten aivan ensimmäiset kehot ilmestyvät luomisen aikana?
Eli nyt kun kehoja on jo olemassa, mies- ja naispuoliset yksilöt risteytyvät ja syntyy uusia kehoja, joihin sielut inkarnoituvat.
Ja miten aivan ensimmäiset kehot syntyvät uuden luomiskierroksen aikana?
Vastaus:
Lukekaa Srimad Bhagavatam 5. luku, 2. laulu - "Kaikkien syiden syy".
Siinä kaikki on kuvattu yksityiskohtaisesti.
*********************
Miksi luomisen alussa syntyi vain yksi Brahma ilman vaimoaan? Brahma luo eläviä olentoja olematta sukupuoliyhteydessä vaimonsa kanssa. Miksi Vishnu on järjestänyt sen näin? …
Bīja – siemen sanskritiksi.
Se ei tapahdu vain seksuaalisen lisääntymisen kautta. Esimerkiksi kasvit lisääntyvät eri tavalla.
Ennen ensimmäistä Manua ja hänen vaimoaan Shatarupaa kukaan ei ollut lisääntynyt seksuaalisesti. He olivat ensimmäiset.
Brahmalla on kehittyneempiä lisääntymismenetelmiä. Hänellä on Bīja (kehon malleja), jotka hän saa Vishnulta, ja nämä Bīja-kehot kehittyvät jo valmiiksi kehoiksi. Se on eräänlainen mentaalinen konsepti.
Sillä Brahman keho koostuu puhtaasta intellektistä.
Ja Brahmalla on vaimo (Savitri), mutta hän ei tarvitse häntä hedelmöitymiseen vaan elämän täydellisyyteen, niin sanotusti täydelliseen kokonaisuuteen.
Purusha ja prakriti ovat aina olemassa yhdessä.Luomisen kynnyksellä Korkein Persoonallisuus asetti Veda-tiedon Brahman sydämeen. Luomisen alussa oli vain Brahma, mutta hän ei kuitenkaan luonut Vedoja. Tämän perusteella voimme päätellä, että mikään tämän maailman olento ei olisi voinut laatia Vedoja. Vedalaisen tiedon lahjoitti aineellisen maailman luonut Korkein Herra.
Brahma-samhita - (kirjaimellisesti "Brahman rukousten kokoelma"), yksi Gaudiya Vaishnavismin tärkeimmistä kirjoituksista. "Brahma Samhita sisältää tämän maailmankaikkeuden luojan, Brahman, Krishnalle esittämät rukoukset, jotka Brahma lausui luomisen alussa. Monien vuosisatojen ajan Brahma Samhitan tekstiä pidettiin kadonneena. Kuudennentoista vuosisadan alussa Chaitanya Mahaprabhu (1486-1534) löysi pyhiinvaellusmatkallaan Etelä-Intiassa Adi-Keshavan temppelistä Brahma-Samhitan viidennen luvun 62 shlokaa.
****************
Jokaista maailmankaikkeutta hallitsevat Korkeimman Jumalan edustajat, jotka työskentelevät Hänen johdollaan ja valvovat aineellisten energioiden ilmenemismuotoja ja toimintaa. Jumala ei osallistu suoraan aineellisten universumien luomiseen ja ylläpitoon, mutta Hänen edustajansa, joita kutsutaan puolijumaliksi, ovat vastuussa niistä. Yksi tällainen edustaja on Brahma. Samaan olentoon saatetaan viitata eri tavoin eri perinteissä. Veda-perinteessä Brahma hoitaa ne luomistehtävät, jotka me yleensä liitämme Korkeimpaan Jumalaan.
Brahma myös valvoo tiettyjä taivaallisia maailmoja ja asuu korkeimmassa taivaallisessa maailmassa. Jokaisessa maailmankaikkeudessa on eri Brahma. Kun ihmiset puhuvat Luoja-Jumalasta, he itse asiassa puhuvat Brahmasta (joka esiintyy eri kulttuureissa eri nimillä). Hän ei ole Jumala, hän toimii vain Jumalan puolesta. Kristityt palvovat häntä ilmeisesti Jumalana, vaikka hän on puolijumala, kuolevainen kuten ihmisetkin.
Mutta hän on maailmankaikkeutemme luoja. Jokaisella maailmankaikkeudella on oma Brahmansa. Brahma ei ole on nimi, vaan ammattinimike
Toisinaan Brahman virka annetaan olennolle, joka on lähes sataprosenttisesti täydellinen, mutta joka ei ole täysin voittanut halua hallita. Tällaiselle sielulle annetaan mahdollisuus toimia Brahmana- luojana ja valvoa maailmankaikkeuden aineellisten ilmentymien järjestystä. Brahman elinikä on 311 biljoonaa 40 miljoonaa vuotta. Tämä luku saattaa tuntua epäuskottavalta, mutta aika menee eri tavalla korkeimmilla planeetoilla. Tämä luku on ihmisen ajanlaskennan mukainen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luomisen kynnyksellä Korkein Persoonallisuus asetti Veda-tiedon Brahman sydämeen. Luomisen alussa oli vain Brahma, mutta hän ei kuitenkaan luonut Vedoja. Tämän perusteella voimme päätellä, että mikään tämän maailman olento ei olisi voinut laatia Vedoja. Vedalaisen tiedon lahjoitti aineellisen maailman luonut Korkein Herra.
Brahma-samhita - (kirjaimellisesti "Brahman rukousten kokoelma"), yksi Gaudiya Vaishnavismin tärkeimmistä kirjoituksista. "Brahma Samhita sisältää tämän maailmankaikkeuden luojan, Brahman, Krishnalle esittämät rukoukset, jotka Brahma lausui luomisen alussa. Monien vuosisatojen ajan Brahma Samhitan tekstiä pidettiin kadonneena. Kuudennentoista vuosisadan alussa Chaitanya Mahaprabhu (1486-1534) löysi pyhiinvaellusmatkallaan Etelä-Intiassa Adi-Keshavan temppelistä Brahma-Samhitan viidennen luvun 62 shlokaa.
****************
Jokaista maailmankaikkeutta hallitsevat Korkeimman Jumalan edustajat, jotka työskentelevät Hänen johdollaan ja valvovat aineellisten energioiden ilmenemismuotoja ja toimintaa. Jumala ei osallistu suoraan aineellisten universumien luomiseen ja ylläpitoon, mutta Hänen edustajansa, joita kutsutaan puolijumaliksi, ovat vastuussa niistä. Yksi tällainen edustaja on Brahma. Samaan olentoon saatetaan viitata eri tavoin eri perinteissä. Veda-perinteessä Brahma hoitaa ne luomistehtävät, jotka me yleensä liitämme Korkeimpaan Jumalaan.
Brahma myös valvoo tiettyjä taivaallisia maailmoja ja asuu korkeimmassa taivaallisessa maailmassa. Jokaisessa maailmankaikkeudessa on eri Brahma. Kun ihmiset puhuvat Luoja-Jumalasta, he itse asiassa puhuvat Brahmasta (joka esiintyy eri kulttuureissa eri nimillä). Hän ei ole Jumala, hän toimii vain Jumalan puolesta. Kristityt palvovat häntä ilmeisesti Jumalana, vaikka hän on puolijumala, kuolevainen kuten ihmisetkin.
Mutta hän on maailmankaikkeutemme luoja. Jokaisella maailmankaikkeudella on oma Brahmansa. Brahma ei ole on nimi, vaan ammattinimike
Toisinaan Brahman virka annetaan olennolle, joka on lähes sataprosenttisesti täydellinen, mutta joka ei ole täysin voittanut halua hallita. Tällaiselle sielulle annetaan mahdollisuus toimia Brahmana- luojana ja valvoa maailmankaikkeuden aineellisten ilmentymien järjestystä. Brahman elinikä on 311 biljoonaa 40 miljoonaa vuotta. Tämä luku saattaa tuntua epäuskottavalta, mutta aika menee eri tavalla korkeimmilla planeetoilla. Tämä luku on ihmisen ajanlaskennan mukainen.https://vaniquotes.org/wiki/There_are_fourteen_Manus_in_one_day_of_Brahma
There are fourteen Manus in one day of Brahma
Yhdessä Brahman päivässä vaihtuu neljätoista Manua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://vaniquotes.org/wiki/There_are_fourteen_Manus_in_one_day_of_Brahma
There are fourteen Manus in one day of Brahma
Yhdessä Brahman päivässä vaihtuu neljätoista Manua.Tämän meidän universumimme Brahma elää 51. elinvuottaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämän meidän universumimme Brahma elää 51. elinvuottaan.
Brahman elämä, päivä ja yö
Kaikki aineellisessa maailmassa käy läpi syntymän, kehityksen, kypsymisen, hiipumisen ja sitten uuden inkarnaation vaiheet. Myös maailmankaikkeudella on elämänsä kesto, ja niin on myös sen asukkailla. Aineellisen maailmankaikkeutemme elämä kestää sata vuotta sen luojansa, Brahman, elämästä, mikä on 311 040 000 000 000 (kolmesataa yksitoista biljoonaa ja neljäkymmentä miljardia) maanpäällistä vuotta. Nykyinen Brahma elää 51. elinvuottaan.
Brahman yksi päivä (kalpa) kestää 4 320 000 000 000 (neljä miljardia kolmesataa kaksikymmentä miljoonaa) vuotta ja yhtä pitkä on hänen yönsä. Brahman yön aikana elävät olennot siirtyvät ilmentymättömään tilaan, ja sitten, uuden päivän koittaessa, ne heräävät ja jatkavat vaellustaan maailmankaikkeudessa karman lakia noudattaen. Tätä voidaan verrata siihen, miten laitamme tietokoneen lepotilaan. Sitä ei voi sanoa sammutetuksi, vaan se on osittain keskeytetty ja valmis palaamaan työhön milloin tahansa.
Maailmankaikkeuden elämän päättyessä korkeampien planeettojen tietäjät astuvat meditoiden Brahman kehoon, jota käytetään metafyysisenä avaruusaluksena. He menevät henkimaailmaan ja saavuttavat siellä ikuisen elämän. Niinpä muutkin elävät olennot, vaikka ne ovatkin inkarnoituneet muihin aineellisiin universumeihin, pysyvät edelleen syntymän ja kuoleman maailmassa.
Maailman osittainen ja täydellinen tuhoutuminen
Katsokaamme tarkemmin Brahman päivää, joka koostuu neljästätoista manvantarasta - hallituskaudesta. Tämä tarkoittaa, että tämän päivän, kalpan, aikana neljätoista Manua, ihmiskunnan kantaisää, vaihtuu. Me elämme heistä seitsemännen, jonka nimi on Vaivasvata-manu, aikakautta.
Manvantaroiden välissä maailmankaikkeus tuhoutuu osittain vedenpaisumusten muodossa. Viittauksia vedenpaisumuksiin on monissa uskonnoissa ja muinaisissa tarinoissa...
... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Brahman elämä, päivä ja yö
Kaikki aineellisessa maailmassa käy läpi syntymän, kehityksen, kypsymisen, hiipumisen ja sitten uuden inkarnaation vaiheet. Myös maailmankaikkeudella on elämänsä kesto, ja niin on myös sen asukkailla. Aineellisen maailmankaikkeutemme elämä kestää sata vuotta sen luojansa, Brahman, elämästä, mikä on 311 040 000 000 000 (kolmesataa yksitoista biljoonaa ja neljäkymmentä miljardia) maanpäällistä vuotta. Nykyinen Brahma elää 51. elinvuottaan.
Brahman yksi päivä (kalpa) kestää 4 320 000 000 000 (neljä miljardia kolmesataa kaksikymmentä miljoonaa) vuotta ja yhtä pitkä on hänen yönsä. Brahman yön aikana elävät olennot siirtyvät ilmentymättömään tilaan, ja sitten, uuden päivän koittaessa, ne heräävät ja jatkavat vaellustaan maailmankaikkeudessa karman lakia noudattaen. Tätä voidaan verrata siihen, miten laitamme tietokoneen lepotilaan. Sitä ei voi sanoa sammutetuksi, vaan se on osittain keskeytetty ja valmis palaamaan työhön milloin tahansa.
Maailmankaikkeuden elämän päättyessä korkeampien planeettojen tietäjät astuvat meditoiden Brahman kehoon, jota käytetään metafyysisenä avaruusaluksena. He menevät henkimaailmaan ja saavuttavat siellä ikuisen elämän. Niinpä muutkin elävät olennot, vaikka ne ovatkin inkarnoituneet muihin aineellisiin universumeihin, pysyvät edelleen syntymän ja kuoleman maailmassa.
Maailman osittainen ja täydellinen tuhoutuminen
Katsokaamme tarkemmin Brahman päivää, joka koostuu neljästätoista manvantarasta - hallituskaudesta. Tämä tarkoittaa, että tämän päivän, kalpan, aikana neljätoista Manua, ihmiskunnan kantaisää, vaihtuu. Me elämme heistä seitsemännen, jonka nimi on Vaivasvata-manu, aikakautta.
Manvantaroiden välissä maailmankaikkeus tuhoutuu osittain vedenpaisumusten muodossa. Viittauksia vedenpaisumuksiin on monissa uskonnoissa ja muinaisissa tarinoissa...
...Kun Brahman elämä päättyy, universumi tuhoutuu kokonaan. Tätä kuvataan Srimad-Bhagavatamissa (11.3.9-15)[1]. Aurinko muuttuu vähitellen yhä aktiivisemmaksi. Näin tapahtuu useiden vuosituhansien ajan, mutta viimeisen sadan vuoden ajan aurinko tuhoaa kaiken elävän. Sitten liekit raivoavat sadan vuoden ajan ja muuttavat maan tuhkaksi. Valtavat jäätiköt ja meret haihtuvat, ja syntyy mustia, piirteettömiä pilviä, jotka peittävät koko planeetan. Sitten sata vuotta sataa loputtomasti sadetta, ja universaali tulva syöksyy paistetun maan mustaan valtamereen, jonka yli ei näy auringonvaloa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun Brahman elämä päättyy, universumi tuhoutuu kokonaan. Tätä kuvataan Srimad-Bhagavatamissa (11.3.9-15)[1]. Aurinko muuttuu vähitellen yhä aktiivisemmaksi. Näin tapahtuu useiden vuosituhansien ajan, mutta viimeisen sadan vuoden ajan aurinko tuhoaa kaiken elävän. Sitten liekit raivoavat sadan vuoden ajan ja muuttavat maan tuhkaksi. Valtavat jäätiköt ja meret haihtuvat, ja syntyy mustia, piirteettömiä pilviä, jotka peittävät koko planeetan. Sitten sata vuotta sataa loputtomasti sadetta, ja universaali tulva syöksyy paistetun maan mustaan valtamereen, jonka yli ei näy auringonvaloa.
Yhden päivän aikana Brahman elämässä vaihtuu siis neljätoista manaa.
Puranojen mukaan me elämme tällä hetkellä Shraddhadevan eli Vaivasvata Manun seitsemännessä manvantarassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhden päivän aikana Brahman elämässä vaihtuu siis neljätoista manaa.
Puranojen mukaan me elämme tällä hetkellä Shraddhadevan eli Vaivasvata Manun seitsemännessä manvantarassa.”Ihmisten lisääntyminen alussa
Kuinka ihmiset lisääntyivät alussa? Manu on meidän esi-isä ja hän sai lapsia vaimonsa kanssa mutta kenen kanssa ne lapset lisääntyivät? Keskenäänkö?”
Kun luodaan ihminen, on aivan selvää, että luodaan aluksi pari eikä aluksi pelkkää miestä.
Luomisen. Samaan aikaan. Se johtuu siitä, että kehojen mallit ovat jo olemassa.
Ja silti kaikki tapahtuu tietyssä järjestyksessä.
Luomisen kymmenen vaihetta: ensin luodaan puolijumalat, joka hallitsevat universumia (universumimme hallitus) alemmat olennot, sitten kasvit, mikro-organismit, jotka ovat ravintoa muille jne. eläimet, ihmiset, toissijaiset puolijumalat (upadevat, jotka täyttävät jotain toissijaista tehtävää universumissa, upadevat eivät kuulu universumin hallitukseen), muut olennot, demonit jne. (demoni - elävä olento, jolla on demoninen luonne).
Lisääntyvätkö he keskenään? Eivät. Kyse ei ole siitä, että saman äidin ja isän lapset lisääntyisivät keskenään.
Kun luodaan ihminen, on aivan selvää, että luodaan aluksi pari eikä aluksi pelkkää miestä.
Ihmiskunnan esi-isä, Manu ja hänen vaimonsa, ensimmäinen nainen, lähtivät Brahman, maailmankaikkeutemme luojan, kehosta.
ON AINA OTETTAVA HUOMIOON ASIAYHTEYS, KONTEKSTI, VIITEKEHYS.
Brahmaloka, maailmankaikkeutemme korkein planeetta (Brahman, maailmankaikkeutemme TOISSIJAISEN LUOJAN, asuinpaikka). TOISSIJAISEN.
BRAHMA, HÄNEN ENSIMMÄISET POJAT, JOTKA LÄHTEVÄT HÄN MIELESTÄÄN JNE. MUUSTAKIN JNE. OVAT AINA VIISAITA, VEDALAISIA VIISAITA, TIETÄJIÄ. BRAHMAN KEHO KOOSTUU ÄLYSTÄ, INTELLEKTISTÄ.
Naisia ei ollut vielä ilmennyt tässä vaiheessa.
Alussa tietäjien on vielä kehitettävä askeesin voimaa.
ALUSSA, VIELÄ ENNEN MANUA JA SHATARUPAA - ENNEN HEITÄ JO OLIVAT OLEMASSA VEDALAISET VIISAAT, TIETÄJÄT.
VASTA MYÖHEMMIN ILMESTYIVÄT ENSIMMÄISET IHMISET: MANU JA HÄNEN VAIMONSA SHATARUPA. HE ILMESTYIVÄT SAMANAIKAISESTI.
Ihmiskunnan esi-isä, Manu ja hänen vaimonsa, ensimmäinen nainen, lähtivät SAMANAIKAISESTI Brahman, maailmankaikkeutemme luojan, kehosta.
JA VASTA SEN JÄLKEEN MANUN JA SHATARUPAN TYTTÄRIÄ ANNETTIIN NÄILLE ENSIMMÄISILLE VEDALAISILLE TIETÄJILLE VAIMOIKSI.
MYÖHEMMIN MANUN JA SHATARUPAN TYTTÄRET SAIVAT LAPSIA VEDALAISTEN TIETÄJIEN KANSSA.
EI SIIS KESKENÄÄN MANUN LAPSET. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
”Ihmisten lisääntyminen alussa
Kuinka ihmiset lisääntyivät alussa? Manu on meidän esi-isä ja hän sai lapsia vaimonsa kanssa mutta kenen kanssa ne lapset lisääntyivät? Keskenäänkö?”
Kun luodaan ihminen, on aivan selvää, että luodaan aluksi pari eikä aluksi pelkkää miestä.
Luomisen. Samaan aikaan. Se johtuu siitä, että kehojen mallit ovat jo olemassa.
Ja silti kaikki tapahtuu tietyssä järjestyksessä.
Luomisen kymmenen vaihetta: ensin luodaan puolijumalat, joka hallitsevat universumia (universumimme hallitus) alemmat olennot, sitten kasvit, mikro-organismit, jotka ovat ravintoa muille jne. eläimet, ihmiset, toissijaiset puolijumalat (upadevat, jotka täyttävät jotain toissijaista tehtävää universumissa, upadevat eivät kuulu universumin hallitukseen), muut olennot, demonit jne. (demoni - elävä olento, jolla on demoninen luonne).
Lisääntyvätkö he keskenään? Eivät. Kyse ei ole siitä, että saman äidin ja isän lapset lisääntyisivät keskenään.
Kun luodaan ihminen, on aivan selvää, että luodaan aluksi pari eikä aluksi pelkkää miestä.
Ihmiskunnan esi-isä, Manu ja hänen vaimonsa, ensimmäinen nainen, lähtivät Brahman, maailmankaikkeutemme luojan, kehosta.
ON AINA OTETTAVA HUOMIOON ASIAYHTEYS, KONTEKSTI, VIITEKEHYS.
Brahmaloka, maailmankaikkeutemme korkein planeetta (Brahman, maailmankaikkeutemme TOISSIJAISEN LUOJAN, asuinpaikka). TOISSIJAISEN.
BRAHMA, HÄNEN ENSIMMÄISET POJAT, JOTKA LÄHTEVÄT HÄN MIELESTÄÄN JNE. MUUSTAKIN JNE. OVAT AINA VIISAITA, VEDALAISIA VIISAITA, TIETÄJIÄ. BRAHMAN KEHO KOOSTUU ÄLYSTÄ, INTELLEKTISTÄ.
Naisia ei ollut vielä ilmennyt tässä vaiheessa.
Alussa tietäjien on vielä kehitettävä askeesin voimaa.
ALUSSA, VIELÄ ENNEN MANUA JA SHATARUPAA - ENNEN HEITÄ JO OLIVAT OLEMASSA VEDALAISET VIISAAT, TIETÄJÄT.
VASTA MYÖHEMMIN ILMESTYIVÄT ENSIMMÄISET IHMISET: MANU JA HÄNEN VAIMONSA SHATARUPA. HE ILMESTYIVÄT SAMANAIKAISESTI.
Ihmiskunnan esi-isä, Manu ja hänen vaimonsa, ensimmäinen nainen, lähtivät SAMANAIKAISESTI Brahman, maailmankaikkeutemme luojan, kehosta.
JA VASTA SEN JÄLKEEN MANUN JA SHATARUPAN TYTTÄRIÄ ANNETTIIN NÄILLE ENSIMMÄISILLE VEDALAISILLE TIETÄJILLE VAIMOIKSI.
MYÖHEMMIN MANUN JA SHATARUPAN TYTTÄRET SAIVAT LAPSIA VEDALAISTEN TIETÄJIEN KANSSA.
EI SIIS KESKENÄÄN MANUN LAPSET.Bhagavad Gita 10.6
Seitsemän suurta tietäjää ja neljä muuta suurta tietäjää ennen heitä sekä Manut
(ihmiskunnan kantaisät) virtaavat kaikki Minusta – he ovat syntyneet Minun mielestäni,
ja kaikki erilaisia planeettoja asuttavat elävät olennot ovat heidän jälkeläisiään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Bhagavad Gita 10.6
Seitsemän suurta tietäjää ja neljä muuta suurta tietäjää ennen heitä sekä Manut
(ihmiskunnan kantaisät) virtaavat kaikki Minusta – he ovat syntyneet Minun mielestäni,
ja kaikki erilaisia planeettoja asuttavat elävät olennot ovat heidän jälkeläisiään.Brahmā tunnetaan nimellä Pitāmaha, isoisä, ja Krishna tunnetaan nimellä Prapitāmaha, isoisän isä. Näin sanotaan Bhagavad-gītān yhdessätoista luvussa (11.39).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Brahmā tunnetaan nimellä Pitāmaha, isoisä, ja Krishna tunnetaan nimellä Prapitāmaha, isoisän isä. Näin sanotaan Bhagavad-gītān yhdessätoista luvussa (11.39).
Arjuna puhuttelee Krishnaa myös esi-isäksi, koska Hän on maailmankaikkeuden ensimmäisen elävän olennon, Brahman, isä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Arjuna puhuttelee Krishnaa myös esi-isäksi, koska Hän on maailmankaikkeuden ensimmäisen elävän olennon, Brahman, isä.
Joku joskus sanoi, että:
"Veda-kirjoissa opetetaan että muiden maailmankaikkeuksien asukkaat saivat alkunsa Swayambhuva Manusta eli Kainin pojasta Hanokista."'
MUTTA:
Vedoissa ei mainita mitään tällaista, ja se on myös mahdotonta, koska Manu on miljardeja vuosia Kainia vanhempi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joku joskus sanoi, että:
"Veda-kirjoissa opetetaan että muiden maailmankaikkeuksien asukkaat saivat alkunsa Swayambhuva Manusta eli Kainin pojasta Hanokista."'
MUTTA:
Vedoissa ei mainita mitään tällaista, ja se on myös mahdotonta, koska Manu on miljardeja vuosia Kainia vanhempi."Veda-kirjoissa opetetaan että muiden maailmankaikkeuksien asukkaat saivat alkunsa Swayambhuva Manusta eli Kainin pojasta Hanokista."'
EI OPETETA.
Jos puhut tällaisista asioista, niin sinun pitäisi olla antaa meille sanskritinkielinen linkki. Sano lähde sanskritin kielellä, teksti, ja tekstin numero, ja sitten sama teksti muilla kielillä. Tällaista ei ole missään. Miksi sinä väität jotain sellaista, mitä ei ole olemassa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Veda-kirjoissa opetetaan että muiden maailmankaikkeuksien asukkaat saivat alkunsa Swayambhuva Manusta eli Kainin pojasta Hanokista."'
EI OPETETA.
Jos puhut tällaisista asioista, niin sinun pitäisi olla antaa meille sanskritinkielinen linkki. Sano lähde sanskritin kielellä, teksti, ja tekstin numero, ja sitten sama teksti muilla kielillä. Tällaista ei ole missään. Miksi sinä väität jotain sellaista, mitä ei ole olemassaIhmiskunnan tuntematon historia
https://richardlthompson.com/book/forbidden-archeology
FORBIDDEN ARCHEOLOGY
The Hidden History of the Human Race
by Michael A. Cremo and Richard L. Thompson - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihmiskunnan tuntematon historia
https://richardlthompson.com/book/forbidden-archeology
FORBIDDEN ARCHEOLOGY
The Hidden History of the Human Race
by Michael A. Cremo and Richard L. ThompsonBrahma-samhita - (kirjaimellisesti "Brahman rukousten kokoelma"), yksi Gaudiya Vaishnavismin tärkeimmistä kirjoituksista. "Brahma Samhita sisältää tämän maailmankaikkeuden luojan, Brahman, Krishnalle esittämät rukoukset, jotka Brahma lausui luomisen alussa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä vuoropuhelu toistuu yhä uudelleen eri universumeissa, eri aikoina.
Tämä vuoropuhelu toistuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa. Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.
***********************************
Arjuna on Krishnan ikuinen kumppani, joka vaeltaa ikuisesti Herran kanssa koko aineellisessa maailmassa ja jolla on tärkeä rooli tässä loputtomassa draamassa.
...
Juuri ennen taistelun alkua Arjuna katsoi ympärilleen vastakkaisille puolille ja hämmentyi ... Krishna, Arjunan sotavaununkuljettajan roolissa, sai hänet tekemään velvollisuutensa paljastamalla hänelle kaikki maailmankaikkeuden totuudet: totuuden sielusta, karmasta, uudestisyntymisestä, vapautumisesta ja omistautumisesta. Koska me kaikki kohtaamme elämän elintärkeät haasteet ja joudumme käymään omaa taisteluamme, Krishnan sanat koskevat meitä kaikkia.
Tämä draama jatkuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa.
Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.
Suuret itsetoteutuneet sielut ovat pystyneet kuuntelemaan tätä keskustelua mystisen voimansa avulla, ja jotkut heistä ovat tallentaneet sen meidän hyväksemme. Niinpä armeijat valmistautuivat taisteluun Kurukshetran kentillä......
**********************
Edellä on muutama lause His Holiness Purnacandra Goswami ”Gitamritan” esipuheestaPärjätään hyvin.
- Anonyymi00295
Anonyymi kirjoitti:
Bhagavad-gitalla on vapaa tahto. Jos Gita ei pidä meistä, Hänellä on oikeus olla haluamatta kommunikoida kanssamme ja niin Gita jää meille muinaisen idän käsittämättömäksi ja sekavaksi teokseksi.
"Bhagavad-gita" on Herran ääni-inkarnaatio.
Bhagavad-gita on Krishna Itse.
"Srimad Bhagavatam" edustaa Herraa äänessä.
Bhagavad-gita on Absoluuttinen Totuus, joka on ottanut kirjan muodon, ja siinä on kaikki Absoluuttisen Totuuden ominaisuudet.
Ja Kirjan tärkein ominaisuus on Persoona.
Hän katsoo meitä, lukijoita, ja tekee johtopäätöksensä päättäen, avautuuko Hän meille, ja jos avautuu, niin missä määrin.
Siksi tällaisten tutkielmien tutkiminen on pikemminkin antaumusta, ystävyyttä tai rakkautta.
Bhagavad-gita ei ole kuolleita kirjaimia, jotka koostuvat tavalliselle paperille levitetystä painomusteesta.
Gita on Elävä Kirja.
Tutkijat, jotka ovat tutkineet jo monta vuotta, ovat usein tulleet siihen tulokseen, että Kirja on yksinkertaisesti kokoelma Intian historiasta peräisin olevia sanontoja, jotka ovat koordinoimattomia ja joilla on eri kirjoittajat.
Itse asiassa ne eivät yksinkertaisesti ole koskaan solmineet ystävällisiä suhteita Bhagavad-gitaan.
HE OVAT YRITTÄNEET VALLOITTAA KIRJAN, MIKÄ EI OLE OIKEA TAPA KÄSITELLÄ TÄTÄ KIRJAA.
Nöyryyttä vailla olevan ihmisen on hyvin vaikea ymmärtää Bhagavad-gitaa, sillä Bhagavad-gitan merkitys on suuri mysteeri." Bhagavad-gitan tutkimiseen tarvittavat ominaisuudet, kuten kunnioitus, nöyryys ja kiitollisuus, auttavat meitä oivaltamaan Herra Sri Krishnan. Srila Prabhupada sanoi, että "Bhagavad-gita" on henkisen elämän alkuopas. "Bhagavad-gita on transsendentaalinen. Se ei riipu oppilaan pätevyydestä. Kuka tahansa voi ymmärtää sen, kunhan hän suostuu opiskelemaan sitä ja noudattaa sen periaatteita. Se riittää.
Krishna kuitenkin mainitsee Bhagavad-gitassa monissa kohdissa, että tätä salattua tietoa ei pidä selittää niille, jotka eivät ole riittävän askeettisia, joilla ei ole omistautumista, jotka eivät harjoita omistautunutta palvelua, eikä tietenkään niille, jotka ovat kateellisia Hänelle.Niin!
- Anonyymi
JEESUS SOVITTI SYNTISI GOLGATAN RISTILLÄ!
Hän oli Sijaisuhri. Saat nyt siirtää syntisi Golgatalle ”uskon kautta Hänen vereensä.” Room. 3:25.
”Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi…” Jes. 53:5.
Jumala rakastaa Sinua! Hän tahtoo Sinut Taivaaseen.
Mikäli päätät mennä kadotukseen Sinun ei tarvitse tehdä mitään. Jatkat vain entiseen tapaan synneissäsi. Näin olet valinnut kadotukseen johtavan tien. Silloin kuolet synneissäsi ilman Jeesusta. Viimeisellä tuomiolla Jumala vahvistaa oman valintasi.
Odotamme valintaasi yhdessä Jeesuksen kanssa!
Raamattu sanoo Sinulle näin: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen Nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.” Apt. 2 :38.
”Kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, Hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi” (Joh. 1:12).- Anonyymi
"JEESUS SOVITTI SYNTISI GOLGATAN RISTILLÄ!"
MIKSI SITTEN KRISTITYT OVAT JULMIA, JOS NIIN ON? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"JEESUS SOVITTI SYNTISI GOLGATAN RISTILLÄ!"
MIKSI SITTEN KRISTITYT OVAT JULMIA, JOS NIIN ON?"JEESUS SOVITTI SYNTISI GOLGATAN RISTILLÄ!"
MIKSI SITTEN KRISTITYT OVAT JULMIA, JOS NIIN ON?
"Toivotamme sinut tervetulleeksi löytämään elämääsi oikea sisältö! Mutta hindulaisuudesta et sitä löydä, sen voimme taata."
MUTTA KRISTINUSKOSSA ON TOTUUS, VAIKKA SE TEKEEKIN KRISTITYISTÄ ÄÄRIMMÄISEN VÄKIVALTAISIA, OMITUISIA TOTUUKSIA, JOTKA TEKEVÄT IHMISESTÄ VÄKIVALTAISEN.
"Evankeliumi kertoo Jumalan rakkaudesta"
MIKSI SITTEN KRISTITYT OVAT VÄKIVALTAISIA, JOS SEURAAVAT "OIKEAA" USKONTOA?
Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.
Jos olistte palvonut jotakin rakastavaa, ette olisi julmia.
"Karma: Hindulaisuudessa ei ole anteeksiantoa - vain karmaa"
Päinvastoin, anteeksianto on läsnä kaikkialla; ilman anteeksiantoa ei voi tapahtua henkistä edistystä.
OLETKO OPPINUT SANSKRITIA, JOTTA VOISIT EDES PUHUA NÄISTÄ ASIOISTA PÄTEVÄSTI?
OLETKO KÄYNYT LÄPI KAIKKI AIEMMAT VAIHEET, JOTTA VOISIT EDES ALKAA TUTKIA AIHETTA?
KRISTITYT, TE PUHUTTE RAKKAUDESTA, MUTTA OLETTE VÄKIVALTAISIA, SIINÄ ON SUURI RISTIRIITA.
On tarpeen pitää mielisairaina tai rappeutuneina kaikkia niitä, joissa uskontoon liittyy julmuutta, väkivaltaa, terroria. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"JEESUS SOVITTI SYNTISI GOLGATAN RISTILLÄ!"
MIKSI SITTEN KRISTITYT OVAT JULMIA, JOS NIIN ON?
"Toivotamme sinut tervetulleeksi löytämään elämääsi oikea sisältö! Mutta hindulaisuudesta et sitä löydä, sen voimme taata."
MUTTA KRISTINUSKOSSA ON TOTUUS, VAIKKA SE TEKEEKIN KRISTITYISTÄ ÄÄRIMMÄISEN VÄKIVALTAISIA, OMITUISIA TOTUUKSIA, JOTKA TEKEVÄT IHMISESTÄ VÄKIVALTAISEN.
"Evankeliumi kertoo Jumalan rakkaudesta"
MIKSI SITTEN KRISTITYT OVAT VÄKIVALTAISIA, JOS SEURAAVAT "OIKEAA" USKONTOA?
Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.
Jos olistte palvonut jotakin rakastavaa, ette olisi julmia.
"Karma: Hindulaisuudessa ei ole anteeksiantoa - vain karmaa"
Päinvastoin, anteeksianto on läsnä kaikkialla; ilman anteeksiantoa ei voi tapahtua henkistä edistystä.
OLETKO OPPINUT SANSKRITIA, JOTTA VOISIT EDES PUHUA NÄISTÄ ASIOISTA PÄTEVÄSTI?
OLETKO KÄYNYT LÄPI KAIKKI AIEMMAT VAIHEET, JOTTA VOISIT EDES ALKAA TUTKIA AIHETTA?
KRISTITYT, TE PUHUTTE RAKKAUDESTA, MUTTA OLETTE VÄKIVALTAISIA, SIINÄ ON SUURI RISTIRIITA.
On tarpeen pitää mielisairaina tai rappeutuneina kaikkia niitä, joissa uskontoon liittyy julmuutta, väkivaltaa, terroria.Jos joku haluaa tulla väkivaltaiseksi sadistiksi, hänen pitäisi valita kristinusko, tämä on havaittu hindukeskustelupalstoilla, jossa kristityt lähettävät murhaviestejä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos joku haluaa tulla väkivaltaiseksi sadistiksi, hänen pitäisi valita kristinusko, tämä on havaittu hindukeskustelupalstoilla, jossa kristityt lähettävät murhaviestejä.
Kristitty kirjoitti:
"Ja jos minulla olisi valta Luojajumalan, ampuisin nyt kaikki edellä totuutta hämmentävät hinduistit sun muut. "
On tarpeen pitää mielisairaina tai rappeutuneina kaikkia niitä, joissa uskontoon liittyy julmuutta, väkivaltaa, terroria. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kristitty kirjoitti:
"Ja jos minulla olisi valta Luojajumalan, ampuisin nyt kaikki edellä totuutta hämmentävät hinduistit sun muut. "
On tarpeen pitää mielisairaina tai rappeutuneina kaikkia niitä, joissa uskontoon liittyy julmuutta, väkivaltaa, terroria.Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
Suomalainen muinaisusko oli kiehtova kokonaisuus uskomuksia ja mystiikkaa
https://pomedia.fi/2023/01/19/suomalainen-muinaisusko-oli-kiehtova-kokonaisuus-uskomuksia-ja-mystiikkaa/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
Suomalainen muinaisusko oli kiehtova kokonaisuus uskomuksia ja mystiikkaa
https://pomedia.fi/2023/01/19/suomalainen-muinaisusko-oli-kiehtova-kokonaisuus-uskomuksia-ja-mystiikkaa/Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
"Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta"
"Suomesta tulee monikulttuurinen jos annamme vieraiden oppien jatkaa kirjoittelemista"
Haluatko perustaa oman Gestapon hindupalstoille, haluatko natsihallituksen tänne, jossa kontrolloisit kaikkia. Ilman lupaasi kukaan ei voi kirjoittaa hinduviestejä?
Emme lannistu, taistelemme sananvapauden puolesta. Yhdessä ahkerien nuorten kanssa meitä on jo kovin iso porukka ympäri Suomea.
Jos emme tee niin, kristityt valloittajat tekevät maankaappauksen, hindujen keskusteluosioon, eikä meillä ole mahdollisuutta keskustella aiheista, joista olemme kiinnostuneita..
Teitä on aluksi pyydetty hyvin kauniisti ja kohteliaasti jättämään ihmiset rauhaan, mutta kaikin mahdollisin keinoin jatkatte hindujen ahdistelua.
Jos meitä ei olisi ahdisteltu ja jos te ette olisi tyrkyttäneet omaa kristinuskoanne entisille kristityille, kukaan ei olisi saanut tietää tällaisista asioista, en olisi mitään edes kirjoittanut tällaisista faktoista.
"Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta”
Alunperin minun laittama materiaalia on jaettu suurelle määrälle entisiä kristittyjä sekä ahkerille nuorillemme, laitamme kaikki poistetut viestit takaisin, tiimimme on suuri.
Kristitty, sinä yksin tai jopa useamman voimin et ehtii poistaa niin paljon, kun taas me moninkertaisella voimalla laitamme kaiken takaisin, nuorisomme on muutenkin kesälomalla.
Kristityt lietsovat vihaa ”hinduja” vastaan ja ovat sitten yllättyneitä siitä, että ihmiset puolustautuvat heidän hyökkäyksiään vastaan. Tämä ei ole edes kristittyjen aluetta, mutta täällä he esittävät tappouhkauksia ja muita julmuuksia. Kuka täällä häiritsee uskonrauhaa?
Kristityt nauttivat sadistisella tavalla idän palstojen vainoamisesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
"Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta"
"Suomesta tulee monikulttuurinen jos annamme vieraiden oppien jatkaa kirjoittelemista"
Haluatko perustaa oman Gestapon hindupalstoille, haluatko natsihallituksen tänne, jossa kontrolloisit kaikkia. Ilman lupaasi kukaan ei voi kirjoittaa hinduviestejä?
Emme lannistu, taistelemme sananvapauden puolesta. Yhdessä ahkerien nuorten kanssa meitä on jo kovin iso porukka ympäri Suomea.
Jos emme tee niin, kristityt valloittajat tekevät maankaappauksen, hindujen keskusteluosioon, eikä meillä ole mahdollisuutta keskustella aiheista, joista olemme kiinnostuneita..
Teitä on aluksi pyydetty hyvin kauniisti ja kohteliaasti jättämään ihmiset rauhaan, mutta kaikin mahdollisin keinoin jatkatte hindujen ahdistelua.
Jos meitä ei olisi ahdisteltu ja jos te ette olisi tyrkyttäneet omaa kristinuskoanne entisille kristityille, kukaan ei olisi saanut tietää tällaisista asioista, en olisi mitään edes kirjoittanut tällaisista faktoista.
"Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta”
Alunperin minun laittama materiaalia on jaettu suurelle määrälle entisiä kristittyjä sekä ahkerille nuorillemme, laitamme kaikki poistetut viestit takaisin, tiimimme on suuri.
Kristitty, sinä yksin tai jopa useamman voimin et ehtii poistaa niin paljon, kun taas me moninkertaisella voimalla laitamme kaiken takaisin, nuorisomme on muutenkin kesälomalla.
Kristityt lietsovat vihaa ”hinduja” vastaan ja ovat sitten yllättyneitä siitä, että ihmiset puolustautuvat heidän hyökkäyksiään vastaan. Tämä ei ole edes kristittyjen aluetta, mutta täällä he esittävät tappouhkauksia ja muita julmuuksia. Kuka täällä häiritsee uskonrauhaa?
Kristityt nauttivat sadistisella tavalla idän palstojen vainoamisesta.Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
"Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta"
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Haluatko perustaa oman Gestapon hindupalstoille, haluatko natsihallituksen tänne, jossa kontrolloisit kaikkia. Ilman lupaasi kukaan ei voi kirjoittaa hinduviestejä?
Adolf on kristittynä selvästi se idoli, jonka jalanjäljissä sinä kuljeskelet.
Adolf Hitler: Hitler: Natsipuolue edustaa positiivista kristinuskoa
Adolf Hitler: Hitler: Fasismi on lähempänä kristinuskoa kuin liberalismi tai marxilaisuus.
Lyhyesti sanottuna sekarotuisuuden tulokset ovat aina seuraavat: (a) ylemmän rodun taso laskee; b) fyysinen ja henkinen rappeutuminen alkaa, mikä johtaa hitaasti mutta vakaasti elinvoiman asteittaiseen kuivumiseen. Teko, joka saa aikaan tällaisen kehityksen, on synti Iankaikkisen Luojan tahtoa vastaan. Ja syntinä tämä teko kostetaan.
- Adolf Hitler, Mein Kampf, 1. osa, 11. luku.
Adolf Hitler: Hitler: Pyhäinhäväistys Jumalaa vastaan
Jokainen, joka uskaltaa koskea Herran korkeimpaan kuvaan, syyllistyy pyhäinhäväistykseen tämän ihmeen hyväntahtoista Luojaa vastaan ja myötävaikuttaa paratiisista karkottamiseen.
- Adolf Hitler, Mein Kampf, 2. osa, 1. luku. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
"Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta"
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Haluatko perustaa oman Gestapon hindupalstoille, haluatko natsihallituksen tänne, jossa kontrolloisit kaikkia. Ilman lupaasi kukaan ei voi kirjoittaa hinduviestejä?
Adolf on kristittynä selvästi se idoli, jonka jalanjäljissä sinä kuljeskelet.
Adolf Hitler: Hitler: Natsipuolue edustaa positiivista kristinuskoa
Adolf Hitler: Hitler: Fasismi on lähempänä kristinuskoa kuin liberalismi tai marxilaisuus.
Lyhyesti sanottuna sekarotuisuuden tulokset ovat aina seuraavat: (a) ylemmän rodun taso laskee; b) fyysinen ja henkinen rappeutuminen alkaa, mikä johtaa hitaasti mutta vakaasti elinvoiman asteittaiseen kuivumiseen. Teko, joka saa aikaan tällaisen kehityksen, on synti Iankaikkisen Luojan tahtoa vastaan. Ja syntinä tämä teko kostetaan.
- Adolf Hitler, Mein Kampf, 1. osa, 11. luku.
Adolf Hitler: Hitler: Pyhäinhäväistys Jumalaa vastaan
Jokainen, joka uskaltaa koskea Herran korkeimpaan kuvaan, syyllistyy pyhäinhäväistykseen tämän ihmeen hyväntahtoista Luojaa vastaan ja myötävaikuttaa paratiisista karkottamiseen.
- Adolf Hitler, Mein Kampf, 2. osa, 1. luku."Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Haluatko natsihallituksen tänne, jossa kontrolloisit kaikkia.
Adolf on kristittynä selvästi se idoli, jonka jalanjäljissä sinä kuljeskelet.
Adolf Hitler: Hitler: Natsipuolue edustaa positiivista kristinuskoa
Adolf Hitler: Hitler: Fasismi on lähempänä kristinuskoa kuin liberalismi tai marxilaisuus.
Adolf Hitler: Hitler: Synti Jumalan tahtoa vastaan
... Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla juutalaisia vastaan teen Herran työtä.
ADOLF HITLER
Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla "hinduja" vastaan hindupalstoilla teen Herran työtä.
Äärifundamentalistinen kristitty - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Haluatko natsihallituksen tänne, jossa kontrolloisit kaikkia.
Adolf on kristittynä selvästi se idoli, jonka jalanjäljissä sinä kuljeskelet.
Adolf Hitler: Hitler: Natsipuolue edustaa positiivista kristinuskoa
Adolf Hitler: Hitler: Fasismi on lähempänä kristinuskoa kuin liberalismi tai marxilaisuus.
Adolf Hitler: Hitler: Synti Jumalan tahtoa vastaan
... Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla juutalaisia vastaan teen Herran työtä.
ADOLF HITLER
Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla "hinduja" vastaan hindupalstoilla teen Herran työtä.
Äärifundamentalistinen kristittyAdolf Hitler: Hitler: Natsipuolue edustaa positiivista kristinuskoa
Adolf Hitler: Hitler: Fasismi on lähempänä kristinuskoa kuin liberalismi tai marxilaisuus.
Adolf Hitler: Adolf Hitler: Jumalan kiittäminen
Vielä tänäänkään en häpeä sanoa, että myrskyisän innostuksen vallassa lankesin polvilleni ja kiitin Taivasta ylitsevuotavasta sydämestäni siitä, että hän oli suonut minulle sen onnen, että sain elää tänä aikana.
- Adolf Hitler, Mein Kampf, 1. osa, 5. luku.
Adolf Hitler: Hitler: Jumalan armo hymyilee
Vielä kerran isänmaan laulut jyrähtivät taivaalle pitkin loputtomia marssikolonnia, ja viimeisen kerran Herran armo hymyili kiittämättömille lapsilleen.
- Adolf Hitler pohtii ensimmäistä maailmansotaa, Mein Kampf, 1. osa, 7. luku.
Adolf Hitler: Hitler: Jumalan tehtävän täyttäminen - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Adolf Hitler: Hitler: Natsipuolue edustaa positiivista kristinuskoa
Adolf Hitler: Hitler: Fasismi on lähempänä kristinuskoa kuin liberalismi tai marxilaisuus.
Adolf Hitler: Adolf Hitler: Jumalan kiittäminen
Vielä tänäänkään en häpeä sanoa, että myrskyisän innostuksen vallassa lankesin polvilleni ja kiitin Taivasta ylitsevuotavasta sydämestäni siitä, että hän oli suonut minulle sen onnen, että sain elää tänä aikana.
- Adolf Hitler, Mein Kampf, 1. osa, 5. luku.
Adolf Hitler: Hitler: Jumalan armo hymyilee
Vielä kerran isänmaan laulut jyrähtivät taivaalle pitkin loputtomia marssikolonnia, ja viimeisen kerran Herran armo hymyili kiittämättömille lapsilleen.
- Adolf Hitler pohtii ensimmäistä maailmansotaa, Mein Kampf, 1. osa, 7. luku.
Adolf Hitler: Hitler: Jumalan tehtävän täyttäminen"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Haluatko natsihallituksen tänne, jossa kontrolloisit kaikkia.
Adolf on kristittynä selvästi se idoli, jonka jalanjäljissä sinä kuljeskelet.
Adolf Hitler: Hitler: Natsipuolue edustaa positiivista kristinuskoa
Adolf Hitler: Hitler: Fasismi on lähempänä kristinuskoa kuin liberalismi tai marxilaisuus.
Adolf Hitler: Hitler: Synti Jumalan tahtoa vastaan
Lyhyesti sanottuna sekarotuisuuden tulokset ovat aina seuraavat: (a) ylemmän rodun taso laskee; b) fyysinen ja henkinen rappeutuminen alkaa, mikä johtaa hitaasti mutta vakaasti elinvoiman asteittaiseen kuivumiseen. Teko, joka saa aikaan tällaisen kehityksen, on synti Iankaikkisen Luojan tahtoa vastaan. Ja syntinä tämä teko kostetaan.
- Adolf Hitler, Mein Kampf, 1. osa, 11. luku.
Adolf Hitler: Hitler: Pyhäinhäväistys Jumalaa vastaan
Jokainen, joka uskaltaa koskea Herran korkeimpaan kuvaan, syyllistyy pyhäinhäväistykseen tämän ihmeen hyväntahtoista Luojaa vastaan ja myötävaikuttaa paratiisista karkottamiseen.
- Adolf Hitler, Mein Kampf, 2. osa, 1. luku. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Haluatko natsihallituksen tänne, jossa kontrolloisit kaikkia.
Adolf on kristittynä selvästi se idoli, jonka jalanjäljissä sinä kuljeskelet.
Adolf Hitler: Hitler: Natsipuolue edustaa positiivista kristinuskoa
Adolf Hitler: Hitler: Fasismi on lähempänä kristinuskoa kuin liberalismi tai marxilaisuus.
Adolf Hitler: Hitler: Synti Jumalan tahtoa vastaan
Lyhyesti sanottuna sekarotuisuuden tulokset ovat aina seuraavat: (a) ylemmän rodun taso laskee; b) fyysinen ja henkinen rappeutuminen alkaa, mikä johtaa hitaasti mutta vakaasti elinvoiman asteittaiseen kuivumiseen. Teko, joka saa aikaan tällaisen kehityksen, on synti Iankaikkisen Luojan tahtoa vastaan. Ja syntinä tämä teko kostetaan.
- Adolf Hitler, Mein Kampf, 1. osa, 11. luku.
Adolf Hitler: Hitler: Pyhäinhäväistys Jumalaa vastaan
Jokainen, joka uskaltaa koskea Herran korkeimpaan kuvaan, syyllistyy pyhäinhäväistykseen tämän ihmeen hyväntahtoista Luojaa vastaan ja myötävaikuttaa paratiisista karkottamiseen.
- Adolf Hitler, Mein Kampf, 2. osa, 1. luku.Adolf on kristittynä selvästi se idoli, jonka jalanjäljissä sinä kuljeskelet.
Adolf Hitler: Hitler: Natsipuolue edustaa positiivista kristinuskoa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Adolf on kristittynä selvästi se idoli, jonka jalanjäljissä sinä kuljeskelet.
Adolf Hitler: Hitler: Natsipuolue edustaa positiivista kristinuskoaAdolf Hitler: Adolf Hitler: Jumalan kiittäminen
Vielä tänäänkään en häpeä sanoa, että myrskyisän innostuksen vallassa lankesin polvilleni ja kiitin Taivasta ylitsevuotavasta sydämestäni siitä, että hän oli suonut minulle sen onnen, että sain elää tänä aikana.
- Adolf Hitler, Mein Kampf, 1. osa, 5. luku. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Adolf Hitler: Adolf Hitler: Jumalan kiittäminen
Vielä tänäänkään en häpeä sanoa, että myrskyisän innostuksen vallassa lankesin polvilleni ja kiitin Taivasta ylitsevuotavasta sydämestäni siitä, että hän oli suonut minulle sen onnen, että sain elää tänä aikana.
- Adolf Hitler, Mein Kampf, 1. osa, 5. luku."Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Liian paljon totuutta kristinuskosta sen takia piti poistaa.
Muinaisen juutalaisen perinteen mukaisesti Jeesuksesta Kristuksesta tuli vapaaehtoinen syntipukki koko planeetan mittakaavassa.
Kristittyjen rituaalinen kannibalismi.
Kristillinen kaksinaismoraali.
Ihmine on jo syntinen syntyessääån - Aatamin ja Eevan synnistä -kosmisen lain vastaista.
Se, mistä aiomme puhua, on jotain, mistä kristityt eivät todellakaan pidä. Kyse on kristillisestä rituaalikannibalismista.
Kristityt eivät tunnusta, että heidän ehtoollisensa leivän ja viinin muuttumisen kautta Kristuksen vereksi ja lihaksi ei ole mitään muuta kuin ihmislihan henkistä syömistä ja ihmisveren juomista. Ilmeisesti ilman tätä henkistä kannibalismia he eivät voi saavuttaa pelastusta.
Mistä tämä kannibalistinen riitti on tullut kristinuskoon Sieltä, mistä kaikki muutkin rituaalisen kannibalismin riitit tulevat - Afrikasta. Se, kuten juutalaisuudessa esikoisten veren käyttö, on täysin maagista ja sen tarkoituksena on hallita lihan ja veren avulla (ei ole väliä, että ne korvataan jollakin muulla) syödyn informaatio-energinen potentiaali.
Älkööt kristityt lohduttako itseään ajatuksella, että näin ei ole. Kabbalistit, voodoo-taikurit ja kaikkien maanosien shamaanit tietävät hyvin, että ”ehtoollinen” on todellista rituaalista kannibalismia, ja se, että se on henkistä, on vielä hienostuneempaa ja saatanallisempaa. Vaikeissa epätoivoisissa olosuhteissa tai tietämättömyyttään ihmiset syövät joskus oman lajitoverinsa lihaa ja verta, mutta henkisesti he aina vastustavat sitä ja katuvat sitä koko elämänsä ajan.
Kristityt sen sijaan käyvät ehtoollisella kuin se olisi juhlaa eivätkä ymmärrä, että tämä mystinen teko tekee heistä kaikista satanisteja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Liian paljon totuutta kristinuskosta sen takia piti poistaa.
Muinaisen juutalaisen perinteen mukaisesti Jeesuksesta Kristuksesta tuli vapaaehtoinen syntipukki koko planeetan mittakaavassa.
Kristittyjen rituaalinen kannibalismi.
Kristillinen kaksinaismoraali.
Ihmine on jo syntinen syntyessääån - Aatamin ja Eevan synnistä -kosmisen lain vastaista.
Se, mistä aiomme puhua, on jotain, mistä kristityt eivät todellakaan pidä. Kyse on kristillisestä rituaalikannibalismista.
Kristityt eivät tunnusta, että heidän ehtoollisensa leivän ja viinin muuttumisen kautta Kristuksen vereksi ja lihaksi ei ole mitään muuta kuin ihmislihan henkistä syömistä ja ihmisveren juomista. Ilmeisesti ilman tätä henkistä kannibalismia he eivät voi saavuttaa pelastusta.
Mistä tämä kannibalistinen riitti on tullut kristinuskoon Sieltä, mistä kaikki muutkin rituaalisen kannibalismin riitit tulevat - Afrikasta. Se, kuten juutalaisuudessa esikoisten veren käyttö, on täysin maagista ja sen tarkoituksena on hallita lihan ja veren avulla (ei ole väliä, että ne korvataan jollakin muulla) syödyn informaatio-energinen potentiaali.
Älkööt kristityt lohduttako itseään ajatuksella, että näin ei ole. Kabbalistit, voodoo-taikurit ja kaikkien maanosien shamaanit tietävät hyvin, että ”ehtoollinen” on todellista rituaalista kannibalismia, ja se, että se on henkistä, on vielä hienostuneempaa ja saatanallisempaa. Vaikeissa epätoivoisissa olosuhteissa tai tietämättömyyttään ihmiset syövät joskus oman lajitoverinsa lihaa ja verta, mutta henkisesti he aina vastustavat sitä ja katuvat sitä koko elämänsä ajan.
Kristityt sen sijaan käyvät ehtoollisella kuin se olisi juhlaa eivätkä ymmärrä, että tämä mystinen teko tekee heistä kaikista satanisteja."Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristityt eivät tunnusta, että heidän ehtoollisensa leivän ja viinin muuttumisen kautta Kristuksen vereksi ja lihaksi ei ole mitään muuta kuin ihmislihan henkistä syömistä ja ihmisveren juomista. Ilmeisesti ilman tätä henkistä kannibalismia he eivät voi saavuttaa pelastusta.
Mistä tämä kannibalistinen riitti on tullut kristinuskoon Sieltä, mistä kaikki muutkin rituaalisen kannibalismin riitit tulevat - Afrikasta. Se, kuten juutalaisuudessa esikoisten veren käyttö, on täysin maagista ja sen tarkoituksena on hallita lihan ja veren avulla (ei ole väliä, että ne korvataan jollakin muulla) syödyn informaatio-energinen potentiaa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristityt eivät tunnusta, että heidän ehtoollisensa leivän ja viinin muuttumisen kautta Kristuksen vereksi ja lihaksi ei ole mitään muuta kuin ihmislihan henkistä syömistä ja ihmisveren juomista. Ilmeisesti ilman tätä henkistä kannibalismia he eivät voi saavuttaa pelastusta.
Mistä tämä kannibalistinen riitti on tullut kristinuskoon Sieltä, mistä kaikki muutkin rituaalisen kannibalismin riitit tulevat - Afrikasta. Se, kuten juutalaisuudessa esikoisten veren käyttö, on täysin maagista ja sen tarkoituksena on hallita lihan ja veren avulla (ei ole väliä, että ne korvataan jollakin muulla) syödyn informaatio-energinen potentiaa"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Mistä tämä kannibalistinen riitti on tullut kristinuskoon Sieltä, mistä kaikki muutkin rituaalisen kannibalismin riitit tulevat - Afrikasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Mistä tämä kannibalistinen riitti on tullut kristinuskoon Sieltä, mistä kaikki muutkin rituaalisen kannibalismin riitit tulevat - Afrikasta."Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Absurdius on hyvin houkuttelevaa, erityisesti ihmisille, jotka ovat ilkeän pahoja, kateellisia, ahneita, häikäilemättömiä ja tietysti tyhmiä. Tällaisille ihmisille ajatus yleismaailmallisesta pelastuksesta jonkun tekemän syntien ottamisen kautta ja vaikka se onkin ”valheellinen”, mutta kuitenkin sellainen pelottavan syyn ja seurauksen lain välttämätön ”sulkeminen”, vuodatti balsamia sielulle. Heistä tuli kristittyjä, jotka epäröimättä tappoivat korkean tiedon valonvartijat, tuhosivat niin sanotun pakanallisen kulttuurin muistomerkit, polttivat muinaiset kirjat ja käsikirjoitukset.
He eivät lainkaan häpeilleet tekojaan, sillä ”kaikki on annettu anteeksi jo etukäteen”. Vapahtaja oli jo pelastanut heidät, ja tämä on tärkeintä. Ja miten? Sitä ei ole tarpeen tietää. Tärkeää on uskoa siihen. ”Voima ei ole tiedossa, vaan uskossa...”
Niinpä Jeesuksesta Kristuksesta tuli muinaisen juutalaisen perinteen mukaisesti vapaaehtoinen syntipukki koko planeetan mittakaavassa. Ei mitään uutta, kuten huomaamme, juutalaiset eivät ole keksineet mitään uutta.
Absurditeetti
Kristinuskossa on ajatus vastuun poistamisesta tehdyistä synneistä tunnustuksen ja katumuksen kautta, ja "armollinen Jumala" itse puhdistaa synneistä palvelijoidensa - pappien - kautta - joissakin kirkkokunnissa.
On totta, että syntien poistamisesta on maksettava, mutta synnit ovat sen arvoisia.
Satanistien näkökulmasta tämä on aivan normaalia, eivätkä he ajattele lainkaan ihmisen, edes papin, oikeutta poistaa toisen ihmisen synnit hyväksymällä tunnustuksen ja katumuksen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Absurdius on hyvin houkuttelevaa, erityisesti ihmisille, jotka ovat ilkeän pahoja, kateellisia, ahneita, häikäilemättömiä ja tietysti tyhmiä. Tällaisille ihmisille ajatus yleismaailmallisesta pelastuksesta jonkun tekemän syntien ottamisen kautta ja vaikka se onkin ”valheellinen”, mutta kuitenkin sellainen pelottavan syyn ja seurauksen lain välttämätön ”sulkeminen”, vuodatti balsamia sielulle. Heistä tuli kristittyjä, jotka epäröimättä tappoivat korkean tiedon valonvartijat, tuhosivat niin sanotun pakanallisen kulttuurin muistomerkit, polttivat muinaiset kirjat ja käsikirjoitukset.
He eivät lainkaan häpeilleet tekojaan, sillä ”kaikki on annettu anteeksi jo etukäteen”. Vapahtaja oli jo pelastanut heidät, ja tämä on tärkeintä. Ja miten? Sitä ei ole tarpeen tietää. Tärkeää on uskoa siihen. ”Voima ei ole tiedossa, vaan uskossa...”
Niinpä Jeesuksesta Kristuksesta tuli muinaisen juutalaisen perinteen mukaisesti vapaaehtoinen syntipukki koko planeetan mittakaavassa. Ei mitään uutta, kuten huomaamme, juutalaiset eivät ole keksineet mitään uutta.
Absurditeetti
Kristinuskossa on ajatus vastuun poistamisesta tehdyistä synneistä tunnustuksen ja katumuksen kautta, ja "armollinen Jumala" itse puhdistaa synneistä palvelijoidensa - pappien - kautta - joissakin kirkkokunnissa.
On totta, että syntien poistamisesta on maksettava, mutta synnit ovat sen arvoisia.
Satanistien näkökulmasta tämä on aivan normaalia, eivätkä he ajattele lainkaan ihmisen, edes papin, oikeutta poistaa toisen ihmisen synnit hyväksymällä tunnustuksen ja katumuksen."Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Mikä on tällaisen zombistumisen mekanismi?
Kanonisen Kristuksen edeltäjät - ne, jotka olivat mukana ohjelmoimassa Siinain juutalaisia - kehittivät tämän mekanismin täydelliseksi, ja se perustuu täysin järjettömyyksiin.
Papit tiesivät hyvin, että ihmisen vasemman aivopuoliskon analyyttinen keskus ei useinkaan havaitse absurdiutta. Aivot hylkäävät sen, mikä on villiä, epätodellista ja sulkee itsensä ulkopuolelle. Mutta tällaisen hylkäämisen hetkellä vaikuttamalla tunnesfääriin, erityisesti pelon tunteeseen, on mahdollista siirtää tämä järjettömyys tyhmän mekaanisen uskon alueelle
Vasemman aivopuoliskon ihmiset, jotka kykenevät analysoimaan, ovat vähemmän alttiita tällaiselle vaikutukselle, mutta tunneihmiset - oikean aivopuoliskon ihmiset - ovat käytännössä puolustuskyvyttömiä sitä vastaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Mikä on tällaisen zombistumisen mekanismi?
Kanonisen Kristuksen edeltäjät - ne, jotka olivat mukana ohjelmoimassa Siinain juutalaisia - kehittivät tämän mekanismin täydelliseksi, ja se perustuu täysin järjettömyyksiin.
Papit tiesivät hyvin, että ihmisen vasemman aivopuoliskon analyyttinen keskus ei useinkaan havaitse absurdiutta. Aivot hylkäävät sen, mikä on villiä, epätodellista ja sulkee itsensä ulkopuolelle. Mutta tällaisen hylkäämisen hetkellä vaikuttamalla tunnesfääriin, erityisesti pelon tunteeseen, on mahdollista siirtää tämä järjettömyys tyhmän mekaanisen uskon alueelle
Vasemman aivopuoliskon ihmiset, jotka kykenevät analysoimaan, ovat vähemmän alttiita tällaiselle vaikutukselle, mutta tunneihmiset - oikean aivopuoliskon ihmiset - ovat käytännössä puolustuskyvyttömiä sitä vastaan.Kuten tiedämme, kaikissa normaaleissa ihmisyhteisöissä on oltava tiukat moraaliset suuntaviivat. Kaikkea muuta kuin kristillistä yhteiskuntaa. Kristityillä, kiitos kanonisen Jeesuksen Kristuksen opetusten, on päinvastoin. Asiantuntemattoman ihmisen silmin kristityillä näyttää olevan joitakin moraalisia kriteerejä ja he osaavat arvioida, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Mutta toisaalta he voivat tarvittaessa helposti ja yksinkertaisesti hylätä ne. Tässäkin heitä auttaa Jeesus Kristus, joka juuri tällaista tapausta varten testamenttasi: ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä se myös teille mitataan”.
Olkaa hyvä, tässä kohtaamme jo kaksi erilaista käsitettä ja puhtaasti kristillisellä tavalla.
Molemmat sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuten tiedämme, kaikissa normaaleissa ihmisyhteisöissä on oltava tiukat moraaliset suuntaviivat. Kaikkea muuta kuin kristillistä yhteiskuntaa. Kristityillä, kiitos kanonisen Jeesuksen Kristuksen opetusten, on päinvastoin. Asiantuntemattoman ihmisen silmin kristityillä näyttää olevan joitakin moraalisia kriteerejä ja he osaavat arvioida, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Mutta toisaalta he voivat tarvittaessa helposti ja yksinkertaisesti hylätä ne. Tässäkin heitä auttaa Jeesus Kristus, joka juuri tällaista tapausta varten testamenttasi: ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä se myös teille mitataan”.
Olkaa hyvä, tässä kohtaamme jo kaksi erilaista käsitettä ja puhtaasti kristillisellä tavalla.
Molemmat sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi."Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kielletty vieraille, muta luvattu omille.
Tässä kohtaa kohtaamme juuri sen moraalisen mekanismin, joka antaa kristityille oikeuden olla raiskaajia ja teloittajia maiden ja maanosien mittakaavassa.
Tarvittaessa nämä ihmiset unohtivat, että kaikki kansat ovat veljiä Kristuksessa, että murha on synti jne.
Ja ilman minkäänlaista häpeää he vuodattivat jokia ja meriä verta - riittää, kun muistaa kuuluisat ristiretket.
Näiden veristen yritysten järjestäjänä ei ollut muslimimaailma tai ”pakanamaailma”.
Ja kuinka monta ”harhaoppista” poltettiin elävältä kristittyjen omantunnon tähden! Saksalaisten tutkijoiden mukaan pelkästään ”pyhän” inkvisition käsissä sen valtakauden aikana Euroopassa poltettiin ja kuoli kidutuksen alla 20 000 000 viatonta kansalaista. Eikä näiden julmuuksien tekijöiden omatunto, kiitos Kristuksen opetusten, kärsinyt. Siinä se on, kaksinkertaisen moraalin hedelmä!
Ja muistakaamme nyt, kuka on inhimillisen kärsimyksen energian kuluttaja?
Tietenkin pimeyden ja tuhon korkeammat voimat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kielletty vieraille, muta luvattu omille.
Tässä kohtaa kohtaamme juuri sen moraalisen mekanismin, joka antaa kristityille oikeuden olla raiskaajia ja teloittajia maiden ja maanosien mittakaavassa.
Tarvittaessa nämä ihmiset unohtivat, että kaikki kansat ovat veljiä Kristuksessa, että murha on synti jne.
Ja ilman minkäänlaista häpeää he vuodattivat jokia ja meriä verta - riittää, kun muistaa kuuluisat ristiretket.
Näiden veristen yritysten järjestäjänä ei ollut muslimimaailma tai ”pakanamaailma”.
Ja kuinka monta ”harhaoppista” poltettiin elävältä kristittyjen omantunnon tähden! Saksalaisten tutkijoiden mukaan pelkästään ”pyhän” inkvisition käsissä sen valtakauden aikana Euroopassa poltettiin ja kuoli kidutuksen alla 20 000 000 viatonta kansalaista. Eikä näiden julmuuksien tekijöiden omatunto, kiitos Kristuksen opetusten, kärsinyt. Siinä se on, kaksinkertaisen moraalin hedelmä!
Ja muistakaamme nyt, kuka on inhimillisen kärsimyksen energian kuluttaja?
Tietenkin pimeyden ja tuhon korkeammat voimat.Siksi Mooseksen testamentissa sanotaan ”silmä silmästä, hammas hampaasta”. On selvää, että edellä mainittu käsky tuli juutalaisille heidän ennen Juudeaa vallinneesta aurinkouskonnostaan.
Mutta katsotaanpa, mitä kanoninen Jeesus ajattelee väkivallasta: ”Mutta minä sanon teille, että älkää vastustako pahaa. Mutta joka lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle myös toinen poskesi, ja joka tahtoo ottaa paitasi, anna hänelle myös päällysvaatteesi...”.” Jokainen henkisesti terve ihminen sanoisi, että tämä on äärimmäistä hulluutta.
Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne, siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä pahoinpitelevät ja vainoavat."” Kysytään, millä oikeudella Jeesuksella on oikeus korjata ihmisessä se, minkä Luoja on häneen laittanut? Loppujen lopuksi tämä kanoninen profeetta, joka polkee ihmisessä olevaa jumalallista oikeustajua, tekee tämän psyyken sairaaksi ja vialliseksi. Vainoharhaisilla opetuksillaan hän tunkeutuu ihmisen luontoon, ja sillä on aina vakavia seurauksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi Mooseksen testamentissa sanotaan ”silmä silmästä, hammas hampaasta”. On selvää, että edellä mainittu käsky tuli juutalaisille heidän ennen Juudeaa vallinneesta aurinkouskonnostaan.
Mutta katsotaanpa, mitä kanoninen Jeesus ajattelee väkivallasta: ”Mutta minä sanon teille, että älkää vastustako pahaa. Mutta joka lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle myös toinen poskesi, ja joka tahtoo ottaa paitasi, anna hänelle myös päällysvaatteesi...”.” Jokainen henkisesti terve ihminen sanoisi, että tämä on äärimmäistä hulluutta.
Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne, siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä pahoinpitelevät ja vainoavat."” Kysytään, millä oikeudella Jeesuksella on oikeus korjata ihmisessä se, minkä Luoja on häneen laittanut? Loppujen lopuksi tämä kanoninen profeetta, joka polkee ihmisessä olevaa jumalallista oikeustajua, tekee tämän psyyken sairaaksi ja vialliseksi. Vainoharhaisilla opetuksillaan hän tunkeutuu ihmisen luontoon, ja sillä on aina vakavia seurauksia.Tällaisen hyökkäyksen tuloksena meillä on hyvin todellinen hengellinen rappio. Juuri sitä, mitä juutalaiselta kansalta on aina puuttunut. Ja tässä meillä on kristinuskon kohokohta. Mitä varten tämä toinen keinotekoinen uskonto versoi juutalaisuudesta. Se, joka loi keinotekoisen kansan - muiden kansojen ja rotujen orjuuttajan - kohdatessaan arjalaisen maailman tajusi, että yksi ideologinen painostus ja goijien viha ei riittäisi saavuttamaan arjalaisten ylivaltaa. Tarvittiin arjalaisille erityinen ideologia, joka saattaisi heidät juutalaisten vallan alle ilman sotaa.
Tätä tarkoitusta varten keksittiin kanoninen Jeesus Kristus kaikkine outojen, paradoksaalisten ja absurdien oppiensa arsenaaleineen. Ja itse asiassa, jos otamme huomioon sen, mitä hän saarnaa pahuudesta, näemme edessämme täydellisen orjaideologian. Siinä otetaan huomioon jokainen yksityiskohta. Siinä sanotaan nimenomaisesti ”älä vastusta pahaa”. Älkää vastustako; vaikka jumalallisen oikeustajun kello sykkisi sydämessänne, antakaa tuon kellon hiljentyä. Hiljentäkää se ja kääntäkää toinenkin poski. Tai anna raiskaajalle viimeisetkin rahat itseltäsi ja läheisiltäsi...... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tällaisen hyökkäyksen tuloksena meillä on hyvin todellinen hengellinen rappio. Juuri sitä, mitä juutalaiselta kansalta on aina puuttunut. Ja tässä meillä on kristinuskon kohokohta. Mitä varten tämä toinen keinotekoinen uskonto versoi juutalaisuudesta. Se, joka loi keinotekoisen kansan - muiden kansojen ja rotujen orjuuttajan - kohdatessaan arjalaisen maailman tajusi, että yksi ideologinen painostus ja goijien viha ei riittäisi saavuttamaan arjalaisten ylivaltaa. Tarvittiin arjalaisille erityinen ideologia, joka saattaisi heidät juutalaisten vallan alle ilman sotaa.
Tätä tarkoitusta varten keksittiin kanoninen Jeesus Kristus kaikkine outojen, paradoksaalisten ja absurdien oppiensa arsenaaleineen. Ja itse asiassa, jos otamme huomioon sen, mitä hän saarnaa pahuudesta, näemme edessämme täydellisen orjaideologian. Siinä otetaan huomioon jokainen yksityiskohta. Siinä sanotaan nimenomaisesti ”älä vastusta pahaa”. Älkää vastustako; vaikka jumalallisen oikeustajun kello sykkisi sydämessänne, antakaa tuon kellon hiljentyä. Hiljentäkää se ja kääntäkää toinenkin poski. Tai anna raiskaajalle viimeisetkin rahat itseltäsi ja läheisiltäsi......Monet ihmiset heräävät raskaasta kristinuskon zombisumusta ja avaavat silmänsä monille asioille: valkoinen on valkoista ja musta on mustaa, vaikka monet vuosisadat ovat yrittäneet vakuuttaa meille muuta.
Jotkin asiat vaikuttavat niin itsestään selviltä, mutta niiden ymmärtämiseksi on kytkettävä päälle järki, ja ihmiset on vuosisatojen ajan tyrmätty ajattelemaan itse. Monet kristityt yksinkertaisesti pelkäävät ajatella, pelkäävät kytkeä päänsä päälle. Mutta mitä pelättävää siinä on?
Jotkin asiat vaikuttavat niin itsestään selviltä, mutta niiden ymmärtämiseksi on kytkettävä päälle järki, ja ihmiset on vuosisatojen ajan tyrmätty ajattelemaan itse. Monet kristityt yksinkertaisesti pelkäävät ajatella, pelkäävät kytkeä päänsä päälle. Mutta mitä pelättävää siinä on?
Äänestä - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Monet ihmiset heräävät raskaasta kristinuskon zombisumusta ja avaavat silmänsä monille asioille: valkoinen on valkoista ja musta on mustaa, vaikka monet vuosisadat ovat yrittäneet vakuuttaa meille muuta.
Jotkin asiat vaikuttavat niin itsestään selviltä, mutta niiden ymmärtämiseksi on kytkettävä päälle järki, ja ihmiset on vuosisatojen ajan tyrmätty ajattelemaan itse. Monet kristityt yksinkertaisesti pelkäävät ajatella, pelkäävät kytkeä päänsä päälle. Mutta mitä pelättävää siinä on?
Jotkin asiat vaikuttavat niin itsestään selviltä, mutta niiden ymmärtämiseksi on kytkettävä päälle järki, ja ihmiset on vuosisatojen ajan tyrmätty ajattelemaan itse. Monet kristityt yksinkertaisesti pelkäävät ajatella, pelkäävät kytkeä päänsä päälle. Mutta mitä pelättävää siinä on?
ÄänestäViestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
https://www.patheos.com/blogs/matauryn/2017/12/11/glossolalia-paganism/
Glossolalia pakanuudessa ja okkultismissa
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
George B. Cutten kirjoittaa teoksessaan An Ethnological Study of Glossalalia, että ”glossolaliaa harjoitetaan ei-kristillisissä uskonnoissa: Pohjois-Amerikan intiaanien Peyote-kultti, Tyynenmeren luoteisosan Haida-intiaanit, Sudanin shamaanit, Afrikan länsirannikon Shango-kultti, Trinidadin Shago-kultti, Haitin Voodoo-kultti, Etelä-Amerikan ja Australian aboriginaalit, Pohjois-Amerikan ja Aasian subarktisten alueiden eskimot, Grönlannin shamaanit, Borneon djakit, Etiopian zor-kultti, Siperian shamaanit, Etelä-Amerikan chaco-intiaanit, Andeilla asuvat curanderot, Afrikan Sudanin kinkat, Afrikan thonga-shamaanit ja Tiibetin munkit. ” - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
https://www.patheos.com/blogs/matauryn/2017/12/11/glossolalia-paganism/
Glossolalia pakanuudessa ja okkultismissa
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
George B. Cutten kirjoittaa teoksessaan An Ethnological Study of Glossalalia, että ”glossolaliaa harjoitetaan ei-kristillisissä uskonnoissa: Pohjois-Amerikan intiaanien Peyote-kultti, Tyynenmeren luoteisosan Haida-intiaanit, Sudanin shamaanit, Afrikan länsirannikon Shango-kultti, Trinidadin Shago-kultti, Haitin Voodoo-kultti, Etelä-Amerikan ja Australian aboriginaalit, Pohjois-Amerikan ja Aasian subarktisten alueiden eskimot, Grönlannin shamaanit, Borneon djakit, Etiopian zor-kultti, Siperian shamaanit, Etelä-Amerikan chaco-intiaanit, Andeilla asuvat curanderot, Afrikan Sudanin kinkat, Afrikan thonga-shamaanit ja Tiibetin munkit. ”Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Helluntailaisuuden historia alkaa Afrikasta, jossa voodoo (vodou), emämaan perinteinen uskonto ja diasporan perinteinen uskonto, on syntynyt. Täällä damballan käärmeenpalvojat valitettavasti kahlittiin ja lähetettiin ulkomaille ihmisorjiksi. Sattumoisin Afrikan länsi- ja keskirannikolta vietiin myös orjien uskontoa, Orissan henkiä ja kotimaan henkistä kulttuuria, mukaan lukien glossolaliaa. afrikkalaiset orjat löysivät tiensä Amerikkaan, erityisesti Louisianaan, joka on jatkumo tälle kertomukselle. miksi? Sata mailia New Orleansista lounaaseen, Hoodoo-maahan, syntyi William J. Seymour, orjien lapsi. William J. Seymourilla oli varhaisia elämänkokemuksia henkien ja rinnakkaisten ilmenemismuotojen kanssa, kuten hänen esi-isillään, jotka harjoittivat pakanallista voodoo-uskontoa. Toisin kuin he, hän oli kuitenkin protestantismin saastuttama, ja kolmekymppisenä, noin vuonna 1903, hän liittyi Jumalan kirkon Evening Light Saints -järjestöön. Tästä valkoisesta, mutta rodullisesti kattavasta pyhitysväen ryhmästä tuli hänen kotinsa. Täällä hän pelastui, täyttyi Hengellä ja sai papin viran.” Seymourin tarina jatkuu, kun hän vaihtaa uskontokuntia, oppeja, henkiä ja paikkakuntia. Vuonna 1906 hänet löydetään Houstonista, jossa Charles Fox Parham kouluttaa häntä ihmiskunnan tarvitsemasta hengellisestä työstä, joka ylittää sen, mitä Seymour sai ollessaan osa Evening Light Saintsia.
Parhamin mukaan oli olemassa kolmaskin työ, jonka osoituksena oli kseno glossolalia. Se oli helluntain kaltainen ihme, jossa papit ja lähetyssaarnaajat pystyivät puhumaan vieraiden äidinkielillä (kielillä). Seymour uskoi siihen. 1906 Los Angelesiin saavuttuaan Seymour ”sai Pyhän Hengen ja kielet” ja hänestä tuli helluntailaisuuden isä. Hänen johdollaan lukuisat ihmisjoukot saivat tämän glossolalian Azusa-herätyksen yhteydessä, ja maailmanlaajuinen lähetystyö alkoi. Mutta paholainen piilee yksityiskohdissa, sillä ymmärrettävä kieli ei juurtunut Parhamin ja Seymourin lupaamalla tavalla. Koko konsepti oli epäonninen, eikä tuloksena ollut muuta kuin käsittämätöntä siansaksaa, kuten afrikkalaiset noitatohtorit harrastavat.” Paitsi että lähetyssaarnaajat pettyivät shamaanien kaltaiseen kielenkäyttöön, koko Azusan jälkikasvu ajautui sarjaan täsmällisiä ja samansuuntaisia ilmenemismuotoja, jollaisia on nähty voodoossa ja afrikkalaisessa perinteisessä uskonnossa.
Jo varhain monet kirkkokunnat ja papit ottivat Damballan käärmeöljyä ja kokivat hänen pakanallisuuteen perustuvia reaktioitaan laittomasta seksistä glossolaliaan.Mutta helluntaipakanuus on energisoiva pupu, sillä vuoden 1906 alkuperäiset pakanalliset ilmenemismuodot kalpenevat sen rinnalla, mitä niin kutsuttu ”Pyhä Henki” tekee Azusan jälkeisessä maailmassa. Näyttää siltä, että pakanuuden Damballa-henki on naamioitunut oikeaksi Pyhäksi Hengeksi - ja luonut helluntaipakanuuden. Hänen ovela metodinsa on antanut helluntailaisille mahdollisuuden ”rukoilla kielillä”, mutta samaan aikaan he sihisevät kuin käärmeet, harrastavat homoseksiä, varastavat leskien rahoja valheellisella teeskentelyllä, puhuvat kuolleille, nauravat hallitsemattomasti ja harrastavat noituutta. Näitä, monien muiden helluntai-pakanallisten ilmentymien ohella, on käytetty kuvan maalaamiseen. Nyt kun lopulliset värit on asetettu tähän renderointiin, ottakaa aikaa tutkia sen sävyjä ja sommittelua - ja pohtikaa sitten sen pakanallisten sävyjen tulkintaa, 50 pakanallisen helluntailaisuuden sävyä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Helluntailaisuuden historia alkaa Afrikasta, jossa voodoo (vodou), emämaan perinteinen uskonto ja diasporan perinteinen uskonto, on syntynyt. Täällä damballan käärmeenpalvojat valitettavasti kahlittiin ja lähetettiin ulkomaille ihmisorjiksi. Sattumoisin Afrikan länsi- ja keskirannikolta vietiin myös orjien uskontoa, Orissan henkiä ja kotimaan henkistä kulttuuria, mukaan lukien glossolaliaa. afrikkalaiset orjat löysivät tiensä Amerikkaan, erityisesti Louisianaan, joka on jatkumo tälle kertomukselle. miksi? Sata mailia New Orleansista lounaaseen, Hoodoo-maahan, syntyi William J. Seymour, orjien lapsi. William J. Seymourilla oli varhaisia elämänkokemuksia henkien ja rinnakkaisten ilmenemismuotojen kanssa, kuten hänen esi-isillään, jotka harjoittivat pakanallista voodoo-uskontoa. Toisin kuin he, hän oli kuitenkin protestantismin saastuttama, ja kolmekymppisenä, noin vuonna 1903, hän liittyi Jumalan kirkon Evening Light Saints -järjestöön. Tästä valkoisesta, mutta rodullisesti kattavasta pyhitysväen ryhmästä tuli hänen kotinsa. Täällä hän pelastui, täyttyi Hengellä ja sai papin viran.” Seymourin tarina jatkuu, kun hän vaihtaa uskontokuntia, oppeja, henkiä ja paikkakuntia. Vuonna 1906 hänet löydetään Houstonista, jossa Charles Fox Parham kouluttaa häntä ihmiskunnan tarvitsemasta hengellisestä työstä, joka ylittää sen, mitä Seymour sai ollessaan osa Evening Light Saintsia.
Parhamin mukaan oli olemassa kolmaskin työ, jonka osoituksena oli kseno glossolalia. Se oli helluntain kaltainen ihme, jossa papit ja lähetyssaarnaajat pystyivät puhumaan vieraiden äidinkielillä (kielillä). Seymour uskoi siihen. 1906 Los Angelesiin saavuttuaan Seymour ”sai Pyhän Hengen ja kielet” ja hänestä tuli helluntailaisuuden isä. Hänen johdollaan lukuisat ihmisjoukot saivat tämän glossolalian Azusa-herätyksen yhteydessä, ja maailmanlaajuinen lähetystyö alkoi. Mutta paholainen piilee yksityiskohdissa, sillä ymmärrettävä kieli ei juurtunut Parhamin ja Seymourin lupaamalla tavalla. Koko konsepti oli epäonninen, eikä tuloksena ollut muuta kuin käsittämätöntä siansaksaa, kuten afrikkalaiset noitatohtorit harrastavat.” Paitsi että lähetyssaarnaajat pettyivät shamaanien kaltaiseen kielenkäyttöön, koko Azusan jälkikasvu ajautui sarjaan täsmällisiä ja samansuuntaisia ilmenemismuotoja, jollaisia on nähty voodoossa ja afrikkalaisessa perinteisessä uskonnossa.
Jo varhain monet kirkkokunnat ja papit ottivat Damballan käärmeöljyä ja kokivat hänen pakanallisuuteen perustuvia reaktioitaan laittomasta seksistä glossolaliaan.Mutta helluntaipakanuus on energisoiva pupu, sillä vuoden 1906 alkuperäiset pakanalliset ilmenemismuodot kalpenevat sen rinnalla, mitä niin kutsuttu ”Pyhä Henki” tekee Azusan jälkeisessä maailmassa. Näyttää siltä, että pakanuuden Damballa-henki on naamioitunut oikeaksi Pyhäksi Hengeksi - ja luonut helluntaipakanuuden. Hänen ovela metodinsa on antanut helluntailaisille mahdollisuuden ”rukoilla kielillä”, mutta samaan aikaan he sihisevät kuin käärmeet, harrastavat homoseksiä, varastavat leskien rahoja valheellisella teeskentelyllä, puhuvat kuolleille, nauravat hallitsemattomasti ja harrastavat noituutta. Näitä, monien muiden helluntai-pakanallisten ilmentymien ohella, on käytetty kuvan maalaamiseen. Nyt kun lopulliset värit on asetettu tähän renderointiin, ottakaa aikaa tutkia sen sävyjä ja sommittelua - ja pohtikaa sitten sen pakanallisten sävyjen tulkintaa, 50 pakanallisen helluntailaisuuden sävyä."Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Helluntailaisuuden historia alkaa Afrikasta, jossa voodoo (vodou), emämaan perinteinen uskonto ja diasporan perinteinen uskonto, on syntynyt. Täällä damballan käärmeenpalvojat valitettavasti kahlittiin ja lähetettiin ulkomaille ihmisorjiksi. Sattumoisin Afrikan länsi- ja keskirannikolta vietiin myös orjien uskontoa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Helluntailaisuuden historia alkaa Afrikasta, jossa voodoo (vodou), emämaan perinteinen uskonto ja diasporan perinteinen uskonto, on syntynyt. Täällä damballan käärmeenpalvojat valitettavasti kahlittiin ja lähetettiin ulkomaille ihmisorjiksi. Sattumoisin Afrikan länsi- ja keskirannikolta vietiin myös orjien uskontoaViestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Juutalaisilla ja Kaksoisvirtojen maan kansoilla on ollut keskenään samanlaista aineistoa kirjoituksissaan. Useimmiten aiheet ovat olleet ensin juutalaisia vanhemmilla kulttuureilla (4400–700 eKr.) heidän kirjallisissa lähteissään ja myöhemmin monet aihepiirit ja teemat ovat tulleet kirjatuiksi Vanhaan testamenttiin (n. 750–160 eKr.). Vanha testamentti on heijastellut aiheitaan puolestaan Uuteen testamenttiin. Juutalaisilla oli ollut yhteyksiä akkulturaation (kulttuurisiirrosten) välityksellä Lähi-idän alueella vaikuttaneisiin kulttuureihin. Muun muassa Vanhan testamentin Abraman oli syntyisin Kaksoisvirtojen maasta, Kaldean Urista.
Assyrologian professori (orientalisti) Armas Salonen (1915–1981) esittelee, kirjassaan Sumeri ja sen henkinen perintö, joukon sumerilaisilta juutalaisille siirtyneitä uskontoon liittyviä aihepiirejä: - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Juutalaisilla ja Kaksoisvirtojen maan kansoilla on ollut keskenään samanlaista aineistoa kirjoituksissaan. Useimmiten aiheet ovat olleet ensin juutalaisia vanhemmilla kulttuureilla (4400–700 eKr.) heidän kirjallisissa lähteissään ja myöhemmin monet aihepiirit ja teemat ovat tulleet kirjatuiksi Vanhaan testamenttiin (n. 750–160 eKr.). Vanha testamentti on heijastellut aiheitaan puolestaan Uuteen testamenttiin. Juutalaisilla oli ollut yhteyksiä akkulturaation (kulttuurisiirrosten) välityksellä Lähi-idän alueella vaikuttaneisiin kulttuureihin. Muun muassa Vanhan testamentin Abraman oli syntyisin Kaksoisvirtojen maasta, Kaldean Urista.
Assyrologian professori (orientalisti) Armas Salonen (1915–1981) esittelee, kirjassaan Sumeri ja sen henkinen perintö, joukon sumerilaisilta juutalaisille siirtyneitä uskontoon liittyviä aihepiirejä:https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
”… on otettava huomioon, että heprealaiset oppineet eivät saaneet vaikutteita sumerilaisilta vain kanaanilaisten, hurrilaisten, heettiläisten ja akkadilaisten välityksellä, vaan heillä on ollut myös ikivanha suoraan sumerilaisilta periytyvä traditio, joka on peräisin aina Abrahamin ajoilta! Vaikka koko Abraham-kertomus, sellaisena kuin se Vanhassa testamentissa esitetään, onkin heprealaisen historian esityksen tyylin mukaisesti kiedottu mitä suurimmassa määrin legendain verhoon, siinä pohjimmiltaan on aivan selvästi, kuten muut lähteet ovat osoittaneet. historiallisen totuuden juuria.” (Salonen 1962)
Vanhan testamentin mukaan Aabraham syntyi Kaldean Uurissa. Nykyisen tutkimuksen käsitys on se, että Aabraham-heimo eli Uurissa (Aabraham-niminen heimo esiintyy kirjoituksissa), siis eteläisessä Sumerissa noin 1700 vaiheilla eKr. Uur oli koko Sumerin maan tärkeimpiä kaupunkeja. Se oli jopa kolme eri kertaa koko maan pääkaupunkina. Uurissa toimi hyvin kuuluisa ”akatemia”, e-duba (sitä muuten vastannee heprean beet-sepher ”kirjan talo”), jonka taulukokoelmia (nuolenpääkirjoituksia, toim. huom.) englantilaiset ja amerikkalaiset retkikunnat ovat kaivaneet esiin. Aabraham-heimon jäsenet ovat hyvinkin voineet tutustua juuri tämän ”akatemian” kokoelmien sisältöön lukutaitoisten miesten kertomana ja sitten kuljettaneet sumerilaisten traditioita mukanaan siirtyessään Uurista Harranin kautta Palestiinaan, missä heidän välittämänsä sumerilainen traditio on kulkeutunut isältä pojalle niissä oppineissa piireissä, joiden joukosta nousivat Vanhan testamentin kirjojen laatijat. (Salonen 1962)
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
.
Assyrialaisten merkittävistä teoksista löytyy samoja aiheita kuin Vanhasta testamentista
Myyttejä:
Elämän katoavaisuudesta kertova sumerilainen sankaritaru on Gilgames, Ken kaiken näki (12 taulua); maailmankaikkeudesta, maailman luomisesta ja Mardukin noususta ylijumalaksi kertova teos on Kun ylhäällä (7 taulua); Altrahasis on myytti vedenpaisumuksesta ja ihmisen luomisesta (3 taulua).
Viisauskirjallisuutta:
Jobin kirjan babylonialainen vastine on Ylistän viisauden herraa (4 taulua); Saarnaajan babylonialainen vastine on Oi viisas, tahdoin kertoa sinulle (297 säettä). (Otavan Suuri Ensyklopedia 2-osa s. 396)
Assyrian valtionarkistot versus Vanha testamentti
Assyrian suurvalta-ajan dokumenttien yleinen merkitys Vanhan testamentin ja muinaisen Israelin kannalta ei juuri perusteluja kaipaa. Vallan vaihtuminen assyrialaisilta babylonialaisille ja näiltä edelleen persialaisille ei vähentänyt mesopotamialaista kulttuurihegemoniaa, sillä Persiakin omaksui edeltäjiensä valtaideologian olennaiset piirteet. ”Assyria” vakiintui Vanhassa testamentissa symboliseksi nimeksi, jota varsinkin profeettakirjoissa käytettiin valloittajasta vielä vuosisatoja Assyrian kukistumisen jälkeen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
”… on otettava huomioon, että heprealaiset oppineet eivät saaneet vaikutteita sumerilaisilta vain kanaanilaisten, hurrilaisten, heettiläisten ja akkadilaisten välityksellä, vaan heillä on ollut myös ikivanha suoraan sumerilaisilta periytyvä traditio, joka on peräisin aina Abrahamin ajoilta! Vaikka koko Abraham-kertomus, sellaisena kuin se Vanhassa testamentissa esitetään, onkin heprealaisen historian esityksen tyylin mukaisesti kiedottu mitä suurimmassa määrin legendain verhoon, siinä pohjimmiltaan on aivan selvästi, kuten muut lähteet ovat osoittaneet. historiallisen totuuden juuria.” (Salonen 1962)
Vanhan testamentin mukaan Aabraham syntyi Kaldean Uurissa. Nykyisen tutkimuksen käsitys on se, että Aabraham-heimo eli Uurissa (Aabraham-niminen heimo esiintyy kirjoituksissa), siis eteläisessä Sumerissa noin 1700 vaiheilla eKr. Uur oli koko Sumerin maan tärkeimpiä kaupunkeja. Se oli jopa kolme eri kertaa koko maan pääkaupunkina. Uurissa toimi hyvin kuuluisa ”akatemia”, e-duba (sitä muuten vastannee heprean beet-sepher ”kirjan talo”), jonka taulukokoelmia (nuolenpääkirjoituksia, toim. huom.) englantilaiset ja amerikkalaiset retkikunnat ovat kaivaneet esiin. Aabraham-heimon jäsenet ovat hyvinkin voineet tutustua juuri tämän ”akatemian” kokoelmien sisältöön lukutaitoisten miesten kertomana ja sitten kuljettaneet sumerilaisten traditioita mukanaan siirtyessään Uurista Harranin kautta Palestiinaan, missä heidän välittämänsä sumerilainen traditio on kulkeutunut isältä pojalle niissä oppineissa piireissä, joiden joukosta nousivat Vanhan testamentin kirjojen laatijat. (Salonen 1962)
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
.
Assyrialaisten merkittävistä teoksista löytyy samoja aiheita kuin Vanhasta testamentista
Myyttejä:
Elämän katoavaisuudesta kertova sumerilainen sankaritaru on Gilgames, Ken kaiken näki (12 taulua); maailmankaikkeudesta, maailman luomisesta ja Mardukin noususta ylijumalaksi kertova teos on Kun ylhäällä (7 taulua); Altrahasis on myytti vedenpaisumuksesta ja ihmisen luomisesta (3 taulua).
Viisauskirjallisuutta:
Jobin kirjan babylonialainen vastine on Ylistän viisauden herraa (4 taulua); Saarnaajan babylonialainen vastine on Oi viisas, tahdoin kertoa sinulle (297 säettä). (Otavan Suuri Ensyklopedia 2-osa s. 396)
Assyrian valtionarkistot versus Vanha testamentti
Assyrian suurvalta-ajan dokumenttien yleinen merkitys Vanhan testamentin ja muinaisen Israelin kannalta ei juuri perusteluja kaipaa. Vallan vaihtuminen assyrialaisilta babylonialaisille ja näiltä edelleen persialaisille ei vähentänyt mesopotamialaista kulttuurihegemoniaa, sillä Persiakin omaksui edeltäjiensä valtaideologian olennaiset piirteet. ”Assyria” vakiintui Vanhassa testamentissa symboliseksi nimeksi, jota varsinkin profeettakirjoissa käytettiin valloittajasta vielä vuosisatoja Assyrian kukistumisen jälkeen."Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Versus:
Teidän ruumiinne joutuvat haaskalintujen ruoaksi (5. Moos. 28:26). Nälkäänne te syötte veljienne. poikienne ja tyttärienne lihaa (SAA 2 6 § 69).
Versus:
Nälkänne ahdistamina syötte omia lapsianne, poikianne ja tyttäriänne (5 Moos. 28:53).
Jo vuosikymmeniä on tiedetty, ettei profetia ilmiönä rajoitu vain Israeliin ja Vanhaan testamenttiin. Tähän saakka laajin ja parhaiten tunnettu profeettatekstien korpus on sisältynyt muinaisbabylonialaiselta kaudelta (1700-luvulta eKr.) peräisin oleviin Marin teksteihin, joiden joukossa on kolmisenkymmentä profeettaoraakkelin sisältävää kirjettä. Profeetat olivat Assyriassa osa suurta ammattilaisten joukkoa, joka oli erikoistunut jumalien tahdon tulkintaan ja ilmoittamiseen eli divinaatioon. Profeetat puolestaan eivät tehneet havaintoja, vaan välittivät suoria jumalallisia viestejä. Tähän he olivat harjaantunet luultavasti transsitekniikan avulla.
”Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi!” (Jes 41:10, 43:5.)
Versus:
”Älä pelkää, Bel Nabü ja Mullissu ovat sinun kanssasi.” (CT 53 17 r.14f.)
Taustalla on mitä ilmeisimmin kuningasprofetian traditio, jota Deuterojesajan teksteissä sovelletaan kollektiivisesti koko kansaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Versus:
Teidän ruumiinne joutuvat haaskalintujen ruoaksi (5. Moos. 28:26). Nälkäänne te syötte veljienne. poikienne ja tyttärienne lihaa (SAA 2 6 § 69).
Versus:
Nälkänne ahdistamina syötte omia lapsianne, poikianne ja tyttäriänne (5 Moos. 28:53).
Jo vuosikymmeniä on tiedetty, ettei profetia ilmiönä rajoitu vain Israeliin ja Vanhaan testamenttiin. Tähän saakka laajin ja parhaiten tunnettu profeettatekstien korpus on sisältynyt muinaisbabylonialaiselta kaudelta (1700-luvulta eKr.) peräisin oleviin Marin teksteihin, joiden joukossa on kolmisenkymmentä profeettaoraakkelin sisältävää kirjettä. Profeetat olivat Assyriassa osa suurta ammattilaisten joukkoa, joka oli erikoistunut jumalien tahdon tulkintaan ja ilmoittamiseen eli divinaatioon. Profeetat puolestaan eivät tehneet havaintoja, vaan välittivät suoria jumalallisia viestejä. Tähän he olivat harjaantunet luultavasti transsitekniikan avulla.
”Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi!” (Jes 41:10, 43:5.)
Versus:
”Älä pelkää, Bel Nabü ja Mullissu ovat sinun kanssasi.” (CT 53 17 r.14f.)
Taustalla on mitä ilmeisimmin kuningasprofetian traditio, jota Deuterojesajan teksteissä sovelletaan kollektiivisesti koko kansaan.Gilgames-eepos antoi aineistoa Vanhan testamentin Saarnaajalle
Gilgames-eeposta on kutsuttu maailman vanhimmaksi säilyneeksi runoteokseksi. Siitä on useita versioita sumerin, akkadin ja heetin kielellä. Sumerilaisten kuningasluetteloiden mukaan Gilgames oli Urukin dynastian viides hallitsija. Monien Gilgamesista kirjoitettujen tarujen pääaihe on tietoisuus kuoleman väistämättömyydestä.
”Gilgames, Gilgames, / Minne menet? / Etsimääsi elämää et koskaan löydä. / … / Sillä Jumalat luodessaan ensimmäisen ihmisen / Sille antoivat kuoleman ja elämänä pitivät itse.”
Gilgames etsii kuolemattomuutta, mutta Siduri-jumalatar neuvoo häntä nauttimaan elämästä niin kauan kuin voi, koska kuoleman meren pystyy ylittämään vain auringonjumala Samas. Osia Eepoksesta toistuu Vanhan testamentin Saarnaajan kirjassa (9.7–9). .” (Suuri maailmanhistoria 1. osa)
.
Hammurabin laki oli ”jumalallista alkuperää” kuten Mooseksen lakikin
Babylonian kuuluisa hallitsija Hammurabi (k. 1708 eKr.) laati 282 lain kokoelman yhteiskunnan elämää säätelemään. Tämä kuuluisa lakikokoelma saatiin samalla tavalla kuin Mooseksen lain taulut paljon myöhemmin.
”Hammurabin lakisteelessä (reliefissä) näkyy, kuinka kuningas ottaa vastaan lait auringonjumala Samasilta.” (Suuri maailmanhistoria 1. osa)
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan" - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Gilgames-eepos antoi aineistoa Vanhan testamentin Saarnaajalle
Gilgames-eeposta on kutsuttu maailman vanhimmaksi säilyneeksi runoteokseksi. Siitä on useita versioita sumerin, akkadin ja heetin kielellä. Sumerilaisten kuningasluetteloiden mukaan Gilgames oli Urukin dynastian viides hallitsija. Monien Gilgamesista kirjoitettujen tarujen pääaihe on tietoisuus kuoleman väistämättömyydestä.
”Gilgames, Gilgames, / Minne menet? / Etsimääsi elämää et koskaan löydä. / … / Sillä Jumalat luodessaan ensimmäisen ihmisen / Sille antoivat kuoleman ja elämänä pitivät itse.”
Gilgames etsii kuolemattomuutta, mutta Siduri-jumalatar neuvoo häntä nauttimaan elämästä niin kauan kuin voi, koska kuoleman meren pystyy ylittämään vain auringonjumala Samas. Osia Eepoksesta toistuu Vanhan testamentin Saarnaajan kirjassa (9.7–9). .” (Suuri maailmanhistoria 1. osa)
.
Hammurabin laki oli ”jumalallista alkuperää” kuten Mooseksen lakikin
Babylonian kuuluisa hallitsija Hammurabi (k. 1708 eKr.) laati 282 lain kokoelman yhteiskunnan elämää säätelemään. Tämä kuuluisa lakikokoelma saatiin samalla tavalla kuin Mooseksen lain taulut paljon myöhemmin.
”Hammurabin lakisteelessä (reliefissä) näkyy, kuinka kuningas ottaa vastaan lait auringonjumala Samasilta.” (Suuri maailmanhistoria 1. osa)
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Abrahamin uhri ja sen uskonnollinen tausta
”Abrahamin uhri on klassinen esimerkki, joka valaisee oivallisesti perinteisen, arkkityyppisen toiminnon kertaamisen ja uuden ulottuvuuden, uskonnollisen kokemuksen kautta saadun uskon, välistä eroa. Muodollisesti katsoen Abrahamin uhri on ainoastaan ensiksi syntyneen uhraamista. Tämä oli profeettojen aikaan asti yleinen käytäntö siinä seemiläisessä maailmassa, jossa heprealaisuus kehittyi. Ensimmäistä lasta pidettiin usein jumalan lapsena; itse asiassa koko arkaaisessa idässä oli tapana, että nuoret tytöt viettivät yhden yön temppelissä, missä jumala (edustajansa papin, tai lähettiläänsä, ”muukalaisen” hahmossa) makasi heidät. Uhraamalla ensimmäinen lapsi palautettiin jumalalle se, mikä hänelle kuului. Nuori veri myös vahvisti jumalan loppuun kuluvaa energiaa (sillä hedelmällisyyden jumalat kuluttivat olemuksensa suunnattomassa ponnistuksessaan maailman ylläpitämiseksi ja sen yltäkylläisyyden varmistamiseksi; siksi hekin olivat ajoittain uusiutumisen tarpeessa). Eräässä mielessä Iisak oli Jumalan lapsi. (…) Abrahamin uhri muistuttaa rakenteeltaan kaikkia muinaisseemiläisen maailman vastasyntyneiden uhraamisia, mutta sisällöllisesti se eroaa niistä perin pohjin.
Uskonnollisesta tehtävästään huolimatta mainitun kaltainen uhri oli koko muinaisseemiläisessä maailmassa vain tapa, riitti, jonka merkitys ymmärrettiin täydellisesti, mutta Abrahamin tapauksessa kyse oli uskon teosta. Abraham ei ymmärtänyt, miksi häneltä vaadittiin tätä uhria: kuitenkin hän toimitti sen, koska Herra sitä häneltä vaati. Tällä absurdilta näyttävällä teolla Abraham loi uuden uskonnollisen kokemuksen, uskon. Koko muu orientaalinen maailma jatkoi elämänsä pyhittämistä järjestykselle, jonka Abraham ja hänen seuraajansa jättivät taakseen.”
Näin Abrahamissa katkesi jumalien ja ihmisen välinen jatkuva uhrien ja tekojen kierre.
”Abrahamin uskon teko toi uskontoon uuden ulottuvuuden; jumalan, joka ilmoittaa itsensä persoonana, ”täysin toisena”, joka määrää, palkitsee ja vaatii vailla mitään rationaalisia (ts. yleisiä ja ennakoitavia) perusteita ja jolle kaikki on mahdollista. Tämä uusi uskonnollinen ulottuvuus teki mahdolliseksi ”uskon” käsitteen juutalais-kristillisessä mielessä.”(Eliade Mircea 1993) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Abrahamin uhri ja sen uskonnollinen tausta
”Abrahamin uhri on klassinen esimerkki, joka valaisee oivallisesti perinteisen, arkkityyppisen toiminnon kertaamisen ja uuden ulottuvuuden, uskonnollisen kokemuksen kautta saadun uskon, välistä eroa. Muodollisesti katsoen Abrahamin uhri on ainoastaan ensiksi syntyneen uhraamista. Tämä oli profeettojen aikaan asti yleinen käytäntö siinä seemiläisessä maailmassa, jossa heprealaisuus kehittyi. Ensimmäistä lasta pidettiin usein jumalan lapsena; itse asiassa koko arkaaisessa idässä oli tapana, että nuoret tytöt viettivät yhden yön temppelissä, missä jumala (edustajansa papin, tai lähettiläänsä, ”muukalaisen” hahmossa) makasi heidät. Uhraamalla ensimmäinen lapsi palautettiin jumalalle se, mikä hänelle kuului. Nuori veri myös vahvisti jumalan loppuun kuluvaa energiaa (sillä hedelmällisyyden jumalat kuluttivat olemuksensa suunnattomassa ponnistuksessaan maailman ylläpitämiseksi ja sen yltäkylläisyyden varmistamiseksi; siksi hekin olivat ajoittain uusiutumisen tarpeessa). Eräässä mielessä Iisak oli Jumalan lapsi. (…) Abrahamin uhri muistuttaa rakenteeltaan kaikkia muinaisseemiläisen maailman vastasyntyneiden uhraamisia, mutta sisällöllisesti se eroaa niistä perin pohjin.
Uskonnollisesta tehtävästään huolimatta mainitun kaltainen uhri oli koko muinaisseemiläisessä maailmassa vain tapa, riitti, jonka merkitys ymmärrettiin täydellisesti, mutta Abrahamin tapauksessa kyse oli uskon teosta. Abraham ei ymmärtänyt, miksi häneltä vaadittiin tätä uhria: kuitenkin hän toimitti sen, koska Herra sitä häneltä vaati. Tällä absurdilta näyttävällä teolla Abraham loi uuden uskonnollisen kokemuksen, uskon. Koko muu orientaalinen maailma jatkoi elämänsä pyhittämistä järjestykselle, jonka Abraham ja hänen seuraajansa jättivät taakseen.”
Näin Abrahamissa katkesi jumalien ja ihmisen välinen jatkuva uhrien ja tekojen kierre.
”Abrahamin uskon teko toi uskontoon uuden ulottuvuuden; jumalan, joka ilmoittaa itsensä persoonana, ”täysin toisena”, joka määrää, palkitsee ja vaatii vailla mitään rationaalisia (ts. yleisiä ja ennakoitavia) perusteita ja jolle kaikki on mahdollista. Tämä uusi uskonnollinen ulottuvuus teki mahdolliseksi ”uskon” käsitteen juutalais-kristillisessä mielessä.”(Eliade Mircea 1993)Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Liitonarkku
Mesopotamialaisilla ja roomalaisilla oli samanlainen kulttiväline: arkku, jossa säilytettiin uskonnon keskeisiä symboleja. Juutalaiset saivat vaikutteita liitonarkin valmistukseen ja käyttöön ilmeisesti mesopotamialaisilta. Saivatko roomalaiset puolestaan vaikutteensa mesopotamialaisilta vai juutalaisilta, ei tiedetä. (31.10.2005, klo 10.05: Ylen Ykkösen radio-ohjelma Kulttuurimatka historialliseen Etiopiaan. osa 3., toimittaja Jorma Kallenautio.) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Liitonarkku
Mesopotamialaisilla ja roomalaisilla oli samanlainen kulttiväline: arkku, jossa säilytettiin uskonnon keskeisiä symboleja. Juutalaiset saivat vaikutteita liitonarkin valmistukseen ja käyttöön ilmeisesti mesopotamialaisilta. Saivatko roomalaiset puolestaan vaikutteensa mesopotamialaisilta vai juutalaisilta, ei tiedetä. (31.10.2005, klo 10.05: Ylen Ykkösen radio-ohjelma Kulttuurimatka historialliseen Etiopiaan. osa 3., toimittaja Jorma Kallenautio.)https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Apokalyptiset tekstit
”Suurinta kannatusta koko kreikkalais-orinetaalisessa maailmassa sai myytti maailmanpalosta. Näyttää varsin todennäköiseltä, että myytti maailman loppumisesta tulipaloon, josta hyvät pelastuvat vahingoittumattomina, on alkuperältään iranilainen (ks. esimerkiksi Bubdahisn XXX, 18). Siinä muodossa sen tunsivat ainakin ”tietäjät”, joiden mukana se levisi länteen, kuten Cumont on osoittanut. Stoalaisuus, Sibyllan oraakkelit (esimerkiksi II, 253) ja juutalais-kristillinen kirjallisuus tekivät tästä myytistä apokalypsiensä ja eskatologiansa perustan. Vaikka ajatus voi tuntua merkilliseltä, maailmanpalon myytti antoi lohdutusta.”
Maailmanpaloa edeltävät vaikeat ihmiskunnan vaiheet ovat samansuuntaisia vanhojen kulttuurien kirjoituksissa ja kristittyjen apokalypseissa (ks. emt. ss. 108–111). Ilmiöitä ovat mm. yleinen laittomuus ja moraalittomuus, maanjäristykset, auringon pimeneminen jne.
”Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että niin iranilaisille kuin juutalaisille ja kristityille ”historian” osuus maailmankaikkeudessa on rajallinen ja että maailmanlopussa synnintekijät hävitetään, kuolleet nousevat ylös ja ikuisuus voittaa ajan.”(Eliade Mircea 1993) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Apokalyptiset tekstit
”Suurinta kannatusta koko kreikkalais-orinetaalisessa maailmassa sai myytti maailmanpalosta. Näyttää varsin todennäköiseltä, että myytti maailman loppumisesta tulipaloon, josta hyvät pelastuvat vahingoittumattomina, on alkuperältään iranilainen (ks. esimerkiksi Bubdahisn XXX, 18). Siinä muodossa sen tunsivat ainakin ”tietäjät”, joiden mukana se levisi länteen, kuten Cumont on osoittanut. Stoalaisuus, Sibyllan oraakkelit (esimerkiksi II, 253) ja juutalais-kristillinen kirjallisuus tekivät tästä myytistä apokalypsiensä ja eskatologiansa perustan. Vaikka ajatus voi tuntua merkilliseltä, maailmanpalon myytti antoi lohdutusta.”
Maailmanpaloa edeltävät vaikeat ihmiskunnan vaiheet ovat samansuuntaisia vanhojen kulttuurien kirjoituksissa ja kristittyjen apokalypseissa (ks. emt. ss. 108–111). Ilmiöitä ovat mm. yleinen laittomuus ja moraalittomuus, maanjäristykset, auringon pimeneminen jne.
”Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että niin iranilaisille kuin juutalaisille ja kristityille ”historian” osuus maailmankaikkeudessa on rajallinen ja että maailmanlopussa synnintekijät hävitetään, kuolleet nousevat ylös ja ikuisuus voittaa ajan.”(Eliade Mircea 1993)"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Apokalyptiset tekstit
Uuden testamentin ihmekertomuksista
”Joissakin tapauksissa samasta asiasta puhuvien toisintojen vertailu paljastaa, miten kertomus saa myöhemmin ihmeenomaisia piirteitä. Kaikki evankeliumit kertovat, miten Jeesusta vangittaessa muuan hänen seuraajistaan sivaltaa miekalla korvan ylimmäisen papin palvelijalta (näin Mark 14: 47). Matteus (26: 52) lisää Jeesuksen sanat: pistä miekkasi tuppeen jne. Johannes (18: 10) täydentää, että lyöjä oli Pietari, että palvelijan nimi oli Malkus ja että kyseessä oli oikea korva. Mutta vain Luukas (22: 51) kertoo, että Jeesus paransi korvan. Olisi hyvin yllättävää, että varhaisempi traditio olisi jättänyt mainitsematta tällaisen asian, jos siitä oli tietoa. Sen sijaan se on hyvin ymmärrettävissä juuri Luukkaan lisäykseksi, kirjoittajan joka erityisen painokkaasti kuvaa Jeesusta Jumalan miehenä, joka ”kulki ympäriinsä ja teki hyvää” (Apt 10: 38).” (Räisänen 1989)
Koska evankeliumien kertomukset eivät ole ensikäden tietoja, on niiden sisältö usein epätarkkaa ja eri lähteiden ja myös kirjaajien värittämiä. Esimerkkinä tästä on ruokkimisihme, jonka Markus (6. luku) sanoo tapahtuneen myöhään illan suussa. Se oli melkoinen kansanliike iltamyöhällä: viisi tuhatta miestä ja naiset ja lapset autiomaan laidassa! Ruoan jakeleminen niin suurelle joukolle täytyi kestää aika kauan. Sitten tähteet kerättiin talteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Apokalyptiset tekstit
Uuden testamentin ihmekertomuksista
”Joissakin tapauksissa samasta asiasta puhuvien toisintojen vertailu paljastaa, miten kertomus saa myöhemmin ihmeenomaisia piirteitä. Kaikki evankeliumit kertovat, miten Jeesusta vangittaessa muuan hänen seuraajistaan sivaltaa miekalla korvan ylimmäisen papin palvelijalta (näin Mark 14: 47). Matteus (26: 52) lisää Jeesuksen sanat: pistä miekkasi tuppeen jne. Johannes (18: 10) täydentää, että lyöjä oli Pietari, että palvelijan nimi oli Malkus ja että kyseessä oli oikea korva. Mutta vain Luukas (22: 51) kertoo, että Jeesus paransi korvan. Olisi hyvin yllättävää, että varhaisempi traditio olisi jättänyt mainitsematta tällaisen asian, jos siitä oli tietoa. Sen sijaan se on hyvin ymmärrettävissä juuri Luukkaan lisäykseksi, kirjoittajan joka erityisen painokkaasti kuvaa Jeesusta Jumalan miehenä, joka ”kulki ympäriinsä ja teki hyvää” (Apt 10: 38).” (Räisänen 1989)
Koska evankeliumien kertomukset eivät ole ensikäden tietoja, on niiden sisältö usein epätarkkaa ja eri lähteiden ja myös kirjaajien värittämiä. Esimerkkinä tästä on ruokkimisihme, jonka Markus (6. luku) sanoo tapahtuneen myöhään illan suussa. Se oli melkoinen kansanliike iltamyöhällä: viisi tuhatta miestä ja naiset ja lapset autiomaan laidassa! Ruoan jakeleminen niin suurelle joukolle täytyi kestää aika kauan. Sitten tähteet kerättiin talteen."Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Jeesuksen tekemäksi mainittu viini-ihme esiintyy vain Johanneksen evankeliumissa. Muut evankelistat (synoptikot) eivät sitä tunne.
Kuolleista herättämiset olivat antiikin tarustossa ja perinneteksteissä tunnettuja. ”Myös Apollonios pysäyttää ruumissaaton – kyseessä on häittensä keskellä kuollut ylhäisen perheen tytär – ja lausuu: ”Laskekaa paarinne, sillä minä vapautan teidät kyynelistä tämän tytön tähden.” Apollonios koskettaa tyttöä, sanoo jotakin epäselvää ja herättää tytön näennäisestä kuolemasta. (…) Filostratos suhtautui Apollonioksen ihmeeseen epäluuloisemmin kuin Luukas Jeesuksen ihmeeseen; itse kertomukset sitä vastoin ovat samankaltaisia.” (Räisänen 1989)
Räisäsen mukaan tasapuolinen lähdekritiikki edellyttää myös antiikin tietäjien ja muiden henkilöiden tekemien ihmeiden tunnustamisen, jos tunnustamme Jeesuksen tekemät ihmeet. ”Antiikin maailmassa ihmeillä oli toisenlainen asema kuin nykymaailmassa, jossa ne ovat sittenkin reunailmiö. Tämä tuskin johtuu siitä, että ihmeitä tapahtui tuolloin enemmän, vaan pikemminkin toisenlaisesta maailmankuvasta.” (Räisänen 1989)
Räisänen arvelee, että Jeesusta ”mainostettiin” silloin tunnetuilla ihmeillä, haluttiin todistaa, että Jeesuskin pystyi tekemään samanlaisia ihmeitä. Ihmekertomuksilla ovat kuitenkin selvät analogiat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Jeesuksen tekemäksi mainittu viini-ihme esiintyy vain Johanneksen evankeliumissa. Muut evankelistat (synoptikot) eivät sitä tunne.
Kuolleista herättämiset olivat antiikin tarustossa ja perinneteksteissä tunnettuja. ”Myös Apollonios pysäyttää ruumissaaton – kyseessä on häittensä keskellä kuollut ylhäisen perheen tytär – ja lausuu: ”Laskekaa paarinne, sillä minä vapautan teidät kyynelistä tämän tytön tähden.” Apollonios koskettaa tyttöä, sanoo jotakin epäselvää ja herättää tytön näennäisestä kuolemasta. (…) Filostratos suhtautui Apollonioksen ihmeeseen epäluuloisemmin kuin Luukas Jeesuksen ihmeeseen; itse kertomukset sitä vastoin ovat samankaltaisia.” (Räisänen 1989)
Räisäsen mukaan tasapuolinen lähdekritiikki edellyttää myös antiikin tietäjien ja muiden henkilöiden tekemien ihmeiden tunnustamisen, jos tunnustamme Jeesuksen tekemät ihmeet. ”Antiikin maailmassa ihmeillä oli toisenlainen asema kuin nykymaailmassa, jossa ne ovat sittenkin reunailmiö. Tämä tuskin johtuu siitä, että ihmeitä tapahtui tuolloin enemmän, vaan pikemminkin toisenlaisesta maailmankuvasta.” (Räisänen 1989)
Räisänen arvelee, että Jeesusta ”mainostettiin” silloin tunnetuilla ihmeillä, haluttiin todistaa, että Jeesuskin pystyi tekemään samanlaisia ihmeitä. Ihmekertomuksilla ovat kuitenkin selvät analogiat.Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Ehtoollisen peiliteksti löytyy vanhasta Assyriasta
Assyrialaisen liittoteologian kanssa yhteneviä ajatuksia esiintyy jopa Uuden testamentin ehtoollisperikoopeissa, kuten vasallikuninkaille lausutusta Istarin profetiasta hyvin ilmenee: ”Aina kun te juotte tätä vettä, te muistatte minut ja pidätte liiton, jonka minä olen Asarhaddonin puolesta tehnyt.” (SAA 9 3.4:12-15.) Versus: ”… tehkää se minun muistokseni” (Lk 22:19 ym. ja nykyiset ehtoollisen asetussanat). Tässä tuskin on kyse suorasta riippuvuussuhteesta, mutta kylläkin yhteisestä’ pitkän keston symbolijärjestelmästä. (Hakola Raimo ja Merenlahti Petri (toimitt.), Raamatuntutkimuksen uudet tuulet, Yliopistopaino Helsinki University Press, Helsinki 1997) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Ehtoollisen peiliteksti löytyy vanhasta Assyriasta
Assyrialaisen liittoteologian kanssa yhteneviä ajatuksia esiintyy jopa Uuden testamentin ehtoollisperikoopeissa, kuten vasallikuninkaille lausutusta Istarin profetiasta hyvin ilmenee: ”Aina kun te juotte tätä vettä, te muistatte minut ja pidätte liiton, jonka minä olen Asarhaddonin puolesta tehnyt.” (SAA 9 3.4:12-15.) Versus: ”… tehkää se minun muistokseni” (Lk 22:19 ym. ja nykyiset ehtoollisen asetussanat). Tässä tuskin on kyse suorasta riippuvuussuhteesta, mutta kylläkin yhteisestä’ pitkän keston symbolijärjestelmästä. (Hakola Raimo ja Merenlahti Petri (toimitt.), Raamatuntutkimuksen uudet tuulet, Yliopistopaino Helsinki University Press, Helsinki 1997)Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Ehtoollisen peiliteksti löytyy vanhasta Assyriasta
Ylösnousemuksesta
”Ylösnousemususko ei ollut juutalaisuudessa mikään itsestäänselvyys. Fariseukset ja essealaiset olivat sen kannalla, mutta saddukeusten mielestä ei ollut syytä juosta ”liberaaliteologisten” vaikutteiden perässä, vaikutteiden, jotka alkoivat saada jalansijaa Israelin uskonnossa vasta Babylonian pakkosiirtolaisuuden (586–538 eKr.) jälkeen.
Tuolloin elettiin pari sataa vuotta persialaisvallan alla. Juuri tuona aikana juutalaisuudessakin alettiin puhua ruumiillisesta ylösnousemuksesta, individuaalieskatologisesti viimeisestä tuomiosta tekojen mukaan, universaalieskatologisesti uuden taivaan ja maan luomisesta, pelastushistoriallisesti tästä ja tulevasta ajasta, enkeleistä, saatanaopeista, samoin kuin hyvien ja pahojen voimien välisestä taistelusta. Ovatko nämä korostukset siis tuontitavaraa Persiasta?
Kysymys on oikeutettu, sillä varsin harvat ja joka tapauksessa hyvin myöhäsyntyiset vanhatestamentilliset tekstit viittaavat ylösnousemusajatteluun; selvästi vasta Danielin kirja, muutoin lähinnä Jesajan apokalypsi, Jes. 24–27, sekä Job ja jotkut psalmitekstit. Lisäksi kaikki nämä korostukset ovat peruspiirteitä siinä Persian uskonnossa, jota alun perin kutsuttiin zarathustralaisuudeksi. Pakkosiirtolaisuuden jälkeisen esikristillisten vuosisatojen zarathustralaisuudesta on kuitenkin osuvampaa käyttää nimitystä zoroastrismi. (Uskonnon nykykannattajia kutsutaan parsilaisiksi.)” (Riekkinen 1994) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Ehtoollisen peiliteksti löytyy vanhasta Assyriasta
Ylösnousemuksesta
”Ylösnousemususko ei ollut juutalaisuudessa mikään itsestäänselvyys. Fariseukset ja essealaiset olivat sen kannalla, mutta saddukeusten mielestä ei ollut syytä juosta ”liberaaliteologisten” vaikutteiden perässä, vaikutteiden, jotka alkoivat saada jalansijaa Israelin uskonnossa vasta Babylonian pakkosiirtolaisuuden (586–538 eKr.) jälkeen.
Tuolloin elettiin pari sataa vuotta persialaisvallan alla. Juuri tuona aikana juutalaisuudessakin alettiin puhua ruumiillisesta ylösnousemuksesta, individuaalieskatologisesti viimeisestä tuomiosta tekojen mukaan, universaalieskatologisesti uuden taivaan ja maan luomisesta, pelastushistoriallisesti tästä ja tulevasta ajasta, enkeleistä, saatanaopeista, samoin kuin hyvien ja pahojen voimien välisestä taistelusta. Ovatko nämä korostukset siis tuontitavaraa Persiasta?
Kysymys on oikeutettu, sillä varsin harvat ja joka tapauksessa hyvin myöhäsyntyiset vanhatestamentilliset tekstit viittaavat ylösnousemusajatteluun; selvästi vasta Danielin kirja, muutoin lähinnä Jesajan apokalypsi, Jes. 24–27, sekä Job ja jotkut psalmitekstit. Lisäksi kaikki nämä korostukset ovat peruspiirteitä siinä Persian uskonnossa, jota alun perin kutsuttiin zarathustralaisuudeksi. Pakkosiirtolaisuuden jälkeisen esikristillisten vuosisatojen zarathustralaisuudesta on kuitenkin osuvampaa käyttää nimitystä zoroastrismi. (Uskonnon nykykannattajia kutsutaan parsilaisiksi.)” (Riekkinen 1994)Ylösnousemuksen ja sitä seuraavan uuden olotilan tehtävänä on toimia eräällä tavalla ”oikeustoimena” ihmisten teoille. Hyvät saavat palkintonsa ja pahat saavat rangaistuksensa. Tämän ajatuskulun johdonmukaisena päätelmänä on syntynyt mm. Dante Alighierin 1300-luvulla kirjoittama Divina commediaa yhdeksänkerroksisine taivaineen, helvetteineen ja kiirastulineen.
Outi Lehtipuu pohtii em. viitetaustaa artikkelissaan Luukkaan evankeliumin näkemyksen kehitystä toisella vuosisadalla: ”Helvetissä on eri osastoja ja erilaisia rangaistuksia pilkkaajille, huorintekijöille, murhaajille, abortintekijöille, naimattomille äideille, vanhurskaiden ilmiantajille, epäjumalanpalvojille, homoseksuaaleille, petollisille kirkon viranhaltijoille jne.” (Outi Lehtipuu, Vartija 2, 1994)
Faktuaalisten todisteiden puute vie harhaan. Kun tosiasiat puuttuvat, loppuu asian käsittely empiirisesti. Näin kenttä jää vapaaksi uskon tuottamille selityksille. Karl-Gustav Sandelin kirjoittaa aiheesta (Vartija 2. 1994):
”Historioitsijat voivat olla eri mieltä Jeesuksen hautaamisen muodosta. On ehkä mahdollista, että kuollut Jeesus haudattiin hautaan, joka pari päivää myöhemmin löytyi tyhjänä. Mutta haudan tyhjenemistä historioitsija tuskin voi selittää muulla tavalla, kuin että joku ihminen siirsi ruumiin pois. Missään tapauksessa hän ei historioitsijana voi esittää Jumalaa tai jotain muuta yliluonnollista voimaa tapahtuman selitykseksi. Hän ei voi hakea vaikealle ongelmalle ratkaisuksi vielä vaikeampaa ongelmaa. Ei ole esiintynyt empiirikkoa, joka olisi voinut osoittaa, miten Jumalaa käytetään empiiristen tapahtumien selityksenä siitä yksinkertaisesta syystä, että Jumalasta ei voida tehdä empiirisiä havaintoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ylösnousemuksen ja sitä seuraavan uuden olotilan tehtävänä on toimia eräällä tavalla ”oikeustoimena” ihmisten teoille. Hyvät saavat palkintonsa ja pahat saavat rangaistuksensa. Tämän ajatuskulun johdonmukaisena päätelmänä on syntynyt mm. Dante Alighierin 1300-luvulla kirjoittama Divina commediaa yhdeksänkerroksisine taivaineen, helvetteineen ja kiirastulineen.
Outi Lehtipuu pohtii em. viitetaustaa artikkelissaan Luukkaan evankeliumin näkemyksen kehitystä toisella vuosisadalla: ”Helvetissä on eri osastoja ja erilaisia rangaistuksia pilkkaajille, huorintekijöille, murhaajille, abortintekijöille, naimattomille äideille, vanhurskaiden ilmiantajille, epäjumalanpalvojille, homoseksuaaleille, petollisille kirkon viranhaltijoille jne.” (Outi Lehtipuu, Vartija 2, 1994)
Faktuaalisten todisteiden puute vie harhaan. Kun tosiasiat puuttuvat, loppuu asian käsittely empiirisesti. Näin kenttä jää vapaaksi uskon tuottamille selityksille. Karl-Gustav Sandelin kirjoittaa aiheesta (Vartija 2. 1994):
”Historioitsijat voivat olla eri mieltä Jeesuksen hautaamisen muodosta. On ehkä mahdollista, että kuollut Jeesus haudattiin hautaan, joka pari päivää myöhemmin löytyi tyhjänä. Mutta haudan tyhjenemistä historioitsija tuskin voi selittää muulla tavalla, kuin että joku ihminen siirsi ruumiin pois. Missään tapauksessa hän ei historioitsijana voi esittää Jumalaa tai jotain muuta yliluonnollista voimaa tapahtuman selitykseksi. Hän ei voi hakea vaikealle ongelmalle ratkaisuksi vielä vaikeampaa ongelmaa. Ei ole esiintynyt empiirikkoa, joka olisi voinut osoittaa, miten Jumalaa käytetään empiiristen tapahtumien selityksenä siitä yksinkertaisesta syystä, että Jumalasta ei voida tehdä empiirisiä havaintoja.https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Ehtoollisen peiliteksti löytyy vanhasta Assyriasta
Kristinuskoa on hyvä verrata keittoon, sanoo Suomen Akatemian vanhempi tutkija, TT, Martti Nissinen ja jatkaa: ”Kun keitto on kerran valmistettu, sen aineksia ei voi enää palauttaa alkuperäiseen muotoonsa. Eikä koko keittoa synny ilman kokkia, jonka luova panos on ratkaiseva koko valmistusprosessin ja lopputuloksen kannalta ja joka erottaa juuri tämän keiton kaikista muista.
Harhaanjohtava ajattelutapa on raamatunhistorian näkeminen eräänlaisena pyhänä historiana, jonka henkilöt Abrahamista Moosekseen, Jeesukseen ja Paavaliin sekä tapahtumat luomisesta apostolien tekoihin kulkevat omalla myyttisellä ja tarunhohtoisella radallaan ja jota varten tarvitaan oma kartta (”Raamatun maat”) ja historiafilosofia. Raamatun henkilöiden ja tapahtumien historia on kuitenkin samalla maankamaralla kuin muukin historia ja sitä voi tutkia samoilla edellytyksillä.” (Nissinen 2001.)
Kristinuskokaan ei saa kieltää juuriaan ja peittää näkyvistä yleisinhimillistä luonnettaan. Kristinuskoon kohdistuva arvostelu ei suuntaudu vain kristinuskon vanhoja opetuksia vastaan, vaan yleisinhimillisiä tavoitteita ja ihanteita vastaan. (Simo Parpola) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?
Sumerilaisilla oli lähes välitön vaikutus Vanhan testamentin teksteihin
Ehtoollisen peiliteksti löytyy vanhasta Assyriasta
Kristinuskoa on hyvä verrata keittoon, sanoo Suomen Akatemian vanhempi tutkija, TT, Martti Nissinen ja jatkaa: ”Kun keitto on kerran valmistettu, sen aineksia ei voi enää palauttaa alkuperäiseen muotoonsa. Eikä koko keittoa synny ilman kokkia, jonka luova panos on ratkaiseva koko valmistusprosessin ja lopputuloksen kannalta ja joka erottaa juuri tämän keiton kaikista muista.
Harhaanjohtava ajattelutapa on raamatunhistorian näkeminen eräänlaisena pyhänä historiana, jonka henkilöt Abrahamista Moosekseen, Jeesukseen ja Paavaliin sekä tapahtumat luomisesta apostolien tekoihin kulkevat omalla myyttisellä ja tarunhohtoisella radallaan ja jota varten tarvitaan oma kartta (”Raamatun maat”) ja historiafilosofia. Raamatun henkilöiden ja tapahtumien historia on kuitenkin samalla maankamaralla kuin muukin historia ja sitä voi tutkia samoilla edellytyksillä.” (Nissinen 2001.)
Kristinuskokaan ei saa kieltää juuriaan ja peittää näkyvistä yleisinhimillistä luonnettaan. Kristinuskoon kohdistuva arvostelu ei suuntaudu vain kristinuskon vanhoja opetuksia vastaan, vaan yleisinhimillisiä tavoitteita ja ihanteita vastaan. (Simo Parpola)https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista.
Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös.
Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista.
Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös.
Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
Vaikka ei ehkä suoraan, seuraava tunnettu lausuma viittaa myös Aumiin:
"Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala". Aamen (Aum)" - Raamattu Joh. 1:1.
Joka tapauksessa 'Sana' (tai 'Logos' kreikaksi) tarkoittaa kosmista sykettä tai värähtelyä ja merkitsee täsmälleen samaa kuin Aum tai Om.
Om islamissa - Muutama vuosisata Kristuksen jälkeen Amen omaksuttiin islamiin nimellä Amin tai Alm.
Arabian kirjain "l" lausutaan kuten "u", kun se esiintyy konsonantin edessä, mikä tarkoittaa, että Almista tulee automaattisesti Aum.
Lisäksi, aivan samalla tavalla kuin useimmat perinteiset muinaiset tekstit, Koraani alkaa Aumilla muodossa Alm!
Tässä meillä on poikkeuksellinen rinnakkaisuus islamin ja joogan sekä Intian mystisen ajattelun välillä. Kaikki alkaa Aumilla.
Käyttivätkö keltit Omia? Irlannin kelttien muinaista mystistä kieltä kutsuttiin nimellä Ogham (lausutaan Ohm, Om tai Aum). Onko tämä vain sattumaa? Ogham ei ollut joustava, kehittynyt kieli, vaan pikemminkin joukko hieroglyfisiä sanoja, joilla kuvattiin rajallista määrää asioita, lähinnä druidien kunnioittamia esineitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
Vaikka ei ehkä suoraan, seuraava tunnettu lausuma viittaa myös Aumiin:
"Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala". Aamen (Aum)" - Raamattu Joh. 1:1.
Joka tapauksessa 'Sana' (tai 'Logos' kreikaksi) tarkoittaa kosmista sykettä tai värähtelyä ja merkitsee täsmälleen samaa kuin Aum tai Om.
Om islamissa - Muutama vuosisata Kristuksen jälkeen Amen omaksuttiin islamiin nimellä Amin tai Alm.
Arabian kirjain "l" lausutaan kuten "u", kun se esiintyy konsonantin edessä, mikä tarkoittaa, että Almista tulee automaattisesti Aum.
Lisäksi, aivan samalla tavalla kuin useimmat perinteiset muinaiset tekstit, Koraani alkaa Aumilla muodossa Alm!
Tässä meillä on poikkeuksellinen rinnakkaisuus islamin ja joogan sekä Intian mystisen ajattelun välillä. Kaikki alkaa Aumilla.
Käyttivätkö keltit Omia? Irlannin kelttien muinaista mystistä kieltä kutsuttiin nimellä Ogham (lausutaan Ohm, Om tai Aum). Onko tämä vain sattumaa? Ogham ei ollut joustava, kehittynyt kieli, vaan pikemminkin joukko hieroglyfisiä sanoja, joilla kuvattiin rajallista määrää asioita, lähinnä druidien kunnioittamia esineitä.Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
Kansanomaisessa mytologiassa kuolleista nousseet eivät siis olleet vain jumalia. Ylösnousemuksen tarinoita oli kaikkialla muinaisuudessa.
https://www.richardcarrier.info/archives/13890
Asklepios ei ollut ainoastaan ylösnoussut puolijumala, vaan hän oli itse ”kuolleiden ylösnousemuksen” ykkönen, mikä oli merkittävä syy siihen, että pakanat pitivät häntä niin suuressa arvossa.
Koska Justinus ei voinut kiistää tätä, hän joutui väittämään, että ”paholaisen” on täytynyt esitellä ”Asklepios kuolleiden herättäjänä” heikentääkseen kristillistä sanomaa etukäteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
Kansanomaisessa mytologiassa kuolleista nousseet eivät siis olleet vain jumalia. Ylösnousemuksen tarinoita oli kaikkialla muinaisuudessa.
https://www.richardcarrier.info/archives/13890
Asklepios ei ollut ainoastaan ylösnoussut puolijumala, vaan hän oli itse ”kuolleiden ylösnousemuksen” ykkönen, mikä oli merkittävä syy siihen, että pakanat pitivät häntä niin suuressa arvossa.
Koska Justinus ei voinut kiistää tätä, hän joutui väittämään, että ”paholaisen” on täytynyt esitellä ”Asklepios kuolleiden herättäjänä” heikentääkseen kristillistä sanomaa etukäteen."Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta”
HALUATKO, ETTÄ MAANPUOLUSTUS LAKKAUTETAAN KAIKISSA MAAILMAN MAISSA? ODOTATKO, ETTÄ VIERAAT HYÖKKÄÄJÄT TOIVOTETAAN TERVETULLEIKSI TRUMPETILLA, KUKILLA JA PUNAISELLA MATOLLA? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta”
HALUATKO, ETTÄ MAANPUOLUSTUS LAKKAUTETAAN KAIKISSA MAAILMAN MAISSA? ODOTATKO, ETTÄ VIERAAT HYÖKKÄÄJÄT TOIVOTETAAN TERVETULLEIKSI TRUMPETILLA, KUKILLA JA PUNAISELLA MATOLLA?Palsta on ilmiannettu koska kristinuskoa pilkataan täällä
Meillä on iso porukka ympäri Suomea, kaikki laitetan takaisin sadoihin eri ketjuihin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Palsta on ilmiannettu koska kristinuskoa pilkataan täällä
Meillä on iso porukka ympäri Suomea, kaikki laitetan takaisin sadoihin eri ketjuihin."Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
Kiroustaulujen ja Ilmestyskirjan yhtäläisyydet.
https://www.heritagedaily.com/2023/02/book-of-revelation-has-terminology-similar-to-ancient-curse-tablets/146163 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
Kiroustaulujen ja Ilmestyskirjan yhtäläisyydet.
https://www.heritagedaily.com/2023/02/book-of-revelation-has-terminology-similar-to-ancient-curse-tablets/146163Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
"...jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9"
Jo pelkästään tämä kirous osoittaa, että Raamattu on ihmisten tekemä, Jumala ei koskaan sanoisi niin.
Jälleen kerran, se on ihmisen kirjoittama, ei jumalallinen.
Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden,.Todellinen jumala ei koskaan pakottaisi ketään uskomaan itseensä.
Joten kyseessä ei ole lainkaan jumalan sana.
Raamattu on muutenkin täynnä pelottelua, uhkauksia ja julmuutta - vain ihminen tekee niin, ei jumala.
Pakanallinen uskonto rekrytoi ja hallitsee jäseniään pelolla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
"...jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9"
Jo pelkästään tämä kirous osoittaa, että Raamattu on ihmisten tekemä, Jumala ei koskaan sanoisi niin.
Jälleen kerran, se on ihmisen kirjoittama, ei jumalallinen.
Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden,.Todellinen jumala ei koskaan pakottaisi ketään uskomaan itseensä.
Joten kyseessä ei ole lainkaan jumalan sana.
Raamattu on muutenkin täynnä pelottelua, uhkauksia ja julmuutta - vain ihminen tekee niin, ei jumala.
Pakanallinen uskonto rekrytoi ja hallitsee jäseniään pelolla.KR 1933/-38
Ilm. 22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;
Ihmisperäistä.
KR 1933/-38
Ilm. 22:19 ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.
Ihmisperäistä.
KR 1933/-38
2Moos. 20:3 Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
Ihmisperäistä.
KR 1933/-38
2Moos. 20:5 Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka KOSTAN isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat
Saatanan puhetta. ei jumalan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
KR 1933/-38
Ilm. 22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;
Ihmisperäistä.
KR 1933/-38
Ilm. 22:19 ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.
Ihmisperäistä.
KR 1933/-38
2Moos. 20:3 Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
Ihmisperäistä.
KR 1933/-38
2Moos. 20:5 Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka KOSTAN isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat
Saatanan puhetta. ei jumalan.Koska se ei ole pyhä kirja eikä se ole Jumalan sana. Raamattu on muutenkin täynnä kirouksia ja uhkauksia, ja jo se todistaa, ettei se ole Jumalan sana. Kaikki se todistaa sen inhimillisen alkuperän, jaon todiste Raamatun poliittisesta luonteesta ja yrityksestä hallita ja manipuloida ihmiskuntaa. Alkuperäinen Jeesuksen sanoma oli aivan erilainen.
Kaikki se todistaa sen inhimillisen alkuperän, jaon todiste Raamatun poliittisesta luonteesta ja yrityksestä hallita ja manipuloida ihmiskuntaa. Alkuperäinen Jeesuksen sanoma oli aivan erilainen.
JEESUKSEN ALKUPERÄINEN SANOMA OLI SAMANKALTAINEN KUIN"IDÄN SAATANALLISET OPIT.
SENSUROITU. Kaikki se todistaa sen inhimillisen alkuperän, jaon todiste Raamatun poliittisesta luonteesta ja yrityksestä hallita ja manipuloida ihmiskuntaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koska se ei ole pyhä kirja eikä se ole Jumalan sana. Raamattu on muutenkin täynnä kirouksia ja uhkauksia, ja jo se todistaa, ettei se ole Jumalan sana. Kaikki se todistaa sen inhimillisen alkuperän, jaon todiste Raamatun poliittisesta luonteesta ja yrityksestä hallita ja manipuloida ihmiskuntaa. Alkuperäinen Jeesuksen sanoma oli aivan erilainen.
Kaikki se todistaa sen inhimillisen alkuperän, jaon todiste Raamatun poliittisesta luonteesta ja yrityksestä hallita ja manipuloida ihmiskuntaa. Alkuperäinen Jeesuksen sanoma oli aivan erilainen.
JEESUKSEN ALKUPERÄINEN SANOMA OLI SAMANKALTAINEN KUIN"IDÄN SAATANALLISET OPIT.
SENSUROITU. Kaikki se todistaa sen inhimillisen alkuperän, jaon todiste Raamatun poliittisesta luonteesta ja yrityksestä hallita ja manipuloida ihmiskuntaa.Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
ALKUPERÄISESTÄ KRISTINUSKOSTA EI OLE PALJON JÄLJELLÄ, KAIKKI ON KARSITTU PERIAATTEIDEN MUKAAN: HAJOTA JA HALLITSE.
JÄLJELLÄ ON VAIN USKONTO IHMISTEN HALLITSEMISEKSI JA MANIPULOIMISEKSI.
KR 1933/-38
Ilm. 22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;
Ihmisperäistä.
KR 1933/-38
Ilm. 22:19 ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.
Ihmisperäistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
ALKUPERÄISESTÄ KRISTINUSKOSTA EI OLE PALJON JÄLJELLÄ, KAIKKI ON KARSITTU PERIAATTEIDEN MUKAAN: HAJOTA JA HALLITSE.
JÄLJELLÄ ON VAIN USKONTO IHMISTEN HALLITSEMISEKSI JA MANIPULOIMISEKSI.
KR 1933/-38
Ilm. 22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;
Ihmisperäistä.
KR 1933/-38
Ilm. 22:19 ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.
Ihmisperäistä.JÄLJELLÄ ON VAIN USKONTO IHMISTEN HALLITSEMISEKSI JA MANIPULOIMISEKSI.
"...jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9"
Jumala ei koskaan sanoisi niin. - Anonyymi
Kirousrituaalit olivat osa jokapäiväistä elämää laajoilla alueilla Rooman valtakunnassa tuhannen vuoden ajan.
Kiroustauluja alettiin koota ja tutkia järjestelmällisesti 1800-luvulla. Pienille lyijytauluille kirjoitetuista loitsuista löydetään kuitenkin jatkuvasti aiemmin tuntemattomia versioita, jotka on tulkittu. Niitä on tähän mennessä koottu noin 1700 kappaletta, ja ne tarjoavat tietoa niiden muinaisten ihmisten kulttuurista ja kielestä, jotka luottivat niihin. Arkeologiset löydöt ovat peräisin ajalta noin 500 eaa. ja 500 jKr. väliseltä ajalta. Toisin sanoen rituaaleja suoritettiin noin 1 000 vuoden ajan alueella, joka ulottuu Välimeren rannikolta Euroopan pohjoisimpaan osaan. Kiroustaulut oli suunnattu vastapuolille oikeudenkäynneissä, urheiluvastustajille hippodromilla tai kilpakumppaneille rakkaussuhteissa. Lyijytaulut ja niihin kaiverretut kiroukset talletettiin usein tiettyihin paikkoihin, kuten hautoihin tai pyhien paikkojen läheisyyteen, joissa oletettiin olevan manalan henkiä, jotka varmistivat kirouksen tehokkuuden. ”Kirousrituaali ei kokonaisuudessaan rajoittunut vain loitsun sanamuotoon, vaan siihen olisi kuulunut myös loitsun kirjoittaminen, tablettien lävistäminen tai niiden hautaaminen tarkoituksella valittuihin paikkoihin”, Hölscher kuvailee tabella defixionis -käytännön näkökohtia. Muinaiset pitivät sitä eräänlaisena noituuden tai mustan magian muotona, joka oli säädetty Rooman laissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirousrituaalit olivat osa jokapäiväistä elämää laajoilla alueilla Rooman valtakunnassa tuhannen vuoden ajan.
Kiroustauluja alettiin koota ja tutkia järjestelmällisesti 1800-luvulla. Pienille lyijytauluille kirjoitetuista loitsuista löydetään kuitenkin jatkuvasti aiemmin tuntemattomia versioita, jotka on tulkittu. Niitä on tähän mennessä koottu noin 1700 kappaletta, ja ne tarjoavat tietoa niiden muinaisten ihmisten kulttuurista ja kielestä, jotka luottivat niihin. Arkeologiset löydöt ovat peräisin ajalta noin 500 eaa. ja 500 jKr. väliseltä ajalta. Toisin sanoen rituaaleja suoritettiin noin 1 000 vuoden ajan alueella, joka ulottuu Välimeren rannikolta Euroopan pohjoisimpaan osaan. Kiroustaulut oli suunnattu vastapuolille oikeudenkäynneissä, urheiluvastustajille hippodromilla tai kilpakumppaneille rakkaussuhteissa. Lyijytaulut ja niihin kaiverretut kiroukset talletettiin usein tiettyihin paikkoihin, kuten hautoihin tai pyhien paikkojen läheisyyteen, joissa oletettiin olevan manalan henkiä, jotka varmistivat kirouksen tehokkuuden. ”Kirousrituaali ei kokonaisuudessaan rajoittunut vain loitsun sanamuotoon, vaan siihen olisi kuulunut myös loitsun kirjoittaminen, tablettien lävistäminen tai niiden hautaaminen tarkoituksella valittuihin paikkoihin”, Hölscher kuvailee tabella defixionis -käytännön näkökohtia. Muinaiset pitivät sitä eräänlaisena noituuden tai mustan magian muotona, joka oli säädetty Rooman laissa.Kiroustaulujen ja Ilmestyskirjan tekstin väliset yhtäläisyydet
Hölscher on tutkinut kiroustauluja käyttäneiden tahojen käyttämiä sanamuotoja ja heidän odotuksiaan siitä, miten kirousten oli tarkoitus toimia, ja hän on tutkinut, miten nämä ovat jättäneet jälkensä Johanneksen ilmestystekstiin. Se on kirjoitettu 1. vuosisadalla jKr. ja osoitettu Vähä-Aasian länsirannikon kristityille. ”Ilmestyskirjasta löytyy sanamuotoja ja lauseita, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin kiroustauluilla esiintyneet, vaikka varsinaisia sanatarkkoja lainauksia niistä ei esiinnykään”, Hölscher huomautti. Esimerkkinä hän mainitsee kuvauksen enkelistä, joka heittää valtavan kiven mereen sanoilla: ”Näin se suuri kaupunki Babylon on väkivalloin kaadettava, eikä sitä enää löydetä.” Hölscherin mukaan tämä voidaan lukea eräänlaisena kirousrituaalina. Ne, jotka kohtasivat nämä sanat tuolloin, saattoivat hyvinkin suoraan yhdistää ne rutiininomaiseen kiroustaulujen käyttöön, joka oli heille tuttua.
Ilmestyskirjan seitsemässä kirjeessä Rooman hallinto ja keisarikultti kuvataan demonisina, saatanallisina ilmiöinä, joista kristillinen vähemmistö pyrki eristäytymään. "Ilmestyskirjan avulla kristillinen vähemmistö pyrki löytämään itsensä, etsimään omaa identiteettiään maailmassa, jota hallitsi pakanallinen roomalainen enemmistö, joka osoitti rutiininomaista kunnioitusta keisarin lisäksi myös keisarille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiroustaulujen ja Ilmestyskirjan tekstin väliset yhtäläisyydet
Hölscher on tutkinut kiroustauluja käyttäneiden tahojen käyttämiä sanamuotoja ja heidän odotuksiaan siitä, miten kirousten oli tarkoitus toimia, ja hän on tutkinut, miten nämä ovat jättäneet jälkensä Johanneksen ilmestystekstiin. Se on kirjoitettu 1. vuosisadalla jKr. ja osoitettu Vähä-Aasian länsirannikon kristityille. ”Ilmestyskirjasta löytyy sanamuotoja ja lauseita, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin kiroustauluilla esiintyneet, vaikka varsinaisia sanatarkkoja lainauksia niistä ei esiinnykään”, Hölscher huomautti. Esimerkkinä hän mainitsee kuvauksen enkelistä, joka heittää valtavan kiven mereen sanoilla: ”Näin se suuri kaupunki Babylon on väkivalloin kaadettava, eikä sitä enää löydetä.” Hölscherin mukaan tämä voidaan lukea eräänlaisena kirousrituaalina. Ne, jotka kohtasivat nämä sanat tuolloin, saattoivat hyvinkin suoraan yhdistää ne rutiininomaiseen kiroustaulujen käyttöön, joka oli heille tuttua.
Ilmestyskirjan seitsemässä kirjeessä Rooman hallinto ja keisarikultti kuvataan demonisina, saatanallisina ilmiöinä, joista kristillinen vähemmistö pyrki eristäytymään. "Ilmestyskirjan avulla kristillinen vähemmistö pyrki löytämään itsensä, etsimään omaa identiteettiään maailmassa, jota hallitsi pakanallinen roomalainen enemmistö, joka osoitti rutiininomaista kunnioitusta keisarin lisäksi myös keisarille.DFG:n rahoittamassa hankkeessa ”Disenchanted Rituals” etsitään analogioita Ilmestyskirjan ja kiroustaulujen välillä ja analysoidaan tapaa, jolla ensimmäisen vuosisadan lopun lukijat saattoivat tulkita Raamatun tekstiä. ”On mahdollista, että ne, jotka lukivat tai kuuntelivat Johanneksen ilmestyskirjan sanoja, saattoivat helposti nähdä kokonaisia kohtia, yksittäisiä lauseita tai käsitteitä kirousloitsujen valossa”, Hölscher sanoo ja korostaa kiroustaulukulttuurin vaikutusta. Hankkeessa tutkitaan näiden kahden lähteen päällekkäisyyttä sitä taustaa vasten, miten taikuuteen ja uskontoon suhtauduttiin antiikissa.
Tutkimushanke kuuluu JGU:n Human Challenges -huippututkimusalueeseen.
”Disenchanted Rituals” -hanke toteutetaan JGU:n huipputason tutkimusalueen ”40 000 Years of Human Challenges” puitteissa. Tässä tutkimusverkostossa tutkitaan, miten ihmiskunta havaitsee haasteet ja millaisia strategioita ja käytäntöjä on kehitetty niistä selviytymiseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
DFG:n rahoittamassa hankkeessa ”Disenchanted Rituals” etsitään analogioita Ilmestyskirjan ja kiroustaulujen välillä ja analysoidaan tapaa, jolla ensimmäisen vuosisadan lopun lukijat saattoivat tulkita Raamatun tekstiä. ”On mahdollista, että ne, jotka lukivat tai kuuntelivat Johanneksen ilmestyskirjan sanoja, saattoivat helposti nähdä kokonaisia kohtia, yksittäisiä lauseita tai käsitteitä kirousloitsujen valossa”, Hölscher sanoo ja korostaa kiroustaulukulttuurin vaikutusta. Hankkeessa tutkitaan näiden kahden lähteen päällekkäisyyttä sitä taustaa vasten, miten taikuuteen ja uskontoon suhtauduttiin antiikissa.
Tutkimushanke kuuluu JGU:n Human Challenges -huippututkimusalueeseen.
”Disenchanted Rituals” -hanke toteutetaan JGU:n huipputason tutkimusalueen ”40 000 Years of Human Challenges” puitteissa. Tässä tutkimusverkostossa tutkitaan, miten ihmiskunta havaitsee haasteet ja millaisia strategioita ja käytäntöjä on kehitetty niistä selviytymiseksi.https://press.uni-mainz.de/echoes-of-ancient-curse-tablets-identified-in-the-book-of-revelation/
”Disenchanted Rituals” -hanke toteutetaan JGU:n huipputason tutkimusalueen ”40 000 Years of Human Challenges” puitteissa. Tässä tutkimusverkostossa tutkitaan, miten ihmiskunta havaitsee haasteet ja millaisia strategioita ja käytäntöjä on kehitetty niistä selviytymiseksi.
Äänestä - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://press.uni-mainz.de/echoes-of-ancient-curse-tablets-identified-in-the-book-of-revelation/
”Disenchanted Rituals” -hanke toteutetaan JGU:n huipputason tutkimusalueen ”40 000 Years of Human Challenges” puitteissa. Tässä tutkimusverkostossa tutkitaan, miten ihmiskunta havaitsee haasteet ja millaisia strategioita ja käytäntöjä on kehitetty niistä selviytymiseksi.
ÄänestäIlmestyskirjassa havaitut kaikuja muinaisista kiroustauluista
Johanneksen ilmestyksessä käytetyt kuvaukset ja lausekkeet ovat terminologialtaan samankaltaisia kuin antiikin kiroustauluissa esiintyvät kuvaukset ja lausekkeet ja niihin liittyvät noituusrituaalit. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmestyskirjassa havaitut kaikuja muinaisista kiroustauluista
Johanneksen ilmestyksessä käytetyt kuvaukset ja lausekkeet ovat terminologialtaan samankaltaisia kuin antiikin kiroustauluissa esiintyvät kuvaukset ja lausekkeet ja niihin liittyvät noituusrituaalit.ALKUPERÄISESTÄ KRISTINUSKOSTA EI OLE PALJON JÄLJELLÄ, KAIKKI ON KARSITTU PERIAATTEIDEN MUKAAN: HAJOTA JA HALLITSE.
KR 1933/-38
Ilm. 22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;
Jumala ei koskaan niin sanoisi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ALKUPERÄISESTÄ KRISTINUSKOSTA EI OLE PALJON JÄLJELLÄ, KAIKKI ON KARSITTU PERIAATTEIDEN MUKAAN: HAJOTA JA HALLITSE.
KR 1933/-38
Ilm. 22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;
Jumala ei koskaan niin sanoisi.JUMALA EI KOSKAAN PAKOTA EIKÄ UHKAILE, JUMALA VÄISTYY KOHTELIAASTI SYRJÄÄN, JOS IHMINEN EI HALUA TUNTEA HÄNTÄ.
"...jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9"
Jumala ei koskaan sanoisi niin.
JUMALA EI KOSKAAN PAKOTA EIKÄ UHKAILE, JUMALA VÄISTYY KOHTELIAASTI SYRJÄÄN, JOS IHMINEN EI HALUA TUNTEA HÄNTÄ. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
JUMALA EI KOSKAAN PAKOTA EIKÄ UHKAILE, JUMALA VÄISTYY KOHTELIAASTI SYRJÄÄN, JOS IHMINEN EI HALUA TUNTEA HÄNTÄ.
"...jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9"
Jumala ei koskaan sanoisi niin.
JUMALA EI KOSKAAN PAKOTA EIKÄ UHKAILE, JUMALA VÄISTYY KOHTELIAASTI SYRJÄÄN, JOS IHMINEN EI HALUA TUNTEA HÄNTÄ.Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
"...jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9"
Jumala ei koskaan sanoisi niin.
JUMALA EI KOSKAAN PAKOTA EIKÄ UHKAILE, JUMALA VÄISTYY KOHTELIAASTI SYRJÄÄN, JOS IHMINEN EI HALUA TUNTEA HÄNTÄ.
ALKUPERÄISESTÄ KRISTINUSKOSTA EI OLE PALJON JÄLJELLÄ, KAIKKI ON KARSITTU PERIAATTEIDEN MUKAAN: HAJOTA JA HALLITSE.
JÄLJELLÄ ON VAIN USKONTO IHMISTEN HALLITSEMISEKSI JA MANIPULOIMISEKSI.
Myös muissa maailmanuskonnoissa on samanlainen tilanne. Kaiskissa niisasä, josta puuttuu Parampara järjestelmä.
Tosin itäisissä uskonnoissa jopa ilman paramparaa valaistuneen tilan saavuttamisen käytännön puolta ei ole hylätty, vaan se on erotettu itsenäisiksi opetuksiksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,
"...jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9"
Jumala ei koskaan sanoisi niin.
JUMALA EI KOSKAAN PAKOTA EIKÄ UHKAILE, JUMALA VÄISTYY KOHTELIAASTI SYRJÄÄN, JOS IHMINEN EI HALUA TUNTEA HÄNTÄ.
ALKUPERÄISESTÄ KRISTINUSKOSTA EI OLE PALJON JÄLJELLÄ, KAIKKI ON KARSITTU PERIAATTEIDEN MUKAAN: HAJOTA JA HALLITSE.
JÄLJELLÄ ON VAIN USKONTO IHMISTEN HALLITSEMISEKSI JA MANIPULOIMISEKSI.
Myös muissa maailmanuskonnoissa on samanlainen tilanne. Kaiskissa niisasä, josta puuttuu Parampara järjestelmä.
Tosin itäisissä uskonnoissa jopa ilman paramparaa valaistuneen tilan saavuttamisen käytännön puolta ei ole hylätty, vaan se on erotettu itsenäisiksi opetuksiksi."...jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9"
Jumala ei koskaan sanoisi niin.
Vatikaanin kielletty salaisuus.
Salattu totuus Jeesuksesta.
https://www.youtube.com/watch?v=vNofUHYJo1A
The Forbidden Secret of the Vatican Hidden Truth About Jesus
Vatikaani on salannut jotain vuosisatojen ajan.
Entä jos Jeesuksen todellinen tarina onkin erilainen kuin mitä meille on kerrottu? Mitkä muinaiset asiakirjat ja kadonneet käsikirjoitukset voisivat kirjoittaa historian uudelleen sellaisena kuin me sen tunnemme?
Tällä tajunnanräjäyttävällä videolla paljastetaan kiellettyä tietoa Jeesuksesta Kristuksesta, Vatikaanin piilotettuja arkistoja ja historiasta pyyhittyjä salaisuuksia. Gnostilaisista evankeliumeista Jeesuksen kadonneisiin vuosiin, Nikean konsiilista Vatikaanin salaiseen kirjastoon, tutkimme, mitä kirkko ei halua sinun tietävän.
Olisiko Jeesus voinut matkustaa Egyptiin, Intiaan tai Tiibetiin?
Mitä Kuolleenmeren kääröt ja Nag Hammadin tekstit paljastavat?
Onko olemassa Kristuksen salainen sukulinja, joka uhkaa kirkon auktoriteettia?
Miksi Vatikaani kielsi tietyt evankeliumit ja piilotti muinaiset käsikirjoitukset? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"...jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9"
Jumala ei koskaan sanoisi niin.
Vatikaanin kielletty salaisuus.
Salattu totuus Jeesuksesta.
https://www.youtube.com/watch?v=vNofUHYJo1A
The Forbidden Secret of the Vatican Hidden Truth About Jesus
Vatikaani on salannut jotain vuosisatojen ajan.
Entä jos Jeesuksen todellinen tarina onkin erilainen kuin mitä meille on kerrottu? Mitkä muinaiset asiakirjat ja kadonneet käsikirjoitukset voisivat kirjoittaa historian uudelleen sellaisena kuin me sen tunnemme?
Tällä tajunnanräjäyttävällä videolla paljastetaan kiellettyä tietoa Jeesuksesta Kristuksesta, Vatikaanin piilotettuja arkistoja ja historiasta pyyhittyjä salaisuuksia. Gnostilaisista evankeliumeista Jeesuksen kadonneisiin vuosiin, Nikean konsiilista Vatikaanin salaiseen kirjastoon, tutkimme, mitä kirkko ei halua sinun tietävän.
Olisiko Jeesus voinut matkustaa Egyptiin, Intiaan tai Tiibetiin?
Mitä Kuolleenmeren kääröt ja Nag Hammadin tekstit paljastavat?
Onko olemassa Kristuksen salainen sukulinja, joka uhkaa kirkon auktoriteettia?
Miksi Vatikaani kielsi tietyt evankeliumit ja piilotti muinaiset käsikirjoitukset?Tämä on totuus, jota he eivät koskaan kertoneet sinulle! Katso loppuun asti yhdistääksesi pisteet ja paljastaaksesi järkyttävä mysteeri, joka voi muuttaa kaiken.
Vatikaani on salannut jotain vuosisatojen ajan. Entä jos Jeesuksen todellinen tarina onkin erilainen kuin mitä meille on kerrottu? Mitkä muinaiset asiakirjat ja kadonneet käsikirjoitukset voisivat kirjoittaa historian uudelleen sellaisena kuin me sen tunnemme?
Mitä luulet tapahtuvan, jos tämä totuus tulisi julki?
https://www.youtube.com/watch?v=iLY0qLe0Bx8
Kristuksen salaiset opetuslapset: Salatun tiedon paljastaminen
Oletko koskaan miettinyt, jakoiko Jeesus syvempää, salattua viisautta salaisen opetuslapsiryhmän kanssa? Kautta historian kuiskaukset Kristuksen salaisista opetuslapsista ja heidän pyhästä tietämyksestään ovat kiehtoneet tutkijoita, etsijöitä ja hengellisiä harrastajia. Tällä videolla viemme sinut matkalle muinaisten tekstien, salattujen perinteiden ja uraauurtavien löytöjen läpi, jotka paljastavat kristinuskon puolen, jota et ole koskaan ennen nähnyt.
Mitä jos olisi olemassa opetuksia, jotka on varattu vain niille, jotka ovat henkisesti valmiita ymmärtämään? Sukella syvälle, kun paljastamme:
Tuomaksen evankeliumin salaisuudet ja sen mullistavat oivallukset.
Maria Magdaleenan rooli avainhenkilönä esoteerisen tiedon säilyttämisessä.
Jeesuksen ja mystisten yhteisöjen, kuten esseniläisten, välinen yhteys.
Nag Hammadin kirjastosta ja Kuolleenmeren kääröistä löydetyt muinaiset salaisuudet.
Miten nämä paljastukset voivat inspiroida SINUN henkistä heräämistäsi tänään! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä on totuus, jota he eivät koskaan kertoneet sinulle! Katso loppuun asti yhdistääksesi pisteet ja paljastaaksesi järkyttävä mysteeri, joka voi muuttaa kaiken.
Vatikaani on salannut jotain vuosisatojen ajan. Entä jos Jeesuksen todellinen tarina onkin erilainen kuin mitä meille on kerrottu? Mitkä muinaiset asiakirjat ja kadonneet käsikirjoitukset voisivat kirjoittaa historian uudelleen sellaisena kuin me sen tunnemme?
Mitä luulet tapahtuvan, jos tämä totuus tulisi julki?
https://www.youtube.com/watch?v=iLY0qLe0Bx8
Kristuksen salaiset opetuslapset: Salatun tiedon paljastaminen
Oletko koskaan miettinyt, jakoiko Jeesus syvempää, salattua viisautta salaisen opetuslapsiryhmän kanssa? Kautta historian kuiskaukset Kristuksen salaisista opetuslapsista ja heidän pyhästä tietämyksestään ovat kiehtoneet tutkijoita, etsijöitä ja hengellisiä harrastajia. Tällä videolla viemme sinut matkalle muinaisten tekstien, salattujen perinteiden ja uraauurtavien löytöjen läpi, jotka paljastavat kristinuskon puolen, jota et ole koskaan ennen nähnyt.
Mitä jos olisi olemassa opetuksia, jotka on varattu vain niille, jotka ovat henkisesti valmiita ymmärtämään? Sukella syvälle, kun paljastamme:
Tuomaksen evankeliumin salaisuudet ja sen mullistavat oivallukset.
Maria Magdaleenan rooli avainhenkilönä esoteerisen tiedon säilyttämisessä.
Jeesuksen ja mystisten yhteisöjen, kuten esseniläisten, välinen yhteys.
Nag Hammadin kirjastosta ja Kuolleenmeren kääröistä löydetyt muinaiset salaisuudet.
Miten nämä paljastukset voivat inspiroida SINUN henkistä heräämistäsi tänään!KR 1933/-38
Ilm. 22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;
JUMALA EI KOSKAAN PAKOTA EIKÄ UHKAILE, JUMALA VÄISTYY KOHTELIAASTI SYRJÄÄN, JOS IHMINEN EI HALUA TUNTEA HÄNTÄ.
ALKUPERÄISESTÄ KRISTINUSKOSTA EI OLE PALJON JÄLJELLÄ, KAIKKI ON KARSITTU PERIAATTEIDEN MUKAAN: HAJOTA JA HALLITSE. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
KR 1933/-38
Ilm. 22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;
JUMALA EI KOSKAAN PAKOTA EIKÄ UHKAILE, JUMALA VÄISTYY KOHTELIAASTI SYRJÄÄN, JOS IHMINEN EI HALUA TUNTEA HÄNTÄ.
ALKUPERÄISESTÄ KRISTINUSKOSTA EI OLE PALJON JÄLJELLÄ, KAIKKI ON KARSITTU PERIAATTEIDEN MUKAAN: HAJOTA JA HALLITSE.Et voi edes poistaa kaikkia viestejä tai keskusteluketjuja, tiesitkö sen? Viestien poistaminen on aikaa vievää, et poista niitä heti, joskus vie viikkoja ennen kuin ne poistetaan. Tiimimme laittaa poistetut viestit takaisin nopeammin kuin sinä poistat ne, kristitty.
Monet ihmiset heräävät raskaasta kristinuskon zombisumusta ja avaavat silmänsä monille asioille: valkoinen on valkoista ja musta on mustaa, vaikka monet vuosisadat ovat yrittäneet vakuuttaa meille muuta.
Jotkin asiat vaikuttavat niin itsestään selviltä, mutta niiden ymmärtämiseksi on kytkettävä päälle järki, ja ihmiset on vuosisatojen ajan tyrmätty ajattelemaan itse. Monet kristityt yksinkertaisesti pelkäävät ajatella, pelkäävät kytkeä päänsä päälle. Mutta mitä pelättävää siinä on?
Jotkin asiat vaikuttavat niin itsestään selviltä, mutta niiden ymmärtämiseksi on kytkettävä päälle järki, ja ihmiset on vuosisatojen ajan tyrmätty ajattelemaan itse. Monet kristityt yksinkertaisesti pelkäävät ajatella, pelkäävät kytkeä päänsä päälle. Mutta mitä pelättävää - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et voi edes poistaa kaikkia viestejä tai keskusteluketjuja, tiesitkö sen? Viestien poistaminen on aikaa vievää, et poista niitä heti, joskus vie viikkoja ennen kuin ne poistetaan. Tiimimme laittaa poistetut viestit takaisin nopeammin kuin sinä poistat ne, kristitty.
Monet ihmiset heräävät raskaasta kristinuskon zombisumusta ja avaavat silmänsä monille asioille: valkoinen on valkoista ja musta on mustaa, vaikka monet vuosisadat ovat yrittäneet vakuuttaa meille muuta.
Jotkin asiat vaikuttavat niin itsestään selviltä, mutta niiden ymmärtämiseksi on kytkettävä päälle järki, ja ihmiset on vuosisatojen ajan tyrmätty ajattelemaan itse. Monet kristityt yksinkertaisesti pelkäävät ajatella, pelkäävät kytkeä päänsä päälle. Mutta mitä pelättävää siinä on?
Jotkin asiat vaikuttavat niin itsestään selviltä, mutta niiden ymmärtämiseksi on kytkettävä päälle järki, ja ihmiset on vuosisatojen ajan tyrmätty ajattelemaan itse. Monet kristityt yksinkertaisesti pelkäävät ajatella, pelkäävät kytkeä päänsä päälle. Mutta mitä pelättävääMeillä on iso porukka ympäri Suomea, kaikki laitetan takaisin sadoihin eri ketjuihin. Silloin ainkain jossakin se pysyy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meillä on iso porukka ympäri Suomea, kaikki laitetan takaisin sadoihin eri ketjuihin. Silloin ainkain jossakin se pysyy.
"Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta"
"Suomesta tulee monikulttuurinen jos annamme vieraiden oppien jatkaa kirjoittelemista"
Haluatko perustaa oman Gestapon hindupalstoille, haluatko natsihallituksen tänne, jossa kontrolloisit kaikkia. Ilman lupaasi kukaan ei voi kirjoittaa hinduviestejä?
Emme lannistu, taistelemme sananvapauden puolesta. Yhdessä ahkerien nuorten kanssa meitä on jo kovin iso porukka ympäri Suomea.
Jos emme tee niin, kristityt valloittajat tekevät maankaappauksen, hindujen keskusteluosioon, eikä meillä ole mahdollisuutta keskustella aiheista, joista olemme kiinnostuneita..
Teitä on aluksi pyydetty hyvin kauniisti ja kohteliaasti jättämään ihmiset rauhaan, mutta kaikin mahdollisin keinoin jatkatte hindujen ahdistelua.
Jos meitä ei olisi ahdisteltu ja jos te ette olisi tyrkyttäneet omaa kristinuskoanne entisille kristityille, kukaan ei olisi saanut tietää tällaisista asioista, en olisi mitään edes kirjoittanut tällaisista faktoista.
"Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta”
Alunperin minun laittama materiaalia on jaettu suurelle määrälle entisiä kristittyjä sekä ahkerille nuorillemme, laitamme kaikki poistetut viestit takaisin, tiimimme on suuri.
Kristitty, sinä yksin tai jopa useamman voimin et ehtii poistaa niin paljon, kun taas me moninkertaisella voimalla laitamme kaiken takaisin, nuorisomme on muutenkin kesälomalla.
Kristityt lietsovat vihaa ”hinduja” vastaan ja ovat sitten yllättyneitä siitä, että ihmiset puolustautuvat heidän hyökkäyksiään vastaan. Tämä ei ole edes kristittyjen aluetta, mutta täällä he esittävät tappouhkauksia ja muita julmuuksia. Kuka täällä häiritsee uskonrauhaa?
Kristityt nauttivat sadistisella tavalla idän palstojen vainoamisesta.
"Foorumi on nyt otettu hallintaan. Paluuta vanhaan ei ole."
Tyyliltään sellainen viesti on:
Me olemme ottaneet kaikki vääräuskoiset vangeiksi ja käännytämme heidät väkisin kristinuskoon väkisin tai, jos he kieltäytyvät, kidutamme heidät kuoliaaksi.
"Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta"
Et voi edes poistaa kaikkia viestejä tai keskusteluketjuja, tiesitkö sen? Viestien poistaminen on aikaa vievää, et poista niitä heti, joskus vie viikkoja ennen kuin ne poistetaan. Tiimimme laittaa poistetut viestit takaisin nopeammin kuin sinä poistat ne, kristitty.
Monet ihmiset heräävät raskaasta kristinuskon zombisumusta ja avaavat silmänsä monille asioille: valkoinen on valkoista ja musta on mustaa, vaikka monet vuosisadat ovat yrittäneet vakuuttaa meille muuta.
Jotkin asiat vaikuttavat niin itsestään selviltä, mutta niiden ymmärtämiseksi on kytkettävä päälle järki, ja ihmiset on vuosisatojen ajan tyrmätty ajattelemaan itse. Monet kristityt yksinkertaisesti pelkäävät ajatella, pelkäävät kytkeä päänsä päälle. Mutta mitä pelättävää siinä on?
Jotkin asiat vaikuttavat niin itsestään selviltä, mutta niiden ymmärtämiseksi on kytkettävä päälle järki, ja ihmiset on vuosisatojen ajan tyrmätty ajattelemaan itse. Monet kristityt yksinkertaisesti pelkäävät ajatella, pelkäävät kytkeä päänsä päälle. Mutta mitä pelättävää siinä on?
Kauheata uskoon käännyttämistä...
Anonyymi-ap
2024-08-31 10:10:58
Lääkärilehdessä hypnoosiin erikoistunut lääkäri kauhisteli lahkosaarnaajien käyttämiä keinoja saada ihminen tulemaan lahkon uskoon.
Ensin uhri kaadetaan ja sitten käännetään ja viedän luolastoon, eikä pois päästetä, ennenkuin olet maksanut lahkolle sen viimeisenkin euron.
Tulevat vielä kuolinvuoteen vierelle lukemaan pitkiä rukouksiaan salkussa valmiiksi painetut testamenttilomakkeet.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta"
"Suomesta tulee monikulttuurinen jos annamme vieraiden oppien jatkaa kirjoittelemista"
Haluatko perustaa oman Gestapon hindupalstoille, haluatko natsihallituksen tänne, jossa kontrolloisit kaikkia. Ilman lupaasi kukaan ei voi kirjoittaa hinduviestejä?
Emme lannistu, taistelemme sananvapauden puolesta. Yhdessä ahkerien nuorten kanssa meitä on jo kovin iso porukka ympäri Suomea.
Jos emme tee niin, kristityt valloittajat tekevät maankaappauksen, hindujen keskusteluosioon, eikä meillä ole mahdollisuutta keskustella aiheista, joista olemme kiinnostuneita..
Teitä on aluksi pyydetty hyvin kauniisti ja kohteliaasti jättämään ihmiset rauhaan, mutta kaikin mahdollisin keinoin jatkatte hindujen ahdistelua.
Jos meitä ei olisi ahdisteltu ja jos te ette olisi tyrkyttäneet omaa kristinuskoanne entisille kristityille, kukaan ei olisi saanut tietää tällaisista asioista, en olisi mitään edes kirjoittanut tällaisista faktoista.
"Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta”
Alunperin minun laittama materiaalia on jaettu suurelle määrälle entisiä kristittyjä sekä ahkerille nuorillemme, laitamme kaikki poistetut viestit takaisin, tiimimme on suuri.
Kristitty, sinä yksin tai jopa useamman voimin et ehtii poistaa niin paljon, kun taas me moninkertaisella voimalla laitamme kaiken takaisin, nuorisomme on muutenkin kesälomalla.
Kristityt lietsovat vihaa ”hinduja” vastaan ja ovat sitten yllättyneitä siitä, että ihmiset puolustautuvat heidän hyökkäyksiään vastaan. Tämä ei ole edes kristittyjen aluetta, mutta täällä he esittävät tappouhkauksia ja muita julmuuksia. Kuka täällä häiritsee uskonrauhaa?
Kristityt nauttivat sadistisella tavalla idän palstojen vainoamisesta.
"Foorumi on nyt otettu hallintaan. Paluuta vanhaan ei ole."
Tyyliltään sellainen viesti on:
Me olemme ottaneet kaikki vääräuskoiset vangeiksi ja käännytämme heidät väkisin kristinuskoon väkisin tai, jos he kieltäytyvät, kidutamme heidät kuoliaaksi.
"Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta"
Et voi edes poistaa kaikkia viestejä tai keskusteluketjuja, tiesitkö sen? Viestien poistaminen on aikaa vievää, et poista niitä heti, joskus vie viikkoja ennen kuin ne poistetaan. Tiimimme laittaa poistetut viestit takaisin nopeammin kuin sinä poistat ne, kristitty.
Monet ihmiset heräävät raskaasta kristinuskon zombisumusta ja avaavat silmänsä monille asioille: valkoinen on valkoista ja musta on mustaa, vaikka monet vuosisadat ovat yrittäneet vakuuttaa meille muuta.
Jotkin asiat vaikuttavat niin itsestään selviltä, mutta niiden ymmärtämiseksi on kytkettävä päälle järki, ja ihmiset on vuosisatojen ajan tyrmätty ajattelemaan itse. Monet kristityt yksinkertaisesti pelkäävät ajatella, pelkäävät kytkeä päänsä päälle. Mutta mitä pelättävää siinä on?
Jotkin asiat vaikuttavat niin itsestään selviltä, mutta niiden ymmärtämiseksi on kytkettävä päälle järki, ja ihmiset on vuosisatojen ajan tyrmätty ajattelemaan itse. Monet kristityt yksinkertaisesti pelkäävät ajatella, pelkäävät kytkeä päänsä päälle. Mutta mitä pelättävää siinä on?
Kauheata uskoon käännyttämistä...
Anonyymi-ap
2024-08-31 10:10:58
Lääkärilehdessä hypnoosiin erikoistunut lääkäri kauhisteli lahkosaarnaajien käyttämiä keinoja saada ihminen tulemaan lahkon uskoon.
Ensin uhri kaadetaan ja sitten käännetään ja viedän luolastoon, eikä pois päästetä, ennenkuin olet maksanut lahkolle sen viimeisenkin euron.
Tulevat vielä kuolinvuoteen vierelle lukemaan pitkiä rukouksiaan salkussa valmiiksi painetut testamenttilomakkeet..Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestiketju poistettu, laitetaan takaisin.
"Itse tungette idän oppeja suomeen kristittyjen maahan"
Kristinusko on tuotu vieras uskonto,Tallennan itselleni useita kokonaisia keskusteluketjuja ja myös paljon kirjoittamiani viestejä. Kerro minulle, mikä sinua kiinnostaa, niin laitan viestit uudelleen. USB-laitteessani on melkein kaikki, melkein.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tallennan itselleni useita kokonaisia keskusteluketjuja ja myös paljon kirjoittamiani viestejä. Kerro minulle, mikä sinua kiinnostaa, niin laitan viestit uudelleen. USB-laitteessani on melkein kaikki, melkein.
Huomasin, että nuoremme työskentelevät ahkerasti. Kaikki eilen poistettu on jo palautettu useisiin eri ketjuihin. Palauttaminen jatkuu ilmeisesti koko päivän ja luultavasti koko yön. Meidän ahkerat nuoremme, meidän ahkera tiimimme.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huomasin, että nuoremme työskentelevät ahkerasti. Kaikki eilen poistettu on jo palautettu useisiin eri ketjuihin. Palauttaminen jatkuu ilmeisesti koko päivän ja luultavasti koko yön. Meidän ahkerat nuoremme, meidän ahkera tiimimme.
Mitähän kristityt saavuttavat, kun he tuhoavat ketjuja?
Ainoastaan se, että nyt yhden poistetun viestiketjun tiedot kootaan kymmeniin eri viestiketjuihin, mahdollisesti satoihin, joten jostain se varmasti onnistuu.
Kaikkea ei voi poistaa, meitä on enemmän, myös entisten kristittyjen perheenjäseniä, erityisesti ahkerat teinit, nuoremme, meitä on satoja.
Kristityt siis omilla toiminnallaan vain lisäävät hinduviestien määrää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitähän kristityt saavuttavat, kun he tuhoavat ketjuja?
Ainoastaan se, että nyt yhden poistetun viestiketjun tiedot kootaan kymmeniin eri viestiketjuihin, mahdollisesti satoihin, joten jostain se varmasti onnistuu.
Kaikkea ei voi poistaa, meitä on enemmän, myös entisten kristittyjen perheenjäseniä, erityisesti ahkerat teinit, nuoremme, meitä on satoja.
Kristityt siis omilla toiminnallaan vain lisäävät hinduviestien määrää."Shiva liittyy puhtaasti ateismiin. Myöskään mantran lausumisella"
Sinä et voi päättää, mitä muut uskovat tai eivät usko.
Jatka vain terrorismiasi, niin minäkin lähetän muutaman viestin, sen jälkeen teinimme jatkavat tätä kopiontia loputtomiin.
Koko kristillinen maailma on valtava petos.
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin. Myöskään mantran lausumisella"
Sinä et voi päättää, mitä muut uskovat tai eivät usko.
Jatka vain terrorismiasi, niin minäkin lähetän muutaman viestin, sen jälkeen teinimme jatkavat tätä kopiontia loputtomiin.
Koko kristillinen maailma on valtava petos.
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin. Myöskään mantran lausumisella"
Sinä et voi päättää, mitä muut uskovat tai eivät usko.
Jatka vain terrorismiasi, niin minäkin lähetän muutaman viestin, sen jälkeen teinimme jatkavat tätä kopiontia loputtomiin.
Koko kristillinen maailma on valtava petos.
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?
RAAMATUN JUMALAN UNOHDETTU VAIMO - Asera jumalatar & Jumalan historia
Ville Mäkipelto
https://www.youtube.com/watch?v=0XRN1yavXHk&t=68s
MITEN SYNTYI USKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSEEN? Vieraana Raimo Hakola
Ville Mäkipelto
https://www.youtube.com/watch?v=EwFgGm8PpQw&t=48s
https://www.suomalainen.com/products/jumalan-synty-1?srsltid=AfmBOorkdO2R60uUTA_mPxDgU-j3eq0TNBmNHkodTpGo5jFtT78RcTtA
Jumalan synty on ensimmäinen suomenkielinen yleistajuinen teos juutalaiskristillisen Jumalan kehityksestä ja varhaishistoriasta. Se avaa kiehtovan arkeologisen aineiston ja kriittisen tekstintutkimuksen kautta uuden näkökulman juutalaisuuden ja kristinuskon syntyyn ja muinaiseen maailmaan - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin. Myöskään mantran lausumisella"
Sinä et voi päättää, mitä muut uskovat tai eivät usko.
Jatka vain terrorismiasi, niin minäkin lähetän muutaman viestin, sen jälkeen teinimme jatkavat tätä kopiontia loputtomiin.
Koko kristillinen maailma on valtava petos.
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?
RAAMATUN JUMALAN UNOHDETTU VAIMO - Asera jumalatar & Jumalan historia
Ville Mäkipelto
https://www.youtube.com/watch?v=0XRN1yavXHk&t=68s
MITEN SYNTYI USKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSEEN? Vieraana Raimo Hakola
Ville Mäkipelto
https://www.youtube.com/watch?v=EwFgGm8PpQw&t=48s
https://www.suomalainen.com/products/jumalan-synty-1?srsltid=AfmBOorkdO2R60uUTA_mPxDgU-j3eq0TNBmNHkodTpGo5jFtT78RcTtA
Jumalan synty on ensimmäinen suomenkielinen yleistajuinen teos juutalaiskristillisen Jumalan kehityksestä ja varhaishistoriasta. Se avaa kiehtovan arkeologisen aineiston ja kriittisen tekstintutkimuksen kautta uuden näkökulman juutalaisuuden ja kristinuskon syntyyn ja muinaiseen maailmaan"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin. Myöskään mantran lausumisella"
Sinä et voi päättää, mitä muut uskovat tai eivät usko.
Jatka vain terrorismiasi, niin minäkin lähetän muutaman viestin, sen jälkeen teinimme jatkavat tätä kopiontia loputtomiin.
Koko kristillinen maailma on valtava petos.
https://blogs.helsinki.fi/jpakkala/
Esittely
Eksegetiikan ja Raamatun heprean yliopistonlehtori ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti Helsingin yliopistossa. Olen saavuttanut dosentuurin pätevyyden (ns. Habilitation) myös Münchenin yliopistossa. Helsingin yliopiston lisäksi olen tehnyt tutkimustyötä seuraavissa yliopistoissa: Münster, Tübingen, München, Mainz, Bern, Emory (Atlanta) ja Oxford. Vuodesta 2002 alkaen olen toiminut Kinneretin kaivausten johtajana (co-director). Toimin tällä hetkellä tiiminjohtajana Suomen Akatemian vuosille 2014-19 rahoittamassa huippuyksikössä Changes in Sacred Texts and Traditions
Erityisalaani ovat muinaisisraelilainen uskonto, monoteismin synty, Vanhan testamentin historialliset kirjat (Joos-2Kun, Aikakirjat, Esra-Nehemia), Deuteronomium, Lähi-idän arkeologia, muinaisen Israelin historia (erit. kuningasaika), Vanhan testamentin historiografia ja sen metodologia sekä historiallis-kriittisen tutkimuksen metodit erityisesti kirjallisuus- ja redaktiokritiikki.
Tällä hetkellä kirjoitan kirjaa yhdessä prof. Reinhard Müllerin (Münster) kanssa Vanhan testamentin toimitusprosesseista dokumentoidun (erit. tekstikriittisen) evidenssin valossa.
https://www.amazon.com/stores/Juha-Pakkala/author/B00IMVUZ6S?ref=dbs_a_mng_rwt_scns_share&isDramIntegrated=true&shoppingPortalEnabled=true
https://helsinki.academia.edu/JuhaPakkala/CurriculumVitae
Docentship in Hebrew Bible at the University of Helsinki
2005 (02/08) Habilitation (Germ. Lehrbefähigung) in Hebrew Bible at the
University of Munich, Germany
2000 (02/21) PhD in Exegesis of the Hebrew Bible, University of Helsinki:
Major in Hebrew Bible, intermediate studies in Semitic
Languages, minor in New Testament Studies
2007 (03/27) Master of Arts, University of Helsinki:
Major in Semitic Studies; minors in Assyriology and
University Pedagogy
1995 (03/27) Master of Theology, University of Helsinki: Major in Hebrew Bible - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin. Myöskään mantran lausumisella"
Sinä et voi päättää, mitä muut uskovat tai eivät usko.
Jatka vain terrorismiasi, niin minäkin lähetän muutaman viestin, sen jälkeen teinimme jatkavat tätä kopiontia loputtomiin.
Koko kristillinen maailma on valtava petos.
https://blogs.helsinki.fi/jpakkala/
Esittely
Eksegetiikan ja Raamatun heprean yliopistonlehtori ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti Helsingin yliopistossa. Olen saavuttanut dosentuurin pätevyyden (ns. Habilitation) myös Münchenin yliopistossa. Helsingin yliopiston lisäksi olen tehnyt tutkimustyötä seuraavissa yliopistoissa: Münster, Tübingen, München, Mainz, Bern, Emory (Atlanta) ja Oxford. Vuodesta 2002 alkaen olen toiminut Kinneretin kaivausten johtajana (co-director). Toimin tällä hetkellä tiiminjohtajana Suomen Akatemian vuosille 2014-19 rahoittamassa huippuyksikössä Changes in Sacred Texts and Traditions
Erityisalaani ovat muinaisisraelilainen uskonto, monoteismin synty, Vanhan testamentin historialliset kirjat (Joos-2Kun, Aikakirjat, Esra-Nehemia), Deuteronomium, Lähi-idän arkeologia, muinaisen Israelin historia (erit. kuningasaika), Vanhan testamentin historiografia ja sen metodologia sekä historiallis-kriittisen tutkimuksen metodit erityisesti kirjallisuus- ja redaktiokritiikki.
Tällä hetkellä kirjoitan kirjaa yhdessä prof. Reinhard Müllerin (Münster) kanssa Vanhan testamentin toimitusprosesseista dokumentoidun (erit. tekstikriittisen) evidenssin valossa.
https://www.amazon.com/stores/Juha-Pakkala/author/B00IMVUZ6S?ref=dbs_a_mng_rwt_scns_share&isDramIntegrated=true&shoppingPortalEnabled=true
https://helsinki.academia.edu/JuhaPakkala/CurriculumVitae
Docentship in Hebrew Bible at the University of Helsinki
2005 (02/08) Habilitation (Germ. Lehrbefähigung) in Hebrew Bible at the
University of Munich, Germany
2000 (02/21) PhD in Exegesis of the Hebrew Bible, University of Helsinki:
Major in Hebrew Bible, intermediate studies in Semitic
Languages, minor in New Testament Studies
2007 (03/27) Master of Arts, University of Helsinki:
Major in Semitic Studies; minors in Assyriology and
University Pedagogy
1995 (03/27) Master of Theology, University of Helsinki: Major in Hebrew BibleChanges in Scripture: Rewriting and Interpreting Authoritative Traditions in the Second Temple Period
Raamatun muutokset: Toisen temppelin aikakauden auktoriteettisten perinteiden uudelleenkirjoittaminen ja tulkinta
https://helsinki.academia.edu/JuhaPakkala
Changes in Scripture: Rewriting and Interpreting Authoritative Traditions in the Second Temple Period
Raamatun muutokset: Toisen temppelin aikakauden auktoriteettisten perinteiden uudelleenkirjoittaminen ja tulkinta
https://helsinki.academia.edu/JuhaPakkala
God's Word Omitted. Omissions in the Transmission of the Hebrew Bible
Jumalan sana jätetty pois. Puutteet heprealaisen Raamatun välittämisessä
https://www.academia.edu/5264328/Gods_Word_Omitted_Omissions_in_the_Transmission_of_the_Hebrew_Bible - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Changes in Scripture: Rewriting and Interpreting Authoritative Traditions in the Second Temple Period
Raamatun muutokset: Toisen temppelin aikakauden auktoriteettisten perinteiden uudelleenkirjoittaminen ja tulkinta
https://helsinki.academia.edu/JuhaPakkala
Changes in Scripture: Rewriting and Interpreting Authoritative Traditions in the Second Temple Period
Raamatun muutokset: Toisen temppelin aikakauden auktoriteettisten perinteiden uudelleenkirjoittaminen ja tulkinta
https://helsinki.academia.edu/JuhaPakkala
God's Word Omitted. Omissions in the Transmission of the Hebrew Bible
Jumalan sana jätetty pois. Puutteet heprealaisen Raamatun välittämisessä
https://www.academia.edu/5264328/Gods_Word_Omitted_Omissions_in_the_Transmission_of_the_Hebrew_BibleGod's Word Omitted. Omissions in the Transmission of the Hebrew Bible
Jumalan sana jätetty pois. Puutteet heprealaisen Raamatun välittämisessä
https://www.academia.edu/5264328/Gods_Word_Omitted_Omissions_in_the_Transmission_of_the_Hebrew_Bible
Anonyymi
2025-08-27 15:02:51
UUSI
Voi lukea ihan ILMAISEKSI netissä.
LADATTAVISSA HETI. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
God's Word Omitted. Omissions in the Transmission of the Hebrew Bible
Jumalan sana jätetty pois. Puutteet heprealaisen Raamatun välittämisessä
https://www.academia.edu/5264328/Gods_Word_Omitted_Omissions_in_the_Transmission_of_the_Hebrew_Bible
Anonyymi
2025-08-27 15:02:51
UUSI
Voi lukea ihan ILMAISEKSI netissä.
LADATTAVISSA HETI.Jumalan sana jätetty pois. Puutteet heprealaisen Raamatun välittämisessä
https://www.academia.edu/5264328/Gods_Word_Omitted_Omissions_in_the_Transmission_of_the_Hebrew_Bible
Voi lukea ihan netissä.
Voi lukea ihan ILMAISEKSI netissä.
LADATTAVISSA HETI. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jumalan sana jätetty pois. Puutteet heprealaisen Raamatun välittämisessä
https://www.academia.edu/5264328/Gods_Word_Omitted_Omissions_in_the_Transmission_of_the_Hebrew_Bible
Voi lukea ihan netissä.
Voi lukea ihan ILMAISEKSI netissä.
LADATTAVISSA HETI.Jumalan sana jätetty pois. Puutteet heprealaisen Raamatun välittämisessä
https://www.academia.edu/5264328/Gods_Word_Omitted_Omissions_in_the_Transmission_of_the_Hebrew_Bible
Voi lukea ihan netissä.
Voi lukea ihan ILMAISEKSI netissä.
LADATTAVISSA HETI.
https://www.amazon.com/Evidence-Editing-Growth-Resources-Biblical-ebook/dp/B0BPYY4LHZ?ref_=ast_author_mpb
Editoinnin todisteet: Tekstien kasvu ja muutos heprealaisessa Raamatussa (Raamatun tutkimuksen lähteitä, kirja 75)
Research paper thumbnail of Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret. Arkeologian näkökulmia
Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret. Arkeologian näkökulmia
https://helsinki.academia.edu/JuhaPakkala
https://www.youtube.com/watch?v=EwFgGm8PpQw&t=48s
MITEN SYNTYI USKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSEEN? Vieraana Raimo Hakola
Ville Mäkipelto - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jumalan sana jätetty pois. Puutteet heprealaisen Raamatun välittämisessä
https://www.academia.edu/5264328/Gods_Word_Omitted_Omissions_in_the_Transmission_of_the_Hebrew_Bible
Voi lukea ihan netissä.
Voi lukea ihan ILMAISEKSI netissä.
LADATTAVISSA HETI.
https://www.amazon.com/Evidence-Editing-Growth-Resources-Biblical-ebook/dp/B0BPYY4LHZ?ref_=ast_author_mpb
Editoinnin todisteet: Tekstien kasvu ja muutos heprealaisessa Raamatussa (Raamatun tutkimuksen lähteitä, kirja 75)
Research paper thumbnail of Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret. Arkeologian näkökulmia
Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret. Arkeologian näkökulmia
https://helsinki.academia.edu/JuhaPakkala
https://www.youtube.com/watch?v=EwFgGm8PpQw&t=48s
MITEN SYNTYI USKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSEEN? Vieraana Raimo Hakola
Ville MäkipeltoRAAMATUN JUMALAN UNOHDETTU VAIMO - Asera jumalatar & Jumalan historia
Ville Mäkipelto
https://www.youtube.com/watch?v=0XRN1yavXHk&t=68s - Anonyymi
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?
Raamatun muutokset: Toisen temppelin aikakauden auktoriteettisten perinteiden uudelleenkirjoittaminen ja tulkinta
https://helsinki.academia.edu/JuhaPakkala
https://www.youtube.com/watch?v=uMBONcWQs2Q&themeRefresh=1
https://www.youtube.com/watch?v=uMBONcWQs2Q&themeRefresh=1 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?
Raamatun muutokset: Toisen temppelin aikakauden auktoriteettisten perinteiden uudelleenkirjoittaminen ja tulkinta
https://helsinki.academia.edu/JuhaPakkala
https://www.youtube.com/watch?v=uMBONcWQs2Q&themeRefresh=1
https://www.youtube.com/watch?v=uMBONcWQs2Q&themeRefresh=1https://helsinki.academia.edu/JuhaPakkala
Uusi näkökulma heprealaisen Raamatun toimitustyöhön tutkimuksen ja opetuksen kannalta
Evidence of Editing esittää perustelut heprealaisen Raamatun merkittävälle ja tiheälle toimitustyölle. Kirjoittajat osoittavat, kuinka toimittajat ovat jättäneet pois, laajentaneet, kirjoittaneet uudelleen ja koonneet sekä pienempiä että suurempia lauseita ja kohtia vastatakseen uskonnollisiin ja poliittisiin muutoksiin. Kirja tarkentaa kirjallisuuden ja redaktiokritiikin eksegeettistä menetelmää, ja sen tuloksilla on tärkeitä seurauksia heprealaisen Raamatun tulevasta käytöstä historiallisissa ja teologisissa tutkimuksissa.
Ominaisuudet:
Heprealaiset, kreikkalaiset ja aramealaiset esimerkit toimituksellisesta toiminnasta
Selkeät selitykset tekstikritiikin, kirjallisuuskritiikin ja redaktiokritiikin eroista
Viisitoista lukua, jotka todistavat jatkuvasta toimituksellisesta toiminnasta Toorassa, profeettojen kirjoituksissa ja kirjoituksissa
Reinhard Müller on Vanhan testamentin eksegeettisen tutkimuksen lehtori Ludwig-Maximilians-yliopistossa Münchenissä. Hänen monografioitaan ovat muun muassa Königtum und Gottesherrschaft (Mohr Siebeck), Jahwe als Wettergott (de Gruyter) ja Ausgebliebene Einsicht (Neukirchener). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://helsinki.academia.edu/JuhaPakkala
Uusi näkökulma heprealaisen Raamatun toimitustyöhön tutkimuksen ja opetuksen kannalta
Evidence of Editing esittää perustelut heprealaisen Raamatun merkittävälle ja tiheälle toimitustyölle. Kirjoittajat osoittavat, kuinka toimittajat ovat jättäneet pois, laajentaneet, kirjoittaneet uudelleen ja koonneet sekä pienempiä että suurempia lauseita ja kohtia vastatakseen uskonnollisiin ja poliittisiin muutoksiin. Kirja tarkentaa kirjallisuuden ja redaktiokritiikin eksegeettistä menetelmää, ja sen tuloksilla on tärkeitä seurauksia heprealaisen Raamatun tulevasta käytöstä historiallisissa ja teologisissa tutkimuksissa.
Ominaisuudet:
Heprealaiset, kreikkalaiset ja aramealaiset esimerkit toimituksellisesta toiminnasta
Selkeät selitykset tekstikritiikin, kirjallisuuskritiikin ja redaktiokritiikin eroista
Viisitoista lukua, jotka todistavat jatkuvasta toimituksellisesta toiminnasta Toorassa, profeettojen kirjoituksissa ja kirjoituksissa
Reinhard Müller on Vanhan testamentin eksegeettisen tutkimuksen lehtori Ludwig-Maximilians-yliopistossa Münchenissä. Hänen monografioitaan ovat muun muassa Königtum und Gottesherrschaft (Mohr Siebeck), Jahwe als Wettergott (de Gruyter) ja Ausgebliebene Einsicht (Neukirchener).Juha Pakkala on Helsingin yliopiston raamatunselitysten ja klassisen heprean dosentti ja yliopistonlehtori. Hän on kirjoittanut teokset Ezra the Scribe (de Gruyter), Intolerant Monolatry in the Deuteronomistic History ja God’s Word Omitted (molemmat Vandenhoeck & Ruprecht).
Bas ter Haar Romeny on Vanhan testamentin ja itäisen kristinuskon professori Leidenin yliopistossa ja Peshitta-instituutin johtaja. Hänen kirjojaan ja toimittamiaan teoksia ovat muun muassa A Syrian in Greek Dress: The Use of Greek, Hebrew, and Syriac Biblical Texts in Eusebius of Emesa’s Commentary on Genesis (Peeters), The Peshitta: Its Use in Literature and Liturgy sekä Religious Origins of Nations? The Christian Communities of the Middle East (molemmat Brill). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juha Pakkala on Helsingin yliopiston raamatunselitysten ja klassisen heprean dosentti ja yliopistonlehtori. Hän on kirjoittanut teokset Ezra the Scribe (de Gruyter), Intolerant Monolatry in the Deuteronomistic History ja God’s Word Omitted (molemmat Vandenhoeck & Ruprecht).
Bas ter Haar Romeny on Vanhan testamentin ja itäisen kristinuskon professori Leidenin yliopistossa ja Peshitta-instituutin johtaja. Hänen kirjojaan ja toimittamiaan teoksia ovat muun muassa A Syrian in Greek Dress: The Use of Greek, Hebrew, and Syriac Biblical Texts in Eusebius of Emesa’s Commentary on Genesis (Peeters), The Peshitta: Its Use in Literature and Liturgy sekä Religious Origins of Nations? The Christian Communities of the Middle East (molemmat Brill).https://www.amazon.com/Evidence-Editing-Growth-Resources-Biblical-ebook/dp/B0BPYY4LHZ?ref_=ast_author_mpb
Editoinnin todisteet: Heprealaisen Raamatun tekstien kasvu ja muutos (Raamatun tutkimuksen lähteitä, kirja 75)
Uusi näkökulma heprealaisen Raamatun toimitustyöhön tutkimuksen ja opetuksen kannalta
Evidence of Editing esittää perustelut heprealaisen Raamatun merkittävälle ja tiheälle toimitustyölle. Kirjoittajat osoittavat, kuinka toimittajat ovat jättäneet pois, laajentaneet, kirjoittaneet uudelleen ja koonneet sekä pienempiä että suurempia lauseita ja kohtia vastatakseen uskonnollisiin ja poliittisiin muutoksiin. Kirja tarkentaa kirjallisuuden ja redaktiokritiikin eksegeettistä menetelmää, ja sen tuloksilla on tärkeitä seurauksia heprealaisen Raamatun tulevasta käytöstä historiallisissa ja teologisissa tutkimuksissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://www.amazon.com/Evidence-Editing-Growth-Resources-Biblical-ebook/dp/B0BPYY4LHZ?ref_=ast_author_mpb
Editoinnin todisteet: Heprealaisen Raamatun tekstien kasvu ja muutos (Raamatun tutkimuksen lähteitä, kirja 75)
Uusi näkökulma heprealaisen Raamatun toimitustyöhön tutkimuksen ja opetuksen kannalta
Evidence of Editing esittää perustelut heprealaisen Raamatun merkittävälle ja tiheälle toimitustyölle. Kirjoittajat osoittavat, kuinka toimittajat ovat jättäneet pois, laajentaneet, kirjoittaneet uudelleen ja koonneet sekä pienempiä että suurempia lauseita ja kohtia vastatakseen uskonnollisiin ja poliittisiin muutoksiin. Kirja tarkentaa kirjallisuuden ja redaktiokritiikin eksegeettistä menetelmää, ja sen tuloksilla on tärkeitä seurauksia heprealaisen Raamatun tulevasta käytöstä historiallisissa ja teologisissa tutkimuksissa.https://www.suomalainen.com/products/jumalan-synty-1?srsltid=AfmBOoqoiU1OZSIUTu72GkMM-cUsZODotoX7eX-xl0JE8EKXo8pGL2R_
Jumalan synty Kovakantinen, suomi
Isän ja Pojan kätketty historia
Ville Mäkipelto / Juha Pakkala / Raimo Hakola
Kolme huippu ammattilaista-neroa kirjoitti sen kirjan, se on koko Suome historian paras kirja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://www.suomalainen.com/products/jumalan-synty-1?srsltid=AfmBOoqoiU1OZSIUTu72GkMM-cUsZODotoX7eX-xl0JE8EKXo8pGL2R_
Jumalan synty Kovakantinen, suomi
Isän ja Pojan kätketty historia
Ville Mäkipelto / Juha Pakkala / Raimo Hakola
Kolme huippu ammattilaista-neroa kirjoitti sen kirjan, se on koko Suome historian paras kirjaJeesuksen sanat raamatussa eivät suinkaan ole Jeesuksen sanoja, riittää kun tutustuu Mäkipellon kirjaan.
Ne on lisätty paljon myöhemmin, jotta ne sopisivat kristillisen hallituksen manipulointiin.
Jeesuksen sanat ovat aivan toisenlaisia, ne löytyvät kirjoista, jotka on jätetty pois Raamatusta. Apokryfikirjat.
Kaikki Raamatun sitaatit, jotka laitatte tänne, ovat huijausta, ne lisättiin paljon myöhemmin ”Jeesuksen sanana”.
Myös vuorisaarna on sepitetty, sitä ei ole edes koskaan ollut.
https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/lehti/raamattua-ei-ole-olemassa/
RAAMATTUA EI OLE OLEMASSA
RISTO K. JÄRVINEN
Ville Mäkipelto & Paavo Huotari: Sensuroitu. Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava, 2023. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jeesuksen sanat raamatussa eivät suinkaan ole Jeesuksen sanoja, riittää kun tutustuu Mäkipellon kirjaan.
Ne on lisätty paljon myöhemmin, jotta ne sopisivat kristillisen hallituksen manipulointiin.
Jeesuksen sanat ovat aivan toisenlaisia, ne löytyvät kirjoista, jotka on jätetty pois Raamatusta. Apokryfikirjat.
Kaikki Raamatun sitaatit, jotka laitatte tänne, ovat huijausta, ne lisättiin paljon myöhemmin ”Jeesuksen sanana”.
Myös vuorisaarna on sepitetty, sitä ei ole edes koskaan ollut.
https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/lehti/raamattua-ei-ole-olemassa/
RAAMATTUA EI OLE OLEMASSA
RISTO K. JÄRVINEN
Ville Mäkipelto & Paavo Huotari: Sensuroitu. Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava, 2023.Jeesuksen sanat on jätetty pois Raamatusta, ne ovat Tuomaan evankeliumissa ja muissa pois jätetyissä evankeliumeissa.
Toisin sanoen, ne eroavat huomattavasti Raamatun sanomista.
Se on muutettu ja sensuroitu, ja siihen on lisätty osia, jotka sopivat kulloisenkin hallituksen tarpeisiin ja kannustavat kansaa tottelevaisuuteen.
Mitään aitoa ei ole jäljellä; teos on suunniteltu hallitsemaan ja manipuloimaan ihmisiä.
Mäkipellon kirjasta sain erittäin paljon tietoa. Eikä raamattua tietenkään voi edes tutkia, jos ei osaa muinaishepreaa ja muinaiskreikkaa, ja tutkimusta tehdään samaan aikaan arkeologisten kaivausten kanssa. Kaikki on tutkittava alkuperäiskielellä. Kaikki kirjan kolme kirjoittajaa ovat huippuasiantuntijoita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jeesuksen sanat on jätetty pois Raamatusta, ne ovat Tuomaan evankeliumissa ja muissa pois jätetyissä evankeliumeissa.
Toisin sanoen, ne eroavat huomattavasti Raamatun sanomista.
Se on muutettu ja sensuroitu, ja siihen on lisätty osia, jotka sopivat kulloisenkin hallituksen tarpeisiin ja kannustavat kansaa tottelevaisuuteen.
Mitään aitoa ei ole jäljellä; teos on suunniteltu hallitsemaan ja manipuloimaan ihmisiä.
Mäkipellon kirjasta sain erittäin paljon tietoa. Eikä raamattua tietenkään voi edes tutkia, jos ei osaa muinaishepreaa ja muinaiskreikkaa, ja tutkimusta tehdään samaan aikaan arkeologisten kaivausten kanssa. Kaikki on tutkittava alkuperäiskielellä. Kaikki kirjan kolme kirjoittajaa ovat huippuasiantuntijoita.Mäkipellon kirjasta sain erittäin paljon tietoa. Eikä raamattua tietenkään voi edes tutkia, jos ei osaa muinaishepreaa ja muinaiskreikkaa, ja tutkimusta tehdään samaan aikaan arkeologisten kaivausten kanssa. Kaikki on tutkittava alkuperäiskielellä. Kaikki kirjan kolme kirjoittajaa ovat huippuasiantuntijoita.
- Anonyymi
Mäkipelton kirja antoi vinkin tästä kirjasta.
https://hyviauutisia.wordpress.com/2015/07/13/raisasen-rosoinen-raamattu/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mäkipelton kirja antoi vinkin tästä kirjasta.
https://hyviauutisia.wordpress.com/2015/07/13/raisasen-rosoinen-raamattu/”Paha ikään kuin demokratisoidaan: kaikki ovat yhtä kelvottomia. Demokratisoinnin syy on siis mielestäni siinä, että teologinen teoria vaatii kaikkia olemaan toivottomassa tilanteessa, koska muuten Kristuksen uhri ei olisi totaalinen, kaikkia koskeva. Luterilaisella ihmiskuvalla on suuret ansionsa. Se edistää nöyryyttä ja auttaa kamppailemaan omahyväisyyttä ja itsekorotusta vastaan, se auttaa ihmisiä tunnustamaan oman pimeän puolensa. Asian kääntöpuoli kuitenkin on, että jos kaikki ovat Jumalan edessä yhtä syntisiä kuin julmin diktaattori, synti trivialisoituu. Traditio ikään kuin päästää todellisen pahan aikaansaajat vastuusta (kaikki muutkin ovat pohjimmiltaan samanlaisia). Ennen muuta se kasaa suuren kuorman juuri niiden harteille, joiden henkinen rakenne on heikoin sitä kestämään. (…) Siunattu synnintunto on ollut niiden pienten ja heikkojen etuoikeus, joiden mieli on arka ja itsetunto maassa. Heille kirkko julistaa ilosanomaa Kristuksesta, johon uskomalla syntinen saa syntinsä anteeksi. Usein julistus tuokin todellista lohtua – valitettavasti vain vaivaan, jonka sama julistus on itse aiheuttanut. Olemme lääkinneet haavoja, jotka olemme itse lyöneet.” (s. 163-164)
- Anonyymi
Heikki Räisänen:
Professor Emeritus - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heikki Räisänen:
Professor EmeritusSuomessa Räisänen tunnettiin historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen vankkumattomana puolestapuhujana. Hän tuli ensimmäisen kerran julkisuuteen vuonna 1969, kun hän tohtorintutkintonsa julkisen väitöskirjan puolustuksen yhteydessä esitti kriittisiä näkemyksiä Jeesuksen neitseellisestä syntymästä. Jo tuolloin hänet leimattiin ”radikaaliksi” ja ”liberaaliksi teologiksi”. Myöhemmin Räisänen ruumiillisti sitä, mitä hänen konservatiiviset vastustajansa kutsuivat ”yliopistoeksegeetikaksi”. Räisänen ei kaihtanut keskustelua Raamatun tulkinnasta. Suurelle yleisölle suunnatuissa suomalaisissa kirjoissaan hän käsitteli yksityiskohtaisesti fundamentalistisen Raamatun tulkinnan ongelmia ja esitti vaihtoehtoisen tulkinnan, jossa Raamatun tekstien historiallinen konteksti ja niiden kulttuurinen etäisyys nykypäivään otetaan vakavasti. Räisänen katsoi, että Raamatussa esitettyihin näkemyksiin voi ja pitää suhtautua kriittisesti, etenkin kun ne ovat historiallisesti tai eettisesti ongelmallisia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomessa Räisänen tunnettiin historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen vankkumattomana puolestapuhujana. Hän tuli ensimmäisen kerran julkisuuteen vuonna 1969, kun hän tohtorintutkintonsa julkisen väitöskirjan puolustuksen yhteydessä esitti kriittisiä näkemyksiä Jeesuksen neitseellisestä syntymästä. Jo tuolloin hänet leimattiin ”radikaaliksi” ja ”liberaaliksi teologiksi”. Myöhemmin Räisänen ruumiillisti sitä, mitä hänen konservatiiviset vastustajansa kutsuivat ”yliopistoeksegeetikaksi”. Räisänen ei kaihtanut keskustelua Raamatun tulkinnasta. Suurelle yleisölle suunnatuissa suomalaisissa kirjoissaan hän käsitteli yksityiskohtaisesti fundamentalistisen Raamatun tulkinnan ongelmia ja esitti vaihtoehtoisen tulkinnan, jossa Raamatun tekstien historiallinen konteksti ja niiden kulttuurinen etäisyys nykypäivään otetaan vakavasti. Räisänen katsoi, että Raamatussa esitettyihin näkemyksiin voi ja pitää suhtautua kriittisesti, etenkin kun ne ovat historiallisesti tai eettisesti ongelmallisia.
Mäkipelto on erittäin pätevä. Hän on myös psykologian maisteri.
Tutkija, Helsingin yliopisto, 8/201412/2019.
Ensin tohtorikoulutettava ja sitten tutkijatohtori. Työ koostui enimmäkseen itsenäisestä tutkimustyöstä osana laajempaa Suomen Akatemian huippuyksikköä.
Münsterin yliopistossa (10 kk), Oxfordin yliopiston alaisessa juutalaisuuden ja heprean tutkimuslaitoksessa (5 kk) ja British Kolumbian yliopiston antiikin tutkimuksen laitoksella Vancouverissa (3 kk).
Mäkipelto on väitellyt teologian tohtoriksi Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta Vanhan testamentin eksegetiikan alalta.
Hänen väitöskirjansa käsitteli varhaisissa käsikirjoituksissa havaittavia muutoksia, joita muinaiset juutalaiset kirjurit tekivät Vanhan testamentin sisältämiin teksteihin ja erityisesti Joosuan kirjaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mäkipelto on erittäin pätevä. Hän on myös psykologian maisteri.
Tutkija, Helsingin yliopisto, 8/201412/2019.
Ensin tohtorikoulutettava ja sitten tutkijatohtori. Työ koostui enimmäkseen itsenäisestä tutkimustyöstä osana laajempaa Suomen Akatemian huippuyksikköä.
Münsterin yliopistossa (10 kk), Oxfordin yliopiston alaisessa juutalaisuuden ja heprean tutkimuslaitoksessa (5 kk) ja British Kolumbian yliopiston antiikin tutkimuksen laitoksella Vancouverissa (3 kk).
Mäkipelto on väitellyt teologian tohtoriksi Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta Vanhan testamentin eksegetiikan alalta.
Hänen väitöskirjansa käsitteli varhaisissa käsikirjoituksissa havaittavia muutoksia, joita muinaiset juutalaiset kirjurit tekivät Vanhan testamentin sisältämiin teksteihin ja erityisesti Joosuan kirjaan.Tämä kirja poisti minulta viimeisetkin epäilykseni kristinuskon jumalallisuudesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä kirja poisti minulta viimeisetkin epäilykseni kristinuskon jumalallisuudesta.
"Akateemisen teologian näkökulmia ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin."
Arkeologiasta ja Raamatun tutkimisen yhteyksistä – haastattelussa Juha Pakkala
https://teologia.fi/2025/01/arkeologiasta-ja-raamatun-tutkimisen-yhteyksista-haastattelussa-juha-pakkala/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Akateemisen teologian näkökulmia ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin."
Arkeologiasta ja Raamatun tutkimisen yhteyksistä – haastattelussa Juha Pakkala
https://teologia.fi/2025/01/arkeologiasta-ja-raamatun-tutkimisen-yhteyksista-haastattelussa-juha-pakkala/Juha Pakkala on tutkinut Raamatun ja arkeologian yhteyksiä Kinneretin kaivauksilla yli 20 vuotta. Vastikään julkaistu raportti paljastaa, kuinka arkeologia voi syventää ja haastaa Raamatun kuvaa muinaisesta Israelista tuoden esiin asutuksen kerroksellista historiaa.
Juha Pakkala on tutkinut Raamatun, eksegetiikan ja arkeologian yhteyksiä. Reilun kahdenkymmenen vuoden ajan Pakkala on toiminut Kinneretin arkeologisten kaivausten johtajana. Kaivausten entisen ja jo edesmenneen johtajan Volkmar Fritzin jälkeen hän perusti yhdessä saksalaisten ja sveitsiläisten kumppanien kanssa monikansallisen tutkimusprojektin Kinneret Regional Project (https://kinneret-excavations.org), joka on valottanut muun muassa varhaisrautakautista ja kaupunkikulttuurista aikaa muinaisen Israelin alueella. Vuonna 2024 kaivauksien tuloksista on julkaistu yli 1000 sivuinen raportti, joten nyt on ajankohtainen hetki kysyä Pakkalalta arkeologiasta ja Raamatun tutkimisen yhteyksistä hieman enemmän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juha Pakkala on tutkinut Raamatun ja arkeologian yhteyksiä Kinneretin kaivauksilla yli 20 vuotta. Vastikään julkaistu raportti paljastaa, kuinka arkeologia voi syventää ja haastaa Raamatun kuvaa muinaisesta Israelista tuoden esiin asutuksen kerroksellista historiaa.
Juha Pakkala on tutkinut Raamatun, eksegetiikan ja arkeologian yhteyksiä. Reilun kahdenkymmenen vuoden ajan Pakkala on toiminut Kinneretin arkeologisten kaivausten johtajana. Kaivausten entisen ja jo edesmenneen johtajan Volkmar Fritzin jälkeen hän perusti yhdessä saksalaisten ja sveitsiläisten kumppanien kanssa monikansallisen tutkimusprojektin Kinneret Regional Project (https://kinneret-excavations.org), joka on valottanut muun muassa varhaisrautakautista ja kaupunkikulttuurista aikaa muinaisen Israelin alueella. Vuonna 2024 kaivauksien tuloksista on julkaistu yli 1000 sivuinen raportti, joten nyt on ajankohtainen hetki kysyä Pakkalalta arkeologiasta ja Raamatun tutkimisen yhteyksistä hieman enemmän.https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/juha-pakkala
Juha Pakkala
dosentuuri, Teologisen tiedekunnan yhteiset
vanhempi yliopistonlehtori, Eksegetiikka
Ohjaaja tohtoriohjelmassa, Teologian ja uskonnontutkimuksen tohtoriohjelma
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/juha-pakkala - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/juha-pakkala
Juha Pakkala
dosentuuri, Teologisen tiedekunnan yhteiset
vanhempi yliopistonlehtori, Eksegetiikka
Ohjaaja tohtoriohjelmassa, Teologian ja uskonnontutkimuksen tohtoriohjelma
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/juha-pakkalaJumalan synty Kovakantinen, suomi
Isän ja Pojan kätketty historia
Ville Mäkipelto / Juha Pakkala / Raimo Hakola
Kolme huippu ammattilaista-neroa kirjoitti sen kirjan, se on koko Suomen historian paras kirja
https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/raimo-hakola
Raimo Hakola
Title of Docent, Faculty of Theology
Senior University Lecturer, Biblical Studies
Supervisor for doctoral programme, Doctoral Programme in Theology and Religious Studies - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jumalan synty Kovakantinen, suomi
Isän ja Pojan kätketty historia
Ville Mäkipelto / Juha Pakkala / Raimo Hakola
Kolme huippu ammattilaista-neroa kirjoitti sen kirjan, se on koko Suomen historian paras kirja
https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/raimo-hakola
Raimo Hakola
Title of Docent, Faculty of Theology
Senior University Lecturer, Biblical Studies
Supervisor for doctoral programme, Doctoral Programme in Theology and Religious Studies"jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9
Ilmestyskirjan lopussa oleva uhkaus kiteyttää sen pakanallisen alkuperän, se ei ole lainkaan Jumalan sana, vaan jäljennös pakanuudesta.
Kiroustaulujen ja Ilmestyskirjan yhtäläisyydet.
PAKANUUS.
Katolinen kirkkoko on ehkä lisännyt sen ja muuttanut sitä, koska se on jo ennestään muuttanut ja lisännyt Raamattuun.
KR 1933/-38
Ilm. 22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9
Ilmestyskirjan lopussa oleva uhkaus kiteyttää sen pakanallisen alkuperän, se ei ole lainkaan Jumalan sana, vaan jäljennös pakanuudesta.
Kiroustaulujen ja Ilmestyskirjan yhtäläisyydet.
PAKANUUS.
Katolinen kirkkoko on ehkä lisännyt sen ja muuttanut sitä, koska se on jo ennestään muuttanut ja lisännyt Raamattuun.
KR 1933/-38
Ilm. 22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;Ilmestyskirjan terminologia muistuttaa muinaisia kiroustauluja.
Mainzin Johannes Gutenbergin yliopiston (JGU) tutkijat ovat havainneet, että Ilmestyskirjassa on joitakin kuvauksia ja lauseita, jotka muistuttavat muinaisia kiroustauluja.
Ilmestyskirja on Uuden testamentin viimeinen kirja, joka käsittää kolme kirjallisuuden lajia: kirjeenomaisen, apokalyptisen ja profeetallisen. Perinteisesti kirjan uskotaan kirjoitetun joskus 1. vuosisadalla jKr., vaikka kirjoittajan (joka nimeää itsensä yksinkertaisesti ”Johannekseksi”) tarkka henkilöllisyys on ollut pitkään akateemisen keskustelun aihe.
Antiikin aikana kiroustaulut olivat hyvin yleisiä kreikkalais-roomalaisessa maailmassa, jossa niitä käytettiin pyytämään jumalia, henkiä tai vainajia suorittamaan jokin teko henkilölle tai esineelle tai muulla tavoin pakottamaan kirouksen kohde.
Kiroukset raaputettiin ohuille lyijylevyille, jotka sitten joko rullattiin, taitettiin tai lävistettiin nauloilla, ja sitten ne sijoitettiin maan alle: joko haudattiin hautoihin tai hautakammioihin, heitettiin kaivoihin tai altaisiin, suljettiin maanalaisiin pyhäkköihin tai naulattiin temppeleiden seiniin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmestyskirjan terminologia muistuttaa muinaisia kiroustauluja.
Mainzin Johannes Gutenbergin yliopiston (JGU) tutkijat ovat havainneet, että Ilmestyskirjassa on joitakin kuvauksia ja lauseita, jotka muistuttavat muinaisia kiroustauluja.
Ilmestyskirja on Uuden testamentin viimeinen kirja, joka käsittää kolme kirjallisuuden lajia: kirjeenomaisen, apokalyptisen ja profeetallisen. Perinteisesti kirjan uskotaan kirjoitetun joskus 1. vuosisadalla jKr., vaikka kirjoittajan (joka nimeää itsensä yksinkertaisesti ”Johannekseksi”) tarkka henkilöllisyys on ollut pitkään akateemisen keskustelun aihe.
Antiikin aikana kiroustaulut olivat hyvin yleisiä kreikkalais-roomalaisessa maailmassa, jossa niitä käytettiin pyytämään jumalia, henkiä tai vainajia suorittamaan jokin teko henkilölle tai esineelle tai muulla tavoin pakottamaan kirouksen kohde.
Kiroukset raaputettiin ohuille lyijylevyille, jotka sitten joko rullattiin, taitettiin tai lävistettiin nauloilla, ja sitten ne sijoitettiin maan alle: joko haudattiin hautoihin tai hautakammioihin, heitettiin kaivoihin tai altaisiin, suljettiin maanalaisiin pyhäkköihin tai naulattiin temppeleiden seiniin.Kiroukset raaputettiin ohuille lyijylevyille, jotka sitten joko rullattiin, taitettiin tai lävistettiin nauloilla, ja sitten ne sijoitettiin maan alle: joko haudattiin hautoihin tai hautakammioihin, heitettiin kaivoihin tai altaisiin, suljettiin maanalaisiin pyhäkköihin tai naulattiin temppeleiden seiniin.
Kirottuja tauluja käyttivät kaikki yhteiskunnan jäsenet taloudellisesta tai luokka-asemasta riippumatta, ja eri puolilta roomalaista maailmaa on löydetty noin 1 700 taulua, jotka ovat peräisin pääasiassa vuodelta 500 eaa. ja 500 jKr. väliseltä ajalta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiroukset raaputettiin ohuille lyijylevyille, jotka sitten joko rullattiin, taitettiin tai lävistettiin nauloilla, ja sitten ne sijoitettiin maan alle: joko haudattiin hautoihin tai hautakammioihin, heitettiin kaivoihin tai altaisiin, suljettiin maanalaisiin pyhäkköihin tai naulattiin temppeleiden seiniin.
Kirottuja tauluja käyttivät kaikki yhteiskunnan jäsenet taloudellisesta tai luokka-asemasta riippumatta, ja eri puolilta roomalaista maailmaa on löydetty noin 1 700 taulua, jotka ovat peräisin pääasiassa vuodelta 500 eaa. ja 500 jKr. väliseltä ajalta.Ilmestyskirjan terminologia muistuttaa muinaisia kiroustauluja.
Tutkimushanke nimeltä ”Disenchanted Rituals. Traces of the Curse Tablets and Their Function in the Revelation of John” on tutkinut kiroustaulujen roolia roomalaisessa yhteiskunnassa ja sitä, miten ne ovat terminologialtaan samankaltaisia kuin Johanneksen ilmestyskirjassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmestyskirjan terminologia muistuttaa muinaisia kiroustauluja.
Tutkimushanke nimeltä ”Disenchanted Rituals. Traces of the Curse Tablets and Their Function in the Revelation of John” on tutkinut kiroustaulujen roolia roomalaisessa yhteiskunnassa ja sitä, miten ne ovat terminologialtaan samankaltaisia kuin Johanneksen ilmestyskirjassa.Ilmestyskirjan terminologia muistuttaa muinaisia kiroustauluja.
Tohtori Michael Hölscher JGU:sta sanoi: ”Ilmestyskirjassa on näkökohtia kiroustauluihin liittyvistä kirjoituksista ja käytännöistä. Tämä on saattanut olla epäsuora ilmaus usein uhattuna olleen varhaiskristillisen yhteisön tarpeesta eristäytyä ja pyrkimyksestä itsesuojeluun.”
”Kirousrituaali ei kokonaisuudessaan rajoittunut pelkästään loitsun sanamuotoon sellaisenaan, vaan siihen olisi kuulunut myös sen ylöskirjoittaminen, tablettien lävistäminen tai niiden hautaaminen tarkoituksella valittuihin paikkoihin”, Hölscher kuvailee tabella defixionis -käytännön näkökohtia. Muinaiset pitivät sitä eräänlaisena noituuden tai mustan magian muotona, joka oli kielletty Rooman laissa.
”Kirousrituaali ei kokonaisuudessaan rajoittunut pelkästään loitsun sanamuotoon sellaisenaan, vaan siihen olisi kuulunut myös sen ylöskirjoittaminen, tablettien lävistäminen tai niiden hautaaminen tarkoituksella valittuihin paikkoihin”, Hölscher kuvailee tabella defixionis -käytännön näkökohtia. Muinaiset pitivät sitä eräänlaisena noituuden tai mustan magian muotona, joka oli kielletty Rooman laissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmestyskirjan terminologia muistuttaa muinaisia kiroustauluja.
Tohtori Michael Hölscher JGU:sta sanoi: ”Ilmestyskirjassa on näkökohtia kiroustauluihin liittyvistä kirjoituksista ja käytännöistä. Tämä on saattanut olla epäsuora ilmaus usein uhattuna olleen varhaiskristillisen yhteisön tarpeesta eristäytyä ja pyrkimyksestä itsesuojeluun.”
”Kirousrituaali ei kokonaisuudessaan rajoittunut pelkästään loitsun sanamuotoon sellaisenaan, vaan siihen olisi kuulunut myös sen ylöskirjoittaminen, tablettien lävistäminen tai niiden hautaaminen tarkoituksella valittuihin paikkoihin”, Hölscher kuvailee tabella defixionis -käytännön näkökohtia. Muinaiset pitivät sitä eräänlaisena noituuden tai mustan magian muotona, joka oli kielletty Rooman laissa.
”Kirousrituaali ei kokonaisuudessaan rajoittunut pelkästään loitsun sanamuotoon sellaisenaan, vaan siihen olisi kuulunut myös sen ylöskirjoittaminen, tablettien lävistäminen tai niiden hautaaminen tarkoituksella valittuihin paikkoihin”, Hölscher kuvailee tabella defixionis -käytännön näkökohtia. Muinaiset pitivät sitä eräänlaisena noituuden tai mustan magian muotona, joka oli kielletty Rooman laissa.Book of Revelation's vision of the apocalypse inspired by pagan curses, researcher claims
https://www.livescience.com/book-of-revelations-vision-of-the-apocalypse-inspired-by-pagan-curses-researcher-claims
Tutkija väittää, että Ilmestyskirjan apokalypsin visio on saanut inspiraationsa pakanallisista kirouksista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Book of Revelation's vision of the apocalypse inspired by pagan curses, researcher claims
https://www.livescience.com/book-of-revelations-vision-of-the-apocalypse-inspired-by-pagan-curses-researcher-claims
Tutkija väittää, että Ilmestyskirjan apokalypsin visio on saanut inspiraationsa pakanallisista kirouksista.Uuden tutkimuksen mukaan Ilmestyskirjan salaperäinen kieli — joka on kuuluisa eksoottisista kuvistaan, kuten seitsemäpäisestä punaisesta pedosta ja symbolisesta naishahmosta, jota verrataan Babylonin pahuuteen — on tarkoituksella samankaltainen kuin antiikin Rooman ”kiroustableteissa” käytetty kieli.
Käynnissä oleva tutkimus viittaa siihen, että Ilmestyskirja – kristillisen Raamatun osa, jonka tutkijat uskovat kirjoitetun 1. vuosisadan lopulla – yritti erottaa kehittyvän uskonnon Rooman valtakunnan pakanuudesta tuolloin muotoilemalla sanomansa tuttuun muotoon, joka olisi vahvistanut sen pahaenteistä viestiä.
”Tutkimuksessani kootaan todisteita siitä, missä kirouslaattojen selitykset selittävät Ilmestyskirjan tekstin silmiinpistäviä piirteitä paremmin kuin muut esitekstit”, kertoi Michael Hölscher, tutkija Johannes Gutenbergin yliopiston raamatuntutkimuksen laitokselta Mainzissa, Saksassa, Live Science -sivustolle sähköpostitse. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uuden tutkimuksen mukaan Ilmestyskirjan salaperäinen kieli — joka on kuuluisa eksoottisista kuvistaan, kuten seitsemäpäisestä punaisesta pedosta ja symbolisesta naishahmosta, jota verrataan Babylonin pahuuteen — on tarkoituksella samankaltainen kuin antiikin Rooman ”kiroustableteissa” käytetty kieli.
Käynnissä oleva tutkimus viittaa siihen, että Ilmestyskirja – kristillisen Raamatun osa, jonka tutkijat uskovat kirjoitetun 1. vuosisadan lopulla – yritti erottaa kehittyvän uskonnon Rooman valtakunnan pakanuudesta tuolloin muotoilemalla sanomansa tuttuun muotoon, joka olisi vahvistanut sen pahaenteistä viestiä.
”Tutkimuksessani kootaan todisteita siitä, missä kirouslaattojen selitykset selittävät Ilmestyskirjan tekstin silmiinpistäviä piirteitä paremmin kuin muut esitekstit”, kertoi Michael Hölscher, tutkija Johannes Gutenbergin yliopiston raamatuntutkimuksen laitokselta Mainzissa, Saksassa, Live Science -sivustolle sähköpostitse.Jeesuksen sanat on jätetty pois Raamatusta, ne ovat Tuomaan evankeliumissa ja muissa pois jätetyissä evankeliumeissa.
Jeesuksen sanat on jätetty pois Raamatusta, ne ovat Tuomaan evankeliumissa ja muissa pois jätetyissä evankeliumeissa.
Tuomaan evankeliumi on lähellä ”idän saatanallisia oppeja” - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jeesuksen sanat on jätetty pois Raamatusta, ne ovat Tuomaan evankeliumissa ja muissa pois jätetyissä evankeliumeissa.
Jeesuksen sanat on jätetty pois Raamatusta, ne ovat Tuomaan evankeliumissa ja muissa pois jätetyissä evankeliumeissa.
Tuomaan evankeliumi on lähellä ”idän saatanallisia oppeja”Tuomaan evankeliumi on lähellä ”idän saatanallisia oppeja”
Kauheata uskoon käännyttämistä...
Anonyymi-ap
2024-08-31 10:10:58
Lääkärilehdessä hypnoosiin erikoistunut lääkäri kauhisteli lahkosaarnaajien käyttämiä keinoja saada ihminen tulemaan lahkon uskoon.
Ensin uhri kaadetaan ja sitten käännetään ja viedän luolastoon, eikä pois päästetä, ennenkuin olet maksanut lahkolle sen viimeisenkin euron.
Tulevat vielä kuolinvuoteen vierelle lukemaan pitkiä rukouksiaan salkussa valmiiksi painetut testamenttilomakkeet.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jeesuksen sanat on jätetty pois Raamatusta, ne ovat Tuomaan evankeliumissa ja muissa pois jätetyissä evankeliumeissa.
Jeesuksen sanat on jätetty pois Raamatusta, ne ovat Tuomaan evankeliumissa ja muissa pois jätetyissä evankeliumeissa.
Tuomaan evankeliumi on lähellä ”idän saatanallisia oppeja”Tuomaan evankeliumi on lähellä ”idän saatanallisia oppeja”
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuomaan evankeliumi on lähellä ”idän saatanallisia oppeja”
Kauheata uskoon käännyttämistä...
Anonyymi-ap
2024-08-31 10:10:58
Lääkärilehdessä hypnoosiin erikoistunut lääkäri kauhisteli lahkosaarnaajien käyttämiä keinoja saada ihminen tulemaan lahkon uskoon.
Ensin uhri kaadetaan ja sitten käännetään ja viedän luolastoon, eikä pois päästetä, ennenkuin olet maksanut lahkolle sen viimeisenkin euron.
Tulevat vielä kuolinvuoteen vierelle lukemaan pitkiä rukouksiaan salkussa valmiiksi painetut testamenttilomakkeet.."...jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9"
Jo pelkästään tämä kirous osoittaa, että Raamattu on ihmisten tekemä, Jumala ei koskaan sanoisi niin.
Jälleen kerran, se on ihmisen kirjoittama, ei jumalallinen.
Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden,.Todellinen jumala ei koskaan pakottaisi ketään uskomaan itseensä.
Joten kyseessä ei ole lainkaan jumalan sana.
Raamattu on muutenkin täynnä pelottelua, uhkauksia ja julmuutta - vain ihminen tekee niin, ei jumala.
Pakanallinen uskonto rekrytoi ja hallitsee jäseniään pelolla - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuomaan evankeliumi on lähellä ”idän saatanallisia oppeja”
Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden,.Todellinen jumala ei koskaan pakottaisi ketään uskomaan itseensä.
Joten kyseessä ei ole lainkaan jumalan sana.
Raamattu on muutenkin täynnä pelottelua, uhkauksia ja julmuutta - vain ihminen tekee niin, ei jumala.
Pakanallinen uskonto rekrytoi ja hallitsee jäseniään pelolla - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"...jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9"
Jo pelkästään tämä kirous osoittaa, että Raamattu on ihmisten tekemä, Jumala ei koskaan sanoisi niin.
Jälleen kerran, se on ihmisen kirjoittama, ei jumalallinen.
Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden,.Todellinen jumala ei koskaan pakottaisi ketään uskomaan itseensä.
Joten kyseessä ei ole lainkaan jumalan sana.
Raamattu on muutenkin täynnä pelottelua, uhkauksia ja julmuutta - vain ihminen tekee niin, ei jumala.
Pakanallinen uskonto rekrytoi ja hallitsee jäseniään pelolla... Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla juutalaisia vastaan teen Herran työtä.
ADOLF HITLER
Uskonto on erinomainen keino pitää tavalliset ihmiset hiljaisina.
NAPOLEON BONAPARTE
Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla "hinduja" vastaan hindupalstoilla teen Herran työtä.
Äärifundamentalistinen kristitty - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden,.Todellinen jumala ei koskaan pakottaisi ketään uskomaan itseensä.
Joten kyseessä ei ole lainkaan jumalan sana.
Raamattu on muutenkin täynnä pelottelua, uhkauksia ja julmuutta - vain ihminen tekee niin, ei jumala.
Pakanallinen uskonto rekrytoi ja hallitsee jäseniään pelollahttps://www.haaretz.com/archaeology/2023-02-15/ty-article/new-testaments-book-of-revelation-was-influenced-by-curse-tablets-scholar-deduces/00000186-5466-d603-a7bf-def7deb50000
Uuden testamentin Ilmestyskirja on saanut vaikutteita kiroustabletista, tutkija päättelee
Johanneksen Ilmestyskirjan, Uuden testamentin apokalyptisen viimeisen kirjan, tyyli muistuttaa muodollista vihollisten kiroamista todellisessa Lähi-idän perinteessä, ehdottaa tutkija Johannes Gutenbergin yliopistosta Mainzista - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
... Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla juutalaisia vastaan teen Herran työtä.
ADOLF HITLER
Uskonto on erinomainen keino pitää tavalliset ihmiset hiljaisina.
NAPOLEON BONAPARTE
Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla "hinduja" vastaan hindupalstoilla teen Herran työtä.
Äärifundamentalistinen kristitty"...jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9"
Jo pelkästään tämä kirous osoittaa, että Raamattu on ihmisten tekemä, Jumala ei koskaan sanoisi niin.
Jälleen kerran, se on ihmisen kirjoittama, ei jumalallinen.
Johanneksen Ilmestyskirjan, Uuden testamentin apokalyptisen viimeisen kirjan, tyyli muistuttaa muodollista vihollisten kiroamista todellisessa Lähi-idän perinteessä, ehdottaa tutkija Johannes Gutenbergin yliopistosta Mainzista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"...jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9"
Jo pelkästään tämä kirous osoittaa, että Raamattu on ihmisten tekemä, Jumala ei koskaan sanoisi niin.
Jälleen kerran, se on ihmisen kirjoittama, ei jumalallinen.
Johanneksen Ilmestyskirjan, Uuden testamentin apokalyptisen viimeisen kirjan, tyyli muistuttaa muodollista vihollisten kiroamista todellisessa Lähi-idän perinteessä, ehdottaa tutkija Johannes Gutenbergin yliopistosta Mainzista.TOTUUS EI KOSKAAN SAA KETÄÄN TUNTEMAAN OLOAAN EPÄVARMAKSI TAI KYLVÄMÄÄN PELKOA YMPÄRILLEEN. TOTUUS EI LEVITÄ PELKOA.
Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
TOTUUS EI KOSKAAN SAA KETÄÄN TUNTEMAAN OLOAAN EPÄVARMAKSI TAI KYLVÄMÄÄN PELKOA YMPÄRILLEEN. TOTUUS EI LEVITÄ PELKOA.
Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka.Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.
EIKÄ IHME, VIISAUDET ON OTETTU MUISTA KULTTUUREISTA. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.
EIKÄ IHME, VIISAUDET ON OTETTU MUISTA KULTTUUREISTA.Kristinusko, sellaisena kuin se on kehittynyt, ei ole muuta kuin kokoelma legendoja ja tarinoita, kopioitu sumerilaisilta ja muualta, vain nimet ja paikannimet muutettu. Siinä ei ole voimaa - vain tarinoita siitä.
Kaikki muinaisista suurista saavutuksista kertovat asiakirjat ovat kuulopuheiden perusteella kirjoitettuja vaikutelmia, joita on monta kertaa vääristelty hetken vaatimusten mukaan - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kristinusko, sellaisena kuin se on kehittynyt, ei ole muuta kuin kokoelma legendoja ja tarinoita, kopioitu sumerilaisilta ja muualta, vain nimet ja paikannimet muutettu. Siinä ei ole voimaa - vain tarinoita siitä.
Kaikki muinaisista suurista saavutuksista kertovat asiakirjat ovat kuulopuheiden perusteella kirjoitettuja vaikutelmia, joita on monta kertaa vääristelty hetken vaatimusten mukaanKaikki muinaisista suurista saavutuksista kertovat asiakirjat ovat kuulopuheiden perusteella kirjoitettuja vaikutelmia, joita on monta kertaa vääristelty hetken vaatimusten mukaan
Ja kuitenkin näiden tarinoiden ja uudelleenkertomusten pohjalta on rakennettu laaja filosofinen ja ontologinen käsite, jonka väitetään tulleen itse Jumalan käsistä. Mikään ei kuitenkaan voi muuttaa sitä tosiasiaa, että kristinuskonnon perustana on usko, ei tieto.
Tässä yhteydessä on tehtävä varauma, että kristillisen kirkon helmassa on kaikkina aikoina ollut todella pyhiä ihmisiä. He eivät ole pyhiä siksi, että he ovat selvästi ja koko sydämestään noudattaneet kaikkia uskonnon periaatteita, vaan siksi, että he ovat tehneet siirtymän uskomisesta Jumalan tuntemiseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikki muinaisista suurista saavutuksista kertovat asiakirjat ovat kuulopuheiden perusteella kirjoitettuja vaikutelmia, joita on monta kertaa vääristelty hetken vaatimusten mukaan
Ja kuitenkin näiden tarinoiden ja uudelleenkertomusten pohjalta on rakennettu laaja filosofinen ja ontologinen käsite, jonka väitetään tulleen itse Jumalan käsistä. Mikään ei kuitenkaan voi muuttaa sitä tosiasiaa, että kristinuskonnon perustana on usko, ei tieto.
Tässä yhteydessä on tehtävä varauma, että kristillisen kirkon helmassa on kaikkina aikoina ollut todella pyhiä ihmisiä. He eivät ole pyhiä siksi, että he ovat selvästi ja koko sydämestään noudattaneet kaikkia uskonnon periaatteita, vaan siksi, että he ovat tehneet siirtymän uskomisesta Jumalan tuntemiseen.Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi vaikka sanoa, että älä tapa ihan kaikkia ihmisiä, vaan valikoivasti, koska he ovat eläimen tasolla, he eivät voi ottaa korkeampaa tietoa vastaan lainkaan, paitsi jos heillä on tarpeeksi sukritia edellisistä elämistä, silloin he voivat ottaa vastaan enemmän.
Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne.
Mutta hyvin kehittyneet tietävät sen joka tapauksessa, miksi sanoa itsestäänselvyyksiä.
Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.
Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.
Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.
Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.
Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi vaikka sanoa, että älä tapa ihan kaikkia ihmisiä, vaan valikoivasti, koska he ovat eläimen tasolla, he eivät voi ottaa korkeampaa tietoa vastaan lainkaan, paitsi jos heillä on tarpeeksi sukritia edellisistä elämistä, silloin he voivat ottaa vastaan enemmän.
Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne.
Mutta hyvin kehittyneet tietävät sen joka tapauksessa, miksi sanoa itsestäänselvyyksiä.
Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.
Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.
Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.
Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.
Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.
Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.
Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.
Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.
Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
Jos joku puhuu taivaista ja paratiiseista, joissa kadut on tehty kullasta, ja jos se on kaikki, mihin ihminen kykenee, ja jos se on hänen motiivinsa yläraja, se on silloin niin.
Itsekkyyden motiivi on Ilmeisesti myös tärkeää ennen kuin ottaa seuraavan askelman, hieman korkeamman. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.
Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.
Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.
Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.
Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
Jos joku puhuu taivaista ja paratiiseista, joissa kadut on tehty kullasta, ja jos se on kaikki, mihin ihminen kykenee, ja jos se on hänen motiivinsa yläraja, se on silloin niin.
Itsekkyyden motiivi on Ilmeisesti myös tärkeää ennen kuin ottaa seuraavan askelman, hieman korkeamman.Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
"jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9
Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden,.Todellinen jumala ei koskaan pakottaisi ketään uskomaan itseensä.
Joten kyseessä ei ole lainkaan jumalan sana.
Raamattu on muutenkin täynnä pelottelua, uhkauksia ja julmuutta - vain ihminen tekee niin, ei jumala.
Pakanallinen uskonto rekrytoi ja hallitsee jäseniään pelolla
PAKANUUS.
TOTUUS EI KOSKAAN SAA KETÄÄN TUNTEMAAN OLOAAN EPÄVARMAKSI TAI KYLVÄMÄÄN PELKOA YMPÄRILLEEN. TOTUUS EI LEVITÄ PELKOA.
Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9
Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden,.Todellinen jumala ei koskaan pakottaisi ketään uskomaan itseensä.
Joten kyseessä ei ole lainkaan jumalan sana.
Raamattu on muutenkin täynnä pelottelua, uhkauksia ja julmuutta - vain ihminen tekee niin, ei jumala.
Pakanallinen uskonto rekrytoi ja hallitsee jäseniään pelolla
PAKANUUS.
TOTUUS EI KOSKAAN SAA KETÄÄN TUNTEMAAN OLOAAN EPÄVARMAKSI TAI KYLVÄMÄÄN PELKOA YMPÄRILLEEN. TOTUUS EI LEVITÄ PELKOA.
Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka.https://images.sanoma-sndp.fi/07450ffbc2a1dabb725365afe97c10f1/normal/658.avif
Jumalan synty Kovakantinen, suomi
Isän ja Pojan kätketty historia
Ville Mäkipelto / Juha Pakkala / Raimo Hakola
Kolme huippu ammattilaista-neroa kirjoitti sen kirjan, se on koko Suome historian paras kirja
https://images.sanoma-sndp.fi/07450ffbc2a1dabb725365afe97c10f1/normal/658.avif - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://images.sanoma-sndp.fi/07450ffbc2a1dabb725365afe97c10f1/normal/658.avif
Jumalan synty Kovakantinen, suomi
Isän ja Pojan kätketty historia
Ville Mäkipelto / Juha Pakkala / Raimo Hakola
Kolme huippu ammattilaista-neroa kirjoitti sen kirjan, se on koko Suome historian paras kirja
https://images.sanoma-sndp.fi/07450ffbc2a1dabb725365afe97c10f1/normal/658.avifhttps://otava.fi/kirjat/sensuroitu/
Sensuroitu
Ravisteleva ja viihdyttävä kirja Raamatun tekstien historiasta.
Raamattua on pidetty muuttumattomana Jumalan sanana. Kautta aikojen pyhän kirjan lauseita on valjastettu politiikan ja vallankäytön perusteiksi. Raamatun kertomukset pulpahtavat pintaan myös täysin maallisissa yhteyksissä.
Oikeasti Raamattu on muovautunut jatkuvasti kirjurien käsissä. He tekivät virheitä ja muokkasivat tekstejä tarkoitusperiensä mukaan. Esimerkiksi monijumalaisuutta sensuroitiin ja naisten asemaa häivytettiin. Lisäksi Raamattu muuttuu aina, kun sitä käännetään uusille kielille.
Kirja kertoo Raamatun käsikirjoitusten rikkaasta historiasta tieteellisellä otteella mutta kepeästi ja uusiin näkökulmiin haastaen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://otava.fi/kirjat/sensuroitu/
Sensuroitu
Ravisteleva ja viihdyttävä kirja Raamatun tekstien historiasta.
Raamattua on pidetty muuttumattomana Jumalan sanana. Kautta aikojen pyhän kirjan lauseita on valjastettu politiikan ja vallankäytön perusteiksi. Raamatun kertomukset pulpahtavat pintaan myös täysin maallisissa yhteyksissä.
Oikeasti Raamattu on muovautunut jatkuvasti kirjurien käsissä. He tekivät virheitä ja muokkasivat tekstejä tarkoitusperiensä mukaan. Esimerkiksi monijumalaisuutta sensuroitiin ja naisten asemaa häivytettiin. Lisäksi Raamattu muuttuu aina, kun sitä käännetään uusille kielille.
Kirja kertoo Raamatun käsikirjoitusten rikkaasta historiasta tieteellisellä otteella mutta kepeästi ja uusiin näkökulmiin haastaen.https://www.suomalainen.com/products/harhaanjohtajat-2?srsltid=AfmBOorh4-0XvYKoxGHP40ZDbRgLwxv_2eHgMcaVjg4I3vSEtqxx1xfQ
Yliluonnolliset ihmeparantumiset, kaatumiset, kuolleista herättämiset ja kielilläpuhuminen ovat joissakin uskonnollisissa piireissä arkipäiväisiä ilmiöitä. Mistä oikein on kyse? Mikä saa ihmisen tavoittelemaan ekstaattisia tiloja? Miksi vakavasti sairaat ihmiset turvautuvat ahneisiin huijareihin?
Harhaanjohtajat käyttävät uskon varjolla säälittä seuraajiaan hyväksi. Karismaattisina pidetyt lahkojohtajat venyttävät maallisia lakeja. Lahkojen jäsenet tottelevat kritiikittä pahimmillaan narsistisia ja mielenterveydeltään horjuvia johtajiaan ja alistuvat mielivallan ja hyväksikäytön uhreiksi. Jäsenet luopuvat vapaaehtoisesti itsenäisyydestään ja vapaudestaan. Kollektiivin otteesta irti pääseminen on vaikeaa.
Harhaanjohtajat käsittelee karuja rikoksia vahvauskoisten maailmassa, jossa Jumalan nimi näyttää pesevän puhtaaksi salatuimmatkin synnit. Teoksen toinen kirjoittaja Terho Miettinen onnistui pitkän prosessin jälkeen pääsemään pois ahtaista helluntailaisympyröistä. Tämä kirja on syntynyt osittain tuon prosessin seurauksena.
Teoksen tiedot ja tapaukset on kerätty viranomaislähteistä, henkilöhaastatteluista ja omakohtaisista kokemuksista erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. Kirjassa esitellyt psykologian ilmiöt pätevät muissakin kuin uskonnollisissa massaliikkeissä. Teoksessa pohditaan kiinnostavasti lahkon jälkeistä elämää, itsensä löytämistä ja elämän uudelleen rakentamista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://www.suomalainen.com/products/harhaanjohtajat-2?srsltid=AfmBOorh4-0XvYKoxGHP40ZDbRgLwxv_2eHgMcaVjg4I3vSEtqxx1xfQ
Yliluonnolliset ihmeparantumiset, kaatumiset, kuolleista herättämiset ja kielilläpuhuminen ovat joissakin uskonnollisissa piireissä arkipäiväisiä ilmiöitä. Mistä oikein on kyse? Mikä saa ihmisen tavoittelemaan ekstaattisia tiloja? Miksi vakavasti sairaat ihmiset turvautuvat ahneisiin huijareihin?
Harhaanjohtajat käyttävät uskon varjolla säälittä seuraajiaan hyväksi. Karismaattisina pidetyt lahkojohtajat venyttävät maallisia lakeja. Lahkojen jäsenet tottelevat kritiikittä pahimmillaan narsistisia ja mielenterveydeltään horjuvia johtajiaan ja alistuvat mielivallan ja hyväksikäytön uhreiksi. Jäsenet luopuvat vapaaehtoisesti itsenäisyydestään ja vapaudestaan. Kollektiivin otteesta irti pääseminen on vaikeaa.
Harhaanjohtajat käsittelee karuja rikoksia vahvauskoisten maailmassa, jossa Jumalan nimi näyttää pesevän puhtaaksi salatuimmatkin synnit. Teoksen toinen kirjoittaja Terho Miettinen onnistui pitkän prosessin jälkeen pääsemään pois ahtaista helluntailaisympyröistä. Tämä kirja on syntynyt osittain tuon prosessin seurauksena.
Teoksen tiedot ja tapaukset on kerätty viranomaislähteistä, henkilöhaastatteluista ja omakohtaisista kokemuksista erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. Kirjassa esitellyt psykologian ilmiöt pätevät muissakin kuin uskonnollisissa massaliikkeissä. Teoksessa pohditaan kiinnostavasti lahkon jälkeistä elämää, itsensä löytämistä ja elämän uudelleen rakentamista.Jeesuksen sanat raamatussa eivät suinkaan ole Jeesuksen sanoja, riittää kun tutustuu Mäkipellon kirjaan.
Ne on lisätty paljon myöhemmin, jotta ne sopisivat kristillisen hallituksen manipulointiin.
Jeesuksen sanat ovat aivan toisenlaisia, ne löytyvät kirjoista, jotka on jätetty pois Raamatusta. Apokryfikirjat.
Kaikki Raamatun sitaatit, jotka laitatte tänne, ovat huijausta, ne lisättiin paljon myöhemmin ”Jeesuksen sanana”.
Jeesuksen sanat raamatussa eivät suinkaan ole Jeesuksen sanoja, riittää kun tutustuu Mäkipellon kirjaan.
Ne on lisätty paljon myöhemmin, jotta ne sopisivat kristillisen hallituksen manipulointiin.
Jeesuksen sanat ovat aivan toisenlaisia, ne löytyvät kirjoista, jotka on jätetty pois Raamatusta. Apokryfikirjat.
Kaikki Raamatun sitaatit, jotka laitatte tänne, ovat huijausta, ne lisättiin paljon myöhemmin ”Jeesuksen sanana”. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jeesuksen sanat raamatussa eivät suinkaan ole Jeesuksen sanoja, riittää kun tutustuu Mäkipellon kirjaan.
Ne on lisätty paljon myöhemmin, jotta ne sopisivat kristillisen hallituksen manipulointiin.
Jeesuksen sanat ovat aivan toisenlaisia, ne löytyvät kirjoista, jotka on jätetty pois Raamatusta. Apokryfikirjat.
Kaikki Raamatun sitaatit, jotka laitatte tänne, ovat huijausta, ne lisättiin paljon myöhemmin ”Jeesuksen sanana”.
Jeesuksen sanat raamatussa eivät suinkaan ole Jeesuksen sanoja, riittää kun tutustuu Mäkipellon kirjaan.
Ne on lisätty paljon myöhemmin, jotta ne sopisivat kristillisen hallituksen manipulointiin.
Jeesuksen sanat ovat aivan toisenlaisia, ne löytyvät kirjoista, jotka on jätetty pois Raamatusta. Apokryfikirjat.
Kaikki Raamatun sitaatit, jotka laitatte tänne, ovat huijausta, ne lisättiin paljon myöhemmin ”Jeesuksen sanana”.ALEKSANDRIAN KADONNEET KIRJASTOT
Ennen kristinuskon aikaa kerättiin kaikkialta antiikin maailmasta seitsemänsataa tuhatta arvokkainta pergamentille, papyrukselle, pergamentille ja vahalle kirjoitettua kirjaa sekä kivi-, terrakotta- ja puutauluja, ja ne sijoitettiin Aleksandriaan, erityisesti tätä tarkoitusta varten valmisteltuihin rakennuksiin. Tämä upea tietovarasto tuhoutui kolmessa tulipalossa. Kristityt tuhosivat noin vuonna 389 jKr. ne osat, jotka välttyivät Cæsarin satamassa olleen laivaston tuhoamiseksi sytyttämältä tulipalolta, tottelemalla Theodosiuksen määräystä, joka oli määrännyt Serapeumin, Serapikselle pyhän rakennuksen, jossa niteitä säilytettiin, tuhoamisesta. Tämän tulipalon oletetaan tuhonneen kirjaston, jonka Marcus Antonius oli lahjoittanut Kleopatralle korvaamaan osittain vuoden 51 tulipalossa palaneen kirjaston. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ALEKSANDRIAN KADONNEET KIRJASTOT
Ennen kristinuskon aikaa kerättiin kaikkialta antiikin maailmasta seitsemänsataa tuhatta arvokkainta pergamentille, papyrukselle, pergamentille ja vahalle kirjoitettua kirjaa sekä kivi-, terrakotta- ja puutauluja, ja ne sijoitettiin Aleksandriaan, erityisesti tätä tarkoitusta varten valmisteltuihin rakennuksiin. Tämä upea tietovarasto tuhoutui kolmessa tulipalossa. Kristityt tuhosivat noin vuonna 389 jKr. ne osat, jotka välttyivät Cæsarin satamassa olleen laivaston tuhoamiseksi sytyttämältä tulipalolta, tottelemalla Theodosiuksen määräystä, joka oli määrännyt Serapeumin, Serapikselle pyhän rakennuksen, jossa niteitä säilytettiin, tuhoamisesta. Tämän tulipalon oletetaan tuhonneen kirjaston, jonka Marcus Antonius oli lahjoittanut Kleopatralle korvaamaan osittain vuoden 51 tulipalossa palaneen kirjaston.https://www.richardcarrier.info/archives/13890
Tietenkin alkuperäinen uskomus sai alkunsa ”näyistä” (hallusinaatioista tai unista, joita pidettiin tai väitettiin olevan todellisia viestejä ulkoavaruudessa olevasta ylösnousseesta Jeesuksesta), jotka olivat saaneet inspiraationsa ”inspiroiduista” pyhien kirjoitusten tulkinnoista (jotka saivat jotkut marginaaliset kultistit uskomaan, että messias kuolisi ja nousisi kuolleista, ja että tämä merkitsisi maailmanlopun alkua); eikä siitä, että he olisivat todella tavanneet Jeesuksen, joka käveli ympäriinsä ylösnousseessa ruumiissa. Tämä ajatus keksittiin kauan tapahtuman jälkeen. Kuten Roswellin lentävä lautanen, joka alkoi vain muutamana kepinä ja foliona, jotka joku hölmö löysi autiomaasta, mutta kehittyi sitten – täsmälleen samassa ajassa – kokonaisen avaruusaluksen kokoiseksi, joka varastoitiin Area 51:een ja jonka sisällä oli ruumiinavattuja avaruusolentojen ruumiita. Ehkä historian toiseksi suurin myytti.
Joka tapauksessa ajatus henkilökohtaisesta pelastajajumalasta, joka kuolee ja nousee kuolleista elääkseen uudelleen, ei ollut kristinuskon omaperäinen. Se oli itse asiassa muodikasta. Monilla kulttuureilla Juudean rajoilla ja sen läpi matkustavilla ja kauppaa käyvillä oli sellainen. Se oli suuressa suosiossa. Siksi ei ollut yllättävää, että jotkut marginaaliset juutalaiset päättivät keksiä oman versionsa. He saattoivat tehdä sen tarkoituksella, pyrkimyksenä uudistaa heidän mielestään korruptoitunut uskonnollinen järjestelmä, tai he saattoivat tehdä sen tiedostamatta, kun heidän alitajuntansa ”luki” pyhistä kirjoituksista ideoita, jotka he olivat ajattelematta omaksuneet kaikista näistä vieraista kulttuureista ja muotivirtauksista, ja sitten ”vakuutti” heidän tietoisuutensa siitä, että se oli totta, luomalla visioita, jotka vahvistivat heidän hienovaraisesti - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://www.richardcarrier.info/archives/13890
Tietenkin alkuperäinen uskomus sai alkunsa ”näyistä” (hallusinaatioista tai unista, joita pidettiin tai väitettiin olevan todellisia viestejä ulkoavaruudessa olevasta ylösnousseesta Jeesuksesta), jotka olivat saaneet inspiraationsa ”inspiroiduista” pyhien kirjoitusten tulkinnoista (jotka saivat jotkut marginaaliset kultistit uskomaan, että messias kuolisi ja nousisi kuolleista, ja että tämä merkitsisi maailmanlopun alkua); eikä siitä, että he olisivat todella tavanneet Jeesuksen, joka käveli ympäriinsä ylösnousseessa ruumiissa. Tämä ajatus keksittiin kauan tapahtuman jälkeen. Kuten Roswellin lentävä lautanen, joka alkoi vain muutamana kepinä ja foliona, jotka joku hölmö löysi autiomaasta, mutta kehittyi sitten – täsmälleen samassa ajassa – kokonaisen avaruusaluksen kokoiseksi, joka varastoitiin Area 51:een ja jonka sisällä oli ruumiinavattuja avaruusolentojen ruumiita. Ehkä historian toiseksi suurin myytti.
Joka tapauksessa ajatus henkilökohtaisesta pelastajajumalasta, joka kuolee ja nousee kuolleista elääkseen uudelleen, ei ollut kristinuskon omaperäinen. Se oli itse asiassa muodikasta. Monilla kulttuureilla Juudean rajoilla ja sen läpi matkustavilla ja kauppaa käyvillä oli sellainen. Se oli suuressa suosiossa. Siksi ei ollut yllättävää, että jotkut marginaaliset juutalaiset päättivät keksiä oman versionsa. He saattoivat tehdä sen tarkoituksella, pyrkimyksenä uudistaa heidän mielestään korruptoitunut uskonnollinen järjestelmä, tai he saattoivat tehdä sen tiedostamatta, kun heidän alitajuntansa ”luki” pyhistä kirjoituksista ideoita, jotka he olivat ajattelematta omaksuneet kaikista näistä vieraista kulttuureista ja muotivirtauksista, ja sitten ”vakuutti” heidän tietoisuutensa siitä, että se oli totta, luomalla visioita, jotka vahvistivat heidän hienovaraisestihttps://www.richardcarrier.info/archives/13890
Kuoleva ja ylösnouseva jumala -mytologia
Kaikki nämä pelastajajumalat eivät olleet kuolevia ja ylösnousevia jumalia. Se oli alamyytti. Itse asiassa kuolevat ja ylösnousevat jumalat (ja tavalliset ihmiset) olivat laajempi myytti, koska esimerkkejä oli runsaasti myös tunnettujen pelastajakulttien ulkopuolella (annan teille alla lähes täydellisen luettelon). Mutta pelastajakulttien sisällä syntyi erityinen kuolevien ja ylösnousevien jumalien tyyppi. Ja Jeesus vastaa parhaiten tätä myyttityyppiä.
Muut pelastajajumalat tässä yhteydessä kokivat ”kärsimyksiä”, joihin ei liittynyt kuolemaa. Esimerkiksi Mithras koki suuria kärsimyksiä ja taisteluita (meillä ei ole paljon yksityiskohtia), joiden kautta hän sai kuoleman yli vallan, jonka hän sitten jakoi kulttinsa jäsenille, mutta olemme melko varmoja, että kyseessä ei ollut kuolema. Maininnat ylösnousemuksesta mithraismissa näyttävät koskeneen hänen seuraajiensa tulevaa kohtaloa (persialaisten zoroastrialaisten käsityksen mukaisesti yleisestä ylösnousemuksesta, jonka juutalaiset myöhemmin omaksuivat). Joten kaikki ne internet-meemit, joissa Mithras mainitaan kuolevana ja ylösnousseena jumalana? Ne eivät ole totta. Joten lopettakaa tuon väitteen toistaminen. Samoin, sikäli kuin voimme päätellä, Attisista ei tullut ylösnousemuksen jumalaa ennen kuin kauan kristinuskon alkamisen jälkeen (ja silloinkin hänen myyttinsä vastasi vain hädin tuskin ylösnousemusta; aiemmat kirjoittajat ovat tulkinneet todisteita liioitellusti päinvastaiseksi). Useimmista muista meillä on kuitenkin melko vankkaa näyttöä siitä, että he todella kuolivat ja nousivat ylös pelastavina jumalina. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://www.richardcarrier.info/archives/13890
Kuoleva ja ylösnouseva jumala -mytologia
Kaikki nämä pelastajajumalat eivät olleet kuolevia ja ylösnousevia jumalia. Se oli alamyytti. Itse asiassa kuolevat ja ylösnousevat jumalat (ja tavalliset ihmiset) olivat laajempi myytti, koska esimerkkejä oli runsaasti myös tunnettujen pelastajakulttien ulkopuolella (annan teille alla lähes täydellisen luettelon). Mutta pelastajakulttien sisällä syntyi erityinen kuolevien ja ylösnousevien jumalien tyyppi. Ja Jeesus vastaa parhaiten tätä myyttityyppiä.
Muut pelastajajumalat tässä yhteydessä kokivat ”kärsimyksiä”, joihin ei liittynyt kuolemaa. Esimerkiksi Mithras koki suuria kärsimyksiä ja taisteluita (meillä ei ole paljon yksityiskohtia), joiden kautta hän sai kuoleman yli vallan, jonka hän sitten jakoi kulttinsa jäsenille, mutta olemme melko varmoja, että kyseessä ei ollut kuolema. Maininnat ylösnousemuksesta mithraismissa näyttävät koskeneen hänen seuraajiensa tulevaa kohtaloa (persialaisten zoroastrialaisten käsityksen mukaisesti yleisestä ylösnousemuksesta, jonka juutalaiset myöhemmin omaksuivat). Joten kaikki ne internet-meemit, joissa Mithras mainitaan kuolevana ja ylösnousseena jumalana? Ne eivät ole totta. Joten lopettakaa tuon väitteen toistaminen. Samoin, sikäli kuin voimme päätellä, Attisista ei tullut ylösnousemuksen jumalaa ennen kuin kauan kristinuskon alkamisen jälkeen (ja silloinkin hänen myyttinsä vastasi vain hädin tuskin ylösnousemusta; aiemmat kirjoittajat ovat tulkinneet todisteita liioitellusti päinvastaiseksi). Useimmista muista meillä on kuitenkin melko vankkaa näyttöä siitä, että he todella kuolivat ja nousivat ylös pelastavina jumalina.Monilla näistä jumalista oli muita myyttejä, joissa heille keksittiin erilaisia tarinoita ja kohtaloita. Mutta tämä pätee myös Jeesukseen, josta kilpailevat kristilliset lahkot (sekä kristinuskoa vastustavat poleemikot) keksivät ja opettivat erilaisia tarinoita siitä, mitä Jeesukselle todella tapahtui, miten hänen ylösnousemuksensa todella tapahtui ja niin edelleen. Joissakin versioissa Jeesus ei kuole koskaan (esim. joku muu ottaa hänen paikkansa ristillä naamioituneena, kuten opetetaan Suuren Setin toisessa traktaatissa). Joissakin versioissa Jeesus ei koskaan nouse kuolleista (esim. hän elää vain hengellisesti taivaassa, kuten opetetaan Tuomaksen evankeliumissa). Mutta aivan kuten voimme valita keskittyä yhteen suosittuun versioon hänen myytistään, jota haluamme selittää (versioon, jossa hän on todellinen kuoleva ja ylösnoussut jumala – joko ylösnoussut palautetussa ruumiissaan, kuten evankeliumeissa, tai uudessa superruumiissaan, kuten Paavali opettaa), niin meidän on tehtävä sama muiden kuolevien ja ylösnousseiden jumalien kohdalla, joihin jäljitämme samoja motiiveja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Monilla näistä jumalista oli muita myyttejä, joissa heille keksittiin erilaisia tarinoita ja kohtaloita. Mutta tämä pätee myös Jeesukseen, josta kilpailevat kristilliset lahkot (sekä kristinuskoa vastustavat poleemikot) keksivät ja opettivat erilaisia tarinoita siitä, mitä Jeesukselle todella tapahtui, miten hänen ylösnousemuksensa todella tapahtui ja niin edelleen. Joissakin versioissa Jeesus ei kuole koskaan (esim. joku muu ottaa hänen paikkansa ristillä naamioituneena, kuten opetetaan Suuren Setin toisessa traktaatissa). Joissakin versioissa Jeesus ei koskaan nouse kuolleista (esim. hän elää vain hengellisesti taivaassa, kuten opetetaan Tuomaksen evankeliumissa). Mutta aivan kuten voimme valita keskittyä yhteen suosittuun versioon hänen myytistään, jota haluamme selittää (versioon, jossa hän on todellinen kuoleva ja ylösnoussut jumala – joko ylösnoussut palautetussa ruumiissaan, kuten evankeliumeissa, tai uudessa superruumiissaan, kuten Paavali opettaa), niin meidän on tehtävä sama muiden kuolevien ja ylösnousseiden jumalien kohdalla, joihin jäljitämme samoja motiiveja.
Ei. Ainoa uskottava syy sille, miksi jotkut juutalaiset keksivät juuri kyseisellä alueella ja aikakaudella juutalaisen kuolevan ja ylösnousemuksen pelastavan jumalan, on se, että kaikki muutkin olivat keksineet sen; se oli niin suosittu ja vaikutusvaltainen, niin muodikas ja tehokas, että oli väistämätöntä, että ajatus tunkeutuisi joidenkin juutalaisten tietoisuuteen ja purkautuisi ”inspiroivana” vallankumouksena, joka mullisti korruptoituneeksi koetun uskon. He tietysti juutalaisivat sen. Jeesus eroaa Osiriksesta yhtä paljon kuin Osiris eroaa Dionysoksesta, Inannasta, Romuluksesta tai Zalmoxisista. Erot ovat juutalaisten tekemiä muutoksia. Aivan kuten persialainen zoroastrinen messianismi, apokalyptismi, maailmanlaajuinen ylösnousemus, Jumalan kanssa sodassa oleva paha Saatana ja tulevaisuus, jossa taivas ja helvetti toteuttavat oikeudenmukaisuutta kaikkien ikuisena kohtalona, juutalaistettiin, kun ne tuotiin juutalaisuuteen. Mikään näistä ideoista ei ollut olemassa juutalaisuudessa ennen sitä (eikä niitä löydy mistään osasta Vanhaa testamenttia, joka on kirjoitettu ennen persialaisten valloitusta). Kukaan ei väittänyt, että he ”turmelivat” juutalaisuutta näillä pakanallisilla ideoilla (vaikka itse asiassa niin oli). He vain väittivät, että nämä uudet ideat olivat kaikki juutalaisia. Jumalan määräämiä ja välittämiä, innoittamien pyhien kirjoitusten ja ilmestysten kautta. Kristityt tekivät täsmälleen saman asian.
On aika kohdata tämä tosiasia. Ja lopettaa sen kieltäminen. On aika päästä siitä jo yli. Ylösnousseet pelastajajumalat olivat pakanallinen idea. Kristinusko vain keksi juutalaisen version siitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei. Ainoa uskottava syy sille, miksi jotkut juutalaiset keksivät juuri kyseisellä alueella ja aikakaudella juutalaisen kuolevan ja ylösnousemuksen pelastavan jumalan, on se, että kaikki muutkin olivat keksineet sen; se oli niin suosittu ja vaikutusvaltainen, niin muodikas ja tehokas, että oli väistämätöntä, että ajatus tunkeutuisi joidenkin juutalaisten tietoisuuteen ja purkautuisi ”inspiroivana” vallankumouksena, joka mullisti korruptoituneeksi koetun uskon. He tietysti juutalaisivat sen. Jeesus eroaa Osiriksesta yhtä paljon kuin Osiris eroaa Dionysoksesta, Inannasta, Romuluksesta tai Zalmoxisista. Erot ovat juutalaisten tekemiä muutoksia. Aivan kuten persialainen zoroastrinen messianismi, apokalyptismi, maailmanlaajuinen ylösnousemus, Jumalan kanssa sodassa oleva paha Saatana ja tulevaisuus, jossa taivas ja helvetti toteuttavat oikeudenmukaisuutta kaikkien ikuisena kohtalona, juutalaistettiin, kun ne tuotiin juutalaisuuteen. Mikään näistä ideoista ei ollut olemassa juutalaisuudessa ennen sitä (eikä niitä löydy mistään osasta Vanhaa testamenttia, joka on kirjoitettu ennen persialaisten valloitusta). Kukaan ei väittänyt, että he ”turmelivat” juutalaisuutta näillä pakanallisilla ideoilla (vaikka itse asiassa niin oli). He vain väittivät, että nämä uudet ideat olivat kaikki juutalaisia. Jumalan määräämiä ja välittämiä, innoittamien pyhien kirjoitusten ja ilmestysten kautta. Kristityt tekivät täsmälleen saman asian.
On aika kohdata tämä tosiasia. Ja lopettaa sen kieltäminen. On aika päästä siitä jo yli. Ylösnousseet pelastajajumalat olivat pakanallinen idea. Kristinusko vain keksi juutalaisen version siitä.https://www.richardcarrier.info/archives/13890
Mikään näistä ideoista ei ollut olemassa juutalaisuudessa ennen sitä (eikä niitä löydy mistään osasta Vanhaa testamenttia, joka on kirjoitettu ennen persialaisten valloitusta). Kukaan ei väittänyt, että he ”turmelivat” juutalaisuutta näillä pakanallisilla ideoilla (vaikka itse asiassa niin oli). He vain väittivät, että nämä uudet ideat olivat kaikki juutalaisia. Jumalan määräämiä ja välittämiä, innoittamien pyhien kirjoitusten ja ilmestysten kautta. Kristityt tekivät täsmälleen saman asian.
On aika kohdata tämä tosiasia. Ja lopettaa sen kieltäminen. On aika päästä siitä jo yli. Ylösnousseet pelastajajumalat olivat pakanallinen idea. Kristinusko vain keksi juutalaisen version siitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://www.richardcarrier.info/archives/13890
Mikään näistä ideoista ei ollut olemassa juutalaisuudessa ennen sitä (eikä niitä löydy mistään osasta Vanhaa testamenttia, joka on kirjoitettu ennen persialaisten valloitusta). Kukaan ei väittänyt, että he ”turmelivat” juutalaisuutta näillä pakanallisilla ideoilla (vaikka itse asiassa niin oli). He vain väittivät, että nämä uudet ideat olivat kaikki juutalaisia. Jumalan määräämiä ja välittämiä, innoittamien pyhien kirjoitusten ja ilmestysten kautta. Kristityt tekivät täsmälleen saman asian.
On aika kohdata tämä tosiasia. Ja lopettaa sen kieltäminen. On aika päästä siitä jo yli. Ylösnousseet pelastajajumalat olivat pakanallinen idea. Kristinusko vain keksi juutalaisen version siitä.On aika kohdata tämä tosiasia. Ja lopettaa sen kieltäminen.
On aika päästä siitä jo yli.
Ylösnousseet pelastajajumalat olivat pakanallinen idea.
Kristinusko vain keksi juutalaisen version siitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On aika kohdata tämä tosiasia. Ja lopettaa sen kieltäminen.
On aika päästä siitä jo yli.
Ylösnousseet pelastajajumalat olivat pakanallinen idea.
Kristinusko vain keksi juutalaisen version siitä.JA MITÄ TULEE YLÖSNOUSEMUKSEEN JA RISTINNAULITSEMISEEN, NIIN NE ON KAIKKI OTETTU MUUALTA.
JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSESTA EI OLE MITÄÄN TODISTEITA. VAIN USKO, JOKA EI RIITÄ REALISTISESTA NÄKÖKULMASTA KATSOEN. SE LISÄTTIIN RAAMATTUUN MYÖHEMMIN. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
JA MITÄ TULEE YLÖSNOUSEMUKSEEN JA RISTINNAULITSEMISEEN, NIIN NE ON KAIKKI OTETTU MUUALTA.
JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSESTA EI OLE MITÄÄN TODISTEITA. VAIN USKO, JOKA EI RIITÄ REALISTISESTA NÄKÖKULMASTA KATSOEN. SE LISÄTTIIN RAAMATTUUN MYÖHEMMIN.RISTIINNAULITUT PELASTAJAT
Luettelo kuolemattomista kuolevaisista, jotka ovat kärsineet ihmisen puolesta, jotta tämä voisi saada iankaikkisen elämän lahjan, on vaikuttava.
Säilyneiden fragmentaaristen kertomusten mukaan kaikki nämä sankarit antoivat elämänsä ihmiskunnan palvelukseen ja kuolivat yhtä tai kahta poikkeusta lukuun ottamatta marttyyreina ihmiskunnan edistyksen puolesta. Heidän kuolintapansa on salattu monin salaperäisin tavoin, mutta on mahdollista, että useimmat heistä ristiinnaulittiin ristille tai puuhun. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
RISTIINNAULITUT PELASTAJAT
Luettelo kuolemattomista kuolevaisista, jotka ovat kärsineet ihmisen puolesta, jotta tämä voisi saada iankaikkisen elämän lahjan, on vaikuttava.
Säilyneiden fragmentaaristen kertomusten mukaan kaikki nämä sankarit antoivat elämänsä ihmiskunnan palvelukseen ja kuolivat yhtä tai kahta poikkeusta lukuun ottamatta marttyyreina ihmiskunnan edistyksen puolesta. Heidän kuolintapansa on salattu monin salaperäisin tavoin, mutta on mahdollista, että useimmat heistä ristiinnaulittiin ristille tai puuhun.JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSESTA EI OLE MITÄÄN TODISTEITA. VAIN USKO, JOKA EI RIITÄ REALISTISESTA NÄKÖKULMASTA KATSOEN. SE LISÄTTIIN RAAMATTUUN MYÖHEMMIN.
Lukemattomia ”pelastajia” ovat kuolleet ihmisten syntien puolesta, ja heidän kuolemansa kautta he ovat rukoilleet teloittajiensa puolesta. Jumala-ihmisen marttyyrius ja maailman lunastaminen hänen verensä kautta on ollut monien suurien religioiden keskeinen perusperiaate. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSESTA EI OLE MITÄÄN TODISTEITA. VAIN USKO, JOKA EI RIITÄ REALISTISESTA NÄKÖKULMASTA KATSOEN. SE LISÄTTIIN RAAMATTUUN MYÖHEMMIN.
Lukemattomia ”pelastajia” ovat kuolleet ihmisten syntien puolesta, ja heidän kuolemansa kautta he ovat rukoilleet teloittajiensa puolesta. Jumala-ihmisen marttyyrius ja maailman lunastaminen hänen verensä kautta on ollut monien suurien religioiden keskeinen perusperiaate.NYKYINEN KRISTINUSKO - IHMISET PITÄÄ PELASTAA JUMALALTA.
SAIRASTA.
KETÄÄN EI PITÄÄ PELASTAA JUMALALTA, KOSKA JUMALA EI OLE SADISTI, JOLLAISEKSI KRISTITYT HÄNET TEKEVÄT JA KUTSUVAT SADISMIAAN RAKKAUDEKSI, JA HALUAVAT SITTEN PELASTAA IHMISIÄ - JUMALALTA.
SE, JOKA VÄITTÄÄ OLEVANSA "JUMALA" KRISTINUSKOSSA ON AIHEUTTANUT ONGELMAN, JA NYT TEIDÄN ON PELASTETTAVA IHMISET "JUMALAN" AIHEUTTAMALTA ONGELMALTA.
RAAMATUSSA EI PUHUTA JUMALASTA LAINKAAN, SILLÄ EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ JUMALAN KANSSA. KORKEINTAAN JOKU PUOLIJUMALA, KUOLEVAINEN, KUTEN IHMISETKIN, MUTTA TÄLLÄ KERTAA PAHIS. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
NYKYINEN KRISTINUSKO - IHMISET PITÄÄ PELASTAA JUMALALTA.
SAIRASTA.
KETÄÄN EI PITÄÄ PELASTAA JUMALALTA, KOSKA JUMALA EI OLE SADISTI, JOLLAISEKSI KRISTITYT HÄNET TEKEVÄT JA KUTSUVAT SADISMIAAN RAKKAUDEKSI, JA HALUAVAT SITTEN PELASTAA IHMISIÄ - JUMALALTA.
SE, JOKA VÄITTÄÄ OLEVANSA "JUMALA" KRISTINUSKOSSA ON AIHEUTTANUT ONGELMAN, JA NYT TEIDÄN ON PELASTETTAVA IHMISET "JUMALAN" AIHEUTTAMALTA ONGELMALTA.
RAAMATUSSA EI PUHUTA JUMALASTA LAINKAAN, SILLÄ EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ JUMALAN KANSSA. KORKEINTAAN JOKU PUOLIJUMALA, KUOLEVAINEN, KUTEN IHMISETKIN, MUTTA TÄLLÄ KERTAA PAHIS."jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9
Tämä osoittaa vain raamatun saatanallisuuden, ei muuta.
Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden,.Todellinen jumala ei koskaan pakottaisi ketään uskomaan itseensä.
Joten kyseessä ei ole lainkaan jumalan sana.
Raamattu on muutenkin täynnä pelottelua, uhkauksia ja julmuutta - vain ihminen tekee niin, ei jumala.
Pakanallinen uskonto rekrytoi ja hallitsee jäseniään pelolla - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9
Tämä osoittaa vain raamatun saatanallisuuden, ei muuta.
Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden,.Todellinen jumala ei koskaan pakottaisi ketään uskomaan itseensä.
Joten kyseessä ei ole lainkaan jumalan sana.
Raamattu on muutenkin täynnä pelottelua, uhkauksia ja julmuutta - vain ihminen tekee niin, ei jumala.
Pakanallinen uskonto rekrytoi ja hallitsee jäseniään pelolla"jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9
Tämä osoittaa vain raamatun saatanallisuuden, ei muuta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9
Tämä osoittaa vain raamatun saatanallisuuden, ei muuta."jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9
Tämä osoittaa vain raamatun saatanallisuuden, ei muuta.
"Pelkäättekö yksinkertaisten kannattajienne kääntymystä kristityiksi."
Hindut eivät pelkää yhtään mitään, eikä hindujen asia ole päättää, mitä muut uskovat.
Kaikki hindut täällä ovat entisiä kristittyjä, kuten minäkin. He ovat kyllästyneet kasvatukseen kristillisissä kodeissa, niiden dogmatismiin ja ahdasmielisyyteen.
"Pelkäättekö yksinkertaisten kannattajienne"
Tarkoitatko, että on olemassa ihmisiä, jotka ovat vielä yksinkertaisempia ja alkukantaisempia kuin terroristit? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9
Tämä osoittaa vain raamatun saatanallisuuden, ei muuta.
"Pelkäättekö yksinkertaisten kannattajienne kääntymystä kristityiksi."
Hindut eivät pelkää yhtään mitään, eikä hindujen asia ole päättää, mitä muut uskovat.
Kaikki hindut täällä ovat entisiä kristittyjä, kuten minäkin. He ovat kyllästyneet kasvatukseen kristillisissä kodeissa, niiden dogmatismiin ja ahdasmielisyyteen.
"Pelkäättekö yksinkertaisten kannattajienne"
Tarkoitatko, että on olemassa ihmisiä, jotka ovat vielä yksinkertaisempia ja alkukantaisempia kuin terroristit?Yllä saimme taas lukea sadottain paholaisen sepitelmiä Pyhästä Raamatustamme. Mutta oikea kristitty havaitsee tulkintanne absurdimaisen vääristelyn, joka kertoo tietämättömyytenne meille kristallin kirkkaista ja monikerroksisista viisauksista.
Maailmankuulut tutkijat todistavat sen. Raamattu on vain kopio pakanallisista myyteistä, siinä ei ole mitään alkuperäistä, mitään omaa.
Etkä kestä, kun raamatun myyttimaisuus on paljastettu?
Maailmankuulut tutkijat todistavat sen. Raamattu on vain kopio pakanallisista myyteistä, siinä ei ole mitään alkuperäistä, mitään omaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yllä saimme taas lukea sadottain paholaisen sepitelmiä Pyhästä Raamatustamme. Mutta oikea kristitty havaitsee tulkintanne absurdimaisen vääristelyn, joka kertoo tietämättömyytenne meille kristallin kirkkaista ja monikerroksisista viisauksista.
Maailmankuulut tutkijat todistavat sen. Raamattu on vain kopio pakanallisista myyteistä, siinä ei ole mitään alkuperäistä, mitään omaa.
Etkä kestä, kun raamatun myyttimaisuus on paljastettu?
Maailmankuulut tutkijat todistavat sen. Raamattu on vain kopio pakanallisista myyteistä, siinä ei ole mitään alkuperäistä, mitään omaa.Terroristi, voit jatkaa syvää unta tietämättömyydessäsi, vaikka todisteet ja faktat ovatkin esillä, makeat unet.
Eikö sinun ole kestettävissä, kun Raamatun myyttisyys on paljastunut?
Maailmankuulut tutkijat ovat todistaneet sen.
Raamattu on vain kopio pakanallisista myyteistä, siinä ei ole mitään omaperäistä, mitään omaa.
On aika kohdata tämä tosiasia. Ja lopettaa sen kieltäminen.
On aika päästä siitä jo yli.
Ylösnousseet pelastajajumalat olivat pakanallinen idea.
Kristinusko vain keksi juutalaisen version siitä. - Anonyymi
"jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu" Gal. 1:9
Tämä osoittaa vain raamatun saatanallisuuden, ei muuta.
Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden,.Todellinen jumala ei koskaan pakottaisi ketään uskomaan itseensä.
Joten kyseessä ei ole lainkaan jumalan sana. - Anonyymi
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?
RAAMATUN JUMALAN UNOHDETTU VAIMO - Asera jumalatar & Jumalan historia
Ville Mäkipelto
https://www.youtube.com/watch?v=0XRN1yavXHk&t=68s
MITEN SYNTYI USKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSEEN? Vieraana Raimo Hakola
Ville Mäkipelto
https://www.youtube.com/watch?v=EwFgGm8PpQw&t=48s
https://www.suomalainen.com/products/jumalan-synty-1?srsltid=AfmBOorkdO2R60uUTA_mPxDgU-j3eq0TNBmNHkodTpGo5jFtT78RcTtA
Jumalan synty on ensimmäinen suomenkielinen yleistajuinen teos juutalaiskristillisen Jumalan kehityksestä ja varhaishistoriasta. Se avaa kiehtovan arkeologisen aineiston ja kriittisen tekstintutkimuksen kautta uuden näkökulman juutalaisuuden ja kristinuskon syntyyn ja muinaiseen maailmaan - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?
RAAMATUN JUMALAN UNOHDETTU VAIMO - Asera jumalatar & Jumalan historia
Ville Mäkipelto
https://www.youtube.com/watch?v=0XRN1yavXHk&t=68s
MITEN SYNTYI USKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSEEN? Vieraana Raimo Hakola
Ville Mäkipelto
https://www.youtube.com/watch?v=EwFgGm8PpQw&t=48s
https://www.suomalainen.com/products/jumalan-synty-1?srsltid=AfmBOorkdO2R60uUTA_mPxDgU-j3eq0TNBmNHkodTpGo5jFtT78RcTtA
Jumalan synty on ensimmäinen suomenkielinen yleistajuinen teos juutalaiskristillisen Jumalan kehityksestä ja varhaishistoriasta. Se avaa kiehtovan arkeologisen aineiston ja kriittisen tekstintutkimuksen kautta uuden näkökulman juutalaisuuden ja kristinuskon syntyyn ja muinaiseen maailmaan"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin. Myöskään mantran lausumisella"
HALUAT JATKA SOTAA, HYVÄ ON.
Kukaan ei edes lue terroristien viestejä, ensimmäinen lause riittää.
SE, MITÄ MUUT USKOVAT, EI OLE SINUN ASIASI, TERRORISTI.
Sota jatkuu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin. Myöskään mantran lausumisella"
HALUAT JATKA SOTAA, HYVÄ ON.
Kukaan ei edes lue terroristien viestejä, ensimmäinen lause riittää.
SE, MITÄ MUUT USKOVAT, EI OLE SINUN ASIASI, TERRORISTI.
Sota jatkuu."Shiva liittyy puhtaasti ateismiin. Myöskään mantran lausumisella"
HALUAT JATKA SOTAA, HYVÄ ON.
Kukaan ei edes lue terroristien viestejä, ensimmäinen lause riittää.
SE, MITÄ MUUT USKOVAT, EI OLE SINUN ASIASI, TERRORISTI.
RAAMATUN JUMALAN UNOHDETTU VAIMO - Asera jumalatar & Jumalan historia
Ville Mäkipelto
https://www.youtube.com/watch?v=0XRN1yavXHk&t=68s
MITEN SYNTYI USKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSEEN? Vieraana Raimo Hakola
Ville Mäkipelto
https://www.youtube.com/watch?v=EwFgGm8PpQw&t=48s - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin. Myöskään mantran lausumisella"
HALUAT JATKA SOTAA, HYVÄ ON.
Kukaan ei edes lue terroristien viestejä, ensimmäinen lause riittää.
SE, MITÄ MUUT USKOVAT, EI OLE SINUN ASIASI, TERRORISTI.
RAAMATUN JUMALAN UNOHDETTU VAIMO - Asera jumalatar & Jumalan historia
Ville Mäkipelto
https://www.youtube.com/watch?v=0XRN1yavXHk&t=68s
MITEN SYNTYI USKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSEEN? Vieraana Raimo Hakola
Ville Mäkipelto
https://www.youtube.com/watch?v=EwFgGm8PpQw&t=48s"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?
HALUAT JATKA SOTAA, HYVÄ ON. - Anonyymi00191
Anonyymi kirjoitti:
"Shiva liittyy puhtaasti ateismiin"
Liitty sitten liitty, mit sinulla on sen kanssa tekemistä?
HALUAT JATKA SOTAA, HYVÄ ON.Hehän laittavat kaiken takaisin, niin ovat sanoneet ja ilmeisesti niin on!
Anonyymi kirjoitti:
Ei. Ainoa uskottava syy sille, miksi jotkut juutalaiset keksivät juuri kyseisellä alueella ja aikakaudella juutalaisen kuolevan ja ylösnousemuksen pelastavan jumalan, on se, että kaikki muutkin olivat keksineet sen; se oli niin suosittu ja vaikutusvaltainen, niin muodikas ja tehokas, että oli väistämätöntä, että ajatus tunkeutuisi joidenkin juutalaisten tietoisuuteen ja purkautuisi ”inspiroivana” vallankumouksena, joka mullisti korruptoituneeksi koetun uskon. He tietysti juutalaisivat sen. Jeesus eroaa Osiriksesta yhtä paljon kuin Osiris eroaa Dionysoksesta, Inannasta, Romuluksesta tai Zalmoxisista. Erot ovat juutalaisten tekemiä muutoksia. Aivan kuten persialainen zoroastrinen messianismi, apokalyptismi, maailmanlaajuinen ylösnousemus, Jumalan kanssa sodassa oleva paha Saatana ja tulevaisuus, jossa taivas ja helvetti toteuttavat oikeudenmukaisuutta kaikkien ikuisena kohtalona, juutalaistettiin, kun ne tuotiin juutalaisuuteen. Mikään näistä ideoista ei ollut olemassa juutalaisuudessa ennen sitä (eikä niitä löydy mistään osasta Vanhaa testamenttia, joka on kirjoitettu ennen persialaisten valloitusta). Kukaan ei väittänyt, että he ”turmelivat” juutalaisuutta näillä pakanallisilla ideoilla (vaikka itse asiassa niin oli). He vain väittivät, että nämä uudet ideat olivat kaikki juutalaisia. Jumalan määräämiä ja välittämiä, innoittamien pyhien kirjoitusten ja ilmestysten kautta. Kristityt tekivät täsmälleen saman asian.
On aika kohdata tämä tosiasia. Ja lopettaa sen kieltäminen. On aika päästä siitä jo yli. Ylösnousseet pelastajajumalat olivat pakanallinen idea. Kristinusko vain keksi juutalaisen version siitä.Tiede ei tue tätä teoriaa.
Ei myöskään voida samanaikaisesti väittää, että juutalaiset vain kopioivat aurinkojumalan ja samanaikaisesti väittää, että Jeesus olisi opettanut karmaa ja jälleensyntymää ja että kristinusko vain myöhemmin sensuroitiin.Anonyymi kirjoitti:
https://www.richardcarrier.info/archives/13890
Kuoleva ja ylösnouseva jumala -mytologia
Kaikki nämä pelastajajumalat eivät olleet kuolevia ja ylösnousevia jumalia. Se oli alamyytti. Itse asiassa kuolevat ja ylösnousevat jumalat (ja tavalliset ihmiset) olivat laajempi myytti, koska esimerkkejä oli runsaasti myös tunnettujen pelastajakulttien ulkopuolella (annan teille alla lähes täydellisen luettelon). Mutta pelastajakulttien sisällä syntyi erityinen kuolevien ja ylösnousevien jumalien tyyppi. Ja Jeesus vastaa parhaiten tätä myyttityyppiä.
Muut pelastajajumalat tässä yhteydessä kokivat ”kärsimyksiä”, joihin ei liittynyt kuolemaa. Esimerkiksi Mithras koki suuria kärsimyksiä ja taisteluita (meillä ei ole paljon yksityiskohtia), joiden kautta hän sai kuoleman yli vallan, jonka hän sitten jakoi kulttinsa jäsenille, mutta olemme melko varmoja, että kyseessä ei ollut kuolema. Maininnat ylösnousemuksesta mithraismissa näyttävät koskeneen hänen seuraajiensa tulevaa kohtaloa (persialaisten zoroastrialaisten käsityksen mukaisesti yleisestä ylösnousemuksesta, jonka juutalaiset myöhemmin omaksuivat). Joten kaikki ne internet-meemit, joissa Mithras mainitaan kuolevana ja ylösnousseena jumalana? Ne eivät ole totta. Joten lopettakaa tuon väitteen toistaminen. Samoin, sikäli kuin voimme päätellä, Attisista ei tullut ylösnousemuksen jumalaa ennen kuin kauan kristinuskon alkamisen jälkeen (ja silloinkin hänen myyttinsä vastasi vain hädin tuskin ylösnousemusta; aiemmat kirjoittajat ovat tulkinneet todisteita liioitellusti päinvastaiseksi). Useimmista muista meillä on kuitenkin melko vankkaa näyttöä siitä, että he todella kuolivat ja nousivat ylös pelastavina jumalina.Minun tietääkseni Attis kyllä nousi kuolleesta jo ennen Jeesusta. Attishan oli hedelmällisyydenjumala, jolle on täysin ominaista nousta keväällä ja astua jumalattaren rinnalle.
Tiede kertoo Jeesuksen olleen maailmanlopun-saarnaaja, joka teloitettiin, ja kun Valtakuntaa ei tulllutkaan, Jumalan poika, joka tarkoitti alunperin kuningas-hahmoa alkoi tarkoittaa itse Jumalaa.
- Anonyymi00194
Pureksija kirjoitti:
Minun tietääkseni Attis kyllä nousi kuolleesta jo ennen Jeesusta. Attishan oli hedelmällisyydenjumala, jolle on täysin ominaista nousta keväällä ja astua jumalattaren rinnalle.
Itse luotan ammattilaisiin:
Richard Carrierilla on antiikin historian tohtorintutkinto Columbian yliopistosta, ja hänen erikoisalojaan ovat moderni naturalismin ja humanismin filosofia, kristinuskon alkuperä sekä Kreikan ja Rooman aatehistoria. Hänellä on erityistä asiantuntemusta antiikin filosofiasta, tieteestä ja teknologiasta. Lisäksi hänet tunnetaan tieteellisen ja moraalisen realismin, bayesiläisen päättelyn sekä historiallisten menetelmien puolustajana.
Toki käännösvirheitä voi olla suomen kieleen käännettynä! - Anonyymi00195
Anonyymi00194 kirjoitti:
Itse luotan ammattilaisiin:
Richard Carrierilla on antiikin historian tohtorintutkinto Columbian yliopistosta, ja hänen erikoisalojaan ovat moderni naturalismin ja humanismin filosofia, kristinuskon alkuperä sekä Kreikan ja Rooman aatehistoria. Hänellä on erityistä asiantuntemusta antiikin filosofiasta, tieteestä ja teknologiasta. Lisäksi hänet tunnetaan tieteellisen ja moraalisen realismin, bayesiläisen päättelyn sekä historiallisten menetelmien puolustajana.
Toki käännösvirheitä voi olla suomen kieleen käännettynä!Carrier ja muut ovat vakavasti otettava ajattelija ja tutkijoita.
- Anonyymi00196
Pureksija kirjoitti:
Minun tietääkseni Attis kyllä nousi kuolleesta jo ennen Jeesusta. Attishan oli hedelmällisyydenjumala, jolle on täysin ominaista nousta keväällä ja astua jumalattaren rinnalle.
"Attis kyllä nousi kuolleesta jo ennen Jeesusta. Attishan..."
Hei taas!
Sinulla on oikeus mielipiteeseen!
Väite on osittain tosi, mutta sellaisena kuin se on kirjoitettu, se antaa liian yksinkertaisen kuvan lähteistä. Mutta ongelma on sana ”nousi kuolleesta”. Se kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin kristillinen väite Jeesuksesta: henkilö kuolee ja palaa ruumiillisesti elämään.
Lisäksi ajatus, että Attis olisi yksinkertaisesti ”hedelmällisyydenjumala, joka nousee keväällä”, on osittain moderni tapa tulkita myyttiä.
Attiksen kultti kyllä liittyy kasvillisuuden, kuoleman ja uusiutumisen teemoihin.
On täysin perusteltua verrata Jeesuksen ylösnousemusta muihin antiikin kuolema–paluu–uusiutuminen-kertomuksiin.
Varhaisimmat kristilliset lähteet eivät muodosta yhtä täysin yhtenäistä käsitystä ylösnousemuksesta.
Mutta ongelma on sana ”nousi kuolleesta”. Se kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin kristillinen väite Jeesuksesta: henkilö kuolee ja palaa ruumiillisesti elämään.
Jos puhutaan nimenomaan gnostilaisista teksteistä, kuva muuttuu huomattavasti kiinnostavammaksi.
Esimerkiksi Tuomaan evankeliumi ei oikeastaan kerro Jeesuksen kuolemasta ja ruumiillisesta ylösnousemuksesta lainkaan samalla tavalla kuin kanoniset evankeliumit. Se koostuu Jeesuksen lausumista ja painottaa muun muassa tiedon (gnosis) kautta tapahtuvaa.
Filippuksen evankeliumissa ja Johanneksen salaisessa kirjassa taas on erilaisia juttuja ylösnousemuksesta, ruumiista ja hengellisestä todellisuudesta. Erityisesti Filippuksen evankeliumissa ylösnousemus voidaan ymmärtää tavalla, joka ei vastaa yksinkertaista käsitystä: ”ruumis kuoli ja sama ruumis heräsi henkiin”.
Samoin Toinen Setin suuri tutkielma käsittelee Jeesuksen kärsimystä tavalla, joka on voimakkaasti erilainen kuin synoptisissa evankeliumeissa.
Oliko varhaisessa kristillisyydessä erilaisia käsityksiä siitä, mitä Jeesukselle tapahtui kuoleman jälkeen? Kyllä, ehdottomasti. - Anonyymi00197
Anonyymi00196 kirjoitti:
"Attis kyllä nousi kuolleesta jo ennen Jeesusta. Attishan..."
Hei taas!
Sinulla on oikeus mielipiteeseen!
Väite on osittain tosi, mutta sellaisena kuin se on kirjoitettu, se antaa liian yksinkertaisen kuvan lähteistä. Mutta ongelma on sana ”nousi kuolleesta”. Se kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin kristillinen väite Jeesuksesta: henkilö kuolee ja palaa ruumiillisesti elämään.
Lisäksi ajatus, että Attis olisi yksinkertaisesti ”hedelmällisyydenjumala, joka nousee keväällä”, on osittain moderni tapa tulkita myyttiä.
Attiksen kultti kyllä liittyy kasvillisuuden, kuoleman ja uusiutumisen teemoihin.
On täysin perusteltua verrata Jeesuksen ylösnousemusta muihin antiikin kuolema–paluu–uusiutuminen-kertomuksiin.
Varhaisimmat kristilliset lähteet eivät muodosta yhtä täysin yhtenäistä käsitystä ylösnousemuksesta.
Mutta ongelma on sana ”nousi kuolleesta”. Se kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin kristillinen väite Jeesuksesta: henkilö kuolee ja palaa ruumiillisesti elämään.
Jos puhutaan nimenomaan gnostilaisista teksteistä, kuva muuttuu huomattavasti kiinnostavammaksi.
Esimerkiksi Tuomaan evankeliumi ei oikeastaan kerro Jeesuksen kuolemasta ja ruumiillisesta ylösnousemuksesta lainkaan samalla tavalla kuin kanoniset evankeliumit. Se koostuu Jeesuksen lausumista ja painottaa muun muassa tiedon (gnosis) kautta tapahtuvaa.
Filippuksen evankeliumissa ja Johanneksen salaisessa kirjassa taas on erilaisia juttuja ylösnousemuksesta, ruumiista ja hengellisestä todellisuudesta. Erityisesti Filippuksen evankeliumissa ylösnousemus voidaan ymmärtää tavalla, joka ei vastaa yksinkertaista käsitystä: ”ruumis kuoli ja sama ruumis heräsi henkiin”.
Samoin Toinen Setin suuri tutkielma käsittelee Jeesuksen kärsimystä tavalla, joka on voimakkaasti erilainen kuin synoptisissa evankeliumeissa.
Oliko varhaisessa kristillisyydessä erilaisia käsityksiä siitä, mitä Jeesukselle tapahtui kuoleman jälkeen? Kyllä, ehdottomasti.MITEN SYNTYI USKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSEEN? Vieraana Raimo Hakola
Ville Mäkipelto
https://www.youtube.com/watch?v=EwFgGm8PpQw&t=48s - Anonyymi00198
Anonyymi00197 kirjoitti:
MITEN SYNTYI USKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSEEN? Vieraana Raimo Hakola
Ville Mäkipelto
https://www.youtube.com/watch?v=EwFgGm8PpQw&t=48sJeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista.
Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös.
Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.
Samoin kuolleiden herättäminen henkiin on tarina, joka ulottuu miljardeja vuosia taaksepäin ja joka oli olemassa jo ennen edellisen luomakunnan tuhoa ja ennen tämän maailman alkua. - Anonyymi00199
Anonyymi00198 kirjoitti:
Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista.
Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös.
Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.
Samoin kuolleiden herättäminen henkiin on tarina, joka ulottuu miljardeja vuosia taaksepäin ja joka oli olemassa jo ennen edellisen luomakunnan tuhoa ja ennen tämän maailman alkua.Kuolevan, tuonelaan laskeutuvan, palaavan, uudistuvan tai jumalaksi korotettavan jumalolennon motiivi ei todellakaan alkanut Jeesuksesta.
Tämä on täysin totta Antiikin Välimeren ja Lähi-idän uskonnoissa esiintyy runsaasti: kuolema ja paluu, laskeutuminen manalaan, jumalallinen uudistuminen, luonnon kuoleman ja uuden elämän symboliikka, ihmeteot, jumalallinen syntyperä, jumalan ilmestyminen ihmisille. - Anonyymi00200
Anonyymi00199 kirjoitti:
Kuolevan, tuonelaan laskeutuvan, palaavan, uudistuvan tai jumalaksi korotettavan jumalolennon motiivi ei todellakaan alkanut Jeesuksesta.
Tämä on täysin totta Antiikin Välimeren ja Lähi-idän uskonnoissa esiintyy runsaasti: kuolema ja paluu, laskeutuminen manalaan, jumalallinen uudistuminen, luonnon kuoleman ja uuden elämän symboliikka, ihmeteot, jumalallinen syntyperä, jumalan ilmestyminen ihmisille.Erilaisia yliluonnollisia kykyjä ovat muun muassa esimerkiksi:
Laghimā: kyky tulla painottomaksi tai ilmaa kevyemmäksi. KÄVELY VETTEN PÄÄLLÄ
Prāpti: kyky kutsua välittömästi esiin mikä tahansa esine, josta käyttäjä on tietoinen minä tahansa hetkenä.
Prākāmya: kyky saavuttaa tai toteuttaa mitä tahansa, mitä tahansa halutaan.
Īśiṭva: kyky hallita luontoa, yksilöitä, organismeja jne. Ylivalta luontoon nähden ja kyky pakottaa vaikutusvaltaa keneen tahansa.
Vaśiṭva: kyky hallita kaikkia aineellisia elementtejä tai luonnonvoimia.
jne. - Anonyymi00201
Anonyymi00200 kirjoitti:
Erilaisia yliluonnollisia kykyjä ovat muun muassa esimerkiksi:
Laghimā: kyky tulla painottomaksi tai ilmaa kevyemmäksi. KÄVELY VETTEN PÄÄLLÄ
Prāpti: kyky kutsua välittömästi esiin mikä tahansa esine, josta käyttäjä on tietoinen minä tahansa hetkenä.
Prākāmya: kyky saavuttaa tai toteuttaa mitä tahansa, mitä tahansa halutaan.
Īśiṭva: kyky hallita luontoa, yksilöitä, organismeja jne. Ylivalta luontoon nähden ja kyky pakottaa vaikutusvaltaa keneen tahansa.
Vaśiṭva: kyky hallita kaikkia aineellisia elementtejä tai luonnonvoimia.
jne.Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely. Ei mitään uutta
- Anonyymi00202
Anonyymi00201 kirjoitti:
Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely. Ei mitään uutta
Kävelee veden päällä Laghimā / keveyden hallinta
Muuttaa veden viiniksi luonnon ja aineen muuttaminen
Moninkertaistaa leivät ja kalat Prāpti / yliluonnollinen saavutettavuus
Parantaa sairaita ruumiin ja elämän hallinta
Herättää kuolleita elämän/ruumiin hallinta
Tyynnyttää myrskyn Vaśitva / Īśitva – luonnonvoimien hallinta
Karkottaa demoneja olentojen hallinta / yliluonnollinen valta
Tietää asioita ilman normaalia tiedonsaantia siddhi-perinteessä esiintyvät tietämisen kyvyt
Kirkastuminen / säteilevä olemus jooga- ja asketismiperinteiden yliluonnolliset kuvaukset
Kun Jeesuksen kertomuksia tarkastellaan yhdessä hänen vetäytymisensä, paastoamisensa, rukouksensa, erämaassa olemisensa, sisäisen puhtauden korostamisen, ruumiin ja mielen kurinalaisuuden, ihmeiden sekä luonnon ja kuoleman ylittämisen kanssa, hän muistuttaa joiltakin osin antiikin askeettista tai "pyhän miehen" hahmoa, joka tunnettiin myös idän perinteissä.
Ja jos yhdistämme tämän aiempaan keskusteluumme siddheistä, kuolleiden herättämisestä, veden päällä kävelemisestä, parantamisesta ja luonnonvoimien hallinnasta, muodostuu todella laaja vertailukenttä: Jeesus - idän joogi - juutalainen profeetta - kreikkalais-roomalainen ihmeidentekijä. - Anonyymi00203
Anonyymi00202 kirjoitti:
Kävelee veden päällä Laghimā / keveyden hallinta
Muuttaa veden viiniksi luonnon ja aineen muuttaminen
Moninkertaistaa leivät ja kalat Prāpti / yliluonnollinen saavutettavuus
Parantaa sairaita ruumiin ja elämän hallinta
Herättää kuolleita elämän/ruumiin hallinta
Tyynnyttää myrskyn Vaśitva / Īśitva – luonnonvoimien hallinta
Karkottaa demoneja olentojen hallinta / yliluonnollinen valta
Tietää asioita ilman normaalia tiedonsaantia siddhi-perinteessä esiintyvät tietämisen kyvyt
Kirkastuminen / säteilevä olemus jooga- ja asketismiperinteiden yliluonnolliset kuvaukset
Kun Jeesuksen kertomuksia tarkastellaan yhdessä hänen vetäytymisensä, paastoamisensa, rukouksensa, erämaassa olemisensa, sisäisen puhtauden korostamisen, ruumiin ja mielen kurinalaisuuden, ihmeiden sekä luonnon ja kuoleman ylittämisen kanssa, hän muistuttaa joiltakin osin antiikin askeettista tai "pyhän miehen" hahmoa, joka tunnettiin myös idän perinteissä.
Ja jos yhdistämme tämän aiempaan keskusteluumme siddheistä, kuolleiden herättämisestä, veden päällä kävelemisestä, parantamisesta ja luonnonvoimien hallinnasta, muodostuu todella laaja vertailukenttä: Jeesus - idän joogi - juutalainen profeetta - kreikkalais-roomalainen ihmeidentekijä.Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely. Ei mitään uutta
Siksi pelkkä ihme ei historiallisesti todista Jeesuksen ainutlaatuisuutta.
Ihmeiden tekeminen ei ollut Jeesuksen aikana uusi ilmiö. Kuolleiden herättämistä, parantamisia, luonnonvoimien hallintaa ja muita yliluonnollisia tekoja tunnettiin jo juutalaisessa, kreikkalais-roomalaisessa ja intialaisessa perinteessä.
Siksi pelkkä ihme ei historiallisesti todista Jeesuksen ainutlaatuisuutta.
Vaikka me täällä kunnioitamme Jeesusta kuin shakti avesha avatarta. - Anonyymi00204
Anonyymi00203 kirjoitti:
Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely. Ei mitään uutta
Siksi pelkkä ihme ei historiallisesti todista Jeesuksen ainutlaatuisuutta.
Ihmeiden tekeminen ei ollut Jeesuksen aikana uusi ilmiö. Kuolleiden herättämistä, parantamisia, luonnonvoimien hallintaa ja muita yliluonnollisia tekoja tunnettiin jo juutalaisessa, kreikkalais-roomalaisessa ja intialaisessa perinteessä.
Siksi pelkkä ihme ei historiallisesti todista Jeesuksen ainutlaatuisuutta.
Vaikka me täällä kunnioitamme Jeesusta kuin shakti avesha avatarta.Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely. Ei mitään uutta
Mooses jakoi vedet kahtia, kyse on Punaisenmeren jakamisesta. Mooses nosti sauvansa, ja Jumala jakoi meren vedet niin, että israelilaiset pääsivät kulkemaan kuivaa maata pitkin. Tämä kerrotaan 2. Mooseksen kirjassa, luvussa 14.
Mutta veden jakautumisesta / meren halkaisemisesta kerrotaan muissakin muinaisissa teksteissä kuin Raamatussa.anlaisia kertomuksia löytyy useista Lähi-idän ja Välimeren alueen perinteistä.
Egyptiläisissä teksteissä esiintyy jumalten ja kuninkaiden yhteydessä veden hallitsemista ja vesien väistymistä, mutta ei selkeää Mooseksen tapausta vastaavaa kertomusta.
Mesopotamialaisissa myyteissä jumalat halkaisevat tai erottavat alkumeren luodessaan maailman. Esimerkiksi Babylonian Enūma Eliš -eepoksessa Marduk jakaa Tiamatin kahtia.
Kreikkalaisissa myyteissä on myös kertomuksia jumalallisesta veden hallitsemisesta, mutta ne eivät ole sama tarina kuin Exodus.
Myös Koraanissa Mooses (Mūsā) saa veden väistymään, joten sama perinne säilyi myöhemmässä islamilaisessa kirjallisuudessa.
Mutta veden jakautumisesta / meren halkaisemisesta kerrotaan muissakin muinaisissa teksteissä kuin Raamatussa.anlaisia kertomuksia löytyy useista Lähi-idän ja Välimeren alueen perinteistä.
Mooseksen yhteydessä syntyy kiinnostava vertaus, mutta siinä on tärkeää erottaa kaksi asiaa: Raamatussa Moosekselle annettu veden ihmeellinen hallinta ja Mahābhāratan Duryodhanan jala-stambhana eivät ole sama kertomus tai tunnettu historiallinen yhteys. Niiden symboliikka ja veden käsittely yliluonnollisena voimana ovat kuitenkin hämmästyttävän vertailukelpoisia. - Anonyymi00205
Anonyymi00204 kirjoitti:
Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely. Ei mitään uutta
Mooses jakoi vedet kahtia, kyse on Punaisenmeren jakamisesta. Mooses nosti sauvansa, ja Jumala jakoi meren vedet niin, että israelilaiset pääsivät kulkemaan kuivaa maata pitkin. Tämä kerrotaan 2. Mooseksen kirjassa, luvussa 14.
Mutta veden jakautumisesta / meren halkaisemisesta kerrotaan muissakin muinaisissa teksteissä kuin Raamatussa.anlaisia kertomuksia löytyy useista Lähi-idän ja Välimeren alueen perinteistä.
Egyptiläisissä teksteissä esiintyy jumalten ja kuninkaiden yhteydessä veden hallitsemista ja vesien väistymistä, mutta ei selkeää Mooseksen tapausta vastaavaa kertomusta.
Mesopotamialaisissa myyteissä jumalat halkaisevat tai erottavat alkumeren luodessaan maailman. Esimerkiksi Babylonian Enūma Eliš -eepoksessa Marduk jakaa Tiamatin kahtia.
Kreikkalaisissa myyteissä on myös kertomuksia jumalallisesta veden hallitsemisesta, mutta ne eivät ole sama tarina kuin Exodus.
Myös Koraanissa Mooses (Mūsā) saa veden väistymään, joten sama perinne säilyi myöhemmässä islamilaisessa kirjallisuudessa.
Mutta veden jakautumisesta / meren halkaisemisesta kerrotaan muissakin muinaisissa teksteissä kuin Raamatussa.anlaisia kertomuksia löytyy useista Lähi-idän ja Välimeren alueen perinteistä.
Mooseksen yhteydessä syntyy kiinnostava vertaus, mutta siinä on tärkeää erottaa kaksi asiaa: Raamatussa Moosekselle annettu veden ihmeellinen hallinta ja Mahābhāratan Duryodhanan jala-stambhana eivät ole sama kertomus tai tunnettu historiallinen yhteys. Niiden symboliikka ja veden käsittely yliluonnollisena voimana ovat kuitenkin hämmästyttävän vertailukelpoisia.Duryodhana suuntasi Dvaipāyana-järvelle.
Tekstien mukaan hänellä oli hallussaan harvinainen mystinen tieto, Jala-stambhana-vidyā, veden hallinnan taito. Astuttuaan järveen hän lausui mantroja, jolloin vedet väistyivät ja sulkeutuivat sitten hänen ylleen muodostaen järven pohjalle ilmataskun. Siellä kylmässä pimeydessä ja hiljaisuudessa viimeinen kaurava yritti palauttaa voimansa kuin haavoittunut eläin, joka oli piiloutunut luolaansa.
Jala-stambhana-vidyā, veden hallinnan taito.
Sanskritin sanakirjoissa sen kirjaimellinen merkitys on pikemminkin veden pysäyttäminen, liikkumattomaksi tekeminen tai jopa veden "jähmettämistä" tarkoittava maaginen kyky.
Mitä sana tarkoittaa?
Sana voidaan jakaa näin:
jala - vesi
stambha / stambhana - pysäyttää, pidättää, tehdä liikkumattomaksi, jäykistää
Siksi jala-stambhana voidaan kääntää esimerkiksi:
"veden pysäyttäminen"
"veden liikkeen estäminen"
"veden jähmettäminen / pysäyttäminen maagisin keinoin"
Monier-Williamsin sanskritin sanakirja antaa nimenomaan merkityksen "solidification of water (magical faculty)", eli veden jähmettäminen maagisena kykynä. - Anonyymi00206
Anonyymi00205 kirjoitti:
Duryodhana suuntasi Dvaipāyana-järvelle.
Tekstien mukaan hänellä oli hallussaan harvinainen mystinen tieto, Jala-stambhana-vidyā, veden hallinnan taito. Astuttuaan järveen hän lausui mantroja, jolloin vedet väistyivät ja sulkeutuivat sitten hänen ylleen muodostaen järven pohjalle ilmataskun. Siellä kylmässä pimeydessä ja hiljaisuudessa viimeinen kaurava yritti palauttaa voimansa kuin haavoittunut eläin, joka oli piiloutunut luolaansa.
Jala-stambhana-vidyā, veden hallinnan taito.
Sanskritin sanakirjoissa sen kirjaimellinen merkitys on pikemminkin veden pysäyttäminen, liikkumattomaksi tekeminen tai jopa veden "jähmettämistä" tarkoittava maaginen kyky.
Mitä sana tarkoittaa?
Sana voidaan jakaa näin:
jala - vesi
stambha / stambhana - pysäyttää, pidättää, tehdä liikkumattomaksi, jäykistää
Siksi jala-stambhana voidaan kääntää esimerkiksi:
"veden pysäyttäminen"
"veden liikkeen estäminen"
"veden jähmettäminen / pysäyttäminen maagisin keinoin"
Monier-Williamsin sanskritin sanakirja antaa nimenomaan merkityksen "solidification of water (magical faculty)", eli veden jähmettäminen maagisena kykynä.Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely jne. jne. Ei mitään uutta-
Jalastambhana ei ole moderni keksintö. Termi esiintyy vanhassa sanskritilaisessa kirjallisuudessa. Sanakirjalähteissä se esiintyy juuri maagisena kykynä.
Mooses:
vesi - väistyy / muodostuu kulkukäytävä → ihmiset kulkevat
Jalastambhana:
vesi - pysäytetään / tehdään liikkumattomaksi
Molemmissa on siis ajatus, että poikkeuksellisen kyvykäs ihminen tai jumalallinen voima voi muuttaa veden normaalia käyttäytymistä.
Vielä kiinnostavampaa: "siddhit"
Jooga- ja tantrisissa perinteissä esiintyy paljon laajempi ajatus siddheistä, eli poikkeuksellisista kyvyistä, joita harjoittaja voi saavuttaa. - Anonyymi00207
Anonyymi00206 kirjoitti:
Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely jne. jne. Ei mitään uutta-
Jalastambhana ei ole moderni keksintö. Termi esiintyy vanhassa sanskritilaisessa kirjallisuudessa. Sanakirjalähteissä se esiintyy juuri maagisena kykynä.
Mooses:
vesi - väistyy / muodostuu kulkukäytävä → ihmiset kulkevat
Jalastambhana:
vesi - pysäytetään / tehdään liikkumattomaksi
Molemmissa on siis ajatus, että poikkeuksellisen kyvykäs ihminen tai jumalallinen voima voi muuttaa veden normaalia käyttäytymistä.
Vielä kiinnostavampaa: "siddhit"
Jooga- ja tantrisissa perinteissä esiintyy paljon laajempi ajatus siddheistä, eli poikkeuksellisista kyvyistä, joita harjoittaja voi saavuttaa.Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely jne. jne. Ei mitään uutta.
Kun vertaillaan eri vanhoja perinteitä, löytyy yllättävän usein sama perusmotiivi:
poikkeuksellinen henkilö - luonnonvoima tottelee - vesi väistyy/pysähtyy -ihmisille avautuu kulkuväylä.
Intialainen jalastambhana on tästä yksi mielenkiintoinen esimerkki, vaikka se ei ole sama kertomus kuin Exodus.
Mutta vielä vanhempi muinainen rinnakkaismotiivi
Tämä menee vielä kiinnostavammaksi.
Veda-kirjallisuudessa on paljon vanhempi motiivi, jossa jumalallinen sankari vapauttaa vedet, jotka jokin vastustaja on pidättänyt. - Anonyymi00208
Anonyymi00207 kirjoitti:
Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely jne. jne. Ei mitään uutta.
Kun vertaillaan eri vanhoja perinteitä, löytyy yllättävän usein sama perusmotiivi:
poikkeuksellinen henkilö - luonnonvoima tottelee - vesi väistyy/pysähtyy -ihmisille avautuu kulkuväylä.
Intialainen jalastambhana on tästä yksi mielenkiintoinen esimerkki, vaikka se ei ole sama kertomus kuin Exodus.
Mutta vielä vanhempi muinainen rinnakkaismotiivi
Tämä menee vielä kiinnostavammaksi.
Veda-kirjallisuudessa on paljon vanhempi motiivi, jossa jumalallinen sankari vapauttaa vedet, jotka jokin vastustaja on pidättänyt.Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely jne. jne. Ei mitään uutta.
Vesi merkitsee usein rajaa, kaaosta tai estettä. Jumalallinen henkilö osoittaa voimansa saamalla veden tottelemaan.
Ja Vasudevan tapauksessa yhteys Moosekseen on erityisen tärkeää, koska molemmissa on:
uhka - vesi muodostaa esteen . jumalallinen lapsi/kansa on vietävä turvaan - vesi antaa tien - ylitys onnistuu.
Jumalallinen henkilö tarvitsee tien veden läpi
Tässä pääsemme sinun löytämääsi yhteyteen:
Vasudeva - Yamuna antaa tien.
Mooses/Israel - meri antaa tien.
Rāma - meri mahdollistaa tien Lankaaan.
Tämä on vielä spesifimpi kertomuksellinen rakenne.
Vasudevan tapauksessa on vielä yksi uskomattoman hieno yksityiskohta
Krishnaa ei vain kuljeteta joen yli.
Koko maailma näyttää ikään kuin järjestyvän vastasyntyneen jumalallisen lapsen ympärille.
Vasudeva pääsee ulos vankilasta.
Portit avautuvat.
Vartijat nukkuvat.
Sataa voimakkaasti.
jne.
Ja sitten:
Yamuna antaa tien.
-----------------
Pietarin vapautuminen Apostolien teoissa. Portit avautuvat.
Vartijat nukkuvat.
Vasudevan ja Pietarin kertomuksissa on molemmissa käytännössä sama tapahtumaketju:
Vasudeva – Krishnan syntymä Pietari – Apostolien teot 12
Vasudeva on vankilassa Pietari on vankilassa
On yö On yö
Vartijat ovat paikalla Vartijat ovat paikalla
Vartijat nukkuvat Pietari nukkuu vartijoiden keskellä
Vankilan ovet avautuvat yliluonnollisesti Portti avautuu itsestään
Vasudeva poistuu vankilasta Pietari poistuu vankilasta
Jumalallinen voima mahdollistaa paon Enkeli mahdollistaa vapautumisen
Apostolien teoissa 12:6–10 Pietari nukkuu kahden sotilaan välissä, kahleissa. Enkeli herättää hänet, kahleet putoavat, ja lopulta rautainen portti "avautui heille itsestään".
Krishna-kertomuksessa taas vartijat ovat nukkuneet, ja Vasudeva pääsee ulos vastasyntynyt Krishna mukanaan. - Anonyymi00209
Anonyymi00208 kirjoitti:
Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely jne. jne. Ei mitään uutta.
Vesi merkitsee usein rajaa, kaaosta tai estettä. Jumalallinen henkilö osoittaa voimansa saamalla veden tottelemaan.
Ja Vasudevan tapauksessa yhteys Moosekseen on erityisen tärkeää, koska molemmissa on:
uhka - vesi muodostaa esteen . jumalallinen lapsi/kansa on vietävä turvaan - vesi antaa tien - ylitys onnistuu.
Jumalallinen henkilö tarvitsee tien veden läpi
Tässä pääsemme sinun löytämääsi yhteyteen:
Vasudeva - Yamuna antaa tien.
Mooses/Israel - meri antaa tien.
Rāma - meri mahdollistaa tien Lankaaan.
Tämä on vielä spesifimpi kertomuksellinen rakenne.
Vasudevan tapauksessa on vielä yksi uskomattoman hieno yksityiskohta
Krishnaa ei vain kuljeteta joen yli.
Koko maailma näyttää ikään kuin järjestyvän vastasyntyneen jumalallisen lapsen ympärille.
Vasudeva pääsee ulos vankilasta.
Portit avautuvat.
Vartijat nukkuvat.
Sataa voimakkaasti.
jne.
Ja sitten:
Yamuna antaa tien.
-----------------
Pietarin vapautuminen Apostolien teoissa. Portit avautuvat.
Vartijat nukkuvat.
Vasudevan ja Pietarin kertomuksissa on molemmissa käytännössä sama tapahtumaketju:
Vasudeva – Krishnan syntymä Pietari – Apostolien teot 12
Vasudeva on vankilassa Pietari on vankilassa
On yö On yö
Vartijat ovat paikalla Vartijat ovat paikalla
Vartijat nukkuvat Pietari nukkuu vartijoiden keskellä
Vankilan ovet avautuvat yliluonnollisesti Portti avautuu itsestään
Vasudeva poistuu vankilasta Pietari poistuu vankilasta
Jumalallinen voima mahdollistaa paon Enkeli mahdollistaa vapautumisen
Apostolien teoissa 12:6–10 Pietari nukkuu kahden sotilaan välissä, kahleissa. Enkeli herättää hänet, kahleet putoavat, ja lopulta rautainen portti "avautui heille itsestään".
Krishna-kertomuksessa taas vartijat ovat nukkuneet, ja Vasudeva pääsee ulos vastasyntynyt Krishna mukanaan.Ei ole aivan täsmälleen niin, että Raamattu sanoisi "vartijat nukahtivat Jumalan vaikutuksesta". Apostolien teoissa Pietari itse nukkuu, kun enkeli tulee; vartijoiden nukkumista ei kuvata samalla tavalla kuin Vasudevan kertomuksessa.
Sen sijaan Vasudevan kertomuksessa vankilan vartijoiden uneen vaipuminen on nimenomaan osa ihmettä.
Sen sijaan Vasudevan kertomuksessa vankilan vartijoiden uneen vaipuminen on nimenomaan osa ihmettä.
Ei ole aivan täsmälleen niin, että Raamattu sanoisi "vartijat nukahtivat Jumalan vaikutuksesta". Apostolien teoissa Pietari itse nukkuu, kun enkeli tulee; vartijoiden nukkumista ei kuvata samalla tavalla kuin Vasudevan kertomuksessa.
Sen sijaan Vasudevan kertomuksessa vankilan vartijoiden uneen vaipuminen on nimenomaan osa ihmettä.
Sen sijaan Vasudevan kertomuksessa vankilan vartijoiden uneen vaipuminen on nimenomaan osa ihmettä. - Anonyymi00210
Anonyymi00209 kirjoitti:
Ei ole aivan täsmälleen niin, että Raamattu sanoisi "vartijat nukahtivat Jumalan vaikutuksesta". Apostolien teoissa Pietari itse nukkuu, kun enkeli tulee; vartijoiden nukkumista ei kuvata samalla tavalla kuin Vasudevan kertomuksessa.
Sen sijaan Vasudevan kertomuksessa vankilan vartijoiden uneen vaipuminen on nimenomaan osa ihmettä.
Sen sijaan Vasudevan kertomuksessa vankilan vartijoiden uneen vaipuminen on nimenomaan osa ihmettä.
Ei ole aivan täsmälleen niin, että Raamattu sanoisi "vartijat nukahtivat Jumalan vaikutuksesta". Apostolien teoissa Pietari itse nukkuu, kun enkeli tulee; vartijoiden nukkumista ei kuvata samalla tavalla kuin Vasudevan kertomuksessa.
Sen sijaan Vasudevan kertomuksessa vankilan vartijoiden uneen vaipuminen on nimenomaan osa ihmettä.
Sen sijaan Vasudevan kertomuksessa vankilan vartijoiden uneen vaipuminen on nimenomaan osa ihmettä.Vasudeva: vartijat nukkuvat - ovet avautuvat - vanki/lapsen kantaja pääsee ulos.
Pietari: vanki nukkuu - enkeli vapauttaa hänet - portti avautuu itsestään - hän pääsee ulos.
Ja tämä herättää oikeasti hyvän historiallisen kysymyksen
Jos löydämme saman rakenteen useasta MUINAISESTA perinteestä:
vankila - yö - uni - vartijat - yliluonnollinen vapautuminen - itsestään avautuva portti
Vasudevan kohdalla teksti on hämmästyttävän selvä
Bhāgavata Purāṇa 10.3.48–49 kertoo, että Yogamāyān vaikutuksesta vartijat ja muut ihmiset olivat syvässä unessa, ja kun Vasudeva lähestyi Krishnaa kantaen, raskaat ovet ja portit, jotka oli suljettu salvoilla ja kahleilla, avautuivat itsestään.
Yogamāyān vaikutuksesta vartijat ja muut ihmiset olivat syvässä unessa
Apostolien teoissa rakenne on LÄHES PEILIKUVA
Apostolien teot 12:6 sanoo kreikaksi:
Πέτρος κοιμώμενος μεταξὺ δύο στρατιωτῶν
Petros koimōmenos metaxy duo stratiōtōn
"Pietari nukkui kahden sotilaan välissä."
Samassa jakeessa vartijat vartioivat vankilan ovea.
Sitten enkeli herättää Pietarin. Kahleet putoavat.
He kulkevat vartijoiden ohi.
Ja sitten tulee erittäin huomionarvoinen kreikankielinen ilmaus:
ἡ πύλη ... αὐτομάτη
hē pylē ... automatē
eli portti "itsestään / automaattisesti" avautui.
Apostolien tekojen 12:10 sanoo, että rautainen portti kaupunkiin avautui heille itsestään, minkä jälkeen he menivät ulos.
Tämä on siis paljon tarkempi rinnakkaisuus kuin vain:
"Molemmissa on ihme."
Kertomuksen mekaniikka on hyvin samankaltainen.
Aiemmin sanoin hieman liian suorasti:
"Vasudeva: vartijat nukkuvat. Pietari: vartijat nukkuvat."
Tarkasti luettuna Apostolien teoissa ei sanota, että vartijat nukkuivat.
Siinä sanotaan, että:
Pietari itse nukkui kahden sotilaan välissä, kun vartijat vartioivat ovea.
Tämä on siis:
Vasudeva - vartijat nukkuvat
Pietari - vanki nukkuu
Se on olennainen ero.
Mutta sitä seuraava rakenne on erittäin läheinen:
nukkuminen + vankila + vartijat + yliluonnollinen vapautuminen + kahleet lakkaavat toimimasta + portti avautuu itsestään. - Anonyymi00211
Anonyymi00210 kirjoitti:
Vasudeva: vartijat nukkuvat - ovet avautuvat - vanki/lapsen kantaja pääsee ulos.
Pietari: vanki nukkuu - enkeli vapauttaa hänet - portti avautuu itsestään - hän pääsee ulos.
Ja tämä herättää oikeasti hyvän historiallisen kysymyksen
Jos löydämme saman rakenteen useasta MUINAISESTA perinteestä:
vankila - yö - uni - vartijat - yliluonnollinen vapautuminen - itsestään avautuva portti
Vasudevan kohdalla teksti on hämmästyttävän selvä
Bhāgavata Purāṇa 10.3.48–49 kertoo, että Yogamāyān vaikutuksesta vartijat ja muut ihmiset olivat syvässä unessa, ja kun Vasudeva lähestyi Krishnaa kantaen, raskaat ovet ja portit, jotka oli suljettu salvoilla ja kahleilla, avautuivat itsestään.
Yogamāyān vaikutuksesta vartijat ja muut ihmiset olivat syvässä unessa
Apostolien teoissa rakenne on LÄHES PEILIKUVA
Apostolien teot 12:6 sanoo kreikaksi:
Πέτρος κοιμώμενος μεταξὺ δύο στρατιωτῶν
Petros koimōmenos metaxy duo stratiōtōn
"Pietari nukkui kahden sotilaan välissä."
Samassa jakeessa vartijat vartioivat vankilan ovea.
Sitten enkeli herättää Pietarin. Kahleet putoavat.
He kulkevat vartijoiden ohi.
Ja sitten tulee erittäin huomionarvoinen kreikankielinen ilmaus:
ἡ πύλη ... αὐτομάτη
hē pylē ... automatē
eli portti "itsestään / automaattisesti" avautui.
Apostolien tekojen 12:10 sanoo, että rautainen portti kaupunkiin avautui heille itsestään, minkä jälkeen he menivät ulos.
Tämä on siis paljon tarkempi rinnakkaisuus kuin vain:
"Molemmissa on ihme."
Kertomuksen mekaniikka on hyvin samankaltainen.
Aiemmin sanoin hieman liian suorasti:
"Vasudeva: vartijat nukkuvat. Pietari: vartijat nukkuvat."
Tarkasti luettuna Apostolien teoissa ei sanota, että vartijat nukkuivat.
Siinä sanotaan, että:
Pietari itse nukkui kahden sotilaan välissä, kun vartijat vartioivat ovea.
Tämä on siis:
Vasudeva - vartijat nukkuvat
Pietari - vanki nukkuu
Se on olennainen ero.
Mutta sitä seuraava rakenne on erittäin läheinen:
nukkuminen vankila vartijat yliluonnollinen vapautuminen kahleet lakkaavat toimimasta portti avautuu itsestään.Eli koko Vasudevan kertomus voidaan hahmottaa:
VANKILA - PORTTI - YÖ - VESI - TURVA
Ja Mooseksen kertomuksessa:
ORJUUS - MERI - YÖ - VESI JAKAANTUU - TURVA
Pietarilla:
VANKILA - PORTTI - YÖ - VAPAUS
Tämä tekee siitä todella kiinnostavan kertomusmotiivin.
Raamatussa Moosekselle annettu veden ihmeellinen hallinta ja Mahābhāratan Duryodhanan jala-stambhana eivät ole sama kertomus tai tunnettu historiallinen yhteys.
Niiden symboliikka ja veden käsittely yliluonnollisena voimana ovat kuitenkin hämmästyttävän vertailukelpoisia.
jala-stambhana - Anonyymi00212
Anonyymi00211 kirjoitti:
Eli koko Vasudevan kertomus voidaan hahmottaa:
VANKILA - PORTTI - YÖ - VESI - TURVA
Ja Mooseksen kertomuksessa:
ORJUUS - MERI - YÖ - VESI JAKAANTUU - TURVA
Pietarilla:
VANKILA - PORTTI - YÖ - VAPAUS
Tämä tekee siitä todella kiinnostavan kertomusmotiivin.
Raamatussa Moosekselle annettu veden ihmeellinen hallinta ja Mahābhāratan Duryodhanan jala-stambhana eivät ole sama kertomus tai tunnettu historiallinen yhteys.
Niiden symboliikka ja veden käsittely yliluonnollisena voimana ovat kuitenkin hämmästyttävän vertailukelpoisia.
jala-stambhanaKuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely jne. jne. Ei mitään uutta.
Samoin kuolleiden herättäminen henkiin on tarina, joka ulottuu miljardeja vuosia taaksepäin ja joka oli olemassa jo ennen edellisen luomakunnan tuhoa ja ennen tämän maailman alkua.
Kuolleista herättäminen
Sañjīvanī-vidyā
संजीवनी विद्या
Sañjīvanī-vidyā on muinainen oppi, jossa käsitellään kuolleiden herättämistä henkiin tai kuolemaisillaan olevien elvyttämistä.
Sana sañjīvanī merkitsee "elämän antamista" tai "henkiin herättämistä", ja vidyā tarkoittaa "tietoa" tai "oppia". Hindulaisessa perinteessä Sañjīvanī-vidyā kuvataan yhdeksi salaisimmista ja voimakkaimmista tiedon muodoista. Se yhdistetään jumalatar Śrī Vidyā -perinteeseen, joka liittyy jumalatar Tripurasundarīin, jumalallisen feminiinisen voiman ilmentymään.
Sañjīvanī-vidyān kehitti suuri viisas Śukrācārya, joka toimi asurojen opettajana. Asurat kuvataan hindulaisissa kertomuksissa jumalien vastustajina. Tarinoiden mukaan Śukrācāryalla oli kyky herättää kaatuneet asurat henkiin tietonsa ja amṛtaksi kutsutun jumalallisen juoman avulla. Tämän ansiosta asurat olivat lähes voittamattomia ja saavuttivat useita voittoja puolijumalista. - Anonyymi00213
Anonyymi00212 kirjoitti:
Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely jne. jne. Ei mitään uutta.
Samoin kuolleiden herättäminen henkiin on tarina, joka ulottuu miljardeja vuosia taaksepäin ja joka oli olemassa jo ennen edellisen luomakunnan tuhoa ja ennen tämän maailman alkua.
Kuolleista herättäminen
Sañjīvanī-vidyā
संजीवनी विद्या
Sañjīvanī-vidyā on muinainen oppi, jossa käsitellään kuolleiden herättämistä henkiin tai kuolemaisillaan olevien elvyttämistä.
Sana sañjīvanī merkitsee "elämän antamista" tai "henkiin herättämistä", ja vidyā tarkoittaa "tietoa" tai "oppia". Hindulaisessa perinteessä Sañjīvanī-vidyā kuvataan yhdeksi salaisimmista ja voimakkaimmista tiedon muodoista. Se yhdistetään jumalatar Śrī Vidyā -perinteeseen, joka liittyy jumalatar Tripurasundarīin, jumalallisen feminiinisen voiman ilmentymään.
Sañjīvanī-vidyān kehitti suuri viisas Śukrācārya, joka toimi asurojen opettajana. Asurat kuvataan hindulaisissa kertomuksissa jumalien vastustajina. Tarinoiden mukaan Śukrācāryalla oli kyky herättää kaatuneet asurat henkiin tietonsa ja amṛtaksi kutsutun jumalallisen juoman avulla. Tämän ansiosta asurat olivat lähes voittamattomia ja saavuttivat useita voittoja puolijumalista.Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely jne. jne. Ei mitään uutta.
Samoin kuolleiden herättäminen henkiin on tarina, joka ulottuu miljardeja vuosia taaksepäin ja joka oli olemassa jo ennen edellisen luomakunnan tuhoa ja ennen tämän maailman alkua.
Kuolleista herättäminen
Sañjīvanī-vidyā
संजीवनी विद्या
Sañjīvanī-vidyān kehitti suuri viisas Śukrācārya - hän oli demonien guru!
Sañjīvanī-vidyän - henkiin herättämisen lisäksi tuoda pitkän iän, terveyden ja nuoruuden niille, jotka harjoittavat sitä. Tämän edellyttää erityisiä rituaaleja, meditaatioita ja mantroja, jotka siirretään salaisesti opettajalta oppilaalle.
Sañjīvanī-vidyän - henkiin herättämisen lisäksi tuoda pitkän iän, terveyden ja nuoruuden niille, jotka harjoittavat sitä. Tämän edellyttää erityisiä rituaaleja, meditaatioita ja mantroja, jotka siirretään salaisesti opettajalta oppilaalle.
Sañjīvanī-vidyā -ainutlaatuisena oppina, joka kätkee elämän ja kuoleman salaisuuksia. Sen opiskelu edellyttää suurta omistautumista, kurinalaisuutta ja puhtautta ja sitä voidaan käyttää sekä hyvään että pahaan, minkä vuoksi sen katsotaan kuuluvan vain siihen katsotuille kelvollisille oppilaille. - Anonyymi00214
Anonyymi00213 kirjoitti:
Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely jne. jne. Ei mitään uutta.
Samoin kuolleiden herättäminen henkiin on tarina, joka ulottuu miljardeja vuosia taaksepäin ja joka oli olemassa jo ennen edellisen luomakunnan tuhoa ja ennen tämän maailman alkua.
Kuolleista herättäminen
Sañjīvanī-vidyā
संजीवनी विद्या
Sañjīvanī-vidyān kehitti suuri viisas Śukrācārya - hän oli demonien guru!
Sañjīvanī-vidyän - henkiin herättämisen lisäksi tuoda pitkän iän, terveyden ja nuoruuden niille, jotka harjoittavat sitä. Tämän edellyttää erityisiä rituaaleja, meditaatioita ja mantroja, jotka siirretään salaisesti opettajalta oppilaalle.
Sañjīvanī-vidyän - henkiin herättämisen lisäksi tuoda pitkän iän, terveyden ja nuoruuden niille, jotka harjoittavat sitä. Tämän edellyttää erityisiä rituaaleja, meditaatioita ja mantroja, jotka siirretään salaisesti opettajalta oppilaalle.
Sañjīvanī-vidyā -ainutlaatuisena oppina, joka kätkee elämän ja kuoleman salaisuuksia. Sen opiskelu edellyttää suurta omistautumista, kurinalaisuutta ja puhtautta ja sitä voidaan käyttää sekä hyvään että pahaan, minkä vuoksi sen katsotaan kuuluvan vain siihen katsotuille kelvollisille oppilaille.Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely jne. jne. Ei mitään uutta.
Samoin kuolleiden herättäminen henkiin on tarina, joka ulottuu miljardeja vuosia taaksepäin ja joka oli olemassa jo ennen edellisen luomakunnan tuhoa ja ennen tämän maailman alkua.
Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely jne. jne. Ei mitään uutta.
Samoin kuolleiden herättäminen henkiin on tarina, joka ulottuu miljardeja vuosia taaksepäin ja joka oli olemassa jo ennen edellisen luomakunnan tuhoa ja ennen tämän maailman alkua. - Anonyymi00215
Anonyymi00214 kirjoitti:
Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely jne. jne. Ei mitään uutta.
Samoin kuolleiden herättäminen henkiin on tarina, joka ulottuu miljardeja vuosia taaksepäin ja joka oli olemassa jo ennen edellisen luomakunnan tuhoa ja ennen tämän maailman alkua.
Kuolleista herättäminen. Vetten päällä kävely jne. jne. Ei mitään uutta.
Samoin kuolleiden herättäminen henkiin on tarina, joka ulottuu miljardeja vuosia taaksepäin ja joka oli olemassa jo ennen edellisen luomakunnan tuhoa ja ennen tämän maailman alkua.Kertomusten arvo ei riipu yksinomaan niiden historiallisesta todistettavuudesta, vaan siitä, millaista filosofista ja eksistentiaalista ymmärrystä ne välittävät.
Kuolleista herättäminen ei ole vain Raamatusta tunnettu teema, vaan sitä esiintyy myös muinaisessa kirjallisuudessa. Yksi tunnetuimmista käsitteistä on Sañjīvanī-vidyā, jonka nimi tarkoittaa kirjaimellisesti "elämän palauttamisen tietoa", e oli poikkeuksellinen oppi, jonka avulla voitiin palauttaa kuolemaisillaan oleva tai jopa kuollut takaisin elämään. - Anonyymi00216
Anonyymi00215 kirjoitti:
Kertomusten arvo ei riipu yksinomaan niiden historiallisesta todistettavuudesta, vaan siitä, millaista filosofista ja eksistentiaalista ymmärrystä ne välittävät.
Kuolleista herättäminen ei ole vain Raamatusta tunnettu teema, vaan sitä esiintyy myös muinaisessa kirjallisuudessa. Yksi tunnetuimmista käsitteistä on Sañjīvanī-vidyā, jonka nimi tarkoittaa kirjaimellisesti "elämän palauttamisen tietoa", e oli poikkeuksellinen oppi, jonka avulla voitiin palauttaa kuolemaisillaan oleva tai jopa kuollut takaisin elämään.Sana sañjīvanī tarkoittaa elämän palauttamista ja vidyā tietoa tai oppia. Se kuuluu kaikkein salaisimpiin tiedon muotoihin.
Sañjīvanī-vidyān hallitsi suuri viisas Śukrācārya, asurojen eli demonien guru. Hänen tietonsa mahdollisti kaatuneiden asurojen palauttamisen elämään, minkä vuoksi he kykenivät palaamaan taisteluun yhä uudelleen. Tämän tiedon ansiosta asurat saavuttivat toistuvasti voittoja devaista.
Sañjīvanī-vidyā ei rajoitu pelkästään kuolleista herättämiseen. Sen sisältää myös tiedon pitkästä iästä, terveydestä ja elinvoiman säilyttämisestä. Tieto välittyy paramparassa opettajalta oppilaalle, ja sen omaksuminen edellyttää kurinalaisuutta, omistautumista ja kelpoisuutta.
Sañjīvanī-vidyā ei ole pelkästään kuvaus poikkeuksellisesta kyvystä. Se avaa metafyysisen näkökulman elämän, kuoleman ja tietoisuuden suhteeseen.
Śukrācārya tunnetaan asurojen guruna, demonien guruna, ja yhtenä suurimmista viisaista. Häntä pidetään Sañjīvanī-vidyān mestarina – tiedon haltijana, joka kykeni palauttamaan kaatuneet asurat elämään. Tämän vuoksi asurat nousivat taistelukentälle yhä uudelleen, eikä heidän kukistamisensa ratkaissut sotaa lopullisesti.
Śukrācāryan asema oli poikkeuksellinen. Hän ei ollut pelkästään opettaja vaan syvällisen tiedon vartija. Sañjīvanī-vidyā edusti sellaista elämän ja kuoleman ymmärrystä, jota ei voitu käyttää kevyin perustein. Sen välittyminen edellytti opettajan ja oppilaan välistä katkeamatonta paramparaa sekä kurinalaisuutta, itsehillintää ja henkistä kypsyyttä. - Anonyymi00217
Anonyymi00216 kirjoitti:
Sana sañjīvanī tarkoittaa elämän palauttamista ja vidyā tietoa tai oppia. Se kuuluu kaikkein salaisimpiin tiedon muotoihin.
Sañjīvanī-vidyān hallitsi suuri viisas Śukrācārya, asurojen eli demonien guru. Hänen tietonsa mahdollisti kaatuneiden asurojen palauttamisen elämään, minkä vuoksi he kykenivät palaamaan taisteluun yhä uudelleen. Tämän tiedon ansiosta asurat saavuttivat toistuvasti voittoja devaista.
Sañjīvanī-vidyā ei rajoitu pelkästään kuolleista herättämiseen. Sen sisältää myös tiedon pitkästä iästä, terveydestä ja elinvoiman säilyttämisestä. Tieto välittyy paramparassa opettajalta oppilaalle, ja sen omaksuminen edellyttää kurinalaisuutta, omistautumista ja kelpoisuutta.
Sañjīvanī-vidyā ei ole pelkästään kuvaus poikkeuksellisesta kyvystä. Se avaa metafyysisen näkökulman elämän, kuoleman ja tietoisuuden suhteeseen.
Śukrācārya tunnetaan asurojen guruna, demonien guruna, ja yhtenä suurimmista viisaista. Häntä pidetään Sañjīvanī-vidyān mestarina – tiedon haltijana, joka kykeni palauttamaan kaatuneet asurat elämään. Tämän vuoksi asurat nousivat taistelukentälle yhä uudelleen, eikä heidän kukistamisensa ratkaissut sotaa lopullisesti.
Śukrācāryan asema oli poikkeuksellinen. Hän ei ollut pelkästään opettaja vaan syvällisen tiedon vartija. Sañjīvanī-vidyā edusti sellaista elämän ja kuoleman ymmärrystä, jota ei voitu käyttää kevyin perustein. Sen välittyminen edellytti opettajan ja oppilaan välistä katkeamatonta paramparaa sekä kurinalaisuutta, itsehillintää ja henkistä kypsyyttä.Asura-sana ymmärretään usein lännessä pelkästään "demoniksi",. mutta sillä viitataan olentoihin, joiden tietoisuus suuntautuu vallan, hallinnan ja aineellisen menestyksen tavoitteluun. Tämän vuoksi Śukrācāryan rooli asurojen guruna ei tee hänestä yksinkertaisesti hyvää tai pahaa hahmoa, vaan yhden kosmisen järjestyksen merkittävän opettajan.
Sañjīvanī-vidyān syvin merkitys ei rajoitu kuolleista herättämiseen. Se kuvaa elämän perimmäisten lakien tuntemista ja tietoisuutta, joka ulottuu syntymän ja kuoleman rajojen tuolle puolen. Tästä syystä oppia on pidetty yhtenä kaikkein salaisimmista tiedon muodoista, jonka väärinkäytöllä voisi olla kauaskantoisia seurauksia.
Demoni ei tarkoita, että hänellä on häntä ja sarvet; demoni on elävä olento, jolla on deminen mieli, hän voi olla uskomattoman kaunis ja karismaattinen sekä pukeutua merkkivaatteisiin.
Asura (असुर) ei tarkoita vain sarvipäistä demonia." Esimerkiksi Bhagavad-gītā 16. luvussa asuriset ominaisuudet kuvataan ennen kaikkea tietoisuuden ja luonteen piirteinä.
Śukrācārya on asurojen guru.
Sañjīvanī-vidyā liittyy Śukrācāryaan. Tämä löytyy purāṇisesta kirjallisuudesta. - Anonyymi00218
Pureksija kirjoitti:
Tiede kertoo Jeesuksen olleen maailmanlopun-saarnaaja, joka teloitettiin, ja kun Valtakuntaa ei tulllutkaan, Jumalan poika, joka tarkoitti alunperin kuningas-hahmoa alkoi tarkoittaa itse Jumalaa.
On siis aivan perusteltua todeta, että Jeesuksen sanoma keskittyi Jumalan valtakunnan tulemiseen ja että käsitys Jeesuksen asemasta muotoutui ajan kuluessa. Mutta väite, että Jeesus julisti maailmanlopun, sitä ei tullut ja tämän seurauksena hänestä myöhemmin ”tehtiin Jumala”, menee jo pidemmälle kuin mitä historiallisista lähteistä voidaan varmuudella päätellä. Kyseessä on yksi mahdollinen selitysmalli, ei mikään historiantutkimuksen yksiselitteinen lopputulos.
- Anonyymi00219
Anonyymi00218 kirjoitti:
On siis aivan perusteltua todeta, että Jeesuksen sanoma keskittyi Jumalan valtakunnan tulemiseen ja että käsitys Jeesuksen asemasta muotoutui ajan kuluessa. Mutta väite, että Jeesus julisti maailmanlopun, sitä ei tullut ja tämän seurauksena hänestä myöhemmin ”tehtiin Jumala”, menee jo pidemmälle kuin mitä historiallisista lähteistä voidaan varmuudella päätellä. Kyseessä on yksi mahdollinen selitysmalli, ei mikään historiantutkimuksen yksiselitteinen lopputulos.
Tiede ei voi todistaa Raamatun yliluonnollisia väitteitä oikeiksi tai vääriksi, koska ne eivät ole sellaisia asioita, joita voidaan kokeellisesti mitata. Historiantutkimus voi kyllä tutkia, mitä Jeesuksesta kirjoitettiin, milloin tekstit syntyivät ja miten varhaiskristilliset käsitykset kehittyivät. Mutta siitä ei voida tieteellisesti päätellä, oliko Jeesus todella Jumalan Poika tai tapahtuiko jokin ihme. Ne ovat jo uskon ja maailmankatsomuksen kysymyksiä.
- Anonyymi00220
Anonyymi00219 kirjoitti:
Tiede ei voi todistaa Raamatun yliluonnollisia väitteitä oikeiksi tai vääriksi, koska ne eivät ole sellaisia asioita, joita voidaan kokeellisesti mitata. Historiantutkimus voi kyllä tutkia, mitä Jeesuksesta kirjoitettiin, milloin tekstit syntyivät ja miten varhaiskristilliset käsitykset kehittyivät. Mutta siitä ei voida tieteellisesti päätellä, oliko Jeesus todella Jumalan Poika tai tapahtuiko jokin ihme. Ne ovat jo uskon ja maailmankatsomuksen kysymyksiä.
Matt. 16:28 "Totisesti minä sanon teille: Tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan."
Matt. 10:23 -- Jeesus tietää valistaa, että opetuslapset eivät ehdi edes käydä Israelin kaupunkeja loppuun, ennen kuin maailmanloppu tapahtuu.
Matt. 10:23 "Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee."
Mark. 14:61-62 -- Jeesus uhittelee papille, että myös tämä tulee näkemään Jeesuksen toisen tulon vielä elinaikanaan.
Mark. 14:62 "Jeesus sanoi: Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä."
Jeesus uhittelee papille, että myös tämä tulee näkemään Jeesuksen toisen tulon vielä elinaikanaan.
Mark. 14:62 "Jeesus sanoi: Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä."
EI TOTEUTUNUT - Anonyymi00221
Anonyymi00220 kirjoitti:
Matt. 16:28 "Totisesti minä sanon teille: Tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan."
Matt. 10:23 -- Jeesus tietää valistaa, että opetuslapset eivät ehdi edes käydä Israelin kaupunkeja loppuun, ennen kuin maailmanloppu tapahtuu.
Matt. 10:23 "Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee."
Mark. 14:61-62 -- Jeesus uhittelee papille, että myös tämä tulee näkemään Jeesuksen toisen tulon vielä elinaikanaan.
Mark. 14:62 "Jeesus sanoi: Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä."
Jeesus uhittelee papille, että myös tämä tulee näkemään Jeesuksen toisen tulon vielä elinaikanaan.
Mark. 14:62 "Jeesus sanoi: Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä."
EI TOTEUTUNUTNäissä kohdissa on ihan todellinen historiallinen ongelma kristinuskolle, eikä sitä tarvitse yrittää selittää pois. Jeesuksen puheissa näyttää olevan vahva odotus siitä, että Jumalan valtakunta ja Ihmisen Pojan tuleminen tapahtuvat lähitulevaisuudessa. Jos nämä kohdat ymmärretään suorana ennustuksena maailmanlopusta Jeesuksen kuulijoiden elinaikana, ennustus ei selvästikään toteutunut odotetulla tavalla.
- Anonyymi00222
Anonyymi00221 kirjoitti:
Näissä kohdissa on ihan todellinen historiallinen ongelma kristinuskolle, eikä sitä tarvitse yrittää selittää pois. Jeesuksen puheissa näyttää olevan vahva odotus siitä, että Jumalan valtakunta ja Ihmisen Pojan tuleminen tapahtuvat lähitulevaisuudessa. Jos nämä kohdat ymmärretään suorana ennustuksena maailmanlopusta Jeesuksen kuulijoiden elinaikana, ennustus ei selvästikään toteutunut odotetulla tavalla.
Paramparamme filosofian mukaan kaikki elävät olennot ovat Jumalan yhteydessä olevia sieluja – riippumatta siitä, missä universumissa he ovat tai millaisessa kehossa ne syntyvät. Siinä mielessä myös Jeesus oli Jumalan lapsi, aivan kuten mekin olemme, myös sinä, myös minä ja myös kaikki muut!
Paramparan filosofian mukaan Jeesus oli shakti-avesha-avatara ja yksi ihmiskunnan opettajista. Hän antoi ihmisille osan hengellisestä tiedosta, mutta kaikkea tietoa ei voida antaa kerralla, koska ihminen voi vastaanottaa vain sen verran kuin hänellä on siihen kykyä tietyllä maantieteellelisellä alueella, kovin syntisille ihmisille. - Anonyymi00223
Anonyymi00222 kirjoitti:
Paramparamme filosofian mukaan kaikki elävät olennot ovat Jumalan yhteydessä olevia sieluja – riippumatta siitä, missä universumissa he ovat tai millaisessa kehossa ne syntyvät. Siinä mielessä myös Jeesus oli Jumalan lapsi, aivan kuten mekin olemme, myös sinä, myös minä ja myös kaikki muut!
Paramparan filosofian mukaan Jeesus oli shakti-avesha-avatara ja yksi ihmiskunnan opettajista. Hän antoi ihmisille osan hengellisestä tiedosta, mutta kaikkea tietoa ei voida antaa kerralla, koska ihminen voi vastaanottaa vain sen verran kuin hänellä on siihen kykyä tietyllä maantieteellelisellä alueella, kovin syntisille ihmisille.Monia polkuja, monia lähtökohtia
Emme ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa mahdollinen tai että kaikki muut lähestymistavat olisivat väärässä ja johtaisivat johonkin ikuiseen helvettiin. Tällainen ajatus ei tee oikeutta ihmisten erilaisille lähtökohdille, kokemuksille, ymmärrykselle tai tietoisuuden kehitykselle.
Todellisuutta voidaan lähestyä monista suunnista. Vilpitön etsintä — jijñāsā — ei muutu arvottomaksi vain siksi, että se alkaa erilaisesta perinteestä, kulttuurista tai maailmankuvasta. Ihmiset eivät myöskään aloita matkaansa samasta kohdasta. Heidän ymmärryksensä, kykynsä omaksua tietoa, elämäntilanteensa, taipumuksensa ja sisäinen kypsyytensä vaihtelevat suuresti.
Siksi olisi liian yksinkertaista ajatella, että kaikille pitäisi antaa täsmälleen sama opetus, sama menetelmä ja sama hengellinen päämäärä samalla tavalla ymmärrettynä.
Ihmiset ovat erilaisia.
He tarvitsevat erilaisia lähestymistapoja, erilaisia opetuksia ja joskus jopa erilaisia tapoja ymmärtää samoja perimmäisiä kysymyksiä.
Muinaiset vedalaiset tekstit voidaan tässä mielessä nähdä valtavana navigointijärjestelmänä. Ne eivät ainoastaan osoita yhtä tietä, vaan kuvaavat kokonaisia maastoja: erilaisia tietoisuuden tasoja, taipumuksia, toiminnan seurauksia, tiedon asteita, harjoituksia ja mahdollisuuksia edetä kohti syvempää ymmärrystä.
Kartta ei ole olemassa siksi, että matkustaja pakotettaisiin kulkemaan yhtä tietä.
Kartta auttaa häntä ymmärtämään, missä hän on.
Tämä on olennainen ero.
Jos kaksi ihmistä seisoo eri puolilla valtavaa vuoristoa, olisi järjetöntä antaa heille sama reittiohje ja väittää, että vain yksi tie on todellinen. Toinen voi aloittaa laaksosta, toinen korkealta rinteeltä. Toisella voi olla kokemusta vuorikiipeilystä, toinen voi vasta opetella kävelemään vaikeassa maastossa. Kolmas ei ehkä ole vielä edes vakuuttunut siitä, että vuoren huippua kannattaa tavoitella.
Silti kaikilla voi olla mahdollisuus edetä.
Ihmiset eivät ole samalla tietoisuuden tasolla
Vedalaisessa ajattelussa on tärkeää ymmärtää, että ihmiset eroavat toisistaan myös siinä, millaista tietoa he kykenevät vastaanottamaan ja kuinka syvällisesti he pystyvät sitä ymmärtämään.
Pelkkä tiedon olemassaolo ei tarkoita, että ihminen kykenee välittömästi omaksumaan sen.
Lapselle voidaan kertoa erittäin monimutkaisesta filosofisesta ajatuksesta, mutta vaikka sanat olisivat hänen kuultavissaan, niiden syvempi merkitys ei vielä avaudu. Myöhemmin sama ihminen voi palata samaan ajatukseen ja ymmärtää sen aivan toisella tavalla.
Tieto voi siis olla sama, mutta vastaanottajan ymmärrys on muuttunut.
Tästä seuraa tärkeä periaate: erilaiset opetukset eivät välttämättä ole keskenään ristiriidassa vain siksi, että niitä annetaan erilaisille ihmisille eri muodoissa.
Yksi tarvitsee yksinkertaisen alun.
Toinen pystyy käsittelemään abstraktia filosofiaa.
Kolmas tarvitsee käytännön harjoituksia.
Neljäs lähestyy todellisuutta hiljaisuuden ja meditaation kautta.
Viides löytää syvimmän motivaationsa omistautumisesta.
Kuudes taas alkaa tutkimalla toiminnan, moraalin ja sen seurausten välistä suhdetta.
Erilaisuus ei tässä näkökulmassa ole virhe järjestelmässä. Se kuuluu itse järjestelmään.
Yksi päämäärä ei tarkoita yhtä ainoaa reittiä
On myös tärkeää erottaa toisistaan kaksi asiaa: mahdollinen perimmäinen päämäärä ja tapa, jolla ihminen sitä lähestyy.
Se, että ihmisellä voi olla käsitys korkeimmasta totuudesta, ei automaattisesti tarkoita, että jokaisen ihmisen täytyisi kulkea identtinen reitti saavuttaakseen syvemmän ymmärryksen.
Ajatellaan jälleen karttaa.
Kaupunkiin voi saapua pohjoisesta, etelästä, idästä tai lännestä. Reitit voivat olla erilaisia. Osa kulkee vuoriston kautta, toinen rannikkoa pitkin ja kolmas metsien läpi. Yksi reitti voi olla jollekin helpoin ja toiselle täysin sopimaton.
Se, että itse tunnet yhden reitin hyvin, ei tee muista teistä olemattomia.
Samalla tavalla yhden ihmisen syvällinen kokemus tietystä menetelmästä ei todista, etteikö toinen ihminen voisi lähestyä todellisuutta toisenlaisen harjoituksen kautta.
Tämän vuoksi emme tarvitse ajatusta, jonka mukaan yksi ainoa uskonnollinen tai filosofinen tie olisi ainoa mahdollinen vaihtoehto ja että kaikki muut ihmiset olisivat automaattisesti tuomittuja ikuiseen helvettiin. - Anonyymi00224
Anonyymi00223 kirjoitti:
Monia polkuja, monia lähtökohtia
Emme ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa mahdollinen tai että kaikki muut lähestymistavat olisivat väärässä ja johtaisivat johonkin ikuiseen helvettiin. Tällainen ajatus ei tee oikeutta ihmisten erilaisille lähtökohdille, kokemuksille, ymmärrykselle tai tietoisuuden kehitykselle.
Todellisuutta voidaan lähestyä monista suunnista. Vilpitön etsintä — jijñāsā — ei muutu arvottomaksi vain siksi, että se alkaa erilaisesta perinteestä, kulttuurista tai maailmankuvasta. Ihmiset eivät myöskään aloita matkaansa samasta kohdasta. Heidän ymmärryksensä, kykynsä omaksua tietoa, elämäntilanteensa, taipumuksensa ja sisäinen kypsyytensä vaihtelevat suuresti.
Siksi olisi liian yksinkertaista ajatella, että kaikille pitäisi antaa täsmälleen sama opetus, sama menetelmä ja sama hengellinen päämäärä samalla tavalla ymmärrettynä.
Ihmiset ovat erilaisia.
He tarvitsevat erilaisia lähestymistapoja, erilaisia opetuksia ja joskus jopa erilaisia tapoja ymmärtää samoja perimmäisiä kysymyksiä.
Muinaiset vedalaiset tekstit voidaan tässä mielessä nähdä valtavana navigointijärjestelmänä. Ne eivät ainoastaan osoita yhtä tietä, vaan kuvaavat kokonaisia maastoja: erilaisia tietoisuuden tasoja, taipumuksia, toiminnan seurauksia, tiedon asteita, harjoituksia ja mahdollisuuksia edetä kohti syvempää ymmärrystä.
Kartta ei ole olemassa siksi, että matkustaja pakotettaisiin kulkemaan yhtä tietä.
Kartta auttaa häntä ymmärtämään, missä hän on.
Tämä on olennainen ero.
Jos kaksi ihmistä seisoo eri puolilla valtavaa vuoristoa, olisi järjetöntä antaa heille sama reittiohje ja väittää, että vain yksi tie on todellinen. Toinen voi aloittaa laaksosta, toinen korkealta rinteeltä. Toisella voi olla kokemusta vuorikiipeilystä, toinen voi vasta opetella kävelemään vaikeassa maastossa. Kolmas ei ehkä ole vielä edes vakuuttunut siitä, että vuoren huippua kannattaa tavoitella.
Silti kaikilla voi olla mahdollisuus edetä.
Ihmiset eivät ole samalla tietoisuuden tasolla
Vedalaisessa ajattelussa on tärkeää ymmärtää, että ihmiset eroavat toisistaan myös siinä, millaista tietoa he kykenevät vastaanottamaan ja kuinka syvällisesti he pystyvät sitä ymmärtämään.
Pelkkä tiedon olemassaolo ei tarkoita, että ihminen kykenee välittömästi omaksumaan sen.
Lapselle voidaan kertoa erittäin monimutkaisesta filosofisesta ajatuksesta, mutta vaikka sanat olisivat hänen kuultavissaan, niiden syvempi merkitys ei vielä avaudu. Myöhemmin sama ihminen voi palata samaan ajatukseen ja ymmärtää sen aivan toisella tavalla.
Tieto voi siis olla sama, mutta vastaanottajan ymmärrys on muuttunut.
Tästä seuraa tärkeä periaate: erilaiset opetukset eivät välttämättä ole keskenään ristiriidassa vain siksi, että niitä annetaan erilaisille ihmisille eri muodoissa.
Yksi tarvitsee yksinkertaisen alun.
Toinen pystyy käsittelemään abstraktia filosofiaa.
Kolmas tarvitsee käytännön harjoituksia.
Neljäs lähestyy todellisuutta hiljaisuuden ja meditaation kautta.
Viides löytää syvimmän motivaationsa omistautumisesta.
Kuudes taas alkaa tutkimalla toiminnan, moraalin ja sen seurausten välistä suhdetta.
Erilaisuus ei tässä näkökulmassa ole virhe järjestelmässä. Se kuuluu itse järjestelmään.
Yksi päämäärä ei tarkoita yhtä ainoaa reittiä
On myös tärkeää erottaa toisistaan kaksi asiaa: mahdollinen perimmäinen päämäärä ja tapa, jolla ihminen sitä lähestyy.
Se, että ihmisellä voi olla käsitys korkeimmasta totuudesta, ei automaattisesti tarkoita, että jokaisen ihmisen täytyisi kulkea identtinen reitti saavuttaakseen syvemmän ymmärryksen.
Ajatellaan jälleen karttaa.
Kaupunkiin voi saapua pohjoisesta, etelästä, idästä tai lännestä. Reitit voivat olla erilaisia. Osa kulkee vuoriston kautta, toinen rannikkoa pitkin ja kolmas metsien läpi. Yksi reitti voi olla jollekin helpoin ja toiselle täysin sopimaton.
Se, että itse tunnet yhden reitin hyvin, ei tee muista teistä olemattomia.
Samalla tavalla yhden ihmisen syvällinen kokemus tietystä menetelmästä ei todista, etteikö toinen ihminen voisi lähestyä todellisuutta toisenlaisen harjoituksen kautta.
Tämän vuoksi emme tarvitse ajatusta, jonka mukaan yksi ainoa uskonnollinen tai filosofinen tie olisi ainoa mahdollinen vaihtoehto ja että kaikki muut ihmiset olisivat automaattisesti tuomittuja ikuiseen helvettiin.Tällainen ehdoton vastakkainasettelu ei ota huomioon ihmisten välistä valtavaa erilaisuutta.
Se unohtaa myös sen, että ihminen ymmärtää asioita vähitellen.
Tieto avautuu eri ihmisille eri tavoin
Vähemmän kehittynyt ymmärrys ei välttämättä tarkoita pahuutta. Se voi yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että ihminen ei vielä kykene näkemään jotakin asiaa laajemmin.
Samoin väärä käsitys ei aina synny pahantahtoisuudesta. Ihminen toimii usein sen ymmärryksen perusteella, joka hänellä sillä hetkellä on.
Kun ymmärrys kasvaa, myös hänen näkemyksensä voivat muuttua.
Tämä voidaan nähdä myös vedalaisen filosofian yhteydessä. Ihmisen tietoisuutta ei tarvitse käsittää staattisena tilana, jossa ihminen on joko täysin tietävä tai täysin tietämätön. Pikemminkin kyse voi olla asteittaisesta syvenemisestä.
Ihminen voi ensin kiinnostua näkyvästä maailmasta.
Sen jälkeen hän voi alkaa kysyä, mikä hänen kokemuksensa taustalla on.
Myöhemmin hän voi kiinnostua tietoisuuden luonteesta.
Sen jälkeen hän voi alkaa tutkia, kuka hän itse asiassa on suhteessa kehoon, mieleen ja ympäröivään todellisuuteen.
Näin kysymykset muuttuvat syvemmiksi samalla kun näkökulma laajenee.
Veda-perinteen valtava monimuotoisuus
Juuri tästä syystä vedalaisen kirjallisuuden valtava laajuus on niin merkittävää.
Kyse ei ole vain yhdestä kirjasta, yhdestä opettajasta tai yhdestä kaavasta, jota kaikkien pitäisi noudattaa samalla tavalla. Veda-perinne sisältää valtavan määrän filosofisia näkökulmia, käsitteitä, menetelmiä, kertomuksia, harjoituksia ja keskusteluja tietoisuudesta, toiminnasta, tiedosta, meditaatiosta, vapautumisesta ja todellisuuden perimmäisestä luonteesta.
Tämän moninaisuuden voi nähdä yrityksenä ottaa ihminen vakavasti juuri sellaisena kuin hän on.
Kaikilla ei ole sama temperamentti.
Kaikilla ei ole samaa älyllistä kapasiteettia.
Kaikilla ei ole samoja kiinnostuksen kohteita.
Kaikki eivät opi samalla tavalla.
Kaikki eivät kykene omaksumaan samaa määrää abstraktia tietoa.
Kaikki eivät ole elämässään samassa vaiheessa.
Siksi myös lähestymistapojen täytyy voida olla erilaisia.
Ei yhtä ovea, vaan kokonainen rakennus
Voimme kuvitella todellisuuden valtavana rakennuksena, jossa on lukemattomia ovia.
Yksi ihminen astuu sisään filosofian kautta.
Toinen meditaation kautta.
Kolmas itsekurin ja harjoituksen kautta.
Neljäs palvelun ja toiminnan kautta.
Viides omistautumisen kautta.
Kuudes kysymysten ja tutkimisen kautta.
Se, että joku on löytänyt oman ovensa, ei tarkoita, etteikö rakennuksessa olisi muita sisäänkäyntejä.
Tärkeämpää on se, että ihminen ei jää ainoastaan oven ulkopuolelle väittelemään siitä, mikä ovi näyttää parhaalta, vaan alkaa todella tutkia, mitä rakennuksen sisällä on.
Tässä on myös jijñāsā — vilpitön halu tietää — tärkeässä asemassa. Todellinen etsijä ei välttämättä aloita valmiista vastauksesta. Hän aloittaa kysymyksestä.
Mitä todellisuus on?
Mitä tietoisuus on?
Kuka minä olen?
Olenko pelkästään tämä keho ja mieli?
Mistä kärsimys syntyy? - Anonyymi00225
Anonyymi00224 kirjoitti:
Tällainen ehdoton vastakkainasettelu ei ota huomioon ihmisten välistä valtavaa erilaisuutta.
Se unohtaa myös sen, että ihminen ymmärtää asioita vähitellen.
Tieto avautuu eri ihmisille eri tavoin
Vähemmän kehittynyt ymmärrys ei välttämättä tarkoita pahuutta. Se voi yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että ihminen ei vielä kykene näkemään jotakin asiaa laajemmin.
Samoin väärä käsitys ei aina synny pahantahtoisuudesta. Ihminen toimii usein sen ymmärryksen perusteella, joka hänellä sillä hetkellä on.
Kun ymmärrys kasvaa, myös hänen näkemyksensä voivat muuttua.
Tämä voidaan nähdä myös vedalaisen filosofian yhteydessä. Ihmisen tietoisuutta ei tarvitse käsittää staattisena tilana, jossa ihminen on joko täysin tietävä tai täysin tietämätön. Pikemminkin kyse voi olla asteittaisesta syvenemisestä.
Ihminen voi ensin kiinnostua näkyvästä maailmasta.
Sen jälkeen hän voi alkaa kysyä, mikä hänen kokemuksensa taustalla on.
Myöhemmin hän voi kiinnostua tietoisuuden luonteesta.
Sen jälkeen hän voi alkaa tutkia, kuka hän itse asiassa on suhteessa kehoon, mieleen ja ympäröivään todellisuuteen.
Näin kysymykset muuttuvat syvemmiksi samalla kun näkökulma laajenee.
Veda-perinteen valtava monimuotoisuus
Juuri tästä syystä vedalaisen kirjallisuuden valtava laajuus on niin merkittävää.
Kyse ei ole vain yhdestä kirjasta, yhdestä opettajasta tai yhdestä kaavasta, jota kaikkien pitäisi noudattaa samalla tavalla. Veda-perinne sisältää valtavan määrän filosofisia näkökulmia, käsitteitä, menetelmiä, kertomuksia, harjoituksia ja keskusteluja tietoisuudesta, toiminnasta, tiedosta, meditaatiosta, vapautumisesta ja todellisuuden perimmäisestä luonteesta.
Tämän moninaisuuden voi nähdä yrityksenä ottaa ihminen vakavasti juuri sellaisena kuin hän on.
Kaikilla ei ole sama temperamentti.
Kaikilla ei ole samaa älyllistä kapasiteettia.
Kaikilla ei ole samoja kiinnostuksen kohteita.
Kaikki eivät opi samalla tavalla.
Kaikki eivät kykene omaksumaan samaa määrää abstraktia tietoa.
Kaikki eivät ole elämässään samassa vaiheessa.
Siksi myös lähestymistapojen täytyy voida olla erilaisia.
Ei yhtä ovea, vaan kokonainen rakennus
Voimme kuvitella todellisuuden valtavana rakennuksena, jossa on lukemattomia ovia.
Yksi ihminen astuu sisään filosofian kautta.
Toinen meditaation kautta.
Kolmas itsekurin ja harjoituksen kautta.
Neljäs palvelun ja toiminnan kautta.
Viides omistautumisen kautta.
Kuudes kysymysten ja tutkimisen kautta.
Se, että joku on löytänyt oman ovensa, ei tarkoita, etteikö rakennuksessa olisi muita sisäänkäyntejä.
Tärkeämpää on se, että ihminen ei jää ainoastaan oven ulkopuolelle väittelemään siitä, mikä ovi näyttää parhaalta, vaan alkaa todella tutkia, mitä rakennuksen sisällä on.
Tässä on myös jijñāsā — vilpitön halu tietää — tärkeässä asemassa. Todellinen etsijä ei välttämättä aloita valmiista vastauksesta. Hän aloittaa kysymyksestä.
Mitä todellisuus on?
Mitä tietoisuus on?
Kuka minä olen?
Olenko pelkästään tämä keho ja mieli?
Mistä kärsimys syntyy?Mikä on tiedon merkitys?
Mikä muuttaa ihmisen tietoisuutta?
Onko olemassa jotakin muuttumatonta kaiken muuttuvan kokemuksen taustalla?
Tällaiset kysymykset voivat johdattaa ihmistä vähitellen syvemmälle.
Ihmistä ei pitäisi mitata yhdellä mittatikulla
Ehkä tärkein asia onkin ymmärtää, ettei kaikkia ihmisiä voida arvioida yhdellä ainoalla mittatikulla.
Se, mikä on yhdelle ihmiselle itsestään selvää, voi olla toiselle vasta ensimmäinen askel.
Se, minkä yksi ihminen pystyy omaksumaan hetkessä, voi toiselle vaatia vuosien tutkimista.
Ja se, mitä joku pitää merkityksettömänä, voi toiselle muodostua koko hänen maailmankuvansa muuttavaksi oivallukseksi.
Siksi tiedon välittäminen edellyttää myös viisautta.
Ei riitä, että tietoa on paljon. On ymmärrettävä, mitä tietoa kenellekin voidaan antaa, millä tavalla ja missä vaiheessa.
Tässä mielessä todellinen opetus ei ole pelkästään tiedon siirtämistä ihmiseltä toiselle. Se on myös kykyä tunnistaa oppijan lähtökohta.
Sama totuus voidaan ilmaista eri ihmisille eri tavalla ilman, että sen syvin tarkoitus katoaa.
Valtava kartta ihmisen tietoisuudesta
Tämän vuoksi vedalaisen perinteen merkitystä ei tarvitse puolustaa väittämällä, että vain yksi tie on oikea ja kaikki muut ovat vääriä.
Sen vahvuus voidaan nähdä aivan toisaalla.
Sen vahvuus on siinä, että se yrittää kuvata todellisuutta laajasti.
Se tarkastelee ihmisen tietoisuutta, mieltä, toimintaa, motiiveja, tiedon eri asteita ja erilaisia tapoja lähestyä todellisuutta. Se tarjoaa kokonaisen käsitteellisen maiseman, jossa ihminen voi tarkastella omaa asemaansa ja kysyä, missä hän tällä hetkellä seisoo.
Siksi muinaiset tekstit voidaan nähdä enemmän kartastona kuin yksittäisenä reittiohjeena.
Kartasto ei käske kaikkia matkustajia lähtemään samasta paikasta.
Se kertoo, millainen maasto heidän ympärillään on.
Ja mitä suurempi ja monimutkaisempi maasto on, sitä enemmän tarvitaan erilaisia karttoja.
Ehkä juuri tästä syystä vedalaisen kirjallisuuden valtava monimuotoisuus on niin vaikuttavaa.
Se ei anna vaikutelmaa maailmasta, joka olisi helppo puristaa yhteen lauseeseen.
Se antaa vaikutelman todellisuudesta, jota on tutkittava.
Ihmisen ei tarvitse väittää, että kaikki muut ovat väärässä voidakseen pitää omaa polkuaan arvokkaana.
Hän voi kulkea omaa tietään syvästi ja vilpittömästi — samalla tunnustaen, että toinen ihminen voi lähestyä samoja perimmäisiä kysymyksiä täysin toisenlaisesta lähtökohdasta.
Polkuja voi olla monia. Lähtökohtia voi olla monia. Ihmisten kyky omaksua tietoa voi olla erilainen. Ymmärrys voi kehittyä asteittain.
Ja juuri siksi totuuden etsintää ei tarvitse rakentaa pelon varaan.
Sen ei tarvitse perustua ajatukseen: valitse tämä yksi tie tai sinut tuomitaan ikuisesti.
Se voi perustua paljon syvempään lähtökohtaan:
Tutki. Kysy. Harjoita. Tarkkaile. Ymmärrä. Syvenny.
Sillä todellinen etsintä ei tarvitse uhkakuvaa tuekseen.
Se tarvitsee vilpittömyyttä.
Moniulotteinen näkökulma ihmisen tietoisuuteen
Veda-perinteen näkökulmasta ihmisen kehitystä ei ole mielekästä kuvata yksinkertaisena järjestelmänä, jossa kaikki yksilöt sijoitetaan samaan lähtöpisteeseen ja josta heidän edellytetään kulkevan yhtä ennalta määrättyä reittiä. Ihmisten kognitiiviset valmiudet, temperamentti, kokemushistoria, tiedollinen kapasiteetti, motivaatio ja kyky käsitellä abstrakteja käsitteitä vaihtelevat huomattavasti. Tästä seuraa, että myös tiedon omaksuminen tapahtuu yksilöllisesti.
Tätä voidaan verrata oppimiseen yleensä. Sama teoreettinen sisältö voi olla yhdelle ihmiselle välittömästi ymmärrettävää, kun taas toinen tarvitsee ensin perustavanlaatuisemman käsitteellisen kehyksen. Kolmas voi ymmärtää saman asian vasta käytännön kokemuksen kautta. Tiedon objekti ei tällöin välttämättä muutu, mutta tiedon vastaanottajan kognitiivinen valmius muuttuu.
Veda-kirjallisuudessa tätä ihmisen erilaisuutta kuvataan useilla käsitteillä. Sanskritin adhikāra viittaa muun muassa henkilön pätevyyteen, soveltuvuuteen tai valmiuteen tietyn opetuksen vastaanottamiseen. Adhikārin voidaan näin ymmärtää olevan henkilö, jonka ominaisuudet, kiinnostus ja valmistautuneisuus tekevät tietystä opetuksesta hänelle tarkoituksenmukaisen.
Tämä on tärkeä ero. Kaikille ei tarvitse antaa samaa opetusta samalla tavalla, jotta opetuksen perimmäinen tarkoitus voisi säilyä.
Adhikāra – yksilöllinen valmius
Sanskritin adhikāra (अधिकार) liittyy juureen √dhṛ, ”kannatella”, ”pitää yllä”, ja siitä johdettuun ajatukseen asemasta, oikeudesta, pätevyydestä tai kelpoisuudesta. Filosofisessa ja opetuksellisessa yhteydessä termi voi tarkoittaa henkilön valmiutta tietynlaiseen harjoitukseen tai opetukseen. - Anonyymi00226
Anonyymi00225 kirjoitti:
Mikä on tiedon merkitys?
Mikä muuttaa ihmisen tietoisuutta?
Onko olemassa jotakin muuttumatonta kaiken muuttuvan kokemuksen taustalla?
Tällaiset kysymykset voivat johdattaa ihmistä vähitellen syvemmälle.
Ihmistä ei pitäisi mitata yhdellä mittatikulla
Ehkä tärkein asia onkin ymmärtää, ettei kaikkia ihmisiä voida arvioida yhdellä ainoalla mittatikulla.
Se, mikä on yhdelle ihmiselle itsestään selvää, voi olla toiselle vasta ensimmäinen askel.
Se, minkä yksi ihminen pystyy omaksumaan hetkessä, voi toiselle vaatia vuosien tutkimista.
Ja se, mitä joku pitää merkityksettömänä, voi toiselle muodostua koko hänen maailmankuvansa muuttavaksi oivallukseksi.
Siksi tiedon välittäminen edellyttää myös viisautta.
Ei riitä, että tietoa on paljon. On ymmärrettävä, mitä tietoa kenellekin voidaan antaa, millä tavalla ja missä vaiheessa.
Tässä mielessä todellinen opetus ei ole pelkästään tiedon siirtämistä ihmiseltä toiselle. Se on myös kykyä tunnistaa oppijan lähtökohta.
Sama totuus voidaan ilmaista eri ihmisille eri tavalla ilman, että sen syvin tarkoitus katoaa.
Valtava kartta ihmisen tietoisuudesta
Tämän vuoksi vedalaisen perinteen merkitystä ei tarvitse puolustaa väittämällä, että vain yksi tie on oikea ja kaikki muut ovat vääriä.
Sen vahvuus voidaan nähdä aivan toisaalla.
Sen vahvuus on siinä, että se yrittää kuvata todellisuutta laajasti.
Se tarkastelee ihmisen tietoisuutta, mieltä, toimintaa, motiiveja, tiedon eri asteita ja erilaisia tapoja lähestyä todellisuutta. Se tarjoaa kokonaisen käsitteellisen maiseman, jossa ihminen voi tarkastella omaa asemaansa ja kysyä, missä hän tällä hetkellä seisoo.
Siksi muinaiset tekstit voidaan nähdä enemmän kartastona kuin yksittäisenä reittiohjeena.
Kartasto ei käske kaikkia matkustajia lähtemään samasta paikasta.
Se kertoo, millainen maasto heidän ympärillään on.
Ja mitä suurempi ja monimutkaisempi maasto on, sitä enemmän tarvitaan erilaisia karttoja.
Ehkä juuri tästä syystä vedalaisen kirjallisuuden valtava monimuotoisuus on niin vaikuttavaa.
Se ei anna vaikutelmaa maailmasta, joka olisi helppo puristaa yhteen lauseeseen.
Se antaa vaikutelman todellisuudesta, jota on tutkittava.
Ihmisen ei tarvitse väittää, että kaikki muut ovat väärässä voidakseen pitää omaa polkuaan arvokkaana.
Hän voi kulkea omaa tietään syvästi ja vilpittömästi — samalla tunnustaen, että toinen ihminen voi lähestyä samoja perimmäisiä kysymyksiä täysin toisenlaisesta lähtökohdasta.
Polkuja voi olla monia. Lähtökohtia voi olla monia. Ihmisten kyky omaksua tietoa voi olla erilainen. Ymmärrys voi kehittyä asteittain.
Ja juuri siksi totuuden etsintää ei tarvitse rakentaa pelon varaan.
Sen ei tarvitse perustua ajatukseen: valitse tämä yksi tie tai sinut tuomitaan ikuisesti.
Se voi perustua paljon syvempään lähtökohtaan:
Tutki. Kysy. Harjoita. Tarkkaile. Ymmärrä. Syvenny.
Sillä todellinen etsintä ei tarvitse uhkakuvaa tuekseen.
Se tarvitsee vilpittömyyttä.
Moniulotteinen näkökulma ihmisen tietoisuuteen
Veda-perinteen näkökulmasta ihmisen kehitystä ei ole mielekästä kuvata yksinkertaisena järjestelmänä, jossa kaikki yksilöt sijoitetaan samaan lähtöpisteeseen ja josta heidän edellytetään kulkevan yhtä ennalta määrättyä reittiä. Ihmisten kognitiiviset valmiudet, temperamentti, kokemushistoria, tiedollinen kapasiteetti, motivaatio ja kyky käsitellä abstrakteja käsitteitä vaihtelevat huomattavasti. Tästä seuraa, että myös tiedon omaksuminen tapahtuu yksilöllisesti.
Tätä voidaan verrata oppimiseen yleensä. Sama teoreettinen sisältö voi olla yhdelle ihmiselle välittömästi ymmärrettävää, kun taas toinen tarvitsee ensin perustavanlaatuisemman käsitteellisen kehyksen. Kolmas voi ymmärtää saman asian vasta käytännön kokemuksen kautta. Tiedon objekti ei tällöin välttämättä muutu, mutta tiedon vastaanottajan kognitiivinen valmius muuttuu.
Veda-kirjallisuudessa tätä ihmisen erilaisuutta kuvataan useilla käsitteillä. Sanskritin adhikāra viittaa muun muassa henkilön pätevyyteen, soveltuvuuteen tai valmiuteen tietyn opetuksen vastaanottamiseen. Adhikārin voidaan näin ymmärtää olevan henkilö, jonka ominaisuudet, kiinnostus ja valmistautuneisuus tekevät tietystä opetuksesta hänelle tarkoituksenmukaisen.
Tämä on tärkeä ero. Kaikille ei tarvitse antaa samaa opetusta samalla tavalla, jotta opetuksen perimmäinen tarkoitus voisi säilyä.
Adhikāra – yksilöllinen valmius
Sanskritin adhikāra (अधिकार) liittyy juureen √dhṛ, ”kannatella”, ”pitää yllä”, ja siitä johdettuun ajatukseen asemasta, oikeudesta, pätevyydestä tai kelpoisuudesta. Filosofisessa ja opetuksellisessa yhteydessä termi voi tarkoittaa henkilön valmiutta tietynlaiseen harjoitukseen tai opetukseen.Adhikāra – yksilöllinen valmius
Sanskritin adhikāra (अधिकार) liittyy juureen √dhṛ, ”kannatella”, ”pitää yllä”, ja siitä johdettuun ajatukseen asemasta, oikeudesta, pätevyydestä tai kelpoisuudesta. Filosofisessa ja opetuksellisessa yhteydessä termi voi tarkoittaa henkilön valmiutta tietynlaiseen harjoitukseen tai opetukseen.
Tätä ei tarvitse ymmärtää hierarkkisena ihmisarvon mittarina.
Se, että henkilö ei ole valmis omaksumaan jotakin erittäin abstraktia filosofiaa, ei tee hänestä huonompaa ihmistä. Se tarkoittaa ainoastaan, että hänen nykyinen lähtökohtansa on erilainen.
Vastaavasti henkilö, joka kykenee käsittelemään monimutkaista metafysiikkaa, ei tämän perusteella automaattisesti ole moraalisesti kehittyneempi.
Tietomäärä, älyllinen kapasiteetti ja tietoisuuden kypsyys eivät ole yksi ja sama asia.
Tämä erottelu on olennainen myös nykyisen oppimisen tutkimuksen näkökulmasta. Ihminen voi hallita suuren määrän informaatiota ilman, että hän kykenee muuttamaan sitä kokonaisvaltaiseksi ymmärrykseksi. Informaatio, käsitteellinen ymmärrys, käytännöllinen osaaminen ja henkilökohtainen oivallus ovat eri asioita.
Jijñāsā – tiedonhalu tutkimuksen lähtökohtana
Toinen keskeinen käsite on jijñāsā (जिज्ञासा), joka tarkoittaa halua tietää, tutkia tai saada selville. Sana liittyy juureen √jñā, ”tietää”, ja sen merkitys voidaan ymmärtää tiedollisena pyrkimyksenä: ihminen ei tyydy pelkästään siihen, mitä hänelle on kerrottu, vaan haluaa selvittää asian perusteellisemmin.
Tässä mielessä todellinen etsijä ei ole henkilö, jolla on jo kaikki vastaukset.
Hän on henkilö, joka kykenee esittämään parempia kysymyksiä.
Jijñāsā voidaan nähdä tutkimuksellisen asenteen perustana. Se sisältää uteliaisuutta, epäilyn sietämistä, tarkastelua ja halua päästä pintatason käsitysten taakse.
Tämä tekee siitä kiinnostavan myös modernin tieteellisen ajattelun kannalta. Tieteessäkin tutkimus alkaa usein siitä, että olemassa oleva selitys ei riitä. Esitetään kysymys, muodostetaan hypoteesi, tarkastellaan havaintoja, verrataan vaihtoehtoisia selityksiä ja arvioidaan johtopäätöksiä kriittisesti.
Tämä ei tarkoita, että vedalainen filosofia ja moderni luonnontiede olisivat sama asia. Ne toimivat erilaisissa historiallisissa ja metodologisissa kehyksissä. Vertailukelpoinen piirre on kuitenkin tiedollinen asenne: halu olla tyytymättä pelkkään oletukseen.
Jñāna, vijñāna ja tiedon syveneminen
Sanskritissa on myös tärkeä ero sanojen jñāna (ज्ञान) ja vijñāna (विज्ञान) välillä.
Jñāna liittyy tietoon, ymmärrykseen tai tietämiseen. Sen vastineena voidaan käyttää esimerkiksi sanaa ”tieto” tai ”ymmärrys”, mutta filosofisessa yhteydessä sen merkitys riippuu tekstistä ja asiayhteydestä.
Vijñāna muodostuu etuliitteestä vi- ja sanasta jñāna. Se voi viitata eriteltyyn, erityiseen tai syvällisesti jäsentyneeseen tietoon. Joissakin yhteyksissä sitä voidaan lähestyä ajatuksena ”erotteleva ymmärrys” tai ”kokemuksellisesti sisäistetty tieto”.
Tässä syntyy kiinnostava ajatus tiedon asteittaisesta syvenemisestä.
Ihminen voi tietää jotakin käsitteellisesti ilman, että hän todella ymmärtää sen seurauksia.
Hän voi esimerkiksi osata määritellä meditaation, tietoisuuden tai itsehavainnoinnin käsitteet, mutta tämä ei vielä tarkoita, että käsitteet olisivat muuttuneet hänen omassa kokemuksessaan merkitykselliseksi ymmärrykseksi.
Tieto voi siis muuttua vähitellen informaatiosta ymmärrykseksi ja ymmärryksestä sisäistetyksi oivallukseksi.
Saṃskāra ja aiempi kokemushistoria
Veda- ja jooga-ajattelussa ihmisen erilaisia taipumuksia tarkastellaan myös käsitteen saṃskāra (संस्कार) avulla.
Saṃskāra voidaan kääntää asiayhteydestä riippuen esimerkiksi ”jäljeksi”, ”muodostumaksi”, ”vaikutelmaksi” tai ”taipumukseksi”. Joogafilosofiassa termi viittaa muun muassa kokemusten ja toimintojen jättämiin psykologisiin jälkiin.
Tässä voidaan nähdä mielenkiintoinen yhteys nykyiseen psykologiaan, vaikka käsitteitä ei pidä samaistaa toisiinsa. Ihmisen aikaisemmat kokemukset vaikuttavat siihen, miten hän tulkitsee uutta informaatiota. Oppiminen ei tapahdu tyhjiössä. - Anonyymi00227
Anonyymi00226 kirjoitti:
Adhikāra – yksilöllinen valmius
Sanskritin adhikāra (अधिकार) liittyy juureen √dhṛ, ”kannatella”, ”pitää yllä”, ja siitä johdettuun ajatukseen asemasta, oikeudesta, pätevyydestä tai kelpoisuudesta. Filosofisessa ja opetuksellisessa yhteydessä termi voi tarkoittaa henkilön valmiutta tietynlaiseen harjoitukseen tai opetukseen.
Tätä ei tarvitse ymmärtää hierarkkisena ihmisarvon mittarina.
Se, että henkilö ei ole valmis omaksumaan jotakin erittäin abstraktia filosofiaa, ei tee hänestä huonompaa ihmistä. Se tarkoittaa ainoastaan, että hänen nykyinen lähtökohtansa on erilainen.
Vastaavasti henkilö, joka kykenee käsittelemään monimutkaista metafysiikkaa, ei tämän perusteella automaattisesti ole moraalisesti kehittyneempi.
Tietomäärä, älyllinen kapasiteetti ja tietoisuuden kypsyys eivät ole yksi ja sama asia.
Tämä erottelu on olennainen myös nykyisen oppimisen tutkimuksen näkökulmasta. Ihminen voi hallita suuren määrän informaatiota ilman, että hän kykenee muuttamaan sitä kokonaisvaltaiseksi ymmärrykseksi. Informaatio, käsitteellinen ymmärrys, käytännöllinen osaaminen ja henkilökohtainen oivallus ovat eri asioita.
Jijñāsā – tiedonhalu tutkimuksen lähtökohtana
Toinen keskeinen käsite on jijñāsā (जिज्ञासा), joka tarkoittaa halua tietää, tutkia tai saada selville. Sana liittyy juureen √jñā, ”tietää”, ja sen merkitys voidaan ymmärtää tiedollisena pyrkimyksenä: ihminen ei tyydy pelkästään siihen, mitä hänelle on kerrottu, vaan haluaa selvittää asian perusteellisemmin.
Tässä mielessä todellinen etsijä ei ole henkilö, jolla on jo kaikki vastaukset.
Hän on henkilö, joka kykenee esittämään parempia kysymyksiä.
Jijñāsā voidaan nähdä tutkimuksellisen asenteen perustana. Se sisältää uteliaisuutta, epäilyn sietämistä, tarkastelua ja halua päästä pintatason käsitysten taakse.
Tämä tekee siitä kiinnostavan myös modernin tieteellisen ajattelun kannalta. Tieteessäkin tutkimus alkaa usein siitä, että olemassa oleva selitys ei riitä. Esitetään kysymys, muodostetaan hypoteesi, tarkastellaan havaintoja, verrataan vaihtoehtoisia selityksiä ja arvioidaan johtopäätöksiä kriittisesti.
Tämä ei tarkoita, että vedalainen filosofia ja moderni luonnontiede olisivat sama asia. Ne toimivat erilaisissa historiallisissa ja metodologisissa kehyksissä. Vertailukelpoinen piirre on kuitenkin tiedollinen asenne: halu olla tyytymättä pelkkään oletukseen.
Jñāna, vijñāna ja tiedon syveneminen
Sanskritissa on myös tärkeä ero sanojen jñāna (ज्ञान) ja vijñāna (विज्ञान) välillä.
Jñāna liittyy tietoon, ymmärrykseen tai tietämiseen. Sen vastineena voidaan käyttää esimerkiksi sanaa ”tieto” tai ”ymmärrys”, mutta filosofisessa yhteydessä sen merkitys riippuu tekstistä ja asiayhteydestä.
Vijñāna muodostuu etuliitteestä vi- ja sanasta jñāna. Se voi viitata eriteltyyn, erityiseen tai syvällisesti jäsentyneeseen tietoon. Joissakin yhteyksissä sitä voidaan lähestyä ajatuksena ”erotteleva ymmärrys” tai ”kokemuksellisesti sisäistetty tieto”.
Tässä syntyy kiinnostava ajatus tiedon asteittaisesta syvenemisestä.
Ihminen voi tietää jotakin käsitteellisesti ilman, että hän todella ymmärtää sen seurauksia.
Hän voi esimerkiksi osata määritellä meditaation, tietoisuuden tai itsehavainnoinnin käsitteet, mutta tämä ei vielä tarkoita, että käsitteet olisivat muuttuneet hänen omassa kokemuksessaan merkitykselliseksi ymmärrykseksi.
Tieto voi siis muuttua vähitellen informaatiosta ymmärrykseksi ja ymmärryksestä sisäistetyksi oivallukseksi.
Saṃskāra ja aiempi kokemushistoria
Veda- ja jooga-ajattelussa ihmisen erilaisia taipumuksia tarkastellaan myös käsitteen saṃskāra (संस्कार) avulla.
Saṃskāra voidaan kääntää asiayhteydestä riippuen esimerkiksi ”jäljeksi”, ”muodostumaksi”, ”vaikutelmaksi” tai ”taipumukseksi”. Joogafilosofiassa termi viittaa muun muassa kokemusten ja toimintojen jättämiin psykologisiin jälkiin.
Tässä voidaan nähdä mielenkiintoinen yhteys nykyiseen psykologiaan, vaikka käsitteitä ei pidä samaistaa toisiinsa. Ihmisen aikaisemmat kokemukset vaikuttavat siihen, miten hän tulkitsee uutta informaatiota. Oppiminen ei tapahdu tyhjiössä.Aikaisemmat kokemukset, muistot, ympäristö, kasvatuksen vaikutukset ja opitut käyttäytymismallit muodostavat osan sitä taustaa, jonka läpi uusi tieto tulkitaan.
Veda-kirjallisuudessa tätä ilmiötä kuvataan erilaisella käsitteistöllä kuin nykypsykologiassa, mutta perusajatus ihmisen sisäisen rakenteen vaikutuksesta oppimiseen on filosofisesti kiinnostava.
Guṇa – taipumusten erilaiset yhdistelmät
Bhagavadgītān ja Sāṃkhya-perinteen yhteydessä keskeinen käsite on guṇa (गुण).
Kolme guṇaa ovat sattva, rajas ja tamas:
sattva liittyy muun muassa selkeyteen, tasapainoon ja kirkkauteen
rajas aktiivisuuteen, liikkeeseen, pyrkimykseen ja levottomuuteen
tamas raskauteen, passiivisuuteen, epäselvyyteen ja inertiaan
Näitä ei ole tarkoituksenmukaista tulkita yksinkertaisesti ”hyviksi” ja ”pahoiksi”. Veda-filosofiassa ne muodostavat pikemminkin erilaisia toimintaa ja kokemusta jäsentäviä ominaisuuksia.
Ihmisessä niiden suhteet voivat vaihdella.
Sama henkilö voi olla yhdessä tilanteessa hyvin keskittynyt ja toisessa levoton. Hän voi toisinaan toimia harkiten ja toisinaan impulsiivisesti. Näin ollen ihmistä ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista määritellä yhden pysyvän ominaisuuden perusteella.
Myös tämä auttaa ymmärtämään, miksi erilaisia opetuksellisia menetelmiä voidaan tarvita.
Mārga – polku ei ole vain yksi menetelmä - Anonyymi00228
Anonyymi00227 kirjoitti:
Aikaisemmat kokemukset, muistot, ympäristö, kasvatuksen vaikutukset ja opitut käyttäytymismallit muodostavat osan sitä taustaa, jonka läpi uusi tieto tulkitaan.
Veda-kirjallisuudessa tätä ilmiötä kuvataan erilaisella käsitteistöllä kuin nykypsykologiassa, mutta perusajatus ihmisen sisäisen rakenteen vaikutuksesta oppimiseen on filosofisesti kiinnostava.
Guṇa – taipumusten erilaiset yhdistelmät
Bhagavadgītān ja Sāṃkhya-perinteen yhteydessä keskeinen käsite on guṇa (गुण).
Kolme guṇaa ovat sattva, rajas ja tamas:
sattva liittyy muun muassa selkeyteen, tasapainoon ja kirkkauteen
rajas aktiivisuuteen, liikkeeseen, pyrkimykseen ja levottomuuteen
tamas raskauteen, passiivisuuteen, epäselvyyteen ja inertiaan
Näitä ei ole tarkoituksenmukaista tulkita yksinkertaisesti ”hyviksi” ja ”pahoiksi”. Veda-filosofiassa ne muodostavat pikemminkin erilaisia toimintaa ja kokemusta jäsentäviä ominaisuuksia.
Ihmisessä niiden suhteet voivat vaihdella.
Sama henkilö voi olla yhdessä tilanteessa hyvin keskittynyt ja toisessa levoton. Hän voi toisinaan toimia harkiten ja toisinaan impulsiivisesti. Näin ollen ihmistä ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista määritellä yhden pysyvän ominaisuuden perusteella.
Myös tämä auttaa ymmärtämään, miksi erilaisia opetuksellisia menetelmiä voidaan tarvita.
Mārga – polku ei ole vain yksi menetelmäSanskritin mārga (मार्ग) tarkoittaa ”tietä”, ”reittiä” tai ”polkua”. Veda-perinteeseen liittyvässä kirjallisuudessa esiintyy erilaisia tapoja kuvata ihmisen etenemistä kohti syvempää ymmärrystä.
Esimerkiksi jñāna-mārga korostaa tiedollista erottelua ja ymmärrystä, karma-yoga toimintaa koskevan suhtautumisen muuttamista ja bhakti omistautumista sekä suhdetta Jumalaan.
Näitä ei tarvitse käsittää keskenään kilpailevina järjestelminä.
Ne voidaan nähdä erilaisina painotuksina, jotka vastaavat erilaisiin ihmisen psykologisiin ja filosofisiin lähtökohtiin.
Yhdelle tutkiminen ja erottelukyky voivat olla luontevin lähtökohta.
Toiselle toiminta ja sen motiivien tarkastelu.
Kolmannelle omistautuminen.
Neljännelle meditaatio ja mielen tarkkailu.
Tämä tekee vedalaisesta lähestymistavasta huomattavasti moniulotteisemman kuin ajatus yhdestä ainoasta universaalista menetelmästä.
Anekānta ja näkökulmien moninaisuus
Myös jainalaisessa filosofiassa kehittynyt käsite anekāntavāda (अनेकान्तवाद) tarjoaa kiinnostavan vertailukohdan. Anekānta merkitsee kirjaimellisesti ajatusta ”ei-yksipuolisuudesta” tai ”moninäkökulmaisuudesta”.
Sen perusajatus on, ettei monimutkaista todellisuutta voida aina tyhjentävästi kuvata yhdestä ainoasta näkökulmasta.
Tätä voidaan havainnollistaa tunnetulla vertauksella elefantista: useat ihmiset koskettavat eri osia eläimestä ja kuvaavat sitä sen perusteella, mitä itse kokevat. Yksi havaitsee jotakin, toinen jotakin muuta. Yksittäinen havainto ei välttämättä ole kokonaan väärä, mutta se ei myöskään yksinään muodosta täydellistä kuvaa kokonaisuudesta.
Tämä ei tarkoita, että kaikki väitteet olisivat automaattisesti tosia. Se tarkoittaa pikemminkin sitä, että monimutkaisen todellisuuden ymmärtämisessä näkökulman rajat on tunnistettava.
Kohti syvempää ymmärrystä
Näin tarkasteltuna ihmisen erilaiset polut eivät ole välttämättä merkki siitä, että kaikki käsitykset olisivat yhtä tosia tai että mitään objektiivista todellisuutta ei olisi olemassa.
Päinvastoin.
Voimme ajatella, että todellisuus on yksi asia, mutta ihmisten kyky lähestyä ja ymmärtää sitä vaihtelee.
Tämä ero on ratkaiseva.
Yksi todellisuus ei edellytä yhtä ainoaa psykologista lähestymistapaa.
Yksi vuori voi olla olemassa riippumatta siitä, mistä suunnasta sitä tarkastellaan. Eri rinteiltä nähdään erilaisia maisemia, mutta näkökulmien erilaisuus ei itsessään kumoa vuoren olemassaoloa.
Samalla tavalla ihmisten erilaiset lähtökohdat voivat merkitä erilaisia tutkimisen tapoja ilman, että tästä seuraa, ettei totuutta voisi olla olemassa.
Siksi todellinen ongelma ei ole se, että ihmiset kulkevat erilaisia reittejä.
Ongelma syntyy silloin, jos ihminen kuvittelee oman rajallisen näkökulmansa kattavan koko todellisuuden.
Veda-perinteen kiinnostavuus on juuri siinä, että se tarjoaa poikkeuksellisen laajan käsitteellisen kartaston ihmisen tietoisuuden tarkastelemiseen.
Se ei ainoastaan kysy, mitä pitäisi uskoa, vaan myös:
Miten tiedämme?
Miten ymmärrys muodostuu?
Miksi ihmiset tulkitsevat todellisuutta eri tavoin?
Mikä vaikuttaa tietoisuuteen?
Voiko ihminen muuttaa omaa tapaansa havaita ja ymmärtää?
Mikä erottaa informaation todellisesta ymmärryksestä?
Ja lopulta:
Kuka on se, joka tietää?
Juuri nämä kysymykset tekevät perinteestä filosofisesti kiinnostavan. Sen arvoa ei tarvitse rakentaa väitteelle, että kaikki muut tiet ovat vääriä. Sen sijaan voidaan tarkastella, kuinka monipuolisen mallin se tarjoaa ihmisen kokemuksen, tiedon, tietoisuuden ja todellisuuden välisen suhteen tutkimiseen.
Polkuja voi olla monia, koska myös lähtökohtia on monia.
Opetuksen syvyys voi vaihdella, koska ihmisen vastaanottokyky vaihtelee.
Ymmärrys voi kehittyä vaiheittain, koska ihminen itse muuttuu tutkimisen aikana.
Ja juuri tässä jijñāsā — vilpitön halu tietää — saa syvimmän merkityksensä: ihminen ei sulje tutkimusta ennen kuin se on alkanut, vaan uskaltaa kysyä, tarkastella ja syventyä.
Se ei ole merkki epävarmuudesta.
Se voi olla merkki siitä, että ihminen ottaa totuuden etsimisen vakavasti.
Monia polkuja – erilaiset lähtökohdat ja tietoisuuden tasot
Polkuja on monia, eikä niiden erilaisuus tarkoita, että kaikki muut polut olisivat automaattisesti vääriä. Pikemminkin erilaiset lähestymistavat voidaan ymmärtää vastauksina ihmisten erilaisiin lähtökohtiin, taipumuksiin ja tietoisuuden tasoihin. - Anonyymi00229
Anonyymi00228 kirjoitti:
Sanskritin mārga (मार्ग) tarkoittaa ”tietä”, ”reittiä” tai ”polkua”. Veda-perinteeseen liittyvässä kirjallisuudessa esiintyy erilaisia tapoja kuvata ihmisen etenemistä kohti syvempää ymmärrystä.
Esimerkiksi jñāna-mārga korostaa tiedollista erottelua ja ymmärrystä, karma-yoga toimintaa koskevan suhtautumisen muuttamista ja bhakti omistautumista sekä suhdetta Jumalaan.
Näitä ei tarvitse käsittää keskenään kilpailevina järjestelminä.
Ne voidaan nähdä erilaisina painotuksina, jotka vastaavat erilaisiin ihmisen psykologisiin ja filosofisiin lähtökohtiin.
Yhdelle tutkiminen ja erottelukyky voivat olla luontevin lähtökohta.
Toiselle toiminta ja sen motiivien tarkastelu.
Kolmannelle omistautuminen.
Neljännelle meditaatio ja mielen tarkkailu.
Tämä tekee vedalaisesta lähestymistavasta huomattavasti moniulotteisemman kuin ajatus yhdestä ainoasta universaalista menetelmästä.
Anekānta ja näkökulmien moninaisuus
Myös jainalaisessa filosofiassa kehittynyt käsite anekāntavāda (अनेकान्तवाद) tarjoaa kiinnostavan vertailukohdan. Anekānta merkitsee kirjaimellisesti ajatusta ”ei-yksipuolisuudesta” tai ”moninäkökulmaisuudesta”.
Sen perusajatus on, ettei monimutkaista todellisuutta voida aina tyhjentävästi kuvata yhdestä ainoasta näkökulmasta.
Tätä voidaan havainnollistaa tunnetulla vertauksella elefantista: useat ihmiset koskettavat eri osia eläimestä ja kuvaavat sitä sen perusteella, mitä itse kokevat. Yksi havaitsee jotakin, toinen jotakin muuta. Yksittäinen havainto ei välttämättä ole kokonaan väärä, mutta se ei myöskään yksinään muodosta täydellistä kuvaa kokonaisuudesta.
Tämä ei tarkoita, että kaikki väitteet olisivat automaattisesti tosia. Se tarkoittaa pikemminkin sitä, että monimutkaisen todellisuuden ymmärtämisessä näkökulman rajat on tunnistettava.
Kohti syvempää ymmärrystä
Näin tarkasteltuna ihmisen erilaiset polut eivät ole välttämättä merkki siitä, että kaikki käsitykset olisivat yhtä tosia tai että mitään objektiivista todellisuutta ei olisi olemassa.
Päinvastoin.
Voimme ajatella, että todellisuus on yksi asia, mutta ihmisten kyky lähestyä ja ymmärtää sitä vaihtelee.
Tämä ero on ratkaiseva.
Yksi todellisuus ei edellytä yhtä ainoaa psykologista lähestymistapaa.
Yksi vuori voi olla olemassa riippumatta siitä, mistä suunnasta sitä tarkastellaan. Eri rinteiltä nähdään erilaisia maisemia, mutta näkökulmien erilaisuus ei itsessään kumoa vuoren olemassaoloa.
Samalla tavalla ihmisten erilaiset lähtökohdat voivat merkitä erilaisia tutkimisen tapoja ilman, että tästä seuraa, ettei totuutta voisi olla olemassa.
Siksi todellinen ongelma ei ole se, että ihmiset kulkevat erilaisia reittejä.
Ongelma syntyy silloin, jos ihminen kuvittelee oman rajallisen näkökulmansa kattavan koko todellisuuden.
Veda-perinteen kiinnostavuus on juuri siinä, että se tarjoaa poikkeuksellisen laajan käsitteellisen kartaston ihmisen tietoisuuden tarkastelemiseen.
Se ei ainoastaan kysy, mitä pitäisi uskoa, vaan myös:
Miten tiedämme?
Miten ymmärrys muodostuu?
Miksi ihmiset tulkitsevat todellisuutta eri tavoin?
Mikä vaikuttaa tietoisuuteen?
Voiko ihminen muuttaa omaa tapaansa havaita ja ymmärtää?
Mikä erottaa informaation todellisesta ymmärryksestä?
Ja lopulta:
Kuka on se, joka tietää?
Juuri nämä kysymykset tekevät perinteestä filosofisesti kiinnostavan. Sen arvoa ei tarvitse rakentaa väitteelle, että kaikki muut tiet ovat vääriä. Sen sijaan voidaan tarkastella, kuinka monipuolisen mallin se tarjoaa ihmisen kokemuksen, tiedon, tietoisuuden ja todellisuuden välisen suhteen tutkimiseen.
Polkuja voi olla monia, koska myös lähtökohtia on monia.
Opetuksen syvyys voi vaihdella, koska ihmisen vastaanottokyky vaihtelee.
Ymmärrys voi kehittyä vaiheittain, koska ihminen itse muuttuu tutkimisen aikana.
Ja juuri tässä jijñāsā — vilpitön halu tietää — saa syvimmän merkityksensä: ihminen ei sulje tutkimusta ennen kuin se on alkanut, vaan uskaltaa kysyä, tarkastella ja syventyä.
Se ei ole merkki epävarmuudesta.
Se voi olla merkki siitä, että ihminen ottaa totuuden etsimisen vakavasti.
Monia polkuja – erilaiset lähtökohdat ja tietoisuuden tasot
Polkuja on monia, eikä niiden erilaisuus tarkoita, että kaikki muut polut olisivat automaattisesti vääriä. Pikemminkin erilaiset lähestymistavat voidaan ymmärtää vastauksina ihmisten erilaisiin lähtökohtiin, taipumuksiin ja tietoisuuden tasoihin.Monia polkuja – erilaiset lähtökohdat ja tietoisuuden tasot
Polkuja on monia, eikä niiden erilaisuus tarkoita, että kaikki muut polut olisivat automaattisesti vääriä. Pikemminkin erilaiset lähestymistavat voidaan ymmärtää vastauksina ihmisten erilaisiin lähtökohtiin, taipumuksiin ja tietoisuuden tasoihin.
Ihmiset eivät kehity täysin samanlaisissa olosuhteissa eivätkä omaksu tietoa samalla tavalla. Yksi ihminen kykenee käsittelemään abstraktia metafysiikkaa, kun taas toinen tarvitsee konkreettisemman ja käytännöllisemmän lähestymistavan. Joku lähestyy todellisuutta älyllisen tutkimisen kautta, toinen meditaation, kolmas toiminnan, neljäs omistautumisen ja viides kokemuksellisen tutkimisen kautta.
Tämän vuoksi erilaisia polkuja ei tarvitse asettaa yksinkertaiseen järjestykseen, jossa yksi olisi ehdottomasti ”oikea” ja kaikki muut ”vääriä”. Ne voivat olla erilaisia menetelmiä, jotka vastaavat erilaisiin ihmisen tietoisuuden kehitysvaiheisiin ja yksilöllisiin valmiuksiin.
Sanskritin adhikāra kuvaa tässä yhteydessä ihmisen valmiutta tai pätevyyttä tietynlaiseen opetukseen. Adhikārin eli opetukseen soveltuvan henkilön lähtökohta vaikuttaa siihen, millainen lähestymistapa voi olla hänelle tarkoituksenmukainen.
Samoin jijñāsā tarkoittaa vilpitöntä halua tietää ja tutkia. Ihmisen tutkimusmatka ei välttämättä ala siitä, että hänellä on jo kaikki vastaukset, vaan siitä, että hänen kykynsä kysyä ja ymmärtää alkaa syventyä.
Erilaiset polut voivat vastata erilaisiin tietoisuuden tasoihin
Veda-perinteessä ihmisen tietoisuutta ei tarvitse käsittää muuttumattomaksi tilaksi. Ihmisen käsityskyky, motiivit, kiinnostuksen kohteet ja kyky erottaa olennaista epäolennaisesta voivat kehittyä.
Sanskritin jñāna tarkoittaa tietoa tai ymmärrystä, kun taas vijñāna voi asiayhteydestä riippuen viitata eriteltyyn, syvällisempään tai sisäistettyyn tietoon. Näiden käsitteiden kautta voidaan havainnollistaa ajatusta siitä, että pelkkä informaation vastaanottaminen ei vielä merkitse syvää ymmärrystä.
Ihminen voi ensin omaksua käsitteen.
Sen jälkeen hän voi alkaa ymmärtää sen merkitystä.
Myöhemmin hän voi alkaa nähdä, miten se liittyy hänen omaan elämäänsä ja kokemukseensa.
Lopulta ymmärrys voi muuttua pelkästä teoriasta henkilökohtaisesti sisäistetyksi näkemykseksi.
Tämän vuoksi sama opetus voidaan joutua esittämään eri ihmisille eri tavalla. Se ei tee yhdestä versiosta valheellista ja toisesta totta. Ne voivat olla eri tasoisia tai erilaisiin vastaanottajiin sovitettuja esitystapoja.
Polku voi muuttua ihmisen muuttuessa
Tämä merkitsee myös sitä, ettei ihmisen tarvitse pysyä koko elämänsä ajan samassa vaiheessa.
Kun ymmärrys kasvaa, myös aikaisemmin sopiva lähestymistapa voi muuttua. Menetelmä, joka oli alussa välttämätön, voi myöhemmin toimia perustana syvemmälle tutkimukselle.
Tässä mielessä polut eivät ole välttämättä toisensa poissulkevia.
Ne voivat muodostaa jatkumon.
Ihminen voi aloittaa toiminnan tasolta, oppia tarkastelemaan toimintansa motiiveja, siirtyä tiedolliseen tutkimiseen, kehittää keskittymistä ja mielen vakautta sekä lopulta syventää suhdettaan tietoisuuteen ja Jumalaan.
Näin katsottuna erilaiset polut eivät muodosta kilpailijoiden joukkoa, jossa vain yksi saa olla oikeassa.
Ne voivat olla erilaisia väyliä saman suuren tutkimuskentän sisällä.
Siksi on liian kapea tulkinta sanoa:
”Vain tämä polku on oikea ja kaikki muut ovat vääriä.”
Paljon syvällisempi näkökulma on:
Ihmiset ovat erilaisia, heidän tietoisuutensa ja valmiutensa ovat erilaisia, ja siksi myös heidän tarvitsemansa lähestymistavat voivat olla erilaisia.
Tämä ei tarkoita, että kaikki mahdolliset ajatukset tai väitteet olisivat automaattisesti tosia. Se tarkoittaa, että erilaisuutta ei pidä sekoittaa virheellisyyteen.
Veda-perinteen monimuotoisuus voidaan juuri tästä syystä nähdä vahvuutena. Se ei ainoastaan tarjoa yhtä vastausta, vaan pyrkii kuvaamaan laajaa kirjoa ihmisen motiiveista, tietoisuudesta, tiedosta ja kehityksestä.
Polkuja on paljon, koska ihmisiä on paljon.
Lähtökohtia on paljon, koska tietoisuuden kehityksessä on erilaisia vaiheita.
Ja erilaiset menetelmät voivat olla tarkoituksenmukaisia eri ihmisille eri aikoina. - Anonyymi00230
Anonyymi00229 kirjoitti:
Monia polkuja – erilaiset lähtökohdat ja tietoisuuden tasot
Polkuja on monia, eikä niiden erilaisuus tarkoita, että kaikki muut polut olisivat automaattisesti vääriä. Pikemminkin erilaiset lähestymistavat voidaan ymmärtää vastauksina ihmisten erilaisiin lähtökohtiin, taipumuksiin ja tietoisuuden tasoihin.
Ihmiset eivät kehity täysin samanlaisissa olosuhteissa eivätkä omaksu tietoa samalla tavalla. Yksi ihminen kykenee käsittelemään abstraktia metafysiikkaa, kun taas toinen tarvitsee konkreettisemman ja käytännöllisemmän lähestymistavan. Joku lähestyy todellisuutta älyllisen tutkimisen kautta, toinen meditaation, kolmas toiminnan, neljäs omistautumisen ja viides kokemuksellisen tutkimisen kautta.
Tämän vuoksi erilaisia polkuja ei tarvitse asettaa yksinkertaiseen järjestykseen, jossa yksi olisi ehdottomasti ”oikea” ja kaikki muut ”vääriä”. Ne voivat olla erilaisia menetelmiä, jotka vastaavat erilaisiin ihmisen tietoisuuden kehitysvaiheisiin ja yksilöllisiin valmiuksiin.
Sanskritin adhikāra kuvaa tässä yhteydessä ihmisen valmiutta tai pätevyyttä tietynlaiseen opetukseen. Adhikārin eli opetukseen soveltuvan henkilön lähtökohta vaikuttaa siihen, millainen lähestymistapa voi olla hänelle tarkoituksenmukainen.
Samoin jijñāsā tarkoittaa vilpitöntä halua tietää ja tutkia. Ihmisen tutkimusmatka ei välttämättä ala siitä, että hänellä on jo kaikki vastaukset, vaan siitä, että hänen kykynsä kysyä ja ymmärtää alkaa syventyä.
Erilaiset polut voivat vastata erilaisiin tietoisuuden tasoihin
Veda-perinteessä ihmisen tietoisuutta ei tarvitse käsittää muuttumattomaksi tilaksi. Ihmisen käsityskyky, motiivit, kiinnostuksen kohteet ja kyky erottaa olennaista epäolennaisesta voivat kehittyä.
Sanskritin jñāna tarkoittaa tietoa tai ymmärrystä, kun taas vijñāna voi asiayhteydestä riippuen viitata eriteltyyn, syvällisempään tai sisäistettyyn tietoon. Näiden käsitteiden kautta voidaan havainnollistaa ajatusta siitä, että pelkkä informaation vastaanottaminen ei vielä merkitse syvää ymmärrystä.
Ihminen voi ensin omaksua käsitteen.
Sen jälkeen hän voi alkaa ymmärtää sen merkitystä.
Myöhemmin hän voi alkaa nähdä, miten se liittyy hänen omaan elämäänsä ja kokemukseensa.
Lopulta ymmärrys voi muuttua pelkästä teoriasta henkilökohtaisesti sisäistetyksi näkemykseksi.
Tämän vuoksi sama opetus voidaan joutua esittämään eri ihmisille eri tavalla. Se ei tee yhdestä versiosta valheellista ja toisesta totta. Ne voivat olla eri tasoisia tai erilaisiin vastaanottajiin sovitettuja esitystapoja.
Polku voi muuttua ihmisen muuttuessa
Tämä merkitsee myös sitä, ettei ihmisen tarvitse pysyä koko elämänsä ajan samassa vaiheessa.
Kun ymmärrys kasvaa, myös aikaisemmin sopiva lähestymistapa voi muuttua. Menetelmä, joka oli alussa välttämätön, voi myöhemmin toimia perustana syvemmälle tutkimukselle.
Tässä mielessä polut eivät ole välttämättä toisensa poissulkevia.
Ne voivat muodostaa jatkumon.
Ihminen voi aloittaa toiminnan tasolta, oppia tarkastelemaan toimintansa motiiveja, siirtyä tiedolliseen tutkimiseen, kehittää keskittymistä ja mielen vakautta sekä lopulta syventää suhdettaan tietoisuuteen ja Jumalaan.
Näin katsottuna erilaiset polut eivät muodosta kilpailijoiden joukkoa, jossa vain yksi saa olla oikeassa.
Ne voivat olla erilaisia väyliä saman suuren tutkimuskentän sisällä.
Siksi on liian kapea tulkinta sanoa:
”Vain tämä polku on oikea ja kaikki muut ovat vääriä.”
Paljon syvällisempi näkökulma on:
Ihmiset ovat erilaisia, heidän tietoisuutensa ja valmiutensa ovat erilaisia, ja siksi myös heidän tarvitsemansa lähestymistavat voivat olla erilaisia.
Tämä ei tarkoita, että kaikki mahdolliset ajatukset tai väitteet olisivat automaattisesti tosia. Se tarkoittaa, että erilaisuutta ei pidä sekoittaa virheellisyyteen.
Veda-perinteen monimuotoisuus voidaan juuri tästä syystä nähdä vahvuutena. Se ei ainoastaan tarjoa yhtä vastausta, vaan pyrkii kuvaamaan laajaa kirjoa ihmisen motiiveista, tietoisuudesta, tiedosta ja kehityksestä.
Polkuja on paljon, koska ihmisiä on paljon.
Lähtökohtia on paljon, koska tietoisuuden kehityksessä on erilaisia vaiheita.
Ja erilaiset menetelmät voivat olla tarkoituksenmukaisia eri ihmisille eri aikoina.Ihmiset ovat erilaisia, heidän tietoisuutensa ja valmiutensa ovat erilaisia, ja siksi myös heidän tarvitsemansa lähestymistavat voivat olla erilaisia.
Tämä ei tarkoita, että kaikki mahdolliset ajatukset tai väitteet olisivat automaattisesti tosia. Se tarkoittaa, että erilaisuutta ei pidä sekoittaa virheellisyyteen.
Veda-perinteen monimuotoisuus voidaan juuri tästä syystä nähdä vahvuutena. Se ei ainoastaan tarjoa yhtä vastausta, vaan pyrkii kuvaamaan laajaa kirjoa ihmisen motiiveista, tietoisuudesta, tiedosta ja kehityksestä.
Polkuja on paljon, koska ihmisiä on paljon.
Lähtökohtia on paljon, koska tietoisuuden kehityksessä on erilaisia vaiheita.
Ja erilaiset menetelmät voivat olla tarkoituksenmukaisia eri ihmisille eri aikoina.
Yksi kartta voi sisältää monia teitä ilman, että kartan täytyy julistaa kaikki muut tiet olemattomiksi. - Anonyymi00231
Anonyymi00230 kirjoitti:
Ihmiset ovat erilaisia, heidän tietoisuutensa ja valmiutensa ovat erilaisia, ja siksi myös heidän tarvitsemansa lähestymistavat voivat olla erilaisia.
Tämä ei tarkoita, että kaikki mahdolliset ajatukset tai väitteet olisivat automaattisesti tosia. Se tarkoittaa, että erilaisuutta ei pidä sekoittaa virheellisyyteen.
Veda-perinteen monimuotoisuus voidaan juuri tästä syystä nähdä vahvuutena. Se ei ainoastaan tarjoa yhtä vastausta, vaan pyrkii kuvaamaan laajaa kirjoa ihmisen motiiveista, tietoisuudesta, tiedosta ja kehityksestä.
Polkuja on paljon, koska ihmisiä on paljon.
Lähtökohtia on paljon, koska tietoisuuden kehityksessä on erilaisia vaiheita.
Ja erilaiset menetelmät voivat olla tarkoituksenmukaisia eri ihmisille eri aikoina.
Yksi kartta voi sisältää monia teitä ilman, että kartan täytyy julistaa kaikki muut tiet olemattomiksi.Yksikään uskonnollinen perinne ei voi perustellusti väittää omistavansa yksinoikeuden kaikkeen henkiseen totuuteen. Tällainen vaatimus edellyttäisi täydellistä tietoa todellisuuden koko laajuudesta, ihmiskunnan historiasta, tietoisuuden kehityksestä sekä Jumalan tai Absoluutin toiminnasta kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa. Koska yksittäinen ihminen tai yhteisö ei voi osoittaa hallitsevansa tällaista kokonaisnäkemystä, ehdoton väite omasta yksinoikeudesta totuuteen perustuu usein enemmän uskoon omaan erinomaisuuteen kuin todelliseen tietoon.
Kun uskonnollinen yhteisö alkaa pitää itseään ainoana pelastuksen, totuuden tai jumalallisen ilmoituksen haltijana, syntyy helposti dogmatismi. Dogmatismi ei tarkoita vahvaa vakaumusta sinänsä, vaan kyvyttömyyttä tunnistaa, että todellisuus voi olla laajempi kuin oma käsitteellinen järjestelmämme. Historia osoittaa, että juuri tällaiset yksinoikeusvaatimukset ovat usein synnyttäneet uskonnollisia konflikteja, vainoja ja vastakkainasetteluja. Mitä kapeammaksi ihmisen maailmankuva muodostuu, sitä vaikeammaksi käy ymmärtää muiden ihmisten kokemuksia, näkemyksiä ja henkisiä pyrkimyksiä.
Vedalaisesta näkökulmasta katsottuna ihmiset eivät ole samalla tietoisuuden tasolla. Jokainen yksilö lähestyy totuutta omien kykyjensä, kokemustensa, kulttuurinsa ja sisäisen kehitysvaiheensa kautta. Tämän vuoksi myös uskonnolliset opetukset ilmenevät erilaisina. Se, mikä yhdelle ihmiselle on syvällinen metafyysinen opetus, voi toiselle olla käsittämätöntä. Vastaavasti yksinkertainen moraalinen opetus voi olla välttämätön lähtökohta henkilölle, joka ei vielä kykene vastaanottamaan syvällisempiä filosofisia näkemyksiä.
Tässä mielessä ihmisen uskonto kuvastaa usein hänen senhetkistä tietoisuuden tasoaan. Jos uskonnollinen ymmärrys on yksinkertainen tai alkeellinen, se ei välttämättä tarkoita epäonnistumista. Jokainen oppiminen alkaa perustasolta. Lapsi opettelee ensin kirjaimet ennen kuin hän kykenee lukemaan kirjallisuutta tai tutkimaan filosofiaa. Samalla tavoin henkinen kehitys etenee vaiheittain. Se, mikä tänään näyttää rajalliselta, voi toimia perustana syvemmälle ymmärrykselle tulevaisuudessa.
Ongelma syntyy silloin, kun väliaikainen kehitysvaihe julistetaan lopulliseksi päämääräksi. Kun ihminen kiinnittyy omaan käsitykseensä niin voimakkaasti, ettei hän enää ole valmis oppimaan tai tutkimaan syvempiä merkityksiä, kehitys pysähtyy. Dogmatismi muuttaa uskonnon välineestä päämääräksi. Sen sijaan että uskonto auttaisi ihmistä laajentamaan tietoisuuttaan, siitä tulee järjestelmä, joka rajoittaa hänen mahdollisuuksiaan kasvaa.
Tästä syystä lähes jokaisen uskonnollisen perinteen piirissä voidaan havaita kaksi erilaista lähestymistapaa. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka pyrkivät ymmärtämään opetusten sisäisen, symbolisen ja syvällisen merkityksen. He eivät tyydy ulkoisiin muotoihin, rituaaleihin tai kirjaimellisiin tulkintoihin, vaan etsivät niiden taustalla olevia periaatteita ja kokemuksellista totuutta. Toiseen ryhmään kuuluvat ne, joiden suhde uskontoon jää pääasiassa ulkoiselle tasolle. He voivat tuntea opinkappaleet, rituaalit ja perinteet, mutta eivät välttämättä tavoita niiden syvempää tarkoitusta.
Sama ero löytyy kaikista suurista uskonnollisista traditioista. On niitä, jotka näkevät pyhissä teksteissä kirjaimia, ja niitä, jotka pyrkivät näkemään niiden merkityksen. On niitä, jotka tarkastelevat uskontoa identiteettinä, ja niitä, jotka käyttävät sitä tietoisuuden muuttamisen välineenä. Ulkoinen uskonto voi erottaa ihmisiä toisistaan, mutta sisäinen ymmärrys pyrkii näkemään sen yhteisen perustan, joka ilmenee erilaisissa kulttuureissa ja erilaisina opetuksina.
Tämän näkemyksen mukaan uskonnon todellinen arvo ei määräydy sen perusteella, kuinka voimakkaasti ihminen puolustaa omaa perinnettään, vaan sen perusteella, kuinka paljon hänen tietoisuutensa, myötätuntonsa, viisautensa ja kykynsä ymmärtää todellisuutta ovat kehittyneet. Uskonto on silloin väline sisäiseen kasvuun eikä päämäärä sinänsä.
Vedalaisen perinteen mukaan jokainen elävä olento etenee pitkän kehitysprosessin kautta. Tietoisuus kasvaa vähitellen kokemusten, tekojen ja oppimisen myötä. Siksi ihmiset eivät ole samalla lähtöviivalla. Se, mikä yhdelle ihmiselle on itsestään selvää, voi toiselle olla vielä käsittämätöntä. Tästä syystä myös opetusten on oltava erilaisia eri ihmisille ja eri kehitysvaiheissa oleville yhteisöille. - Anonyymi00232
Anonyymi00231 kirjoitti:
Yksikään uskonnollinen perinne ei voi perustellusti väittää omistavansa yksinoikeuden kaikkeen henkiseen totuuteen. Tällainen vaatimus edellyttäisi täydellistä tietoa todellisuuden koko laajuudesta, ihmiskunnan historiasta, tietoisuuden kehityksestä sekä Jumalan tai Absoluutin toiminnasta kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa. Koska yksittäinen ihminen tai yhteisö ei voi osoittaa hallitsevansa tällaista kokonaisnäkemystä, ehdoton väite omasta yksinoikeudesta totuuteen perustuu usein enemmän uskoon omaan erinomaisuuteen kuin todelliseen tietoon.
Kun uskonnollinen yhteisö alkaa pitää itseään ainoana pelastuksen, totuuden tai jumalallisen ilmoituksen haltijana, syntyy helposti dogmatismi. Dogmatismi ei tarkoita vahvaa vakaumusta sinänsä, vaan kyvyttömyyttä tunnistaa, että todellisuus voi olla laajempi kuin oma käsitteellinen järjestelmämme. Historia osoittaa, että juuri tällaiset yksinoikeusvaatimukset ovat usein synnyttäneet uskonnollisia konflikteja, vainoja ja vastakkainasetteluja. Mitä kapeammaksi ihmisen maailmankuva muodostuu, sitä vaikeammaksi käy ymmärtää muiden ihmisten kokemuksia, näkemyksiä ja henkisiä pyrkimyksiä.
Vedalaisesta näkökulmasta katsottuna ihmiset eivät ole samalla tietoisuuden tasolla. Jokainen yksilö lähestyy totuutta omien kykyjensä, kokemustensa, kulttuurinsa ja sisäisen kehitysvaiheensa kautta. Tämän vuoksi myös uskonnolliset opetukset ilmenevät erilaisina. Se, mikä yhdelle ihmiselle on syvällinen metafyysinen opetus, voi toiselle olla käsittämätöntä. Vastaavasti yksinkertainen moraalinen opetus voi olla välttämätön lähtökohta henkilölle, joka ei vielä kykene vastaanottamaan syvällisempiä filosofisia näkemyksiä.
Tässä mielessä ihmisen uskonto kuvastaa usein hänen senhetkistä tietoisuuden tasoaan. Jos uskonnollinen ymmärrys on yksinkertainen tai alkeellinen, se ei välttämättä tarkoita epäonnistumista. Jokainen oppiminen alkaa perustasolta. Lapsi opettelee ensin kirjaimet ennen kuin hän kykenee lukemaan kirjallisuutta tai tutkimaan filosofiaa. Samalla tavoin henkinen kehitys etenee vaiheittain. Se, mikä tänään näyttää rajalliselta, voi toimia perustana syvemmälle ymmärrykselle tulevaisuudessa.
Ongelma syntyy silloin, kun väliaikainen kehitysvaihe julistetaan lopulliseksi päämääräksi. Kun ihminen kiinnittyy omaan käsitykseensä niin voimakkaasti, ettei hän enää ole valmis oppimaan tai tutkimaan syvempiä merkityksiä, kehitys pysähtyy. Dogmatismi muuttaa uskonnon välineestä päämääräksi. Sen sijaan että uskonto auttaisi ihmistä laajentamaan tietoisuuttaan, siitä tulee järjestelmä, joka rajoittaa hänen mahdollisuuksiaan kasvaa.
Tästä syystä lähes jokaisen uskonnollisen perinteen piirissä voidaan havaita kaksi erilaista lähestymistapaa. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka pyrkivät ymmärtämään opetusten sisäisen, symbolisen ja syvällisen merkityksen. He eivät tyydy ulkoisiin muotoihin, rituaaleihin tai kirjaimellisiin tulkintoihin, vaan etsivät niiden taustalla olevia periaatteita ja kokemuksellista totuutta. Toiseen ryhmään kuuluvat ne, joiden suhde uskontoon jää pääasiassa ulkoiselle tasolle. He voivat tuntea opinkappaleet, rituaalit ja perinteet, mutta eivät välttämättä tavoita niiden syvempää tarkoitusta.
Sama ero löytyy kaikista suurista uskonnollisista traditioista. On niitä, jotka näkevät pyhissä teksteissä kirjaimia, ja niitä, jotka pyrkivät näkemään niiden merkityksen. On niitä, jotka tarkastelevat uskontoa identiteettinä, ja niitä, jotka käyttävät sitä tietoisuuden muuttamisen välineenä. Ulkoinen uskonto voi erottaa ihmisiä toisistaan, mutta sisäinen ymmärrys pyrkii näkemään sen yhteisen perustan, joka ilmenee erilaisissa kulttuureissa ja erilaisina opetuksina.
Tämän näkemyksen mukaan uskonnon todellinen arvo ei määräydy sen perusteella, kuinka voimakkaasti ihminen puolustaa omaa perinnettään, vaan sen perusteella, kuinka paljon hänen tietoisuutensa, myötätuntonsa, viisautensa ja kykynsä ymmärtää todellisuutta ovat kehittyneet. Uskonto on silloin väline sisäiseen kasvuun eikä päämäärä sinänsä.
Vedalaisen perinteen mukaan jokainen elävä olento etenee pitkän kehitysprosessin kautta. Tietoisuus kasvaa vähitellen kokemusten, tekojen ja oppimisen myötä. Siksi ihmiset eivät ole samalla lähtöviivalla. Se, mikä yhdelle ihmiselle on itsestään selvää, voi toiselle olla vielä käsittämätöntä. Tästä syystä myös opetusten on oltava erilaisia eri ihmisille ja eri kehitysvaiheissa oleville yhteisöille.Sama ero löytyy kaikista suurista uskonnollisista traditioista. On niitä, jotka näkevät pyhissä teksteissä kirjaimia, ja niitä, jotka pyrkivät näkemään niiden merkityksen. On niitä, jotka tarkastelevat uskontoa identiteettinä, ja niitä, jotka käyttävät sitä tietoisuuden muuttamisen välineenä. Ulkoinen uskonto voi erottaa ihmisiä toisistaan, mutta sisäinen ymmärrys pyrkii näkemään sen yhteisen perustan, joka ilmenee erilaisissa kulttuureissa ja erilaisina opetuksina.
Tämän näkemyksen mukaan uskonnon todellinen arvo ei määräydy sen perusteella, kuinka voimakkaasti ihminen puolustaa omaa perinnettään, vaan sen perusteella, kuinka paljon hänen tietoisuutensa, myötätuntonsa, viisautensa ja kykynsä ymmärtää todellisuutta ovat kehittyneet. Uskonto on silloin väline sisäiseen kasvuun eikä päämäärä sinänsä.
Vedalaisen perinteen mukaan jokainen elävä olento etenee pitkän kehitysprosessin kautta. Tietoisuus kasvaa vähitellen kokemusten, tekojen ja oppimisen myötä. Siksi ihmiset eivät ole samalla lähtöviivalla. Se, mikä yhdelle ihmiselle on itsestään selvää, voi toiselle olla vielä käsittämätöntä. Tästä syystä myös opetusten on oltava erilaisia eri ihmisille ja eri kehitysvaiheissa oleville yhteisöille.
Vastuu kasvaa tietoisuuden mukana. Mitä enemmän ihminen ymmärtää tekojensa seurauksia, sitä suurempi vastuu hänellä on niiden vaikutuksista. Tämän vuoksi moraalisia ja karmallisia seurauksia ei tarkastella ainoastaan tekojen ulkoisen muodon perusteella, vaan myös tietoisuuden, aikomusten ja ymmärryksen perusteella.
Tästä näkökulmasta katsottuna uskonnolliset opetukset eivät ole välttämättä keskenään ristiriitaisia, vaan ne voivat olla suunnattuja erilaisille ihmisille erilaisissa olosuhteissa. Jollekin ihmiselle uskonto merkitsee ensisijaisesti moraalisten sääntöjen opettelua. Toiselle se merkitsee filosofista pohdintaa. Kolmannelle se merkitsee rakkauden, palvelun ja Jumalasuhteen syventämistä. Samalla tavoin kuin koulutuksessa on alkeis-, keski- ja korkeampia tasoja, myös henkisessä elämässä voidaan nähdä erilaisia kehitysvaiheita.
Tämän vuoksi vedalainen kulttuuri ei korosta ajatusta, että kaikki ihmiset olisivat velvollisia omaksumaan täsmälleen saman uskonnollisen muodon tai harjoituksen. Olennaisempaa on se, auttaako jokin opetus ihmistä kehittymään seuraavaan vaiheeseen omalla polullaan.
Paramparamme filosofiassa uskonnon korkein tarkoitus ei ole taivaallisten nautintojen saavuttaminen eikä rangaistuksen välttäminen. Tällaiset motiivit voidaan nähdä henkisen kehityksen alkuvaiheina.
Todellinen viisaus ilmenee kykynä nähdä kaikkien elävien olentojen yhteinen henkinen olemus. Oppinut brāhmaṇa, lehmä, elefantti, koira ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäänyt ihminen nähdään pohjimmiltaan samanarvoisina sieluina, vaikka heidän ulkoiset olosuhteensa eroavat toisistaan. Siksi tietoisuuden kehityksen tarkoituksena ei ole synnyttää ylimielisyyttä, vaan myötätuntoa, nöyryyttä ja ymmärrystä.
Mitä syvemmälle ihminen etenee henkisessä elämässä, sitä vähemmän hän keskittyy siihen, mikä erottaa ihmisiä toisistaan, ja sitä enemmän hän alkaa nähdä sen, mikä yhdistää kaikkia eläviä olentoja. - Anonyymi00233
Anonyymi00232 kirjoitti:
Sama ero löytyy kaikista suurista uskonnollisista traditioista. On niitä, jotka näkevät pyhissä teksteissä kirjaimia, ja niitä, jotka pyrkivät näkemään niiden merkityksen. On niitä, jotka tarkastelevat uskontoa identiteettinä, ja niitä, jotka käyttävät sitä tietoisuuden muuttamisen välineenä. Ulkoinen uskonto voi erottaa ihmisiä toisistaan, mutta sisäinen ymmärrys pyrkii näkemään sen yhteisen perustan, joka ilmenee erilaisissa kulttuureissa ja erilaisina opetuksina.
Tämän näkemyksen mukaan uskonnon todellinen arvo ei määräydy sen perusteella, kuinka voimakkaasti ihminen puolustaa omaa perinnettään, vaan sen perusteella, kuinka paljon hänen tietoisuutensa, myötätuntonsa, viisautensa ja kykynsä ymmärtää todellisuutta ovat kehittyneet. Uskonto on silloin väline sisäiseen kasvuun eikä päämäärä sinänsä.
Vedalaisen perinteen mukaan jokainen elävä olento etenee pitkän kehitysprosessin kautta. Tietoisuus kasvaa vähitellen kokemusten, tekojen ja oppimisen myötä. Siksi ihmiset eivät ole samalla lähtöviivalla. Se, mikä yhdelle ihmiselle on itsestään selvää, voi toiselle olla vielä käsittämätöntä. Tästä syystä myös opetusten on oltava erilaisia eri ihmisille ja eri kehitysvaiheissa oleville yhteisöille.
Vastuu kasvaa tietoisuuden mukana. Mitä enemmän ihminen ymmärtää tekojensa seurauksia, sitä suurempi vastuu hänellä on niiden vaikutuksista. Tämän vuoksi moraalisia ja karmallisia seurauksia ei tarkastella ainoastaan tekojen ulkoisen muodon perusteella, vaan myös tietoisuuden, aikomusten ja ymmärryksen perusteella.
Tästä näkökulmasta katsottuna uskonnolliset opetukset eivät ole välttämättä keskenään ristiriitaisia, vaan ne voivat olla suunnattuja erilaisille ihmisille erilaisissa olosuhteissa. Jollekin ihmiselle uskonto merkitsee ensisijaisesti moraalisten sääntöjen opettelua. Toiselle se merkitsee filosofista pohdintaa. Kolmannelle se merkitsee rakkauden, palvelun ja Jumalasuhteen syventämistä. Samalla tavoin kuin koulutuksessa on alkeis-, keski- ja korkeampia tasoja, myös henkisessä elämässä voidaan nähdä erilaisia kehitysvaiheita.
Tämän vuoksi vedalainen kulttuuri ei korosta ajatusta, että kaikki ihmiset olisivat velvollisia omaksumaan täsmälleen saman uskonnollisen muodon tai harjoituksen. Olennaisempaa on se, auttaako jokin opetus ihmistä kehittymään seuraavaan vaiheeseen omalla polullaan.
Paramparamme filosofiassa uskonnon korkein tarkoitus ei ole taivaallisten nautintojen saavuttaminen eikä rangaistuksen välttäminen. Tällaiset motiivit voidaan nähdä henkisen kehityksen alkuvaiheina.
Todellinen viisaus ilmenee kykynä nähdä kaikkien elävien olentojen yhteinen henkinen olemus. Oppinut brāhmaṇa, lehmä, elefantti, koira ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäänyt ihminen nähdään pohjimmiltaan samanarvoisina sieluina, vaikka heidän ulkoiset olosuhteensa eroavat toisistaan. Siksi tietoisuuden kehityksen tarkoituksena ei ole synnyttää ylimielisyyttä, vaan myötätuntoa, nöyryyttä ja ymmärrystä.
Mitä syvemmälle ihminen etenee henkisessä elämässä, sitä vähemmän hän keskittyy siihen, mikä erottaa ihmisiä toisistaan, ja sitä enemmän hän alkaa nähdä sen, mikä yhdistää kaikkia eläviä olentoja.Ainutlaatuisuus on siinä, että tieto on kulkenut opetuslapseusketjussa opettajalta oppilaalle, joten niissä ei ole tapahtunut muutoksia. Yhdistävän voimansa, kaiken kattavan luonteensa ja universaalin lähestymistapansa vuoksi se on ainultlaatuinen.
Länsimaiset oppineet ja filosofit ovat usein tunnustaneet sen suuruuden ja kuvailleet sitä mitä innostavimmalla tavalla. He ovat aina korostaneet sekä tämän monimutkaisuutta että yksinkertaisuutta ja sitä, että se sulautuu täydellisesti jokaisen elämään aina hedelmöityshetkestä siirtymiseen tuonpuoleiseen. Sillä ei ole juurikaan merkitystä, onko ihminen vilpittömästi uskovainen vai ei, oppinut tai lukutaidoton.
Vedalaisuus ei perustu uskoon ja uskonnolliseen dogmiin vaan ihmisen käyttäytymiseen ja elämäntapaan. Tämä selittää myös suvaitsevaisuuden muita uskontoja ja uskomuksia kohtaan. Sen kannattajat uskovat, että kaikki uskonnot ovat erilaisia tapoja palvoa samaa Jumalaa (tai puolijumalaa).
Siksi mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen.
Mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.
Nykyään uskonnon ja tieteen välillä on suuri ero, mitä ei ollut muinoin. Uskonnosta on tullut uskomus, koska se perustuu todistamattomiin postulaatteihin, joita pidetään epätieteellisinä. Tiede sen sijaan perustuu siihen, mitä voidaan havaita ja todistaa kokemuksen avulla.
Mutta silti Vedoissa jäljitetään tiedon kokonaisuutta, ja niissä mainitaan ja jopa kuvataan se, mitä tiede ei vieläkään voi todistaa.
Pyhien tekstien jokaisella sanalla on sekä yleinen että erityinen merkitys, ja lisäksi kaikki sanan muodostavat tavut ovat hyvin toiminnallisia. Äänteellä, kieliopillisella muodolla, tavuihin jakamisella, osilla, sijalla lauseessa, ajan ja mahdollisen toiminnan merkityksellä on suuri semanttinen merkitys. - Anonyymi00234
Anonyymi00233 kirjoitti:
Ainutlaatuisuus on siinä, että tieto on kulkenut opetuslapseusketjussa opettajalta oppilaalle, joten niissä ei ole tapahtunut muutoksia. Yhdistävän voimansa, kaiken kattavan luonteensa ja universaalin lähestymistapansa vuoksi se on ainultlaatuinen.
Länsimaiset oppineet ja filosofit ovat usein tunnustaneet sen suuruuden ja kuvailleet sitä mitä innostavimmalla tavalla. He ovat aina korostaneet sekä tämän monimutkaisuutta että yksinkertaisuutta ja sitä, että se sulautuu täydellisesti jokaisen elämään aina hedelmöityshetkestä siirtymiseen tuonpuoleiseen. Sillä ei ole juurikaan merkitystä, onko ihminen vilpittömästi uskovainen vai ei, oppinut tai lukutaidoton.
Vedalaisuus ei perustu uskoon ja uskonnolliseen dogmiin vaan ihmisen käyttäytymiseen ja elämäntapaan. Tämä selittää myös suvaitsevaisuuden muita uskontoja ja uskomuksia kohtaan. Sen kannattajat uskovat, että kaikki uskonnot ovat erilaisia tapoja palvoa samaa Jumalaa (tai puolijumalaa).
Siksi mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen.
Mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.
Nykyään uskonnon ja tieteen välillä on suuri ero, mitä ei ollut muinoin. Uskonnosta on tullut uskomus, koska se perustuu todistamattomiin postulaatteihin, joita pidetään epätieteellisinä. Tiede sen sijaan perustuu siihen, mitä voidaan havaita ja todistaa kokemuksen avulla.
Mutta silti Vedoissa jäljitetään tiedon kokonaisuutta, ja niissä mainitaan ja jopa kuvataan se, mitä tiede ei vieläkään voi todistaa.
Pyhien tekstien jokaisella sanalla on sekä yleinen että erityinen merkitys, ja lisäksi kaikki sanan muodostavat tavut ovat hyvin toiminnallisia. Äänteellä, kieliopillisella muodolla, tavuihin jakamisella, osilla, sijalla lauseessa, ajan ja mahdollisen toiminnan merkityksellä on suuri semanttinen merkitys.Vedojen tieteellinen arvo ihmiskunnan hyväksi voidaan helposti todentaa.
Ensiksikin meillä on runsaasti tietoa, jonka vedalaiset tietäjät ovat tallentaneet Kirjoituksiin.
Toiseksi jokainen Vedojen osa voidaan todentaa nykyaikaisen tieteen tulosten perusteella ja kolmanneksi se voidaan todentaa välittömällä kokemuksella ihmisen havaintokyvyn tasolla.
Vedat eivät rajoitu aineellisen maailman tutkimiseen, vaan ne koskevat myös ihmistä itseään tutkimuskohteena ja hänen suhdettaan aineelliseen ja henkiseen maailmaan.
Juuri tämä lähestymistapa tutkimukseen tekee vedalaisesta tieteestä täydellisen ja täysin ainutlaatuisen.
Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengelliseen viisauteen, siis yksinoikeutta.
Yksikään uskonto ei voi julistautua henkisen viisauden monopoliasemaan, toisin sanoen yksinoikeuteen. Jos joku väittää, että hänen uskonnollinen suuntauksensa on ainoa ja oikea, se on seurausta tietämättömyydestä, sivistyksen alhaisesta tasosta, joka on vaarallista sekä henkilölle itselleen että koko sivilisaatiolle.
Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys.
Myös entisaikoina korkeakulttuuri ja primitiivinen elämä elivät rinnakkain.
Lisäksi sivistyneet ja sivistymättömät ihmiset elävät rinnakkain jopa nyt saman aikakauden sisällä.
Niinpä afrikkalaisista pygmeistä ja Amazonin intiaaneista ei tule sivistyneitä, sillä Vedojen mukaan ne ovat yksinkertaisesti erilaisia ihmiselämän muotoja.
Erilaisia ihmiselämän muotoja on universumissamme 400 000, kaikki heistä eivät ole biologisia elämänmuotoja.
Mutta jopa maapallolla on erilaisia ihmiselämänmuotoja, biologisia elämänmuotoja, joitakin ihmisiä jne. jotka ovat liian erilaisia keskenään.
Maapallolla elää nykyäänkin hyvin yksinkertaisia ja hyvin kehittyneitä ihmismäisiä olentoja, joiden tietoisuuden taso on hyvin erilainen.
Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.
Koska tietoisuuden taso on kovin erilainen.
Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.
Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.
Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi vaikka sanoa, että älä tapa ihan kaikkia ihmisiä, vaan valikoivasti, koska he ovat eläimen tasolla, he eivät voi ottaa korkeampaa tietoa vastaan lainkaan, paitsi jos heillä on tarpeeksi sukritia edellisistä elämistä, silloin he voivat ottaa vastaan enemmän.
Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne. - Anonyymi00235
Anonyymi00234 kirjoitti:
Vedojen tieteellinen arvo ihmiskunnan hyväksi voidaan helposti todentaa.
Ensiksikin meillä on runsaasti tietoa, jonka vedalaiset tietäjät ovat tallentaneet Kirjoituksiin.
Toiseksi jokainen Vedojen osa voidaan todentaa nykyaikaisen tieteen tulosten perusteella ja kolmanneksi se voidaan todentaa välittömällä kokemuksella ihmisen havaintokyvyn tasolla.
Vedat eivät rajoitu aineellisen maailman tutkimiseen, vaan ne koskevat myös ihmistä itseään tutkimuskohteena ja hänen suhdettaan aineelliseen ja henkiseen maailmaan.
Juuri tämä lähestymistapa tutkimukseen tekee vedalaisesta tieteestä täydellisen ja täysin ainutlaatuisen.
Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengelliseen viisauteen, siis yksinoikeutta.
Yksikään uskonto ei voi julistautua henkisen viisauden monopoliasemaan, toisin sanoen yksinoikeuteen. Jos joku väittää, että hänen uskonnollinen suuntauksensa on ainoa ja oikea, se on seurausta tietämättömyydestä, sivistyksen alhaisesta tasosta, joka on vaarallista sekä henkilölle itselleen että koko sivilisaatiolle.
Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys.
Myös entisaikoina korkeakulttuuri ja primitiivinen elämä elivät rinnakkain.
Lisäksi sivistyneet ja sivistymättömät ihmiset elävät rinnakkain jopa nyt saman aikakauden sisällä.
Niinpä afrikkalaisista pygmeistä ja Amazonin intiaaneista ei tule sivistyneitä, sillä Vedojen mukaan ne ovat yksinkertaisesti erilaisia ihmiselämän muotoja.
Erilaisia ihmiselämän muotoja on universumissamme 400 000, kaikki heistä eivät ole biologisia elämänmuotoja.
Mutta jopa maapallolla on erilaisia ihmiselämänmuotoja, biologisia elämänmuotoja, joitakin ihmisiä jne. jotka ovat liian erilaisia keskenään.
Maapallolla elää nykyäänkin hyvin yksinkertaisia ja hyvin kehittyneitä ihmismäisiä olentoja, joiden tietoisuuden taso on hyvin erilainen.
Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.
Koska tietoisuuden taso on kovin erilainen.
Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.
Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.
Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi vaikka sanoa, että älä tapa ihan kaikkia ihmisiä, vaan valikoivasti, koska he ovat eläimen tasolla, he eivät voi ottaa korkeampaa tietoa vastaan lainkaan, paitsi jos heillä on tarpeeksi sukritia edellisistä elämistä, silloin he voivat ottaa vastaan enemmän.
Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne.Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.
Koska tietoisuuden taso on kovin erilainen.
Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.
Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.
Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi vaikka sanoa, että älä tapa ihan kaikkia ihmisiä, vaan valikoivasti, koska he ovat eläimen tasolla, he eivät voi ottaa korkeampaa tietoa vastaan lainkaan, paitsi jos heillä on tarpeeksi sukritia edellisistä elämistä, silloin he voivat ottaa vastaan enemmän.
Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne.
Mutta hyvin kehittyneet tietävät sen joka tapauksessa, miksi sanoa itsestäänselvyyksiä.
Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.
Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.
Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.
Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.
Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.
Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
Jos joku puhuu taivaista ja paratiiseista, joissa kadut on tehty kullasta, ja jos se on kaikki, mihin ihminen kykenee, ja jos se on hänen motiivinsa yläraja, se on silloin niin.
Itsekkyyden motiivi on ilmeisesti myös tärkeää ennen kuin ottaa seuraavan askelman, hieman korkeamman.
Vedalaisuus ei perustu uskoon ja uskonnolliseen dogmiin.
Vaishnavat ei pyri mihinkään taivaisiin tai paratiiseihin.
Kaikki sellainen on oman edun tavoittelua, tee näin ja pääset paratiisiin, taivaaseen? Mitä se sellainen on? Aikuiset eivät puhu noin,
Itse asiassa se on uskontoa alimmalla tasollaan, suorastaan rikollisella tasolla. Kyse on vain oman edun tavoittelusta, paratiisin nautinnoista ja ikuisen helvetin pelosta. Ja sellaisesta puhuvat aikuiset ihmiset? - Anonyymi00236
Anonyymi00235 kirjoitti:
Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.
Koska tietoisuuden taso on kovin erilainen.
Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.
Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.
Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi vaikka sanoa, että älä tapa ihan kaikkia ihmisiä, vaan valikoivasti, koska he ovat eläimen tasolla, he eivät voi ottaa korkeampaa tietoa vastaan lainkaan, paitsi jos heillä on tarpeeksi sukritia edellisistä elämistä, silloin he voivat ottaa vastaan enemmän.
Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne.
Mutta hyvin kehittyneet tietävät sen joka tapauksessa, miksi sanoa itsestäänselvyyksiä.
Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.
Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.
Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.
Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.
Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.
Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
Jos joku puhuu taivaista ja paratiiseista, joissa kadut on tehty kullasta, ja jos se on kaikki, mihin ihminen kykenee, ja jos se on hänen motiivinsa yläraja, se on silloin niin.
Itsekkyyden motiivi on ilmeisesti myös tärkeää ennen kuin ottaa seuraavan askelman, hieman korkeamman.
Vedalaisuus ei perustu uskoon ja uskonnolliseen dogmiin.
Vaishnavat ei pyri mihinkään taivaisiin tai paratiiseihin.
Kaikki sellainen on oman edun tavoittelua, tee näin ja pääset paratiisiin, taivaaseen? Mitä se sellainen on? Aikuiset eivät puhu noin,
Itse asiassa se on uskontoa alimmalla tasollaan, suorastaan rikollisella tasolla. Kyse on vain oman edun tavoittelusta, paratiisin nautinnoista ja ikuisen helvetin pelosta. Ja sellaisesta puhuvat aikuiset ihmiset?Vaishnavismi alkaa siitä, mihin neljä Vedaa loppuu, siis Rig, Yajur, Sama ja Atharva Veda.
Tämä vaihe on jo ohitettu.
Yli 90 prosenttia Veda-tiedosta on aineellista tietoa, vain loput, alle 10 prosenttia on henkistä.
Nämä neljä Vedaa ovat pääasiassa ihmisille, jotka haluavat jatkaa nauttimista tässä maailmassa eivätkä lainkaan siirtyä henkimaailmaan.
Viimeksi mainitut ovat harvinaisia.
Kaikki muut ovat enimmäkseen materialisteja, jotka haluavat tietää, miten elää kunnolla tässä maailmassa ilman suurempia kärsimystä, miten nauttia, miten olla rikkomatta kosmisia lakeja ja silti nauttia.
Tätä varten ihmisille on annettu käytävä, jota pitkin kulkea. Jos ette riko kosmisia lakeja, ette kärsi paljon, mutta voitte nauttia.
Vaisnavat eivät välitä edes vapautuksesta, muktista, joita on ainakin viittä erilaista, ja impersonalistinen vapautus on vaishnaveille pahempaa kuin mikään helvetti. Ei todellakaan mitään sellaista. - Anonyymi00237
Anonyymi00236 kirjoitti:
Vaishnavismi alkaa siitä, mihin neljä Vedaa loppuu, siis Rig, Yajur, Sama ja Atharva Veda.
Tämä vaihe on jo ohitettu.
Yli 90 prosenttia Veda-tiedosta on aineellista tietoa, vain loput, alle 10 prosenttia on henkistä.
Nämä neljä Vedaa ovat pääasiassa ihmisille, jotka haluavat jatkaa nauttimista tässä maailmassa eivätkä lainkaan siirtyä henkimaailmaan.
Viimeksi mainitut ovat harvinaisia.
Kaikki muut ovat enimmäkseen materialisteja, jotka haluavat tietää, miten elää kunnolla tässä maailmassa ilman suurempia kärsimystä, miten nauttia, miten olla rikkomatta kosmisia lakeja ja silti nauttia.
Tätä varten ihmisille on annettu käytävä, jota pitkin kulkea. Jos ette riko kosmisia lakeja, ette kärsi paljon, mutta voitte nauttia.
Vaisnavat eivät välitä edes vapautuksesta, muktista, joita on ainakin viittä erilaista, ja impersonalistinen vapautus on vaishnaveille pahempaa kuin mikään helvetti. Ei todellakaan mitään sellaista."Hän ennusti Ukrainan vallankumouksen, hän ennusti, että Kiina valtaa maailman markkinoidensa avulla. Hän ennusti, koska hän on Trikalagya, hän näkee ajan läpi."
Vedat ennustivat tällaisia asioita tuhansia vuosia sitten, ja kristityt väittävät, että Vedat ovat peräisin luolista, oopiumiluolista. Miten ne siis voisivat ennustaa nykyajan tapahtumia luolissa, ja sitä paitsi Vedat ovat täynnä tiedettä, olivatko luolamiehet silloin yhtä älykkäitä kuin nykyajan tiedemiehet?
Kristityn on liian vaikea myöntää, että Vedat ovat superälykkäitä, yli-älyllisiä ja että näin pitkälle edennyt tiede olisi voitu aikaansaada ”luolissa”, joissa kristityn mukaan Vedat ”keksittiin”.
Vedat ovat täynnä tiedettä, johon vasta nykyajan tiedemiehet ovat vähitellen pääsemässä kiinni.
Kristitylle tämä on sietämätöntä, eikä siitä pääse yli millään. - Anonyymi00238
Anonyymi00237 kirjoitti:
"Hän ennusti Ukrainan vallankumouksen, hän ennusti, että Kiina valtaa maailman markkinoidensa avulla. Hän ennusti, koska hän on Trikalagya, hän näkee ajan läpi."
Vedat ennustivat tällaisia asioita tuhansia vuosia sitten, ja kristityt väittävät, että Vedat ovat peräisin luolista, oopiumiluolista. Miten ne siis voisivat ennustaa nykyajan tapahtumia luolissa, ja sitä paitsi Vedat ovat täynnä tiedettä, olivatko luolamiehet silloin yhtä älykkäitä kuin nykyajan tiedemiehet?
Kristityn on liian vaikea myöntää, että Vedat ovat superälykkäitä, yli-älyllisiä ja että näin pitkälle edennyt tiede olisi voitu aikaansaada ”luolissa”, joissa kristityn mukaan Vedat ”keksittiin”.
Vedat ovat täynnä tiedettä, johon vasta nykyajan tiedemiehet ovat vähitellen pääsemässä kiinni.
Kristitylle tämä on sietämätöntä, eikä siitä pääse yli millään.Vedat ovat kuin puu, jossa on monia oksia. Niiden äänillä on yhteinen juuri, yksi lähde. Se, jolla on ymmärrystä, pääsee varmasti juurelle, liikkuipa hän mitä haaraa pitkin tahansa. "Mene tuohon suuntaan. Sen, mitä etsit, löydät puun juurelta. Kukin oksa on totuuden erillinen puoli, mutta se itse ruumiillistuu kokonaisuutena juuressa. Mene sinne, niin kuulet äänen, joka voi sammuttaa janosi. Ei ole mitään järkeä matkustaa oksalta toiselle. Kun kuulette Kokonaisuuden äänen, kuulette sen yksittäisten osien äänen.
- Anonyymi00239
Anonyymi00238 kirjoitti:
Vedat ovat kuin puu, jossa on monia oksia. Niiden äänillä on yhteinen juuri, yksi lähde. Se, jolla on ymmärrystä, pääsee varmasti juurelle, liikkuipa hän mitä haaraa pitkin tahansa. "Mene tuohon suuntaan. Sen, mitä etsit, löydät puun juurelta. Kukin oksa on totuuden erillinen puoli, mutta se itse ruumiillistuu kokonaisuutena juuressa. Mene sinne, niin kuulet äänen, joka voi sammuttaa janosi. Ei ole mitään järkeä matkustaa oksalta toiselle. Kun kuulette Kokonaisuuden äänen, kuulette sen yksittäisten osien äänen.
Virheellinen käsitys itsestä
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Muutama lause A. Maharajan luennoista:
Käännösvirheet suomen kielllä.
Virheellinen käsitys itsestä
Kaikki, mitä nyt koemme itsessämme, on pelkkä väärä käsitys, harha. Mutta nyt olemme hyvin kiintyneitä siihen. Olemme hyvin kiintyneitä kehoomme.
Olemus, se, mitä olemme nyt, ei ole vain jotain meitä muistuttavaa. Se on negatiivinen osa jäävuorta. Ja kaikki, mikä on tämän olemuksen jatke, on negatiivinen jatke. Negatiivinen jatke meistä itsestämme. Kaikki, mitä tiedämme, kaikki kokemuksemme tästä maailmasta, kaikki käsityksemme, kaikki tämä on negatiivinen jatke tälle fyysiselle keholle. Kun puhumme henkisestä kehosta, henkisestä tietoisuudesta, kaikki, mitä meillä on, on luonteeltaan täysin erilaista.
Haluamme rakkautta. Emme voi elää ilman rakkautta....
Miksi? Koska se on luontomme. Emme voi elää ilman sitä. Emme voi elää ilman rakkautta. Emme voi elää ilman ystävyyttä. Emme voi elää ilman itsensä uhraamista. Siksi yritämme tehdä kaikkea tätä. Mutta yritämme olla perhosia toukkien ruumiissa. Siinä on suurin ongelma. Juuri siksi meitä odottaa pettymys tässä maailmassa. - Anonyymi00240
Anonyymi00239 kirjoitti:
Virheellinen käsitys itsestä
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Muutama lause A. Maharajan luennoista:
Käännösvirheet suomen kielllä.
Virheellinen käsitys itsestä
Kaikki, mitä nyt koemme itsessämme, on pelkkä väärä käsitys, harha. Mutta nyt olemme hyvin kiintyneitä siihen. Olemme hyvin kiintyneitä kehoomme.
Olemus, se, mitä olemme nyt, ei ole vain jotain meitä muistuttavaa. Se on negatiivinen osa jäävuorta. Ja kaikki, mikä on tämän olemuksen jatke, on negatiivinen jatke. Negatiivinen jatke meistä itsestämme. Kaikki, mitä tiedämme, kaikki kokemuksemme tästä maailmasta, kaikki käsityksemme, kaikki tämä on negatiivinen jatke tälle fyysiselle keholle. Kun puhumme henkisestä kehosta, henkisestä tietoisuudesta, kaikki, mitä meillä on, on luonteeltaan täysin erilaista.
Haluamme rakkautta. Emme voi elää ilman rakkautta....
Miksi? Koska se on luontomme. Emme voi elää ilman sitä. Emme voi elää ilman rakkautta. Emme voi elää ilman ystävyyttä. Emme voi elää ilman itsensä uhraamista. Siksi yritämme tehdä kaikkea tätä. Mutta yritämme olla perhosia toukkien ruumiissa. Siinä on suurin ongelma. Juuri siksi meitä odottaa pettymys tässä maailmassa.Sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastetaan tänne.
On väärin sanoa, että ihmisillä on sielu; todellisuudessa elävät olennot ovat itse sieluja, joilla on väliaikain fyysinen keho.
Sanotaan, että ihmisellä on sielu, kun he puhuvat alkeelliselle yleisölle, jotta he voivat ymmärtää edes jotain, heidän ymmärryksensä tasoa vastaavasti.
Sielu heijastuu kokonaisuudessaan toisesta ulottuvuudesta sydämen ALUEELLE. Sielu ei ole fyysisessä sydämessä, vaan METAFYYSISESSÄ sydämessä. - Anonyymi00241
Anonyymi00240 kirjoitti:
Sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastetaan tänne.
On väärin sanoa, että ihmisillä on sielu; todellisuudessa elävät olennot ovat itse sieluja, joilla on väliaikain fyysinen keho.
Sanotaan, että ihmisellä on sielu, kun he puhuvat alkeelliselle yleisölle, jotta he voivat ymmärtää edes jotain, heidän ymmärryksensä tasoa vastaavasti.
Sielu heijastuu kokonaisuudessaan toisesta ulottuvuudesta sydämen ALUEELLE. Sielu ei ole fyysisessä sydämessä, vaan METAFYYSISESSÄ sydämessä.Ihmiset eivät ole aina valmiita vastaanottamaan tällaista tietoa.
Tätä voidaan havainnollistaa vertauksella: miksi siemenet eivät kasva kivillä? Ei siksi, että siemen olisi väärä, vaan siksi, että maa ei ole sopiva.
Samalla tavalla tieto on kuin siemen, joka tarvitsee vastaanottavan ”maaperän” — eli sydämen tilan, uskon ja tietoisuuden.
Ihmisen sydän voi kovettua elämän kokemusten, väärän seuran tai kielteisten vaikutteiden vuoksi. Tällöin se ei helposti vastaanota syvällistä tietoa. - Anonyymi00242
Anonyymi00241 kirjoitti:
Ihmiset eivät ole aina valmiita vastaanottamaan tällaista tietoa.
Tätä voidaan havainnollistaa vertauksella: miksi siemenet eivät kasva kivillä? Ei siksi, että siemen olisi väärä, vaan siksi, että maa ei ole sopiva.
Samalla tavalla tieto on kuin siemen, joka tarvitsee vastaanottavan ”maaperän” — eli sydämen tilan, uskon ja tietoisuuden.
Ihmisen sydän voi kovettua elämän kokemusten, väärän seuran tai kielteisten vaikutteiden vuoksi. Tällöin se ei helposti vastaanota syvällistä tietoa.Vielä muutama viestiä täältä.
https://www.youtube.com/watch?v=xr6ZXhsnSpQ
Muinaiset pyhät tekstit kuvaavat hämmästyttävää fyysisen kehon asteittaisen henkistymisen prosessia, joka käynnistyy juuri sillä hetkellä, kun ihminen alkaa toimia ilman itsekkäitä motiiveja. Kuten tiedämme jo karmallisten solmujen mekanismia koskevasta tarkastelusta, juuri oman työn tuloksiin kohdistuva itsekäs kiintymys muodostaa vahvat näkymättömät kahleet.
Kun motiivi kuitenkin muuttuu epäitsekkääksi palveluksi, itse toiminnan luonne muuttuu. Karkeista elementeistä koostuva fyysinen olemus lakkaa olemasta raskas ankkuri, joka pitää henkeä syntymien kiertokulussa. Siitä tulee tarkoin säädetty väline, eräänlainen linssi, jonka läpi sisäinen valo alkaa esteettä virrata ympäröivään tilaan.
Aiemmin nautintojen vastaanottamisen kanavina toimineista aistielimistä tulee välineitä luomiseen ja muiden elävien olentojen auttamiseen. Sisäisen paradigman muuttuessa myös ympäröivän tilan havaitseminen muuttuu perusteellisesti.
Tavalliselle mielelle, jota väärän egon tiukat rajat ehdollistavat, koko ulkoinen maailma on valtava resurssivarasto, joka on tarkoitettu yksinomaan henkilökohtaiseen kulutukseen ja hyödyntämiseen. Luonto nähdään materiaalien lähteenä, eläimet vetovoimana ja muut ihmiset kilpailijoina tai hyödyllisinä välineinä omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tietoisuuden muuttuessa tämä aggressiivinen kuluttamisen malli kuitenkin hajoaa kokonaan.
Ihminen alkaa nähdä kaiken elämän monimuotoisuuden yhteisen henkisen luonnon. Puu, joki tai sattumalta kohdattu kanssakulkija lakkaa olemasta eloton taustaobjekti. Ympäristö alkaa näyttäytyä elävänä, hengittävänä organismina, joka vaatii huolenpitoa ja kunnioitusta. Halu hallita ja alistaa katoaa ja antaa tilaa syvälle yhteenkuuluvuuden tunteelle kaiken olevan kanssa. Tila ei enää kätke sisäänsä uhkaa, jota vastaan olisi jatkuvasti puolustauduttava, vaan siitä tulee harmonisen yhteistyön kenttä.
Tämä hienovarainen raja orjuuden ja vapauden välillä havainnollistuu erinomaisesti klassisessa vuoropuhelussa valaistuneen opettajan ja hänen nuoren oppilaansa välillä, joka on säilynyt muinaisissa tutkielmissa.
Pitkien askeettisten harjoitusten uuvuttama ja kaikkea yhteyttä maalliseen hälinään pelkäävä oppilas esitti opettajalle kysymyksen. Hän kysyi, eikö aineellinen luonto itsessään ole alkuperäinen paha, luomisen likainen virhe, josta tulisi pysyä mahdollisimman kaukana mielen puhtauden säilyttämiseksi.
Opettaja hymyili, osoitti tulisijassa palavaa tulta ja vastasi rauhallisesti: ”Katso tätä liekkiä. Onko sillä pahoja aikomuksia? Sama tuli, joka lämmittää āśramiamme kylmänä yönä ja auttaa valmistamaan ruokaa, kykenee huolimattomasti käsiteltynä polttamaan kokonaisen kylän maan tasalle. Aine on täysin neutraalia. Siinä ei ole pisaraakaan pahuutta tai pahetta. Pahaa on vain oma vääristynyt ja ahne suhtautumisesi siihen. Heti kun lakkaat vaatimasta maailmalta nautintoja ja yrität omistaa sen lahjat itsellesi, näet, että fyysinen kosmos on puhdas temppeli eikä vankiselli.”
Juuri tämä muutos ymmärryksessä antaa meille mahdollisuuden tarkastella maailmankaikkeuden rakennetta täysin uudella tavalla. Aineellinen kosmos ei missään olosuhteissa ole Luojan tekninen virhe tai epäonnistuneen kokeen sivutuote, josta pitäisi mahdollisimman nopeasti poistua. Päinvastoin, se näyttäytyy nerokkaasti suunniteltuna ja uskomattoman tarkkana välineenä karkean tietoisuuden hienosäätämiseen.
Tämän maailman jokainen yksityiskohta painovoimasta vuodenaikojen vaihtumiseen on luotu matemaattisella täydellisyydellä tarjoamaan eläville olennoille ihanteelliset olosuhteet kokemusten saamiseen. Kun ihminen lakkaa taistelemasta ainetta vastaan ja alkaa tutkia sen lakeja kunnioittavasti, itse tiheä energia alkaa tehdä yhteistyötä hänen kanssaan ja paljastaa syvällisiä salaisuuksiaan. - Anonyymi00243
Anonyymi00242 kirjoitti:
Vielä muutama viestiä täältä.
https://www.youtube.com/watch?v=xr6ZXhsnSpQ
Muinaiset pyhät tekstit kuvaavat hämmästyttävää fyysisen kehon asteittaisen henkistymisen prosessia, joka käynnistyy juuri sillä hetkellä, kun ihminen alkaa toimia ilman itsekkäitä motiiveja. Kuten tiedämme jo karmallisten solmujen mekanismia koskevasta tarkastelusta, juuri oman työn tuloksiin kohdistuva itsekäs kiintymys muodostaa vahvat näkymättömät kahleet.
Kun motiivi kuitenkin muuttuu epäitsekkääksi palveluksi, itse toiminnan luonne muuttuu. Karkeista elementeistä koostuva fyysinen olemus lakkaa olemasta raskas ankkuri, joka pitää henkeä syntymien kiertokulussa. Siitä tulee tarkoin säädetty väline, eräänlainen linssi, jonka läpi sisäinen valo alkaa esteettä virrata ympäröivään tilaan.
Aiemmin nautintojen vastaanottamisen kanavina toimineista aistielimistä tulee välineitä luomiseen ja muiden elävien olentojen auttamiseen. Sisäisen paradigman muuttuessa myös ympäröivän tilan havaitseminen muuttuu perusteellisesti.
Tavalliselle mielelle, jota väärän egon tiukat rajat ehdollistavat, koko ulkoinen maailma on valtava resurssivarasto, joka on tarkoitettu yksinomaan henkilökohtaiseen kulutukseen ja hyödyntämiseen. Luonto nähdään materiaalien lähteenä, eläimet vetovoimana ja muut ihmiset kilpailijoina tai hyödyllisinä välineinä omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tietoisuuden muuttuessa tämä aggressiivinen kuluttamisen malli kuitenkin hajoaa kokonaan.
Ihminen alkaa nähdä kaiken elämän monimuotoisuuden yhteisen henkisen luonnon. Puu, joki tai sattumalta kohdattu kanssakulkija lakkaa olemasta eloton taustaobjekti. Ympäristö alkaa näyttäytyä elävänä, hengittävänä organismina, joka vaatii huolenpitoa ja kunnioitusta. Halu hallita ja alistaa katoaa ja antaa tilaa syvälle yhteenkuuluvuuden tunteelle kaiken olevan kanssa. Tila ei enää kätke sisäänsä uhkaa, jota vastaan olisi jatkuvasti puolustauduttava, vaan siitä tulee harmonisen yhteistyön kenttä.
Tämä hienovarainen raja orjuuden ja vapauden välillä havainnollistuu erinomaisesti klassisessa vuoropuhelussa valaistuneen opettajan ja hänen nuoren oppilaansa välillä, joka on säilynyt muinaisissa tutkielmissa.
Pitkien askeettisten harjoitusten uuvuttama ja kaikkea yhteyttä maalliseen hälinään pelkäävä oppilas esitti opettajalle kysymyksen. Hän kysyi, eikö aineellinen luonto itsessään ole alkuperäinen paha, luomisen likainen virhe, josta tulisi pysyä mahdollisimman kaukana mielen puhtauden säilyttämiseksi.
Opettaja hymyili, osoitti tulisijassa palavaa tulta ja vastasi rauhallisesti: ”Katso tätä liekkiä. Onko sillä pahoja aikomuksia? Sama tuli, joka lämmittää āśramiamme kylmänä yönä ja auttaa valmistamaan ruokaa, kykenee huolimattomasti käsiteltynä polttamaan kokonaisen kylän maan tasalle. Aine on täysin neutraalia. Siinä ei ole pisaraakaan pahuutta tai pahetta. Pahaa on vain oma vääristynyt ja ahne suhtautumisesi siihen. Heti kun lakkaat vaatimasta maailmalta nautintoja ja yrität omistaa sen lahjat itsellesi, näet, että fyysinen kosmos on puhdas temppeli eikä vankiselli.”
Juuri tämä muutos ymmärryksessä antaa meille mahdollisuuden tarkastella maailmankaikkeuden rakennetta täysin uudella tavalla. Aineellinen kosmos ei missään olosuhteissa ole Luojan tekninen virhe tai epäonnistuneen kokeen sivutuote, josta pitäisi mahdollisimman nopeasti poistua. Päinvastoin, se näyttäytyy nerokkaasti suunniteltuna ja uskomattoman tarkkana välineenä karkean tietoisuuden hienosäätämiseen.
Tämän maailman jokainen yksityiskohta painovoimasta vuodenaikojen vaihtumiseen on luotu matemaattisella täydellisyydellä tarjoamaan eläville olennoille ihanteelliset olosuhteet kokemusten saamiseen. Kun ihminen lakkaa taistelemasta ainetta vastaan ja alkaa tutkia sen lakeja kunnioittavasti, itse tiheä energia alkaa tehdä yhteistyötä hänen kanssaan ja paljastaa syvällisiä salaisuuksiaan. - Anonyymi00244
Anonyymi00242 kirjoitti:
Vielä muutama viestiä täältä.
https://www.youtube.com/watch?v=xr6ZXhsnSpQ
Muinaiset pyhät tekstit kuvaavat hämmästyttävää fyysisen kehon asteittaisen henkistymisen prosessia, joka käynnistyy juuri sillä hetkellä, kun ihminen alkaa toimia ilman itsekkäitä motiiveja. Kuten tiedämme jo karmallisten solmujen mekanismia koskevasta tarkastelusta, juuri oman työn tuloksiin kohdistuva itsekäs kiintymys muodostaa vahvat näkymättömät kahleet.
Kun motiivi kuitenkin muuttuu epäitsekkääksi palveluksi, itse toiminnan luonne muuttuu. Karkeista elementeistä koostuva fyysinen olemus lakkaa olemasta raskas ankkuri, joka pitää henkeä syntymien kiertokulussa. Siitä tulee tarkoin säädetty väline, eräänlainen linssi, jonka läpi sisäinen valo alkaa esteettä virrata ympäröivään tilaan.
Aiemmin nautintojen vastaanottamisen kanavina toimineista aistielimistä tulee välineitä luomiseen ja muiden elävien olentojen auttamiseen. Sisäisen paradigman muuttuessa myös ympäröivän tilan havaitseminen muuttuu perusteellisesti.
Tavalliselle mielelle, jota väärän egon tiukat rajat ehdollistavat, koko ulkoinen maailma on valtava resurssivarasto, joka on tarkoitettu yksinomaan henkilökohtaiseen kulutukseen ja hyödyntämiseen. Luonto nähdään materiaalien lähteenä, eläimet vetovoimana ja muut ihmiset kilpailijoina tai hyödyllisinä välineinä omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tietoisuuden muuttuessa tämä aggressiivinen kuluttamisen malli kuitenkin hajoaa kokonaan.
Ihminen alkaa nähdä kaiken elämän monimuotoisuuden yhteisen henkisen luonnon. Puu, joki tai sattumalta kohdattu kanssakulkija lakkaa olemasta eloton taustaobjekti. Ympäristö alkaa näyttäytyä elävänä, hengittävänä organismina, joka vaatii huolenpitoa ja kunnioitusta. Halu hallita ja alistaa katoaa ja antaa tilaa syvälle yhteenkuuluvuuden tunteelle kaiken olevan kanssa. Tila ei enää kätke sisäänsä uhkaa, jota vastaan olisi jatkuvasti puolustauduttava, vaan siitä tulee harmonisen yhteistyön kenttä.
Tämä hienovarainen raja orjuuden ja vapauden välillä havainnollistuu erinomaisesti klassisessa vuoropuhelussa valaistuneen opettajan ja hänen nuoren oppilaansa välillä, joka on säilynyt muinaisissa tutkielmissa.
Pitkien askeettisten harjoitusten uuvuttama ja kaikkea yhteyttä maalliseen hälinään pelkäävä oppilas esitti opettajalle kysymyksen. Hän kysyi, eikö aineellinen luonto itsessään ole alkuperäinen paha, luomisen likainen virhe, josta tulisi pysyä mahdollisimman kaukana mielen puhtauden säilyttämiseksi.
Opettaja hymyili, osoitti tulisijassa palavaa tulta ja vastasi rauhallisesti: ”Katso tätä liekkiä. Onko sillä pahoja aikomuksia? Sama tuli, joka lämmittää āśramiamme kylmänä yönä ja auttaa valmistamaan ruokaa, kykenee huolimattomasti käsiteltynä polttamaan kokonaisen kylän maan tasalle. Aine on täysin neutraalia. Siinä ei ole pisaraakaan pahuutta tai pahetta. Pahaa on vain oma vääristynyt ja ahne suhtautumisesi siihen. Heti kun lakkaat vaatimasta maailmalta nautintoja ja yrität omistaa sen lahjat itsellesi, näet, että fyysinen kosmos on puhdas temppeli eikä vankiselli.”
Juuri tämä muutos ymmärryksessä antaa meille mahdollisuuden tarkastella maailmankaikkeuden rakennetta täysin uudella tavalla. Aineellinen kosmos ei missään olosuhteissa ole Luojan tekninen virhe tai epäonnistuneen kokeen sivutuote, josta pitäisi mahdollisimman nopeasti poistua. Päinvastoin, se näyttäytyy nerokkaasti suunniteltuna ja uskomattoman tarkkana välineenä karkean tietoisuuden hienosäätämiseen.
Tämän maailman jokainen yksityiskohta painovoimasta vuodenaikojen vaihtumiseen on luotu matemaattisella täydellisyydellä tarjoamaan eläville olennoille ihanteelliset olosuhteet kokemusten saamiseen. Kun ihminen lakkaa taistelemasta ainetta vastaan ja alkaa tutkia sen lakeja kunnioittavasti, itse tiheä energia alkaa tehdä yhteistyötä hänen kanssaan ja paljastaa syvällisiä salaisuuksiaan."Idän saatanallisissa opeissa" ei ole sellaista ajatusta. Idässä kukaan ei väitä, että vain heidän polkunsa on ainoa oikea. Kukaan ei pakota ketään omaan uskoonsa, sillä ymmärretään, ettei ole mitään, mistä pitäisi pelastua. Polkuja on tuhansia, ja ne ole askeleita samalla polulla. Jos jokin uskonto on alkeellinen, se sopii alkeellisemmalle yleisölle. Myös se, että 1 + 1 = 2, on tärkeä tietää, vaikka myöhemmin siirtyisikin korkeampaan matematiikkaan.
”Idän saatanallisiss opeissa” ei esiinny ajatusta siitä, että vain yksi oppi, uskonto tai henkinen polku olisi ainoa oikea ja kaikki muut väärässä. Sen sijaan lähtökohtana on näkemys, että ihmiset ovat erilaisissa kehitysvaiheissa ja siksi myös heidän tarpeensa, ymmärryksensä ja tapansa etsiä totuutta vaihtelevat. Tästä syystä ei ole mielekästä ajatella, että sama tie sopisi kaikille.
”Idän saatanallisiss opeissa” ei myöskään korosteta ajatusta siitä, että ihminen olisi pelastettava jostakin ulkopuolisesta uhasta. Sen sijaan huomio kohdistuu tietoisuuden kehittymiseen, oman mielen ymmärtämiseen ja siihen, että ihminen oppii näkemään todellisuuden yhä selkeämmin. Tämän vuoksi ei nähdä tarvetta pakottaa ketään omaksumaan tiettyä uskoa tai maailmankuvaa. Jokaisen katsotaan kulkevan omaa polkuaan omassa tahdissaan.
Erilaisia polkuja on lukemattomia, mutta ne voidaan nähdä saman päämäärän erilaisina ilmentyminä. Ne ovat vain erilaisia askelia tai näkökulmia, jotka vastaavat ihmisten erilaisia valmiuksia. Se, mikä on yhdelle ihmiselle syvällinen ja toimiva opetus, voi toiselle olla liian vaikea tai ennenaikainen. Vastaavasti yksinkertaisempi opetus ei ole arvoton vain siksi, että joku toinen on kulkenut pidemmälle.
Tätä voi verrata matematiikan opiskeluun. Jokainen oppii ensin, että yksi plus yksi on kaksi. Tämä tieto ei ole virheellinen tai tarpeeton, vaikka myöhemmin opiskeltaisiin differentiaaliyhtälöitä tai kvanttifysiikan matematiikkaa. Päinvastoin, korkeampi ymmärrys rakentuu perustan varaan. Samalla tavoin idässä ajatellaan, että eri uskonnot, filosofiat ja harjoitukset palvelevat ihmisiä heidän senhetkisessä kehitysvaiheessaan. Mikään vaihe ei ole sinänsä väärä, vaan jokaisella on oma tarkoituksensa osana laajempaa kasvun ja ymmärryksen prosessia. - Anonyymi00245
Anonyymi00244 kirjoitti:
"Idän saatanallisissa opeissa" ei ole sellaista ajatusta. Idässä kukaan ei väitä, että vain heidän polkunsa on ainoa oikea. Kukaan ei pakota ketään omaan uskoonsa, sillä ymmärretään, ettei ole mitään, mistä pitäisi pelastua. Polkuja on tuhansia, ja ne ole askeleita samalla polulla. Jos jokin uskonto on alkeellinen, se sopii alkeellisemmalle yleisölle. Myös se, että 1 1 = 2, on tärkeä tietää, vaikka myöhemmin siirtyisikin korkeampaan matematiikkaan.
”Idän saatanallisiss opeissa” ei esiinny ajatusta siitä, että vain yksi oppi, uskonto tai henkinen polku olisi ainoa oikea ja kaikki muut väärässä. Sen sijaan lähtökohtana on näkemys, että ihmiset ovat erilaisissa kehitysvaiheissa ja siksi myös heidän tarpeensa, ymmärryksensä ja tapansa etsiä totuutta vaihtelevat. Tästä syystä ei ole mielekästä ajatella, että sama tie sopisi kaikille.
”Idän saatanallisiss opeissa” ei myöskään korosteta ajatusta siitä, että ihminen olisi pelastettava jostakin ulkopuolisesta uhasta. Sen sijaan huomio kohdistuu tietoisuuden kehittymiseen, oman mielen ymmärtämiseen ja siihen, että ihminen oppii näkemään todellisuuden yhä selkeämmin. Tämän vuoksi ei nähdä tarvetta pakottaa ketään omaksumaan tiettyä uskoa tai maailmankuvaa. Jokaisen katsotaan kulkevan omaa polkuaan omassa tahdissaan.
Erilaisia polkuja on lukemattomia, mutta ne voidaan nähdä saman päämäärän erilaisina ilmentyminä. Ne ovat vain erilaisia askelia tai näkökulmia, jotka vastaavat ihmisten erilaisia valmiuksia. Se, mikä on yhdelle ihmiselle syvällinen ja toimiva opetus, voi toiselle olla liian vaikea tai ennenaikainen. Vastaavasti yksinkertaisempi opetus ei ole arvoton vain siksi, että joku toinen on kulkenut pidemmälle.
Tätä voi verrata matematiikan opiskeluun. Jokainen oppii ensin, että yksi plus yksi on kaksi. Tämä tieto ei ole virheellinen tai tarpeeton, vaikka myöhemmin opiskeltaisiin differentiaaliyhtälöitä tai kvanttifysiikan matematiikkaa. Päinvastoin, korkeampi ymmärrys rakentuu perustan varaan. Samalla tavoin idässä ajatellaan, että eri uskonnot, filosofiat ja harjoitukset palvelevat ihmisiä heidän senhetkisessä kehitysvaiheessaan. Mikään vaihe ei ole sinänsä väärä, vaan jokaisella on oma tarkoituksensa osana laajempaa kasvun ja ymmärryksen prosessia.Tätä voi verrata matematiikan opiskeluun. Jokainen oppii ensin, että yksi plus yksi on kaksi. Tämä tieto ei ole virheellinen tai tarpeeton, vaikka myöhemmin opiskeltaisiin differentiaaliyhtälöitä tai kvanttifysiikan matematiikkaa. Päinvastoin, korkeampi ymmärrys rakentuu perustan varaan. Samalla tavoin idässä ajatellaan, että eri uskonnot, filosofiat ja harjoitukset palvelevat ihmisiä heidän senhetkisessä kehitysvaiheessaan. Mikään vaihe ei ole sinänsä väärä, vaan jokaisella on oma tarkoituksensa osana laajempaa kasvun ja ymmärryksen prosessia.
- Anonyymi00246
Anonyymi00245 kirjoitti:
Tätä voi verrata matematiikan opiskeluun. Jokainen oppii ensin, että yksi plus yksi on kaksi. Tämä tieto ei ole virheellinen tai tarpeeton, vaikka myöhemmin opiskeltaisiin differentiaaliyhtälöitä tai kvanttifysiikan matematiikkaa. Päinvastoin, korkeampi ymmärrys rakentuu perustan varaan. Samalla tavoin idässä ajatellaan, että eri uskonnot, filosofiat ja harjoitukset palvelevat ihmisiä heidän senhetkisessä kehitysvaiheessaan. Mikään vaihe ei ole sinänsä väärä, vaan jokaisella on oma tarkoituksensa osana laajempaa kasvun ja ymmärryksen prosessia.
Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen (sensuroinnin jälkeinen kristinusko)se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
- Anonyymi00247
Anonyymi00246 kirjoitti:
Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen (sensuroinnin jälkeinen kristinusko)se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
- Anonyymi00248
Anonyymi00247 kirjoitti:
Jeesuksen sanat apokryfissä ovat universaalin viisauden kokoelma – jotain, mitä ei löydy kanonisista pyhistä kirjoituksista
- Anonyymi00249
Anonyymi00248 kirjoitti:
Jeesuksen sanat apokryfissä ovat universaalin viisauden kokoelma – jotain, mitä ei löydy kanonisista pyhistä kirjoituksista
Se, mitä Raamatusta on poistettu, on tärkeämpää kuin se, mitä siihen on säilytetty
- Anonyymi00250
Anonyymi00249 kirjoitti:
Se, mitä Raamatusta on poistettu, on tärkeämpää kuin se, mitä siihen on säilytetty
Apokryfiset evankeliumit ja Jeesuksen sanat
Apokryfiset evankeliumit (kuten Tuomaan evankeliumi) tarjoavat mielenkiintoisia lisätietoja Jeesuksen opetuksista, joita ei löydy perinteisistä kanonisista evankeliumeista. Esimerkiksi Tuomaan evankeliumissa Jeesus opettaa enemmän persoonallista valaistumista ja sisäistä ymmärrystä, mikä muistuttaa hyvin läheisesti idän filosofioita.
Joitain esimerkkejä apokryfista:
Tuomaan evankeliumissa Jeesus puhuu "sisäisestä valosta" ja "itsen tuntemisesta" – nämä teemat ovat hyvin samankaltaisia kuin buddhalaisessa meditaatiossa tai vedantassa.
"Kun te löydätte itsenne, silloin te löydätte minut. Ja kun te olette löytänyt minut, te löydätte kuninkuuden, ja kun te olette löytäneet kuninkuuden, te menette taivasten valtakuntaan." (Tuomaan evankeliumi, 108)
Muut apokryfiset evankeliumit kuten Maria Magdaleenan evankeliumi ja Filippuksen evankeliumi keskittyvät enemmän Jeesuksen opetuksiin, jotka liittyvät sisäiseen valaistumiseen ja henkiseen vapautumiseen – jälleen, samoja teemoja, joita idän filosofiat käsittelevät.
Raamatun tekstin ja Jeesuksen alkuperäisen sanoman suhde
Tämä on keskeinen kysymys, jonka nostan esille: Raamatun evankeliumeissa ei ole Jeesuksen alkuperäistä opetusta juuri lainkaan, tai erittäin vähän. Monet historioitsijat ja teologit ovat samaa mieltä siitä, että mitä me nykyään pidämme "Raamatun Jeesuksena", on toisen ja kolmannen polven tulkinta siitä, mitä Jeesus alun perin sanoi ja teki.
Raamatun evankeliumit (Matteus, Markus, Luukas, Johannes) on kirjoitettu noin 30–60 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Näissä kirjoituksissa on jo teologista muokkausta ja historiallisia tulkintoja, jotka heijastavat varhaisen kirkon kehitystä, eivätkä ole pelkästään historiallisia faktoja Jeesuksen sanomasta.
Evankeliumit eivät ole Jeesuksen sanakirja. Ne ovat uskon ja opetusten esityksiä, joissa on mukana kirjoittajien henkilökohtaiset tulkinnat, ja ne on käännetty ja muokattu eri kielille. Monet Jeesuksen alkuperäiset sanat ja opetukset ovat jääneet kadoksiin tai muutettuina.
Teologinen kehitys ja dogmaattinen muokkaus
Kristillinen teologia ja dogmaattinen kehitys ovat osittain luoneet kuvan Jeesuksesta, joka poikkeaa alkuperäisestä:
Jeesuksen jumalallistaminen (esim. "Jeesus on Jumalan Poika") kehittyi kirkollisessa teologiassa, ja tätä ei löydy suoraan Raamatun alkuperäisistä teksteistä.
Ristiinnaulitseminen ja pelastusoppi: Vaikka Jeesus varmasti puhui pelastuksesta ja Jumalan valtakunnasta, pelastusoppi on monilta osin saanut dogmaattista muotoa myöhemmin, erityisesti Paavalin kirjeissä, joissa hän painottaa Jeesuksen kuoleman merkitystä maailman syntien sovittajana. Tämä on monin tavoin keskeneräinen prosessi, joka muuttui ajan myötä.
Yhteys idän opetuksiin
Jeesuksen alkuperäinen sanoma, erityisesti rakkaus ja sisäinen muutos, muistuttaa idän filosofioita:
Että kärsimys poistetaan myötätunnon, rakkauden ja tietoisuuden avulla.
Tässä on tärkeä oivallus: Jeesuksen alkuperäistä sanomaa on varjostettu ja muokattu monien historiallisten, kielellisten ja teologisten kehitysten kautta, mutta sen ytimessä on aina ollut rakkaus, myötätunto ja sisäinen herääminen. Tämä tekee Jeesuksen opetuksista monella tavalla yhteensopivia idän filosofioiden kanssa. - Anonyymi00251
Anonyymi00250 kirjoitti:
Apokryfiset evankeliumit ja Jeesuksen sanat
Apokryfiset evankeliumit (kuten Tuomaan evankeliumi) tarjoavat mielenkiintoisia lisätietoja Jeesuksen opetuksista, joita ei löydy perinteisistä kanonisista evankeliumeista. Esimerkiksi Tuomaan evankeliumissa Jeesus opettaa enemmän persoonallista valaistumista ja sisäistä ymmärrystä, mikä muistuttaa hyvin läheisesti idän filosofioita.
Joitain esimerkkejä apokryfista:
Tuomaan evankeliumissa Jeesus puhuu "sisäisestä valosta" ja "itsen tuntemisesta" – nämä teemat ovat hyvin samankaltaisia kuin buddhalaisessa meditaatiossa tai vedantassa.
"Kun te löydätte itsenne, silloin te löydätte minut. Ja kun te olette löytänyt minut, te löydätte kuninkuuden, ja kun te olette löytäneet kuninkuuden, te menette taivasten valtakuntaan." (Tuomaan evankeliumi, 108)
Muut apokryfiset evankeliumit kuten Maria Magdaleenan evankeliumi ja Filippuksen evankeliumi keskittyvät enemmän Jeesuksen opetuksiin, jotka liittyvät sisäiseen valaistumiseen ja henkiseen vapautumiseen – jälleen, samoja teemoja, joita idän filosofiat käsittelevät.
Raamatun tekstin ja Jeesuksen alkuperäisen sanoman suhde
Tämä on keskeinen kysymys, jonka nostan esille: Raamatun evankeliumeissa ei ole Jeesuksen alkuperäistä opetusta juuri lainkaan, tai erittäin vähän. Monet historioitsijat ja teologit ovat samaa mieltä siitä, että mitä me nykyään pidämme "Raamatun Jeesuksena", on toisen ja kolmannen polven tulkinta siitä, mitä Jeesus alun perin sanoi ja teki.
Raamatun evankeliumit (Matteus, Markus, Luukas, Johannes) on kirjoitettu noin 30–60 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Näissä kirjoituksissa on jo teologista muokkausta ja historiallisia tulkintoja, jotka heijastavat varhaisen kirkon kehitystä, eivätkä ole pelkästään historiallisia faktoja Jeesuksen sanomasta.
Evankeliumit eivät ole Jeesuksen sanakirja. Ne ovat uskon ja opetusten esityksiä, joissa on mukana kirjoittajien henkilökohtaiset tulkinnat, ja ne on käännetty ja muokattu eri kielille. Monet Jeesuksen alkuperäiset sanat ja opetukset ovat jääneet kadoksiin tai muutettuina.
Teologinen kehitys ja dogmaattinen muokkaus
Kristillinen teologia ja dogmaattinen kehitys ovat osittain luoneet kuvan Jeesuksesta, joka poikkeaa alkuperäisestä:
Jeesuksen jumalallistaminen (esim. "Jeesus on Jumalan Poika") kehittyi kirkollisessa teologiassa, ja tätä ei löydy suoraan Raamatun alkuperäisistä teksteistä.
Ristiinnaulitseminen ja pelastusoppi: Vaikka Jeesus varmasti puhui pelastuksesta ja Jumalan valtakunnasta, pelastusoppi on monilta osin saanut dogmaattista muotoa myöhemmin, erityisesti Paavalin kirjeissä, joissa hän painottaa Jeesuksen kuoleman merkitystä maailman syntien sovittajana. Tämä on monin tavoin keskeneräinen prosessi, joka muuttui ajan myötä.
Yhteys idän opetuksiin
Jeesuksen alkuperäinen sanoma, erityisesti rakkaus ja sisäinen muutos, muistuttaa idän filosofioita:
Että kärsimys poistetaan myötätunnon, rakkauden ja tietoisuuden avulla.
Tässä on tärkeä oivallus: Jeesuksen alkuperäistä sanomaa on varjostettu ja muokattu monien historiallisten, kielellisten ja teologisten kehitysten kautta, mutta sen ytimessä on aina ollut rakkaus, myötätunto ja sisäinen herääminen. Tämä tekee Jeesuksen opetuksista monella tavalla yhteensopivia idän filosofioiden kanssa.Suurin isku varhaiselle kristilliselle filosofialle tapahtui pyhien kirjoitusten muuttamisen kautta.
He vain korvasivat yhden jumalan toisella antaakseen ihmisille matalamman tason, vesitetyn version omasta uskonnostaan, johon uskoa. He myös loivat vahvasti sensuroidun kanonisoidun Raamatun tekstin, joka poisti ja tukahdutti satoja hengellistä ja esoteerista tietoa sisältäneitä kirjoja, mukaan lukien Nag Hammadin kirjaston, josta puhumme myöhemmin. - Anonyymi00252
Anonyymi00251 kirjoitti:
Suurin isku varhaiselle kristilliselle filosofialle tapahtui pyhien kirjoitusten muuttamisen kautta.
He vain korvasivat yhden jumalan toisella antaakseen ihmisille matalamman tason, vesitetyn version omasta uskonnostaan, johon uskoa. He myös loivat vahvasti sensuroidun kanonisoidun Raamatun tekstin, joka poisti ja tukahdutti satoja hengellistä ja esoteerista tietoa sisältäneitä kirjoja, mukaan lukien Nag Hammadin kirjaston, josta puhumme myöhemmin.Heidän tehtävänsä oli pyyhkiä totuus pois ja syöttää ihmisille valheita. He olivat tavallaan aikansa moderni media. Tässä on kuvaus Nikean kirkolliskokouksesta, jossa Konstantinus hallitsee kuninkaana etualalla ja jota yksi papeista loukkaa.
Nikean kirkolliskokous karsi pois kaiken tiedon, joka käsitteli sellaista hengellisyyttä, jonka hallitseva luokka kielsi. Joitakin heidän sensuroimiaan käsitteitä olivat muun muassa ajatus sielun jälleensyntymisestä useiden elämien aikana. - Anonyymi00253
Anonyymi00252 kirjoitti:
Heidän tehtävänsä oli pyyhkiä totuus pois ja syöttää ihmisille valheita. He olivat tavallaan aikansa moderni media. Tässä on kuvaus Nikean kirkolliskokouksesta, jossa Konstantinus hallitsee kuninkaana etualalla ja jota yksi papeista loukkaa.
Nikean kirkolliskokous karsi pois kaiken tiedon, joka käsitteli sellaista hengellisyyttä, jonka hallitseva luokka kielsi. Joitakin heidän sensuroimiaan käsitteitä olivat muun muassa ajatus sielun jälleensyntymisestä useiden elämien aikana.Kaikki tämä poistettiin kanonisista kirjoituksista. Tämän uuden uskonnon aikana ei saanut edes ajatella ajatusta, että kuolema ei olisi tietoisuuden loppu, vaan ainoastaan tämän elämänvaiheen päättyminen — että palaisimme tänne ja jatkaisimme kokemuksia toisessa elämässä.
He halusivat ajatuksen siitä, että kaikki tapahtuu vain kerran, eivätkä halunneet ihmisten uskovan, että voisimme oppia asioita ja saada kokemuksia useiden fyysisen maailman elämien kautta.
He poistivat myös ajatuksen jokaisen yksilön suorasta, välittäjästä riippumattomasta yhteydestä Luojaan ja luomakuntaan. He halusivat sinun tarvitsevan välittäjän sinun ja jumalallisen välille, sinun ja Jumalan välille. Uudessa valtion hyväksymässä uskonnossa sinun täytyi kulkea papin kautta.
He myös hävittivät jo olemassa olleen käsityksen naisten tasa-arvosta miesten kanssa heidän oikeudessaan opettaa hengellistä tietoa — toisin sanoen toimia osana pappisluokkaa tai hengellistä opetusluokkaa.
Naiset ovat aivan yhtä kykeneviä tähän kuin miehetkin, mutta tästä uudesta uskonnosta tuli patriarkaalisen kontrollin muoto, koska se alisti naiset ja kielsi heitä toimimasta näissä tehtävissä.
Pelkkien ulkoisten uskontojen kautta ei voi saavuttaa totuutta, vaan täytyy mennä syvemmälle sisäiseen filosofiaan ja ymmärrykseen, kohti puhdasta tietoisuutta sekä luonnonlain ja moraalin täydellistä ymmärtämistä.
kristittyjen ongelma ei koske vain kristinuskoa. Jäljittelijöitä löytyy kaikista uskonnoista ja mystisistä perinteistä. Monet ihmiset kantavat jonkin perinteen nimeä, mutta eivät ymmärrä sen alkuperäisiä periaatteita. - Anonyymi00254
Anonyymi00253 kirjoitti:
Kaikki tämä poistettiin kanonisista kirjoituksista. Tämän uuden uskonnon aikana ei saanut edes ajatella ajatusta, että kuolema ei olisi tietoisuuden loppu, vaan ainoastaan tämän elämänvaiheen päättyminen — että palaisimme tänne ja jatkaisimme kokemuksia toisessa elämässä.
He halusivat ajatuksen siitä, että kaikki tapahtuu vain kerran, eivätkä halunneet ihmisten uskovan, että voisimme oppia asioita ja saada kokemuksia useiden fyysisen maailman elämien kautta.
He poistivat myös ajatuksen jokaisen yksilön suorasta, välittäjästä riippumattomasta yhteydestä Luojaan ja luomakuntaan. He halusivat sinun tarvitsevan välittäjän sinun ja jumalallisen välille, sinun ja Jumalan välille. Uudessa valtion hyväksymässä uskonnossa sinun täytyi kulkea papin kautta.
He myös hävittivät jo olemassa olleen käsityksen naisten tasa-arvosta miesten kanssa heidän oikeudessaan opettaa hengellistä tietoa — toisin sanoen toimia osana pappisluokkaa tai hengellistä opetusluokkaa.
Naiset ovat aivan yhtä kykeneviä tähän kuin miehetkin, mutta tästä uudesta uskonnosta tuli patriarkaalisen kontrollin muoto, koska se alisti naiset ja kielsi heitä toimimasta näissä tehtävissä.
Pelkkien ulkoisten uskontojen kautta ei voi saavuttaa totuutta, vaan täytyy mennä syvemmälle sisäiseen filosofiaan ja ymmärrykseen, kohti puhdasta tietoisuutta sekä luonnonlain ja moraalin täydellistä ymmärtämistä.
kristittyjen ongelma ei koske vain kristinuskoa. Jäljittelijöitä löytyy kaikista uskonnoista ja mystisistä perinteistä. Monet ihmiset kantavat jonkin perinteen nimeä, mutta eivät ymmärrä sen alkuperäisiä periaatteita.JEESUKSEN KADONNEET VUODET
Jeesus hän jätti kotimaansa Juudean pian lapsuutensa jälkeen ja oli poissa useita vuosia ennen kuin palasi syntymämaahansa ja aloitti hengellisen työnsä.
GNOSTILAISTEN TUKAHDUTTAMINEN
Samalla tavalla kuin yritettiin tukahduttaa Aleksandriassa opetettujen mysteerikoulujen uudelleen nousu, uusi Rooman hyväksymä valtionuskonto — virallinen kristinusko, jota kutsun konstantinukseksi — aloitti varhaisten todellisten kristittyjen, gnostilaisten, tukahduttamisen. - Anonyymi00255
Anonyymi00254 kirjoitti:
JEESUKSEN KADONNEET VUODET
Jeesus hän jätti kotimaansa Juudean pian lapsuutensa jälkeen ja oli poissa useita vuosia ennen kuin palasi syntymämaahansa ja aloitti hengellisen työnsä.
GNOSTILAISTEN TUKAHDUTTAMINEN
Samalla tavalla kuin yritettiin tukahduttaa Aleksandriassa opetettujen mysteerikoulujen uudelleen nousu, uusi Rooman hyväksymä valtionuskonto — virallinen kristinusko, jota kutsun konstantinukseksi — aloitti varhaisten todellisten kristittyjen, gnostilaisten, tukahduttamisen.https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM
VALEKRISTITYT - OSA 1/2
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
VALEKRISTITYT - OSA 2/2 - Anonyymi00256
Anonyymi00255 kirjoitti:
https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM
VALEKRISTITYT - OSA 1/2
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
VALEKRISTITYT - OSA 2/2Kaikkein tuhoisin muutos ei kuitenkaan ollut pelkkä kirjoitusten poistaminen, vaan uusien, hänen mielestään täysin virheellisten kohtien lisääminen lopulliseen Raamatun kaanoniin.
-------------------------
Raamattu, joka sinulla on kotona tai taskussasi, on sensuroitu. Raamatusta, jonka omistat, on poistettu jakeita ja kokonaisia kirjoja.
Raamattuun, jonka tunnet, ON LISÄTTY YLIMÄÄRÄISTÄ SISÄLTÖÄ!
Monet Jeesukseen viittaavat profetiat on MUUTETTU TAI POISTETTU. Riippumatta siitä, kuinka kauan olet ollut kristitty, et todennäköisesti ole koskaan ajatellut, että Raamattusi on sensuroitu – mutta niin on tapahtunut.
https://www.rivalnations.org/censored-bible/ - Anonyymi00257
Anonyymi00256 kirjoitti:
Kaikkein tuhoisin muutos ei kuitenkaan ollut pelkkä kirjoitusten poistaminen, vaan uusien, hänen mielestään täysin virheellisten kohtien lisääminen lopulliseen Raamatun kaanoniin.
-------------------------
Raamattu, joka sinulla on kotona tai taskussasi, on sensuroitu. Raamatusta, jonka omistat, on poistettu jakeita ja kokonaisia kirjoja.
Raamattuun, jonka tunnet, ON LISÄTTY YLIMÄÄRÄISTÄ SISÄLTÖÄ!
Monet Jeesukseen viittaavat profetiat on MUUTETTU TAI POISTETTU. Riippumatta siitä, kuinka kauan olet ollut kristitty, et todennäköisesti ole koskaan ajatellut, että Raamattusi on sensuroitu – mutta niin on tapahtunut.
https://www.rivalnations.org/censored-bible/He halusivat ajatuksen siitä, että kaikki tapahtuu vain kerran, eivätkä halunneet ihmisten uskovan, että voisimme oppia asioita ja saada kokemuksia useiden fyysisen maailman elämien kautta.
Aito kristinukoo kaapattu sitä ei enää ole!
Ihmisille on myyty väärennetty tuote, eli nykyinen kristinusko!
---------------------
He myös loivat voimakkaasti sensuroidun kanonisoidun Raamatun tekstin, josta poistettiin ja tukahdutettiin satoja hengellistä ja esoteerista tietoa sisältäneitä kirjoja, mukaan lukien Nag Hammadin kirjasto, josta puhumme myöhemmin. Heidän tehtävänään oli pyyhkiä pois totuus ja syöttää väestölle valheita. He olivat tavallaan oman aikansa moderni media. - Anonyymi00258
Anonyymi00257 kirjoitti:
He halusivat ajatuksen siitä, että kaikki tapahtuu vain kerran, eivätkä halunneet ihmisten uskovan, että voisimme oppia asioita ja saada kokemuksia useiden fyysisen maailman elämien kautta.
Aito kristinukoo kaapattu sitä ei enää ole!
Ihmisille on myyty väärennetty tuote, eli nykyinen kristinusko!
---------------------
He myös loivat voimakkaasti sensuroidun kanonisoidun Raamatun tekstin, josta poistettiin ja tukahdutettiin satoja hengellistä ja esoteerista tietoa sisältäneitä kirjoja, mukaan lukien Nag Hammadin kirjasto, josta puhumme myöhemmin. Heidän tehtävänään oli pyyhkiä pois totuus ja syöttää väestölle valheita. He olivat tavallaan oman aikansa moderni media.Tämä on kuvaus Nikean kirkolliskokouksesta, jossa Konstantinus hallitsee edessä kuninkaana, ja yksi papeista neuvottelee hänen kanssaan. Nikean kirkolliskokous karsi pois kaiken sellaisen tiedon, joka puhui hengellisyydestä ja jonka hallitseva luokka kielsi. Joitakin heidän sensuroimiaan käsitteitä olivat kaikki viittaukset sieluun, sielun jälleensyntymiseen useiden elämien aikana. Kaikki tämä poistettiin kanonisista kirjoituksista.
Heitä vartioivat siellä roomalaiset centurionit, ja hän sanoi: "Te aiotte keksiä uskonnon, joka pystyy hallitsemaan kansanjoukkojen mieltä ja palauttamaan heidät alistuvaisuuteen, tai ette poistu tästä huoneesta elävinä."
"Te aiotte keksiä uskonnon, joka pystyy hallitsemaan kansanjoukkojen mieltä ja palauttamaan heidät alistuvaisuuteen, tai ette poistu tästä huoneesta elävinä."
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM - Anonyymi00259
Anonyymi00258 kirjoitti:
Tämä on kuvaus Nikean kirkolliskokouksesta, jossa Konstantinus hallitsee edessä kuninkaana, ja yksi papeista neuvottelee hänen kanssaan. Nikean kirkolliskokous karsi pois kaiken sellaisen tiedon, joka puhui hengellisyydestä ja jonka hallitseva luokka kielsi. Joitakin heidän sensuroimiaan käsitteitä olivat kaikki viittaukset sieluun, sielun jälleensyntymiseen useiden elämien aikana. Kaikki tämä poistettiin kanonisista kirjoituksista.
Heitä vartioivat siellä roomalaiset centurionit, ja hän sanoi: "Te aiotte keksiä uskonnon, joka pystyy hallitsemaan kansanjoukkojen mieltä ja palauttamaan heidät alistuvaisuuteen, tai ette poistu tästä huoneesta elävinä."
"Te aiotte keksiä uskonnon, joka pystyy hallitsemaan kansanjoukkojen mieltä ja palauttamaan heidät alistuvaisuuteen, tai ette poistu tästä huoneesta elävinä."
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWMJeesuksen opetusten ja idän filosofian /tietyt alueet samankaltaisuus:
Kun tarkastellaan Tuomaan evankeliumi sekä Filippuksen evankeliumi ja Maria Magdaleenan evankeliumi, niissä piirtyy kuva Jeesuksesta opettajana, joka korostaa ennen kaikkea sisäistä oivallusta. Näissä teksteissä ihminen ei löydä totuutta ensisijaisesti ulkoisten rituaalien tai auktoriteettien kautta, vaan kääntymällä sisäänpäin ja oppimalla tuntemaan itsensä. Ajatus siitä, että “kun tunnet itsesi, tunnet myös jumalallisen”, on keskeinen teema erityisesti Tuomaan evankeliumissa.
Tämä ajattelutapa muistuttaa läheisesti Vedanta-perinnettä, jossa opetetaan, että ihmisen todellinen olemus (Atman) on yhtä perimmäisen todellisuuden (Brahman) kanssa. Molemmissa korostuu ajatus siitä, että totuus ei ole jotain ulkopuolista, vaan se on jo ihmisen sisimmässä – se täytyy vain oivaltaa.
Sekä apokryfisissä Jeesuksen opetuksissa että Vedantassa pelastus tai vapautuminen näyttäytyy ennen kaikkea tietoisuuden muutoksena. Se ei ole pelkkä ulkoinen tapahtuma tai historiallinen teko, vaan sisäinen herääminen. Ihminen ikään kuin “muistaa” tai oivaltaa todellisen luontonsa ja vapautuu sen kautta.
Myös dualismin ylittäminen on yhteinen teema. Tuomaan evankeliumi sisältää ajatuksen siitä, että kun ihminen tekee “kahdesta yhden”, hän saavuttaa valtakunnan. Tämä voidaan ymmärtää vastakohtien – kuten sisäisen ja ulkoisen, hengen ja aineen – yhdistymisenä. Vedantassa vastaava ajatus ilmenee ei-dualistisessa näkemyksessä, jossa kaikki erottelut nähdään lopulta näennäisinä. - Anonyymi00260
Anonyymi00259 kirjoitti:
Jeesuksen opetusten ja idän filosofian /tietyt alueet samankaltaisuus:
Kun tarkastellaan Tuomaan evankeliumi sekä Filippuksen evankeliumi ja Maria Magdaleenan evankeliumi, niissä piirtyy kuva Jeesuksesta opettajana, joka korostaa ennen kaikkea sisäistä oivallusta. Näissä teksteissä ihminen ei löydä totuutta ensisijaisesti ulkoisten rituaalien tai auktoriteettien kautta, vaan kääntymällä sisäänpäin ja oppimalla tuntemaan itsensä. Ajatus siitä, että “kun tunnet itsesi, tunnet myös jumalallisen”, on keskeinen teema erityisesti Tuomaan evankeliumissa.
Tämä ajattelutapa muistuttaa läheisesti Vedanta-perinnettä, jossa opetetaan, että ihmisen todellinen olemus (Atman) on yhtä perimmäisen todellisuuden (Brahman) kanssa. Molemmissa korostuu ajatus siitä, että totuus ei ole jotain ulkopuolista, vaan se on jo ihmisen sisimmässä – se täytyy vain oivaltaa.
Sekä apokryfisissä Jeesuksen opetuksissa että Vedantassa pelastus tai vapautuminen näyttäytyy ennen kaikkea tietoisuuden muutoksena. Se ei ole pelkkä ulkoinen tapahtuma tai historiallinen teko, vaan sisäinen herääminen. Ihminen ikään kuin “muistaa” tai oivaltaa todellisen luontonsa ja vapautuu sen kautta.
Myös dualismin ylittäminen on yhteinen teema. Tuomaan evankeliumi sisältää ajatuksen siitä, että kun ihminen tekee “kahdesta yhden”, hän saavuttaa valtakunnan. Tämä voidaan ymmärtää vastakohtien – kuten sisäisen ja ulkoisen, hengen ja aineen – yhdistymisenä. Vedantassa vastaava ajatus ilmenee ei-dualistisessa näkemyksessä, jossa kaikki erottelut nähdään lopulta näennäisinä.Kun syvennytään Tuomaan evankeliumi, Filippuksen evankeliumi ja Maria Magdaleenan evankeliumi teksteihin, niiden ydin tulee parhaiten esiin juuri sitaattien kautta. Ne paljastavat, kuinka vahvasti näissä kirjoituksissa painottuu sisäinen oivallus, tietoisuus ja henkinen herääminen – teemat, jotka muistuttavat Vedanta-ajattelua.
Tuomaan evankeliumi sisältää erityisen paljon lyhyitä, aforistisia opetuksia:
“Valtakunta on teidän sisällänne ja teidän ulkopuolellanne. Kun opitte tuntemaan itsenne, teidät tunnetaan.”
“Se, joka etsii, älköön lakatko etsimästä, ennen kuin löytää. Ja kun hän löytää, hän hämmästyy, ja hallitsee kaikkea.”
“Jos tuot esiin sen, mikä on sinussa, se pelastaa sinut. Jos et tuo sitä esiin, se, mitä et tuo esiin, tuhoaa sinut.”
“Kun teette kahdesta yhden ja teette sisäisestä ulkoisen ja ulkoisesta sisäisen… silloin te pääsette valtakuntaan.”
Näissä korostuu ajatus, että pelastus ei tule ulkoapäin, vaan syntyy sisäisestä oivalluksesta – hyvin samansuuntaisesti kuin Vedantan ajatus siitä, että totuus on jo ihmisessä.
Myös Filippuksen evankeliumi tuo esiin tiedon (gnosis) merkityksen:
“Totuus ei tullut maailmaan alastomana, vaan vertauskuvien ja kuvien kautta. Maailma ei voi vastaanottaa sitä muulla tavoin.”
“Tietämättömyys on orjuutta. Tieto on vapaus.”
“Ne, jotka sanovat kuolevansa ensin ja sitten nousevansa, ovat väärässä. Jos he eivät saa ylösnousemusta jo eläessään, he eivät saa mitään.”
Tässä vapautuminen ei ole tuleva tapahtuma, vaan jotain, joka tapahtuu tietoisuuden tasolla jo nyt – mikä muistuttaa Vedantan vapautumisen (moksha) ideaa.
Maria Magdaleenan evankeliumi puolestaan korostaa sisäistä näkemystä ja pelon ylittämistä:
“Älkää itseköön lakia ihmisten ylle… sillä Ihmisen Poika on teidän sisällänne.”
“Se, joka näkee, näkee sielun kautta, ei silmien kautta.”
“Ei ole syntiä, vaan te itse luotte synnin, kun toimitte luonnon vastaisesti.”
Näissä sitaateissa näkyy ajatus, että ongelma ei ole niinkään moraalinen rikkomus ulkoista lakia vastaan, vaan tietämättömyys omasta todellisesta luonteesta.
Tuomaan evankeliumi
“Jos teidän johtajanne sanovat: ‘Valtakunta on taivaassa’, silloin taivaan linnut ovat teitä edellä… Pikemminkin valtakunta on teidän sisällänne.”
“Kun tunnette itsenne, silloin teidät tunnetaan, ja ymmärrätte olevanne elävän Isän lapsia. Mutta jos ette tunne itseänne, elätte köyhyydessä.”
“Autuas on se, joka on ollut ennen kuin hän syntyi.”
“Joka on löytänyt maailman ja tullut rikkaaksi, hän luopukoon maailmasta.”
“Monet seisovat oven edessä, mutta yksin ne, jotka ovat yksinkertaisia, pääsevät häähuoneeseen.”
“Jos ette paastoa maailmasta, ette löydä valtakuntaa.”
“Se, joka juo minun suustani, tulee kaltaisekseni; minä itse tulen häneksi.”
Näissä näkyy vahvasti:
irrottautuminen maailmasta
sisäinen muutos
identiteetin muuntuminen - Anonyymi00261
Anonyymi00260 kirjoitti:
Kun syvennytään Tuomaan evankeliumi, Filippuksen evankeliumi ja Maria Magdaleenan evankeliumi teksteihin, niiden ydin tulee parhaiten esiin juuri sitaattien kautta. Ne paljastavat, kuinka vahvasti näissä kirjoituksissa painottuu sisäinen oivallus, tietoisuus ja henkinen herääminen – teemat, jotka muistuttavat Vedanta-ajattelua.
Tuomaan evankeliumi sisältää erityisen paljon lyhyitä, aforistisia opetuksia:
“Valtakunta on teidän sisällänne ja teidän ulkopuolellanne. Kun opitte tuntemaan itsenne, teidät tunnetaan.”
“Se, joka etsii, älköön lakatko etsimästä, ennen kuin löytää. Ja kun hän löytää, hän hämmästyy, ja hallitsee kaikkea.”
“Jos tuot esiin sen, mikä on sinussa, se pelastaa sinut. Jos et tuo sitä esiin, se, mitä et tuo esiin, tuhoaa sinut.”
“Kun teette kahdesta yhden ja teette sisäisestä ulkoisen ja ulkoisesta sisäisen… silloin te pääsette valtakuntaan.”
Näissä korostuu ajatus, että pelastus ei tule ulkoapäin, vaan syntyy sisäisestä oivalluksesta – hyvin samansuuntaisesti kuin Vedantan ajatus siitä, että totuus on jo ihmisessä.
Myös Filippuksen evankeliumi tuo esiin tiedon (gnosis) merkityksen:
“Totuus ei tullut maailmaan alastomana, vaan vertauskuvien ja kuvien kautta. Maailma ei voi vastaanottaa sitä muulla tavoin.”
“Tietämättömyys on orjuutta. Tieto on vapaus.”
“Ne, jotka sanovat kuolevansa ensin ja sitten nousevansa, ovat väärässä. Jos he eivät saa ylösnousemusta jo eläessään, he eivät saa mitään.”
Tässä vapautuminen ei ole tuleva tapahtuma, vaan jotain, joka tapahtuu tietoisuuden tasolla jo nyt – mikä muistuttaa Vedantan vapautumisen (moksha) ideaa.
Maria Magdaleenan evankeliumi puolestaan korostaa sisäistä näkemystä ja pelon ylittämistä:
“Älkää itseköön lakia ihmisten ylle… sillä Ihmisen Poika on teidän sisällänne.”
“Se, joka näkee, näkee sielun kautta, ei silmien kautta.”
“Ei ole syntiä, vaan te itse luotte synnin, kun toimitte luonnon vastaisesti.”
Näissä sitaateissa näkyy ajatus, että ongelma ei ole niinkään moraalinen rikkomus ulkoista lakia vastaan, vaan tietämättömyys omasta todellisesta luonteesta.
Tuomaan evankeliumi
“Jos teidän johtajanne sanovat: ‘Valtakunta on taivaassa’, silloin taivaan linnut ovat teitä edellä… Pikemminkin valtakunta on teidän sisällänne.”
“Kun tunnette itsenne, silloin teidät tunnetaan, ja ymmärrätte olevanne elävän Isän lapsia. Mutta jos ette tunne itseänne, elätte köyhyydessä.”
“Autuas on se, joka on ollut ennen kuin hän syntyi.”
“Joka on löytänyt maailman ja tullut rikkaaksi, hän luopukoon maailmasta.”
“Monet seisovat oven edessä, mutta yksin ne, jotka ovat yksinkertaisia, pääsevät häähuoneeseen.”
“Jos ette paastoa maailmasta, ette löydä valtakuntaa.”
“Se, joka juo minun suustani, tulee kaltaisekseni; minä itse tulen häneksi.”
Näissä näkyy vahvasti:
irrottautuminen maailmasta
sisäinen muutos
identiteetin muuntuminenTuomaan evankeliumi
“Jos teidän johtajanne sanovat: ‘Valtakunta on taivaassa’, silloin taivaan linnut ovat teitä edellä… Pikemminkin valtakunta on teidän sisällänne.”
“Kun tunnette itsenne, silloin teidät tunnetaan, ja ymmärrätte olevanne elävän Isän lapsia. Mutta jos ette tunne itseänne, elätte köyhyydessä.”
“Autuas on se, joka on ollut ennen kuin hän syntyi.”
Filippuksen evankeliumi
“Ne, joilla on tieto, ovat vapaita.”
“Valo ja pimeys, elämä ja kuolema, oikea ja vasen ovat veljiä toisilleen.”
“Totuus kylvettiin maailmaan kuvien kautta.”
“Ihmiset eivät näe asioita sellaisina kuin ne ovat, vaan sellaisina kuin he ovat.”
“Jumalan valtakunta ei tule näkyvästi… se on jo levittäytynyt maan päälle, mutta ihmiset eivät näe sitä.”
Tässä korostuu:
todellisuuden vääristynyt havaitseminen
tietoisuuden merkitys
vastakohtien ykseys
Jeesus:
Maria Magdaleenan evankeliumi
“Missä on mieli, siellä on aarre.”
“Älkää olko epävarmoja… Armo on kanssanne ja suojelee teitä.”
“Sielu vastasi: ‘Näin sinut, mutta sinä et nähnyt minua.’”
“Se, joka ymmärtää, olkoon ymmärtävä.”
Jeesuksen opetusten ja idän filosofian /tietyt alueet samankaltaisuus:
Kun Tuomaan evankeliumi, Filippuksen evankeliumi ja Maria Magdaleenan evankeliumi asetetaan rinnakkain Vedanta-perinteen kanssa, yhtäläisyydet tulevat esiin erityisesti siinä, miten todellisuus ja ihminen ymmärretään sisältä käsin.
Tuomaan evankeliumissa Jeesus kehottaa ihmistä tuntemaan itsensä ja löytämään valtakunnan omasta sisimmästään. Tämä ajatus muistuttaa suoraan Vedantan opetusta siitä, että ihmisen syvin olemus ei ole erillinen perimmäisestä todellisuudesta, vaan samaa olemusta sen kanssa. Vedantassa opetetaan, että kun ihminen oivaltaa todellisen minänsä, hän samalla oivaltaa koko todellisuuden ytimen. Samalla tavoin Tuomaan evankeliumin ajatus siitä, että “kun tunnet itsesi, sinut tunnetaan”, viittaa siihen, että itsen tunteminen on tie jumalallisen ymmärtämiseen.
Filippuksen evankeliumissa korostuu ajatus siitä, että ihmiset eivät näe todellisuutta sellaisena kuin se on, vaan vääristyneesti. Tämä vastaa Vedantan käsitystä mayasta, illuusiosta, joka peittää todellisen luonnon. Vedantassa ihmistä ei pidetä varsinaisesti syntisenä, vaan tietämättömänä: hän ei näe todellisuutta oikein. Filippuksen evankeliumin ajatus, että tieto tuo vapauden ja tietämättömyys sitoo, on lähes suora rinnakkaiskohta Vedantan opetukselle, jossa vapautuminen tapahtuu juuri tiedon – ei pelkän uskon – kautta.
Maria Magdaleenan evankeliumissa huomio siirtyy vielä hienovaraisemmin sisäiseen kokemukseen. Siinä korostetaan, että todellinen näkeminen ei tapahdu fyysisten silmien kautta, vaan sisäisen tietoisuuden kautta. Vedantassa tämä vastaa ajatusta, että aistit eivät voi tavoittaa perimmäistä todellisuutta, vaan se ymmärretään suoran oivalluksen kautta. Samoin ajatus siitä, että mieli määrittää sen, mitä ihminen kokee todellisena, heijastaa Vedantan näkemystä siitä, että tietoisuus on kaiken kokemuksen perusta.
Näissä kaikissa apokryfisissä teksteissä pelastus ei näyttäydy ensisijaisesti ulkoisena tapahtumana, vaan sisäisenä muutoksena. Ihminen ei pelastu vain uskomalla johonkin ulkopuoliseen, vaan heräämällä siihen, mikä hän jo syvimmiltään on. Tämä on hyvin lähellä Vedantan käsitystä vapautumisesta, jossa ihminen ei “saavuta” mitään uutta, vaan oivaltaa sen, mikä on aina ollut totta.
Samalla myös ajatus vastakohtien ylittämisestä yhdistää näitä traditioita. Tuomaan evankeliumin puhe siitä, että “kahdesta tulee yksi”, voidaan ymmärtää samalla tavalla kuin Vedantan ei-dualistinen näkemys, jossa kaikki erottelut – kuten minä ja maailma, henki ja aine – nähdään lopulta näennäisinä.
Kokonaisuutena nämä tekstit piirtävät kuvan hengellisestä opetuksesta, jossa keskiössä on sisäinen oivallus, tietoisuuden muutos ja todellisuuden ykseyden kokeminen. Vaikka historiallista yhteyttä Vedanta-perinteeseen ei voida osoittaa, niiden tapa kuvata ihmisen suhdetta todellisuuteen kulkee hämmästyttävän samansuuntaisesti: totuus ei ole jossain kaukana, vaan se löytyy, kun ihminen kääntyy sisäänpäin ja näkee oikein. - Anonyymi00262
Anonyymi00261 kirjoitti:
Tuomaan evankeliumi
“Jos teidän johtajanne sanovat: ‘Valtakunta on taivaassa’, silloin taivaan linnut ovat teitä edellä… Pikemminkin valtakunta on teidän sisällänne.”
“Kun tunnette itsenne, silloin teidät tunnetaan, ja ymmärrätte olevanne elävän Isän lapsia. Mutta jos ette tunne itseänne, elätte köyhyydessä.”
“Autuas on se, joka on ollut ennen kuin hän syntyi.”
Filippuksen evankeliumi
“Ne, joilla on tieto, ovat vapaita.”
“Valo ja pimeys, elämä ja kuolema, oikea ja vasen ovat veljiä toisilleen.”
“Totuus kylvettiin maailmaan kuvien kautta.”
“Ihmiset eivät näe asioita sellaisina kuin ne ovat, vaan sellaisina kuin he ovat.”
“Jumalan valtakunta ei tule näkyvästi… se on jo levittäytynyt maan päälle, mutta ihmiset eivät näe sitä.”
Tässä korostuu:
todellisuuden vääristynyt havaitseminen
tietoisuuden merkitys
vastakohtien ykseys
Jeesus:
Maria Magdaleenan evankeliumi
“Missä on mieli, siellä on aarre.”
“Älkää olko epävarmoja… Armo on kanssanne ja suojelee teitä.”
“Sielu vastasi: ‘Näin sinut, mutta sinä et nähnyt minua.’”
“Se, joka ymmärtää, olkoon ymmärtävä.”
Jeesuksen opetusten ja idän filosofian /tietyt alueet samankaltaisuus:
Kun Tuomaan evankeliumi, Filippuksen evankeliumi ja Maria Magdaleenan evankeliumi asetetaan rinnakkain Vedanta-perinteen kanssa, yhtäläisyydet tulevat esiin erityisesti siinä, miten todellisuus ja ihminen ymmärretään sisältä käsin.
Tuomaan evankeliumissa Jeesus kehottaa ihmistä tuntemaan itsensä ja löytämään valtakunnan omasta sisimmästään. Tämä ajatus muistuttaa suoraan Vedantan opetusta siitä, että ihmisen syvin olemus ei ole erillinen perimmäisestä todellisuudesta, vaan samaa olemusta sen kanssa. Vedantassa opetetaan, että kun ihminen oivaltaa todellisen minänsä, hän samalla oivaltaa koko todellisuuden ytimen. Samalla tavoin Tuomaan evankeliumin ajatus siitä, että “kun tunnet itsesi, sinut tunnetaan”, viittaa siihen, että itsen tunteminen on tie jumalallisen ymmärtämiseen.
Filippuksen evankeliumissa korostuu ajatus siitä, että ihmiset eivät näe todellisuutta sellaisena kuin se on, vaan vääristyneesti. Tämä vastaa Vedantan käsitystä mayasta, illuusiosta, joka peittää todellisen luonnon. Vedantassa ihmistä ei pidetä varsinaisesti syntisenä, vaan tietämättömänä: hän ei näe todellisuutta oikein. Filippuksen evankeliumin ajatus, että tieto tuo vapauden ja tietämättömyys sitoo, on lähes suora rinnakkaiskohta Vedantan opetukselle, jossa vapautuminen tapahtuu juuri tiedon – ei pelkän uskon – kautta.
Maria Magdaleenan evankeliumissa huomio siirtyy vielä hienovaraisemmin sisäiseen kokemukseen. Siinä korostetaan, että todellinen näkeminen ei tapahdu fyysisten silmien kautta, vaan sisäisen tietoisuuden kautta. Vedantassa tämä vastaa ajatusta, että aistit eivät voi tavoittaa perimmäistä todellisuutta, vaan se ymmärretään suoran oivalluksen kautta. Samoin ajatus siitä, että mieli määrittää sen, mitä ihminen kokee todellisena, heijastaa Vedantan näkemystä siitä, että tietoisuus on kaiken kokemuksen perusta.
Näissä kaikissa apokryfisissä teksteissä pelastus ei näyttäydy ensisijaisesti ulkoisena tapahtumana, vaan sisäisenä muutoksena. Ihminen ei pelastu vain uskomalla johonkin ulkopuoliseen, vaan heräämällä siihen, mikä hän jo syvimmiltään on. Tämä on hyvin lähellä Vedantan käsitystä vapautumisesta, jossa ihminen ei “saavuta” mitään uutta, vaan oivaltaa sen, mikä on aina ollut totta.
Samalla myös ajatus vastakohtien ylittämisestä yhdistää näitä traditioita. Tuomaan evankeliumin puhe siitä, että “kahdesta tulee yksi”, voidaan ymmärtää samalla tavalla kuin Vedantan ei-dualistinen näkemys, jossa kaikki erottelut – kuten minä ja maailma, henki ja aine – nähdään lopulta näennäisinä.
Kokonaisuutena nämä tekstit piirtävät kuvan hengellisestä opetuksesta, jossa keskiössä on sisäinen oivallus, tietoisuuden muutos ja todellisuuden ykseyden kokeminen. Vaikka historiallista yhteyttä Vedanta-perinteeseen ei voida osoittaa, niiden tapa kuvata ihmisen suhdetta todellisuuteen kulkee hämmästyttävän samansuuntaisesti: totuus ei ole jossain kaukana, vaan se löytyy, kun ihminen kääntyy sisäänpäin ja näkee oikein.Gospel of Thomas (täydellinen teksti)
https://www.gnosis.org/naghamm/gosthom.html
Tämä on tärkein:
sisältää 114 Jeesuksen lausetta (logionia)
ei tarinaa, pelkkää opetusta
hyvin “sisäiseen oivallukseen” keskittyvä
Esimerkkejä suoraan tekstistä:
“The kingdom is inside of you and it is outside of you.”
“When you know yourselves, then you will be known…”
“If you bring forth what is within you, what you bring forth will save you.”
Gospel of Philip
https://www.gnosis.org/naghamm/gop.html
Tässä Jeesuksen sanat ovat enemmän hajautettuina opetuksiin.
Keskeisiä kohtia:
“Truth did not come into the world naked, but it came in types and images.”
“Ignorance is slavery. Knowledge is freedom.”
Gospel of Mary
https://www.gnosis.org/library/marygosp.htm
Tässä Jeesus opettaa erityisesti:
sisäistä näkemistä
pelon ylittämistä
sielun vapautumista
Esimerkki:
“Where the mind is, there is the treasure.”
http://www.gnosis.org/library/marygosp.htm
The Gospel of Mary is found in the Berlin Gnostic Codex (Papyrus Berolinensis 8502). This very important and well-preserved codex was discovered in the late-nineteenth century somewhere near Akhmim in upper Egypt. It was purchased in Cairo in 1896 by a German scholar, Dr. Carl Reinhardt, and then taken to Berlin.
The codex (as these ancient books are called) was probably copied and bound in the late fourth or early fifth century. It contains Coptic translations of three very important early Christian Gnostic texts: the Gospel of Mary, the Apocryphon of John, and the Sophia of Jesus Christ. The texts themselves date to the second century and were originally authored in Greek.
http://www.gnosis.org/library/marygos
The Gospel According to Mary Magdalene
Archive | Library | Bookstore | Index | Web Lectures | Ecclesia Gnostica | Gnostic Society
http://www.gnosis.org/naghamm/gop.html
The Nag Hammadi Library
The Gospel of Philip
Translated by Wesley W. Isenberg
A Hebrew makes another Hebrew, and such a person is called "proselyte". But a proselyte does not make another proselyte. [...] just as they [...] and make others like themselves, while others simply exist.
The slave seeks only to be free, but he does not hope to acquire the estate of his master. But the son is not only a son but lays claim to the inheritance of the father. Those who are heirs to the dead are themselves dead, and they inherit the dead. Those who are heirs to what is living are alive, and they are heirs to both what is living and the dead. The dead are heirs to nothing. For how can he who is dead inherit? If he who is dead inherits what is living he will not die, but he who is dead will live even more.
A Gentile does not die, for he has never lived in order that he may die. He who has believed in the truth has found life, and this one is in danger of dying, for he is alive. Since Christ came, the world has been created, the cities adorned, the dead carried out. When we were Hebrews, we were orphans and had only our mother, but when we became Christians, we had both father and mother.
http://www.gnosis.org/naghamm/gop.html
http://www.gnosis.org/naghamm/gop.html
The Nag Hammadi Library
The Gospel of Philip
Translated by Wesley W. Isenberg
A Hebrew makes another Hebrew, and such a person is called "proselyte". But a proselyte does not make another proselyte. [...] just as they [...] and make others like themselves, while others simply exist.
The slave seeks only to be free, but he does not hope to acquire the estate of his master. But the son is not only a son but lays claim to the inheritance of the father. Those who are heirs to the dead are themselves dead, and they inherit the dead. Those who are heirs to what is living are alive, and they are heirs to both what is living and the dead. The dead are heirs to nothing. For how can he who is dead inherit? If he who is dead inherits what is living he will not die, but he who is dead will live even more.
A Gentile does not die, for he has never lived in order that he may die. He who has believed in the truth has found life, and this one is in danger of dying, for he is alive. Since Christ came, the world has been created, the cities adorned, the dead carried out. When we were Hebrews, we were orphans and had only our mother, but when we became Christians, we had both father and mother.
http://www.gnosis.org/naghamm/gop.html - Anonyymi00263
Anonyymi00262 kirjoitti:
Gospel of Thomas (täydellinen teksti)
https://www.gnosis.org/naghamm/gosthom.html
Tämä on tärkein:
sisältää 114 Jeesuksen lausetta (logionia)
ei tarinaa, pelkkää opetusta
hyvin “sisäiseen oivallukseen” keskittyvä
Esimerkkejä suoraan tekstistä:
“The kingdom is inside of you and it is outside of you.”
“When you know yourselves, then you will be known…”
“If you bring forth what is within you, what you bring forth will save you.”
Gospel of Philip
https://www.gnosis.org/naghamm/gop.html
Tässä Jeesuksen sanat ovat enemmän hajautettuina opetuksiin.
Keskeisiä kohtia:
“Truth did not come into the world naked, but it came in types and images.”
“Ignorance is slavery. Knowledge is freedom.”
Gospel of Mary
https://www.gnosis.org/library/marygosp.htm
Tässä Jeesus opettaa erityisesti:
sisäistä näkemistä
pelon ylittämistä
sielun vapautumista
Esimerkki:
“Where the mind is, there is the treasure.”
http://www.gnosis.org/library/marygosp.htm
The Gospel of Mary is found in the Berlin Gnostic Codex (Papyrus Berolinensis 8502). This very important and well-preserved codex was discovered in the late-nineteenth century somewhere near Akhmim in upper Egypt. It was purchased in Cairo in 1896 by a German scholar, Dr. Carl Reinhardt, and then taken to Berlin.
The codex (as these ancient books are called) was probably copied and bound in the late fourth or early fifth century. It contains Coptic translations of three very important early Christian Gnostic texts: the Gospel of Mary, the Apocryphon of John, and the Sophia of Jesus Christ. The texts themselves date to the second century and were originally authored in Greek.
http://www.gnosis.org/library/marygos
The Gospel According to Mary Magdalene
Archive | Library | Bookstore | Index | Web Lectures | Ecclesia Gnostica | Gnostic Society
http://www.gnosis.org/naghamm/gop.html
The Nag Hammadi Library
The Gospel of Philip
Translated by Wesley W. Isenberg
A Hebrew makes another Hebrew, and such a person is called "proselyte". But a proselyte does not make another proselyte. [...] just as they [...] and make others like themselves, while others simply exist.
The slave seeks only to be free, but he does not hope to acquire the estate of his master. But the son is not only a son but lays claim to the inheritance of the father. Those who are heirs to the dead are themselves dead, and they inherit the dead. Those who are heirs to what is living are alive, and they are heirs to both what is living and the dead. The dead are heirs to nothing. For how can he who is dead inherit? If he who is dead inherits what is living he will not die, but he who is dead will live even more.
A Gentile does not die, for he has never lived in order that he may die. He who has believed in the truth has found life, and this one is in danger of dying, for he is alive. Since Christ came, the world has been created, the cities adorned, the dead carried out. When we were Hebrews, we were orphans and had only our mother, but when we became Christians, we had both father and mother.
http://www.gnosis.org/naghamm/gop.html
http://www.gnosis.org/naghamm/gop.html
The Nag Hammadi Library
The Gospel of Philip
Translated by Wesley W. Isenberg
A Hebrew makes another Hebrew, and such a person is called "proselyte". But a proselyte does not make another proselyte. [...] just as they [...] and make others like themselves, while others simply exist.
The slave seeks only to be free, but he does not hope to acquire the estate of his master. But the son is not only a son but lays claim to the inheritance of the father. Those who are heirs to the dead are themselves dead, and they inherit the dead. Those who are heirs to what is living are alive, and they are heirs to both what is living and the dead. The dead are heirs to nothing. For how can he who is dead inherit? If he who is dead inherits what is living he will not die, but he who is dead will live even more.
A Gentile does not die, for he has never lived in order that he may die. He who has believed in the truth has found life, and this one is in danger of dying, for he is alive. Since Christ came, the world has been created, the cities adorned, the dead carried out. When we were Hebrews, we were orphans and had only our mother, but when we became Christians, we had both father and mother.
http://www.gnosis.org/naghamm/gop.htmlhttp://www.gnosis.org/naghamm/gosthom.html
The Nag Hammadi Library
The Gospel of Thomas
Translated by Stephen Patterson and Marvin Meyer
(Visit the Gospel of Thomas Collection for other translations and additional information)
Kun luet näitä, kiinnitä huomiota tähän
Näissä teksteissä Jeesus puhuu usein:
itsen tuntemisesta
sisäisestä valosta
siitä, että valtakunta on jo tässä
tiedosta (gnosis), joka vapauttaa
Ja juuri nämä kohdat ovat niitä, jotka muistuttavat eniten Vedanta-ajattelua.
Anonyymi00103
2026-04-12 13:03:56
Anonyymi00102 kirjoitti:
http://www.gnosis.org/naghamm/gosthom.html
The Nag Hammadi Library
The Gospel of Thomas
Translated by Stephen Patterson and Marvin Meyer
(Visit the Gospel of Thomas Collection for other translations and additional information)
Kun luet näitä, kiinnitä huomiota tähän
Näissä teksteissä Jeesus puhuu usein:
itsen tuntemisesta
sisäisestä valosta
siitä, että valtakunta on jo tässä
tiedosta (gnosis), joka vapauttaa
Ja juuri nämä kohdat ovat niitä, jotka muistuttavat eniten Vedanta-ajattelua.
Yksi erityisen “vedantinen” kohta (suosittelen lukemaan heti)
Tuomaan evankeliumi, logion 70:
“If you bring forth what is within you, what you bring forth will save you.”
Tämä on käytännössä sama ajatus kuin Vedantassa:
totuus ja vapautuminen ovat jo sinussa
Kun Jeesus sanoo:
“The kingdom is inside of you and it is outside of you.”
Vedantan näkökulmasta tämä kuulostaa lähes samalta kuin ajatus, että Brahman on kaikkialla – sekä sisäinen että ulkoinen todellisuus. Vedanta opettaa, että ei ole todellista eroa “minun” ja “maailman” välillä, vaan sama perimmäinen todellisuus läpäisee kaiken. Jeesuksen lause voidaan ymmärtää niin, että jumalallinen todellisuus ei ole erillinen paikka, vaan olemisen perusta.
Kun Jeesus sanoo:
“When you know yourselves, then you will be known.”
Tämä muistuttaa suoraan Vedantan ydintä: itsen tunteminen on kaiken tiedon perusta. Vedantassa ajatellaan, että kun ihminen oivaltaa todellisen minänsä (Atman), hän samalla oivaltaa koko todellisuuden. “Teidät tunnetaan” voidaan tulkita niin, että ihminen tulee osaksi tietoista kokonaisuutta – hän ei ole enää erillinen.
Kun Jeesus sanoo:
“If you bring forth what is within you, what you bring forth will save you.”
Tämä on ehkä lähimpänä Vedantaa. Siinä pelastus ei tule ulkopuolelta, vaan siitä, että ihminen tuo esiin todellisen luontonsa. Vedantassa tämä tarkoittaa sitä, että ihminen oivaltaa olevansa jo perimmäinen todellisuus. Mikään uusi ei tule – vain harha poistuu.
Kun Jeesus sanoo:
“If you do not know yourselves, you dwell in poverty.”
Vedantassa tietämättömyys (avidya) on juuri tämä “köyhyys”. Ihminen elää rajallisena, vaikka hänen todellinen luontonsa on rajaton. Jeesuksen käyttämä kieli on eri, mutta ajatus on hyvin samansuuntainen: tietämättömyys omasta olemuksesta on perimmäinen ongelma.
Kun Jeesus sanoo:
“When you make the two one… then you will enter the kingdom.”
Tämä voidaan lukea Vedantan ei-dualismin (advaita) kautta. Siinä kaikki kaksinaisuudet – minä ja maailma, henki ja aine, sisäinen ja ulkoinen – nähdään lopulta yhtenä. Jeesuksen lause kuulostaa siltä, että pelastus tapahtuu, kun tämä jako katoaa.
Kun siirrytään Gospel of Philip -tekstiin ja kohtaan:
“Ignorance is slavery. Knowledge is freedom.”
Tämä on lähes suora Vedantan perusopetus. Ihminen ei ole sidottu siksi, että maailma olisi sinänsä vankila, vaan siksi että hän ei näe oikein. Vapaus ei ole fyysinen tila, vaan tietoisuuden tila. - Anonyymi00264
Anonyymi00263 kirjoitti:
http://www.gnosis.org/naghamm/gosthom.html
The Nag Hammadi Library
The Gospel of Thomas
Translated by Stephen Patterson and Marvin Meyer
(Visit the Gospel of Thomas Collection for other translations and additional information)
Kun luet näitä, kiinnitä huomiota tähän
Näissä teksteissä Jeesus puhuu usein:
itsen tuntemisesta
sisäisestä valosta
siitä, että valtakunta on jo tässä
tiedosta (gnosis), joka vapauttaa
Ja juuri nämä kohdat ovat niitä, jotka muistuttavat eniten Vedanta-ajattelua.
Anonyymi00103
2026-04-12 13:03:56
Anonyymi00102 kirjoitti:
http://www.gnosis.org/naghamm/gosthom.html
The Nag Hammadi Library
The Gospel of Thomas
Translated by Stephen Patterson and Marvin Meyer
(Visit the Gospel of Thomas Collection for other translations and additional information)
Kun luet näitä, kiinnitä huomiota tähän
Näissä teksteissä Jeesus puhuu usein:
itsen tuntemisesta
sisäisestä valosta
siitä, että valtakunta on jo tässä
tiedosta (gnosis), joka vapauttaa
Ja juuri nämä kohdat ovat niitä, jotka muistuttavat eniten Vedanta-ajattelua.
Yksi erityisen “vedantinen” kohta (suosittelen lukemaan heti)
Tuomaan evankeliumi, logion 70:
“If you bring forth what is within you, what you bring forth will save you.”
Tämä on käytännössä sama ajatus kuin Vedantassa:
totuus ja vapautuminen ovat jo sinussa
Kun Jeesus sanoo:
“The kingdom is inside of you and it is outside of you.”
Vedantan näkökulmasta tämä kuulostaa lähes samalta kuin ajatus, että Brahman on kaikkialla – sekä sisäinen että ulkoinen todellisuus. Vedanta opettaa, että ei ole todellista eroa “minun” ja “maailman” välillä, vaan sama perimmäinen todellisuus läpäisee kaiken. Jeesuksen lause voidaan ymmärtää niin, että jumalallinen todellisuus ei ole erillinen paikka, vaan olemisen perusta.
Kun Jeesus sanoo:
“When you know yourselves, then you will be known.”
Tämä muistuttaa suoraan Vedantan ydintä: itsen tunteminen on kaiken tiedon perusta. Vedantassa ajatellaan, että kun ihminen oivaltaa todellisen minänsä (Atman), hän samalla oivaltaa koko todellisuuden. “Teidät tunnetaan” voidaan tulkita niin, että ihminen tulee osaksi tietoista kokonaisuutta – hän ei ole enää erillinen.
Kun Jeesus sanoo:
“If you bring forth what is within you, what you bring forth will save you.”
Tämä on ehkä lähimpänä Vedantaa. Siinä pelastus ei tule ulkopuolelta, vaan siitä, että ihminen tuo esiin todellisen luontonsa. Vedantassa tämä tarkoittaa sitä, että ihminen oivaltaa olevansa jo perimmäinen todellisuus. Mikään uusi ei tule – vain harha poistuu.
Kun Jeesus sanoo:
“If you do not know yourselves, you dwell in poverty.”
Vedantassa tietämättömyys (avidya) on juuri tämä “köyhyys”. Ihminen elää rajallisena, vaikka hänen todellinen luontonsa on rajaton. Jeesuksen käyttämä kieli on eri, mutta ajatus on hyvin samansuuntainen: tietämättömyys omasta olemuksesta on perimmäinen ongelma.
Kun Jeesus sanoo:
“When you make the two one… then you will enter the kingdom.”
Tämä voidaan lukea Vedantan ei-dualismin (advaita) kautta. Siinä kaikki kaksinaisuudet – minä ja maailma, henki ja aine, sisäinen ja ulkoinen – nähdään lopulta yhtenä. Jeesuksen lause kuulostaa siltä, että pelastus tapahtuu, kun tämä jako katoaa.
Kun siirrytään Gospel of Philip -tekstiin ja kohtaan:
“Ignorance is slavery. Knowledge is freedom.”
Tämä on lähes suora Vedantan perusopetus. Ihminen ei ole sidottu siksi, että maailma olisi sinänsä vankila, vaan siksi että hän ei näe oikein. Vapaus ei ole fyysinen tila, vaan tietoisuuden tila.Ja Gospel of Mary -tekstissä:
“Where the mind is, there is the treasure.”
Vedantassa tietoisuus on kaiken kokemusmaailman perusta. Se, mihin huomio kiinnittyy, määrittää todellisuuden kokemuksen. “Aarre” ei ole ulkoinen asia, vaan tietoisuuden tila.
Kun nämä kaikki kohdat yhdistetään, syntyy hyvin yhtenäinen kuva: sekä nämä apokryfiset Jeesuksen sanat että Vedanta kuvaavat ihmisen ongelman ennen kaikkea tietämättömyytenä ja ratkaisun oivalluksena. Molemmissa vapautuminen ei ole niinkään ulkoinen tapahtuma, vaan sisäinen herääminen siihen, mikä on jo totta.
Jeesus sanoo:
“Recognize what is in your sight, and that which is hidden from you will become plain to you.”
Tässä ajatus on, että totuus ei ole kaukana tai mystinen, vaan se on jo nähtävissä — mutta ihminen ei tunnista sitä. Tämä muistuttaa vahvasti Vedanta-ajatusta siitä, että todellisuus on aina läsnä, mutta jää huomaamatta tietämättömyyden vuoksi. - Anonyymi00265
Anonyymi00264 kirjoitti:
Ja Gospel of Mary -tekstissä:
“Where the mind is, there is the treasure.”
Vedantassa tietoisuus on kaiken kokemusmaailman perusta. Se, mihin huomio kiinnittyy, määrittää todellisuuden kokemuksen. “Aarre” ei ole ulkoinen asia, vaan tietoisuuden tila.
Kun nämä kaikki kohdat yhdistetään, syntyy hyvin yhtenäinen kuva: sekä nämä apokryfiset Jeesuksen sanat että Vedanta kuvaavat ihmisen ongelman ennen kaikkea tietämättömyytenä ja ratkaisun oivalluksena. Molemmissa vapautuminen ei ole niinkään ulkoinen tapahtuma, vaan sisäinen herääminen siihen, mikä on jo totta.
Jeesus sanoo:
“Recognize what is in your sight, and that which is hidden from you will become plain to you.”
Tässä ajatus on, että totuus ei ole kaukana tai mystinen, vaan se on jo nähtävissä — mutta ihminen ei tunnista sitä. Tämä muistuttaa vahvasti Vedanta-ajatusta siitä, että todellisuus on aina läsnä, mutta jää huomaamatta tietämättömyyden vuoksi.“Blessed is the one who came into being before coming into being.”
Tämä on mystinen lause, mutta sitä voidaan tulkita niin, että todellinen olemus ei ole sidottu aikaan tai syntymään. Vedantassa Atman nähdään ajattomana ja syntymättömänä.
“Whoever has come to understand the world has found a corpse.”
Tässä maailma nähdään ikään kuin kuolleena tai tyhjänä ilman todellista ymmärrystä. Vedantassa vastaava ajatus näkyy siinä, että pelkkä aistimaailma ei ole lopullinen todellisuus.
“Let him who seeks continue seeking until he finds. When he finds, he will become troubled. When he becomes troubled, he will be astonished, and he will rule over the All.”
Tämä kuvaa henkistä prosessia:
etsiminen
kriisi / hämmennys
oivallus
Vedantassa tämä vastaa polkua, jossa vanhat käsitykset murtuvat ennen todellista ymmärrystä.
“The heavens and the earth will be rolled up in your presence.”
Tämä voidaan tulkita tietoisuuden muutoksena: todellisuus sellaisena kuin sen koemme “hajoaa” oivalluksen myötä. Vedantassa maailma menettää absoluuttisen merkityksensä, kun Brahman oivalletaan.
“Be passersby.”
Hyvin lyhyt mutta voimakas lause. Se viittaa siihen, ettei pidä kiinnittyä maailmaan. Vedantassa tämä vastaa irrottautumista (vairagya) — ei samaistumista ohimenevään.
Lisäksi Gospel of Philip -tekstistä:
“Those who say they will die first and then rise are mistaken.”
Tämä korostaa, että “ylösnousemus” on sisäinen kokemus tässä elämässä, ei vain tuleva tapahtuma. Tämä on hyvin lähellä Vedantan ajatusta vapautumisesta tässä ja nyt.
Ja vielä Gospel of Mary:
“Do not lay down rules beyond what I have appointed you.”
Tätä voidaan tulkita niin, että ulkoinen laki ei ole keskiössä — vaan sisäinen ymmärrys.
Yhteinen sävy näissä kaikissa. - Anonyymi00266
Anonyymi00265 kirjoitti:
“Blessed is the one who came into being before coming into being.”
Tämä on mystinen lause, mutta sitä voidaan tulkita niin, että todellinen olemus ei ole sidottu aikaan tai syntymään. Vedantassa Atman nähdään ajattomana ja syntymättömänä.
“Whoever has come to understand the world has found a corpse.”
Tässä maailma nähdään ikään kuin kuolleena tai tyhjänä ilman todellista ymmärrystä. Vedantassa vastaava ajatus näkyy siinä, että pelkkä aistimaailma ei ole lopullinen todellisuus.
“Let him who seeks continue seeking until he finds. When he finds, he will become troubled. When he becomes troubled, he will be astonished, and he will rule over the All.”
Tämä kuvaa henkistä prosessia:
etsiminen
kriisi / hämmennys
oivallus
Vedantassa tämä vastaa polkua, jossa vanhat käsitykset murtuvat ennen todellista ymmärrystä.
“The heavens and the earth will be rolled up in your presence.”
Tämä voidaan tulkita tietoisuuden muutoksena: todellisuus sellaisena kuin sen koemme “hajoaa” oivalluksen myötä. Vedantassa maailma menettää absoluuttisen merkityksensä, kun Brahman oivalletaan.
“Be passersby.”
Hyvin lyhyt mutta voimakas lause. Se viittaa siihen, ettei pidä kiinnittyä maailmaan. Vedantassa tämä vastaa irrottautumista (vairagya) — ei samaistumista ohimenevään.
Lisäksi Gospel of Philip -tekstistä:
“Those who say they will die first and then rise are mistaken.”
Tämä korostaa, että “ylösnousemus” on sisäinen kokemus tässä elämässä, ei vain tuleva tapahtuma. Tämä on hyvin lähellä Vedantan ajatusta vapautumisesta tässä ja nyt.
Ja vielä Gospel of Mary:
“Do not lay down rules beyond what I have appointed you.”
Tätä voidaan tulkita niin, että ulkoinen laki ei ole keskiössä — vaan sisäinen ymmärrys.
Yhteinen sävy näissä kaikissa.http://www.gnosis.org/naghamm/gosthom.html
The Nag Hammadi Library
http://www.gnosis.org/naghamm/gosthom.html - Anonyymi00267
Anonyymi00266 kirjoitti:
http://www.gnosis.org/naghamm/gosthom.html
The Nag Hammadi Library
http://www.gnosis.org/naghamm/gosthom.htmlJeesuksen opetusten yhteys "idän saatanallisiin oppeihin"
Tuomaan evankeliumi (Logion 3)
“The kingdom is inside of you and it is outside of you.”
Vedanta: Brahman ei ole kaukana, se on sekä sisäistä tietoisuutta että koko maailman olemus. Jumalallinen ei ole erillinen, vaan kaikkea läpäisevä.
Tuomaan evankeliumi (Logion 70)
“If you bring forth what is within you, what you bring forth will save you.”
Vedanta: Vapautuminen ei ole ulkoinen tapahtuma, vaan oivallus Atmanin (todellisen minän) olemassaolosta. Totuus on jo sinussa, se täytyy vain nähdä.
Tuomaan evankeliumi (Logion 1)
“And he said, ‘Whoever discovers the interpretation of these sayings will not taste death.’”
Vedanta: Kun ihminen ymmärtää oman todellisen olemuksensa, hän ei enää “kuole” tietämättömyyteen; tietoisuus jatkuu ajattomana.
Filippuksen evankeliumi
“Ignorance is slavery. Knowledge is freedom.”
Vedanta: Avidya (tietämättömyys) pitää ihmisen sidottuna maya-maailmaan. Vapaus tulee gnosis-tyyppisen ymmärryksen kautta — oivalluksesta todellisesta olemuksesta.
Maria Magdaleenan evankeliumi
“Where the mind is, there is the treasure.”
Vedanta: Mieli/tietoisuus määrää kokemuksen. Jos mieli on kiinnittynyt Atmanin oivallukseen, silloin on aito aarre, sisäinen valo.
Tuomaan evankeliumi (Logion 22)
“When you make the two one… then you will enter the kingdom.”
Vedanta: Dualismi (minä ja maailma, sisäinen ja ulkoinen) hälvenee, ja tietoisuus kokee ykseyden — advaita.
Anonyymi00027
2026-07-15 23:05:14
Anonyymi00026 kirjoitti:
Jeesuksen opetusten yhteys "idän saatanallisiin oppeihin"
Tuomaan evankeliumi (Logion 3)
“The kingdom is inside of you and it is outside of you.”
Vedanta: Brahman ei ole kaukana, se on sekä sisäistä tietoisuutta että koko maailman olemus. Jumalallinen ei ole erillinen, vaan kaikkea läpäisevä.
Tuomaan evankeliumi (Logion 70)
“If you bring forth what is within you, what you bring forth will save you.”
Vedanta: Vapautuminen ei ole ulkoinen tapahtuma, vaan oivallus Atmanin (todellisen minän) olemassaolosta. Totuus on jo sinussa, se täytyy vain nähdä.
Tuomaan evankeliumi (Logion 1)
“And he said, ‘Whoever discovers the interpretation of these sayings will not taste death.’”
Vedanta: Kun ihminen ymmärtää oman todellisen olemuksensa, hän ei enää “kuole” tietämättömyyteen; tietoisuus jatkuu ajattomana.
Filippuksen evankeliumi
“Ignorance is slavery. Knowledge is freedom.”
Vedanta: Avidya (tietämättömyys) pitää ihmisen sidottuna maya-maailmaan. Vapaus tulee gnosis-tyyppisen ymmärryksen kautta — oivalluksesta todellisesta olemuksesta.
Maria Magdaleenan evankeliumi
“Where the mind is, there is the treasure.”
Vedanta: Mieli/tietoisuus määrää kokemuksen. Jos mieli on kiinnittynyt Atmanin oivallukseen, silloin on aito aarre, sisäinen valo.
Tuomaan evankeliumi (Logion 22)
“When you make the two one… then you will enter the kingdom.”
Vedanta: Dualismi (minä ja maailma, sisäinen ja ulkoinen) hälvenee, ja tietoisuus kokee ykseyden — advaita.
Tuomaan evankeliumi (Logion 28)
“Know what is in front of your face, and what is hidden from you will be revealed to you.”
Vedanta: Totuus on läsnä, mutta ilman oivallusta se pysyy piilossa. Sisäisen näkemisen kautta maya hälvenee.
Filippuksen evankeliumi
“Those who say they will die first and then rise are mistaken.”
Vedanta: Todellinen ylösnousemus on sisäinen, tietoisuuden muutos. Ei odoteta tulevaa tapahtumaa, vaan vapautuminen on tässä ja nyt.
Tuomaan evankeliumi (Logion 108)
“When you find yourselves, then you will be known, and you will realize that you are children of the living Father.”
Vedanta: Kun ihminen tunnistaa Atmanin, hän ymmärtää olevansa samaa perimmäistä todellisuutta kuin kaikki muutkin.
Maria Magdaleenan evankeliumi
“Do not lay down rules beyond what I have appointed you.”
Vedanta: Ulkoiset säännöt eivät johda totuuteen; tärkeintä on sisäinen ymmärrys ja oivallus.
Kun nämä kymmenen sitaattia asetetaan rinnakkain Vedantan opetusten kanssa, kuvio on selvä: totuus ei ole kaukana, pelastus tai vapautuminen ei ole ulkoinen tapahtuma, vaan sisäinen oivallus. Tietoisuus ja itsen tunteminen ovat keskiössä, dualismi hälvenee ja maailma nähdään oikeassa suhteessa – juuri niin kuin Upanishadeissa opetetaan. Apokryfiset evankeliumit ja Vedanta puhuvat eri kielellä, mutta sanoma kulkee samaa polkua: katso sisään, näe todellinen olemuksesi, ja vapaus seuraa. - Anonyymi00268
Anonyymi00267 kirjoitti:
Jeesuksen opetusten yhteys "idän saatanallisiin oppeihin"
Tuomaan evankeliumi (Logion 3)
“The kingdom is inside of you and it is outside of you.”
Vedanta: Brahman ei ole kaukana, se on sekä sisäistä tietoisuutta että koko maailman olemus. Jumalallinen ei ole erillinen, vaan kaikkea läpäisevä.
Tuomaan evankeliumi (Logion 70)
“If you bring forth what is within you, what you bring forth will save you.”
Vedanta: Vapautuminen ei ole ulkoinen tapahtuma, vaan oivallus Atmanin (todellisen minän) olemassaolosta. Totuus on jo sinussa, se täytyy vain nähdä.
Tuomaan evankeliumi (Logion 1)
“And he said, ‘Whoever discovers the interpretation of these sayings will not taste death.’”
Vedanta: Kun ihminen ymmärtää oman todellisen olemuksensa, hän ei enää “kuole” tietämättömyyteen; tietoisuus jatkuu ajattomana.
Filippuksen evankeliumi
“Ignorance is slavery. Knowledge is freedom.”
Vedanta: Avidya (tietämättömyys) pitää ihmisen sidottuna maya-maailmaan. Vapaus tulee gnosis-tyyppisen ymmärryksen kautta — oivalluksesta todellisesta olemuksesta.
Maria Magdaleenan evankeliumi
“Where the mind is, there is the treasure.”
Vedanta: Mieli/tietoisuus määrää kokemuksen. Jos mieli on kiinnittynyt Atmanin oivallukseen, silloin on aito aarre, sisäinen valo.
Tuomaan evankeliumi (Logion 22)
“When you make the two one… then you will enter the kingdom.”
Vedanta: Dualismi (minä ja maailma, sisäinen ja ulkoinen) hälvenee, ja tietoisuus kokee ykseyden — advaita.
Anonyymi00027
2026-07-15 23:05:14
Anonyymi00026 kirjoitti:
Jeesuksen opetusten yhteys "idän saatanallisiin oppeihin"
Tuomaan evankeliumi (Logion 3)
“The kingdom is inside of you and it is outside of you.”
Vedanta: Brahman ei ole kaukana, se on sekä sisäistä tietoisuutta että koko maailman olemus. Jumalallinen ei ole erillinen, vaan kaikkea läpäisevä.
Tuomaan evankeliumi (Logion 70)
“If you bring forth what is within you, what you bring forth will save you.”
Vedanta: Vapautuminen ei ole ulkoinen tapahtuma, vaan oivallus Atmanin (todellisen minän) olemassaolosta. Totuus on jo sinussa, se täytyy vain nähdä.
Tuomaan evankeliumi (Logion 1)
“And he said, ‘Whoever discovers the interpretation of these sayings will not taste death.’”
Vedanta: Kun ihminen ymmärtää oman todellisen olemuksensa, hän ei enää “kuole” tietämättömyyteen; tietoisuus jatkuu ajattomana.
Filippuksen evankeliumi
“Ignorance is slavery. Knowledge is freedom.”
Vedanta: Avidya (tietämättömyys) pitää ihmisen sidottuna maya-maailmaan. Vapaus tulee gnosis-tyyppisen ymmärryksen kautta — oivalluksesta todellisesta olemuksesta.
Maria Magdaleenan evankeliumi
“Where the mind is, there is the treasure.”
Vedanta: Mieli/tietoisuus määrää kokemuksen. Jos mieli on kiinnittynyt Atmanin oivallukseen, silloin on aito aarre, sisäinen valo.
Tuomaan evankeliumi (Logion 22)
“When you make the two one… then you will enter the kingdom.”
Vedanta: Dualismi (minä ja maailma, sisäinen ja ulkoinen) hälvenee, ja tietoisuus kokee ykseyden — advaita.
Tuomaan evankeliumi (Logion 28)
“Know what is in front of your face, and what is hidden from you will be revealed to you.”
Vedanta: Totuus on läsnä, mutta ilman oivallusta se pysyy piilossa. Sisäisen näkemisen kautta maya hälvenee.
Filippuksen evankeliumi
“Those who say they will die first and then rise are mistaken.”
Vedanta: Todellinen ylösnousemus on sisäinen, tietoisuuden muutos. Ei odoteta tulevaa tapahtumaa, vaan vapautuminen on tässä ja nyt.
Tuomaan evankeliumi (Logion 108)
“When you find yourselves, then you will be known, and you will realize that you are children of the living Father.”
Vedanta: Kun ihminen tunnistaa Atmanin, hän ymmärtää olevansa samaa perimmäistä todellisuutta kuin kaikki muutkin.
Maria Magdaleenan evankeliumi
“Do not lay down rules beyond what I have appointed you.”
Vedanta: Ulkoiset säännöt eivät johda totuuteen; tärkeintä on sisäinen ymmärrys ja oivallus.
Kun nämä kymmenen sitaattia asetetaan rinnakkain Vedantan opetusten kanssa, kuvio on selvä: totuus ei ole kaukana, pelastus tai vapautuminen ei ole ulkoinen tapahtuma, vaan sisäinen oivallus. Tietoisuus ja itsen tunteminen ovat keskiössä, dualismi hälvenee ja maailma nähdään oikeassa suhteessa – juuri niin kuin Upanishadeissa opetetaan. Apokryfiset evankeliumit ja Vedanta puhuvat eri kielellä, mutta sanoma kulkee samaa polkua: katso sisään, näe todellinen olemuksesi, ja vapaus seuraa.Jeesuksen opetusten yhteys "idän saatanallisiin oppeihin"
Apokryfiset evankeliumit ja Vedanta puhuvat eri kielellä, mutta sanoma kulkee samaa polkua: katso sisään, näe todellinen olemuksesi, ja vapaus seuraa.
Tässä oli vain muutamia, etsikää itse lisää. - Anonyymi00269
Anonyymi00268 kirjoitti:
Jeesuksen opetusten yhteys "idän saatanallisiin oppeihin"
Apokryfiset evankeliumit ja Vedanta puhuvat eri kielellä, mutta sanoma kulkee samaa polkua: katso sisään, näe todellinen olemuksesi, ja vapaus seuraa.
Tässä oli vain muutamia, etsikää itse lisää.Tuomaan evankeliumi sisältää 114 logionia.
Ne eivät muodosta kertomusta Jeesuksen elämästä, vaan kokoelma yksittäisiä opetuslauseita.
Jokainen logion voidaan lukea itsenäisenä ajatuksena, mutta yhdessä ne muodostavat kokonaiskuvan Jeesuksen opetusten sisäisestä linjasta.
Jos tarkastellaan vain Jeesuksen sanoja apokryfien kautta, monet kohdat korostavat:
sisäistä heräämistä
totuuden tunnistamista itsessä
dualismin ylittämistä (minä vs. maailma)
Tämä on ei-persoonallista / impersonalistista, koska fokus ei ole ulkoisessa Jumalassa vaan sisäisessä perimmäisessä todellisuudessa. - Anonyymi00270
Anonyymi00269 kirjoitti:
Tuomaan evankeliumi sisältää 114 logionia.
Ne eivät muodosta kertomusta Jeesuksen elämästä, vaan kokoelma yksittäisiä opetuslauseita.
Jokainen logion voidaan lukea itsenäisenä ajatuksena, mutta yhdessä ne muodostavat kokonaiskuvan Jeesuksen opetusten sisäisestä linjasta.
Jos tarkastellaan vain Jeesuksen sanoja apokryfien kautta, monet kohdat korostavat:
sisäistä heräämistä
totuuden tunnistamista itsessä
dualismin ylittämistä (minä vs. maailma)
Tämä on ei-persoonallista / impersonalistista, koska fokus ei ole ulkoisessa Jumalassa vaan sisäisessä perimmäisessä todellisuudessa.Pelon ja tuomion puute
Kanoniset evankeliumit, erityisesti Matteus ja Johanneksen evankeliumi, sisältävät monia kohtia, joissa tuomiota, helvettiä ja kadotusta käytetään opettamisen välineinä. Esimerkiksi Matteus 25:41 kuvaa kadotetun joutumista ikuiseen tuleen.
Apokryfiset tekstit puolestaan:
Keskittyvät sisäiseen kasvuun ja itsen löytämiseen, eivät ulkoiseen rangaistukseen.
Logionit, kuten Tuomaan evankeliumin:
“If you bring forth what is within you, what you bring forth will save you,”
korostavat vapautumista oivalluksen kautta, ei pelon avulla.
Pelko ei ole motivaattori, vaan ymmärrys ja myötätunto ovat.
Anonyymi00032
2026-07-15 23:06:39
Anonyymi00031 kirjoitti:
Pelon ja tuomion puute
Kanoniset evankeliumit, erityisesti Matteus ja Johanneksen evankeliumi, sisältävät monia kohtia, joissa tuomiota, helvettiä ja kadotusta käytetään opettamisen välineinä. Esimerkiksi Matteus 25:41 kuvaa kadotetun joutumista ikuiseen tuleen.
Apokryfiset tekstit puolestaan:
Keskittyvät sisäiseen kasvuun ja itsen löytämiseen, eivät ulkoiseen rangaistukseen.
Logionit, kuten Tuomaan evankeliumin:
“If you bring forth what is within you, what you bring forth will save you,”
korostavat vapautumista oivalluksen kautta, ei pelon avulla.
Pelko ei ole motivaattori, vaan ymmärrys ja myötätunto ovat.
Pelon ja tuomion puute
Lempeys ja sisäistyminen
Tekstit kutsuvat lukijaa kääntymään sisäänpäin, löytämään “sisäisen valtakunnan”.
Lempeys ilmenee siinä, että opetus ei uhkaa tai syyllistä, vaan rohkaisee:
“When you find yourselves, then you will be known, and you will realize that you are children of the living Father.”
Tämä on kannustava muistutus, että perimmäinen totuus ja rakkaus ovat jo läsnä.
Myötätunto keskiössä
Monet logionit painottavat rakkauden ja myötätunnon harjoittamista muiden ihmisten ja maailman suuntaan.
Tämä on sisäisesti motivoitu: myötätunto syntyy oivalluksesta oman sisäisen valon ja yhteyden kautta kaikkeen elämään.
Ei siis tarvita pelkoa rangaistuksesta, jotta opetus tehoaisi.
Jeesuksen alkuperäinen sanoma saattoi olla enemmän sisäistä ja universaalia, kuin myöhemmät kirkolliset tulkinnat.
Ne yhdistävät opetuksen rakkaudesta ja valaistumisesta tavalla, joka tekee niistä yhdenmukaisia idän filosofioiden, kuten Advaita Vedantan, kanssa: vapautuminen ja hyväntahtoisuus tulevat oivalluksesta, ei pelosta. - Anonyymi00271
Anonyymi00270 kirjoitti:
Pelon ja tuomion puute
Kanoniset evankeliumit, erityisesti Matteus ja Johanneksen evankeliumi, sisältävät monia kohtia, joissa tuomiota, helvettiä ja kadotusta käytetään opettamisen välineinä. Esimerkiksi Matteus 25:41 kuvaa kadotetun joutumista ikuiseen tuleen.
Apokryfiset tekstit puolestaan:
Keskittyvät sisäiseen kasvuun ja itsen löytämiseen, eivät ulkoiseen rangaistukseen.
Logionit, kuten Tuomaan evankeliumin:
“If you bring forth what is within you, what you bring forth will save you,”
korostavat vapautumista oivalluksen kautta, ei pelon avulla.
Pelko ei ole motivaattori, vaan ymmärrys ja myötätunto ovat.
Anonyymi00032
2026-07-15 23:06:39
Anonyymi00031 kirjoitti:
Pelon ja tuomion puute
Kanoniset evankeliumit, erityisesti Matteus ja Johanneksen evankeliumi, sisältävät monia kohtia, joissa tuomiota, helvettiä ja kadotusta käytetään opettamisen välineinä. Esimerkiksi Matteus 25:41 kuvaa kadotetun joutumista ikuiseen tuleen.
Apokryfiset tekstit puolestaan:
Keskittyvät sisäiseen kasvuun ja itsen löytämiseen, eivät ulkoiseen rangaistukseen.
Logionit, kuten Tuomaan evankeliumin:
“If you bring forth what is within you, what you bring forth will save you,”
korostavat vapautumista oivalluksen kautta, ei pelon avulla.
Pelko ei ole motivaattori, vaan ymmärrys ja myötätunto ovat.
Pelon ja tuomion puute
Lempeys ja sisäistyminen
Tekstit kutsuvat lukijaa kääntymään sisäänpäin, löytämään “sisäisen valtakunnan”.
Lempeys ilmenee siinä, että opetus ei uhkaa tai syyllistä, vaan rohkaisee:
“When you find yourselves, then you will be known, and you will realize that you are children of the living Father.”
Tämä on kannustava muistutus, että perimmäinen totuus ja rakkaus ovat jo läsnä.
Myötätunto keskiössä
Monet logionit painottavat rakkauden ja myötätunnon harjoittamista muiden ihmisten ja maailman suuntaan.
Tämä on sisäisesti motivoitu: myötätunto syntyy oivalluksesta oman sisäisen valon ja yhteyden kautta kaikkeen elämään.
Ei siis tarvita pelkoa rangaistuksesta, jotta opetus tehoaisi.
Jeesuksen alkuperäinen sanoma saattoi olla enemmän sisäistä ja universaalia, kuin myöhemmät kirkolliset tulkinnat.
Ne yhdistävät opetuksen rakkaudesta ja valaistumisesta tavalla, joka tekee niistä yhdenmukaisia idän filosofioiden, kuten Advaita Vedantan, kanssa: vapautuminen ja hyväntahtoisuus tulevat oivalluksesta, ei pelosta.Apokryfiset evankeliumit eivät ole dogmaattisia, ja ne eroavat merkittävästi kanonisista evankeliumeista siinä, miten opetukset on esitetty.
Dogman puute
Kanoniset evankeliumit (Matteus, Markus, Luukas, Johannes) sisältävät paljon teologisia tulkintoja ja kirkon opillista muokkausta:
Jeesus Jumalan Poikana
Ristiinnaulitseminen pelastuksen välineenä
Tuleva tuomio ja helvetti
Apokryfiset evankeliumit, kuten Tuomaan, Filippuksen ja Maria Magdaleenan evankeliumi, eivät korosta tällaisia dogmaattisia rakenteita.
Tuomaan evankeliumi
“Jos teidän johtajanne sanovat: ‘Valtakunta on taivaassa’, silloin taivaan linnut ovat teitä edellä… Pikemminkin valtakunta on teidän sisällänne.”
“Kun tunnette itsenne, silloin teidät tunnetaan, ja ymmärrätte olevanne elävän Isän lapsia. Mutta jos ette tunne itseänne, elätte köyhyydessä.”
“Autuas on se, joka on ollut ennen kuin hän syntyi.”
“Joka on löytänyt maailman ja tullut rikkaaksi, hän luopukoon maailmasta.”
“Monet seisovat oven edessä, mutta yksin ne, jotka ovat yksinkertaisia, pääsevät häähuoneeseen.”
“Jos ette paastoa maailmasta, ette löydä valtakuntaa.”
“Se, joka juo minun suustani, tulee kaltaisekseni; minä itse tulen häneksi.”
Näissä näkyy vahvasti:
irrottautuminen maailmasta
sisäinen muutos
identiteetin muuntuminen
Se, joka juo minun suustani, tulee kaltaisekseni” - tämä on ehkä kaikkein voimakkain: ei vain seuraamista, vaan muuttumista.
Ei ulkoinen usko, vaan sisäinen muodonmuutos.
“Luopukaa maailmasta” - ei välttämättä tarkoita elämän hylkäämistä, vaan vapautumista illuusioista, aivan kuten buddhalaisuus opettaa irti päästämistä kiintymyksistä.
“Kun tunnette itsenne…”- tässä kuuluu sama kaiku kuin vedanta-opissa: todellinen minä ei ole pinnallinen persoona, vaan jotain syvempää, joka yhdistyy kaikkeen. - Anonyymi00272
Anonyymi00271 kirjoitti:
Apokryfiset evankeliumit eivät ole dogmaattisia, ja ne eroavat merkittävästi kanonisista evankeliumeista siinä, miten opetukset on esitetty.
Dogman puute
Kanoniset evankeliumit (Matteus, Markus, Luukas, Johannes) sisältävät paljon teologisia tulkintoja ja kirkon opillista muokkausta:
Jeesus Jumalan Poikana
Ristiinnaulitseminen pelastuksen välineenä
Tuleva tuomio ja helvetti
Apokryfiset evankeliumit, kuten Tuomaan, Filippuksen ja Maria Magdaleenan evankeliumi, eivät korosta tällaisia dogmaattisia rakenteita.
Tuomaan evankeliumi
“Jos teidän johtajanne sanovat: ‘Valtakunta on taivaassa’, silloin taivaan linnut ovat teitä edellä… Pikemminkin valtakunta on teidän sisällänne.”
“Kun tunnette itsenne, silloin teidät tunnetaan, ja ymmärrätte olevanne elävän Isän lapsia. Mutta jos ette tunne itseänne, elätte köyhyydessä.”
“Autuas on se, joka on ollut ennen kuin hän syntyi.”
“Joka on löytänyt maailman ja tullut rikkaaksi, hän luopukoon maailmasta.”
“Monet seisovat oven edessä, mutta yksin ne, jotka ovat yksinkertaisia, pääsevät häähuoneeseen.”
“Jos ette paastoa maailmasta, ette löydä valtakuntaa.”
“Se, joka juo minun suustani, tulee kaltaisekseni; minä itse tulen häneksi.”
Näissä näkyy vahvasti:
irrottautuminen maailmasta
sisäinen muutos
identiteetin muuntuminen
Se, joka juo minun suustani, tulee kaltaisekseni” - tämä on ehkä kaikkein voimakkain: ei vain seuraamista, vaan muuttumista.
Ei ulkoinen usko, vaan sisäinen muodonmuutos.
“Luopukaa maailmasta” - ei välttämättä tarkoita elämän hylkäämistä, vaan vapautumista illuusioista, aivan kuten buddhalaisuus opettaa irti päästämistä kiintymyksistä.
“Kun tunnette itsenne…”- tässä kuuluu sama kaiku kuin vedanta-opissa: todellinen minä ei ole pinnallinen persoona, vaan jotain syvempää, joka yhdistyy kaikkeen.Jeesuksen sanat apokryfissä ovat universaalin viisauden kokoelma – jotain, mitä ei löydy kanonisista pyhistä kirjoituksista
Se, mitä Raamatusta on poistettu, on tärkeämpää kuin se, mitä siihen on säilytetty - Anonyymi00273
Anonyymi00271 kirjoitti:
Apokryfiset evankeliumit eivät ole dogmaattisia, ja ne eroavat merkittävästi kanonisista evankeliumeista siinä, miten opetukset on esitetty.
Dogman puute
Kanoniset evankeliumit (Matteus, Markus, Luukas, Johannes) sisältävät paljon teologisia tulkintoja ja kirkon opillista muokkausta:
Jeesus Jumalan Poikana
Ristiinnaulitseminen pelastuksen välineenä
Tuleva tuomio ja helvetti
Apokryfiset evankeliumit, kuten Tuomaan, Filippuksen ja Maria Magdaleenan evankeliumi, eivät korosta tällaisia dogmaattisia rakenteita.
Tuomaan evankeliumi
“Jos teidän johtajanne sanovat: ‘Valtakunta on taivaassa’, silloin taivaan linnut ovat teitä edellä… Pikemminkin valtakunta on teidän sisällänne.”
“Kun tunnette itsenne, silloin teidät tunnetaan, ja ymmärrätte olevanne elävän Isän lapsia. Mutta jos ette tunne itseänne, elätte köyhyydessä.”
“Autuas on se, joka on ollut ennen kuin hän syntyi.”
“Joka on löytänyt maailman ja tullut rikkaaksi, hän luopukoon maailmasta.”
“Monet seisovat oven edessä, mutta yksin ne, jotka ovat yksinkertaisia, pääsevät häähuoneeseen.”
“Jos ette paastoa maailmasta, ette löydä valtakuntaa.”
“Se, joka juo minun suustani, tulee kaltaisekseni; minä itse tulen häneksi.”
Näissä näkyy vahvasti:
irrottautuminen maailmasta
sisäinen muutos
identiteetin muuntuminen
Se, joka juo minun suustani, tulee kaltaisekseni” - tämä on ehkä kaikkein voimakkain: ei vain seuraamista, vaan muuttumista.
Ei ulkoinen usko, vaan sisäinen muodonmuutos.
“Luopukaa maailmasta” - ei välttämättä tarkoita elämän hylkäämistä, vaan vapautumista illuusioista, aivan kuten buddhalaisuus opettaa irti päästämistä kiintymyksistä.
“Kun tunnette itsenne…”- tässä kuuluu sama kaiku kuin vedanta-opissa: todellinen minä ei ole pinnallinen persoona, vaan jotain syvempää, joka yhdistyy kaikkeen.JUMALAN POIKA.
Paramparamme filosofian mukaan kaikki elävät olennot ovat Jumalan yhteydessä olevia sieluja – riippumatta siitä, missä universumissa he ovat tai millaisessa kehossa ne syntyvät. Siinä mielessä myös Jeesus oli Jumalan lapsi, aivan kuten mekin olemme, myös sinä, myös minä ja myös kaikki muut! - Anonyymi00274
Anonyymi00273 kirjoitti:
JUMALAN POIKA.
Paramparamme filosofian mukaan kaikki elävät olennot ovat Jumalan yhteydessä olevia sieluja – riippumatta siitä, missä universumissa he ovat tai millaisessa kehossa ne syntyvät. Siinä mielessä myös Jeesus oli Jumalan lapsi, aivan kuten mekin olemme, myös sinä, myös minä ja myös kaikki muut!Sielusta on kiistelty toistuvasti: onko se olemassa ja millä tavoin? ...on jopa väitelty siitä, onko eläimillä sielu. René Descartes esimerkiksi kutsui eläviä olentoja mekaanisiksi järjestelmiksi. On myös käyty keskusteluja siitä, onko naisilla sielu.
... vuonna 585 pidettiin pieni piispojen kokous, jossa pohdittiin, onko naisilla sielu. Yhden äänen enemmistöllä voitti näkemys, että naisilla on sielu. Voimme pitää tätä iloisena tapahtumana.
Kun puhe siirtyy kasveihin, epäilykset ovat vielä suurempia. Tiedämme kuitenkin, että kasvit reagoivat ympäristöönsä: ne kurottuvat kohti valoa ja niin edelleen. Siksi vedat sanovat, että siellä missä on havaittavissa tietoisuuden ja elämän merkkejä, siellä on myös sielu.
Sanskritissa on useita sanoja, jotka tarkoittavat sielua. Kaksi yleisintä ovat jīva ja ātman. Sana jīva kuuluu indoeurooppalaiseen sanastoon ja liittyy moniin samankaltaisiin sanoihin.
Sanskritissa on itse asiassa useita sanoja sielulle. Kaksi yleisintä ovat jīva ja ātman. Sana jīva on indoeurooppalaista alkuperää ja liittyy esimerkiksi slaavilaisiin sanoihin kuten “elämä” ja “elää”. Näin jīva viittaa sieluun elämän hiukkasena, elävänä periaatteena.
Toinen nimitys sielulle on ātman. Se tarkoittaa itseyttä – “minää”. Ātman viittaa itsetietoisuuteen, kokemukseen “minä olen, minä olen olemassa”. Se on olemuksemme ydin, persoonallisuutemme syvin keskus.
Ne elämät, joita elämme jälleensyntymien eli reinkarnaation kautta, ovat kuin lukemattomia unia, joita sielu näkee. Tästä herää kysymys: kuka jää, kuka näkee nämä unet? Juuri sana ātman viittaa tähän kaikkein syvimpään, rakkaimpaan osaan meissä – todelliseen minään.
Vedisen maailmankuvan mukaan sielu, ātman, on pyhä keskuksemme, sisin olemuksemme. Sen sanotaan sijaitsevan sydämessä – ei fyysisessä sydämessä, johon tehdään leikkauksia, vaan eräänlaisessa mystisessä keskuksessa olemuksemme sisällä.
Tämä samaistumisen mekanismi on hyvin voimakas. Sielu on tietoisuuden hiukkanen. Filosofisesta näkökulmasta, aivan kuten fotonit ovat auringonvalon osasia, samoin koko maailmankaikkeus on universaalin henkisen periaatteen läpäisemä, jota kutsutaan Brahmaniksi. Yksilöllinen sielu on tämän Brahmanin kipinä – kuin säteilyä hohtava yksittäinen tietoisuuden hiukkanen.
Jos fotoni on osa auringonvaloa, samoin sielu on osa tietoisuuden valoa. Siksi sielu on tietoisuuden hiukkanen, ja tietoisuuden ominaisuus on, että se on kuolematon. Lisäksi tietoisuudelle on ominaista se, että se samaistuu siihen todellisuuteen, jossa se kulloinkin sijaitsee.
(S. Prabhun luennosta, eri paikoista. Käännösvirheet suomen kielellä.
S. Prabhu- on filosofi ja orientalistisen tutkimuksen asiantuntija, professori. Hänen keskeisiä tutkimusalojaan ovat indoeurooppalaisten sivilisaatio, vedinen kulttuuri ja maailmankuva sekä kulttuurien keskinäinen vuorovaikutus. Luennoillaan hän esittää monipuolista havainnollistavaa aineistoa, hypoteesien tarkastelusta ja päätyen jälleensyntymisoppiin maailman uskonnoissa. Muinainen vedinen kulttuuria - kaikkien maapallon kulttuurien perusta.) - Anonyymi00275
Anonyymi00274 kirjoitti:
Sielusta on kiistelty toistuvasti: onko se olemassa ja millä tavoin? ...on jopa väitelty siitä, onko eläimillä sielu. René Descartes esimerkiksi kutsui eläviä olentoja mekaanisiksi järjestelmiksi. On myös käyty keskusteluja siitä, onko naisilla sielu.
... vuonna 585 pidettiin pieni piispojen kokous, jossa pohdittiin, onko naisilla sielu. Yhden äänen enemmistöllä voitti näkemys, että naisilla on sielu. Voimme pitää tätä iloisena tapahtumana.
Kun puhe siirtyy kasveihin, epäilykset ovat vielä suurempia. Tiedämme kuitenkin, että kasvit reagoivat ympäristöönsä: ne kurottuvat kohti valoa ja niin edelleen. Siksi vedat sanovat, että siellä missä on havaittavissa tietoisuuden ja elämän merkkejä, siellä on myös sielu.
Sanskritissa on useita sanoja, jotka tarkoittavat sielua. Kaksi yleisintä ovat jīva ja ātman. Sana jīva kuuluu indoeurooppalaiseen sanastoon ja liittyy moniin samankaltaisiin sanoihin.
Sanskritissa on itse asiassa useita sanoja sielulle. Kaksi yleisintä ovat jīva ja ātman. Sana jīva on indoeurooppalaista alkuperää ja liittyy esimerkiksi slaavilaisiin sanoihin kuten “elämä” ja “elää”. Näin jīva viittaa sieluun elämän hiukkasena, elävänä periaatteena.
Toinen nimitys sielulle on ātman. Se tarkoittaa itseyttä – “minää”. Ātman viittaa itsetietoisuuteen, kokemukseen “minä olen, minä olen olemassa”. Se on olemuksemme ydin, persoonallisuutemme syvin keskus.
Ne elämät, joita elämme jälleensyntymien eli reinkarnaation kautta, ovat kuin lukemattomia unia, joita sielu näkee. Tästä herää kysymys: kuka jää, kuka näkee nämä unet? Juuri sana ātman viittaa tähän kaikkein syvimpään, rakkaimpaan osaan meissä – todelliseen minään.
Vedisen maailmankuvan mukaan sielu, ātman, on pyhä keskuksemme, sisin olemuksemme. Sen sanotaan sijaitsevan sydämessä – ei fyysisessä sydämessä, johon tehdään leikkauksia, vaan eräänlaisessa mystisessä keskuksessa olemuksemme sisällä.
Tämä samaistumisen mekanismi on hyvin voimakas. Sielu on tietoisuuden hiukkanen. Filosofisesta näkökulmasta, aivan kuten fotonit ovat auringonvalon osasia, samoin koko maailmankaikkeus on universaalin henkisen periaatteen läpäisemä, jota kutsutaan Brahmaniksi. Yksilöllinen sielu on tämän Brahmanin kipinä – kuin säteilyä hohtava yksittäinen tietoisuuden hiukkanen.
Jos fotoni on osa auringonvaloa, samoin sielu on osa tietoisuuden valoa. Siksi sielu on tietoisuuden hiukkanen, ja tietoisuuden ominaisuus on, että se on kuolematon. Lisäksi tietoisuudelle on ominaista se, että se samaistuu siihen todellisuuteen, jossa se kulloinkin sijaitsee.
(S. Prabhun luennosta, eri paikoista. Käännösvirheet suomen kielellä.
S. Prabhu- on filosofi ja orientalistisen tutkimuksen asiantuntija, professori. Hänen keskeisiä tutkimusalojaan ovat indoeurooppalaisten sivilisaatio, vedinen kulttuuri ja maailmankuva sekä kulttuurien keskinäinen vuorovaikutus. Luennoillaan hän esittää monipuolista havainnollistavaa aineistoa, hypoteesien tarkastelusta ja päätyen jälleensyntymisoppiin maailman uskonnoissa. Muinainen vedinen kulttuuria - kaikkien maapallon kulttuurien perusta.)Brahma voi erehtyä, koska hän ei ole kaikkitietävä. Luomistyössään hän kuitenkin toimii Jumalalta saamansa ohjauksen mukaan. Hän on erittäin korkea mutta silti rajallinen, eli hän voi tehdä virheitä ja joutua harhaan. Mutta harvoin. Hän elää valtavan pitkän ajan, mutta hänkin on ajan alainen. Hänen elinikänsä on 100 vuotta hänen kronologian mukaan, minkä jälkeen koko maailmankaikkeus häviää. Brahmaa kunnioitetaan suurena puolijumalana, mutta me emme palvo häntä, vaikka kunnioitamme kui puolijumalaa. Monissa eri uskonnoissa tällä maailman toissijaisella luojalla on eri nimiä, ja häntä kuvitellaan Jumalaksi, mutta he palvovat toissijaista luojaa.
Jos joku palvoo maailman luojaa, hän ei palvo Jumalaa, vaikka kuvittelee niin. Jos joku palvoo maailman luojaa, hän ei palvo Jumalaa, vaan tavallista olentoa, kuten sinä ja minä. Hän on kuitenkin erittäin kehittynyt ja korkeatasoinen olento, jolla on hyvä karma, korkea moraali ja korkea etiikka. Vaikka hänen perusolemuksensa on tavallisen olennon, kuten kaikken muiden, ja hän on saanut voimansa Jumalalta, joka on antanut hänelle voiman ja tiedon luoda universumin jo valmiina olevasta malleista, eli eräänlainen arkkitehti, konstruktori.
Hän on siis toissijainen luoja. Hänen kehonsa on hienojakoinen. Hän ei ole biologinen elämänmuoto kuten me, vaan hänen kehonsa koostuu kokonaan intellektistä. Siksi hän on erittäin viisas.
------------------
Purāṇien esittämät etäisyydet heliosfäärille vastaavat hämmästyttävän hyvin Voyager-luotainten viimeisimpiä havaintoja.
https://medium.com/@aresynshaw.work/hinduism-where-science-is-religion-part-2-bce6336ff500
Maailmankaikkeuden ikä
Kirjailija ja tutkija Siddhartha Chhabra on julkaissut tutkimustuloksensa kirjassa The Big Bang and the Sages. Yksi merkittävimmistä tiedoista on puraaninen arvio maailmankaikkeuden iästä. Viimeisten useiden tuhansien vuosien ajan puraanat ovat sisältäneet yksityiskohtaisia kuvauksia maailmankaikkeutemme historiasta sekä sen syntyajankohdasta.
Kun vedalaiset ajan yksiköt muunnetaan länsimaiseen ajanlaskuun, puraaninen arvio maailmankaikkeuden alusta on 13,82 miljardia vuotta.
Viimeisen sadan vuoden aikana tieteellinen tutkimus on vähitellen lähestynyt puraanista arviota. Viime aikoina kosmologit ovat arvioineet, että maailmankaikkeuden ikä on 13,801 miljardia vuotta.
https://miro.medium.com/v2/resize:fit:1204/format:webp/0*4LDFBB6aTWDAyzgz.png
Maan ikä
Nykyään tiedämme radiometrisen ajoituksen perusteella, että Maa on noin 4,5 miljardia vuotta vanha. Jos 1700- ja 1800-lukujen luonnontutkijat olisivat tunteneet Maan todellisen iän, varhaiset evoluutiota koskevat ajatukset olisi ehkä otettu vakavammin.
Mikä tahansa luomista koskeva teoria jää puutteelliseksi ilman arviota maailmankaikkeuden iästä, muodosta ja koosta. - Anonyymi00276
Anonyymi00275 kirjoitti:
Brahma voi erehtyä, koska hän ei ole kaikkitietävä. Luomistyössään hän kuitenkin toimii Jumalalta saamansa ohjauksen mukaan. Hän on erittäin korkea mutta silti rajallinen, eli hän voi tehdä virheitä ja joutua harhaan. Mutta harvoin. Hän elää valtavan pitkän ajan, mutta hänkin on ajan alainen. Hänen elinikänsä on 100 vuotta hänen kronologian mukaan, minkä jälkeen koko maailmankaikkeus häviää. Brahmaa kunnioitetaan suurena puolijumalana, mutta me emme palvo häntä, vaikka kunnioitamme kui puolijumalaa. Monissa eri uskonnoissa tällä maailman toissijaisella luojalla on eri nimiä, ja häntä kuvitellaan Jumalaksi, mutta he palvovat toissijaista luojaa.
Jos joku palvoo maailman luojaa, hän ei palvo Jumalaa, vaikka kuvittelee niin. Jos joku palvoo maailman luojaa, hän ei palvo Jumalaa, vaan tavallista olentoa, kuten sinä ja minä. Hän on kuitenkin erittäin kehittynyt ja korkeatasoinen olento, jolla on hyvä karma, korkea moraali ja korkea etiikka. Vaikka hänen perusolemuksensa on tavallisen olennon, kuten kaikken muiden, ja hän on saanut voimansa Jumalalta, joka on antanut hänelle voiman ja tiedon luoda universumin jo valmiina olevasta malleista, eli eräänlainen arkkitehti, konstruktori.
Hän on siis toissijainen luoja. Hänen kehonsa on hienojakoinen. Hän ei ole biologinen elämänmuoto kuten me, vaan hänen kehonsa koostuu kokonaan intellektistä. Siksi hän on erittäin viisas.
------------------
Purāṇien esittämät etäisyydet heliosfäärille vastaavat hämmästyttävän hyvin Voyager-luotainten viimeisimpiä havaintoja.
https://medium.com/@aresynshaw.work/hinduism-where-science-is-religion-part-2-bce6336ff500
Maailmankaikkeuden ikä
Kirjailija ja tutkija Siddhartha Chhabra on julkaissut tutkimustuloksensa kirjassa The Big Bang and the Sages. Yksi merkittävimmistä tiedoista on puraaninen arvio maailmankaikkeuden iästä. Viimeisten useiden tuhansien vuosien ajan puraanat ovat sisältäneet yksityiskohtaisia kuvauksia maailmankaikkeutemme historiasta sekä sen syntyajankohdasta.
Kun vedalaiset ajan yksiköt muunnetaan länsimaiseen ajanlaskuun, puraaninen arvio maailmankaikkeuden alusta on 13,82 miljardia vuotta.
Viimeisen sadan vuoden aikana tieteellinen tutkimus on vähitellen lähestynyt puraanista arviota. Viime aikoina kosmologit ovat arvioineet, että maailmankaikkeuden ikä on 13,801 miljardia vuotta.
https://miro.medium.com/v2/resize:fit:1204/format:webp/0*4LDFBB6aTWDAyzgz.png
Maan ikä
Nykyään tiedämme radiometrisen ajoituksen perusteella, että Maa on noin 4,5 miljardia vuotta vanha. Jos 1700- ja 1800-lukujen luonnontutkijat olisivat tunteneet Maan todellisen iän, varhaiset evoluutiota koskevat ajatukset olisi ehkä otettu vakavammin.
Mikä tahansa luomista koskeva teoria jää puutteelliseksi ilman arviota maailmankaikkeuden iästä, muodosta ja koosta.Vedojen mukaan maailmankaikkeutemme on noin 155,52 biljoonaa ihmisvuotta vanha, ja sen kokonaiselinkaari on 311,04 biljoonaa ihmisvuotta (mikä vastaa Brahman 100 vuotta).
Srimad Bhagavatam 5.20.38 -tekstissä maailmankaikkeuden halkaisijaksi ilmoitetaan 500 000 000 yojanaa (yksi yojana vastaa noin 9 mailia, joten tämä olisi noin 4,5 biljoonaa mailia).
On kiinnostavaa huomata, että valon yhdessä päivässä kulkema matka
(186 000 000 × 3600 × 24 ≈ 16 biljoonaa mailia) on samaa suuruusluokkaa kuin (vedalaisen) maailmankaikkeuden ympärysmitta (kun ellipsiä approksimoidaan ympyrällä: maailmankaikkeuden ympärysmitta = 4 500 000 000 × 3,1416 ≈ 14 biljoonaa mailia).
Kalpan eli maailmankauden sanotaan koostuvan tuhannesta neljän jugan syklisarjasta, joista jokaisella on erilainen ominaisluonne. Erään arvion mukaan yksi jugasykli kestää 4,32 miljoonaa vuotta, ja kalpa koostuu 4,32 miljardista vuodesta. Nykyajan tiede puolestaan arvioi, että Maa on noin 4,543 miljardia vuotta vanha.
------------------------
Purāṇien esittämät etäisyydet heliosfäärille vastaavat hämmästyttävän hyvin Voyager-luotainten viimeisimpiä havaintoja.
https://medium.com/@aresynshaw.work/hinduism-where-science-is-religion-part-2-bce6336ff500
------------------------
Monimaailmankaikkeuden (multiverse) käsite mainitaan useita kertoja hindulaisessa puraanisessa kirjallisuudessa, kuten Bhagavata Puranassa.
Tämän ajatuksen mukaan kaikki tässä maailmassa oleva on tarkoitettu muuttumaan ja sulautumaan takaisin täydellisempään kokonaisuuteen. Kun tämä tapahtuu, se jättää jälkeensä rauhan, hiljaisuuden ja hyvyyden tilan kaikkialle – lopullisena päämääränä kaikessa olemassaolossa.
Tämä muutoksen ja siirtymisen laki kuvaa aineen jatkuvaa muuntumista, kunnes se yhdistyy korkeimpaan rauhan, hiljaisuuden ja hyvyyden todellisuuteen ympärillämme. Tämän sanotaan lopulta johtavan myös sisäisen seesteisyyden kokemiseen.
Tämä shloka ei kuitenkaan käsittele pelkästään tieteen alkuräjähdysteoriaa…
Monimaailmankaikkeuden käsite eli MWI (Many-Worlds Interpretation)
Kvanttimekaniikan monimaailmatulkinnan (MWI) mukaan monet maailmat voivat olla olemassa rinnakkain samassa avaruudessa ja ajassa kuin meidän maailmamme. Muiden maailmojen olemassaolo mahdollistaa sen, että kvanttiteoriasta – ja siten koko fysiikasta – voidaan poistaa sattumanvaraisuus ja vaikutus etäältä.
https://miro.medium.com/v2/resize:fit:1400/format:webp/0*YiL6fWgiHCbIS9GQ
Suhteellisuusteoria ja ajan hidastuminen
Suhteellisuusteoriassa ajan hidastuminen (time dilation) tarkoittaa kahden tapahtuman välisen kuluneen ajan eroa, kun aikaa mitataan joko toisiinsa nähden liikkuvien havaitsijoiden toimesta tai havaitsijoiden ollessa eri etäisyyksillä gravitaatiomassasta tai -massoista.
Valtavat aikaskaalat
Hindulainen kosmologia sisältää erittäin suuria lukuarvoja. Esimerkiksi Vishnu Puranassa (muinaisessa hindulaisessa kirjoituksessa) esitetty Maan ikä on 4,32 miljardia vuotta, mikä on melko lähellä nykyistä arviota Maan iästä – noin 4,5 miljardia vuotta. - Anonyymi00277
Anonyymi00276 kirjoitti:
Vedojen mukaan maailmankaikkeutemme on noin 155,52 biljoonaa ihmisvuotta vanha, ja sen kokonaiselinkaari on 311,04 biljoonaa ihmisvuotta (mikä vastaa Brahman 100 vuotta).
Srimad Bhagavatam 5.20.38 -tekstissä maailmankaikkeuden halkaisijaksi ilmoitetaan 500 000 000 yojanaa (yksi yojana vastaa noin 9 mailia, joten tämä olisi noin 4,5 biljoonaa mailia).
On kiinnostavaa huomata, että valon yhdessä päivässä kulkema matka
(186 000 000 × 3600 × 24 ≈ 16 biljoonaa mailia) on samaa suuruusluokkaa kuin (vedalaisen) maailmankaikkeuden ympärysmitta (kun ellipsiä approksimoidaan ympyrällä: maailmankaikkeuden ympärysmitta = 4 500 000 000 × 3,1416 ≈ 14 biljoonaa mailia).
Kalpan eli maailmankauden sanotaan koostuvan tuhannesta neljän jugan syklisarjasta, joista jokaisella on erilainen ominaisluonne. Erään arvion mukaan yksi jugasykli kestää 4,32 miljoonaa vuotta, ja kalpa koostuu 4,32 miljardista vuodesta. Nykyajan tiede puolestaan arvioi, että Maa on noin 4,543 miljardia vuotta vanha.
------------------------
Purāṇien esittämät etäisyydet heliosfäärille vastaavat hämmästyttävän hyvin Voyager-luotainten viimeisimpiä havaintoja.
https://medium.com/@aresynshaw.work/hinduism-where-science-is-religion-part-2-bce6336ff500
------------------------
Monimaailmankaikkeuden (multiverse) käsite mainitaan useita kertoja hindulaisessa puraanisessa kirjallisuudessa, kuten Bhagavata Puranassa.
Tämän ajatuksen mukaan kaikki tässä maailmassa oleva on tarkoitettu muuttumaan ja sulautumaan takaisin täydellisempään kokonaisuuteen. Kun tämä tapahtuu, se jättää jälkeensä rauhan, hiljaisuuden ja hyvyyden tilan kaikkialle – lopullisena päämääränä kaikessa olemassaolossa.
Tämä muutoksen ja siirtymisen laki kuvaa aineen jatkuvaa muuntumista, kunnes se yhdistyy korkeimpaan rauhan, hiljaisuuden ja hyvyyden todellisuuteen ympärillämme. Tämän sanotaan lopulta johtavan myös sisäisen seesteisyyden kokemiseen.
Tämä shloka ei kuitenkaan käsittele pelkästään tieteen alkuräjähdysteoriaa…
Monimaailmankaikkeuden käsite eli MWI (Many-Worlds Interpretation)
Kvanttimekaniikan monimaailmatulkinnan (MWI) mukaan monet maailmat voivat olla olemassa rinnakkain samassa avaruudessa ja ajassa kuin meidän maailmamme. Muiden maailmojen olemassaolo mahdollistaa sen, että kvanttiteoriasta – ja siten koko fysiikasta – voidaan poistaa sattumanvaraisuus ja vaikutus etäältä.
https://miro.medium.com/v2/resize:fit:1400/format:webp/0*YiL6fWgiHCbIS9GQ
Suhteellisuusteoria ja ajan hidastuminen
Suhteellisuusteoriassa ajan hidastuminen (time dilation) tarkoittaa kahden tapahtuman välisen kuluneen ajan eroa, kun aikaa mitataan joko toisiinsa nähden liikkuvien havaitsijoiden toimesta tai havaitsijoiden ollessa eri etäisyyksillä gravitaatiomassasta tai -massoista.
Valtavat aikaskaalat
Hindulainen kosmologia sisältää erittäin suuria lukuarvoja. Esimerkiksi Vishnu Puranassa (muinaisessa hindulaisessa kirjoituksessa) esitetty Maan ikä on 4,32 miljardia vuotta, mikä on melko lähellä nykyistä arviota Maan iästä – noin 4,5 miljardia vuotta.Suuri romahdus on yksi mahdollinen skenaario maailmankaikkeuden lopullisesta kohtalosta. Siinä avaruuden laajeneminen kääntyisi lopulta päinvastaiseksi ja maailmankaikkeus romahtaisi takaisin kokoon. Lopputuloksena voisi olla mustan aukon singulaarisuus tai uuden maailmankaikkeuden muodostuminen uuden alkuräjähdyksen kautta.
Hindulaisuudessa esitetään ajatus maailmankaikkeuden syklisistä elämänvaiheista. Sen mukaan maailmankaikkeus käy läpi lukemattomia kuoleman ja uudestisyntymisen jaksoja.
------------------------
Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.
Hän sanoi
"Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.
Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.
Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.
Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista.
..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.
---------------------------- - Anonyymi00278
Anonyymi00277 kirjoitti:
Suuri romahdus on yksi mahdollinen skenaario maailmankaikkeuden lopullisesta kohtalosta. Siinä avaruuden laajeneminen kääntyisi lopulta päinvastaiseksi ja maailmankaikkeus romahtaisi takaisin kokoon. Lopputuloksena voisi olla mustan aukon singulaarisuus tai uuden maailmankaikkeuden muodostuminen uuden alkuräjähdyksen kautta.
Hindulaisuudessa esitetään ajatus maailmankaikkeuden syklisistä elämänvaiheista. Sen mukaan maailmankaikkeus käy läpi lukemattomia kuoleman ja uudestisyntymisen jaksoja.
------------------------
Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.
Hän sanoi
"Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.
Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.
Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.
Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista.
..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.
----------------------------VEDAT EI OLE USKONTO
Väite, että Veda olisi uskonto, osoittaa vedalaisen tietoperinteen käsitteellisen ja historiallisen kontekstin puutteellista tuntemusta. Ennen kuin väittää Vedan olevan uskonto, olisi syytä perehtyä siihen, mitä Veda käsitteellisesti ja historiallisesti tarkoittaa. Ilman riittävää ymmärrystä vedalaisesta tietoperinteestä tällainen väite perustuu virheelliseen yleistykseen kuin asiaan perehtyneeseen arvioon.
Vedat edustavat kokonaisvaltaista sivilisaatio- ja kulttuuriperintöä, eivät pelkästään uskonnollista traditiota. Niissä uskonnollisiksi luokiteltavat aiheet muodostavat vain pienen osan koko vedalaisesta tietokokonaisuudesta, alle 10 %, kun taas yli 90 % käsittelee filosofiaa (darśana), tiedon teoriaa (pramāṇa), tiedettä jne.
Kaikki tieto on jo olemassa Vedoissa. Kaikki uusi on unohdettua vanhaa. Nykyajan tutkijat ovat alkaneet päästä vähitellen Vedojen tiedon jäljille, ja todistavat niiden universaalin luonteen.
Vedojen tiedot ja astronomiset mittasuhteet jne. ovat niin tarkkoja, että erot nykyaikaisiin mittauksiin ovat vain millimetrien tai muiden hyvin pienten mittaerojen luokkaa, tai täsmälleen samat.
Vedat ei ole rinnastettavissa nykyajan uskonto-käsitteeseen eikä institutionaalisiin uskontojärjestelmiin. Sana Veda (वेद) merkitsee kirjaimellisesti "tietoa" ja juontuu sanskritin verbijuuresta vid – "tietää". Veda edustaa ensisijaisesti laajaa tietoperinnettä (vidyā), ei uskonnollista järjestelmää nykyisessä merkityksessä.
Vedalainen traditio muodostaa yhden vanhikmman yhtäjaksoisesti säilyneistä kulttuurisivilisaatioista ja tiedollisista perinteistä. Se käsittää laajan kokonaisuuden, joka sisältää filosofista analyysiä, kieltä ja kielioppia, logiikkaa, matematiikkaa, tähtitieteellisiä havaintoja, luonnon järjestyksen tarkastelua, yhteiskunnallista ajattelua, estetiikkaa sekä tietoisuuden, mielen systemaattista tutkimusta,jne.
Vedalaisen tietoperinteen tavoitteena ei ole uskon tai dogmien omaksuminen, vaan todellisuuden tutkiminen, tiedon hankkiminen sekä luonnon ja tietoisuuden periaatteiden ymmärtäminen. Tieto nähdään kokonaisuutena, jossa ulkoisen maailman empiirinen havainnointi ja ihmisen sisäisen kokemuksen tutkiminen muodostavat yhtenäisen epistemologisen kokonaisuuden.
Vedalainen tietojärjestelmä (sarva-vidyā) kattaa useita toisiaan täydentäviä tiedonaloja, kuten:
darśana – filosofinen tutkimus ja todellisuuden systemaattinen analyysi;dharma – eettinen, yhteiskunnallinen ja kosmiseen järjestykseen perustuva toimintaperiaate;manas ja antaḥkaraṇa – mielen, kognition ja psykologisten prosessien tutkimus;cit ja caitanya – tietoisuuden ja subjektiivisen kokemuksen luonteen tarkastelu;ṛta – universaalin luonnonjärjestyksen ja kosmisen lain käsite;prakṛti – luonnon ja aineellisen todellisuuden perusrakenne;vijñāna – analyyttinen, systemaattinen ja erittelevä tieto;vidyā – kokonaisvaltainen ymmärrys ja tietämys.
Vedalaisessa epistemologiassa tiedon hankkiminen perustuu systemaattiseen tutkimukseen (vicāra), rationaaliseen päättelyyn (yukti), havaintoon (pratyakṣa), loogiseen inferenssiin (anumāna) sekä luotettuun tiedonvälitykseen (śabda-pramāṇa). Näitä tarkastellaan toisiaan täydentävinä tiedon lähteinä.
Vedalaisessa perinteessä tieto ei rajoitu yksinomaan luonnonilmiöiden tarkasteluun, vaan siihen sisältyy myös tietoisuuden, kokemuksen, kognition ja olemassaolon perustavanlaatuisten kysymysten systemaattinen tutkimus. Tästä syystä vedalainen traditio voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisena sivilisaation tietoperinteenä, jossa filosofia, luonnon tutkimus, kielitiede, matematiikka, fysiikka, yhteiskunnallinen ajattelu, etiikka sekä tietoisuustutkimus muodostavat yhtenäisen tiedollisen kokonaisuuden.
Veda ei näin ollen ole vain uskonnollisten tekstien kokoelma, vaan laaja kulttuurisivilisaation tietokorpus, jonka tavoitteena on ymmärtää todellisuuden rakennetta, luonnon järjestystä, ihmisen tietoisuutta sekä tiedon eri ulottuvuuksia. Vedalaisessa näkökulmassa tiede, filosofia, kulttuuri ja yhteiskunnallinen ajattelu eivät ole toisistaan erillisiä alueita, vaan saman tietoperinteen keskenään vuorovaikutteisia osa-alueita.
Kaikki tieto on jo olemassa Vedoissa. Kaikki uusi on unohdettua vanhaa. Nykyajan tutkijat ovat alkaneet päästä vähitellen Vedojen tiedon jäljille, ja todistavat niiden universaaliuden.
Vedojen tiedot ja astronomiset mittasuhteet jne. ovat niin tarkkoja, että erot nykyaikaisiin mittauksiin ovat vain millimetrien tai muiden hyvin pienten mittaerojen luokkaa, tai täsmälleen samat.
”Aina kun pidän luennon kvanttifysiikasta, minusta tuntuu kuin puhuisin Vedantasta!” - Hans Peter Dürr.
Vedalaisissa teksteissä puhutaan DNA:sta ja kloonauksesta.
Kaikki tiede on jo olemassa Vedoissa. - Anonyymi00279
Anonyymi00278 kirjoitti:
VEDAT EI OLE USKONTO
Väite, että Veda olisi uskonto, osoittaa vedalaisen tietoperinteen käsitteellisen ja historiallisen kontekstin puutteellista tuntemusta. Ennen kuin väittää Vedan olevan uskonto, olisi syytä perehtyä siihen, mitä Veda käsitteellisesti ja historiallisesti tarkoittaa. Ilman riittävää ymmärrystä vedalaisesta tietoperinteestä tällainen väite perustuu virheelliseen yleistykseen kuin asiaan perehtyneeseen arvioon.
Vedat edustavat kokonaisvaltaista sivilisaatio- ja kulttuuriperintöä, eivät pelkästään uskonnollista traditiota. Niissä uskonnollisiksi luokiteltavat aiheet muodostavat vain pienen osan koko vedalaisesta tietokokonaisuudesta, alle 10 %, kun taas yli 90 % käsittelee filosofiaa (darśana), tiedon teoriaa (pramāṇa), tiedettä jne.
Kaikki tieto on jo olemassa Vedoissa. Kaikki uusi on unohdettua vanhaa. Nykyajan tutkijat ovat alkaneet päästä vähitellen Vedojen tiedon jäljille, ja todistavat niiden universaalin luonteen.
Vedojen tiedot ja astronomiset mittasuhteet jne. ovat niin tarkkoja, että erot nykyaikaisiin mittauksiin ovat vain millimetrien tai muiden hyvin pienten mittaerojen luokkaa, tai täsmälleen samat.
Vedat ei ole rinnastettavissa nykyajan uskonto-käsitteeseen eikä institutionaalisiin uskontojärjestelmiin. Sana Veda (वेद) merkitsee kirjaimellisesti "tietoa" ja juontuu sanskritin verbijuuresta vid – "tietää". Veda edustaa ensisijaisesti laajaa tietoperinnettä (vidyā), ei uskonnollista järjestelmää nykyisessä merkityksessä.
Vedalainen traditio muodostaa yhden vanhikmman yhtäjaksoisesti säilyneistä kulttuurisivilisaatioista ja tiedollisista perinteistä. Se käsittää laajan kokonaisuuden, joka sisältää filosofista analyysiä, kieltä ja kielioppia, logiikkaa, matematiikkaa, tähtitieteellisiä havaintoja, luonnon järjestyksen tarkastelua, yhteiskunnallista ajattelua, estetiikkaa sekä tietoisuuden, mielen systemaattista tutkimusta,jne.
Vedalaisen tietoperinteen tavoitteena ei ole uskon tai dogmien omaksuminen, vaan todellisuuden tutkiminen, tiedon hankkiminen sekä luonnon ja tietoisuuden periaatteiden ymmärtäminen. Tieto nähdään kokonaisuutena, jossa ulkoisen maailman empiirinen havainnointi ja ihmisen sisäisen kokemuksen tutkiminen muodostavat yhtenäisen epistemologisen kokonaisuuden.
Vedalainen tietojärjestelmä (sarva-vidyā) kattaa useita toisiaan täydentäviä tiedonaloja, kuten:
darśana – filosofinen tutkimus ja todellisuuden systemaattinen analyysi;dharma – eettinen, yhteiskunnallinen ja kosmiseen järjestykseen perustuva toimintaperiaate;manas ja antaḥkaraṇa – mielen, kognition ja psykologisten prosessien tutkimus;cit ja caitanya – tietoisuuden ja subjektiivisen kokemuksen luonteen tarkastelu;ṛta – universaalin luonnonjärjestyksen ja kosmisen lain käsite;prakṛti – luonnon ja aineellisen todellisuuden perusrakenne;vijñāna – analyyttinen, systemaattinen ja erittelevä tieto;vidyā – kokonaisvaltainen ymmärrys ja tietämys.
Vedalaisessa epistemologiassa tiedon hankkiminen perustuu systemaattiseen tutkimukseen (vicāra), rationaaliseen päättelyyn (yukti), havaintoon (pratyakṣa), loogiseen inferenssiin (anumāna) sekä luotettuun tiedonvälitykseen (śabda-pramāṇa). Näitä tarkastellaan toisiaan täydentävinä tiedon lähteinä.
Vedalaisessa perinteessä tieto ei rajoitu yksinomaan luonnonilmiöiden tarkasteluun, vaan siihen sisältyy myös tietoisuuden, kokemuksen, kognition ja olemassaolon perustavanlaatuisten kysymysten systemaattinen tutkimus. Tästä syystä vedalainen traditio voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisena sivilisaation tietoperinteenä, jossa filosofia, luonnon tutkimus, kielitiede, matematiikka, fysiikka, yhteiskunnallinen ajattelu, etiikka sekä tietoisuustutkimus muodostavat yhtenäisen tiedollisen kokonaisuuden.
Veda ei näin ollen ole vain uskonnollisten tekstien kokoelma, vaan laaja kulttuurisivilisaation tietokorpus, jonka tavoitteena on ymmärtää todellisuuden rakennetta, luonnon järjestystä, ihmisen tietoisuutta sekä tiedon eri ulottuvuuksia. Vedalaisessa näkökulmassa tiede, filosofia, kulttuuri ja yhteiskunnallinen ajattelu eivät ole toisistaan erillisiä alueita, vaan saman tietoperinteen keskenään vuorovaikutteisia osa-alueita.
Kaikki tieto on jo olemassa Vedoissa. Kaikki uusi on unohdettua vanhaa. Nykyajan tutkijat ovat alkaneet päästä vähitellen Vedojen tiedon jäljille, ja todistavat niiden universaaliuden.
Vedojen tiedot ja astronomiset mittasuhteet jne. ovat niin tarkkoja, että erot nykyaikaisiin mittauksiin ovat vain millimetrien tai muiden hyvin pienten mittaerojen luokkaa, tai täsmälleen samat.
”Aina kun pidän luennon kvanttifysiikasta, minusta tuntuu kuin puhuisin Vedantasta!” - Hans Peter Dürr.
Vedalaisissa teksteissä puhutaan DNA:sta ja kloonauksesta.
Kaikki tiede on jo olemassa Vedoissa.Veda (vedalainen perinne) ei ole rinnastettavissa yhdenkään nykyaikaisiin uskontoihin, kuten esimerkiksi kirkollisesti järjestäytyneisiin uskontojärjestelmiin. Se on laaja kokoelma erilaisia filosofioita, kielitiedettä, fysiikkaa, matematiikkaa, yhteiskunnallisia ajatuksia jne. jotka ovat vaikuttaneet myös nykyaikaisen sivilisaation kehitykseen.
Veda ei ole "uskonto", vaan kokonaisvaltainen tietoperinne (vidyā), joka käsittelee muun muassa filosofiaa, etiikkaa, mieltä, tietoisuutta, yhteiskuntaa, tiedettä, luonnon järjestystä jne.
Veda ei ole "uskonto", vaan kokonaisvaltainen tietoperinne (vidyā), joka käsittelee monia olemassaolon ja tiedon alueita.
Se sisältää filosofista tutkimusta (darśana), eettisiä periaatteita (dharma), mielen ja sisäisen kokemuksen tutkimusta (manas, antaḥkaraṇa), tietoisuuden luonteen tarkastelua (cit, caitanya), yhteiskunnallista järjestystä, luonnon ja maailmankaikkeuden järjestystä (ṛta, prakṛti), sekä erilaisia tiedon ja ymmärryksen muotoja (vijñāna).
Vedalaisuudessa tieto ei rajoitu ainoastaan ulkoisen maailman tutkimiseen, vaan se kattaa myös ihmisen sisäisen maailman, kokemuksen, tietoisuuden ja olemassaolon perimmäisten kysymysten tutkimisen.
Siksi Veda tutkitaan kokonaisvaltaisena tietoperinteenä (sarva-vidyā), jossa yhdistyvät filosofia, kulttuuri, yhteiskunnallinen ajattelu ja luonnon järjestyksen ymmärtäminen. - Anonyymi00280
Anonyymi00279 kirjoitti:
Veda (vedalainen perinne) ei ole rinnastettavissa yhdenkään nykyaikaisiin uskontoihin, kuten esimerkiksi kirkollisesti järjestäytyneisiin uskontojärjestelmiin. Se on laaja kokoelma erilaisia filosofioita, kielitiedettä, fysiikkaa, matematiikkaa, yhteiskunnallisia ajatuksia jne. jotka ovat vaikuttaneet myös nykyaikaisen sivilisaation kehitykseen.
Veda ei ole "uskonto", vaan kokonaisvaltainen tietoperinne (vidyā), joka käsittelee muun muassa filosofiaa, etiikkaa, mieltä, tietoisuutta, yhteiskuntaa, tiedettä, luonnon järjestystä jne.
Veda ei ole "uskonto", vaan kokonaisvaltainen tietoperinne (vidyā), joka käsittelee monia olemassaolon ja tiedon alueita.
Se sisältää filosofista tutkimusta (darśana), eettisiä periaatteita (dharma), mielen ja sisäisen kokemuksen tutkimusta (manas, antaḥkaraṇa), tietoisuuden luonteen tarkastelua (cit, caitanya), yhteiskunnallista järjestystä, luonnon ja maailmankaikkeuden järjestystä (ṛta, prakṛti), sekä erilaisia tiedon ja ymmärryksen muotoja (vijñāna).
Vedalaisuudessa tieto ei rajoitu ainoastaan ulkoisen maailman tutkimiseen, vaan se kattaa myös ihmisen sisäisen maailman, kokemuksen, tietoisuuden ja olemassaolon perimmäisten kysymysten tutkimisen.
Siksi Veda tutkitaan kokonaisvaltaisena tietoperinteenä (sarva-vidyā), jossa yhdistyvät filosofia, kulttuuri, yhteiskunnallinen ajattelu ja luonnon järjestyksen ymmärtäminen.Tämä on varsin ainutlaatuinen näkökulma hindulaisuuteen, koska Jumala on yksi, mutta Hän voi ilmentyä miljardeissa eri muodoissa ja ja eri nimillä SAMANAIKAISESTI!. Siksi ulkopuolinen voi helposti saada vaikutelman, että hindut palvovat monia eri jumalia.
Tämä onkin yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä Intiaan tulevien keskuudessa: ”Hindut palvovat monia jumalia.”
Kyse ei kuitenkaan ole monien itsenäisten jumalien palvonnasta, vaan yhden korkeimman Jumalan eri ilmenemismuotojen ymmärtämisestä. Jumalan eri muodot edustavat Hänen rajattomia ominaisuuksiaan ja tehtäviään.
Puolijumalien (devojen) palvonta on eri asia, koska puolijumalat, joita on 33 miljoonaa ovat Jumalan alaisia olentoja, joilla on omat tehtävänsä maailmankaikkeuden ylläpidossa, mutta he eivät ole Korkein Jumala eivätkä samalla tasolla kuin Hän.
Tosin Intiassa palvotaan myös puolijumlia.
JOS JOKU PALVOO UNIVERSUMIN LUOJAA, PALVOO PUOLIJUMALAA, EI JUMALAA
JOS KRISTITYT PALVOVAT MAAILMAN LUOJAA, HE PALVOVAT PUOLIJUMALAA, ARKKITEHTIA, BRAHMAA, EIVÄT JUMALAA, MUTTA HE EIVÄT ITSE TIEDÄ SITÄ, MUTTA TOISAALTA BRAHMALLA EI OLE KRISTINUSKON VANHAN TESTAMENTIN JUMALAN VILLÄ LUONNETTA, JOTEN KYSEESSÄ ON JOKU MUU.
JOTEN KYSEESSÄ ON JOKU MUU - PAHIS.
USEISSA USKONNOISSA PALVOTAAN TOISSIJAISTA MAAILMAN LUOJAA, JOKA EI OLE JUMALA VAAN PUOLIJUMALA.
Ihmiset usein ei ymmärrä, että he palvovat puolijumalia, ei Jumalaa. - Anonyymi00281
Anonyymi00280 kirjoitti:
Tämä on varsin ainutlaatuinen näkökulma hindulaisuuteen, koska Jumala on yksi, mutta Hän voi ilmentyä miljardeissa eri muodoissa ja ja eri nimillä SAMANAIKAISESTI!. Siksi ulkopuolinen voi helposti saada vaikutelman, että hindut palvovat monia eri jumalia.
Tämä onkin yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä Intiaan tulevien keskuudessa: ”Hindut palvovat monia jumalia.”
Kyse ei kuitenkaan ole monien itsenäisten jumalien palvonnasta, vaan yhden korkeimman Jumalan eri ilmenemismuotojen ymmärtämisestä. Jumalan eri muodot edustavat Hänen rajattomia ominaisuuksiaan ja tehtäviään.
Puolijumalien (devojen) palvonta on eri asia, koska puolijumalat, joita on 33 miljoonaa ovat Jumalan alaisia olentoja, joilla on omat tehtävänsä maailmankaikkeuden ylläpidossa, mutta he eivät ole Korkein Jumala eivätkä samalla tasolla kuin Hän.
Tosin Intiassa palvotaan myös puolijumlia.
JOS JOKU PALVOO UNIVERSUMIN LUOJAA, PALVOO PUOLIJUMALAA, EI JUMALAA
JOS KRISTITYT PALVOVAT MAAILMAN LUOJAA, HE PALVOVAT PUOLIJUMALAA, ARKKITEHTIA, BRAHMAA, EIVÄT JUMALAA, MUTTA HE EIVÄT ITSE TIEDÄ SITÄ, MUTTA TOISAALTA BRAHMALLA EI OLE KRISTINUSKON VANHAN TESTAMENTIN JUMALAN VILLÄ LUONNETTA, JOTEN KYSEESSÄ ON JOKU MUU.
JOTEN KYSEESSÄ ON JOKU MUU - PAHIS.
USEISSA USKONNOISSA PALVOTAAN TOISSIJAISTA MAAILMAN LUOJAA, JOKA EI OLE JUMALA VAAN PUOLIJUMALA.
Ihmiset usein ei ymmärrä, että he palvovat puolijumalia, ei Jumalaa.Kauhudramaturgi kirjoitti toisella palstalla:
HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...
Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....
Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":
TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.
****************
MUTTA:
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.
Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.
------------------------
Tämä kauhudramaturgi lisäsi eri viestiketjuihin aina muutaman viestin välein linkkejä ”kadotukseen”; miksi hän ei ota selvää, että on olemassa aivan päinvastaisia kertomuksia, mutta tietysti kaikki päinvastaiset kertomukset ovat (olemattoman) saatanan aikaansaamia, ja vain "oikeat helvetinkertomukset" ovat "totta".
-----------------------
Kosmogoniset tekstit voidaan todistaa matemaattisesti. Koodit.
(Toinen) kauhudramaturgi kirjoitti:
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"
Maailmassa on MYÖS monia täysin riippumattomia, ei-islamilaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet Koraanin matematiikkaa, sen ihmeellisyyttä, miksi sinä olet hiljaa tästä?
Analogisesti :
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa tutustua Koraanin koodiin, koska sen jumalallisen alkuperän monet riippumattpmat ei -islamilaiset tutkijat ympäri maailmaa ovat todistaneet matemaattisesti,"
Miksi et puhu siitä, että myös koraani on todistettu matemaattiseti?
Matemaattinen ilmiö Koraanissa, joka on maanjäristyksellisiä mittasuhteita: Koraanin ensisijaisten tilastojen (sanat, säkeet, luvut) määrittäminen ja sen kiehtovan yhteyden paljastaminen kultaiseen leikkaukseen. - Anonyymi00282
Anonyymi00281 kirjoitti:
Kauhudramaturgi kirjoitti toisella palstalla:
HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...
Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....
Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":
TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.
****************
MUTTA:
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.
Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.
------------------------
Tämä kauhudramaturgi lisäsi eri viestiketjuihin aina muutaman viestin välein linkkejä ”kadotukseen”; miksi hän ei ota selvää, että on olemassa aivan päinvastaisia kertomuksia, mutta tietysti kaikki päinvastaiset kertomukset ovat (olemattoman) saatanan aikaansaamia, ja vain "oikeat helvetinkertomukset" ovat "totta".
-----------------------
Kosmogoniset tekstit voidaan todistaa matemaattisesti. Koodit.
(Toinen) kauhudramaturgi kirjoitti:
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"
Maailmassa on MYÖS monia täysin riippumattomia, ei-islamilaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet Koraanin matematiikkaa, sen ihmeellisyyttä, miksi sinä olet hiljaa tästä?
Analogisesti :
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa tutustua Koraanin koodiin, koska sen jumalallisen alkuperän monet riippumattpmat ei -islamilaiset tutkijat ympäri maailmaa ovat todistaneet matemaattisesti,"
Miksi et puhu siitä, että myös koraani on todistettu matemaattiseti?
Matemaattinen ilmiö Koraanissa, joka on maanjäristyksellisiä mittasuhteita: Koraanin ensisijaisten tilastojen (sanat, säkeet, luvut) määrittäminen ja sen kiehtovan yhteyden paljastaminen kultaiseen leikkaukseen.Niin sanotussa saatanallisessa pahassa ”hindulaisuudessa” – mitä tahansa tuo termi sitten tarkoittikaan – ihmiset eivät palvo lainkaan eri jumalia, vaan saman jumalan eri ilmentymiä, jotka kaikki ovat samaa jumalaa; puolijumalien palvonta on eri asia.
Jumalallinen Totuus on yksi, mutta Hän ilmenee lukemattomissa muodoissa. Jumala ei ole rajoittunut yhteen ainoaan ilmestymisen tapaan, vaan Hän paljastaa itsensä eri muodoissa niiden olentojen sydämille, jotka kaipaavat yhteyttä Häneen.
Jos joku tuntee erityistä vetoa tummansävyiseen Śrī Kṛṣṇaan, hän voi palvoa Häntä, jonka kauneus ja suloisuus vetävät puoleensa kaikkia sydämiä. Jos taas joku tuntee syvää rakkautta vaaleaan Balarāmaan, hän voi palvoa Häntä rajattoman voiman, veljellisen rakkauden ja jumalallisen suojelun lähteenä. Kuitenkin Kṛṣṇa ja Balarāma eivät ole toisistaan erillisiä olentoja — He ovat sama korkein persoonallinen Jumaluus, joka ilmenee kahdessa rakastettavassa muodossa.
Jumalan monet muodot ovat Hänen eri ilmaisuja. Koska jokainen sielu on ainutlaatuinen, Jumala antaa jokaiselle mahdollisuuden lähestyä Häntä sen muodon kautta, joka herättää sydämessä syvimmän rakkauden.
Siksi ihminen voi palvoa sitä Jumalan muotoa, joka tuntuu hänelle kaikkein läheisimmältä ja rakkaimmalta. Kaikki aidot lähestymistavat johtavat samaan äärettömään Persoonaan, joka armollisesti ilmenee monin eri tavoin täyttääkseen rakastajiensa sydämet.
Kaikkinämä muodot eivät ole toisistaan erillisiä jumalia eivätkä itsenäisiä absoluutteja. He ovat yhden advaya-jñāna-tattvan, jakamattoman absoluuttisen todellisuuden, persoonallisia manifestaatioita. Bhagavān kykenee laajenemaan äärettömästi, koska Hänen toimintansa perustuu acintya-śaktiin, käsittämättömään hengelliseen energiaan. Materiaalisessa maailmassa kokonaisuus vähenee jakaantuessaan, mutta hengellisessä todellisuudessa täydellisyys voi synnyttää rajattomasti lisää täydellisyyttä ilman minkäänlaista heikkenemistä.
-----------------------
Śrī Īśopaniṣad
Tieto, joka tuo meidät lähemmäksi Jumaluuden Ylintä Persoonallisuutta, Kṛṣṇaa.
Kutsurukous:
oṁ pūrṇam adaḥ pūrṇam idaṁ
pūrṇāt pūrṇam udacyate
pūrṇasya pūrṇam ādāya
pūrṇam evāvaśiṣyate
Jumaluuden Ylin Persoonallisuus on täydellinen ja koska Hän on absoluuttinen ja täydellinen, niin kaikki Hänestä emanoituvat ilmentymät, kuten tämä ilmiömaailma, on varustettu kaikella tarpeellisella, koska se on itsessään täydellinen kokonaisuus. Kaikki, mikä lähtee Täydellisestä Kokonaisuudesta on Itsessään Täydellistä. Täydellisenä Kokonaisuutena Hän on täydellisessä tasapainossa, vaikka Hänestä lähtee niin monia täydellisiä osasia.
Kun ihmiset väittävät, että "hindulaisuudessa palvotaan monia jumalia", he yksinkertaistavat asiaa liikaa. Kyse ei ole useiden toisistaan riippumattomien jumalien palvonnasta.
On olemassa yksi korkein Jumala, joka voi ilmaista itsensä lukemattomissa täydellisissä persoonallisissa muodoissa. Nämä muodot eivät ole eri jumalia, vaan saman Jumalan erilaisia persoonallisia ilmenemismuotoja. He ovat yhtä Jumalaa samalla tavoin kuin yksi ihminen voi olla samanaikaisesti lapsi vanhemmilleen, vanhempi omille lapsilleen, ystävä ystävilleen ja opettaja oppilailleen jne. Roolit ovat erilaisia, mutta persoona on sama. Ero on siinä, että Jumalan kyky ilmaista itseään on rajaton.
Esimerkiksi Śrī Kṛṣṇa ja Śrī Balarāma eivät ole kaksi erillistä jumalaa. He ovat yksi ja sama korkein Persoona, joka ilmenee kahdessa muodossa jne.
Ihmiset kokevat Jumalan eri tavoin, koska jokainen yksilö on erilainen. Siksi Jumala antaa mahdollisuuden lähestyä itseään siinä muodossa, joka herättää kussakin ihmisessä syvimmän rakkauden ja luottamuksen.
Kyse ei ole siitä, että olisi monta korkeinta todellisuutta, vaan siitä, että yksi ääretön Jumala voi kohdata erilaiset ihmiset eri tavoin.
Tämä on myös tärkein ero Jumalan persoonallisten muotojen ja puolijumalien välillä. Puolijumalat eivät ole korkeimpia jumalia eivätkä Jumalan kilpailijoita. He ovat Jumalan palvelijoita, joille on uskottu erilaisia tehtäviä maailmankaikkeuden ylläpitämisessä. Heitä voidaan kunnioittaa, mutta he eivät ole kaiken alkuperäinen lähde.
Todellisuus on pohjimmiltaan yksi. Jumala voi kuitenkin ilmaista itsensä rajattomasti menettämättä mitään itsestään. Aineellisessa maailmassa jokin kokonaisuus pienenee, kun siitä erotetaan osia. Jumalan kohdalla näin ei ole. Jokainen Hänen ilmenemismuotonsa on Jumala, eikä alkuperäinen Jumala vähene.
Tästä syystä ei pidä ymmärtää monijumalaisuutena tavallisessa merkityksessä. Sen mukaan on olemassa yksi ääretön Jumala, joka voi ilmoittaa itsensä lukemattomilla - Anonyymi00283
Anonyymi00282 kirjoitti:
Niin sanotussa saatanallisessa pahassa ”hindulaisuudessa” – mitä tahansa tuo termi sitten tarkoittikaan – ihmiset eivät palvo lainkaan eri jumalia, vaan saman jumalan eri ilmentymiä, jotka kaikki ovat samaa jumalaa; puolijumalien palvonta on eri asia.
Jumalallinen Totuus on yksi, mutta Hän ilmenee lukemattomissa muodoissa. Jumala ei ole rajoittunut yhteen ainoaan ilmestymisen tapaan, vaan Hän paljastaa itsensä eri muodoissa niiden olentojen sydämille, jotka kaipaavat yhteyttä Häneen.
Jos joku tuntee erityistä vetoa tummansävyiseen Śrī Kṛṣṇaan, hän voi palvoa Häntä, jonka kauneus ja suloisuus vetävät puoleensa kaikkia sydämiä. Jos taas joku tuntee syvää rakkautta vaaleaan Balarāmaan, hän voi palvoa Häntä rajattoman voiman, veljellisen rakkauden ja jumalallisen suojelun lähteenä. Kuitenkin Kṛṣṇa ja Balarāma eivät ole toisistaan erillisiä olentoja — He ovat sama korkein persoonallinen Jumaluus, joka ilmenee kahdessa rakastettavassa muodossa.
Jumalan monet muodot ovat Hänen eri ilmaisuja. Koska jokainen sielu on ainutlaatuinen, Jumala antaa jokaiselle mahdollisuuden lähestyä Häntä sen muodon kautta, joka herättää sydämessä syvimmän rakkauden.
Siksi ihminen voi palvoa sitä Jumalan muotoa, joka tuntuu hänelle kaikkein läheisimmältä ja rakkaimmalta. Kaikki aidot lähestymistavat johtavat samaan äärettömään Persoonaan, joka armollisesti ilmenee monin eri tavoin täyttääkseen rakastajiensa sydämet.
Kaikkinämä muodot eivät ole toisistaan erillisiä jumalia eivätkä itsenäisiä absoluutteja. He ovat yhden advaya-jñāna-tattvan, jakamattoman absoluuttisen todellisuuden, persoonallisia manifestaatioita. Bhagavān kykenee laajenemaan äärettömästi, koska Hänen toimintansa perustuu acintya-śaktiin, käsittämättömään hengelliseen energiaan. Materiaalisessa maailmassa kokonaisuus vähenee jakaantuessaan, mutta hengellisessä todellisuudessa täydellisyys voi synnyttää rajattomasti lisää täydellisyyttä ilman minkäänlaista heikkenemistä.
-----------------------
Śrī Īśopaniṣad
Tieto, joka tuo meidät lähemmäksi Jumaluuden Ylintä Persoonallisuutta, Kṛṣṇaa.
Kutsurukous:
oṁ pūrṇam adaḥ pūrṇam idaṁ
pūrṇāt pūrṇam udacyate
pūrṇasya pūrṇam ādāya
pūrṇam evāvaśiṣyate
Jumaluuden Ylin Persoonallisuus on täydellinen ja koska Hän on absoluuttinen ja täydellinen, niin kaikki Hänestä emanoituvat ilmentymät, kuten tämä ilmiömaailma, on varustettu kaikella tarpeellisella, koska se on itsessään täydellinen kokonaisuus. Kaikki, mikä lähtee Täydellisestä Kokonaisuudesta on Itsessään Täydellistä. Täydellisenä Kokonaisuutena Hän on täydellisessä tasapainossa, vaikka Hänestä lähtee niin monia täydellisiä osasia.
Kun ihmiset väittävät, että "hindulaisuudessa palvotaan monia jumalia", he yksinkertaistavat asiaa liikaa. Kyse ei ole useiden toisistaan riippumattomien jumalien palvonnasta.
On olemassa yksi korkein Jumala, joka voi ilmaista itsensä lukemattomissa täydellisissä persoonallisissa muodoissa. Nämä muodot eivät ole eri jumalia, vaan saman Jumalan erilaisia persoonallisia ilmenemismuotoja. He ovat yhtä Jumalaa samalla tavoin kuin yksi ihminen voi olla samanaikaisesti lapsi vanhemmilleen, vanhempi omille lapsilleen, ystävä ystävilleen ja opettaja oppilailleen jne. Roolit ovat erilaisia, mutta persoona on sama. Ero on siinä, että Jumalan kyky ilmaista itseään on rajaton.
Esimerkiksi Śrī Kṛṣṇa ja Śrī Balarāma eivät ole kaksi erillistä jumalaa. He ovat yksi ja sama korkein Persoona, joka ilmenee kahdessa muodossa jne.
Ihmiset kokevat Jumalan eri tavoin, koska jokainen yksilö on erilainen. Siksi Jumala antaa mahdollisuuden lähestyä itseään siinä muodossa, joka herättää kussakin ihmisessä syvimmän rakkauden ja luottamuksen.
Kyse ei ole siitä, että olisi monta korkeinta todellisuutta, vaan siitä, että yksi ääretön Jumala voi kohdata erilaiset ihmiset eri tavoin.
Tämä on myös tärkein ero Jumalan persoonallisten muotojen ja puolijumalien välillä. Puolijumalat eivät ole korkeimpia jumalia eivätkä Jumalan kilpailijoita. He ovat Jumalan palvelijoita, joille on uskottu erilaisia tehtäviä maailmankaikkeuden ylläpitämisessä. Heitä voidaan kunnioittaa, mutta he eivät ole kaiken alkuperäinen lähde.
Todellisuus on pohjimmiltaan yksi. Jumala voi kuitenkin ilmaista itsensä rajattomasti menettämättä mitään itsestään. Aineellisessa maailmassa jokin kokonaisuus pienenee, kun siitä erotetaan osia. Jumalan kohdalla näin ei ole. Jokainen Hänen ilmenemismuotonsa on Jumala, eikä alkuperäinen Jumala vähene.
Tästä syystä ei pidä ymmärtää monijumalaisuutena tavallisessa merkityksessä. Sen mukaan on olemassa yksi ääretön Jumala, joka voi ilmoittaa itsensä lukemattomillaJos kristityt rukoilevat ”oikeaa elävää Jumalaa”, miksi muiden uskontojen seuraajat kokevat täsmälleen samoja kokemuksia? Tiedän jo, mitä kristityt sanovat: että muiden uskontojen kokemukset ovat kaikki peräisin Saatanalta (ei ole väliä, että koko saatanaa ei ole edes olemassa)
https://csrs.nd.edu/assets/59930/williams_1902.pdf
William James kokoaa lukuisia eri uskontojen ja aikakausien ihmisten omia kuvauksia uskonnollisista kokemuksista. Hän lainaa esimerkiksi kristittyjä, juutalaisia, muslimeja, hindulaisia ja buddhalaisia sekä mystikkoja ja tavallisia uskovia. Näiden kertomusten avulla hän osoittaa, että eri uskontojen ihmiset kuvaavat usein hyvin samankaltaisia kokemuksia, kuten:
voimakasta rauhan tunnetta,
kokemusta jumalallisesta tai pyhästä läsnäolosta,
ykseyden tunnetta kaiken kanssa,
syvää iloa tai rakkautta,
elämän täydellistä muuttumista (kääntymyskokemus).
Hän lainaa esimerkiksi kristittyjä, juutalaisia, muslimeja, hindulaisia ja buddhalaisia sekä mystikkoja ja tavallisia uskovia. Näiden kertomusten avulla hän osoittaa, että eri uskontojen ihmiset kuvaavat usein hyvin samankaltaisia kokemuksia,
Jamesin johtopäätös on, että vaikka uskontojen tulkinnat näistä kokemuksista vaihtelevat, itse kokemuksissa on paljon yhteisiä piirteitä.
James käyttää al-Ghazalin kuvausta havainnollistamaan ajatusta, että uskonnollinen tieto voi perustua välittömään kokemukseen, ei pelkästään järkeilyyn. Al-Ghazali kertoo käyneensä läpi syvän hengellisen kriisin: hän alkoi epäillä kaikkea, mitä oli oppinut, kunnes päätyi siihen, että todellinen varmuus syntyy Jumalan antamasta sisäisestä valosta ja kokemuksesta, ei pelkästään loogisista todisteluista. James pitää tätä esimerkkinä mystisestä kokemuksesta.
Jamesin laajempi ajatuksensa on, että ihmiset eri uskonnoissa raportoivat samantyyppisiä kokemuksia rukouksessa, ihan vastakkaisissa uskonnoissa.
https://csrs.nd.edu/assets/59930/williams_1902.pdf - Anonyymi00284
Anonyymi00283 kirjoitti:
Jos kristityt rukoilevat ”oikeaa elävää Jumalaa”, miksi muiden uskontojen seuraajat kokevat täsmälleen samoja kokemuksia? Tiedän jo, mitä kristityt sanovat: että muiden uskontojen kokemukset ovat kaikki peräisin Saatanalta (ei ole väliä, että koko saatanaa ei ole edes olemassa)
https://csrs.nd.edu/assets/59930/williams_1902.pdf
William James kokoaa lukuisia eri uskontojen ja aikakausien ihmisten omia kuvauksia uskonnollisista kokemuksista. Hän lainaa esimerkiksi kristittyjä, juutalaisia, muslimeja, hindulaisia ja buddhalaisia sekä mystikkoja ja tavallisia uskovia. Näiden kertomusten avulla hän osoittaa, että eri uskontojen ihmiset kuvaavat usein hyvin samankaltaisia kokemuksia, kuten:
voimakasta rauhan tunnetta,
kokemusta jumalallisesta tai pyhästä läsnäolosta,
ykseyden tunnetta kaiken kanssa,
syvää iloa tai rakkautta,
elämän täydellistä muuttumista (kääntymyskokemus).
Hän lainaa esimerkiksi kristittyjä, juutalaisia, muslimeja, hindulaisia ja buddhalaisia sekä mystikkoja ja tavallisia uskovia. Näiden kertomusten avulla hän osoittaa, että eri uskontojen ihmiset kuvaavat usein hyvin samankaltaisia kokemuksia,
Jamesin johtopäätös on, että vaikka uskontojen tulkinnat näistä kokemuksista vaihtelevat, itse kokemuksissa on paljon yhteisiä piirteitä.
James käyttää al-Ghazalin kuvausta havainnollistamaan ajatusta, että uskonnollinen tieto voi perustua välittömään kokemukseen, ei pelkästään järkeilyyn. Al-Ghazali kertoo käyneensä läpi syvän hengellisen kriisin: hän alkoi epäillä kaikkea, mitä oli oppinut, kunnes päätyi siihen, että todellinen varmuus syntyy Jumalan antamasta sisäisestä valosta ja kokemuksesta, ei pelkästään loogisista todisteluista. James pitää tätä esimerkkinä mystisestä kokemuksesta.
Jamesin laajempi ajatuksensa on, että ihmiset eri uskonnoissa raportoivat samantyyppisiä kokemuksia rukouksessa, ihan vastakkaisissa uskonnoissa.
https://csrs.nd.edu/assets/59930/williams_1902.pdfMitä tarkoittaa satanismi
Teksti täältä, transkriptio.
Käännöksessä voi olla virheitä, tarkistakaa itse, alken 37 minuutin kohdalla.
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
Monet valekristityt eivät tiedä, mitä satanismi todellisuudessa on. Heidän käsityksensä perustuu Hollywood-elokuvien B-luokan mielikuviin siitä, millainen uskonto satanismi muka on. Sanon suoraan, että he ovat tässä asiassa täysin hakoteillä, eikä heitä tunnu voivan vakuuttaa.
Sanon ihmisille näin: jos haluat oppia islamista, menet todennäköisesti moskeijaan imaamin luo ja kysyt häneltä islamista, koska hän on kyseisen uskonnon pappi. Jos haluat oppia juutalaisuudesta, menet synagogaan rabbin luo ja kysyt häneltä, koska hän on sen uskonnon hengellinen opettaja. Jos haluat oppia ainakin ulkoisesta kristinuskosta, menet ehkä katolisen tai protestanttisen papin luo kirkkoon ja kysyt häneltä hänen uskonnostaan.
Minä puolestani olin satanismin pappi. Olin pappina yhdessä maailman suurimmista julkista satanismia edustavista järjestöistä, Church of Satanissa, jonka perusti Anton LaVey. LaVey nimitti minut henkilökohtaisesti Church of Satanin papiksi. Voisi siis kuvitella, että entinen satanistipappi tietäisi jotakin satanistisen uskonnon opeista ja periaatteista.
Silti kristityt – tai itseään kristityiksi kutsuvat – sanovat minulle: "Ei, ei. Se, mistä puhut, ei ole satanismia. Satanismi on tämän olennon palvontaa – sen paholaisen, joka kuvataan Luciferina, Jumalan arkkivihollisena ja niin edelleen."
Mark Passio:
Minä puolestani olin satanismin pappi. Olin pappina yhdessä maailman suurimmista julkista satanismia edustavista järjestöistä, Church of Satanissa, jonka perusti Anton LaVey. LaVey nimitti minut henkilökohtaisesti Church of Satanin papiksi. Voisi siis kuvitella, että entinen satanistipappi tietäisi jotakin satanistisen uskonnon opeista ja periaatteista.
Silti kristityt – tai itseään kristityiksi kutsuvat – sanovat minulle: "Ei, ei. Se, mistä puhut, ei ole satanismia. Satanismi on tämän olennon palvontaa – sen paholaisen, joka kuvataan Luciferina, Jumalan arkkivihollisena ja niin edelleen."
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
Voisi siis kuvitella, että entinen satanistipappi tietäisi jotakin satanistisen uskonnon opeista ja periaatteista. - Anonyymi00285
Anonyymi00284 kirjoitti:
Mitä tarkoittaa satanismi
Teksti täältä, transkriptio.
Käännöksessä voi olla virheitä, tarkistakaa itse, alken 37 minuutin kohdalla.
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
Monet valekristityt eivät tiedä, mitä satanismi todellisuudessa on. Heidän käsityksensä perustuu Hollywood-elokuvien B-luokan mielikuviin siitä, millainen uskonto satanismi muka on. Sanon suoraan, että he ovat tässä asiassa täysin hakoteillä, eikä heitä tunnu voivan vakuuttaa.
Sanon ihmisille näin: jos haluat oppia islamista, menet todennäköisesti moskeijaan imaamin luo ja kysyt häneltä islamista, koska hän on kyseisen uskonnon pappi. Jos haluat oppia juutalaisuudesta, menet synagogaan rabbin luo ja kysyt häneltä, koska hän on sen uskonnon hengellinen opettaja. Jos haluat oppia ainakin ulkoisesta kristinuskosta, menet ehkä katolisen tai protestanttisen papin luo kirkkoon ja kysyt häneltä hänen uskonnostaan.
Minä puolestani olin satanismin pappi. Olin pappina yhdessä maailman suurimmista julkista satanismia edustavista järjestöistä, Church of Satanissa, jonka perusti Anton LaVey. LaVey nimitti minut henkilökohtaisesti Church of Satanin papiksi. Voisi siis kuvitella, että entinen satanistipappi tietäisi jotakin satanistisen uskonnon opeista ja periaatteista.
Silti kristityt – tai itseään kristityiksi kutsuvat – sanovat minulle: "Ei, ei. Se, mistä puhut, ei ole satanismia. Satanismi on tämän olennon palvontaa – sen paholaisen, joka kuvataan Luciferina, Jumalan arkkivihollisena ja niin edelleen."
Mark Passio:
Minä puolestani olin satanismin pappi. Olin pappina yhdessä maailman suurimmista julkista satanismia edustavista järjestöistä, Church of Satanissa, jonka perusti Anton LaVey. LaVey nimitti minut henkilökohtaisesti Church of Satanin papiksi. Voisi siis kuvitella, että entinen satanistipappi tietäisi jotakin satanistisen uskonnon opeista ja periaatteista.
Silti kristityt – tai itseään kristityiksi kutsuvat – sanovat minulle: "Ei, ei. Se, mistä puhut, ei ole satanismia. Satanismi on tämän olennon palvontaa – sen paholaisen, joka kuvataan Luciferina, Jumalan arkkivihollisena ja niin edelleen."
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
Voisi siis kuvitella, että entinen satanistipappi tietäisi jotakin satanistisen uskonnon opeista ja periaatteista.https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
Voisi siis kuvitella, että entinen satanistipappi tietäisi jotakin satanistisen uskonnon opeista ja periaatteista.
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
Itseään kristityiksi kutsuvat ihmiset sanovat minulle: "Ei, ei. Se, mistä puhut, ei ole satanismia. Satanismi on tämän olennon palvontaa – sen paholaisen, joka kuvataan Luciferina, Jumalan arkkivihollisena ja niin edelleen."
Yritän selittää heille, etteivät he ymmärrä. Satanismi on maallinen ideologia, tapa elää maailmassa. Sillä on omat oppinsa, toimintatapansa, käyttäytymismallinsa ja ajattelutapansa. Kyse ei ole siitä, että mennään metsään sytyttämään nuotioita, uhrataan eläimiä tai pukeudutaan mustiin kaapuihin. Sitä satanismi ei ole.
Monilla kristityillä on vahva uskomus, että he tietävät, mitä satanismi on, mutta muut eivät. Olen yrittänyt paljastaa todellista satanismia viimeiset viisitoista vuotta elämästäni. Voin kertoa, että ihmiset eivät edelleenkään ymmärrä sitä. He eivät usko edes henkilöä, joka on ollut kyseisen uskonnon pappi.
Se on kuin sinulla olisi vastapuolen amerikkalaisen jalkapallon joukkueen pelikirja ja veisit sen omalle valmentajallesi sanoen: "Kuuntele, tässä ovat kaikki pelikuviot, joita he aikovat käyttää." Ja valmentaja vastaisi: "Häivy siitä. En halua kuulla tuollaista. Me teemme tämän omalla tavallamme." Et saa heitä edes ottamaan pelikirjaa vastaan. Niin typerää se on.
Satanismi on maallinen ideologia, tapa elää maailmassa. Sillä on omat oppinsa, toimintatapansa, käyttäytymismallinsa ja ajattelutapansa. Kyse ei ole siitä, että mennään metsään sytyttämään nuotioita, uhrataan eläimiä tai pukeudutaan mustiin kaapuihin. Sitä satanismi ei ole.
Monilla kristityillä on vahva uskomus, että he tietävät, mitä satanismi on, mutta muut eivät. Olen yrittänyt paljastaa todellista satanismia viimeiset viisitoista vuotta elämästäni. Voin kertoa, että ihmiset eivät edelleenkään ymmärrä sitä. He eivät usko edes henkilöä, joka on ollut kyseisen uskonnon pappi.
Jotta voisi ymmärtää todellisen kristinuskon, on ymmärrettävä sen vastakohta. Anteeksi, dioissa on jälleen virhe. Ymmärtääkseen todellisen kristinuskon täytyy ymmärtää, mitä sen täydellinen vastakohta, satanismi, todella on.
Valekristityt kieltäytyvät ymmärtämästä aitoa satanismia, mutta aidolla kristityllä on okkultismin tuntemusta, ja hän kykenee erottamaan valon okkultismin pimeän okkultismin perusteella sen mukaan, miten tätä tietoa käytetään.
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc - Anonyymi00286
Anonyymi00285 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
Voisi siis kuvitella, että entinen satanistipappi tietäisi jotakin satanistisen uskonnon opeista ja periaatteista.
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
Itseään kristityiksi kutsuvat ihmiset sanovat minulle: "Ei, ei. Se, mistä puhut, ei ole satanismia. Satanismi on tämän olennon palvontaa – sen paholaisen, joka kuvataan Luciferina, Jumalan arkkivihollisena ja niin edelleen."
Yritän selittää heille, etteivät he ymmärrä. Satanismi on maallinen ideologia, tapa elää maailmassa. Sillä on omat oppinsa, toimintatapansa, käyttäytymismallinsa ja ajattelutapansa. Kyse ei ole siitä, että mennään metsään sytyttämään nuotioita, uhrataan eläimiä tai pukeudutaan mustiin kaapuihin. Sitä satanismi ei ole.
Monilla kristityillä on vahva uskomus, että he tietävät, mitä satanismi on, mutta muut eivät. Olen yrittänyt paljastaa todellista satanismia viimeiset viisitoista vuotta elämästäni. Voin kertoa, että ihmiset eivät edelleenkään ymmärrä sitä. He eivät usko edes henkilöä, joka on ollut kyseisen uskonnon pappi.
Se on kuin sinulla olisi vastapuolen amerikkalaisen jalkapallon joukkueen pelikirja ja veisit sen omalle valmentajallesi sanoen: "Kuuntele, tässä ovat kaikki pelikuviot, joita he aikovat käyttää." Ja valmentaja vastaisi: "Häivy siitä. En halua kuulla tuollaista. Me teemme tämän omalla tavallamme." Et saa heitä edes ottamaan pelikirjaa vastaan. Niin typerää se on.
Satanismi on maallinen ideologia, tapa elää maailmassa. Sillä on omat oppinsa, toimintatapansa, käyttäytymismallinsa ja ajattelutapansa. Kyse ei ole siitä, että mennään metsään sytyttämään nuotioita, uhrataan eläimiä tai pukeudutaan mustiin kaapuihin. Sitä satanismi ei ole.
Monilla kristityillä on vahva uskomus, että he tietävät, mitä satanismi on, mutta muut eivät. Olen yrittänyt paljastaa todellista satanismia viimeiset viisitoista vuotta elämästäni. Voin kertoa, että ihmiset eivät edelleenkään ymmärrä sitä. He eivät usko edes henkilöä, joka on ollut kyseisen uskonnon pappi.
Jotta voisi ymmärtää todellisen kristinuskon, on ymmärrettävä sen vastakohta. Anteeksi, dioissa on jälleen virhe. Ymmärtääkseen todellisen kristinuskon täytyy ymmärtää, mitä sen täydellinen vastakohta, satanismi, todella on.
Valekristityt kieltäytyvät ymmärtämästä aitoa satanismia, mutta aidolla kristityllä on okkultismin tuntemusta, ja hän kykenee erottamaan valon okkultismin pimeän okkultismin perusteella sen mukaan, miten tätä tietoa käytetään.
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mcSatanismi on ikivanha okkulttinen uskonto, joka koostuu monimuotoisista, toisiinsa kytkeytyneistä maailmanlaajuisista verkostoista. Sen ideologinen ydin on seuraava: tämän uskonnon mukaan tieto ihmisen psyykestä ja maailmankaikkeuden laeista tulisi pitää salattuna ja vain harvojen ihmisten hallussa.
Samalla se estää tunnistamasta sitä, mitä puhuja pitää todellisena vihollisena.
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
He nauroivat, kun lähdin. He sanoivat suunnilleen: "Mene hakkaamaan päätäsi betoniseinään loppuelämäksesi. Et kuitenkaan saa mitään vaikutusta tässä maailmassa aikaan."
Tavallaan he olivat oikeassa. Minusta todella tuntuu toisinaan siltä kuin hakkaisin päätäni seinään, koska ihmiset eivät edelleenkään kokonaisuutena kuuntele lainkaan. Siksi tarvitsen enemmän apua, ja kaikki tätä työtä tekevät tarvitsevat paljon enemmän tukea. Tarvitsemme teidän apuanne. Jonkun teistä täytyy nousta seuraavaksi puhujaksi. En halua tehdä tätä ikuisesti enkä yksin. Unohtakaa pelkkä yleisössä istuminen. Kehittäkää tietonne, opetelkaa ilmaisemaan ajatuksenne selkeästi ja nouskaa itse lavalle. Juuri sitä toivon.
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
Modernissa satanismissa kristillisen paholaisen eli Saatanan symboliikkaa ja siihen liittyvää kuvastoa käytetään kahdesta syystä. Ensimmäinen on saada ulkopuoliset pitämään satanismia vain yhtenä erikoisena uskontona muiden joukossa, joka perustuu perinteiseen kristilliseen uskomusjärjestelmään. Toinen syy on yhdistää se luonnossa vaikuttavaan vastustavaan voimaan, jota okkultismissa kutsutaan involuutioksi – voimaan, joka vastustaa tietoisuuden todellista kehitystä jakamalla meidät sisäisesti ristiriitaisiksi ajatuksissamme, tunteissamme ja teoissamme.
Kristillisen paholaisen eli Saatanan symboliikkaa ja siihen liittyvää kuvastoa käytetään modernissa satanismissa kahdesta syystä. Ensimmäinen on saada ulkopuoliset pitämään satanismia vain yhtenä erikoisena uskontona muiden joukossa, joka perustuu perinteiseen kristilliseen uskomusjärjestelmään. Toinen syy on yhdistää se luonnossa vaikuttavaan vastustavaan voimaan, jota okkultismissa kutsutaan involuutioksi – voimaan, joka vastustaa tietoisuuden todellista kehitystä tekemällä ajatuksistamme, tunteistamme ja teoistamme keskenään ristiriitaisia.
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
Sana Saatana on johdettu heprean sanasta, joka tarkoittaa vastustajaa tai vastaan asettujaa. Puhujan mukaan satanismin ydin on vastustaa luonnonlain todellista järjestystä. Se toimii luonnonlain järjestävää voimaa vastaan pyrkien synnyttämään kaaosta ja kärsimystä.
Valekristityiltä puuttuu hänen mukaansa terve moraalinen ymmärrys omastatunnosta. Seuraavaksi hän pyrkii selittämään eron todellisen oikean ja väärän sekä mielivaltaisesti määritellyn oikean ja väärän välillä. - Anonyymi00294
Anonyymi kirjoitti:
Heikki Räisänen:
Professor EmeritusNiin!
- Anonyymi00192
Jeesustelijoilla on mennyt pelikaani turbiiniin.
- Anonyymi00193
Aivan!
- Anonyymi00287
Valekristityiltä puuttuu hänen mukaansa terve moraalinen ymmärrys omastatunnosta. Seuraavaksi hän pyrkii selittämään eron todellisen oikean ja väärän sekä mielivaltaisesti määritellyn oikean ja väärän välillä.
Omatunto on tieto siitä, mikä käyttäytyminen on oikein ja mikä väärin. Omatunto ei ole itse käyttäytymistä. Jos ihmiset luulevat omantunnon olevan käyttäytymistä, he erehtyvät. Omatunto on tieto oikean ja väärän käyttäytymisen erosta.
Omantunnon käyttäminen ilmenee vasta toiminnassa. Silloin siirrämme tietomme käytännön tasolle ja toimimme sen mukaisesti. Toisin sanoen harjoitamme sitä tietoa, jonka olemme omaksuneet tekojemme kautta.
Omatunto ei myöskään ole pelkkä halu tai aikomus tehdä oikein. Tämä väärinkäsitys saa monet uskomaan, että heillä itsellään tai muilla ihmisillä on omatunto, vaikka näin ei hänen mukaansa ole.
Valekristityiltä puuttuu hänen mukaansa terve moraalinen ymmärrys omastatunnosta. Seuraavaksi hän pyrkii selittämään eron todellisen oikean ja väärän sekä mielivaltaisesti määritellyn oikean ja väärän välillä.
Omatunto on tieto siitä, mikä käyttäytyminen on oikein ja mikä väärin. Omatunto ei ole itse käyttäytymistä. Jos ihmiset luulevat omantunnon olevan käyttäytymistä, he erehtyvät. Omatunto on tieto oikean ja väärän käyttäytymisen erosta.
Satanism is ultimately about being opposed to the true order of natural law.
Sanatarkempi suomennos:
Satanismin perimmäinen tarkoitus on vastustaa luonnonlain todellista järjestystä.
Hyvä ihminen on sellainen, joka seuraa omaatuntoaan eikä käskyjä. Se tarkoittaa, että tunnet oikean ja väärän eron ja käytät sitten tätä tietoa valitsemalla omasta vapaasta tahdostasi oikean käyttäytymisen väärän käyttäytymisen sijaan, kun olet ymmärtänyt näiden kahden toimintatavan välisen eron. - Anonyymi00288
Anonyymi00287 kirjoitti:
Valekristityiltä puuttuu hänen mukaansa terve moraalinen ymmärrys omastatunnosta. Seuraavaksi hän pyrkii selittämään eron todellisen oikean ja väärän sekä mielivaltaisesti määritellyn oikean ja väärän välillä.
Omatunto on tieto siitä, mikä käyttäytyminen on oikein ja mikä väärin. Omatunto ei ole itse käyttäytymistä. Jos ihmiset luulevat omantunnon olevan käyttäytymistä, he erehtyvät. Omatunto on tieto oikean ja väärän käyttäytymisen erosta.
Omantunnon käyttäminen ilmenee vasta toiminnassa. Silloin siirrämme tietomme käytännön tasolle ja toimimme sen mukaisesti. Toisin sanoen harjoitamme sitä tietoa, jonka olemme omaksuneet tekojemme kautta.
Omatunto ei myöskään ole pelkkä halu tai aikomus tehdä oikein. Tämä väärinkäsitys saa monet uskomaan, että heillä itsellään tai muilla ihmisillä on omatunto, vaikka näin ei hänen mukaansa ole.
Valekristityiltä puuttuu hänen mukaansa terve moraalinen ymmärrys omastatunnosta. Seuraavaksi hän pyrkii selittämään eron todellisen oikean ja väärän sekä mielivaltaisesti määritellyn oikean ja väärän välillä.
Omatunto on tieto siitä, mikä käyttäytyminen on oikein ja mikä väärin. Omatunto ei ole itse käyttäytymistä. Jos ihmiset luulevat omantunnon olevan käyttäytymistä, he erehtyvät. Omatunto on tieto oikean ja väärän käyttäytymisen erosta.
Satanism is ultimately about being opposed to the true order of natural law.
Sanatarkempi suomennos:
Satanismin perimmäinen tarkoitus on vastustaa luonnonlain todellista järjestystä.
Hyvä ihminen on sellainen, joka seuraa omaatuntoaan eikä käskyjä. Se tarkoittaa, että tunnet oikean ja väärän eron ja käytät sitten tätä tietoa valitsemalla omasta vapaasta tahdostasi oikean käyttäytymisen väärän käyttäytymisen sijaan, kun olet ymmärtänyt näiden kahden toimintatavan välisen eron.Saatana on vertauskuva, kristityt taistelevat tuulimyllyjä vastaan tietämättä, että paha on itse ihmisessä.
Mistä tulee sanonta ”taistella tuulimyllyjä vastaan”? Tarkoittaa turhaa toimintaa. Tulee Miguel de Cervantesin romaanista Don Quijote. Kirjan höperö päähenkilö luulee tuulimyllyjä jättiläisiksi ja alkaa taistella niitä vastaan.
Kristityt eivät ymmärrä, ettei Saatanaa ole edes olemassa. Hinduille on samantekevää, mihin kristityt uskovat, kunhan he vain jättävät hindut rauhaan.
Saatanasta puhutaan kuin kiistattomana todellisuutena, vaikka kaikille se ei ole lainkaan esittää ainoana oikeana totuutena, ja muiden odotetaan suhtautuvan siihen samalla tavalla. Ihmisillä on erilaisia uskontoja, maailmankatsomuksia ja käsityksiä todellisuudesta. Ei ole järkevää vaatia kaikkia uskomaan samaan näkymättömään olentoon tai käymään taistelua sellaista vastaan, jota ei ole olemassa. Paljon tärkeämpää olisi antaa jokaisen elää oman vakaumuksensa mukaisesti.
Saatanasta puhutaan kuin kiistattomana todellisuutena, vaikka kaikille se ei ole lainkaan olemassa oleva olento vaan uskonnollinen ajatus. Silti tätä käsitystä yritetään esittää ainoana oikeana totuutena, ja muiden odotetaan suhtautuvan siihen samalla tavalla.
Toinen korinttilaiskirje 11:14: "Saatana itse tekeytyy valon enkeliksi." Tätä käytetään usein perusteluna ajatukselle, että hän pyrkii harhauttamaan ihmisiä.
Johanneksen evankeliumi 8:44: Jeesus kutsuu paholaista "valheen isäksi".
Ensimmäinen Pietarin kirje 5:8: Saatanaa verrataan "kiljuvaan leijonaan", joka etsii, kenet voisi niellä.
Ajatus siitä, että "Saatanan suurin temppu oli saada ihmiset uskomaan, ettei häntä ole olemassa" on tunnettu kristillisessä kulttuurissa, mutta sitä ei löydy Raamatusta sellaisenaan. Sitä on usein virheellisesti pidetty raamatunkohtana tai liitetty esimerkiksi Charles Baudelairen ajatuksiin, mutta se ei ole suora lainaus Raamatusta.
Ajatus siitä, että "Saatanan suurin temppu oli saada ihmiset uskomaan, ettei häntä ole olemassa", on huvittava jo lähtökohdiltaan. Ensinnäkin sitä ei edes löydy Raamatusta, vaikka sitä siteerataan usein kuin kiistatonta totuutta. Kun lähde puuttuu, jäljelle jää vain uskomus uskomuksesta.
Ja vaikka lause löytyisikin Raamatusta, mitä se todistaisi? Ei yhtään mitään Saatanan olemassaolosta. Se todistaisi ainoastaan, että kirjan sivuille on kirjoitettu väite. Samalla logiikalla lohikäärmeiden olemassaolo voitaisiin todistaa satukirjalla.
Ironista on, että jotkut käyttävät tätä ajatusta ikään kuin älyllisenä ansana: jos et usko Saatanaan, juuri silloin olet hänen huijaamansa. Väite on rakennettu niin, ettei sitä voi kumota. Se muistuttaa Don Quijoten taistelua tuulimyllyjä vastaan – näkymättömästä vihollisesta tehdään niin todellinen, että koko elämä alkaa pyöriä sen ympärillä.
Sillä välin todellinen paha ei tarvitse sarvia, häntää eikä tulijärviä. Se näkyy ahneudessa, väkivallassa, vallanhimossa, petoksessa ja julmuudessa – ihmisten teoissa. Kun kaikki sysätään näkymättömän paholaisen syyksi, ihmisen oma vastuu hämärtyy. On paljon helpompaa syyttää Saatanaa kuin katsoa peiliin.
Ehkä kaikkein erikoisinta on se, kuinka valtavasti energiaa voidaan käyttää taisteluun olentoa vastaan, jonka olemassaolosta ei ole riippumatonta näyttöä. Tuulimyllyt pyörivät edelleen rauhallisesti, mutta niiden ympärille rakennetaan loputtomia taisteluita, varoituksia ja pelkoja. Mitä suuremmaksi kuviteltu vihollinen kasvaa, sitä enemmän se alkaa hallita ihmisen mieltä. Siinä vaiheessa tuulimylly ei enää pyöri pellolla – se pyörii ihmisen omassa päässä. - Anonyymi00289
Anonyymi00288 kirjoitti:
Saatana on vertauskuva, kristityt taistelevat tuulimyllyjä vastaan tietämättä, että paha on itse ihmisessä.
Mistä tulee sanonta ”taistella tuulimyllyjä vastaan”? Tarkoittaa turhaa toimintaa. Tulee Miguel de Cervantesin romaanista Don Quijote. Kirjan höperö päähenkilö luulee tuulimyllyjä jättiläisiksi ja alkaa taistella niitä vastaan.
Kristityt eivät ymmärrä, ettei Saatanaa ole edes olemassa. Hinduille on samantekevää, mihin kristityt uskovat, kunhan he vain jättävät hindut rauhaan.
Saatanasta puhutaan kuin kiistattomana todellisuutena, vaikka kaikille se ei ole lainkaan esittää ainoana oikeana totuutena, ja muiden odotetaan suhtautuvan siihen samalla tavalla. Ihmisillä on erilaisia uskontoja, maailmankatsomuksia ja käsityksiä todellisuudesta. Ei ole järkevää vaatia kaikkia uskomaan samaan näkymättömään olentoon tai käymään taistelua sellaista vastaan, jota ei ole olemassa. Paljon tärkeämpää olisi antaa jokaisen elää oman vakaumuksensa mukaisesti.
Saatanasta puhutaan kuin kiistattomana todellisuutena, vaikka kaikille se ei ole lainkaan olemassa oleva olento vaan uskonnollinen ajatus. Silti tätä käsitystä yritetään esittää ainoana oikeana totuutena, ja muiden odotetaan suhtautuvan siihen samalla tavalla.
Toinen korinttilaiskirje 11:14: "Saatana itse tekeytyy valon enkeliksi." Tätä käytetään usein perusteluna ajatukselle, että hän pyrkii harhauttamaan ihmisiä.
Johanneksen evankeliumi 8:44: Jeesus kutsuu paholaista "valheen isäksi".
Ensimmäinen Pietarin kirje 5:8: Saatanaa verrataan "kiljuvaan leijonaan", joka etsii, kenet voisi niellä.
Ajatus siitä, että "Saatanan suurin temppu oli saada ihmiset uskomaan, ettei häntä ole olemassa" on tunnettu kristillisessä kulttuurissa, mutta sitä ei löydy Raamatusta sellaisenaan. Sitä on usein virheellisesti pidetty raamatunkohtana tai liitetty esimerkiksi Charles Baudelairen ajatuksiin, mutta se ei ole suora lainaus Raamatusta.
Ajatus siitä, että "Saatanan suurin temppu oli saada ihmiset uskomaan, ettei häntä ole olemassa", on huvittava jo lähtökohdiltaan. Ensinnäkin sitä ei edes löydy Raamatusta, vaikka sitä siteerataan usein kuin kiistatonta totuutta. Kun lähde puuttuu, jäljelle jää vain uskomus uskomuksesta.
Ja vaikka lause löytyisikin Raamatusta, mitä se todistaisi? Ei yhtään mitään Saatanan olemassaolosta. Se todistaisi ainoastaan, että kirjan sivuille on kirjoitettu väite. Samalla logiikalla lohikäärmeiden olemassaolo voitaisiin todistaa satukirjalla.
Ironista on, että jotkut käyttävät tätä ajatusta ikään kuin älyllisenä ansana: jos et usko Saatanaan, juuri silloin olet hänen huijaamansa. Väite on rakennettu niin, ettei sitä voi kumota. Se muistuttaa Don Quijoten taistelua tuulimyllyjä vastaan – näkymättömästä vihollisesta tehdään niin todellinen, että koko elämä alkaa pyöriä sen ympärillä.
Sillä välin todellinen paha ei tarvitse sarvia, häntää eikä tulijärviä. Se näkyy ahneudessa, väkivallassa, vallanhimossa, petoksessa ja julmuudessa – ihmisten teoissa. Kun kaikki sysätään näkymättömän paholaisen syyksi, ihmisen oma vastuu hämärtyy. On paljon helpompaa syyttää Saatanaa kuin katsoa peiliin.
Ehkä kaikkein erikoisinta on se, kuinka valtavasti energiaa voidaan käyttää taisteluun olentoa vastaan, jonka olemassaolosta ei ole riippumatonta näyttöä. Tuulimyllyt pyörivät edelleen rauhallisesti, mutta niiden ympärille rakennetaan loputtomia taisteluita, varoituksia ja pelkoja. Mitä suuremmaksi kuviteltu vihollinen kasvaa, sitä enemmän se alkaa hallita ihmisen mieltä. Siinä vaiheessa tuulimylly ei enää pyöri pellolla – se pyörii ihmisen omassa päässä.Saatana onkin ennen kaikkea vertauskuva – ihmisen tapa antaa kasvot sille pimeydelle, jota hän ei halua tunnistaa itsessään. On paljon helpompaa sijoittaa paha johonkin ihmisen ulkopuolelle kuin myöntää, että ahneus, väkivalta, julmuus, vallanhimo ja petollisuus syntyvät ihmismielessä. Kun pahalle annetaan nimi ja kasvot, oma omatunto saa hengähdystauon.
Tässä mielessä taistelu Saatanaa vastaan muistuttaa Don Quijoten taistelua tuulimyllyjä vastaan. Hän näki tavallisissa tuulimyllyissä jättiläisiä ja kävi niitä vastaan sankarilliseen hyökkäykseen. Mitä voimakkaampi mielikuvitus, sitä todellisemmalta vihollinen tuntui. Mutta tuulimyllyt eivät olleet muuttuneet miksikään – vain niiden tulkinta oli.
Sama ilmiö näkyy silloin, kun näkymättömästä paholaisesta tulee kaiken pahan yleisselitys. Kun syyllinen löytyy yliluonnollisesta olennosta, ihmisen ei enää tarvitse kysyä vaikeampaa kysymystä: miksi ihminen itse tekee pahaa? Miksi tavallinen ihminen kykenee julmuuteen ilman yhtäkään demonia kuiskaamassa korvaan?
Pelko on tehokas opettaja. Lapselle kerrotaan möröstä, joka vie, jos ei tottele. Aikuinen oppii pelkäämään paholaista, Harmageddonia tai helvettiä. Mörkö vain vaihtaa nimeä, mutta pelon rakenne pysyy samana. Kun mieli on opetettu katsomaan maailmaa pelon kautta, se alkaa nähdä merkkejä kaikkialla: numeroissa, symboleissa, sattumissa ja ihmisten teoissa. Mielikuvitus ruokkii itseään.
Ironisinta on, että mitä enemmän aikaa käytetään näkymättömän vihollisen etsimiseen, sitä vähemmän aikaa jää todellisen pahan kohtaamiseen. Korruptio, sodat, hyväksikäyttö, väkivalta ja valehtelu eivät tarvitse sarvia eivätkä häntää. Ne tarvitsevat vain ihmisiä, jotka siirtävät vastuun itsestään johonkin näkymättömään voimaan.
Ehkä suurin harha ei ole usko Saatanaan eikä epäusko Saatanaan. Ehkä suurin harha on kuvitella, että paha on aina jossakin muualla kuin ihmisessä itsessään. Niin kauan kuin ihminen taistelee tuulimyllyjä vastaan, hän saattaa jättää huomaamatta sen ainoan taistelun, jota kukaan muu ei voi käydä hänen puolestaan – taistelun omaa ahneuttaan, vihaansa, pelkoaan ja julmuuttaan vastaan.
Kun ihmisiä pyritään käännyttämään kristinuskoon vetoamalla allegoriseen Saatanaan, ikuiseen helvettiin ja jatkuvaan näkymättömän vihollisen uhkaan, huomio siirtyy pois olennaisesta. Pelko muuttuu vakuuttelun välineeksi. Raamatusta siteerataan kohtia Saatanasta ikään kuin ne olisivat todisteita Saatanan olemassaolosta, vaikka ne osoittavat vain, että Raamatussa esitetään tällaisia väitteitä. Raamattu ei todista itseään todeksi.
Jos joku sanoo: "Saatana haluaa sinun uskovan, ettei häntä ole olemassa", kyse ei ole loogisesta argumentista vaan kehäpäätelmästä. Epäily tulkitaan todisteeksi siitä, että väite on tosi. Näin syntyy uskomus, jota ei voi kumota, koska jokainen vastaväite käännetään sen tueksi.
Kun ihminen alkaa nähdä kaikkialla näkymättömän vihollisen toimintaa, hän saattaa käyttää enemmän aikaa taistelemiseen kuviteltua paholaista vastaan kuin todellista pahuutta vastaan. Todellinen paha ei tarvitse yliluonnollista selitystä. Se näkyy sodissa, vallan väärinkäytössä, petoksissa, väkivallassa ja ihmisten kyvyssä kohdella toisiaan epäinhimillisesti.
Jos paha ulkoistetaan kokonaan Saatanalle, ihminen vapauttaa liian helposti itsensä vastuusta. Paljon vaikeampaa kuin taistella näkymätöntä vihollista vastaan on tunnistaa se, että pahuuden siemen voi löytyä jokaisesta ihmisestä. Juuri siihen taisteluun ei auta yksikään loitsu eikä yksikään pelottava ennustus – siihen auttaa vain rehellin - Anonyymi00290
Anonyymi00289 kirjoitti:
Saatana onkin ennen kaikkea vertauskuva – ihmisen tapa antaa kasvot sille pimeydelle, jota hän ei halua tunnistaa itsessään. On paljon helpompaa sijoittaa paha johonkin ihmisen ulkopuolelle kuin myöntää, että ahneus, väkivalta, julmuus, vallanhimo ja petollisuus syntyvät ihmismielessä. Kun pahalle annetaan nimi ja kasvot, oma omatunto saa hengähdystauon.
Tässä mielessä taistelu Saatanaa vastaan muistuttaa Don Quijoten taistelua tuulimyllyjä vastaan. Hän näki tavallisissa tuulimyllyissä jättiläisiä ja kävi niitä vastaan sankarilliseen hyökkäykseen. Mitä voimakkaampi mielikuvitus, sitä todellisemmalta vihollinen tuntui. Mutta tuulimyllyt eivät olleet muuttuneet miksikään – vain niiden tulkinta oli.
Sama ilmiö näkyy silloin, kun näkymättömästä paholaisesta tulee kaiken pahan yleisselitys. Kun syyllinen löytyy yliluonnollisesta olennosta, ihmisen ei enää tarvitse kysyä vaikeampaa kysymystä: miksi ihminen itse tekee pahaa? Miksi tavallinen ihminen kykenee julmuuteen ilman yhtäkään demonia kuiskaamassa korvaan?
Pelko on tehokas opettaja. Lapselle kerrotaan möröstä, joka vie, jos ei tottele. Aikuinen oppii pelkäämään paholaista, Harmageddonia tai helvettiä. Mörkö vain vaihtaa nimeä, mutta pelon rakenne pysyy samana. Kun mieli on opetettu katsomaan maailmaa pelon kautta, se alkaa nähdä merkkejä kaikkialla: numeroissa, symboleissa, sattumissa ja ihmisten teoissa. Mielikuvitus ruokkii itseään.
Ironisinta on, että mitä enemmän aikaa käytetään näkymättömän vihollisen etsimiseen, sitä vähemmän aikaa jää todellisen pahan kohtaamiseen. Korruptio, sodat, hyväksikäyttö, väkivalta ja valehtelu eivät tarvitse sarvia eivätkä häntää. Ne tarvitsevat vain ihmisiä, jotka siirtävät vastuun itsestään johonkin näkymättömään voimaan.
Ehkä suurin harha ei ole usko Saatanaan eikä epäusko Saatanaan. Ehkä suurin harha on kuvitella, että paha on aina jossakin muualla kuin ihmisessä itsessään. Niin kauan kuin ihminen taistelee tuulimyllyjä vastaan, hän saattaa jättää huomaamatta sen ainoan taistelun, jota kukaan muu ei voi käydä hänen puolestaan – taistelun omaa ahneuttaan, vihaansa, pelkoaan ja julmuuttaan vastaan.
Kun ihmisiä pyritään käännyttämään kristinuskoon vetoamalla allegoriseen Saatanaan, ikuiseen helvettiin ja jatkuvaan näkymättömän vihollisen uhkaan, huomio siirtyy pois olennaisesta. Pelko muuttuu vakuuttelun välineeksi. Raamatusta siteerataan kohtia Saatanasta ikään kuin ne olisivat todisteita Saatanan olemassaolosta, vaikka ne osoittavat vain, että Raamatussa esitetään tällaisia väitteitä. Raamattu ei todista itseään todeksi.
Jos joku sanoo: "Saatana haluaa sinun uskovan, ettei häntä ole olemassa", kyse ei ole loogisesta argumentista vaan kehäpäätelmästä. Epäily tulkitaan todisteeksi siitä, että väite on tosi. Näin syntyy uskomus, jota ei voi kumota, koska jokainen vastaväite käännetään sen tueksi.
Kun ihminen alkaa nähdä kaikkialla näkymättömän vihollisen toimintaa, hän saattaa käyttää enemmän aikaa taistelemiseen kuviteltua paholaista vastaan kuin todellista pahuutta vastaan. Todellinen paha ei tarvitse yliluonnollista selitystä. Se näkyy sodissa, vallan väärinkäytössä, petoksissa, väkivallassa ja ihmisten kyvyssä kohdella toisiaan epäinhimillisesti.
Jos paha ulkoistetaan kokonaan Saatanalle, ihminen vapauttaa liian helposti itsensä vastuusta. Paljon vaikeampaa kuin taistella näkymätöntä vihollista vastaan on tunnistaa se, että pahuuden siemen voi löytyä jokaisesta ihmisestä. Juuri siihen taisteluun ei auta yksikään loitsu eikä yksikään pelottava ennustus – siihen auttaa vain rehellinJos paha ulkoistetaan kokonaan Saatanalle, ihminen vapauttaa liian helposti itsensä vastuusta. Paljon vaikeampaa kuin taistella näkymätöntä vihollista vastaan on tunnistaa se, että pahuuden siemen voi löytyä jokaisesta ihmisestä. Juuri siihen taisteluun ei auta yksikään loitsu eikä yksikään pelottava ennustus – siihen auttaa vain rehellinen itsetutkiskelu.
Eräs kristitty sanoi: Jos saatanaa ei ole olemassa, mistä paha sitten tulee?
Kysymys perustuu oletukseen, että paha tarvitsee yliluonnollisen selityksen. Ei tarvitse. Sodat, murhat, petokset, vallanhimo ja julmuus eivät vaadi Saatanaa selityksekseen – ihmiset ovat kautta historian kyenneet niihin aivan omin voimin. Jos Saatanaa ei ole olemassa, paha ei katoa mihinkään. Se tarkoittaa vain, että vastuu pahasta kuuluu ihmisille eikä näkymättömälle olennolle.
Saatana on maailman suurin syntipukki. Hänen niskaansa voidaan vierittää lähes kaikki paha, vaikka hänen olemassaolostaan ei ole riippumatonta näyttöä. Kun syyllinen on aina näkymätön olento, ihmisen ei tarvitse katsoa peiliin. Ahneudesta, väkivallasta, sodista ja petoksista tulee "Saatanan työtä", vaikka niiden tekijöinä ovat ihmiset.
Satuhahmo kantaa syyllisyyden, ihminen vapauttaa itsensä vastuusta. Se on varsin kätevä järjestely: näkymätöntä syyllistä ei voi kuulustella, eikä hän koskaan puolustaudu. Niin kauan kuin paha ulkoistetaan Saatanaan, ihmisen on helpompi unohtaa, että todellinen taistelu käydään oman omantunnon, ei kuvitellun paholaisen, kanssa.
Syntipukin voima on siinä, että hän vapauttaa ihmisen epämukavasta totuudesta. Muinaisissa kulttuureissa syntipukki saatettiin lähettää erämaahan kantamaan yhteisön synnit. Modernissa mielikuvituksessa sama rooli voidaan antaa näkymättömälle olennolle: paha viedään kauas ihmisestä itsestään, jotta ihmisen ei tarvitse katsoa omaa varjoaan.
Saatanan käsite toimii monille symbolina todelliselle pahalle, mutta ongelma syntyy silloin, kun symboli muuttuu kirjaimelliseksi viholliseksi, jonka kanssa käydään loputonta sotaa. Silloin ihminen voi käyttää valtavasti energiaa demonien etsimiseen samalla kun todelliset ongelmat – köyhyys, sorto, väkivalta ja epäoikeudenmukaisuus – jäävät vähemmälle huomiolle.
Ehkä suurin paradoksi on tämä: jos Saatana olisi olemassa, ihmiskunnan vaikein haaste ei silti olisi löytää häntä, vaan tunnistaa se pimeys, joka kykenee syntymään ihmisen omassa mielessä. Ja jos Saatanaa ei ole olemassa, sama haaste jää jäljelle.
Siksi kaikkein vaikein vihollinen ei ehkä ole taivaissa tai helvetissä, vaan ihmisen sisällä. Sitä vastaan ei voi taistella rituaaleilla, pelolla tai ulkoisella viholliskuvalla. Siihen tarvitaan rehellisyyttä, itsetuntemusta ja kykyä ottaa vastuu omista teoista.
Ajatus siitä, että "Saatanan suurin temppu oli saada ihmiset uskomaan, ettei häntä ole olemassa", on huvittava jo lähtökohdiltaan. Ensinnäkin sitä ei edes löydy Raamatusta, vaikka sitä siteerataan usein kuin kiistatonta totuutta. Kun lähde puuttuu, jäljelle jää vain uskomus uskomuksesta.
Ja vaikka lause löytyisikin Raamatusta, mitä se todistaisi? Ei yhtään mitään Saatanan olemassaolosta. Se todistaisi ainoastaan, että kirjan sivuille on kirjoitettu väite. Samalla logiikalla lohikäärmeiden olemassaolo voitaisiin todistaa satukirjalla.
Ironista on, että jotkut käyttävät tätä ajatusta ikään kuin älyllisenä ansana: jos et usko Saatanaan, juuri silloin olet hänen huijaamansa. Väite on rakennettu niin, ettei sitä voi kumota. Se muistuttaa Don Quijoten taistelua tuulimyllyjä vastaan – näkymättömästä vihollisesta tehdään niin todellinen, että koko elämä alkaa pyöriä sen ympärillä.
Sillä välin todellinen paha ei tarvitse sarvia, häntää eikä tulijärviä. Se näkyy ahneudessa, väkivallassa, vallanhimossa, petoksessa ja julmuudessa – ihmisten teoissa. Kun kaikki sysätään näkymättömän paholaisen syyksi, ihmisen oma vastuu hämärtyy. On paljon helpompaa syyttää Saatanaa kuin katsoa peiliin.
Ehkä kaikkein erikoisinta on se, kuinka valtavasti energiaa voidaan käyttää taisteluun olentoa vastaan, jonka olemassaolosta ei ole riippumatonta näyttöä. Tuulimyllyt pyörivät edelleen rauhallisesti, mutta niiden ympärille rakennetaan loputtomia taisteluita, varoituksia ja pelkoja. Mitä suuremmaksi kuviteltu vihollinen kasvaa, sitä enemmän se alkaa hallita ihmisen mieltä. Siinä vaiheessa tuulimylly ei enää pyöri pellolla – se pyörii ihmisen omassa päässä. - Anonyymi00291
Anonyymi00290 kirjoitti:
Jos paha ulkoistetaan kokonaan Saatanalle, ihminen vapauttaa liian helposti itsensä vastuusta. Paljon vaikeampaa kuin taistella näkymätöntä vihollista vastaan on tunnistaa se, että pahuuden siemen voi löytyä jokaisesta ihmisestä. Juuri siihen taisteluun ei auta yksikään loitsu eikä yksikään pelottava ennustus – siihen auttaa vain rehellinen itsetutkiskelu.
Eräs kristitty sanoi: Jos saatanaa ei ole olemassa, mistä paha sitten tulee?
Kysymys perustuu oletukseen, että paha tarvitsee yliluonnollisen selityksen. Ei tarvitse. Sodat, murhat, petokset, vallanhimo ja julmuus eivät vaadi Saatanaa selityksekseen – ihmiset ovat kautta historian kyenneet niihin aivan omin voimin. Jos Saatanaa ei ole olemassa, paha ei katoa mihinkään. Se tarkoittaa vain, että vastuu pahasta kuuluu ihmisille eikä näkymättömälle olennolle.
Saatana on maailman suurin syntipukki. Hänen niskaansa voidaan vierittää lähes kaikki paha, vaikka hänen olemassaolostaan ei ole riippumatonta näyttöä. Kun syyllinen on aina näkymätön olento, ihmisen ei tarvitse katsoa peiliin. Ahneudesta, väkivallasta, sodista ja petoksista tulee "Saatanan työtä", vaikka niiden tekijöinä ovat ihmiset.
Satuhahmo kantaa syyllisyyden, ihminen vapauttaa itsensä vastuusta. Se on varsin kätevä järjestely: näkymätöntä syyllistä ei voi kuulustella, eikä hän koskaan puolustaudu. Niin kauan kuin paha ulkoistetaan Saatanaan, ihmisen on helpompi unohtaa, että todellinen taistelu käydään oman omantunnon, ei kuvitellun paholaisen, kanssa.
Syntipukin voima on siinä, että hän vapauttaa ihmisen epämukavasta totuudesta. Muinaisissa kulttuureissa syntipukki saatettiin lähettää erämaahan kantamaan yhteisön synnit. Modernissa mielikuvituksessa sama rooli voidaan antaa näkymättömälle olennolle: paha viedään kauas ihmisestä itsestään, jotta ihmisen ei tarvitse katsoa omaa varjoaan.
Saatanan käsite toimii monille symbolina todelliselle pahalle, mutta ongelma syntyy silloin, kun symboli muuttuu kirjaimelliseksi viholliseksi, jonka kanssa käydään loputonta sotaa. Silloin ihminen voi käyttää valtavasti energiaa demonien etsimiseen samalla kun todelliset ongelmat – köyhyys, sorto, väkivalta ja epäoikeudenmukaisuus – jäävät vähemmälle huomiolle.
Ehkä suurin paradoksi on tämä: jos Saatana olisi olemassa, ihmiskunnan vaikein haaste ei silti olisi löytää häntä, vaan tunnistaa se pimeys, joka kykenee syntymään ihmisen omassa mielessä. Ja jos Saatanaa ei ole olemassa, sama haaste jää jäljelle.
Siksi kaikkein vaikein vihollinen ei ehkä ole taivaissa tai helvetissä, vaan ihmisen sisällä. Sitä vastaan ei voi taistella rituaaleilla, pelolla tai ulkoisella viholliskuvalla. Siihen tarvitaan rehellisyyttä, itsetuntemusta ja kykyä ottaa vastuu omista teoista.
Ajatus siitä, että "Saatanan suurin temppu oli saada ihmiset uskomaan, ettei häntä ole olemassa", on huvittava jo lähtökohdiltaan. Ensinnäkin sitä ei edes löydy Raamatusta, vaikka sitä siteerataan usein kuin kiistatonta totuutta. Kun lähde puuttuu, jäljelle jää vain uskomus uskomuksesta.
Ja vaikka lause löytyisikin Raamatusta, mitä se todistaisi? Ei yhtään mitään Saatanan olemassaolosta. Se todistaisi ainoastaan, että kirjan sivuille on kirjoitettu väite. Samalla logiikalla lohikäärmeiden olemassaolo voitaisiin todistaa satukirjalla.
Ironista on, että jotkut käyttävät tätä ajatusta ikään kuin älyllisenä ansana: jos et usko Saatanaan, juuri silloin olet hänen huijaamansa. Väite on rakennettu niin, ettei sitä voi kumota. Se muistuttaa Don Quijoten taistelua tuulimyllyjä vastaan – näkymättömästä vihollisesta tehdään niin todellinen, että koko elämä alkaa pyöriä sen ympärillä.
Sillä välin todellinen paha ei tarvitse sarvia, häntää eikä tulijärviä. Se näkyy ahneudessa, väkivallassa, vallanhimossa, petoksessa ja julmuudessa – ihmisten teoissa. Kun kaikki sysätään näkymättömän paholaisen syyksi, ihmisen oma vastuu hämärtyy. On paljon helpompaa syyttää Saatanaa kuin katsoa peiliin.
Ehkä kaikkein erikoisinta on se, kuinka valtavasti energiaa voidaan käyttää taisteluun olentoa vastaan, jonka olemassaolosta ei ole riippumatonta näyttöä. Tuulimyllyt pyörivät edelleen rauhallisesti, mutta niiden ympärille rakennetaan loputtomia taisteluita, varoituksia ja pelkoja. Mitä suuremmaksi kuviteltu vihollinen kasvaa, sitä enemmän se alkaa hallita ihmisen mieltä. Siinä vaiheessa tuulimylly ei enää pyöri pellolla – se pyörii ihmisen omassa päässä.Yksilöllinen sielu eli jīva on ikuinen, eikä se synny tai kuole, vaan ainoastaan vaihtaa kehoa. Tämä kehon vaihtuminen ei tapahdu sattumanvaraisesti eikä minkäänlaisen jonotusjärjestelmän mukaan, vaan sitä ohjaa karma sekä tietoisuuden laatu, joka on muotoutunut koko elämän aikana.
Keho nähdään eräänlaisena välineenä, jonka kautta tietynlainen tietoisuus voi ilmetä.
Kun todellisuus ymmärretään äärettömäksi, monitasoiseksi ja karmallisesti järjestäytyneeksi, yksittäisen planeetan väestömäärä ei ole enää keskeinen ongelma, vaan melko merkityksetön yksityiskohta. Toisin sanoen kysymys “riittääkö sieluja” menettää merkityksensä, koska järjestelmää ei nähdä suljettuna eikä rajallisena.
Joten vastaus ei ole niinkään konkreettinen selitys väestönkasvulle, vaan metafyysinen kehys, jossa koko ongelma ikään kuin liukenee pois.
Universumeja on lukemattomia ja ne toimivat sykleissä, materiaaliset universumit syntyvät ja tuhoutuvat jatkuvasti (luominen - sṛṣṭi, tuhoutuminen - pralaya). Se tarkoittaa, että vaikka tämä meidän universumimme tai Maapallo ei olisi vielä ollut olemassa, sielut: elivät muissa universumeissa, tai olivat tässä universumissa hienovaraisessa, ilmentymättömässä tilassa.
Brahman yö -“lepotila” jīvoille
Kun luominen vetäytyy pois, kaikki elävät olennot eivät lakkaa olemasta, vaan: niiden karkeat ja hienojakoiset kehot purkautuvat, mutta heidän karmansa ja svabhāvansa säilyvät Paramātman “muistissa”.
Vähän kuin tietokone menee horrostilaan. Data ei katoa, vaan odottaa seuraavaa “käynnistystä”.
Kun uusi luominen alkaa: jīvat “aktivoituvat” uudelleen, ja jatkavat siitä, mihin jäivät edellisessä kosmisessa syklissä. - Anonyymi00292
Anonyymi00291 kirjoitti:
Yksilöllinen sielu eli jīva on ikuinen, eikä se synny tai kuole, vaan ainoastaan vaihtaa kehoa. Tämä kehon vaihtuminen ei tapahdu sattumanvaraisesti eikä minkäänlaisen jonotusjärjestelmän mukaan, vaan sitä ohjaa karma sekä tietoisuuden laatu, joka on muotoutunut koko elämän aikana.
Keho nähdään eräänlaisena välineenä, jonka kautta tietynlainen tietoisuus voi ilmetä.
Kun todellisuus ymmärretään äärettömäksi, monitasoiseksi ja karmallisesti järjestäytyneeksi, yksittäisen planeetan väestömäärä ei ole enää keskeinen ongelma, vaan melko merkityksetön yksityiskohta. Toisin sanoen kysymys “riittääkö sieluja” menettää merkityksensä, koska järjestelmää ei nähdä suljettuna eikä rajallisena.
Joten vastaus ei ole niinkään konkreettinen selitys väestönkasvulle, vaan metafyysinen kehys, jossa koko ongelma ikään kuin liukenee pois.
Universumeja on lukemattomia ja ne toimivat sykleissä, materiaaliset universumit syntyvät ja tuhoutuvat jatkuvasti (luominen - sṛṣṭi, tuhoutuminen - pralaya). Se tarkoittaa, että vaikka tämä meidän universumimme tai Maapallo ei olisi vielä ollut olemassa, sielut: elivät muissa universumeissa, tai olivat tässä universumissa hienovaraisessa, ilmentymättömässä tilassa.
Brahman yö -“lepotila” jīvoille
Kun luominen vetäytyy pois, kaikki elävät olennot eivät lakkaa olemasta, vaan: niiden karkeat ja hienojakoiset kehot purkautuvat, mutta heidän karmansa ja svabhāvansa säilyvät Paramātman “muistissa”.
Vähän kuin tietokone menee horrostilaan. Data ei katoa, vaan odottaa seuraavaa “käynnistystä”.
Kun uusi luominen alkaa: jīvat “aktivoituvat” uudelleen, ja jatkavat siitä, mihin jäivät edellisessä kosmisessa syklissä.Kun uusi luominen alkaa: jīvat “aktivoituvat” uudelleen, ja jatkavat siitä, mihin jäivät edellisessä kosmisessa syklissä.
Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.
Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.
Voimme syntyä eri universumiin, jossa on eri yuga (esim. Satya, Treta, Dvapara, Kali)
tai universumiin, joka on eri vaiheessa luomis-tuhosyklissä.
Universumit syntyvät, kehittyvät ja tuhoutuvat valtavissa aikajaksoissa, joita ihmismieli tuskin kykenee hahmottamaan. Samanaikaisesti näitä universumeja on lukemattomia, ja ne eivät kulje synkronoidusti.
Yhdessä universumissa luominen voi olla vasta alkamassa, toisessa elämä on täydessä kukoistuksessaan, ja kolmannessa kaikki on jo vetäytymässä takaisin alkuperäiseen potentiaaliinsa. Tämä ei ole poikkeus vaan kosminen normaalius: olemassaolo ei ole yksi yhtenäinen tarina, vaan ääretön kudelma rinnakkaisia syklejä.
Eri historiallisiin ajanjaksoihin -kyse ei ole siitä, että sielu matkustaisi lineaarisessa ajassa taaksepäin tai eteenpäin, ikään kuin siirtyen saman historian eri kohtiin.
Koska jokainen universumi sisältää omat aikasyklinsä — yugat — kuten Satya, Treta, Dvapara ja Kali. Nämä eivät ole vain kronologisia jaksoja, vaan laadullisesti erilaisia todellisuuden tiloja, joissa tietoisuus, moraali ja henkinen ymmärrys ilmenevät eri tavoin. Olennot syntyvät eri olosuhteisiin omien taipumustensa ja tekojensa mukaisesti.
Voimme syntyä universumiin, jossa vallitsee tietty yuga, tai universumiin, joka on tietyssä vaiheessa luomisen ja tuhon sykliä. Tämä voi ulkoisesti muistuttaa ajatusta eri aikakausiin syntymisestä, mutta metafyysisesti kyse on eri syklien leikkauspisteistä, ei saman historian uudelleenkirjoittamisesta.
Sielun kokemus ei siis ole sidottu yhteen jatkuvaan aikajanaan, vaan se kulkee olosuhteesta toiseen, kehosta toiseen, maailmasta toiseen. Se, mikä yhdistää nämä kaikki kokemukset, ei ole aika eikä paikka, vaan karma — syy-seurausketju, joka ohjaa sielun seuraavaa syntymää. Tässä mielessä “missä” ja “milloin” syntymme ovat toissijaisia kysymyksiä verrattuna siihen, “miksi” synnymme juuri tietyissä olosuhteissa. - Anonyymi00293
Anonyymi00292 kirjoitti:
Kun uusi luominen alkaa: jīvat “aktivoituvat” uudelleen, ja jatkavat siitä, mihin jäivät edellisessä kosmisessa syklissä.
Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.
Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.
Voimme syntyä eri universumiin, jossa on eri yuga (esim. Satya, Treta, Dvapara, Kali)
tai universumiin, joka on eri vaiheessa luomis-tuhosyklissä.
Universumit syntyvät, kehittyvät ja tuhoutuvat valtavissa aikajaksoissa, joita ihmismieli tuskin kykenee hahmottamaan. Samanaikaisesti näitä universumeja on lukemattomia, ja ne eivät kulje synkronoidusti.
Yhdessä universumissa luominen voi olla vasta alkamassa, toisessa elämä on täydessä kukoistuksessaan, ja kolmannessa kaikki on jo vetäytymässä takaisin alkuperäiseen potentiaaliinsa. Tämä ei ole poikkeus vaan kosminen normaalius: olemassaolo ei ole yksi yhtenäinen tarina, vaan ääretön kudelma rinnakkaisia syklejä.
Eri historiallisiin ajanjaksoihin -kyse ei ole siitä, että sielu matkustaisi lineaarisessa ajassa taaksepäin tai eteenpäin, ikään kuin siirtyen saman historian eri kohtiin.
Koska jokainen universumi sisältää omat aikasyklinsä — yugat — kuten Satya, Treta, Dvapara ja Kali. Nämä eivät ole vain kronologisia jaksoja, vaan laadullisesti erilaisia todellisuuden tiloja, joissa tietoisuus, moraali ja henkinen ymmärrys ilmenevät eri tavoin. Olennot syntyvät eri olosuhteisiin omien taipumustensa ja tekojensa mukaisesti.
Voimme syntyä universumiin, jossa vallitsee tietty yuga, tai universumiin, joka on tietyssä vaiheessa luomisen ja tuhon sykliä. Tämä voi ulkoisesti muistuttaa ajatusta eri aikakausiin syntymisestä, mutta metafyysisesti kyse on eri syklien leikkauspisteistä, ei saman historian uudelleenkirjoittamisesta.
Sielun kokemus ei siis ole sidottu yhteen jatkuvaan aikajanaan, vaan se kulkee olosuhteesta toiseen, kehosta toiseen, maailmasta toiseen. Se, mikä yhdistää nämä kaikki kokemukset, ei ole aika eikä paikka, vaan karma — syy-seurausketju, joka ohjaa sielun seuraavaa syntymää. Tässä mielessä “missä” ja “milloin” syntymme ovat toissijaisia kysymyksiä verrattuna siihen, “miksi” synnymme juuri tietyissä olosuhteissa.Niin kauan kuin sielu vaeltaa näissä sykleissä, se pysyy sidottuna syntymän ja kuoleman kiertoon. Vasta kun se suuntautuu kohti korkeinta todellisuutta, tämä vaellus saa päätöksensä. Silloin kysymys siitä, missä universumissa tai missä yugassa olemme, menettää merkityksensä, koska sielu ei enää kuulu ajan eikä kosmisten syklien piiriin lainkaan.
Maha Vishnu onJumalan ilmenemismuoto, jonka kautta materiaalinen luomakunta ilmenee. Kun Mahā Viṣṇu “hengittää ulos”, hänen kehostaan ilmestyy lukemattomia universumeja. Kun hän “hengittää sisään”, nämä universumit vetäytyvät takaisin.
Tämä luominen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki universumit olisivat täysin identtisessä vaiheessa tai että niiden sisäinen aika kulkisi synkronoidusti.
Vaikka universumit ovat lähtöisin samasta lähteestä, niiden sisäinen aikadynamiikka on itsenäinen.
Jokaisessa universumissa aika alkaa, kehittyy ja päättyy omien syklien mukaan - yugat (Satya, Treta, Dvapara, Kali) sekä laajemmista luomis- ja tuhosykleistä (kalpa, pralaya).
Siksi kaikki universumit eivät ole “samassa ajassa”. Yhdessä universumissa voi olla juuri alkanut Satya-yuga, toisessa eletään Kali-yugan loppuvaihetta, ja kolmannessa koko universumi on jo lähellä tuhoutumista. Ero ei johdu siitä, että luominen tapahtuisi vain osittain, vaan siitä, että aika ei ole universaalisti synkronoitu ilmiö, vaan jokaisessa universumissa oma virtansa.
Siksi sielun näkökulmasta on mahdollista syntyä olosuhteisiin, jotka näyttävät täysin eri historiallisilta aikakausilta. Kaikki tämä ei rajoita tätä siirtymää yhteen planeettaan tai edes yhteen universumiin. Näin ollen jīva voi syntyä: universumiin, jossa luominen on vasta alussa, universumiin, jossa yugat ovat pitkällä, universumiin, jossa kaikki on jo hajoamassa
Tämä selittää, miksi “eri ajat” ovat samanaikaisesti olemassa kosmisessa mittakaavassa.
Kyse ei ole tietoisesta aikamatkailusta tai vapaasta valinnasta. Sielu ei “päätä” mennä tiettyyn aikaan, vaan sen syntymä määräytyy karman mukaan. Näin ollen eri “ajat” eivät ole valittavissa olevia kohteita, vaan seurausta syy–seurausketjusta, joka ohjaa sielun kulkua.
Universumit ilmenevät Maha Vishnu kautta, mutta niiden ajallinen kehitys ei ole yksi yhteinen kellonaika. Siksi kosmoksessa on samanaikaisesti olemassa lukemattomia “eri aikoja”, ja sielu voi syntyä mihin tahansa niistä karmansa mukaisesti. - Anonyymi00296
Anonyymi00293 kirjoitti:
Niin kauan kuin sielu vaeltaa näissä sykleissä, se pysyy sidottuna syntymän ja kuoleman kiertoon. Vasta kun se suuntautuu kohti korkeinta todellisuutta, tämä vaellus saa päätöksensä. Silloin kysymys siitä, missä universumissa tai missä yugassa olemme, menettää merkityksensä, koska sielu ei enää kuulu ajan eikä kosmisten syklien piiriin lainkaan.
Maha Vishnu onJumalan ilmenemismuoto, jonka kautta materiaalinen luomakunta ilmenee. Kun Mahā Viṣṇu “hengittää ulos”, hänen kehostaan ilmestyy lukemattomia universumeja. Kun hän “hengittää sisään”, nämä universumit vetäytyvät takaisin.
Tämä luominen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki universumit olisivat täysin identtisessä vaiheessa tai että niiden sisäinen aika kulkisi synkronoidusti.
Vaikka universumit ovat lähtöisin samasta lähteestä, niiden sisäinen aikadynamiikka on itsenäinen.
Jokaisessa universumissa aika alkaa, kehittyy ja päättyy omien syklien mukaan - yugat (Satya, Treta, Dvapara, Kali) sekä laajemmista luomis- ja tuhosykleistä (kalpa, pralaya).
Siksi kaikki universumit eivät ole “samassa ajassa”. Yhdessä universumissa voi olla juuri alkanut Satya-yuga, toisessa eletään Kali-yugan loppuvaihetta, ja kolmannessa koko universumi on jo lähellä tuhoutumista. Ero ei johdu siitä, että luominen tapahtuisi vain osittain, vaan siitä, että aika ei ole universaalisti synkronoitu ilmiö, vaan jokaisessa universumissa oma virtansa.
Siksi sielun näkökulmasta on mahdollista syntyä olosuhteisiin, jotka näyttävät täysin eri historiallisilta aikakausilta. Kaikki tämä ei rajoita tätä siirtymää yhteen planeettaan tai edes yhteen universumiin. Näin ollen jīva voi syntyä: universumiin, jossa luominen on vasta alussa, universumiin, jossa yugat ovat pitkällä, universumiin, jossa kaikki on jo hajoamassa
Tämä selittää, miksi “eri ajat” ovat samanaikaisesti olemassa kosmisessa mittakaavassa.
Kyse ei ole tietoisesta aikamatkailusta tai vapaasta valinnasta. Sielu ei “päätä” mennä tiettyyn aikaan, vaan sen syntymä määräytyy karman mukaan. Näin ollen eri “ajat” eivät ole valittavissa olevia kohteita, vaan seurausta syy–seurausketjusta, joka ohjaa sielun kulkua.
Universumit ilmenevät Maha Vishnu kautta, mutta niiden ajallinen kehitys ei ole yksi yhteinen kellonaika. Siksi kosmoksessa on samanaikaisesti olemassa lukemattomia “eri aikoja”, ja sielu voi syntyä mihin tahansa niistä karmansa mukaisesti.Svarūpa (svarūpa) – “oma muoto”; jīvan alkuperäinen, ikuinen henkinen muoto suhteessa Krishnaan.
Svayam-rūpa (svayam-rūpa) – alkuperäinen muoto.
Kirja Sri Chaitanya Bhagavata / “Nimien ja termien sanakirja”
**************
Teksti
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Svarūpa tarkoittaa sielun todellinen henkinen identiteetti.
Svayam-rūpa tarkoittaa Jumalan alkuperäinen, alkuperäisin muoto - Anonyymi00297
Anonyymi00296 kirjoitti:
Svarūpa (svarūpa) – “oma muoto”; jīvan alkuperäinen, ikuinen henkinen muoto suhteessa Krishnaan.
Svayam-rūpa (svayam-rūpa) – alkuperäinen muoto.
Kirja Sri Chaitanya Bhagavata / “Nimien ja termien sanakirja”
**************
Teksti
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Svarūpa tarkoittaa sielun todellinen henkinen identiteetti.
Svayam-rūpa tarkoittaa Jumalan alkuperäinen, alkuperäisin muotoSvayam-rūpa — Sri Krishnan korkein, alkuperäinen muoto, kaikkien Hänen muiden ilmenemismuotojensa lähde.
— Kirja Brahma Samhita / “Sanasto” (glossary) / Krishna
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com - Anonyymi00298
Anonyymi00297 kirjoitti:
Svayam-rūpa — Sri Krishnan korkein, alkuperäinen muoto, kaikkien Hänen muiden ilmenemismuotojensa lähde.
— Kirja Brahma Samhita / “Sanasto” (glossary) / Krishna
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.comNämä käsitteet svarūpa ja svayam-rūpa ovat hyvin keskeisiä, koska ne liittyvät siihen, kuka Jumala on alkuperäisessä muodossaan ja mikä on sielun todellinen identiteetti.
Svayam-rūpa, joka tarkoittaa Jumalan omaa alkuperäistä ilmenemismuotoa.
Krishna ei ole vain yksi Jumalan ilmentymä muiden joukossa, vaan kaikkien muiden jumalallisten muotojen lähde.
Tästä syyst' Krishnasta lähtevät muut jumalalliset muodot, kuten Vishnu ja Narayana, jotka nähdään hänen laajentuminaan. - Anonyymi00299
Anonyymi00298 kirjoitti:
Nämä käsitteet svarūpa ja svayam-rūpa ovat hyvin keskeisiä, koska ne liittyvät siihen, kuka Jumala on alkuperäisessä muodossaan ja mikä on sielun todellinen identiteetti.
Svayam-rūpa, joka tarkoittaa Jumalan omaa alkuperäistä ilmenemismuotoa.
Krishna ei ole vain yksi Jumalan ilmentymä muiden joukossa, vaan kaikkien muiden jumalallisten muotojen lähde.
Tästä syyst' Krishnasta lähtevät muut jumalalliset muodot, kuten Vishnu ja Narayana, jotka nähdään hänen laajentuminaan.Käsite svarūpa liittyy puolestaan yksittäisen sielun todelliseen luontoon. Jokaisella sielulla eli jīvalla on oma ikuinen ja yksilöllinen henkinen identiteetti. Tämä identiteetti on sielun svarūpa, sen todellinen olemus, joka ei ole sama kuin ihmisen nykyinen aineellinen persoonallisuus tai keho. Sielun svarūpa liittyy siihen, että sielu on luonnostaan yhteydessä Jumalaan rakkaudessa.
- Anonyymi00300
Anonyymi00299 kirjoitti:
Käsite svarūpa liittyy puolestaan yksittäisen sielun todelliseen luontoon. Jokaisella sielulla eli jīvalla on oma ikuinen ja yksilöllinen henkinen identiteetti. Tämä identiteetti on sielun svarūpa, sen todellinen olemus, joka ei ole sama kuin ihmisen nykyinen aineellinen persoonallisuus tai keho. Sielun svarūpa liittyy siihen, että sielu on luonnostaan yhteydessä Jumalaan rakkaudessa.
Vähitellen herättää oman todellisen luontonsa harjoittamalla bhakti-joogaa. Kun sielu vapautuu aineellisen maailman rajoituksista, sen alkuperäinen svarūpa ilmenee täydellisesti.
- Anonyymi00301
Anonyymi00300 kirjoitti:
Vähitellen herättää oman todellisen luontonsa harjoittamalla bhakti-joogaa. Kun sielu vapautuu aineellisen maailman rajoituksista, sen alkuperäinen svarūpa ilmenee täydellisesti.
Krishnan kaksikätinen ihmisen kaltainen muoto on alkuperäinen (svayam-rūpa).
Nelikätiset muodot, kuten Vishnu, ovat hänen laajentumiaan.
Krishnan muotoa pidetään korkeimpana, koska siinä Jumalan rakkaudellinen luonne ilmenee täydellisimmin. - Anonyymi00302
Anonyymi00301 kirjoitti:
Krishnan kaksikätinen ihmisen kaltainen muoto on alkuperäinen (svayam-rūpa).
Nelikätiset muodot, kuten Vishnu, ovat hänen laajentumiaan.
Krishnan muotoa pidetään korkeimpana, koska siinä Jumalan rakkaudellinen luonne ilmenee täydellisimmin.Ihmisen kaltainen muoto nähdään lähimpänä Jumalan alkuperäistä muotoa, mutta tämä ymmärretään tietyllä tavalla.
Jumalan alkuperäinen muoto (svayam-rūpa) on kaksikätinen, ihmisen kaltainen muoto.
Tämä muoto ei kuitenkaan ole tavallinen aineellinen ihmiskeho, vaan ikuinen henkinen muoto.
Ajatus ei siis ole, että Jumala muistuttaa ihmistä, vaan pikemminkin päinvastoin: ihminen muistuttaa Jumalan alkuperäistä muotoa. - Anonyymi00303
Anonyymi00302 kirjoitti:
Ihmisen kaltainen muoto nähdään lähimpänä Jumalan alkuperäistä muotoa, mutta tämä ymmärretään tietyllä tavalla.
Jumalan alkuperäinen muoto (svayam-rūpa) on kaksikätinen, ihmisen kaltainen muoto.
Tämä muoto ei kuitenkaan ole tavallinen aineellinen ihmiskeho, vaan ikuinen henkinen muoto.
Ajatus ei siis ole, että Jumala muistuttaa ihmistä, vaan pikemminkin päinvastoin: ihminen muistuttaa Jumalan alkuperäistä muotoa.Jīva on luonteeltaan henkinen ja ikuinen.
Jokaisella sielulla on oma alkuperäinen identiteettinsä eli svarūpa.
Kun sielu on yhteydessä aineelliseen maailmaan, tämä todellinen identiteetti ei näy täydellisesti.
Mutta henkisessä todellisuudessa sielu ilmenee omassa alkuperäisessä muodossaan, joka on myös persoonallinen ja muistuttaa jumalallista mallia. Tämä tarkoittaa, että tietoisuus, persoonallisuus, suhteet ja rakkaus eivät ole sattumanvaraisia ilmiöitä, vaan ne ovat olemassa siksi, että ne ovat jo Jumalan alkuperäisessä todellisuudessa. - Anonyymi00304
Anonyymi00303 kirjoitti:
Jīva on luonteeltaan henkinen ja ikuinen.
Jokaisella sielulla on oma alkuperäinen identiteettinsä eli svarūpa.
Kun sielu on yhteydessä aineelliseen maailmaan, tämä todellinen identiteetti ei näy täydellisesti.
Mutta henkisessä todellisuudessa sielu ilmenee omassa alkuperäisessä muodossaan, joka on myös persoonallinen ja muistuttaa jumalallista mallia. Tämä tarkoittaa, että tietoisuus, persoonallisuus, suhteet ja rakkaus eivät ole sattumanvaraisia ilmiöitä, vaan ne ovat olemassa siksi, että ne ovat jo Jumalan alkuperäisessä todellisuudessa.Sielu (atma)
आत्मा
Sielu (sanskritiksi ātma) – elävä olento tai yksilöllinen olemus. Se on ikuinen atominen osa Maailmansielua tai Ylitietoisuutta. Sielun ilmenemisalue ...on materiaalisen ja henkisen maailman välinen rajallinen energia (Tataṣṭha-shakti). Tämä on aineeton alue, ja kuten kaikki olemassa oleva, se sijaitsee Korkeimman (Jumalan) tietoisuudessa. Siksi yritykset punnita, valokuvata, koskettaa tai nähdä sielu silmin ovat absurdi ja merkityksetön ajatus.
...
Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.
Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.
Materiaalimaailmassa sielu on sidottu väärään egoon, mieleen, älyyn ja aisteihin. Henkimaailmaan päästyään sielu löytää todellisen tarkoituksensa. Sielulla on kolme erottamatonta ominaisuutta: Sat-Chit-Ananda. Sat – (kuolemattomuus), Chit – (tietoisuus), Ananda – (autuus). Sielulla on täysin ikuinen kuolematon olemassaolo ja tietoisuus. Ananda eli autuus on se, mitä sielu kaipaa ja mihin se pyrkii. Se on elämän todellinen tarkoitus ja sen ilmentymisen (syntymän) tarkoitus.
Tämä pieni kommentti ei pysty paljastamaan koko merkitystä niin syvälliselle käsitteelle kuin sielu. Monien aikakausien viisaat ovat löytäneet sielun erilaisia puolia, mutta tähän päivään mennessä meillä ei ole tarkkaa ja kattavaa käsitystä siitä, mitä se on.... - Anonyymi00305
Anonyymi00304 kirjoitti:
Sielu (atma)
आत्मा
Sielu (sanskritiksi ātma) – elävä olento tai yksilöllinen olemus. Se on ikuinen atominen osa Maailmansielua tai Ylitietoisuutta. Sielun ilmenemisalue ...on materiaalisen ja henkisen maailman välinen rajallinen energia (Tataṣṭha-shakti). Tämä on aineeton alue, ja kuten kaikki olemassa oleva, se sijaitsee Korkeimman (Jumalan) tietoisuudessa. Siksi yritykset punnita, valokuvata, koskettaa tai nähdä sielu silmin ovat absurdi ja merkityksetön ajatus.
...
Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.
Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.
Materiaalimaailmassa sielu on sidottu väärään egoon, mieleen, älyyn ja aisteihin. Henkimaailmaan päästyään sielu löytää todellisen tarkoituksensa. Sielulla on kolme erottamatonta ominaisuutta: Sat-Chit-Ananda. Sat – (kuolemattomuus), Chit – (tietoisuus), Ananda – (autuus). Sielulla on täysin ikuinen kuolematon olemassaolo ja tietoisuus. Ananda eli autuus on se, mitä sielu kaipaa ja mihin se pyrkii. Se on elämän todellinen tarkoitus ja sen ilmentymisen (syntymän) tarkoitus.
Tämä pieni kommentti ei pysty paljastamaan koko merkitystä niin syvälliselle käsitteelle kuin sielu. Monien aikakausien viisaat ovat löytäneet sielun erilaisia puolia, mutta tähän päivään mennessä meillä ei ole tarkkaa ja kattavaa käsitystä siitä, mitä se on....Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj
https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340
*****************
Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.
Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.
Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.
***************************
Vain katkelmia. Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielllä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com - Anonyymi00306
Anonyymi00305 kirjoitti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj
https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340
*****************
Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.
Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.
Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.
***************************
Vain katkelmia. Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielllä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.comVäärä ego (ahamkara)
अहंंकाऱ
Väärä ego (AHAMKARA) on substanssi (ei fyysinen), joka ympäröi meidän "todellista itseämme" – sieluamme – jotta voimme kokea aineellisen maailman ja toimia siinä.
Esimerkiksi voisi olla näin: nukut ja näet unen, jossa yhdistät itsesi toiseen persoonaan, joka saattaa olla jopa vastakkaista sukupuolta, tai ehkä eri biologinen laji, esimerkiksi lintu. Unen tapahtumat vievät mukaansa, iloitset tai kärsit, eläen unen juonta ja täysin identifioiden itsesi sen hahmon kanssa. Heräämiseen asti sinä ja hahmo olette yksi ja sama. Luulet olevasi hän, ja uskot kaikkeen, mitä unessa tapahtuu, aivan kuin se olisi objektiivinen todellisuus.
Mutta herätys asettaa kaiken paikoilleen, sinä olet taas sinä, etkä unen hahmo. Unen hahmo oli vain päälle asetettu persoona omine muistoineen ja tunteineen.
Kysymys kuuluu: onko se, mikä heräsi, varmasti sinä? Oletko herännyt täysin, vai onko jälleen päälle asetettu väärä ymmärrys itsestäsi?
Vedoissa voidaan kohdata tällainen väite: "Et ole se, mitä näet."
Väärän egon pääasiallinen tehtävä on ylläpitää meissä varmuutta siitä, että me olemme me, ja että kaikki ympärillämme tapahtuu todellisesti. Olen mukana erittäin tärkeässä tehtävässä tässä ajallisessa maailmassa, etsin onnea. Kysykäämme itseltämme: jos meillä on väärä ego, onko olemassa myös todellinen ego? Kuka me todella olemme?
Vedat selittävät, että jokaisella on todellinen ego, oma paikkansa tai tarkoituksensa, mutta se sijaitsee henkimaailmassa, ei aineellisessa. - Anonyymi00307
Anonyymi00306 kirjoitti:
Väärä ego (ahamkara)
अहंंकाऱ
Väärä ego (AHAMKARA) on substanssi (ei fyysinen), joka ympäröi meidän "todellista itseämme" – sieluamme – jotta voimme kokea aineellisen maailman ja toimia siinä.
Esimerkiksi voisi olla näin: nukut ja näet unen, jossa yhdistät itsesi toiseen persoonaan, joka saattaa olla jopa vastakkaista sukupuolta, tai ehkä eri biologinen laji, esimerkiksi lintu. Unen tapahtumat vievät mukaansa, iloitset tai kärsit, eläen unen juonta ja täysin identifioiden itsesi sen hahmon kanssa. Heräämiseen asti sinä ja hahmo olette yksi ja sama. Luulet olevasi hän, ja uskot kaikkeen, mitä unessa tapahtuu, aivan kuin se olisi objektiivinen todellisuus.
Mutta herätys asettaa kaiken paikoilleen, sinä olet taas sinä, etkä unen hahmo. Unen hahmo oli vain päälle asetettu persoona omine muistoineen ja tunteineen.
Kysymys kuuluu: onko se, mikä heräsi, varmasti sinä? Oletko herännyt täysin, vai onko jälleen päälle asetettu väärä ymmärrys itsestäsi?
Vedoissa voidaan kohdata tällainen väite: "Et ole se, mitä näet."
Väärän egon pääasiallinen tehtävä on ylläpitää meissä varmuutta siitä, että me olemme me, ja että kaikki ympärillämme tapahtuu todellisesti. Olen mukana erittäin tärkeässä tehtävässä tässä ajallisessa maailmassa, etsin onnea. Kysykäämme itseltämme: jos meillä on väärä ego, onko olemassa myös todellinen ego? Kuka me todella olemme?
Vedat selittävät, että jokaisella on todellinen ego, oma paikkansa tai tarkoituksensa, mutta se sijaitsee henkimaailmassa, ei aineellisessa.Sielu on Vedojen mukaan kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastetaan tänne.
On väärin sanoa, että ihmisillä on sielu; todellisuudessa elävät olennot ovat itse sieluja, joilla on väliaikain fyysinen keho.
Sanotaan, että ihmisellä on sielu, kun he puhuvat alkeelliselle yleisölle, jotta he voivat ymmärtää edes jotain, heidän ymmärryksensä tasoa vastaavasti.
Sielu heijastuu kokonaisuudessaan toisesta ulottuvuudesta sydämen ALUEELLE. Sielu ei ole fyysisessä sydämessä, vaan METAFYYSISESSÄ sydämessä.
Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.
Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA. - Anonyymi00308
Anonyymi00307 kirjoitti:
Sielu on Vedojen mukaan kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastetaan tänne.
On väärin sanoa, että ihmisillä on sielu; todellisuudessa elävät olennot ovat itse sieluja, joilla on väliaikain fyysinen keho.
Sanotaan, että ihmisellä on sielu, kun he puhuvat alkeelliselle yleisölle, jotta he voivat ymmärtää edes jotain, heidän ymmärryksensä tasoa vastaavasti.
Sielu heijastuu kokonaisuudessaan toisesta ulottuvuudesta sydämen ALUEELLE. Sielu ei ole fyysisessä sydämessä, vaan METAFYYSISESSÄ sydämessä.
Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.
Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.Kaksi käsitettä – svarūpa ja svayam-rūpa – kuuluvat kaikkein keskeisimpiin tapoihin kuvata todellisuuden syvintä rakennetta.
Niiden avulla selitetään sekä Jumalan alkuperäinen olemus että yksittäisen sielun todellinen identiteetti.
Molemmat sanat tulevat sanskritista, ja niissä esiintyy sama perussana rūpa, joka tarkoittaa muotoa tai olemusmuotoa. Ero syntyy etuliitteistä: sva tarkoittaa omaa ja svayam itseään. - Anonyymi00309
Anonyymi00308 kirjoitti:
Kaksi käsitettä – svarūpa ja svayam-rūpa – kuuluvat kaikkein keskeisimpiin tapoihin kuvata todellisuuden syvintä rakennetta.
Niiden avulla selitetään sekä Jumalan alkuperäinen olemus että yksittäisen sielun todellinen identiteetti.
Molemmat sanat tulevat sanskritista, ja niissä esiintyy sama perussana rūpa, joka tarkoittaa muotoa tai olemusmuotoa. Ero syntyy etuliitteistä: sva tarkoittaa omaa ja svayam itseään.Aineellinen persoona alkaa kehosta. Ihminen syntyy tiettyyn biologiseen muotoon, tiettyyn sukupuoleen, tiettyyn geneettiseen ja kulttuuriseen ympäristöön. Keho vaikuttaa siihen, millaisia kokemuksia ihminen saa ja millaisia mahdollisuuksia tai rajoituksia hänen elämällään on. Samalla keho luo voimakkaan identifikaation: ihminen alkaa kokea olevansa juuri tämä fyysinen organismi, mutta kuitenkin keho on vain väline, jonka kautta sielu toimii aineellisessa maailmassa. Kun keho kuolee, sielu ei lakkaa olemasta.
Kehon lisäksi identiteetti rakentuu mielestä. Mieli sisältää ajatukset, tunteet, halut ja mielikuvat, jotka jatkuvasti muuttuvat. Ihminen voi esimerkiksi olla nuorena täysin erilainen kuin vanhana, koska hänen mielensä on muuttunut kokemusten myötä.
Mieli on osa aineellista psykologista rakennetta, joka kuuluu samaan väliaikaiseen järjestelmään kuin keho. Vaikka mieli tuntuu hyvin intiimiltä ja henkilökohtaiselta, se ei ole sielu itse, vaan väline, jonka kautta sielu kokee ja tulkitsee maailmaa. - Anonyymi00310
Anonyymi00309 kirjoitti:
Aineellinen persoona alkaa kehosta. Ihminen syntyy tiettyyn biologiseen muotoon, tiettyyn sukupuoleen, tiettyyn geneettiseen ja kulttuuriseen ympäristöön. Keho vaikuttaa siihen, millaisia kokemuksia ihminen saa ja millaisia mahdollisuuksia tai rajoituksia hänen elämällään on. Samalla keho luo voimakkaan identifikaation: ihminen alkaa kokea olevansa juuri tämä fyysinen organismi, mutta kuitenkin keho on vain väline, jonka kautta sielu toimii aineellisessa maailmassa. Kun keho kuolee, sielu ei lakkaa olemasta.
Kehon lisäksi identiteetti rakentuu mielestä. Mieli sisältää ajatukset, tunteet, halut ja mielikuvat, jotka jatkuvasti muuttuvat. Ihminen voi esimerkiksi olla nuorena täysin erilainen kuin vanhana, koska hänen mielensä on muuttunut kokemusten myötä.
Mieli on osa aineellista psykologista rakennetta, joka kuuluu samaan väliaikaiseen järjestelmään kuin keho. Vaikka mieli tuntuu hyvin intiimiltä ja henkilökohtaiselta, se ei ole sielu itse, vaan väline, jonka kautta sielu kokee ja tulkitsee maailmaa.Muistit ja elämäntarina muodostavat toisen tärkeän kerroksen. Ihminen rakentaa käsityksen itsestään menneisyyden tapahtumista: lapsuudesta, ihmissuhteista, saavutuksista ja epäonnistumisista. Näistä muodostuu narratiivi, jonka avulla ihminen selittää itselleen, kuka hän on.
Mutta tämäkin identiteetti on väliaikainen. Kun keho ja mieli muuttuvat tai kun sielu siirtyy uuteen syntymään, tämä elämäntarina katoaa tai ainakin muuttuu radikaalisti. Se ei siis voi olla sielun ikuinen olemus.
Lisäksi identiteetti rakentuu sosiaalisista rooleista. Ihminen voi olla esimerkiksi vanhempi, ystävä, työntekijä, kansalainen tai tietyn kulttuurin jäsen. Nämä roolit ovat tärkeitä käytännön elämässä, mutta ne riippuvat täysin ympäristöstä ja tilanteesta.
Jos ihminen syntyisi toiseen maahan tai toiseen aikaan, hänen roolinsa olisi täysin erilainen. Mämä roolit eivät voi olla sielun pysyvä identiteetti. - Anonyymi00311
Anonyymi00310 kirjoitti:
Muistit ja elämäntarina muodostavat toisen tärkeän kerroksen. Ihminen rakentaa käsityksen itsestään menneisyyden tapahtumista: lapsuudesta, ihmissuhteista, saavutuksista ja epäonnistumisista. Näistä muodostuu narratiivi, jonka avulla ihminen selittää itselleen, kuka hän on.
Mutta tämäkin identiteetti on väliaikainen. Kun keho ja mieli muuttuvat tai kun sielu siirtyy uuteen syntymään, tämä elämäntarina katoaa tai ainakin muuttuu radikaalisti. Se ei siis voi olla sielun ikuinen olemus.
Lisäksi identiteetti rakentuu sosiaalisista rooleista. Ihminen voi olla esimerkiksi vanhempi, ystävä, työntekijä, kansalainen tai tietyn kulttuurin jäsen. Nämä roolit ovat tärkeitä käytännön elämässä, mutta ne riippuvat täysin ympäristöstä ja tilanteesta.
Jos ihminen syntyisi toiseen maahan tai toiseen aikaan, hänen roolinsa olisi täysin erilainen. Mämä roolit eivät voi olla sielun pysyvä identiteetti.Näiden kerrosten – kehon, mielen, muistojen ja roolien – yhteisvaikutuksesta syntyy se, mitä yleensä kutsumme “minäksi”.
Se tuntuu vakaalta ja todelliselta, mutta se on eräänlainen väliaikainen naamio tai käyttöliittymä, jonka kautta sielu toimii aineellisessa maailmassa. Tämä ei tarkoita, että se olisi täysin merkityksetön. Se on todellinen kokemus TÄLLÄ TASOLLA, mutta se ei ole lopullinen identiteetti.
Sielun todellinen identiteetti, jota kutsutaan svarūpaksi, on tämän kerroksellisen persoonallisuuden taustalla. Se ei riipu kehosta, kulttuurista tai historiasta, eikä se muutu ajan mukana. Se on sielun ikuinen olemus suhteessa Krishna. Gaudiya-perinne kuvaa tätä suhdetta rakkaudelliseksi suhteeksi, jossa sielu osallistuu jumalalliseen todellisuuteen omalla yksilöllisellä tavallaan.
Tämä ajatus muuttaa koko näkökulman identiteettiin. Tavallisesti ajatellaan, että identiteetti rakentuu vähitellen elämässä – että ihminen luo itsensä kokemusten kautta.
Gaudiya-perinteessä identiteetti ei synny, vaan se paljastuu.
Sielulla on jo alkuperäinen identiteetti, mutta se on peittynyt aineellisen kokemuksen kerrosten alle. Henkinen harjoitus, erityisesti bhakti-jooga, nähdään prosessina, jossa nämä kerrokset vähitellen ohenevat ja sielun todellinen luonto alkaa tulla esiin. - Anonyymi00312
Anonyymi00311 kirjoitti:
Näiden kerrosten – kehon, mielen, muistojen ja roolien – yhteisvaikutuksesta syntyy se, mitä yleensä kutsumme “minäksi”.
Se tuntuu vakaalta ja todelliselta, mutta se on eräänlainen väliaikainen naamio tai käyttöliittymä, jonka kautta sielu toimii aineellisessa maailmassa. Tämä ei tarkoita, että se olisi täysin merkityksetön. Se on todellinen kokemus TÄLLÄ TASOLLA, mutta se ei ole lopullinen identiteetti.
Sielun todellinen identiteetti, jota kutsutaan svarūpaksi, on tämän kerroksellisen persoonallisuuden taustalla. Se ei riipu kehosta, kulttuurista tai historiasta, eikä se muutu ajan mukana. Se on sielun ikuinen olemus suhteessa Krishna. Gaudiya-perinne kuvaa tätä suhdetta rakkaudelliseksi suhteeksi, jossa sielu osallistuu jumalalliseen todellisuuteen omalla yksilöllisellä tavallaan.
Tämä ajatus muuttaa koko näkökulman identiteettiin. Tavallisesti ajatellaan, että identiteetti rakentuu vähitellen elämässä – että ihminen luo itsensä kokemusten kautta.
Gaudiya-perinteessä identiteetti ei synny, vaan se paljastuu.
Sielulla on jo alkuperäinen identiteetti, mutta se on peittynyt aineellisen kokemuksen kerrosten alle. Henkinen harjoitus, erityisesti bhakti-jooga, nähdään prosessina, jossa nämä kerrokset vähitellen ohenevat ja sielun todellinen luonto alkaa tulla esiin.Tämän vuoksi identiteettiä ei pidetä pelkästään psykologisena ilmiönä, vaan ontologisena kysymyksenä. Se koskee sitä, mikä ihminen todella on kaikkein syvimmällä tasolla. Aineellinen persoona on muuttuva ja väliaikainen, mutta sielun svarūpa on ikuinen. Kun tämä todellinen identiteetti oivalletaan, ihminen ei enää määrittele itseään pelkästään kehon, historian tai sosiaalisten roolien kautta, vaan suhteensa kautta Jumalaan ja henkiseen todellisuuteen.
- Anonyymi00313
Anonyymi00312 kirjoitti:
Tämän vuoksi identiteettiä ei pidetä pelkästään psykologisena ilmiönä, vaan ontologisena kysymyksenä. Se koskee sitä, mikä ihminen todella on kaikkein syvimmällä tasolla. Aineellinen persoona on muuttuva ja väliaikainen, mutta sielun svarūpa on ikuinen. Kun tämä todellinen identiteetti oivalletaan, ihminen ei enää määrittele itseään pelkästään kehon, historian tai sosiaalisten roolien kautta, vaan suhteensa kautta Jumalaan ja henkiseen todellisuuteen.
Jumalan majesteettisuus ei ole korkein ilmenemisen muoto, vaikka onkin täysin todellinen ja jumalallinen. Jumalan rakkaudellinen luonne on vielä syvempi taso kuin kosminen majesteettisuus.
- Anonyymi00314
Anonyymi00313 kirjoitti:
Jumalan majesteettisuus ei ole korkein ilmenemisen muoto, vaikka onkin täysin todellinen ja jumalallinen. Jumalan rakkaudellinen luonne on vielä syvempi taso kuin kosminen majesteettisuus.
Jumalan leikkivä, huilua soittava ja tanssiva muoto nähdään kaikkein korkeimpana jumalallisena ilmestymisenä.
- Anonyymi00315
Anonyymi00314 kirjoitti:
Jumalan leikkivä, huilua soittava ja tanssiva muoto nähdään kaikkein korkeimpana jumalallisena ilmestymisenä.
Puhdas bhakti ei ole pelkästään lahja Jumalalta ihmiselle, vaan myös tilanne, jossa Jumala antaa palvojalle vallan vaikuttaa itseensä. Kun sielu saavuttaa täysin pyyteettömän rakkauden Jumalaa kohtaan, Jumala vastaa tähän rakkauteen niin täydellisesti, että hän ikään kuin asettaa itsensä palvojansa rakkauden alaisuuteen. Tässä mielessä ääretön näyttää tulevan alisteiseksi rajalliselle, ei pakosta vaan rakkaudesta.
Tämä on yksi Gaudiya-vaishnavismin radikaaleimmista ajatuksista: henkisen todellisuuden korkeimmassa ulottuvuudessa Jumala ei ole vain hallitsija, vaan myös ystävä tai jopa palvelija palvojilleen.
Vṛndāvanan kertomuksissa Krishnan ystävät voivat painia hänen kanssaan jne. Tällaisessa suhteessa Jumalan majesteettisuus ei katoa, mutta se väistyy rakkauden tieltä. - Anonyymi00316
Anonyymi00315 kirjoitti:
Puhdas bhakti ei ole pelkästään lahja Jumalalta ihmiselle, vaan myös tilanne, jossa Jumala antaa palvojalle vallan vaikuttaa itseensä. Kun sielu saavuttaa täysin pyyteettömän rakkauden Jumalaa kohtaan, Jumala vastaa tähän rakkauteen niin täydellisesti, että hän ikään kuin asettaa itsensä palvojansa rakkauden alaisuuteen. Tässä mielessä ääretön näyttää tulevan alisteiseksi rajalliselle, ei pakosta vaan rakkaudesta.
Tämä on yksi Gaudiya-vaishnavismin radikaaleimmista ajatuksista: henkisen todellisuuden korkeimmassa ulottuvuudessa Jumala ei ole vain hallitsija, vaan myös ystävä tai jopa palvelija palvojilleen.
Vṛndāvanan kertomuksissa Krishnan ystävät voivat painia hänen kanssaan jne. Tällaisessa suhteessa Jumalan majesteettisuus ei katoa, mutta se väistyy rakkauden tieltä.Tässä mielessä ääretön näyttää tulevan alisteiseksi rajalliselle, ei pakosta vaan rakkaudesta.
- Anonyymi00317
Anonyymi00316 kirjoitti:
Tässä mielessä ääretön näyttää tulevan alisteiseksi rajalliselle, ei pakosta vaan rakkaudesta.
Ihmisen arkipäiväinen kokemus identiteetistä näyttää hyvin erilaiselta. Tavallisesti ihminen määrittelee itsensä monien kerrosten kautta: kehon, mielen, muistojen, elämäntarinan ja sosiaalisten roolien avulla. Nämä tekijät muodostavat yhdessä sen, mitä kutsumme persoonallisuudeksi. Ihminen kokee olevansa tietty fyysinen keho, jolla on tietty historia, tietty luonne ja tietty paikka yhteiskunnassa. Nämä kerrokset ovat kuitenkin väliaikaisia. Ne ovat todellisia kokemuksen tasolla, mutta ne eivät ole sielun lopullinen olemus.
Ensimmäinen näistä kerroksista on keho. Ihminen syntyy tiettyyn biologiseen muotoon, tiettyyn sukupuoleen ja tiettyyn kulttuuriseen ympäristöön. Kehon kautta hän kokee maailman ja toimii siinä. Keho vaikuttaa siihen, millaisia mahdollisuuksia elämä tarjoaa ja millaisia rajoituksia siihen liittyy. Samalla keho luo voimakkaan identifikaation: ihminen alkaa ajatella olevansa juuri tämä fyysinen organismi, mutta keho on kuitenkin vain väline, jonka kautta sielu toimii aineellisessa maailmassa. Kun keho kuolee, sielu jatkaa olemassaoloaan, ja siksi keho ei voi olla sielun pysyvä identiteetti. - Anonyymi00318
Anonyymi00317 kirjoitti:
Ihmisen arkipäiväinen kokemus identiteetistä näyttää hyvin erilaiselta. Tavallisesti ihminen määrittelee itsensä monien kerrosten kautta: kehon, mielen, muistojen, elämäntarinan ja sosiaalisten roolien avulla. Nämä tekijät muodostavat yhdessä sen, mitä kutsumme persoonallisuudeksi. Ihminen kokee olevansa tietty fyysinen keho, jolla on tietty historia, tietty luonne ja tietty paikka yhteiskunnassa. Nämä kerrokset ovat kuitenkin väliaikaisia. Ne ovat todellisia kokemuksen tasolla, mutta ne eivät ole sielun lopullinen olemus.
Ensimmäinen näistä kerroksista on keho. Ihminen syntyy tiettyyn biologiseen muotoon, tiettyyn sukupuoleen ja tiettyyn kulttuuriseen ympäristöön. Kehon kautta hän kokee maailman ja toimii siinä. Keho vaikuttaa siihen, millaisia mahdollisuuksia elämä tarjoaa ja millaisia rajoituksia siihen liittyy. Samalla keho luo voimakkaan identifikaation: ihminen alkaa ajatella olevansa juuri tämä fyysinen organismi, mutta keho on kuitenkin vain väline, jonka kautta sielu toimii aineellisessa maailmassa. Kun keho kuolee, sielu jatkaa olemassaoloaan, ja siksi keho ei voi olla sielun pysyvä identiteetti.Kehon lisäksi identiteetti rakentuu mielestä. Mieli sisältää ajatuksia, tunteita, toiveita, pelkoja ja mielikuvia, jotka jatkuvasti muuttuvat. Ihminen voi olla nuorena täysin erilainen kuin vanhana, koska hänen mielensä on muovautunut kokemusten kautta. Vaikka mieli tuntuu hyvin henkilökohtaiselta ja intiimiltä, sekään ei ole sielu itse. Mieli on psykologinen instrumentti, jonka kautta sielu havaitsee ja tulkitsee maailmaa.
Kolmas kerros liittyy muistoihin ja elämäntarinaan. Ihminen rakentaa käsityksen itsestään menneisyyden tapahtumien avulla: lapsuudesta, ihmissuhteista, onnistumisista ja epäonnistumisista. Näistä muodostuu narratiivi, jonka avulla ihminen selittää itselleen, kuka hän on. Mutta tämäkin identiteetti on väliaikainen. Kun keho ja mieli muuttuvat tai kun sielu siirtyy uuteen syntymään, tämä elämäntarina katoaa tai muuttuu perusteellisesti. Se ei voi olla sielun ikuinen olemus.
Lisäksi identiteetti muodostuu sosiaalisista rooleista. Ihminen voi olla esimerkiksi vanhempi, ystävä, työntekijä, kansalainen tai tietyn kulttuurin jäsen. Nämä roolit ovat merkityksellisiä käytännön elämässä, mutta ne riippuvat täysin ympäristöstä ja historiallisista olosuhteista. Jos ihminen syntyisi toiseen maahan tai toiseen aikaan, hänen roolinsa olisi täysin erilainen. Siksi nämä roolit eivät voi olla sielun pysyvä identiteetti.
Kun nämä kaikki kerrokset – keho, mieli, muistot ja roolit – yhdistyvät, syntyy se kokonaisuus, jota tavallisesti kutsumme “minäksi”. Se tuntuu vakaalta ja todelliselta, mutta se on eräänlainen väliaikainen käyttöliittymä, jonka kautta sielu toimii aineellisessa maailmassa. Se ei ole täysin illusorinen, mutta se ei myöskään ole lopullinen todellisuus.
Jokaisella sielulla on oma ainutlaatuinen tapa osallistua tähän jumalalliseen suhteeseen.
Tämä näkemys muuttaa radikaalisti käsityksen identiteetistä. Monissa filosofioissa ajatellaan, että identiteetti rakentuu vähitellen elämän aikana kokemusten kautta. Gaudiya-vaiṣṇava-perinteessä identiteetti ei kuitenkaan synny, vaan se paljastuu. Sielulla on jo alun perin oma todellinen identiteettinsä, mutta se on peittynyt aineellisen kokemuksen kerrosten alle.
Tämän vuoksi identiteettiä ei pidetä vain psykologisena kysymyksenä, vaan ontologisena kysymyksenä. Se koskee sitä, mikä ihminen todella on kaikkein syvimmällä tasolla. Kun sielu oivaltaa oman svarūpansa, ihminen ei enää määrittele itseään pelkästään kehon, historian tai yhteiskunnallisten roolien kautta. - Anonyymi00319
Anonyymi00318 kirjoitti:
Kehon lisäksi identiteetti rakentuu mielestä. Mieli sisältää ajatuksia, tunteita, toiveita, pelkoja ja mielikuvia, jotka jatkuvasti muuttuvat. Ihminen voi olla nuorena täysin erilainen kuin vanhana, koska hänen mielensä on muovautunut kokemusten kautta. Vaikka mieli tuntuu hyvin henkilökohtaiselta ja intiimiltä, sekään ei ole sielu itse. Mieli on psykologinen instrumentti, jonka kautta sielu havaitsee ja tulkitsee maailmaa.
Kolmas kerros liittyy muistoihin ja elämäntarinaan. Ihminen rakentaa käsityksen itsestään menneisyyden tapahtumien avulla: lapsuudesta, ihmissuhteista, onnistumisista ja epäonnistumisista. Näistä muodostuu narratiivi, jonka avulla ihminen selittää itselleen, kuka hän on. Mutta tämäkin identiteetti on väliaikainen. Kun keho ja mieli muuttuvat tai kun sielu siirtyy uuteen syntymään, tämä elämäntarina katoaa tai muuttuu perusteellisesti. Se ei voi olla sielun ikuinen olemus.
Lisäksi identiteetti muodostuu sosiaalisista rooleista. Ihminen voi olla esimerkiksi vanhempi, ystävä, työntekijä, kansalainen tai tietyn kulttuurin jäsen. Nämä roolit ovat merkityksellisiä käytännön elämässä, mutta ne riippuvat täysin ympäristöstä ja historiallisista olosuhteista. Jos ihminen syntyisi toiseen maahan tai toiseen aikaan, hänen roolinsa olisi täysin erilainen. Siksi nämä roolit eivät voi olla sielun pysyvä identiteetti.
Kun nämä kaikki kerrokset – keho, mieli, muistot ja roolit – yhdistyvät, syntyy se kokonaisuus, jota tavallisesti kutsumme “minäksi”. Se tuntuu vakaalta ja todelliselta, mutta se on eräänlainen väliaikainen käyttöliittymä, jonka kautta sielu toimii aineellisessa maailmassa. Se ei ole täysin illusorinen, mutta se ei myöskään ole lopullinen todellisuus.
Jokaisella sielulla on oma ainutlaatuinen tapa osallistua tähän jumalalliseen suhteeseen.
Tämä näkemys muuttaa radikaalisti käsityksen identiteetistä. Monissa filosofioissa ajatellaan, että identiteetti rakentuu vähitellen elämän aikana kokemusten kautta. Gaudiya-vaiṣṇava-perinteessä identiteetti ei kuitenkaan synny, vaan se paljastuu. Sielulla on jo alun perin oma todellinen identiteettinsä, mutta se on peittynyt aineellisen kokemuksen kerrosten alle.
Tämän vuoksi identiteettiä ei pidetä vain psykologisena kysymyksenä, vaan ontologisena kysymyksenä. Se koskee sitä, mikä ihminen todella on kaikkein syvimmällä tasolla. Kun sielu oivaltaa oman svarūpansa, ihminen ei enää määrittele itseään pelkästään kehon, historian tai yhteiskunnallisten roolien kautta.Mieltä tarkastellaan osana hienovaraisempaa aineellista rakennetta. Fyysisen kehon lisäksi ihmisellä ajatellaan olevan hienojakoinen keho, johon kuuluvat mieli, äly ja ego. Nämä muodostavat psykologisen mekanismin, joka suodattaa kaiken kokemuksen. Kun ihminen näkee jotakin, kokemus ei ole pelkkä aistihavainto. Se kulkee mielen läpi, joka antaa sille merkityksen, liittää siihen tunteen ja suhteuttaa sen aikaisempiin kokemuksiin. Siksi kaksi ihmistä voi kokea saman tilanteen täysin eri tavalla.
- Anonyymi00320
Anonyymi00319 kirjoitti:
Mieltä tarkastellaan osana hienovaraisempaa aineellista rakennetta. Fyysisen kehon lisäksi ihmisellä ajatellaan olevan hienojakoinen keho, johon kuuluvat mieli, äly ja ego. Nämä muodostavat psykologisen mekanismin, joka suodattaa kaiken kokemuksen. Kun ihminen näkee jotakin, kokemus ei ole pelkkä aistihavainto. Se kulkee mielen läpi, joka antaa sille merkityksen, liittää siihen tunteen ja suhteuttaa sen aikaisempiin kokemuksiin. Siksi kaksi ihmistä voi kokea saman tilanteen täysin eri tavalla.
Mielen rinnalla identiteetti rakentuu myös muistojen varaan. Ihminen ei koe itseään vain hetkellisenä tietoisuutena, vaan jatkuvana tarinana. Hän muistaa menneisyyden tapahtumia ja yhdistää ne kertomukseksi omasta elämästään. Lapsuuden kokemukset, ystävyyssuhteet, onnistumiset ja pettymykset muodostavat narratiivin, jonka avulla ihminen selittää itselleen, kuka hän on. Tämä elämäntarina toimii eräänlaisena psykologisena karttana, jonka avulla ihminen ymmärtää omaa paikkaansa maailmassa.
Kuitenkin tämäkin identiteetin kerros on väliaikainen. Muistot voivat hämärtyä tai muuttua, ja elämäntarinan merkitykset voivat tulkinnan myötä vaihtua.
Lisäksi jos sielu syntyy uudelleen toiseen kehoon, edellisen elämän muistot eivät yleensä ole tietoisesti läsnä. Tästä näkökulmasta elämäntarina ei voi olla sielun ikuinen identiteetti, koska se on sidottu yhteen tiettyyn elämään ja sen tapahtumiin. - Anonyymi00321
Anonyymi00320 kirjoitti:
Mielen rinnalla identiteetti rakentuu myös muistojen varaan. Ihminen ei koe itseään vain hetkellisenä tietoisuutena, vaan jatkuvana tarinana. Hän muistaa menneisyyden tapahtumia ja yhdistää ne kertomukseksi omasta elämästään. Lapsuuden kokemukset, ystävyyssuhteet, onnistumiset ja pettymykset muodostavat narratiivin, jonka avulla ihminen selittää itselleen, kuka hän on. Tämä elämäntarina toimii eräänlaisena psykologisena karttana, jonka avulla ihminen ymmärtää omaa paikkaansa maailmassa.
Kuitenkin tämäkin identiteetin kerros on väliaikainen. Muistot voivat hämärtyä tai muuttua, ja elämäntarinan merkitykset voivat tulkinnan myötä vaihtua.
Lisäksi jos sielu syntyy uudelleen toiseen kehoon, edellisen elämän muistot eivät yleensä ole tietoisesti läsnä. Tästä näkökulmasta elämäntarina ei voi olla sielun ikuinen identiteetti, koska se on sidottu yhteen tiettyyn elämään ja sen tapahtumiin.Lisäksi jos sielu syntyy uudelleen toiseen kehoon, edellisen elämän muistot eivät yleensä ole tietoisesti läsnä. Tästä näkökulmasta elämäntarina ei voi olla sielun ikuinen identiteetti, koska se on sidottu yhteen tiettyyn elämään ja sen tapahtumiin.
- Anonyymi00322
Anonyymi00321 kirjoitti:
Lisäksi jos sielu syntyy uudelleen toiseen kehoon, edellisen elämän muistot eivät yleensä ole tietoisesti läsnä. Tästä näkökulmasta elämäntarina ei voi olla sielun ikuinen identiteetti, koska se on sidottu yhteen tiettyyn elämään ja sen tapahtumiin.
Kun keho, mieli, muistot ja sosiaaliset roolit yhdistyvät, syntyy kokonaisuus, jota arkikielessä kutsutaan persoonallisuudeksi tai “minäksi”. Tämä kokonaisuus tuntuu vakaalta, koska sen osat ovat jatkuvasti läsnä kokemuksessa. Silti tämä minä on enemmänkin toiminnallinen järjestelmä kuin lopullinen identiteetti. Se on eräänlainen käyttöliittymä, jonka kautta sielu toimii aineellisessa maailmassa.
Tämän käyttöliittymän taustalla on sielun todellinen identiteetti, jota kutsutaan svarūpaksi. Svarūpa ei synny elämän aikana eikä muutu kokemusten mukana. Se on sielun alkuperäinen ja ikuinen olemus.
Tämä näkökulma muuttaa identiteetin käsitteen perusteellisesti. Monissa filosofioissa identiteetti nähdään prosessina, joka rakentuu vähitellen kokemusten, muistojen ja sosiaalisten suhteiden kautta. Identiteettiä ei kuitenkaan luoda, vaan se paljastuu. Sielun todellinen luonto on jo olemassa, mutta se on peittynyt aineellisen kokemuksen kerrosten alle.
Tällöin identiteettiä ei enää koeta ensisijaisesti psykologisena tai sosiaalisena kysymyksenä. Se muuttuu ontologiseksi kysymykseksi: mitä ihminen on olemukseltaan, lopullinen vastaus tähän kysymykseen löytyy sielun ikuisesta suhteesta Jumalaan. Kun tämä suhde tulee täysin tietoiseksi, ihminen ei enää määrittele itseään pelkästään kehon, mielen tai elämäntarinan kautta, vaan oman svarūpansa kautta – sen ainutlaatuisen rakkaussuhteen kautta. - Anonyymi00323
Anonyymi00322 kirjoitti:
Kun keho, mieli, muistot ja sosiaaliset roolit yhdistyvät, syntyy kokonaisuus, jota arkikielessä kutsutaan persoonallisuudeksi tai “minäksi”. Tämä kokonaisuus tuntuu vakaalta, koska sen osat ovat jatkuvasti läsnä kokemuksessa. Silti tämä minä on enemmänkin toiminnallinen järjestelmä kuin lopullinen identiteetti. Se on eräänlainen käyttöliittymä, jonka kautta sielu toimii aineellisessa maailmassa.
Tämän käyttöliittymän taustalla on sielun todellinen identiteetti, jota kutsutaan svarūpaksi. Svarūpa ei synny elämän aikana eikä muutu kokemusten mukana. Se on sielun alkuperäinen ja ikuinen olemus.
Tämä näkökulma muuttaa identiteetin käsitteen perusteellisesti. Monissa filosofioissa identiteetti nähdään prosessina, joka rakentuu vähitellen kokemusten, muistojen ja sosiaalisten suhteiden kautta. Identiteettiä ei kuitenkaan luoda, vaan se paljastuu. Sielun todellinen luonto on jo olemassa, mutta se on peittynyt aineellisen kokemuksen kerrosten alle.
Tällöin identiteettiä ei enää koeta ensisijaisesti psykologisena tai sosiaalisena kysymyksenä. Se muuttuu ontologiseksi kysymykseksi: mitä ihminen on olemukseltaan, lopullinen vastaus tähän kysymykseen löytyy sielun ikuisesta suhteesta Jumalaan. Kun tämä suhde tulee täysin tietoiseksi, ihminen ei enää määrittele itseään pelkästään kehon, mielen tai elämäntarinan kautta, vaan oman svarūpansa kautta – sen ainutlaatuisen rakkaussuhteen kautta.Tämän käyttöliittymän taustalla on sielun todellinen identiteetti, jota kutsutaan svarūpaksi. Svarūpa ei synny elämän aikana eikä muutu kokemusten mukana. Se on sielun alkuperäinen ja ikuinen olemus.
Tämä näkökulma muuttaa identiteetin käsitteen perusteellisesti. Monissa filosofioissa identiteetti nähdään prosessina, joka rakentuu vähitellen kokemusten, muistojen ja sosiaalisten suhteiden kautta. dentiteettiä ei kuitenkaan luoda, vaan se paljastuu. Sielun todellinen luonto on jo olemassa, mutta se on peittynyt aineellisen kokemuksen kerrosten alle. - Anonyymi00324
Anonyymi00323 kirjoitti:
Tämän käyttöliittymän taustalla on sielun todellinen identiteetti, jota kutsutaan svarūpaksi. Svarūpa ei synny elämän aikana eikä muutu kokemusten mukana. Se on sielun alkuperäinen ja ikuinen olemus.
Tämä näkökulma muuttaa identiteetin käsitteen perusteellisesti. Monissa filosofioissa identiteetti nähdään prosessina, joka rakentuu vähitellen kokemusten, muistojen ja sosiaalisten suhteiden kautta. dentiteettiä ei kuitenkaan luoda, vaan se paljastuu. Sielun todellinen luonto on jo olemassa, mutta se on peittynyt aineellisen kokemuksen kerrosten alle.Identiteetin kerrokset voidaan kuvata näin:
fyysinen keho
hienojakoinen keho (mieli, äly, ego)
jīva (sielu)
svarūpa (sielun ikuinen suhde Krishnaan)
Nämä eivät ole vain filosofisia käsitteitä, vaan eri ontologisia tasoja todellisuudessa. Anonyymi00302 kirjoitti:
Ihmisen kaltainen muoto nähdään lähimpänä Jumalan alkuperäistä muotoa, mutta tämä ymmärretään tietyllä tavalla.
Jumalan alkuperäinen muoto (svayam-rūpa) on kaksikätinen, ihmisen kaltainen muoto.
Tämä muoto ei kuitenkaan ole tavallinen aineellinen ihmiskeho, vaan ikuinen henkinen muoto.
Ajatus ei siis ole, että Jumala muistuttaa ihmistä, vaan pikemminkin päinvastoin: ihminen muistuttaa Jumalan alkuperäistä muotoa.Eivätkö kaikki Vishnusta virtaavat inkarnaatiot ole alkuperäisiä, kuten Vasudeva sanoo Veeda-kirjallisuudessa mainittavan?
- Anonyymi00325
Pureksija kirjoitti:
Eivätkö kaikki Vishnusta virtaavat inkarnaatiot ole alkuperäisiä, kuten Vasudeva sanoo Veeda-kirjallisuudessa mainittavan?
Kaikki Viṣṇun muodot ovat täysin jumalallisia, mutta Kṛṣṇaa pidetään svayam-rūpana eli Bhagavānina omassa alkuperäisessä muodossaan. Muut muodot eivät ole vähemmän jumalallisia, vaan niiden suhde Kṛṣṇaan määritellään eri tavoin.
- Anonyymi00326
Anonyymi00325 kirjoitti:
Kaikki Viṣṇun muodot ovat täysin jumalallisia, mutta Kṛṣṇaa pidetään svayam-rūpana eli Bhagavānina omassa alkuperäisessä muodossaan. Muut muodot eivät ole vähemmän jumalallisia, vaan niiden suhde Kṛṣṇaan määritellään eri tavoin.
Kaikki Viṣṇun avatārat ovat täysin jumalallisia ja todellisia, mutta ”alkuperäinen” ei tarkoita tässä samaa kuin svayam-rūpa. Kṛṣṇa on svayam-rūpa eli Bhagavān omassa alkuperäisessä muodossaan; muut Viṣṇu-muodot ovat yhtä lailla täydellisiä Jumalan muotoja, mutta heitä ei siksi kutsuta svayam-rūpaksi.
- Anonyymi00327
Anonyymi00326 kirjoitti:
Kaikki Viṣṇun avatārat ovat täysin jumalallisia ja todellisia, mutta ”alkuperäinen” ei tarkoita tässä samaa kuin svayam-rūpa. Kṛṣṇa on svayam-rūpa eli Bhagavān omassa alkuperäisessä muodossaan; muut Viṣṇu-muodot ovat yhtä lailla täydellisiä Jumalan muotoja, mutta heitä ei siksi kutsuta svayam-rūpaksi.
oṁ pūrṇam adaḥ pūrṇam idaṁ
pūrṇāt pūrṇam udacyate
pūrṇasya pūrṇam ādāya
pūrṇam evāvaśiṣyate
Jumaluuden Ylin Persoonallisuus on täydellinen ja koska Hän on absoluuttinen ja täydellinen, niin kaikki Hänestä emanoituvat ilmentymät, kuten tämä ilmiömaailma, on varustettu kaikella tarpeellisella, koska se on itsessään täydellinen kokonaisuus. Kaikki, mikä lähtee Täydellisestä Kokonaisuudesta on Itsessään Täydellistä. Täydellisenä Kokonaisuutena Hän on täydellisessä tasapainossa, vaikka Hänestä lähtee niin monia täydellisiä osasia. - Anonyymi00328
Anonyymi00327 kirjoitti:
oṁ pūrṇam adaḥ pūrṇam idaṁ
pūrṇāt pūrṇam udacyate
pūrṇasya pūrṇam ādāya
pūrṇam evāvaśiṣyate
Jumaluuden Ylin Persoonallisuus on täydellinen ja koska Hän on absoluuttinen ja täydellinen, niin kaikki Hänestä emanoituvat ilmentymät, kuten tämä ilmiömaailma, on varustettu kaikella tarpeellisella, koska se on itsessään täydellinen kokonaisuus. Kaikki, mikä lähtee Täydellisestä Kokonaisuudesta on Itsessään Täydellistä. Täydellisenä Kokonaisuutena Hän on täydellisessä tasapainossa, vaikka Hänestä lähtee niin monia täydellisiä osasia.Śrī Īśopaniṣad
- Anonyymi00329
Anonyymi00328 kirjoitti:
Śrī Īśopaniṣad
Kaikki Jumaluuden Ylimmästä Persoonallisuudesta lähtevät ilmentymät ovat itsessään täydellisiä ja täysin jumalallisia, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki olisivat svayam-rūpa. Kṛṣṇa on svayam-rūpa eli Bhagavān omassa alkuperäisessä muodossaan, kun taas muut Viṣṇun muodot ja avatārat ovat yhtä lailla täydellisiä Jumalan ilmentymiä. Täydellisestä Kokonaisuudesta emanointi ei vähennä Lähteen täydellisyyttä eikä ilmentymän jumalallisuutta.
- Anonyymi00330
Anonyymi00329 kirjoitti:
Kaikki Jumaluuden Ylimmästä Persoonallisuudesta lähtevät ilmentymät ovat itsessään täydellisiä ja täysin jumalallisia, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki olisivat svayam-rūpa. Kṛṣṇa on svayam-rūpa eli Bhagavān omassa alkuperäisessä muodossaan, kun taas muut Viṣṇun muodot ja avatārat ovat yhtä lailla täydellisiä Jumalan ilmentymiä. Täydellisestä Kokonaisuudesta emanointi ei vähennä Lähteen täydellisyyttä eikä ilmentymän jumalallisuutta.
“Alkuperäinen” voi tarkoittaa joko täydellistä jumalallisuutta tai teologista lähdeasemaa.
- Anonyymi00331
Anonyymi00330 kirjoitti:
“Alkuperäinen” voi tarkoittaa joko täydellistä jumalallisuutta tai teologista lähdeasemaa.
Kaikki Viṣṇun muodot ovat alkuperäisiä siinä mielessä, että he ovat todellisia, ikuisia ja täysin jumalallisia. Heitä ei pidetä epätäydellisinä kopioina.
Toinen merkitys: svayam-rūpa tarkoittaa Jumalan alkuperäistä muotoa, josta muut muodot ymmärretään laajentumiksi tai ilmentymiksi. - Anonyymi00332
Anonyymi00331 kirjoitti:
Kaikki Viṣṇun muodot ovat alkuperäisiä siinä mielessä, että he ovat todellisia, ikuisia ja täysin jumalallisia. Heitä ei pidetä epätäydellisinä kopioina.
Toinen merkitys: svayam-rūpa tarkoittaa Jumalan alkuperäistä muotoa, josta muut muodot ymmärretään laajentumiksi tai ilmentymiksi.Alkuperäinen voi tarkoittaa kahta eri asiaa.
Alkuperäinen voi tarkoittaa joko sitä, että jokin on täysin aito ja jumalallinen, tai sitä, että jokin on muiden muotojen alkuperäinen lähde. Anonyymi00332 kirjoitti:
Alkuperäinen voi tarkoittaa kahta eri asiaa.
Alkuperäinen voi tarkoittaa joko sitä, että jokin on täysin aito ja jumalallinen, tai sitä, että jokin on muiden muotojen alkuperäinen lähde.Oletetaan, että jossain elää nelikätisiä ihmisiä. Heille jumala ilmestyisi varmaankin nelikätisenä. Tämä kansa oppisi tuntemaan Krisnan luonteen tuon inkarnaation kautta ja solmimaan suhteensa siihen.
Eivätkö he silloin sanoisi, että nelikätinen muoto on alkuperäinen?- Anonyymi00333
Pureksija kirjoitti:
Oletetaan, että jossain elää nelikätisiä ihmisiä. Heille jumala ilmestyisi varmaankin nelikätisenä. Tämä kansa oppisi tuntemaan Krisnan luonteen tuon inkarnaation kautta ja solmimaan suhteensa siihen.
Eivätkö he silloin sanoisi, että nelikätinen muoto on alkuperäinen?Kyllä, he voisivat ajatella näin — mutta heidän päätelmänsä ei silti määrittelisi sitä, mikä Jumalan svayaṁ-rūpa eli alkuperäinen muoto ontologisesti on.
Jos kuvittelemme kansan, joka itse on nelikätinen, on täysin mahdollista ajatella, että Kṛṣṇa ilmestyisi heille nelikätisenä ja että heidän suhteensa Häneen rakentuisivat tämän muodon ympärille. He voisivat silloin luonnollisesti pitää nelikätistä muotoa Jumalan alkuperäisenä muotona.
Mutta Jumalan muoto ei muutu sen mukaan, millaisena jokin olentoryhmä pystyy Hänet havaitsemaan. Jumalan eri muodot ovat todellisia, mutta heidän keskinäinen suhde määräytyy śāstran perusteella, ei sen perusteella, mikä muoto on jonkin kansan ensimmäinen tai läheisin kokemus.
Tässä on tärkeä ero: nelikätinen muoto voisi olla heidän kokemuksessaan ensisijainen, mutta se ei siksi muuttuisi svayaṁ-rūpaksi. - Anonyymi00334
Anonyymi00333 kirjoitti:
Kyllä, he voisivat ajatella näin — mutta heidän päätelmänsä ei silti määrittelisi sitä, mikä Jumalan svayaṁ-rūpa eli alkuperäinen muoto ontologisesti on.
Jos kuvittelemme kansan, joka itse on nelikätinen, on täysin mahdollista ajatella, että Kṛṣṇa ilmestyisi heille nelikätisenä ja että heidän suhteensa Häneen rakentuisivat tämän muodon ympärille. He voisivat silloin luonnollisesti pitää nelikätistä muotoa Jumalan alkuperäisenä muotona.
Mutta Jumalan muoto ei muutu sen mukaan, millaisena jokin olentoryhmä pystyy Hänet havaitsemaan. Jumalan eri muodot ovat todellisia, mutta heidän keskinäinen suhde määräytyy śāstran perusteella, ei sen perusteella, mikä muoto on jonkin kansan ensimmäinen tai läheisin kokemus.
Tässä on tärkeä ero: nelikätinen muoto voisi olla heidän kokemuksessaan ensisijainen, mutta se ei siksi muuttuisi svayaṁ-rūpaksi.Vaikuṇṭhassa Nārāyaṇa on nelikätinen, ja myös Hänen bhaktansa siellä ovat nelikätisiä (sārūpya-mukti).
Siksi nelikätinen kansa voisi aivan hyvin kokea nelikätisen Jumalan täysin luonnollisena ja alkuperäisenä. Mutta tämä ei tee Nārāyaṇasta svayaṁ-rūpaa. Nārāyaṇa on täysin Jumala, mutta Kṛṣṇan kaksikätistä muotoa pidetään svayaṁ-rūpana.
Eli: nelikätinen muoto voi olla bhaktan oma ikuinen muoto ja täysin jumalallinen, vaikka svayaṁ-rūpa on silti Kṛṣṇa. - Anonyymi00335
Anonyymi00334 kirjoitti:
Vaikuṇṭhassa Nārāyaṇa on nelikätinen, ja myös Hänen bhaktansa siellä ovat nelikätisiä (sārūpya-mukti).
Siksi nelikätinen kansa voisi aivan hyvin kokea nelikätisen Jumalan täysin luonnollisena ja alkuperäisenä. Mutta tämä ei tee Nārāyaṇasta svayaṁ-rūpaa. Nārāyaṇa on täysin Jumala, mutta Kṛṣṇan kaksikätistä muotoa pidetään svayaṁ-rūpana.
Eli: nelikätinen muoto voi olla bhaktan oma ikuinen muoto ja täysin jumalallinen, vaikka svayaṁ-rūpa on silti Kṛṣṇa.Korkeimmassa henkisessä todellisuudessa Kṛṣṇan bhaktat eivät kohtele Häntä Jumalana,he ei edes tietää että hän on Jumala.
Heidän rakkautensa erityispiirre on aiśvarya-jñānan, Jumalan majesteettisuuden tietoisuuden, peittyminen yogamāyān vaikutuksesta. Esimerkiksi Kṛṣṇan ystävät voivat painia Hänen kanssaan ja pitää Häntä omana ystävänään, eivät kaikkivaltiaana Jumalana. - Anonyymi00336
Anonyymi00335 kirjoitti:
Korkeimmassa henkisessä todellisuudessa Kṛṣṇan bhaktat eivät kohtele Häntä Jumalana,he ei edes tietää että hän on Jumala.
Heidän rakkautensa erityispiirre on aiśvarya-jñānan, Jumalan majesteettisuuden tietoisuuden, peittyminen yogamāyān vaikutuksesta. Esimerkiksi Kṛṣṇan ystävät voivat painia Hänen kanssaan ja pitää Häntä omana ystävänään, eivät kaikkivaltiaana Jumalana.Tieto Kṛṣṇan jumalallisesta majesteetista väistyy niin täydellisesti.se on korkein taso, ei majesteettisuutta!
Anonyymi00334 kirjoitti:
Vaikuṇṭhassa Nārāyaṇa on nelikätinen, ja myös Hänen bhaktansa siellä ovat nelikätisiä (sārūpya-mukti).
Siksi nelikätinen kansa voisi aivan hyvin kokea nelikätisen Jumalan täysin luonnollisena ja alkuperäisenä. Mutta tämä ei tee Nārāyaṇasta svayaṁ-rūpaa. Nārāyaṇa on täysin Jumala, mutta Kṛṣṇan kaksikätistä muotoa pidetään svayaṁ-rūpana.
Eli: nelikätinen muoto voi olla bhaktan oma ikuinen muoto ja täysin jumalallinen, vaikka svayaṁ-rūpa on silti Kṛṣṇa.Siinä tapauksessa Krisnan alkuperäisyys perustellaan varmaankin joissain kirjoituksissa. Muissakin kuin Bhagavad Gitassa?
- Anonyymi00337
Anonyymi00336 kirjoitti:
Tieto Kṛṣṇan jumalallisesta majesteetista väistyy niin täydellisesti.se on korkein taso, ei majesteettisuutta!
Kṛṣṇan kaikkivaltiudesta voi kokonaan väistyä yogamāyān vaikutuksesta
Tämä ei tarkoita, että Kṛṣṇan jumaluus lakkaisi olemasta tai että bhakta olisi erehtynyt. Yogamāyā peittää Kṛṣṇan jumalallisen majesteetin, jotta leikki onnistuisi.
Juuri siksi se voi sisältää jotakin näennäisesti paradoksaalista: Kṛṣṇa on kaikkien Jumala, mutta Häntä rakastetaan kuin ystävää, leikkikaveria. - Anonyymi00338
Pureksija kirjoitti:
Siinä tapauksessa Krisnan alkuperäisyys perustellaan varmaankin joissain kirjoituksissa. Muissakin kuin Bhagavad Gitassa?
Kyllä. Kṛṣṇan alkuperäisyys perustellaan useissa teksteissä, ei vain Bhagavad-gītāssa. Erityisen tärkeät ovat:
Śrīmad-Bhāgavatam 1.3.28: kṛṣṇas tu bhagavān svayam — ”Kṛṣṇa on Bhagavān itse / alkuperäinen Jumalan Persoonallisuus.” Tämä on ehkä suorin kohta.
Brahma-saṁhitā 5.1: īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ ... anādir ādir govindaḥ — Kṛṣṇa on kaiken alku ja kaikkien syiden syy.
Caitanya-caritāmṛta, Madhya 20.165–166: selittää nimenomaan käsitteen svayaṁ-rūpa ja sanoo Kṛṣṇan Vṛndāvanan kaksikätisen muodon olevan tämä alkuperäinen muoto, yhdistää tämän sekä Bhāgavatamin että Brahma-saṁhitān opetukseen.
Caitanya-caritāmṛta Ādi 2.67: käyttää Bhāgavatamin jaetta ja tulkitsee sen nimenomaan niin, että Kṛṣṇa on alkuperäinen ja toiset muodot kuuluvat Viṣṇu-tattvaan Kṛṣṇasta lähtöisin olevina muotoina.
Bhāgavatam 1.3.28- Brahma-saṁhitā 5.1 -Caitanya-caritāmṛtan selitys svayaṁ-rūpasta.
Ja juuri Bhāgavatam 1.3.28 on erityisen tärkeä, koska siinä sanotaan suoraan, että aiemmin luetellut avatārat ovat aṁśa tai kalā, ”mutta Kṛṣṇa on Bhagavān itse. - Anonyymi00339
Anonyymi00338 kirjoitti:
Kyllä. Kṛṣṇan alkuperäisyys perustellaan useissa teksteissä, ei vain Bhagavad-gītāssa. Erityisen tärkeät ovat:
Śrīmad-Bhāgavatam 1.3.28: kṛṣṇas tu bhagavān svayam — ”Kṛṣṇa on Bhagavān itse / alkuperäinen Jumalan Persoonallisuus.” Tämä on ehkä suorin kohta.
Brahma-saṁhitā 5.1: īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ ... anādir ādir govindaḥ — Kṛṣṇa on kaiken alku ja kaikkien syiden syy.
Caitanya-caritāmṛta, Madhya 20.165–166: selittää nimenomaan käsitteen svayaṁ-rūpa ja sanoo Kṛṣṇan Vṛndāvanan kaksikätisen muodon olevan tämä alkuperäinen muoto, yhdistää tämän sekä Bhāgavatamin että Brahma-saṁhitān opetukseen.
Caitanya-caritāmṛta Ādi 2.67: käyttää Bhāgavatamin jaetta ja tulkitsee sen nimenomaan niin, että Kṛṣṇa on alkuperäinen ja toiset muodot kuuluvat Viṣṇu-tattvaan Kṛṣṇasta lähtöisin olevina muotoina.
Bhāgavatam 1.3.28- Brahma-saṁhitā 5.1 -Caitanya-caritāmṛtan selitys svayaṁ-rūpasta.
Ja juuri Bhāgavatam 1.3.28 on erityisen tärkeä, koska siinä sanotaan suoraan, että aiemmin luetellut avatārat ovat aṁśa tai kalā, ”mutta Kṛṣṇa on Bhagavān itse.Paljon muitakin on, niitä on useita.
Bhagavad-gītā 7.7
Caitanya-caritāmṛta, Madhya 20.154–157 jne.
Gopāla-Tāpanī Upaniṣad –tätä käytetään myös tukemaan Gopāla-Kṛṣṇan asemaa korkeimpana Jumalan muotona.
Eli kyllä: Gaudiya-siddhānta rakentuu useiden śāstra-lähteiden kokonaisuudelle, ei yhden Bhagavad-gītān jakeen varaan.
Erityisen kiinnostava on Gopāla-Tāpanī Upaniṣad, koska siinä käsitellään nimenomaan Kṛṣṇan ja Nārāyaṇan välistä suhdetta. Se on juuri sellainen lähde, jota kannattaa tarkastella, jos kysymys on: ”Miksi juuri Kṛṣṇan kaksikätinen muoto olisi alkuperäinen, jos Nārāyaṇa on nelikätinen?” - Anonyymi00340
Anonyymi00339 kirjoitti:
Paljon muitakin on, niitä on useita.
Bhagavad-gītā 7.7
Caitanya-caritāmṛta, Madhya 20.154–157 jne.
Gopāla-Tāpanī Upaniṣad –tätä käytetään myös tukemaan Gopāla-Kṛṣṇan asemaa korkeimpana Jumalan muotona.
Eli kyllä: Gaudiya-siddhānta rakentuu useiden śāstra-lähteiden kokonaisuudelle, ei yhden Bhagavad-gītān jakeen varaan.
Erityisen kiinnostava on Gopāla-Tāpanī Upaniṣad, koska siinä käsitellään nimenomaan Kṛṣṇan ja Nārāyaṇan välistä suhdetta. Se on juuri sellainen lähde, jota kannattaa tarkastella, jos kysymys on: ”Miksi juuri Kṛṣṇan kaksikätinen muoto olisi alkuperäinen, jos Nārāyaṇa on nelikätinen?”Jīva Gosvāmī – Kṛṣṇa Sandarbha: ehkä kaikkein tärkein teos juuri tähän kysymykseen. Jīva Gosvāmī rakentaa laajan argumentin siitä, että Kṛṣṇa on Svayam Bhagavān ja muiden Jumalan muotojen lähde.
Rūpa Gosvāmī – Laghu-bhāgavatāmṛta: käsittelee Jumalan eri muotojen, avatārojen ja Kṛṣṇan keskinäistä asemaa.
Kṛṣṇadāsa Kavirāja Gosvāmī – Caitanya-caritāmṛta: erityisesti Ādi-līlā 2 ja Madhya-līlā 20 käsittelevät Kṛṣṇaa, hänen laajentumiaan ja svayaṁ-rūpa-käsitettä.
jne. - Anonyymi00341
Anonyymi00340 kirjoitti:
Jīva Gosvāmī – Kṛṣṇa Sandarbha: ehkä kaikkein tärkein teos juuri tähän kysymykseen. Jīva Gosvāmī rakentaa laajan argumentin siitä, että Kṛṣṇa on Svayam Bhagavān ja muiden Jumalan muotojen lähde.
Rūpa Gosvāmī – Laghu-bhāgavatāmṛta: käsittelee Jumalan eri muotojen, avatārojen ja Kṛṣṇan keskinäistä asemaa.
Kṛṣṇadāsa Kavirāja Gosvāmī – Caitanya-caritāmṛta: erityisesti Ādi-līlā 2 ja Madhya-līlā 20 käsittelevät Kṛṣṇaa, hänen laajentumiaan ja svayaṁ-rūpa-käsitettä.
jne.Baladeva Vidyābhūṣaṇa – Prameya-ratnāvalī. Myöhempi systemaattinen Gaudiya-siddhāntan esitys.
Brahma-saṁhitā, erityisesti luku 5. Se on erittäin tärkeä Kṛṣṇan alkuperäisyyden kannalta, koska siinä Govinda/Kṛṣṇa kuvataan kaiken alkuperäksi ja kaikkien syiden syyksi.
Gopāla-tāpanī Upaniṣad, jota Gaudiya-perinne käyttää Kṛṣṇan/Gopālan korkeimman aseman tukena.
On olemassa siis oikeastaan kokonainen järjestelmä, ei vain yksi jae. - Anonyymi00342
Anonyymi00341 kirjoitti:
Baladeva Vidyābhūṣaṇa – Prameya-ratnāvalī. Myöhempi systemaattinen Gaudiya-siddhāntan esitys.
Brahma-saṁhitā, erityisesti luku 5. Se on erittäin tärkeä Kṛṣṇan alkuperäisyyden kannalta, koska siinä Govinda/Kṛṣṇa kuvataan kaiken alkuperäksi ja kaikkien syiden syyksi.
Gopāla-tāpanī Upaniṣad, jota Gaudiya-perinne käyttää Kṛṣṇan/Gopālan korkeimman aseman tukena.
On olemassa siis oikeastaan kokonainen järjestelmä, ei vain yksi jae.Purāṇissa on vanhempaa aineistoa samasta aiheesta.
Brahma-vaivarta Purāṇa.
Padma Purāṇa.
Skanda Purāṇa.
Brahma Purāṇa. - Anonyymi00343
Anonyymi00342 kirjoitti:
Purāṇissa on vanhempaa aineistoa samasta aiheesta.
Brahma-vaivarta Purāṇa.
Padma Purāṇa.
Skanda Purāṇa.
Brahma Purāṇa.Mahābhārata – hyvin vanha eepos, jossa Kṛṣṇa yhdistetään Viṣṇuun/Nārāyaṇaan...
Harivaṃśa – Mahābhāratan liitännäisteksti, jossa Kṛṣṇan lapsuus-kertomukset saavat paljon suuremman roolin.
Chāndogya Upaniṣad 3.17.6 – siinä esiintyy henkilö nimeltä Kṛṣṇa Devakī-putra, joka on Ghora Āṅgirasa -nimisen opettajan oppilas. Tämä on erittäin kiinnostava varhainen Kṛṣṇa-viittaus
Nārāyaṇīya-osio Mahābhāratassa – erittäin tärkeä Vaiṣṇava-aineisto Nārāyaṇasta ja hänen suhteestaan Kṛṣṇaan/Vāsudevaan.
Gopāla-tāpanī Upaniṣad on vielä kiinnostavampi koska siinä Gopāla/Kṛṣṇa esitetään korkeimpana.
jne.
jne.
jne. - Anonyymi00344
Anonyymi00343 kirjoitti:
Mahābhārata – hyvin vanha eepos, jossa Kṛṣṇa yhdistetään Viṣṇuun/Nārāyaṇaan...
Harivaṃśa – Mahābhāratan liitännäisteksti, jossa Kṛṣṇan lapsuus-kertomukset saavat paljon suuremman roolin.
Chāndogya Upaniṣad 3.17.6 – siinä esiintyy henkilö nimeltä Kṛṣṇa Devakī-putra, joka on Ghora Āṅgirasa -nimisen opettajan oppilas. Tämä on erittäin kiinnostava varhainen Kṛṣṇa-viittaus
Nārāyaṇīya-osio Mahābhāratassa – erittäin tärkeä Vaiṣṇava-aineisto Nārāyaṇasta ja hänen suhteestaan Kṛṣṇaan/Vāsudevaan.
Gopāla-tāpanī Upaniṣad on vielä kiinnostavampi koska siinä Gopāla/Kṛṣṇa esitetään korkeimpana.
jne.
jne.
jne.Nārada-pāñcarātra
Sanatkumāra-saṁhitā
Kṛṣṇopaniṣad
Gopāla-tāpanī Upaniṣad – erittäin tärkeä Kṛṣṇa-keskeinen Upaniṣad, jossa Gopāla/Kṛṣṇa esitetään korkeimpana todellisuutena.
Brahma-saṁhitā – erityisesti 5. luku
Hari-vaṁśa
Mahābhārata, erityisesti Nārāyaṇīya-osio.
Viṣṇu Purāṇa
Padma Purāṇa
Skanda Purāṇa
Brahma-vaivarta Purāṇa
Nārada Purāṇa
jne.
Purāṇien eri tekstit ja traditiot korostavat eri Jumalan muotoja, ja osa nykyisistä Purāṇa-käsikirjoituksista on myös kerrostuneita. Anonyymi00344 kirjoitti:
Nārada-pāñcarātra
Sanatkumāra-saṁhitā
Kṛṣṇopaniṣad
Gopāla-tāpanī Upaniṣad – erittäin tärkeä Kṛṣṇa-keskeinen Upaniṣad, jossa Gopāla/Kṛṣṇa esitetään korkeimpana todellisuutena.
Brahma-saṁhitā – erityisesti 5. luku
Hari-vaṁśa
Mahābhārata, erityisesti Nārāyaṇīya-osio.
Viṣṇu Purāṇa
Padma Purāṇa
Skanda Purāṇa
Brahma-vaivarta Purāṇa
Nārada Purāṇa
jne.
Purāṇien eri tekstit ja traditiot korostavat eri Jumalan muotoja, ja osa nykyisistä Purāṇa-käsikirjoituksista on myös kerrostuneita.Okei, kiitti. Niitä onkin sitten aika hyvä määrä näköjään.
- Anonyymi00345
Anonyymi00344 kirjoitti:
Nārada-pāñcarātra
Sanatkumāra-saṁhitā
Kṛṣṇopaniṣad
Gopāla-tāpanī Upaniṣad – erittäin tärkeä Kṛṣṇa-keskeinen Upaniṣad, jossa Gopāla/Kṛṣṇa esitetään korkeimpana todellisuutena.
Brahma-saṁhitā – erityisesti 5. luku
Hari-vaṁśa
Mahābhārata, erityisesti Nārāyaṇīya-osio.
Viṣṇu Purāṇa
Padma Purāṇa
Skanda Purāṇa
Brahma-vaivarta Purāṇa
Nārada Purāṇa
jne.
Purāṇien eri tekstit ja traditiot korostavat eri Jumalan muotoja, ja osa nykyisistä Purāṇa-käsikirjoituksista on myös kerrostuneita.Eri henkisen oivalluksen tasoilla todellisuus näyttäytyy eri tavoin, eikä kyse ole välttämättä siitä, että yksi osapuoli olisi saanut yksinkertaisesti ”väärää tietoa”.
Bhāgavata Purāṇa kuvaa Absoluutin kolmena toisiinsa liittyvänä oivalluksena: Brahman, Paramātmā ja Bhagavān, he ovat saman Absoluutin eri asteisia oivalluksia.
Vaikuṇṭhassa bhakta kohtaa Nārāyaṇan majesteettisena, nelikätisenä Jumalana. Suhdetta hallitsee aiśvarya eli tieto Jumalan suuruudesta.
Vṛndāvanassa Kṛṣṇa näyttäytyy kaksikätisenä.
Korkeimmassa todellisuudessa yoga-māyā peittää Kṛṣṇan jumalallisen majesteetin. Tämä ei tarkoita, etteikö Kṛṣṇa olisi Jumala, vaan että rakkauden vuoksi tieto Hänen jumaluudestaan ei hallitse suhdetta.
Bhaktan tietämättömyys Kṛṣṇan majesteetista on yoga-māyān suojaamaa
Mitä korkeammalle tasolle nousee, sitä vähemmän Jumalan majesteettisuus hallitsee kokemusta. Vaikuṇṭhassa tiedetään: ”Hän on Jumala.” Korkeammalla tasolla kukaan ei tiedä sitä. - Anonyymi00346
Anonyymi00345 kirjoitti:
Eri henkisen oivalluksen tasoilla todellisuus näyttäytyy eri tavoin, eikä kyse ole välttämättä siitä, että yksi osapuoli olisi saanut yksinkertaisesti ”väärää tietoa”.
Bhāgavata Purāṇa kuvaa Absoluutin kolmena toisiinsa liittyvänä oivalluksena: Brahman, Paramātmā ja Bhagavān, he ovat saman Absoluutin eri asteisia oivalluksia.
Vaikuṇṭhassa bhakta kohtaa Nārāyaṇan majesteettisena, nelikätisenä Jumalana. Suhdetta hallitsee aiśvarya eli tieto Jumalan suuruudesta.
Vṛndāvanassa Kṛṣṇa näyttäytyy kaksikätisenä.
Korkeimmassa todellisuudessa yoga-māyā peittää Kṛṣṇan jumalallisen majesteetin. Tämä ei tarkoita, etteikö Kṛṣṇa olisi Jumala, vaan että rakkauden vuoksi tieto Hänen jumaluudestaan ei hallitse suhdetta.
Bhaktan tietämättömyys Kṛṣṇan majesteetista on yoga-māyān suojaamaa
Mitä korkeammalle tasolle nousee, sitä vähemmän Jumalan majesteettisuus hallitsee kokemusta. Vaikuṇṭhassa tiedetään: ”Hän on Jumala.” Korkeammalla tasolla kukaan ei tiedä sitä.Eri henkisen oivalluksen tasoilla todellisuus näyttäytyy eri tavoin, eikä kyse ole välttämättä siitä, että yksi osapuoli olisi saanut yksinkertaisesti ”väärää tietoa”.
- Anonyymi00347
Anonyymi00346 kirjoitti:
Eri henkisen oivalluksen tasoilla todellisuus näyttäytyy eri tavoin, eikä kyse ole välttämättä siitä, että yksi osapuoli olisi saanut yksinkertaisesti ”väärää tietoa”.
Kysymys:
Onko Shiva korkein?
Prabhu vastaa:
Vedoissa on monia erilaisia lausuntoja ERI IHMISTYHMILLE, jotka eivät sovi meidän alkuperäiseen ymmärrykseemme. Puraaneja on kolmenlaisia: sattvika, rajasika ja tamasika hyvyydessä, intohimossa ja tietämättömyydessä oleville ihmisille.
Muiden puraanojen väitteet EIVÄT ole vääriä. Kyse on vain tietystä tietämysmetodologiasta.
Esimerkiksi tietämättömyyden vaikutuksen alaisille ihmisille on helpompaa ja luonnollisempaa hyväksyä Shiva Korkeimmaksi, koska hän ei aseta korkeita vaatimuksia hartailleen. Mutta jos kyseinen henkilö sattuu olemaan vilpitön Shivan seuraaja, niin jonkin ajan kuluttua Shiva saattaa paljastaa hänelle Vishnua (Krishnaa) koskevien salaisuuksien salaisuuden ja antaa hänelle Krishna-bhaktin siunaukset. Mutta yleensä näin ei tapahdu yhden elämän aikana. Tällä tavoin Krishna toisaalta suojaa itseään epäpäteviltä henkilöiltä ja toisaalta antaa heille mahdollisuuden kehittyä vähitellen guna-karmansa mukaisesti. - Anonyymi00348
Anonyymi00347 kirjoitti:
Kysymys:
Onko Shiva korkein?
Prabhu vastaa:
Vedoissa on monia erilaisia lausuntoja ERI IHMISTYHMILLE, jotka eivät sovi meidän alkuperäiseen ymmärrykseemme. Puraaneja on kolmenlaisia: sattvika, rajasika ja tamasika hyvyydessä, intohimossa ja tietämättömyydessä oleville ihmisille.
Muiden puraanojen väitteet EIVÄT ole vääriä. Kyse on vain tietystä tietämysmetodologiasta.
Esimerkiksi tietämättömyyden vaikutuksen alaisille ihmisille on helpompaa ja luonnollisempaa hyväksyä Shiva Korkeimmaksi, koska hän ei aseta korkeita vaatimuksia hartailleen. Mutta jos kyseinen henkilö sattuu olemaan vilpitön Shivan seuraaja, niin jonkin ajan kuluttua Shiva saattaa paljastaa hänelle Vishnua (Krishnaa) koskevien salaisuuksien salaisuuden ja antaa hänelle Krishna-bhaktin siunaukset. Mutta yleensä näin ei tapahdu yhden elämän aikana. Tällä tavoin Krishna toisaalta suojaa itseään epäpäteviltä henkilöiltä ja toisaalta antaa heille mahdollisuuden kehittyä vähitellen guna-karmansa mukaisesti.Tällä tavoin Krishna toisaalta suojaa itseään epäpäteviltä henkilöiltä ja toisaalta antaa heille mahdollisuuden kehittyä vähitellen guna-karmansa mukaisesti.
- Anonyymi00349
Anonyymi00348 kirjoitti:
Tällä tavoin Krishna toisaalta suojaa itseään epäpäteviltä henkilöiltä ja toisaalta antaa heille mahdollisuuden kehittyä vähitellen guna-karmansa mukaisesti.
Tuossa ajatuksessa on juuri sama periaate, josta puhuin aiemmin: eri adhikārin eli henkisen kelpoisuuden omaaville ihmisille śāstra voi antaa eritasoista opetusta ilman, että alempi opetus olisi yksinkertaisesti ”valhetta”.
- Anonyymi00350
Anonyymi00349 kirjoitti:
Tuossa ajatuksessa on juuri sama periaate, josta puhuin aiemmin: eri adhikārin eli henkisen kelpoisuuden omaaville ihmisille śāstra voi antaa eritasoista opetusta ilman, että alempi opetus olisi yksinkertaisesti ”valhetta”.
Śāstran eri lausunnot on tarkoitettu erilaisille adhikāreille. Tamasika-ihmiselle Shiva voidaan esittää korkeimpana, jotta hän voi aloittaa hengellisen kehityksen omalta tasoltaan. Vilpittömän Shiva-bhaktan edetessä Shiva itse voi johdattaa hänet Viṣṇu- ja Kṛṣṇa-bhaktiin. Näin totuus paljastuu asteittain adhikārin puhdistuessa.
- Anonyymi00351
Anonyymi00350 kirjoitti:
Śāstran eri lausunnot on tarkoitettu erilaisille adhikāreille. Tamasika-ihmiselle Shiva voidaan esittää korkeimpana, jotta hän voi aloittaa hengellisen kehityksen omalta tasoltaan. Vilpittömän Shiva-bhaktan edetessä Shiva itse voi johdattaa hänet Viṣṇu- ja Kṛṣṇa-bhaktiin. Näin totuus paljastuu asteittain adhikārin puhdistuessa.
tämä ei tarkoita, että Shiva-bhakti olisi itsessään väärää. Shiva on erittäin korkea ja erityisasemassa oleva jumalallinen persoona. Ero koskee sitä, miten hänen asemansa ymmärretään eri teologisissa yhteyksissä ja eri adhikārien näkökulmasta.
- Anonyymi00352
Anonyymi00351 kirjoitti:
tämä ei tarkoita, että Shiva-bhakti olisi itsessään väärää. Shiva on erittäin korkea ja erityisasemassa oleva jumalallinen persoona. Ero koskee sitä, miten hänen asemansa ymmärretään eri teologisissa yhteyksissä ja eri adhikārien näkökulmasta.
Ja tämä liittyy suoraan aikaisempaan kysymykseenKṛṣṇasta ja Nārāyaṇasta: eri tasolla oleva bhakta voi saada erilaisen kuvauksen Jumalasta, koska śāstra ohjaa häntä hänen nykyisen adhikārinsa mukaisesti. Korkeammalla tasolla paljastuu enemmän tietoa!
- Anonyymi00353
Anonyymi00352 kirjoitti:
Ja tämä liittyy suoraan aikaisempaan kysymykseenKṛṣṇasta ja Nārāyaṇasta: eri tasolla oleva bhakta voi saada erilaisen kuvauksen Jumalasta, koska śāstra ohjaa häntä hänen nykyisen adhikārinsa mukaisesti. Korkeammalla tasolla paljastuu enemmän tietoa!
Joskus Maahan lähetetään tarkoituksella väärää tietoa eli eksytystä. Esimerkiksi i Shankaracharya, joka oli Shivan inkarnaatio. Hänkin tiesi totuuden, mutta Krishnan/Vishnun pyynnöstä hän kertoi harhaanjohtavaa filosofiaa. Myöhemmin tuli Madhvacharya, joka muutti edelleen filosofiaa, ja niin edelleen).
Shivan ja hänen puolisonsa Parvatin keskustelusta:
"Rakas Parvati, Kali-yugassa otan brahmanin muodon ja opetan tätä kuviteltua Mayavada-filosofiaa. Huijatakseen ateisteja kuvailen Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden olevan vailla muotoa ja ominaisuuksia"
Vishnun/Krishnan tahdon mukaisesti myös Shiva inkarnoitui maan päälle jakamaan vääriä ja harhaanjohtavia opetuksia ihmisille, jotka eivät halunneet tuntea Jumalaa.
Ja tietenkin Shankacharya tiesi totuuden, mutta sanoi tarkoituksella eri tavalla - eksyttääkseen. Tällaista tapahtuu joskus, ihan Jumalan käskystä.
Shankaracharya on suuri henkinen opettaja, joka saarnasi monismin (advaita-vada) filosofiaa - oppia, jonka mukaan Jumalalla ei ole tiettyä muotoa. Häntä pidetään Shivan ilmentymänä. - Anonyymi00354
Anonyymi00353 kirjoitti:
Joskus Maahan lähetetään tarkoituksella väärää tietoa eli eksytystä. Esimerkiksi i Shankaracharya, joka oli Shivan inkarnaatio. Hänkin tiesi totuuden, mutta Krishnan/Vishnun pyynnöstä hän kertoi harhaanjohtavaa filosofiaa. Myöhemmin tuli Madhvacharya, joka muutti edelleen filosofiaa, ja niin edelleen).
Shivan ja hänen puolisonsa Parvatin keskustelusta:
"Rakas Parvati, Kali-yugassa otan brahmanin muodon ja opetan tätä kuviteltua Mayavada-filosofiaa. Huijatakseen ateisteja kuvailen Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden olevan vailla muotoa ja ominaisuuksia"
Vishnun/Krishnan tahdon mukaisesti myös Shiva inkarnoitui maan päälle jakamaan vääriä ja harhaanjohtavia opetuksia ihmisille, jotka eivät halunneet tuntea Jumalaa.
Ja tietenkin Shankacharya tiesi totuuden, mutta sanoi tarkoituksella eri tavalla - eksyttääkseen. Tällaista tapahtuu joskus, ihan Jumalan käskystä.
Shankaracharya on suuri henkinen opettaja, joka saarnasi monismin (advaita-vada) filosofiaa - oppia, jonka mukaan Jumalalla ei ole tiettyä muotoa. Häntä pidetään Shivan ilmentymänä.Shivan inkarnaatio Shankaracharya tiesi Krishnasta, oli se. että hän teki laulun:
"Bhaja Govindam Bhaja Govindam"
(Stotram by Sri Adi Shankrachar).
Ja Krishna on Govinda. - Anonyymi00355
Anonyymi00354 kirjoitti:
Shivan inkarnaatio Shankaracharya tiesi Krishnasta, oli se. että hän teki laulun:
"Bhaja Govindam Bhaja Govindam"
(Stotram by Sri Adi Shankrachar).
Ja Krishna on Govinda.Ennustus Shivan ilmestymisestä Shankaracharyana Kali Yugassa
Toinen mielenkiintoinen ennustus kertoo, että Kali-yugassa yksi suurista puolijumalista, Herra Shiva, ilmestyy Shankaracharyana.
Padma Puranassa (6.236.5-12) Shiva selittää vaimolleen Parvatille, kuinka hän laskeutuu Kali-aikakaudella julistamaan buddhalaisuuden illusoriseksi, vääräksi uskonnoksi.
Hän sanoo levittävänsä Mayavadaa eli persoonattomuuden filosofiaa, jonka pääaiheena on Brahmanin, suuren persoonattoman henkisen voiman, määrittelemätön luonne.
Shiva sanoo:
Mayan filosofia (Mayavada) on jumalaton oppi, se on pseudobuddhalaisuutta. Minä julistan sen ilmestymällä Kali Yugassa brahmanin muodossa. Se tekee Vedojen pyhät tekstit merkityksettömiksi, maailma tuomitsee sen.
Tämä oppi kehottaa luopumaan velvollisuuksista (olemaan vapaa karmasta), ja siksi se on langenneiden uskonto. Sillä perusteella, että Korkein sielu ja yksilön sielu kumpuavat (samasta) ... Brahmanista, julistan ne tasa-arvoisiksi.
Oi Jumalatar, olen päättänyt levittää Mayavada-uskontoa (persoonattomuutta) PETTÄÄKSENI Kalin aikakauden ihmisiä {suuntaamalla heitä kohti ateismia kieltämällä Jumalan persoonallisen muodon).
Shiva Purana siteeraa Korkeimman Herran sanoja, jotka on osoitettu lordi Shivalle:
Johdata Kali-yugan ihmiset harhaan saarnaamalla Vedojen kuvitteellista merkitystä hämmentääkseen heitä.
Korkein Herra Itse määräsi lordi Shivan laskeutumaan Kali Yugaan eksyttääkseen ateistit ja kehittääkseen filosofian ja kirjallisuuden, joka kätkee Korkeimman Herran ja saa ihmiset luulemaan, että Shiva on Korkein Herra. - Anonyymi00356
Anonyymi00355 kirjoitti:
Ennustus Shivan ilmestymisestä Shankaracharyana Kali Yugassa
Toinen mielenkiintoinen ennustus kertoo, että Kali-yugassa yksi suurista puolijumalista, Herra Shiva, ilmestyy Shankaracharyana.
Padma Puranassa (6.236.5-12) Shiva selittää vaimolleen Parvatille, kuinka hän laskeutuu Kali-aikakaudella julistamaan buddhalaisuuden illusoriseksi, vääräksi uskonnoksi.
Hän sanoo levittävänsä Mayavadaa eli persoonattomuuden filosofiaa, jonka pääaiheena on Brahmanin, suuren persoonattoman henkisen voiman, määrittelemätön luonne.
Shiva sanoo:
Mayan filosofia (Mayavada) on jumalaton oppi, se on pseudobuddhalaisuutta. Minä julistan sen ilmestymällä Kali Yugassa brahmanin muodossa. Se tekee Vedojen pyhät tekstit merkityksettömiksi, maailma tuomitsee sen.
Tämä oppi kehottaa luopumaan velvollisuuksista (olemaan vapaa karmasta), ja siksi se on langenneiden uskonto. Sillä perusteella, että Korkein sielu ja yksilön sielu kumpuavat (samasta) ... Brahmanista, julistan ne tasa-arvoisiksi.
Oi Jumalatar, olen päättänyt levittää Mayavada-uskontoa (persoonattomuutta) PETTÄÄKSENI Kalin aikakauden ihmisiä {suuntaamalla heitä kohti ateismia kieltämällä Jumalan persoonallisen muodon).
Shiva Purana siteeraa Korkeimman Herran sanoja, jotka on osoitettu lordi Shivalle:
Johdata Kali-yugan ihmiset harhaan saarnaamalla Vedojen kuvitteellista merkitystä hämmentääkseen heitä.
Korkein Herra Itse määräsi lordi Shivan laskeutumaan Kali Yugaan eksyttääkseen ateistit ja kehittääkseen filosofian ja kirjallisuuden, joka kätkee Korkeimman Herran ja saa ihmiset luulemaan, että Shiva on Korkein Herra.Tämä todetaan Padma Puranassa (6.71.89-116). Tässä jakeessa saamme vahvistuksen sille, että Korkeimman Herran pyynnöstä Herra Shiva ilmestyi Shankaracharyan muodossa Kali Yugassa.
Shankaracharya (788-820 jKr.), joka tunnetaan myös nimellä Shankara, palvoi Shivaa. Hän syntyi Etelä-Intiassa brahmaniperheeseen, joka asui Kaladin kaupungissa Periyar-joen rannalla. Shankaran ilmestyessä buddhalaisuus oli jo levinnyt koko Intiaan. Buddhalaisia suojeli 3. vuosisadalla eaa. itse keisari Ashoka, eivätkä he epäröineet hylätä Vedoja. Buddhalainen filosofia perustuu käsitykseen, jonka mukaan aineellinen luomakunta on vain absoluuttisen totuuden ilmentymä, joka puolestaan on väliaikainen ja egoististen halujen ylläpitämä. Uskotaan, että ennen kuin ihminen voi palata tyhjyyteen, nämä halut on tuhottava. Tästä seuraa, että tyhjyys itsessään on ainoa ikuinen todellisuus ja että se on kaiken ilmenemisen lähde. Buddhalaiset eivät usko Jumalaan tai sieluun, vaan heidän perususkomuksensa on, että kaikkien asioiden ydin on tyhjyys eli tyhjyys, jossa ihminen voi löytää nirvanan eli vapautumisen kaikesta kärsimyksestä.
Niinpä Shankara tuli uudistamaan ja puhdistamaan uskonnollista elämää palauttamalla vedalaisten kirjoitusten auktoriteetin. Hänen tulkintansa Vedoista tunnetaan ..., koska hän opetti, että yksilöllinen jiva (sielu) on identtinen Jumalan kanssa ja että loppujen lopuksi henkinen olemassaolo on vailla monimuotoisuutta eikä siinä ole yksilöllisyyttä tai persoonallisuutta. Hänen opetuksensa mukaan Korkeimman Olennon ja jivan yksilöllisyys on harhaa. - Anonyymi00357
Anonyymi00356 kirjoitti:
Tämä todetaan Padma Puranassa (6.71.89-116). Tässä jakeessa saamme vahvistuksen sille, että Korkeimman Herran pyynnöstä Herra Shiva ilmestyi Shankaracharyan muodossa Kali Yugassa.
Shankaracharya (788-820 jKr.), joka tunnetaan myös nimellä Shankara, palvoi Shivaa. Hän syntyi Etelä-Intiassa brahmaniperheeseen, joka asui Kaladin kaupungissa Periyar-joen rannalla. Shankaran ilmestyessä buddhalaisuus oli jo levinnyt koko Intiaan. Buddhalaisia suojeli 3. vuosisadalla eaa. itse keisari Ashoka, eivätkä he epäröineet hylätä Vedoja. Buddhalainen filosofia perustuu käsitykseen, jonka mukaan aineellinen luomakunta on vain absoluuttisen totuuden ilmentymä, joka puolestaan on väliaikainen ja egoististen halujen ylläpitämä. Uskotaan, että ennen kuin ihminen voi palata tyhjyyteen, nämä halut on tuhottava. Tästä seuraa, että tyhjyys itsessään on ainoa ikuinen todellisuus ja että se on kaiken ilmenemisen lähde. Buddhalaiset eivät usko Jumalaan tai sieluun, vaan heidän perususkomuksensa on, että kaikkien asioiden ydin on tyhjyys eli tyhjyys, jossa ihminen voi löytää nirvanan eli vapautumisen kaikesta kärsimyksestä.
Niinpä Shankara tuli uudistamaan ja puhdistamaan uskonnollista elämää palauttamalla vedalaisten kirjoitusten auktoriteetin. Hänen tulkintansa Vedoista tunnetaan ..., koska hän opetti, että yksilöllinen jiva (sielu) on identtinen Jumalan kanssa ja että loppujen lopuksi henkinen olemassaolo on vailla monimuotoisuutta eikä siinä ole yksilöllisyyttä tai persoonallisuutta. Hänen opetuksensa mukaan Korkeimman Olennon ja jivan yksilöllisyys on harhaa.Hänen opetustensa mukaan Korkeimman Olennon ja jivan yksilöllisyys on illuusio.
Tämä Mayavada-filosofia sisältää myös väitteen, jonka mukaan koko aineellinen maailma on valheellinen. Vain persoonaton Brahman, suuri kirkas valo, on totta. Luoputtuaan egosta (kehotietoisuudesta) mayavadi pyrkii jälleen sulautumaan Brahmaniin, jossa ei ole toimintaa, ei henkisiä yksilöllisiä piirteitä. Tästä voimme päätellä, että impersonalistit eivät tutki Vedoja lainkaan, Vedanta-sutroja lukuun ottamatta. Itse asiassa, jos lukee huolellisesti Vedan kirjallisuutta aina Puranoihin asti, huomaa, että se on omistettu pääasiassa Absoluuttisen Totuuden persoonallisten ominaisuuksien kuvaamiselle, ja tämä on vastoin impersonalistien näkemystä ja osoittaa selvästi, että Korkein on persoonallisuus.
Saarnatakseen oppiaan Shankara-charya joutui hylkäämään monia Vedan lausumia, joiden mukaan Absoluuttinen Totuus on Korkein Persoonallisuus ja jiva on sen alisteinen osa. Jonglööraamalla sanoilla hän loi väärän teorian, jonka mukaan Brahman on yksin puhdas persoonaton Brahman, ja kaikki Jumalan inkarnaatiot tässä maailmankaikkeudessa ovat vain tämän Brahmanin ilmentymiä.
Näin Shankaracharya asettui vastakkain kaikkien perinteisten vedalaisten koulukuntien kanssa. Buddhan tavoin hän kieltäytyi vastaamasta kosmoksen luonnetta koskeviin kysymyksiin ja julisti, että maya, illuusion energia, oli selittämätön.
Koska buddhalaiset olivat vuosisatojen ajan noudattaneet täydellisen ateismin filosofiaa eivätkä koskaan hyväksyneet ajatuksia korkeimmasta jumalallisesta persoonallisuudesta, Shankaran filosofia oli ainoa näkemysjärjestelmä, jonka he saattoivat hyväksyä. Se oli jonkinlainen kompromissi ateismin ja teismin välillä, mutta Shankara rakensi oppinsa Vedojen varaan. Shankara matkusti ympäri Intiaa, hänen argumenttinsa valtasivat kaikkialla, ja buddhalaisuus kumarsi niitä. Tavoite siis saavutettiin, ja siinä määrin, että Shankaran kirjaa Shariraka-bhashya pidetään vielä tänäkin päivänä lopullisena Vedantan tulkintana.
Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että Puranat tunnustavat lordi Shivan lordi Vishnun, Krishnan, suureksi palvojaksi. Hänen kuvissaan Shiva näyttää aina uppoutuneena meditaatioon, jonka keskipisteenä on Absoluuttinen Totuus, Sri Krishna. - Anonyymi00358
Anonyymi00357 kirjoitti:
Hänen opetustensa mukaan Korkeimman Olennon ja jivan yksilöllisyys on illuusio.
Tämä Mayavada-filosofia sisältää myös väitteen, jonka mukaan koko aineellinen maailma on valheellinen. Vain persoonaton Brahman, suuri kirkas valo, on totta. Luoputtuaan egosta (kehotietoisuudesta) mayavadi pyrkii jälleen sulautumaan Brahmaniin, jossa ei ole toimintaa, ei henkisiä yksilöllisiä piirteitä. Tästä voimme päätellä, että impersonalistit eivät tutki Vedoja lainkaan, Vedanta-sutroja lukuun ottamatta. Itse asiassa, jos lukee huolellisesti Vedan kirjallisuutta aina Puranoihin asti, huomaa, että se on omistettu pääasiassa Absoluuttisen Totuuden persoonallisten ominaisuuksien kuvaamiselle, ja tämä on vastoin impersonalistien näkemystä ja osoittaa selvästi, että Korkein on persoonallisuus.
Saarnatakseen oppiaan Shankara-charya joutui hylkäämään monia Vedan lausumia, joiden mukaan Absoluuttinen Totuus on Korkein Persoonallisuus ja jiva on sen alisteinen osa. Jonglööraamalla sanoilla hän loi väärän teorian, jonka mukaan Brahman on yksin puhdas persoonaton Brahman, ja kaikki Jumalan inkarnaatiot tässä maailmankaikkeudessa ovat vain tämän Brahmanin ilmentymiä.
Näin Shankaracharya asettui vastakkain kaikkien perinteisten vedalaisten koulukuntien kanssa. Buddhan tavoin hän kieltäytyi vastaamasta kosmoksen luonnetta koskeviin kysymyksiin ja julisti, että maya, illuusion energia, oli selittämätön.
Koska buddhalaiset olivat vuosisatojen ajan noudattaneet täydellisen ateismin filosofiaa eivätkä koskaan hyväksyneet ajatuksia korkeimmasta jumalallisesta persoonallisuudesta, Shankaran filosofia oli ainoa näkemysjärjestelmä, jonka he saattoivat hyväksyä. Se oli jonkinlainen kompromissi ateismin ja teismin välillä, mutta Shankara rakensi oppinsa Vedojen varaan. Shankara matkusti ympäri Intiaa, hänen argumenttinsa valtasivat kaikkialla, ja buddhalaisuus kumarsi niitä. Tavoite siis saavutettiin, ja siinä määrin, että Shankaran kirjaa Shariraka-bhashya pidetään vielä tänäkin päivänä lopullisena Vedantan tulkintana.
Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että Puranat tunnustavat lordi Shivan lordi Vishnun, Krishnan, suureksi palvojaksi. Hänen kuvissaan Shiva näyttää aina uppoutuneena meditaatioon, jonka keskipisteenä on Absoluuttinen Totuus, Sri Krishna.Shankara itse paljasti todelliset näkemyksensä, Herran Krishnan hartaan näkemykset, useita kertoja elämänsä aikana. Esimerkiksi Kaladissa, Shankaran kotikaupungissa, on hänen äitinsä haudan lähellä temppeli, jossa on Shankaran itsensä asentama Herran Krishnan.... Lisäksi hänen Gita-bhashyansa ensimmäisessä säkeistössä todetaan, että Narayana (toinen Krishnan inkarnaatio) tai Bhagavan (Korkein Jumalallinen Persoonallisuus) on aineellisen luomakunnan yläpuolella. Kirjassa Bhagavad-gita ja Sri Shankaracharya ... toteaa kirjassaan "Meditaatio Bhagavad-gitasta", että Herra Shiva sanoo:
"Tervehdys sinulle, oi Vyasa. Mahtavan mielesi ja silmiesi taito on yhtä laaja kuin täysin kukkiva lootuskukka. Olet sytyttänyt viisauden lampun täyttämällä sen Mahabharatan öljyllä." Shankara toteaa myös, että Bhagavan Krishna on..., "jonka kunniaa Vedojen säkeet laulavat, jonka kunniaa Sama-vedan laulajat kertovat, jonka urhoollisuutta Upanishadien kertosäe jyrisee." Hän on myös se, "jonka kunniaa Vedat laulavat, jonka kunniaa Sama-vedan laulajat kertovat, jonka urhoollisuutta Upanishadien kertosäe jyrisee." Kaikki tämä osoittaa, että juuri Srila Vyasa-devan kirjoittamia Bhagavad-gitaa ja Mahabharataa Shankara neuvoo vakavasti lukemaan, jotta voi ymmärtää perimmäisen henkisen tiedon. Tämä todistaa myös sen, että Shankaran omat näkemykset olivat aivan erilaisia kuin hänen opettamansa filosofia. Tästä ei ole selkeämpää todistetta kuin hänen Bhagavad-gitaa koskevan mietiskelynsä tekstit 8 ja 9:
Kumarran kunnioittavasti Jumalan Korkeimmalle Persoonallisuudelle, Krishnalle, ...
... ja kaikki jumalat ylistävät Vedan ja sen täydennysten, Upanishadien, jumalallisilla hymneillä, jota Sama-Vedan seuraajat ylistävät, jota täydelliseen meditaatioon uppoutuneet suuret mystikot mietiskelevät ja jonka rajoja puolijumalien ja demonien joukot eivät tunne. Kumartukaa, kumartukaa, kumartukaa Hänelle, Korkeimmalle Herralle... - Anonyymi00359
Anonyymi00358 kirjoitti:
Shankara itse paljasti todelliset näkemyksensä, Herran Krishnan hartaan näkemykset, useita kertoja elämänsä aikana. Esimerkiksi Kaladissa, Shankaran kotikaupungissa, on hänen äitinsä haudan lähellä temppeli, jossa on Shankaran itsensä asentama Herran Krishnan.... Lisäksi hänen Gita-bhashyansa ensimmäisessä säkeistössä todetaan, että Narayana (toinen Krishnan inkarnaatio) tai Bhagavan (Korkein Jumalallinen Persoonallisuus) on aineellisen luomakunnan yläpuolella. Kirjassa Bhagavad-gita ja Sri Shankaracharya ... toteaa kirjassaan "Meditaatio Bhagavad-gitasta", että Herra Shiva sanoo:
"Tervehdys sinulle, oi Vyasa. Mahtavan mielesi ja silmiesi taito on yhtä laaja kuin täysin kukkiva lootuskukka. Olet sytyttänyt viisauden lampun täyttämällä sen Mahabharatan öljyllä." Shankara toteaa myös, että Bhagavan Krishna on..., "jonka kunniaa Vedojen säkeet laulavat, jonka kunniaa Sama-vedan laulajat kertovat, jonka urhoollisuutta Upanishadien kertosäe jyrisee." Hän on myös se, "jonka kunniaa Vedat laulavat, jonka kunniaa Sama-vedan laulajat kertovat, jonka urhoollisuutta Upanishadien kertosäe jyrisee." Kaikki tämä osoittaa, että juuri Srila Vyasa-devan kirjoittamia Bhagavad-gitaa ja Mahabharataa Shankara neuvoo vakavasti lukemaan, jotta voi ymmärtää perimmäisen henkisen tiedon. Tämä todistaa myös sen, että Shankaran omat näkemykset olivat aivan erilaisia kuin hänen opettamansa filosofia. Tästä ei ole selkeämpää todistetta kuin hänen Bhagavad-gitaa koskevan mietiskelynsä tekstit 8 ja 9:
Kumarran kunnioittavasti Jumalan Korkeimmalle Persoonallisuudelle, Krishnalle, ...
... ja kaikki jumalat ylistävät Vedan ja sen täydennysten, Upanishadien, jumalallisilla hymneillä, jota Sama-Vedan seuraajat ylistävät, jota täydelliseen meditaatioon uppoutuneet suuret mystikot mietiskelevät ja jonka rajoja puolijumalien ja demonien joukot eivät tunne. Kumartukaa, kumartukaa, kumartukaa Hänelle, Korkeimmalle Herralle...Elämänsä loppupuolella Shankara kirjoitti säkeen, joka oli osoitettu niille, jotka eivät olleet ymmärtäneet Vedojen todellista sanomaa. Shankaracharyan seuraajat hylkäsivät usein tämän säkeen, mutta joka kuitenkin kuvastaa Lordi Shivan todellista tunnelmaa. Tässä se on:
Palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, oi oppineet typerykset! Sillä elämän lopussa kieliopilliset temppunne eivät auta teitä.
...
Tämä siis myös on todiste siitä, että Shankara tiesi totuuden, mutta tahallaan Krishnan käskystä antoi väärää tietoa. - Anonyymi00360
Anonyymi00359 kirjoitti:
Elämänsä loppupuolella Shankara kirjoitti säkeen, joka oli osoitettu niille, jotka eivät olleet ymmärtäneet Vedojen todellista sanomaa. Shankaracharyan seuraajat hylkäsivät usein tämän säkeen, mutta joka kuitenkin kuvastaa Lordi Shivan todellista tunnelmaa. Tässä se on:
Palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, oi oppineet typerykset! Sillä elämän lopussa kieliopilliset temppunne eivät auta teitä.
...
Tämä siis myös on todiste siitä, että Shankara tiesi totuuden, mutta tahallaan Krishnan käskystä antoi väärää tietoa.Vedoissa on monia erilaisia lausuntoja ERI IHMISTYHMILLE, jotka eivät sovi meidän alkuperäiseen ymmärrykseemme
TIETOJA ANNETAAN TASON MUKAAN. - Anonyymi00361
Anonyymi00360 kirjoitti:
Vedoissa on monia erilaisia lausuntoja ERI IHMISTYHMILLE, jotka eivät sovi meidän alkuperäiseen ymmärrykseemme
TIETOJA ANNETAAN TASON MUKAAN.MYÖS Kristus itse myönsi opetuksensa epätäydellisyyden:
12
»Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. 13
Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Joh. 16.12).
Tästä seuraa yksiselitteisesti, että on olemassa jokin kätketty tieto, jota Kristus ei paljastanut, koska hänen opetuslapsensa eivät olleet siihen valmiita. Hän valitteli tätä:
(Joh. 3:12) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista? - Anonyymi00362
Anonyymi00361 kirjoitti:
MYÖS Kristus itse myönsi opetuksensa epätäydellisyyden:
12
»Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. 13
Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Joh. 16.12).
Tästä seuraa yksiselitteisesti, että on olemassa jokin kätketty tieto, jota Kristus ei paljastanut, koska hänen opetuslapsensa eivät olleet siihen valmiita. Hän valitteli tätä:
(Joh. 3:12) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys. - Anonyymi00363
Anonyymi00362 kirjoitti:
Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys.Shivan inkarnaatio Shankaracharya tiesi Krishnasta, oli se. että hän teki laulun:
"Bhaja Govindam Bhaja Govindam"
(Stotram by Sri Adi Shankrachar).
Ja Krishna on Govinda.
______________________________
Muutama katkelma tästä:
Illuusiot tuhoava vasara
Śrī Śaṅkarācāryan terävä analyysi aineellisesta olemassaolosta.
Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Deva-Gosvāmī Mahārāj ja Śrīla Bhakti Sundar Govinda Dev-Gosvāmī Mahārāj ovat siteeranneet ja kommentoineet näitä säkeitä.
Śrī Śaṅkarācārya
Moha-mudgāra-stotram
Illuusioiden tuhoaminen - Anonyymi00364
Anonyymi00363 kirjoitti:
Shivan inkarnaatio Shankaracharya tiesi Krishnasta, oli se. että hän teki laulun:
"Bhaja Govindam Bhaja Govindam"
(Stotram by Sri Adi Shankrachar).
Ja Krishna on Govinda.
______________________________
Muutama katkelma tästä:
Illuusiot tuhoava vasara
Śrī Śaṅkarācāryan terävä analyysi aineellisesta olemassaolosta.
Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Deva-Gosvāmī Mahārāj ja Śrīla Bhakti Sundar Govinda Dev-Gosvāmī Mahārāj ovat siteeranneet ja kommentoineet näitä säkeitä.
Śrī Śaṅkarācārya
Moha-mudgāra-stotram
Illuusioiden tuhoaminenमूढ जहीहि धनागमतृष्णां
कुरु सद्बुद्धिं मनसि वितृष्णाम् ।
यल्लभसे निजकर्मोपात्तं
वित्तं तेन विनोदय चित्तम् ॥ २ ॥
mūḍha jahīhi dhanāgama-tṛṣṇāṁ
kuru sad-buddhiṁ manasi vitṛṣṇām
yal labhase nija-karmopāttaṁ
vittaṁ tena vinodaya chittam [2]
[2] Oi typerys! Luovu pyrkimyksestä kerätä varallisuutta. Ole hyveellinen ja vapaa haluista mielessäsi. Hyväksy se, että kaikki elämässäsi sinulle tuleva varallisuus on seurausta menneistä teoistasi, karmasta. - Anonyymi00365
Anonyymi00364 kirjoitti:
मूढ जहीहि धनागमतृष्णां
कुरु सद्बुद्धिं मनसि वितृष्णाम् ।
यल्लभसे निजकर्मोपात्तं
वित्तं तेन विनोदय चित्तम् ॥ २ ॥
mūḍha jahīhi dhanāgama-tṛṣṇāṁ
kuru sad-buddhiṁ manasi vitṛṣṇām
yal labhase nija-karmopāttaṁ
vittaṁ tena vinodaya chittam [2]
[2] Oi typerys! Luovu pyrkimyksestä kerätä varallisuutta. Ole hyveellinen ja vapaa haluista mielessäsi. Hyväksy se, että kaikki elämässäsi sinulle tuleva varallisuus on seurausta menneistä teoistasi, karmasta.नारीस्तनभरनाभीदेशं
दृष्ट्वा मागामोहावेशम् ।
एतन्मांसवसादिविकारं
मनसि विचिन्तय वारं वारम् ॥ ३ ॥
nārī-stana-bhara-nābhī-deśaṁ
dṛṣṭvā mā gā mohāveśam
etan māṁsa-vasādi-vikāraṁ
manasi vichintaya vāraṁ vāram [3]
[3] Nähdessäsi kauniin naisen rinnat ja vyötärön, älä uppoudu illuusioon. Se on vain lihan, rasvan ja muun sellaisen muodonmuutoksia. Tiedosta tämä mielessäsi yhä uudelleen ja uudelleen. - Anonyymi00366
Anonyymi00365 kirjoitti:
नारीस्तनभरनाभीदेशं
दृष्ट्वा मागामोहावेशम् ।
एतन्मांसवसादिविकारं
मनसि विचिन्तय वारं वारम् ॥ ३ ॥
nārī-stana-bhara-nābhī-deśaṁ
dṛṣṭvā mā gā mohāveśam
etan māṁsa-vasādi-vikāraṁ
manasi vichintaya vāraṁ vāram [3]
[3] Nähdessäsi kauniin naisen rinnat ja vyötärön, älä uppoudu illuusioon. Se on vain lihan, rasvan ja muun sellaisen muodonmuutoksia. Tiedosta tämä mielessäsi yhä uudelleen ja uudelleen.नलिनीदलगतजलमतितरलं
तद्वज्जीवितमतिशयचपलम् ।
विद्धि व्याध्यभिमानग्रस्तं
लोकं शोकहतञ्च समस्तम् ॥ ४ ॥
nalinī-dala-gata-jalam ati-taralaṁ
tadvaj jīvitam atiśaya-chapalam
viddhi vyādhy-abhimāna-grastaṁ
lokaṁ śoka-hatañ cha samastam [4]
[4] Elämä aineellisessa maailmassa ei ole ikuista; se on kuin vesipisara lootuksen lehdellä. Tiedä, että maailmassa vallitsevat sairaudet, ylpeys ja suru. - Anonyymi00367
Anonyymi00366 kirjoitti:
नलिनीदलगतजलमतितरलं
तद्वज्जीवितमतिशयचपलम् ।
विद्धि व्याध्यभिमानग्रस्तं
लोकं शोकहतञ्च समस्तम् ॥ ४ ॥
nalinī-dala-gata-jalam ati-taralaṁ
tadvaj jīvitam atiśaya-chapalam
viddhi vyādhy-abhimāna-grastaṁ
lokaṁ śoka-hatañ cha samastam [4]
[4] Elämä aineellisessa maailmassa ei ole ikuista; se on kuin vesipisara lootuksen lehdellä. Tiedä, että maailmassa vallitsevat sairaudet, ylpeys ja suru.वयसि गते कः कामविकारः
शुष्के नीरे कः कासारः ।
क्षीणे वित्ते कः परिवारः
ज्ञाते तत्त्वे कः संसारः ॥ १० ॥
vayasi gate kaḥ kāma-vikāraḥ
śuṣke nīre kaḥ kāsāraḥ
kṣīṇe vitte kaḥ parivāraḥ
jñāte tattve kaḥ saṁsāraḥ [10]
[10] Kun nuoruus on ohi, voiko himo enää tuottaa iloa? Kun vesi haihtuu, mitä järvestä jää jäljelle? Kun olet menettänyt varallisuutesi, mitä perheellesi käy? Kun olet tullut tuntemaan totuuden, voiko aineellinen maailma enää vetää sinua puoleensa? - Anonyymi00368
Anonyymi00367 kirjoitti:
वयसि गते कः कामविकारः
शुष्के नीरे कः कासारः ।
क्षीणे वित्ते कः परिवारः
ज्ञाते तत्त्वे कः संसारः ॥ १० ॥
vayasi gate kaḥ kāma-vikāraḥ
śuṣke nīre kaḥ kāsāraḥ
kṣīṇe vitte kaḥ parivāraḥ
jñāte tattve kaḥ saṁsāraḥ [10]
[10] Kun nuoruus on ohi, voiko himo enää tuottaa iloa? Kun vesi haihtuu, mitä järvestä jää jäljelle? Kun olet menettänyt varallisuutesi, mitä perheellesi käy? Kun olet tullut tuntemaan totuuden, voiko aineellinen maailma enää vetää sinua puoleensa?[11] Älä ylpeile rikkaudella, ystävillä ja nuoruudella – aika vie ne sinulta. Kaikki tämä on illuusiota! Jätä kaikki tämä, tunne Absoluutin olemus ja astu Korkeimman asuinsijaan.
दिनयामिन्यौ सायं प्रातः
शिशिरवसन्तौ पुनरायातः ।
कालः क्रीडति गच्छत्यायुः
तदपि न मुञ्चत्याशावायुः ॥ १२ ॥
dina-yāminyau sāyaṁ prātaḥ
śiśira-vasantau punar āyātaḥ
kālaḥ krīḍati gachchhaty āyuḥ
tad api na muñchaty āśā-vāyuḥ [12]
[12] Päivä ja yö, hämärä ja aamunkoitto, talvi ja kevät tulevat ja menevät. Aika pelaa omaa peliään, elämä kuluu, ja ihminen on yhä halujen vietävissä.
Huomautus
Nämä kaksitoista nelisäkeistöä "Moha-mudgāra-stotram" tunnetaan nimellä "Dvādaśa-mañjarikā-stotram" ja ne ovat ensimmäiset kaksitoista säettä teoksesta, joka tunnetaan nimellä "Bhaja Govindam". - Anonyymi00369
Anonyymi00368 kirjoitti:
[11] Älä ylpeile rikkaudella, ystävillä ja nuoruudella – aika vie ne sinulta. Kaikki tämä on illuusiota! Jätä kaikki tämä, tunne Absoluutin olemus ja astu Korkeimman asuinsijaan.
दिनयामिन्यौ सायं प्रातः
शिशिरवसन्तौ पुनरायातः ।
कालः क्रीडति गच्छत्यायुः
तदपि न मुञ्चत्याशावायुः ॥ १२ ॥
dina-yāminyau sāyaṁ prātaḥ
śiśira-vasantau punar āyātaḥ
kālaḥ krīḍati gachchhaty āyuḥ
tad api na muñchaty āśā-vāyuḥ [12]
[12] Päivä ja yö, hämärä ja aamunkoitto, talvi ja kevät tulevat ja menevät. Aika pelaa omaa peliään, elämä kuluu, ja ihminen on yhä halujen vietävissä.
Huomautus
Nämä kaksitoista nelisäkeistöä "Moha-mudgāra-stotram" tunnetaan nimellä "Dvādaśa-mañjarikā-stotram" ja ne ovat ensimmäiset kaksitoista säettä teoksesta, joka tunnetaan nimellä "Bhaja Govindam". - Anonyymi00370
Anonyymi00369 kirjoitti:
https://gaudiyadarshan.com/posts/the-hammer-for-delusion/
The Hammer for Delusion
Sri Gaudiya Darshan
,
21 October 2015
Śrī Śaṅkar Āchārya’s vivid analysis of material existence.
Verses from this composition are cited and discussed by Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj and Śrīla Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswāmī Mahārāj.
Moha-mudgāra-stotram
The Hammer for Delusion
by Śrī Śaṅkar Āchārya
भजगोविन्दं भजगोविन्दं
गोविन्दं भज मूढमते ।
संप्राप्ते सन्निहिते काले
नहि नहि रक्षति डुकृञ्करणे ॥ १ ॥
bhaja govindaṁ bhaja govindaṁ
govindaṁ bhaja mūḍha-mate
saṁprāpte sannihite kāle
na hi na hi rakṣati ḍukṛñ-karaṇe [1]
Serve Govinda, serve Govinda,
serve Govinda, O fool!
When the time of death arrives,
rules of grammar do not save you.
...
...
...
... - Anonyymi00372
Shankaracharya voidaan tarkastella Adi Shankarana, jonka liitämme Shiva-tattvaan.
- Anonyymi00373
Anonyymi00372 kirjoitti:
Shankaracharya voidaan tarkastella Adi Shankarana, jonka liitämme Shiva-tattvaan.
Bhaja Govindam - erityisen merkittävä on se, mitä Shankaracharya sanoi kuoleman lähestyessä.
Bhaja Govindamin ensimmäisessä säkeessä hän toistaa:
bhaja govindaṁ bhaja govindaṁ
govindaṁ bhaja mūḍha-mate
”Palvo Govindaa, palvo Govindaa, palvo Govindaa, oi harhautunut mieli.” - Anonyymi00374
Anonyymi00373 kirjoitti:
Bhaja Govindam - erityisen merkittävä on se, mitä Shankaracharya sanoi kuoleman lähestyessä.
Bhaja Govindamin ensimmäisessä säkeessä hän toistaa:
bhaja govindaṁ bhaja govindaṁ
govindaṁ bhaja mūḍha-mate
”Palvo Govindaa, palvo Govindaa, palvo Govindaa, oi harhautunut mieli.”Ja jatkaa ajatuksella, että kuoleman hetkellä pelkkä kieliopillinen oppineisuus ei pelasta.
Tämä on erittäin voimakas kohta, koska Govinda tarkoittaa Krishnaa. Silloin Shankaran viimeisen vaiheen opetuksen painopiste ei ole pelkässä abstraktissa filosofisessa spekulaatiossa, vaan Govindan palvonnassa ja muistamisessa kuoleman edessä. - Anonyymi00375
Anonyymi00374 kirjoitti:
Ja jatkaa ajatuksella, että kuoleman hetkellä pelkkä kieliopillinen oppineisuus ei pelasta.
Tämä on erittäin voimakas kohta, koska Govinda tarkoittaa Krishnaa. Silloin Shankaran viimeisen vaiheen opetuksen painopiste ei ole pelkässä abstraktissa filosofisessa spekulaatiossa, vaan Govindan palvonnassa ja muistamisessa kuoleman edessä.Tämä sopii myös hyvin siihen, jonka esitin aikaisemmin: Shankara olisi voinut ulkoisesti opettaa Mayavada-filosofiaa tiettyä tarkoitusta varten, vaikka hän itse olisi tuntenut korkeimman totuuden ja ollut Krishna/Govinda-bhaktiin suuntautunut.
- Anonyymi00376
Anonyymi00375 kirjoitti:
Tämä sopii myös hyvin siihen, jonka esitin aikaisemmin: Shankara olisi voinut ulkoisesti opettaa Mayavada-filosofiaa tiettyä tarkoitusta varten, vaikka hän itse olisi tuntenut korkeimman totuuden ja ollut Krishna/Govinda-bhaktiin suuntautunut.
Shankaran kuoleman läheisyyteen sijoitetussa hengellisessä kehotuksessaan hän ohjaa ihmistä Govindan luo.
- Anonyymi00377
Anonyymi00376 kirjoitti:
Shankaran kuoleman läheisyyteen sijoitetussa hengellisessä kehotuksessaan hän ohjaa ihmistä Govindan luo.
https://drsurabhisolanki.com/2026/06/01/moha-mudgara-explained-destroying-delusion-through-wisdom/
- Anonyymi00380
Anonyymi00379 kirjoitti:
https://varma-bhajagovindam.blogspot.com/2021/03/bhaja-govindam-hammer-blows-to-delusion.html
- Anonyymi00381
Anonyymi00380 kirjoitti:
Anonyymi00376 kirjoitti:
Shankaran kuoleman läheisyyteen sijoitetussa hengellisessä kehotuksessaan hän ohjaa ihmistä Govindan luo.
Eikö Govinda voi tarkoittaa eri kontekstissa eri henkilöä?
- Anonyymi00383
Pureksija kirjoitti:
Eikö Govinda voi tarkoittaa eri kontekstissa eri henkilöä?
Ei tässä tapauksessa, Shiva on universumin ylevin ja suurin Vaishnava.
- Anonyymi00384
Anonyymi00383 kirjoitti:
Ei tässä tapauksessa, Shiva on universumin ylevin ja suurin Vaishnava.
Govinda on ennen kaikkea Krishnan nimi
- Anonyymi00385
Anonyymi00384 kirjoitti:
Govinda on ennen kaikkea Krishnan nimi
Govinda on yksi Krishnan monista nimistä.
Krishnalla on paljon muitakin nimiä, kuten Govinda, Gopala, Madhava, Damodara, Vasudeva, Hari.jne. jne. - Anonyymi00386
Anonyymi00385 kirjoitti:
Govinda on yksi Krishnan monista nimistä.
Krishnalla on paljon muitakin nimiä, kuten Govinda, Gopala, Madhava, Damodara, Vasudeva, Hari.jne. jne.Krishna, Govinda, Gopala, Madhava, Damodara, Vasudeva, Hari, Mukunda, Madhusudana, Keshava, Janardana, Giridhari, Shyamasundara, Muralidhara, Gopinatha, Yashodanandana. Puhutaan 108 Krishnan nimestä, ja tunnetaan myös pidempiä luetteloita, kuten 1000 nimeä (Vishnu Sahasranama), joissa Krishnaan liittyviä nimiä esiintyy.
- Anonyymi00387
Anonyymi00386 kirjoitti:
Krishna, Govinda, Gopala, Madhava, Damodara, Vasudeva, Hari, Mukunda, Madhusudana, Keshava, Janardana, Giridhari, Shyamasundara, Muralidhara, Gopinatha, Yashodanandana. Puhutaan 108 Krishnan nimestä, ja tunnetaan myös pidempiä luetteloita, kuten 1000 nimeä (Vishnu Sahasranama), joissa Krishnaan liittyviä nimiä esiintyy.
https://www.youtube.com/watch?v=Q1d-XQWmBes&list=RDQ1d-XQWmBes&start_radio=1
Tässä laulussa on paljon eri Krishnan nimiä! - Anonyymi00388
Anonyymi00387 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=Q1d-XQWmBes&list=RDQ1d-XQWmBes&start_radio=1
Tässä laulussa on paljon eri Krishnan nimiä!Krishnan eri nimet liittyvät usein eri tunnelmiin, ominaisuuksiin jne. Kyseessäe eivät kuitenkaan ole eri jumalia, vaan sama Krishna nähdään eri nimien kautta eri tavalla.
- Anonyymi00389
Anonyymi00388 kirjoitti:
Krishnan eri nimet liittyvät usein eri tunnelmiin, ominaisuuksiin jne. Kyseessäe eivät kuitenkaan ole eri jumalia, vaan sama Krishna nähdään eri nimien kautta eri tavalla.
Giridhārī - Krishna, joka nosti Govardhana-vuoren; sankarillinen ja suojeleva tunnelma.
Muralīdhara -“huilun kantaja”; liittyy hänen huilunsoittoonsa ja hyvin lumoavaan, kauniiseen tunnelmaan.
Pārthasārathi -Arjunan vaunujen ohjaaja; Krishna viisaana oppaana ja ystävänä.
Jagannātha - “maailman herra”; majesteettisempi ja universaalimpi näkökulma.
Kṛṣṇa - nimi itsessään liittyy “kaiken puoleensavetävään” ja kokonaisvaltaiseen Jumalan muotoon.
jne.
jne. - Anonyymi00390
Anonyymi00389 kirjoitti:
Giridhārī - Krishna, joka nosti Govardhana-vuoren; sankarillinen ja suojeleva tunnelma.
Muralīdhara -“huilun kantaja”; liittyy hänen huilunsoittoonsa ja hyvin lumoavaan, kauniiseen tunnelmaan.
Pārthasārathi -Arjunan vaunujen ohjaaja; Krishna viisaana oppaana ja ystävänä.
Jagannātha - “maailman herra”; majesteettisempi ja universaalimpi näkökulma.
Kṛṣṇa - nimi itsessään liittyy “kaiken puoleensavetävään” ja kokonaisvaltaiseen Jumalan muotoon.
jne.
jne.Krishnan eri nimet liittyvät erilaisiin mielialoihin, tunnetiloihin jne. Nimi ei ole vain nimilappu, vaan se voi tuoda mieleen tietyn Krishnan muodon, tapahtuman, ominaisuuden tai suhteen.
- Anonyymi00391
Anonyymi00390 kirjoitti:
Krishnan eri nimet liittyvät erilaisiin mielialoihin, tunnetiloihin jne. Nimi ei ole vain nimilappu, vaan se voi tuoda mieleen tietyn Krishnan muodon, tapahtuman, ominaisuuden tai suhteen.
https://www.youtube.com/watch?v=rFFx0PTmBEo
Vaikka kyseessä saattaa olla Bollywoodin elokuva, mutta tämä jakso tekee aika selväksi, miksi suuri sota alkoi - naisen loukkaaminen.
Elokuvan alussa Draupadi juuri pyytää apuun Govindaa! - Anonyymi00392
Anonyymi00391 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=rFFx0PTmBEo
Vaikka kyseessä saattaa olla Bollywoodin elokuva, mutta tämä jakso tekee aika selväksi, miksi suuri sota alkoi - naisen loukkaaminen.
Elokuvan alussa Draupadi juuri pyytää apuun Govindaa!Sanskritissa ääntäminen ja erityisesti sanan lopussa oleva pääte voi muuttaa merkitystä
Myös ääntämisen pienillä eroilla voi olla suuri merkitys. Sanskritissa esimerkiksi vokaalien pituus on tärkeä: a ja ā eivät ole sama asia, eivätkä i ja ī ole sama asia. Myös konsonanttien kuten t, ṭ, d, ḍ, ś, ṣ ja s erot ovat merkityksellisiä. - Anonyymi00393
Anonyymi00392 kirjoitti:
Sanskritissa ääntäminen ja erityisesti sanan lopussa oleva pääte voi muuttaa merkitystä
Myös ääntämisen pienillä eroilla voi olla suuri merkitys. Sanskritissa esimerkiksi vokaalien pituus on tärkeä: a ja ā eivät ole sama asia, eivätkä i ja ī ole sama asia. Myös konsonanttien kuten t, ṭ, d, ḍ, ś, ṣ ja s erot ovat merkityksellisiä.Sanskritin ääntämisessä pienetkin erot voivat olla merkityksellisiä, ja jos kieltä ei tunne, pelkän kuullun perusteella voi olla vaikea tietää, mikä sana tai kieliopillinen muoto tarkalleen on kyseessä.
Lisäksi kirjoitusasu voi näyttää hyvin samanlaiselta, vaikka ääntämys ja kieliopillinen merkitys muuttuvat.
Tarvitaan miljoonasosan tarkkuutta. - Anonyymi00394
Anonyymi00393 kirjoitti:
Sanskritin ääntämisessä pienetkin erot voivat olla merkityksellisiä, ja jos kieltä ei tunne, pelkän kuullun perusteella voi olla vaikea tietää, mikä sana tai kieliopillinen muoto tarkalleen on kyseessä.
Lisäksi kirjoitusasu voi näyttää hyvin samanlaiselta, vaikka ääntämys ja kieliopillinen merkitys muuttuvat.
Tarvitaan miljoonasosan tarkkuutta.Kristityt kirjoittavat siitä, kuinka kaikki ei-kristityt ovat niin kauhuissaan kuoleman hetkellä, koska he eivät palvo "oikeaa" jumalaa.
EI MITÄÄN SELLAISTA.
EI EDES LÄHELLEKÄÄN MITÄÄN SELLAISTA..
Ensimmäinen asia, joka tapahtui, kun me, entiset kristityt (meitä on paljon) tutustuivat ”idän saatanallisiin oppeihin” - ensimmäinen asia, joka hävisi, oli pelko. Joten yrityksesi pelotella idän miehiä katastrofeilla tai kuolemalla on sama kuin antaisit heille karkkia, me emme pelkää mitään - me, entiset kristityt, ja kaikkein vähiten kuolemaa.
Tervetuloa, kuolema! - Anonyymi00396
Herää vain kysymys: miksi ihan kaikilla kristityillä ei suinkaan ole sellaista pelottomuutta kuoleman hetkellä, jos he palvovat "oikeaa" Jumalaa?
- Anonyymi00397
Anonyymi00396 kirjoitti:
Herää vain kysymys: miksi ihan kaikilla kristityillä ei suinkaan ole sellaista pelottomuutta kuoleman hetkellä, jos he palvovat "oikeaa" Jumalaa?
Sellaisen "idän oppien" seuraajan poistuminen, joka on elänyt syvästi tämän tietoisuuden varassa, vaikuttaa läsnäolijoihin tavalla, jota mikään teoria ei pysty korvaamaan. Kun näkee ihmisen kohtaavan viimeiset hetkensä ilman paniikkia, ilman epätoivoista takertumista ja ilman tarvetta paeta, oma käsitys kuolemasta alkaa muuttua.
Kun pelko ei enää määrää suuntaa, elämä muuttuu. Ja kun ihminen on on vaikea palata. Silloin kuolemakaan ei enää ole uhka, jolla ihmistä voidaan hallita. Se on vain raja, jonka jokainen lopulta kohtaa. Ja jos se tulee joka tapauksessa, miksi käyttäisin koko elämäni sitä paeten? Parempi on oppia elämään niin, ettei sen varjo enää määrää, miten elän. - Anonyymi00398
Anonyymi00397 kirjoitti:
Sellaisen "idän oppien" seuraajan poistuminen, joka on elänyt syvästi tämän tietoisuuden varassa, vaikuttaa läsnäolijoihin tavalla, jota mikään teoria ei pysty korvaamaan. Kun näkee ihmisen kohtaavan viimeiset hetkensä ilman paniikkia, ilman epätoivoista takertumista ja ilman tarvetta paeta, oma käsitys kuolemasta alkaa muuttua.
Kun pelko ei enää määrää suuntaa, elämä muuttuu. Ja kun ihminen on on vaikea palata. Silloin kuolemakaan ei enää ole uhka, jolla ihmistä voidaan hallita. Se on vain raja, jonka jokainen lopulta kohtaa. Ja jos se tulee joka tapauksessa, miksi käyttäisin koko elämäni sitä paeten? Parempi on oppia elämään niin, ettei sen varjo enää määrää, miten elän.Siksi väite siitä, että ihminen olisi helposti peloteltavissa katastrofeilla tai kuolemalla, ei enää osu samaan ihmiseen sen jälkeen, kun hän on todella alkanut vapautua pelosta. Kuolema ei enää hallitse hänen elämäänsä. Hän ei tarvitse kuolemattomuuden lupausta voidakseen olla rohkea, eikä hänen tarvitse kieltää kuolemaa voidakseen elää vapaasti. Hän voi yksinkertaisesti lakata pakenemasta. Ehkä juuri siinä alkaa todellinen muutos: ihminen lakkaa rakentamasta elämäänsä sen ympärille, mitä hän pelkää menettävänsä, ja alkaa elää sen mukaan, mitä hän todella pitää arvokkaana.
Kun ihminen näkee tällaisen pelottomuuden läheltä, hänen oma kuolemanpelkonsa alkaa menettää voimaansa. Hän joutuu kysymään itseltään, mitä hän oikeastaan yrittää säilyttää ja miksi hän käyttää niin suuren osan elämästään sen puolustamiseen. Jos kaikki muuttuu joka tapauksessa, miksi rakentaa koko identiteetti sen ympärille, mitä voi menettää? Kun joku todella elää ilman jatkuvaa kuoleman, menetyksen ja häpeän pelkoa, hänen olemuksensa alkaa vaikuttaa muihin ilman saarnaa. Hän näyttää omalla elämällään, ettei kuolemaa tarvitse käyttää kiristysvälineenä. Kuolema on todellisuus, ja todellisuuden kanssa voi oppia olemaan. Siksi väite siitä, että ihminen olisi helposti peloteltavissa katastrofeilla tai kuolemalla, ei enää osu samaan ihmiseen sen jälkeen, kun hän on todella alkanut vapautua pelosta. Kuolema ei enää hallitse hänen elämäänsä. - Anonyymi00399
Anonyymi00398 kirjoitti:
Siksi väite siitä, että ihminen olisi helposti peloteltavissa katastrofeilla tai kuolemalla, ei enää osu samaan ihmiseen sen jälkeen, kun hän on todella alkanut vapautua pelosta. Kuolema ei enää hallitse hänen elämäänsä. Hän ei tarvitse kuolemattomuuden lupausta voidakseen olla rohkea, eikä hänen tarvitse kieltää kuolemaa voidakseen elää vapaasti. Hän voi yksinkertaisesti lakata pakenemasta. Ehkä juuri siinä alkaa todellinen muutos: ihminen lakkaa rakentamasta elämäänsä sen ympärille, mitä hän pelkää menettävänsä, ja alkaa elää sen mukaan, mitä hän todella pitää arvokkaana.
Kun ihminen näkee tällaisen pelottomuuden läheltä, hänen oma kuolemanpelkonsa alkaa menettää voimaansa. Hän joutuu kysymään itseltään, mitä hän oikeastaan yrittää säilyttää ja miksi hän käyttää niin suuren osan elämästään sen puolustamiseen. Jos kaikki muuttuu joka tapauksessa, miksi rakentaa koko identiteetti sen ympärille, mitä voi menettää? Kun joku todella elää ilman jatkuvaa kuoleman, menetyksen ja häpeän pelkoa, hänen olemuksensa alkaa vaikuttaa muihin ilman saarnaa. Hän näyttää omalla elämällään, ettei kuolemaa tarvitse käyttää kiristysvälineenä. Kuolema on todellisuus, ja todellisuuden kanssa voi oppia olemaan. Siksi väite siitä, että ihminen olisi helposti peloteltavissa katastrofeilla tai kuolemalla, ei enää osu samaan ihmiseen sen jälkeen, kun hän on todella alkanut vapautua pelosta. Kuolema ei enää hallitse hänen elämäänsä.Kristityt kirjoittavat siitä, kuinka kaikki ei-kristityt ovat niin kauhuissaan kuoleman hetkellä, koska he eivät palvo "oikeaa" jumalaa.
EI MITÄÄN SELLAISTA.
EI EDES LÄHELLEKÄÄN MITÄÄN SELLAISTA..
Sellaisen "idän oppien" seuraajan poistuminen, joka on elänyt syvästi tämän tietoisuuden varassa, vaikuttaa läsnäolijoihin tavalla, jota mikään teoria ei pysty korvaamaan. Kun näkee ihmisen kohtaavan viimeiset hetkensä ilman paniikkia, ilman epätoivoista takertumista ja ilman tarvetta paeta, oma käsitys kuolemasta alkaa muuttua.
Keho voi heiketä, mutta ihminen voi säilyttää kirkkautensa, tarkkuutensa ja läsnäolonsa loppuun asti. Sellainen jää mieleen. Se poistaa pelosta jotakin sellaista, mitä mikään väittely ei pysty poistamaan.
Kuolema ei enää näyttäydy hirviönä, jota pitäisi paeta, vaan todellisuutena, jonka jokainen kohtaa. Silloin huomaa, kuinka erilaisia ihmiset voivat olla saman rajan edessä.
Toinen takertuu kaikkeen, mitä pelkää menettävänsä. Toinen päästää irti. Toinen taistelee todellisuutta vastaan. Toinen kohtaa sen suoraan.
Juuri tässä näkyy ero uhon ja todellisen pelottomuuden välillä. Uhma sanoo: ”En pelkää mitään.”
Pelottomuus sanoo: ”Minun ei tarvitse paeta mitään.” Pelottomuus ei tarvitse näyttämöä eikä todistettavaa sankaruutta. Se voi olla täysin hiljaista. Se voi näkyä ihmisen katseessa silloin, kun hän tietää ajan olevan vähissä. Se voi näkyä siinä, ettei hän enää tarvitse vakuuttelua siitä, että kaikki jatkuu hänen ehdoillaan. - Anonyymi00400
Anonyymi00399 kirjoitti:
Kristityt kirjoittavat siitä, kuinka kaikki ei-kristityt ovat niin kauhuissaan kuoleman hetkellä, koska he eivät palvo "oikeaa" jumalaa.
EI MITÄÄN SELLAISTA.
EI EDES LÄHELLEKÄÄN MITÄÄN SELLAISTA..
Sellaisen "idän oppien" seuraajan poistuminen, joka on elänyt syvästi tämän tietoisuuden varassa, vaikuttaa läsnäolijoihin tavalla, jota mikään teoria ei pysty korvaamaan. Kun näkee ihmisen kohtaavan viimeiset hetkensä ilman paniikkia, ilman epätoivoista takertumista ja ilman tarvetta paeta, oma käsitys kuolemasta alkaa muuttua.
Keho voi heiketä, mutta ihminen voi säilyttää kirkkautensa, tarkkuutensa ja läsnäolonsa loppuun asti. Sellainen jää mieleen. Se poistaa pelosta jotakin sellaista, mitä mikään väittely ei pysty poistamaan.
Kuolema ei enää näyttäydy hirviönä, jota pitäisi paeta, vaan todellisuutena, jonka jokainen kohtaa. Silloin huomaa, kuinka erilaisia ihmiset voivat olla saman rajan edessä.
Toinen takertuu kaikkeen, mitä pelkää menettävänsä. Toinen päästää irti. Toinen taistelee todellisuutta vastaan. Toinen kohtaa sen suoraan.
Juuri tässä näkyy ero uhon ja todellisen pelottomuuden välillä. Uhma sanoo: ”En pelkää mitään.”
Pelottomuus sanoo: ”Minun ei tarvitse paeta mitään.” Pelottomuus ei tarvitse näyttämöä eikä todistettavaa sankaruutta. Se voi olla täysin hiljaista. Se voi näkyä ihmisen katseessa silloin, kun hän tietää ajan olevan vähissä. Se voi näkyä siinä, ettei hän enää tarvitse vakuuttelua siitä, että kaikki jatkuu hänen ehdoillaan.Juuri tähän kokemukseen voi alkaa rakentua pelottomuus. Kaikkein voimakkaimmin tämä näkyy silloin, kun ihminen joutuu itse kuoleman läheisyyteen tai seuraa jonkun toisen lähtöä.
- Anonyymi00401
Anonyymi00400 kirjoitti:
Juuri tähän kokemukseen voi alkaa rakentua pelottomuus. Kaikkein voimakkaimmin tämä näkyy silloin, kun ihminen joutuu itse kuoleman läheisyyteen tai seuraa jonkun toisen lähtöä.
Kuolema tuhoaa kaiken, mikä ei ole todellista; kuolema näyttää meille todelliset ystävämme; kuolema paljastaa todelliset prioriteettimme; kuolema tuo viisauden esiin; kuolema valistaa meitä peloistamme ja heikkouksistamme; mutta mikä tärkeintä, kuolema muistuttaa meitä siitä, että nämä aineelliset kehot ja aineelliset universumit eivät ole kotimme.
Kun kuolema kutsuu teitä, älkää pelästykö tai piiloutuko, vaan kohdatkaa se ja katsokaa, MITÄ SILLÄ ON TARJOTTAVANAAN.
Loppujen lopuksi hän on Krishnan oikeudenmukainen, uskollinen ja kuuliainen palvelija.
(J. Favors) - Anonyymi00402
Anonyymi00401 kirjoitti:
Kuolema tuhoaa kaiken, mikä ei ole todellista; kuolema näyttää meille todelliset ystävämme; kuolema paljastaa todelliset prioriteettimme; kuolema tuo viisauden esiin; kuolema valistaa meitä peloistamme ja heikkouksistamme; mutta mikä tärkeintä, kuolema muistuttaa meitä siitä, että nämä aineelliset kehot ja aineelliset universumit eivät ole kotimme.
Kun kuolema kutsuu teitä, älkää pelästykö tai piiloutuko, vaan kohdatkaa se ja katsokaa, MITÄ SILLÄ ON TARJOTTAVANAAN.
Loppujen lopuksi hän on Krishnan oikeudenmukainen, uskollinen ja kuuliainen palvelija.
(J. Favors)https://www.amazon.com/Beggar-IV-Die-Before-Dying/dp/B088B6BD6J
Kuole ennen kuolemaa
https://scsmathinternational.com/guidance/2013/130804-DieToLive.php
Kuolla elääkseen
Kuolla elääkseen
https://gaudiyadarshan.com/posts/die-to-live/ - Anonyymi00403
Anonyymi00402 kirjoitti:
https://www.amazon.com/Beggar-IV-Die-Before-Dying/dp/B088B6BD6J
Kuole ennen kuolemaa
https://scsmathinternational.com/guidance/2013/130804-DieToLive.php
Kuolla elääkseen
Kuolla elääkseen
https://gaudiyadarshan.com/posts/die-to-live/”Die to Live” ei tarkoita fyysistä kuolemaa. Se tarkoittaa nykyisen, aineelliseen kehoon, omaisuuteen, ihmissuhteisiin ja egoon perustuvan minäkuvan kuolettamista.
Kuole sille, joka luulet olevasi, jotta voit löytää sen, kuka todella olet - Anonyymi00404
Anonyymi00403 kirjoitti:
”Die to Live” ei tarkoita fyysistä kuolemaa. Se tarkoittaa nykyisen, aineelliseen kehoon, omaisuuteen, ihmissuhteisiin ja egoon perustuvan minäkuvan kuolettamista.
Kuole sille, joka luulet olevasi, jotta voit löytää sen, kuka todella oletDie to Live — Kuole elääksesi.
Kuoleminen on tässä portti, ei päämäärä.
Mitä ”kuole ennen kuolemaa” voisi tarkoittaa käytännössä?
Ei itsensä vahingoittamista eikä elämän halveksimista. - Anonyymi00405
Anonyymi00404 kirjoitti:
Die to Live — Kuole elääksesi.
Kuoleminen on tässä portti, ei päämäärä.
Mitä ”kuole ennen kuolemaa” voisi tarkoittaa käytännössä?
Ei itsensä vahingoittamista eikä elämän halveksimista.Mitä ”kuole ennen kuolemaa” voisi tarkoittaa käytännössä?
Ei itsensä vahingoittamista eikä elämän halveksimista. - Anonyymi00406
Anonyymi00405 kirjoitti:
Mitä ”kuole ennen kuolemaa” voisi tarkoittaa käytännössä?
Ei itsensä vahingoittamista eikä elämän halveksimista.Anna ajatuksen ”kaikki kuuluu minulle” kuolla.
Anna jatkuvan hyväksynnän tarpeen kuolla.
Anna pelon menettää oma identiteettisi kuolla.
Luovu ajatuksesta ”tämä on minun”. Omaisuus, keho, asema ja ihmissuhteet ovat asioita, jotka meille on annettu ajaksi — eivät ikuiseksi omistukseksi.
Katso pelkojasi pakenematta. Kysy: Mitä minä oikeastaan pelkään menettäväni? Ja kuka minä olisin, jos menettäisin sen?
Anna vanhojen roolien kuolla. ”Minun täytyy olla tällainen”, ”minun täytyy näyttää tältä”, ”minun täytyy saada muiden hyväksyntä” — kaikki nämä voidaan kyseenalaistaa.
Muista oma kuolevaisuutesi. Ei synkästi, vaan niin, että alat nähdä tämän päivän, ihmiset ja mahdollisuuden rakastaa paljon arvokkaampina.
Luovuta lopputulos. Tee parhaasi, mutta jätä lopputulos Jumalan käsiin.
Ja ehkä kaikkein olennaisin kysymys on:
”Mikä minussa pelkää kuolemaa?”
Jos vastaus on esimerkiksi ”se, että menetän kontrollini, asemani, omaisuuteni tai sen kuvan, joka minulla on itsestäni”, silloin juuri sitä tarkoitetaan tässä opetuksessa egon ”kuolemisella”.
Bhakti-aspektista päämäärä ei ole ”minä häviän”, vaan:
”Se, minkä luulin olevani, häviää — ja todellinen minä voi tulla näkyviin.”
Kuole jo tässä elämässä sille, mitä et oikeasti ole.
Äläkä odota fyysistä kuolemaa saadaksesi selville, mikä sinussa on ikuista. - Anonyymi00407
Anonyymi00406 kirjoitti:
Anna ajatuksen ”kaikki kuuluu minulle” kuolla.
Anna jatkuvan hyväksynnän tarpeen kuolla.
Anna pelon menettää oma identiteettisi kuolla.
Luovu ajatuksesta ”tämä on minun”. Omaisuus, keho, asema ja ihmissuhteet ovat asioita, jotka meille on annettu ajaksi — eivät ikuiseksi omistukseksi.
Katso pelkojasi pakenematta. Kysy: Mitä minä oikeastaan pelkään menettäväni? Ja kuka minä olisin, jos menettäisin sen?
Anna vanhojen roolien kuolla. ”Minun täytyy olla tällainen”, ”minun täytyy näyttää tältä”, ”minun täytyy saada muiden hyväksyntä” — kaikki nämä voidaan kyseenalaistaa.
Muista oma kuolevaisuutesi. Ei synkästi, vaan niin, että alat nähdä tämän päivän, ihmiset ja mahdollisuuden rakastaa paljon arvokkaampina.
Luovuta lopputulos. Tee parhaasi, mutta jätä lopputulos Jumalan käsiin.
Ja ehkä kaikkein olennaisin kysymys on:
”Mikä minussa pelkää kuolemaa?”
Jos vastaus on esimerkiksi ”se, että menetän kontrollini, asemani, omaisuuteni tai sen kuvan, joka minulla on itsestäni”, silloin juuri sitä tarkoitetaan tässä opetuksessa egon ”kuolemisella”.
Bhakti-aspektista päämäärä ei ole ”minä häviän”, vaan:
”Se, minkä luulin olevani, häviää — ja todellinen minä voi tulla näkyviin.”
Kuole jo tässä elämässä sille, mitä et oikeasti ole.
Äläkä odota fyysistä kuolemaa saadaksesi selville, mikä sinussa on ikuista.Bhakti-aspektista päämäärä ei ole ”minä häviän”, vaan:
”Se, minkä luulin olevani, häviää — ja todellinen minä voi tulla näkyviin.”
Kuole jo tässä elämässä sille, mitä et oikeasti ole.
Äläkä odota fyysistä kuolemaa saadaksesi selville, mikä sinussa on ikuista. - Anonyymi00408
Anonyymi00407 kirjoitti:
Bhakti-aspektista päämäärä ei ole ”minä häviän”, vaan:
”Se, minkä luulin olevani, häviää — ja todellinen minä voi tulla näkyviin.”
Kuole jo tässä elämässä sille, mitä et oikeasti ole.
Äläkä odota fyysistä kuolemaa saadaksesi selville, mikä sinussa on ikuista.https://keskustelu.suomi24.fi/t/18967283/maailma-on-suurten-katastrofien-edessa-
Maailma on suurten katastrofien edessä.
Anonyymi-ap
2025-06-01 23:51:29
Tässä tärkeää tietoa idän miehille. Voitte kertoa muillekin idän uskonnoista innostuneille.
Maailma on suurten katastrofien edessä.
Suuret Sodat ja vakavat sairaudet ym. järkyttävät vitsaukset ovat vyörymässä ihmiskunnan päälle ennen näkemättömällä tavalla. Yhteiskuntarauha Suomessakin säröilee. Mellakat eivät ole kaukana. Miten kauan rauha kestää, sitä emme tiedä.
Koko maailma on nyt varustautumassa sotaan. Tämän kaiken on Raamattu kertonut tapahtuvaksi. Mm. Matt. 24:6-13.
Ihmiskunnan viimeinen murhenäytelmä ennen Jeesuksen takaisin tuloa on jo alkanut!
------------------
DRAAMAA, LISÄÄ DRAAMAA!
TÄHÄN EI VOI MUUTA KUIN NAURAA! - Anonyymi00409
Anonyymi00408 kirjoitti:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18967283/maailma-on-suurten-katastrofien-edessa-
Maailma on suurten katastrofien edessä.
Anonyymi-ap
2025-06-01 23:51:29
Tässä tärkeää tietoa idän miehille. Voitte kertoa muillekin idän uskonnoista innostuneille.
Maailma on suurten katastrofien edessä.
Suuret Sodat ja vakavat sairaudet ym. järkyttävät vitsaukset ovat vyörymässä ihmiskunnan päälle ennen näkemättömällä tavalla. Yhteiskuntarauha Suomessakin säröilee. Mellakat eivät ole kaukana. Miten kauan rauha kestää, sitä emme tiedä.
Koko maailma on nyt varustautumassa sotaan. Tämän kaiken on Raamattu kertonut tapahtuvaksi. Mm. Matt. 24:6-13.
Ihmiskunnan viimeinen murhenäytelmä ennen Jeesuksen takaisin tuloa on jo alkanut!
------------------
DRAAMAA, LISÄÄ DRAAMAA!
TÄHÄN EI VOI MUUTA KUIN NAURAA!Seuraavaksi:
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj
***********************
Teksti
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
*****************
Käännösvirheet suomen kielellä.
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj
Katkelmia luennosta. - Anonyymi00410
Anonyymi00409 kirjoitti:
Seuraavaksi:
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj
***********************
Teksti
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
*****************
Käännösvirheet suomen kielellä.
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj
Katkelmia luennosta.560. 1982.07.27.A2. Kolmas maailmansota. Pyrkikää elämään ikuisuudessa
Śrīla Bhakti Rakṣaka Śrīdhara Deva-Gosvāmī Mahārāja
Vidagdha Mādhava Prabhu: Mahārāja, heillä on yksi kysymys: lännessä monet ihmiset pelkäävät sotaa. He ajattelevat, että pian tulee sota.
Śrīla Śrīdhara Mahārāja: Tämä on piste viivalla, viiva on tasolla ja taso on äärettömyydessä. Monta kertaa sotia on tapahtunut, monta kertaa aurinko, maa ja aurinkokunta ovat kadonneet, ja sitten jälleen tulleet olemassaoloon. Me olemme tällaisen ajatuksen keskellä ikuisuudessa. Se on vain piste, merkityksetön piste. Mistä me puhumme? Jokainen yksilöllisyys kuolee, ja maa kuolee, koko ihmiskunta katoaa — olkoon niin! Yrittäkää elää ikuisuudessa, äärettömyydessä, ei jossakin määrätyssä ajanjaksossa, ajan tai avaruuden kappaleessa...
...
Aurinko, kuu, kaikki planeetat, taivaankappaleet tulevat ja menevät, ne kuolevat ja sitten ne luodaan jälleen. Tällaisessa ikuisuudessa me elämme — tämä on näkökulma. Uskonto puhuu tästä: kaikki tämä tulee menemään pois; ei ainoastaan tämä keho kuole, vaan jopa ihmisrotu, eläimet ja puut, ja lisäksi koko maa, aurinko ja kaikki muu katoavat ja syntyvät sitten uudelleen. Koko Brahmāṇḍa, koko maailmankaikkeus — luominen ja tuhoutuminen, luominen ja tuhoutuminen — tämä kaikki tulee jatkumaan väärien käsitysten valtakunnassa.
Ja samalla on olemassa toinen valtakunta, toinen maailma...
...
yad gatvā na nivartante
tad dhāma paramaṁ mama
ābrahma-bhuvanāl lokāḥ
punar āvartino ’rjuna
…
…
... - Anonyymi00411
Anonyymi00410 kirjoitti:
560. 1982.07.27.A2. Kolmas maailmansota. Pyrkikää elämään ikuisuudessa
Śrīla Bhakti Rakṣaka Śrīdhara Deva-Gosvāmī Mahārāja
Vidagdha Mādhava Prabhu: Mahārāja, heillä on yksi kysymys: lännessä monet ihmiset pelkäävät sotaa. He ajattelevat, että pian tulee sota.
Śrīla Śrīdhara Mahārāja: Tämä on piste viivalla, viiva on tasolla ja taso on äärettömyydessä. Monta kertaa sotia on tapahtunut, monta kertaa aurinko, maa ja aurinkokunta ovat kadonneet, ja sitten jälleen tulleet olemassaoloon. Me olemme tällaisen ajatuksen keskellä ikuisuudessa. Se on vain piste, merkityksetön piste. Mistä me puhumme? Jokainen yksilöllisyys kuolee, ja maa kuolee, koko ihmiskunta katoaa — olkoon niin! Yrittäkää elää ikuisuudessa, äärettömyydessä, ei jossakin määrätyssä ajanjaksossa, ajan tai avaruuden kappaleessa...
...
Aurinko, kuu, kaikki planeetat, taivaankappaleet tulevat ja menevät, ne kuolevat ja sitten ne luodaan jälleen. Tällaisessa ikuisuudessa me elämme — tämä on näkökulma. Uskonto puhuu tästä: kaikki tämä tulee menemään pois; ei ainoastaan tämä keho kuole, vaan jopa ihmisrotu, eläimet ja puut, ja lisäksi koko maa, aurinko ja kaikki muu katoavat ja syntyvät sitten uudelleen. Koko Brahmāṇḍa, koko maailmankaikkeus — luominen ja tuhoutuminen, luominen ja tuhoutuminen — tämä kaikki tulee jatkumaan väärien käsitysten valtakunnassa.
Ja samalla on olemassa toinen valtakunta, toinen maailma...
...
yad gatvā na nivartante
tad dhāma paramaṁ mama
ābrahma-bhuvanāl lokāḥ
punar āvartino ’rjuna
…
…
...Tämä on piste viivalla, viiva on tasolla ja taso on äärettömyydessä. Monta kertaa sotia on tapahtunut, monta kertaa aurinko, maa ja aurinkokunta ovat kadonneet, ja sitten jälleen tulleet olemassaoloon. Me olemme tällaisen ajatuksen keskellä ikuisuudessa. Se on vain piste, merkityksetön piste. Mistä me puhumme? Jokainen yksilöllisyys kuolee, ja maa kuolee, koko ihmiskunta katoaa — olkoon niin!
- Anonyymi00412
Anonyymi00411 kirjoitti:
Tämä on piste viivalla, viiva on tasolla ja taso on äärettömyydessä. Monta kertaa sotia on tapahtunut, monta kertaa aurinko, maa ja aurinkokunta ovat kadonneet, ja sitten jälleen tulleet olemassaoloon. Me olemme tällaisen ajatuksen keskellä ikuisuudessa. Se on vain piste, merkityksetön piste. Mistä me puhumme? Jokainen yksilöllisyys kuolee, ja maa kuolee, koko ihmiskunta katoaa — olkoon niin!
Aurinko, kuu, kaikki planeetat, taivaankappaleet tulevat ja menevät, ne kuolevat ja sitten ne luodaan jälleen. Tällaisessa ikuisuudessa me elämme — tämä on näkökulma. Uskonto puhuu tästä: kaikki tämä tulee menemään pois; ei ainoastaan tämä keho kuole, vaan jopa ihmisrotu, eläimet ja puut, ja lisäksi koko maa, aurinko ja kaikki muu katoavat ja syntyvät sitten uudelleen. Koko Brahmāṇḍa, koko maailmankaikkeus — luominen ja tuhoutuminen, luominen ja tuhoutuminen — tämä kaikki tulee jatkumaan väärien käsitysten valtakunnassa.
- Anonyymi00413
Anonyymi00412 kirjoitti:
Aurinko, kuu, kaikki planeetat, taivaankappaleet tulevat ja menevät, ne kuolevat ja sitten ne luodaan jälleen. Tällaisessa ikuisuudessa me elämme — tämä on näkökulma. Uskonto puhuu tästä: kaikki tämä tulee menemään pois; ei ainoastaan tämä keho kuole, vaan jopa ihmisrotu, eläimet ja puut, ja lisäksi koko maa, aurinko ja kaikki muu katoavat ja syntyvät sitten uudelleen. Koko Brahmāṇḍa, koko maailmankaikkeus — luominen ja tuhoutuminen, luominen ja tuhoutuminen — tämä kaikki tulee jatkumaan väärien käsitysten valtakunnassa.
ābrahma-bhuvanāl lokāḥ
punar āvartino ’rjuna
”Aina Brahmāan asti”, Kṛṣṇa sanoo Arjunalle, ”aina Luojaan asti. Tämän maailman Luoja, Brahmā itse, joutuu kuolemaan.” ābrahma-bhuvanāl lokāḥ punar āvartino ’rjuna — aina Brahma-lokaan asti kaikki materiaalinen energia muuttuu tällä tavalla….
…
…
…
Sādhu on elävä kirjoitus, kun taas kirjoitus [kirja] esiintyy edessänne passiivisessa muodossa ja antaa teille neuvoja. Sādhu kykenee aktiivisesti kääntymään teidän puoleenne, ja passiivisesti voimme saada hyötyä kirjoituksesta. Näiden kahden ilmiön — sādhu ja śāstra — seura kykenee auttamaan meitä saavuttamaan päämäärämme, sādhu-śāstra-kṛpāya — kirjoituksen ja pyhän henkilön armosta, joka on ruumiillistunut kirjoitus, joka elää pyhien kirjoitusten ohjeiden mukaisesti. Elävät sādhut ovat voimakkaampia; heidän seurassaan voimme omaksua tällaista korkeaa, hienovaraista tietoa ja uskoa.
…
…
… - Anonyymi00414
Anonyymi00413 kirjoitti:
ābrahma-bhuvanāl lokāḥ
punar āvartino ’rjuna
”Aina Brahmāan asti”, Kṛṣṇa sanoo Arjunalle, ”aina Luojaan asti. Tämän maailman Luoja, Brahmā itse, joutuu kuolemaan.” ābrahma-bhuvanāl lokāḥ punar āvartino ’rjuna — aina Brahma-lokaan asti kaikki materiaalinen energia muuttuu tällä tavalla….
…
…
…
Sādhu on elävä kirjoitus, kun taas kirjoitus [kirja] esiintyy edessänne passiivisessa muodossa ja antaa teille neuvoja. Sādhu kykenee aktiivisesti kääntymään teidän puoleenne, ja passiivisesti voimme saada hyötyä kirjoituksesta. Näiden kahden ilmiön — sādhu ja śāstra — seura kykenee auttamaan meitä saavuttamaan päämäärämme, sādhu-śāstra-kṛpāya — kirjoituksen ja pyhän henkilön armosta, joka on ruumiillistunut kirjoitus, joka elää pyhien kirjoitusten ohjeiden mukaisesti. Elävät sādhut ovat voimakkaampia; heidän seurassaan voimme omaksua tällaista korkeaa, hienovaraista tietoa ja uskoa.
…
…
…Śrīla Śrīdhara Mahārāja: Se, mikä on yhdelle yö, on toiselle päivä. Tiedemiehet ovat valveilla tietyssä ulottuvuudessa, kun taas rosvo — dacoit — toimii, on valveilla toisessa ulottuvuudessa. He elävät kahdessa eri maailmassa. Pyhä henkilö elää myös tietyssä maailmassa, kun taas huligaani, rosvo elää aivan toisessa maailmassa, eikö niin?
Se, mikä on yhdelle yö, on toiselle päivä. Hän ei kykene näkemään siellä. Tietämätön, tavallinen ihminen, porvari, ei kykene näkemään sitä, minkä Einstein tai Newton näkee; he eivät kykene näkemään, ymmärtämään. Mutta sen, minkä porvari ymmärtää, nämä suuret tiedemiehet jättävät huomiotta — itsekkäät todellisuudet, katoavaiset, maailmalliset.
itsevalle joogille, on yö harhassa oleville eläville olennoille. Se, mikä on päivä ihmisille, jotka ovat taipuvaisia maailmallisiin nautintoihin, on yö viisaalle, jolla on henkinen todellisuudentaju.” (Bhagavad-gītā, 2.69.) - Anonyymi00415
Anonyymi00414 kirjoitti:
Śrīla Śrīdhara Mahārāja: Se, mikä on yhdelle yö, on toiselle päivä. Tiedemiehet ovat valveilla tietyssä ulottuvuudessa, kun taas rosvo — dacoit — toimii, on valveilla toisessa ulottuvuudessa. He elävät kahdessa eri maailmassa. Pyhä henkilö elää myös tietyssä maailmassa, kun taas huligaani, rosvo elää aivan toisessa maailmassa, eikö niin?
Se, mikä on yhdelle yö, on toiselle päivä. Hän ei kykene näkemään siellä. Tietämätön, tavallinen ihminen, porvari, ei kykene näkemään sitä, minkä Einstein tai Newton näkee; he eivät kykene näkemään, ymmärtämään. Mutta sen, minkä porvari ymmärtää, nämä suuret tiedemiehet jättävät huomiotta — itsekkäät todellisuudet, katoavaiset, maailmalliset.
itsevalle joogille, on yö harhassa oleville eläville olennoille. Se, mikä on päivä ihmisille, jotka ovat taipuvaisia maailmallisiin nautintoihin, on yö viisaalle, jolla on henkinen todellisuudentaju.” (Bhagavad-gītā, 2.69.)Seuraavaksi:
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj
***********************
Teksti
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
*****************
Käännösvirheet suomen kielellä.
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj
Katkelmia luennosta.
Tämä on piste viivalla, viiva on tasolla ja taso on äärettömyydessä. Monta kertaa sotia on tapahtunut, monta kertaa aurinko, maa ja aurinkokunta ovat kadonneet, ja sitten jälleen tulleet olemassaoloon. Me olemme tällaisen ajatuksen keskellä ikuisuudessa. Se on vain piste, merkityksetön piste. Mistä me puhumme? Jokainen yksilöllisyys kuolee, ja maa kuolee, koko ihmiskunta katoaa — olkoon niin! - Anonyymi00416
Anonyymi00415 kirjoitti:
Seuraavaksi:
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj
***********************
Teksti
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
*****************
Käännösvirheet suomen kielellä.
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj
Katkelmia luennosta.
Tämä on piste viivalla, viiva on tasolla ja taso on äärettömyydessä. Monta kertaa sotia on tapahtunut, monta kertaa aurinko, maa ja aurinkokunta ovat kadonneet, ja sitten jälleen tulleet olemassaoloon. Me olemme tällaisen ajatuksen keskellä ikuisuudessa. Se on vain piste, merkityksetön piste. Mistä me puhumme? Jokainen yksilöllisyys kuolee, ja maa kuolee, koko ihmiskunta katoaa — olkoon niin!Teksti
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
*****************
Käännösvirheet suomen kielellä.
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj - Anonyymi00417
Anonyymi00416 kirjoitti:
Teksti
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
*****************
Käännösvirheet suomen kielellä.
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami MaharajEI VAIN YKSI SOTA, VAAN SOTA SODAN JÄLKEEN
- Anonyymi00418
Anonyymi00416 kirjoitti:
Teksti
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
*****************
Käännösvirheet suomen kielellä.
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami MaharajMaailmankaikkeus sykkii kuin valtava sydän. Siitä tulee yksi ja sitten se hajoaa moninaisuudeksi - aineellisen maailmankaikkeuden evoluutio ja anti-evoluutio jatkuvat loputtomiin: yksi kokonaisuus muuttuu moninaisuudeksi tullakseen jälleen yhdeksi. Maailmankaikkeus sykkii.
Käännösvirheet suomen kielellä.
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj - Anonyymi00419
Anonyymi00418 kirjoitti:
Maailmankaikkeus sykkii kuin valtava sydän. Siitä tulee yksi ja sitten se hajoaa moninaisuudeksi - aineellisen maailmankaikkeuden evoluutio ja anti-evoluutio jatkuvat loputtomiin: yksi kokonaisuus muuttuu moninaisuudeksi tullakseen jälleen yhdeksi. Maailmankaikkeus sykkii.
Käännösvirheet suomen kielellä.
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami MaharajSri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com - Anonyymi00420
Anonyymi00414 kirjoitti:
Śrīla Śrīdhara Mahārāja: Se, mikä on yhdelle yö, on toiselle päivä. Tiedemiehet ovat valveilla tietyssä ulottuvuudessa, kun taas rosvo — dacoit — toimii, on valveilla toisessa ulottuvuudessa. He elävät kahdessa eri maailmassa. Pyhä henkilö elää myös tietyssä maailmassa, kun taas huligaani, rosvo elää aivan toisessa maailmassa, eikö niin?
Se, mikä on yhdelle yö, on toiselle päivä. Hän ei kykene näkemään siellä. Tietämätön, tavallinen ihminen, porvari, ei kykene näkemään sitä, minkä Einstein tai Newton näkee; he eivät kykene näkemään, ymmärtämään. Mutta sen, minkä porvari ymmärtää, nämä suuret tiedemiehet jättävät huomiotta — itsekkäät todellisuudet, katoavaiset, maailmalliset.
itsevalle joogille, on yö harhassa oleville eläville olennoille. Se, mikä on päivä ihmisille, jotka ovat taipuvaisia maailmallisiin nautintoihin, on yö viisaalle, jolla on henkinen todellisuudentaju.” (Bhagavad-gītā, 2.69.)https://vedabase.io/en/library/bg/2/69/
What is night for all beings is the time of awakening for the self-controlled; and the time of awakening for all beings is night for the introspective sage. - Anonyymi00421
Anonyymi00420 kirjoitti:
https://vedabase.io/en/library/bg/2/69/
What is night for all beings is the time of awakening for the self-controlled; and the time of awakening for all beings is night for the introspective sage.Kyllä — “itsensä hillitsevälle” sopii tähän paremmin kuin “itsensä hallitsevalle”.
Luontevampi käännös olisi:
BG 2.69
Se, mikä on kaikille olennoille yö, on itsensä hillitsevälle valveillaolon aikaa; kun taas kaikkien olentojen herätessä alkaa yö sille viisaalle, jonka katse on kääntynyt sisäänpäin. - Anonyymi00422
Anonyymi00408 kirjoitti:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18967283/maailma-on-suurten-katastrofien-edessa-
Maailma on suurten katastrofien edessä.
Anonyymi-ap
2025-06-01 23:51:29
Tässä tärkeää tietoa idän miehille. Voitte kertoa muillekin idän uskonnoista innostuneille.
Maailma on suurten katastrofien edessä.
Suuret Sodat ja vakavat sairaudet ym. järkyttävät vitsaukset ovat vyörymässä ihmiskunnan päälle ennen näkemättömällä tavalla. Yhteiskuntarauha Suomessakin säröilee. Mellakat eivät ole kaukana. Miten kauan rauha kestää, sitä emme tiedä.
Koko maailma on nyt varustautumassa sotaan. Tämän kaiken on Raamattu kertonut tapahtuvaksi. Mm. Matt. 24:6-13.
Ihmiskunnan viimeinen murhenäytelmä ennen Jeesuksen takaisin tuloa on jo alkanut!
------------------
DRAAMAA, LISÄÄ DRAAMAA!
TÄHÄN EI VOI MUUTA KUIN NAURAA!Ihmiskunnan viimeinen murhenäytelmä ennen Jeesuksen takaisin tuloa on jo alkanut!
------------------
TÄHÄN EI VOI MUUTA KUIN NAURAA! - Anonyymi00423
Anonyymi00422 kirjoitti:
Ihmiskunnan viimeinen murhenäytelmä ennen Jeesuksen takaisin tuloa on jo alkanut!
------------------
TÄHÄN EI VOI MUUTA KUIN NAURAA!Perityn synnin ongelma. Perisynti
Anonyymi-ap
2026-06-11 11:11:44
Jos perisynti ymmärretään niin, että ihminen on moraalisesti jonkun kanta-isän teosta, se näyttää olevan ristiriidassa tavallisen oikeudenmukaisuuskäsityksen kanssa. Normaalisti vastuu kuuluu sille, joka teon tekee.
Kriitikot, kuten Heikki Räisänen, ovat huomauttaneet, että oppi voi joillekin ihmisille synnyttää tarpeetonta syyllisyyttä tai kokemuksen perustavanlaatuisesta kelvottomuudesta. Tällöin uskonto saattaa ensin luoda ongelman ja sitten tarjota siihen ratkaisun.
Jos kaikki ihmiset ovat samalla tavalla syntisiä, voidaan kysyä, heikentääkö tämä eroa vakavan pahuuden ja tavallisten inhimillisten virheiden välillä. Kriitikoiden mukaan on vaikea nähdä, miksi esimerkiksi kansanmurhan toteuttaja ja tavallinen kunnollinen ihminen olisivat moraalisesti samalla viivalla.
Miten voidaan pitää oikeudenmukaisena järjestelmää, jossa ihminen syntyy hengellisesti vajavaisena tai syyllisenä ennen omia valintojaan?
Myös huippututkijat ajattelevat samaa:
https://hyviauutisia.wordpress.com/2015/07/13/raisasen-rosoinen-raamattu/
Räisäsen Rosoinen Raamattu
”Paha ikään kuin demokratisoidaan: kaikki ovat yhtä kelvottomia. Demokratisoinnin syy on siis mielestäni siinä, että teologinen teoria vaatii kaikkia olemaan toivottomassa tilanteessa, koska muuten Kristuksen uhri ei olisi totaalinen, kaikkia koskeva. Luterilaisella ihmiskuvalla on suuret ansionsa. Se edistää nöyryyttä ja auttaa kamppailemaan omahyväisyyttä ja itsekorotusta vastaan, se auttaa ihmisiä tunnustamaan oman pimeän puolensa. Asian kääntöpuoli kuitenkin on, että jos kaikki ovat Jumalan edessä yhtä syntisiä kuin julmin diktaattori, synti trivialisoituu. Traditio ikään kuin päästää todellisen pahan aikaansaajat vastuusta (kaikki muutkin ovat pohjimmiltaan samanlaisia). Ennen muuta se kasaa suuren kuorman juuri niiden harteille, joiden henkinen rakenne on heikoin sitä kestämään. (…) Siunattu synnintunto on ollut niiden pienten ja heikkojen etuoikeus, joiden mieli on arka ja itsetunto maassa. Heille kirkko julistaa ilosanomaa Kristuksesta, johon uskomalla syntinen saa syntinsä anteeksi. Usein julistus tuokin todellista lohtua – valitettavasti vain vaivaan, jonka sama julistus on itse aiheuttanut. Olemme lääkinneet haavoja, jotka olemme itse lyöneet.” (s. 163-164)
https://hyviauutisia.wordpress.com/2015/07/13/raisasen-rosoinen-raamattu/
Räisäsen Rosoinen Raamattu
Olemme lääkinneet haavoja, jotka olemme itse lyöneet.” (s. 163-164)
Heikki Räisänen-Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan professori. Teologian tohtori Räisänen toimi Suomen Akatemian tutkijaprofessorina. - Anonyymi00424
Anonyymi00423 kirjoitti:
Perityn synnin ongelma. Perisynti
Anonyymi-ap
2026-06-11 11:11:44
Jos perisynti ymmärretään niin, että ihminen on moraalisesti jonkun kanta-isän teosta, se näyttää olevan ristiriidassa tavallisen oikeudenmukaisuuskäsityksen kanssa. Normaalisti vastuu kuuluu sille, joka teon tekee.
Kriitikot, kuten Heikki Räisänen, ovat huomauttaneet, että oppi voi joillekin ihmisille synnyttää tarpeetonta syyllisyyttä tai kokemuksen perustavanlaatuisesta kelvottomuudesta. Tällöin uskonto saattaa ensin luoda ongelman ja sitten tarjota siihen ratkaisun.
Jos kaikki ihmiset ovat samalla tavalla syntisiä, voidaan kysyä, heikentääkö tämä eroa vakavan pahuuden ja tavallisten inhimillisten virheiden välillä. Kriitikoiden mukaan on vaikea nähdä, miksi esimerkiksi kansanmurhan toteuttaja ja tavallinen kunnollinen ihminen olisivat moraalisesti samalla viivalla.
Miten voidaan pitää oikeudenmukaisena järjestelmää, jossa ihminen syntyy hengellisesti vajavaisena tai syyllisenä ennen omia valintojaan?
Myös huippututkijat ajattelevat samaa:
https://hyviauutisia.wordpress.com/2015/07/13/raisasen-rosoinen-raamattu/
Räisäsen Rosoinen Raamattu
”Paha ikään kuin demokratisoidaan: kaikki ovat yhtä kelvottomia. Demokratisoinnin syy on siis mielestäni siinä, että teologinen teoria vaatii kaikkia olemaan toivottomassa tilanteessa, koska muuten Kristuksen uhri ei olisi totaalinen, kaikkia koskeva. Luterilaisella ihmiskuvalla on suuret ansionsa. Se edistää nöyryyttä ja auttaa kamppailemaan omahyväisyyttä ja itsekorotusta vastaan, se auttaa ihmisiä tunnustamaan oman pimeän puolensa. Asian kääntöpuoli kuitenkin on, että jos kaikki ovat Jumalan edessä yhtä syntisiä kuin julmin diktaattori, synti trivialisoituu. Traditio ikään kuin päästää todellisen pahan aikaansaajat vastuusta (kaikki muutkin ovat pohjimmiltaan samanlaisia). Ennen muuta se kasaa suuren kuorman juuri niiden harteille, joiden henkinen rakenne on heikoin sitä kestämään. (…) Siunattu synnintunto on ollut niiden pienten ja heikkojen etuoikeus, joiden mieli on arka ja itsetunto maassa. Heille kirkko julistaa ilosanomaa Kristuksesta, johon uskomalla syntinen saa syntinsä anteeksi. Usein julistus tuokin todellista lohtua – valitettavasti vain vaivaan, jonka sama julistus on itse aiheuttanut. Olemme lääkinneet haavoja, jotka olemme itse lyöneet.” (s. 163-164)
https://hyviauutisia.wordpress.com/2015/07/13/raisasen-rosoinen-raamattu/
Räisäsen Rosoinen Raamattu
Olemme lääkinneet haavoja, jotka olemme itse lyöneet.” (s. 163-164)
Heikki Räisänen-Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan professori. Teologian tohtori Räisänen toimi Suomen Akatemian tutkijaprofessorina."Pelastus"ei ole vapautumista Jumalan vihasta.
Se on vapautumista:
väärästä identiteetistä
karmallisesta sidonnaisuudesta
tietämättömyydestä omasta todellisesta luonnosta
Jumala EI IKINÄ - ei uhkaa, vaan valaisee.
Onko mitään “mistä pelastua”?
EI OLE.
Ei ole ikuista kadotusta.
Ei ole Jumalan mielivaltaista tuomiota.
Mutta on olemassa kärsimyksen kiertokulku, joka syntyy tietämättömyydestä.
Jos tietämättömyys poistuu, kärsimyksen perusta poistuu.
"pelastus" ei ole juridinen vaan ontologinen.
Ei syyllinen - armahdettu.
Vaan tietämätön - herännyt.
Ei ole ikuista kadotusta eikä Jumalan mielivaltaista tuomiota, jolta pitäisi paeta. Kukaan ei ole kosmisen oikeussalin syytettynä odottamassa lopullista tuomiota.
Silti kärsimystä on. On syntymän ja kuoleman kiertokulku, on pelkoa, menetyksiä ja tyytymättömyyttä. Mutta niiden juurisyy ei ole Jumalan viha, vaan tietämättömyys – avidyā. Tämä tietämättömyys ei tarkoita pelkkää tiedon puutetta, vaan väärää samastumista. Ihminen luulee olevansa se, mikä on muuttuvaa: keho, mieli, roolit, tarinat, saavutukset. Kun hän rakentaa identiteettinsä niiden varaan, hän altistuu väistämättä pelolle ja kärsimykselle, koska kaikki se muuttuu.
Pelastus ei siksi ole juridinen tapahtuma, jossa syyllinen armahdetaan. Se on ontologinen oivallus, jossa tietämätön herää. Kun väärä identiteetti murtuu, myös kärsimyksen perusrakenne alkaa hajota. Ei siksi, että maailma katoaisi, vaan siksi, että suhde maailmaan muuttuu. Se, mikä ennen uhkasi minuutta, ei enää kosketa samalla tavalla, kun minuutta ei enää ymmärretä rajallisena ja hauraana.
Samsara – kiertokulku – ei ole ensisijaisesti paikka, vaan tapa kokea todellisuus vääristyneesti. Se on jatkuvaa yritystä löytää pysyvyyttä pysymättömästä ja turvaa rajallisesta. Kun tämä harha nähdään läpi, vapautuminen ei ole pakenemista johonkin muualle, vaan heräämistä siihen, mikä on aina ollut totta.
Tässä mielessä ei ole mitään, “miltä” pelastutaan ulkoisesti. On vain harha, josta herätään. Ei syyllinen, joka armahdetaan, vaan tietämätön, joka oivaltaa. Ja tuo oivallus ei luo vapautta, vaan paljastaa sen, että tietoisuuden perimmäinen luonto on aina ollut vapaa.
Ihmiselle ei ole mitään ulkoista pelastettavaa. Kaikki, mistä kuvittelemme tarvitsevamme turvaa, on seurausta tietämättömyydestä omasta todellisesta olemuksestamme. Siksi aina ja kaiken ytimessä oleva tehtävä on herätä tähän tietämättömyyden tilasta.
Kun herää, kaikki muu seuraa luonnollisesti: pelko hälvenee, mieli vakautuu, tekojen seuraukset eivät enää sitoa samalla tavalla, ja elämä asettuu oikeaan järjestykseen. Herääminen on itse asiassa kaikki, mitä koskaan tarvitsee tehdä. Kaikki muu — ymmärrys, oikea toiminta, sisäinen vapaus — seuraa tästä heräämisestä.
Toisin sanoen: herääminen tietämättömyydestä ei ole yksi teko muiden joukossa, vaan koko eksistentiaalisen elämän keskeinen ja ainoa “tehtävä.
Joten jos haluat ”pelastua” - herääminen riittää - syvästä tietämättömyyden unesta
Piste.
Ei ole mitään muuta mistä pelastua. - Anonyymi00425
Anonyymi00424 kirjoitti:
"Pelastus"ei ole vapautumista Jumalan vihasta.
Se on vapautumista:
väärästä identiteetistä
karmallisesta sidonnaisuudesta
tietämättömyydestä omasta todellisesta luonnosta
Jumala EI IKINÄ - ei uhkaa, vaan valaisee.
Onko mitään “mistä pelastua”?
EI OLE.
Ei ole ikuista kadotusta.
Ei ole Jumalan mielivaltaista tuomiota.
Mutta on olemassa kärsimyksen kiertokulku, joka syntyy tietämättömyydestä.
Jos tietämättömyys poistuu, kärsimyksen perusta poistuu.
"pelastus" ei ole juridinen vaan ontologinen.
Ei syyllinen - armahdettu.
Vaan tietämätön - herännyt.
Ei ole ikuista kadotusta eikä Jumalan mielivaltaista tuomiota, jolta pitäisi paeta. Kukaan ei ole kosmisen oikeussalin syytettynä odottamassa lopullista tuomiota.
Silti kärsimystä on. On syntymän ja kuoleman kiertokulku, on pelkoa, menetyksiä ja tyytymättömyyttä. Mutta niiden juurisyy ei ole Jumalan viha, vaan tietämättömyys – avidyā. Tämä tietämättömyys ei tarkoita pelkkää tiedon puutetta, vaan väärää samastumista. Ihminen luulee olevansa se, mikä on muuttuvaa: keho, mieli, roolit, tarinat, saavutukset. Kun hän rakentaa identiteettinsä niiden varaan, hän altistuu väistämättä pelolle ja kärsimykselle, koska kaikki se muuttuu.
Pelastus ei siksi ole juridinen tapahtuma, jossa syyllinen armahdetaan. Se on ontologinen oivallus, jossa tietämätön herää. Kun väärä identiteetti murtuu, myös kärsimyksen perusrakenne alkaa hajota. Ei siksi, että maailma katoaisi, vaan siksi, että suhde maailmaan muuttuu. Se, mikä ennen uhkasi minuutta, ei enää kosketa samalla tavalla, kun minuutta ei enää ymmärretä rajallisena ja hauraana.
Samsara – kiertokulku – ei ole ensisijaisesti paikka, vaan tapa kokea todellisuus vääristyneesti. Se on jatkuvaa yritystä löytää pysyvyyttä pysymättömästä ja turvaa rajallisesta. Kun tämä harha nähdään läpi, vapautuminen ei ole pakenemista johonkin muualle, vaan heräämistä siihen, mikä on aina ollut totta.
Tässä mielessä ei ole mitään, “miltä” pelastutaan ulkoisesti. On vain harha, josta herätään. Ei syyllinen, joka armahdetaan, vaan tietämätön, joka oivaltaa. Ja tuo oivallus ei luo vapautta, vaan paljastaa sen, että tietoisuuden perimmäinen luonto on aina ollut vapaa.
Ihmiselle ei ole mitään ulkoista pelastettavaa. Kaikki, mistä kuvittelemme tarvitsevamme turvaa, on seurausta tietämättömyydestä omasta todellisesta olemuksestamme. Siksi aina ja kaiken ytimessä oleva tehtävä on herätä tähän tietämättömyyden tilasta.
Kun herää, kaikki muu seuraa luonnollisesti: pelko hälvenee, mieli vakautuu, tekojen seuraukset eivät enää sitoa samalla tavalla, ja elämä asettuu oikeaan järjestykseen. Herääminen on itse asiassa kaikki, mitä koskaan tarvitsee tehdä. Kaikki muu — ymmärrys, oikea toiminta, sisäinen vapaus — seuraa tästä heräämisestä.
Toisin sanoen: herääminen tietämättömyydestä ei ole yksi teko muiden joukossa, vaan koko eksistentiaalisen elämän keskeinen ja ainoa “tehtävä.
Joten jos haluat ”pelastua” - herääminen riittää - syvästä tietämättömyyden unesta
Piste.
Ei ole mitään muuta mistä pelastua.Ihminen ei ole pysyvästi hyvä tai paha. Ulkoiset teot ja ominaisuudet eivät määrittele sielun (jīva) todellista asemaa.
Meillä ei ole käsitettä perisynnist', että yksilö olisi moraalisesti vastuussa toisen olennon, kuten esimerkiksi Aataman ja Eevan, teosta (hohhoijaa).
Jīva ei kanna vierasta syyllisyyttä, vaan jokainen sielu (jīva) toimii oman tietoisuutensa, karmansa (karma) ja saṃskāroidensa mukaisesti. - Anonyymi00426
Anonyymi00425 kirjoitti:
Ihminen ei ole pysyvästi hyvä tai paha. Ulkoiset teot ja ominaisuudet eivät määrittele sielun (jīva) todellista asemaa.
Meillä ei ole käsitettä perisynnist', että yksilö olisi moraalisesti vastuussa toisen olennon, kuten esimerkiksi Aataman ja Eevan, teosta (hohhoijaa).
Jīva ei kanna vierasta syyllisyyttä, vaan jokainen sielu (jīva) toimii oman tietoisuutensa, karmansa (karma) ja saṃskāroidensa mukaisesti.Toisin sanoen kukaan ei ole vastuussa toisen sielun teoista. Jokainen jīva kokee oman karmansa seuraukset, eikä synnin tila siirry sukupolvelta toiselle moraalisena syyllisyytenä. Aineellisen kärsimyksen syy ei ole peritty synti, vaan tietämättömyys (avidyā) ja Jumalan unohtaminen (Bhagavān-vismṛti).
Ihminen ei ole lähtökohtaisesti “syyllinen” vaan ehdollistunut (baddha-jīva)
Kärsimys ei ole rangaistus peritystä synnistä, vaan karman ja harhan seurausta
Jokainen sielu voi muuttua, koska tila ei ole pysyvä - Anonyymi00427
Anonyymi00426 kirjoitti:
Toisin sanoen kukaan ei ole vastuussa toisen sielun teoista. Jokainen jīva kokee oman karmansa seuraukset, eikä synnin tila siirry sukupolvelta toiselle moraalisena syyllisyytenä. Aineellisen kärsimyksen syy ei ole peritty synti, vaan tietämättömyys (avidyā) ja Jumalan unohtaminen (Bhagavān-vismṛti).
Ihminen ei ole lähtökohtaisesti “syyllinen” vaan ehdollistunut (baddha-jīva)
Kärsimys ei ole rangaistus peritystä synnistä, vaan karman ja harhan seurausta
Jokainen sielu voi muuttua, koska tila ei ole pysyväJīva (yksilöllinen tietoisuus, ikuinen minuus) ei kanna moraalista vastuuta Aatamin, Eevan tai minkään muun olennon teoista. Jokainen jīva kohtaa omien valintojensa, omien saṁskārojensa (saṁskāra, tietoisuuteen painunut vaikutelma) ja oman karmansa (karma, teko ja sen seuraus) seuraukset.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että paramparamme pitäisi nykyistä ihmiselämää täydellisenä tai ongelmattomana. Päinvastoin. Aineellinen olemassaolo on täynnä kärsimystä, epävarmuutta, menetystä, sairautta, vanhenemista ja kuolemaa. Jos joku on köyhä, vainottu, sairas, sodan keskellä tai syvän psykologisen ahdistuksen vallassa, voidaan täysin oikeutetusti sanoa, että hän tarvitsee pelastusta kyseisestä tilanteesta. Inhimillisellä tasolla pelastus, apu, turva ovat todellisia ja välttämättömiä. - Anonyymi00428
Anonyymi00427 kirjoitti:
Jīva (yksilöllinen tietoisuus, ikuinen minuus) ei kanna moraalista vastuuta Aatamin, Eevan tai minkään muun olennon teoista. Jokainen jīva kohtaa omien valintojensa, omien saṁskārojensa (saṁskāra, tietoisuuteen painunut vaikutelma) ja oman karmansa (karma, teko ja sen seuraus) seuraukset.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että paramparamme pitäisi nykyistä ihmiselämää täydellisenä tai ongelmattomana. Päinvastoin. Aineellinen olemassaolo on täynnä kärsimystä, epävarmuutta, menetystä, sairautta, vanhenemista ja kuolemaa. Jos joku on köyhä, vainottu, sairas, sodan keskellä tai syvän psykologisen ahdistuksen vallassa, voidaan täysin oikeutetusti sanoa, että hän tarvitsee pelastusta kyseisestä tilanteesta. Inhimillisellä tasolla pelastus, apu, turva ovat todellisia ja välttämättömiä.Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että paramparamme pitäisi nykyistä ihmiselämää täydellisenä tai ongelmattomana. Päinvastoin. Aineellinen olemassaolo on täynnä kärsimystä, epävarmuutta, menetystä, sairautta, vanhenemista ja kuolemaa. Jos joku on köyhä, vainottu, sairas, sodan keskellä tai syvän psykologisen ahdistuksen vallassa, voidaan täysin oikeutetusti sanoa, että hän tarvitsee pelastusta kyseisestä tilanteesta. Inhimillisellä tasolla pelastus, apu, turva ovat todellisia ja välttämättömiä.
Mutta syvimmällä tasolla mitään pelastettavaa ei koskaan ole ollutkaan.
Tämä väite kuulostaa aluksi paradoksaaliselta. Kuinka voidaan sanoa näin maailmassa, jossa kärsimystä on kaikkialla? Vastaus löytyy jīvan todellisesta asemasta, koska jīva ei ole keho eikä mielen jatkuvasti muuttuva sisältö. Jīva on nitya-siddha (ikuisesti täydellinen), mutta se elää tällä hetkellä unohtaneena oman todellisen luontonsa. Ongelma ei siis ole jīvan olemuksessa vaan sen samaistumisessa väliaikaisiin ilmiöihin.
Tätä kutsutaan nimellä avidyā (tietämättömyys). Avidyā ei tarkoita tiedon puutetta tavallisessa mielessä, vaan väärää identiteettiä. Jīva alkaa ajatella: "Minä olen tämä keho. Minä olen tämä asema. Minä olen tämä kansallisuus. Minä olen nämä onnistumiset ja epäonnistumiset." - Anonyymi00429
Anonyymi00428 kirjoitti:
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että paramparamme pitäisi nykyistä ihmiselämää täydellisenä tai ongelmattomana. Päinvastoin. Aineellinen olemassaolo on täynnä kärsimystä, epävarmuutta, menetystä, sairautta, vanhenemista ja kuolemaa. Jos joku on köyhä, vainottu, sairas, sodan keskellä tai syvän psykologisen ahdistuksen vallassa, voidaan täysin oikeutetusti sanoa, että hän tarvitsee pelastusta kyseisestä tilanteesta. Inhimillisellä tasolla pelastus, apu, turva ovat todellisia ja välttämättömiä.
Mutta syvimmällä tasolla mitään pelastettavaa ei koskaan ole ollutkaan.
Tämä väite kuulostaa aluksi paradoksaaliselta. Kuinka voidaan sanoa näin maailmassa, jossa kärsimystä on kaikkialla? Vastaus löytyy jīvan todellisesta asemasta, koska jīva ei ole keho eikä mielen jatkuvasti muuttuva sisältö. Jīva on nitya-siddha (ikuisesti täydellinen), mutta se elää tällä hetkellä unohtaneena oman todellisen luontonsa. Ongelma ei siis ole jīvan olemuksessa vaan sen samaistumisessa väliaikaisiin ilmiöihin.
Tätä kutsutaan nimellä avidyā (tietämättömyys). Avidyā ei tarkoita tiedon puutetta tavallisessa mielessä, vaan väärää identiteettiä. Jīva alkaa ajatella: "Minä olen tämä keho. Minä olen tämä asema. Minä olen tämä kansallisuus. Minä olen nämä onnistumiset ja epäonnistumiset."Tätä kutsutaan nimellä avidyā (tietämättömyys). Avidyā ei tarkoita tiedon puutetta tavallisessa mielessä, vaan väärää identiteettiä. Jīva alkaa ajatella: "Minä olen tämä keho. Minä olen tämä asema. Minä olen tämä kansallisuus. Minä olen nämä onnistumiset ja epäonnistumiset."
Tästä syntyy kaikki eksistentiaalinen kärsimys.
Kun ihminen unohtaa todellisen luontonsa, hän alkaa etsiä pysyvyyttä asioista, jotka ovat luonteeltaan väliaikaisia. Hän etsii kuolemattomuutta kuolevaisesta, täydellisyyttä epätäydellisestä ja rajatonta onnea rajallisista kohteista.
Siksi Gauḍīya-ajattelussa todellinen ongelma ei ole synti juridisessa merkityksessä vaan Bhagavān-vismṛti (Bhagavān-vismṛti, Jumalan unohtaminen). Kärsimys ei ole ensisijaisesti rangaistus vaan seuraus väärästä samaistumisesta.
Tässä kohden ero perisyntioppiin tulee erityisen näkyväksi.
Perisyntiopissa ihmisen ongelma on usein se, että hän on langennut olento, joka tarvitsee anteeksiantoa Mutta meille ihmisen ongelma on ennen kaikkea se, että hän on unohtanut, kuka hän todella on. Tarvitaan heräämistä eikä niinkään juridista vapauttamista syyllisyydestä.
Tästä aspektista katsottuna voidaan sanoa, että aineellisissa olosuhteissa pelastus on usein tarpeen, mutta absoluuttisessa mielessä mitään pelastettavaa ei ole koskaan ollut.
Jīva ei ole rikkoutunut.
Jīva ei ole turmeltunut.
Jīva ei ole muuttunut ontologisesti pahaksi.
Jīva on vain peittynyt.
Tätä voidaan verrata aurinkoon pilvien takana. Pilvet voivat peittää auringon näkyvistä, mutta ne eivät muuta aurinkoa miksikään. Samalla tavalla māyā (harhaan perustuva peittävä voima) voi peittää jīvan tietoisuuden, mutta se ei kykene muuttamaan jīvan ikuista olemusta.
Tämä on yksi Gauḍīya-ajattelun syvimmistä ja kauneimmista näkemyksistä.
Lopullinen todellisuus ei ole syyllisyys vaan suhde.
Lopullinen ongelma ei ole rikosrekisteri vaan unohtaminen.
Lopullinen ratkaisu ei ole tuomion kumoaminen vaan muistaminen.
Kun jīva herää alkuperäiseen tietoisuuteensa, se ymmärtää olevansa Kṛṣṇera nitya-dāsa, kuten Śrī Caitanya Mahāprabhu opetti. Tällöin vapautuminen ei ole uuden tilan saavuttamista vaan sen tunnistamista, mikä on ollut totta koko ajan.
Tästä syystä Gauḍīya-viisaus voidaan ilmaista seuraavasti:
Aineellisella tasolla on lukemattomia asioita, joista ihmiset tarvitsevat pelastusta: köyhyydestä, sodasta, sairaudesta, sorrosta, yksinäisyydestä ja epätoivosta.
Mutta syvimmällä tasolla jīvaa ei tarvitse pelastaa lainkaan.
Se ei ole koskaan menettänyt todellista luontoaan.
Se ei ole koskaan lakannut olemasta Jumalan rakastama.
Se ei ole koskaan muuttunut olemuksellisesti virheelliseksi.
Tarvitaan vain muistaminen siitä, mikä on ollut totta alusta asti.
Tässä mielessä paramparamme filosofia on optimistinen: aineellinen harha voi olla voimakas, mutta se on aina pinnallinen. Jīvan alkuperäinen luonto on syvemmällä kuin mikään kärsimys, mikään karma, mikään saṁsāra (saṁsāra, syntymän ja kuoleman kiertokulku) ja mikään tietämättömyys. Sen vuoksi lopullinen totuus ei ole lankeemus vaan mahdollisuus herätä siihen, mitä jīva on ikuisesti ollut. - Anonyymi00430
Anonyymi00429 kirjoitti:
Tätä kutsutaan nimellä avidyā (tietämättömyys). Avidyā ei tarkoita tiedon puutetta tavallisessa mielessä, vaan väärää identiteettiä. Jīva alkaa ajatella: "Minä olen tämä keho. Minä olen tämä asema. Minä olen tämä kansallisuus. Minä olen nämä onnistumiset ja epäonnistumiset."
Tästä syntyy kaikki eksistentiaalinen kärsimys.
Kun ihminen unohtaa todellisen luontonsa, hän alkaa etsiä pysyvyyttä asioista, jotka ovat luonteeltaan väliaikaisia. Hän etsii kuolemattomuutta kuolevaisesta, täydellisyyttä epätäydellisestä ja rajatonta onnea rajallisista kohteista.
Siksi Gauḍīya-ajattelussa todellinen ongelma ei ole synti juridisessa merkityksessä vaan Bhagavān-vismṛti (Bhagavān-vismṛti, Jumalan unohtaminen). Kärsimys ei ole ensisijaisesti rangaistus vaan seuraus väärästä samaistumisesta.
Tässä kohden ero perisyntioppiin tulee erityisen näkyväksi.
Perisyntiopissa ihmisen ongelma on usein se, että hän on langennut olento, joka tarvitsee anteeksiantoa Mutta meille ihmisen ongelma on ennen kaikkea se, että hän on unohtanut, kuka hän todella on. Tarvitaan heräämistä eikä niinkään juridista vapauttamista syyllisyydestä.
Tästä aspektista katsottuna voidaan sanoa, että aineellisissa olosuhteissa pelastus on usein tarpeen, mutta absoluuttisessa mielessä mitään pelastettavaa ei ole koskaan ollut.
Jīva ei ole rikkoutunut.
Jīva ei ole turmeltunut.
Jīva ei ole muuttunut ontologisesti pahaksi.
Jīva on vain peittynyt.
Tätä voidaan verrata aurinkoon pilvien takana. Pilvet voivat peittää auringon näkyvistä, mutta ne eivät muuta aurinkoa miksikään. Samalla tavalla māyā (harhaan perustuva peittävä voima) voi peittää jīvan tietoisuuden, mutta se ei kykene muuttamaan jīvan ikuista olemusta.
Tämä on yksi Gauḍīya-ajattelun syvimmistä ja kauneimmista näkemyksistä.
Lopullinen todellisuus ei ole syyllisyys vaan suhde.
Lopullinen ongelma ei ole rikosrekisteri vaan unohtaminen.
Lopullinen ratkaisu ei ole tuomion kumoaminen vaan muistaminen.
Kun jīva herää alkuperäiseen tietoisuuteensa, se ymmärtää olevansa Kṛṣṇera nitya-dāsa, kuten Śrī Caitanya Mahāprabhu opetti. Tällöin vapautuminen ei ole uuden tilan saavuttamista vaan sen tunnistamista, mikä on ollut totta koko ajan.
Tästä syystä Gauḍīya-viisaus voidaan ilmaista seuraavasti:
Aineellisella tasolla on lukemattomia asioita, joista ihmiset tarvitsevat pelastusta: köyhyydestä, sodasta, sairaudesta, sorrosta, yksinäisyydestä ja epätoivosta.
Mutta syvimmällä tasolla jīvaa ei tarvitse pelastaa lainkaan.
Se ei ole koskaan menettänyt todellista luontoaan.
Se ei ole koskaan lakannut olemasta Jumalan rakastama.
Se ei ole koskaan muuttunut olemuksellisesti virheelliseksi.
Tarvitaan vain muistaminen siitä, mikä on ollut totta alusta asti.
Tässä mielessä paramparamme filosofia on optimistinen: aineellinen harha voi olla voimakas, mutta se on aina pinnallinen. Jīvan alkuperäinen luonto on syvemmällä kuin mikään kärsimys, mikään karma, mikään saṁsāra (saṁsāra, syntymän ja kuoleman kiertokulku) ja mikään tietämättömyys. Sen vuoksi lopullinen totuus ei ole lankeemus vaan mahdollisuus herätä siihen, mitä jīva on ikuisesti ollut.Tiesitkö, että muinaiset tekstit kuvasivat kätkettyjen vihollisten ja tekopyhien ihmisten psykologiaa tuhansia vuosia ennen modernin tieteen syntyä?
- Anonyymi00431
Anonyymi00430 kirjoitti:
Tiesitkö, että muinaiset tekstit kuvasivat kätkettyjen vihollisten ja tekopyhien ihmisten psykologiaa tuhansia vuosia ennen modernin tieteen syntyä?
Muinaiset tekstit kuvasivat hämmästyttävän tarkasti meidän nykymaailmaamme jo tuhansia vuosia sitten?
- Anonyymi00432
Anonyymi00431 kirjoitti:
Muinaiset tekstit kuvasivat hämmästyttävän tarkasti meidän nykymaailmaamme jo tuhansia vuosia sitten?
Palautetaan:
Chiranjivi. Kuolematon. Puhutaan myös Markandeya puranasta - Anonyymi00433
Anonyymi00432 kirjoitti:
Palautetaan:
Chiranjivi. Kuolematon. Puhutaan myös Markandeya puranastaPalautetaan:
Chiranjivi. Kuolematon. Puhutaan myös Markandeya puranasta
----------------------
Chiranjivi. Kuolematon. Puhutaan myös Markandeya puranasta
Anonyymi-ap
2026-08-22 14:31:50
Cirañjīvin muodostuu sanoista:
cira -kauan, pitkään, ikuisesti
jīvin - elävä, elossa oleva
Siksi cirañjīvin tarkoittaa kirjaimellisesti ”kauan elävä”, ”pitkään elävä” tai perinteisessä merkityksessä ”kuolematon / ikuisesti elävä”.
Termillä viitataan olentoon, jonka elämä kestää poikkeuksellisen pitkään, usein nykyisen kalpan tai maailmankauden loppuun saakka. Siksi suomalainen ”kuolematon” on joskus käyttökelpoinen käännös, mutta ”pitkäikäinen” tai ”ikuisesti elävä” on lähempänä sanan kirjaimellista merkitystä.
Mārkaṇḍeya liittyy tähän perinteeseen erittäin vahvasti: hänet kuvataan Cirañjīviniksi.
Tunnetaan kuuluisa luettelo aṣṭa-cirañjīvinaḥ, eli kahdeksasta Cirañjīvinistä. Mārkaṇḍeya on luetteloissa yksi heistä.
Mārkaṇḍeya Purāṇa
Se on yksi hindulaisuuden 18 Mahāpurāṇasta eli suuresta Purāṇasta. Se on omistettu useille eri aiheille ja jumaluusperinteille, eikä sitä voi yksinkertaisesti pitää vain Śivalle tai Viṣṇulle omistettuna tekstinä.
Ja kyllä, Mārkaṇḍeya itse esiintyy Purāṇan kertomuksissa. Hänen nimensä tarkoittaa suunnilleen Mṛkaṇḍun jälkeläistä.
Mārkaṇḍeya on kuuluisa ṛṣi eli viisas, joka tunnetaan erityisesti poikkeuksellisen pitkästä elämästään ja kuolemattomuudestaan. Hänen tarinansa esiintyy muun muassa Mahābhāratassa ja Mārkaṇḍeya Purāṇassa.
Keskeinen kertomus kertoo, että Mārkaṇḍeya syntyi vanhemmille, joille annettiin valinta: he voisivat saada joko lahjakkaan mutta lyhytikäisen pojan tai vähemmän lahjakkaan mutta pitkäikäisen pojan. He valitsivat Mārkaṇḍeyan. Hänelle määrättiin kuolema nuorena, mutta hänen syvä omistautumisensa Śivalle johti siihen, että hänet pelastettiin kuolemalta ja hänestä tuli Cirañjīvin – olento, jonka sanotaan elävän maailmankauden ajan.
Mārkaṇḍeyan kertomukseen liittyy myös kuuluisa kohta, jossa hän näkee Nārāyaṇan maailmankaikkeuden tuhoutumisen aikana. Tämä on yksi Mārkaṇḍeya Purāṇan tunnetuista kuvauksista.
----------------------
Pidän tätä todella mielenkiintoisena. Haluan jakaa kanssanne tämän videon ja tästä videosta transkriboidun selityksen.
Muutama lause eri paikoista ja käännösvirheet suomen kielellä.
Video täältä. Voitte laittaa automaattisen käännöksen päälle asetukset-napista oikeassa alakulmassa.
https://www.youtube.com/watch?v=zBY7E17LAcA - Anonyymi00434
Anonyymi00433 kirjoitti:
Palautetaan:
Chiranjivi. Kuolematon. Puhutaan myös Markandeya puranasta
----------------------
Chiranjivi. Kuolematon. Puhutaan myös Markandeya puranasta
Anonyymi-ap
2026-08-22 14:31:50
Cirañjīvin muodostuu sanoista:
cira -kauan, pitkään, ikuisesti
jīvin - elävä, elossa oleva
Siksi cirañjīvin tarkoittaa kirjaimellisesti ”kauan elävä”, ”pitkään elävä” tai perinteisessä merkityksessä ”kuolematon / ikuisesti elävä”.
Termillä viitataan olentoon, jonka elämä kestää poikkeuksellisen pitkään, usein nykyisen kalpan tai maailmankauden loppuun saakka. Siksi suomalainen ”kuolematon” on joskus käyttökelpoinen käännös, mutta ”pitkäikäinen” tai ”ikuisesti elävä” on lähempänä sanan kirjaimellista merkitystä.
Mārkaṇḍeya liittyy tähän perinteeseen erittäin vahvasti: hänet kuvataan Cirañjīviniksi.
Tunnetaan kuuluisa luettelo aṣṭa-cirañjīvinaḥ, eli kahdeksasta Cirañjīvinistä. Mārkaṇḍeya on luetteloissa yksi heistä.
Mārkaṇḍeya Purāṇa
Se on yksi hindulaisuuden 18 Mahāpurāṇasta eli suuresta Purāṇasta. Se on omistettu useille eri aiheille ja jumaluusperinteille, eikä sitä voi yksinkertaisesti pitää vain Śivalle tai Viṣṇulle omistettuna tekstinä.
Ja kyllä, Mārkaṇḍeya itse esiintyy Purāṇan kertomuksissa. Hänen nimensä tarkoittaa suunnilleen Mṛkaṇḍun jälkeläistä.
Mārkaṇḍeya on kuuluisa ṛṣi eli viisas, joka tunnetaan erityisesti poikkeuksellisen pitkästä elämästään ja kuolemattomuudestaan. Hänen tarinansa esiintyy muun muassa Mahābhāratassa ja Mārkaṇḍeya Purāṇassa.
Keskeinen kertomus kertoo, että Mārkaṇḍeya syntyi vanhemmille, joille annettiin valinta: he voisivat saada joko lahjakkaan mutta lyhytikäisen pojan tai vähemmän lahjakkaan mutta pitkäikäisen pojan. He valitsivat Mārkaṇḍeyan. Hänelle määrättiin kuolema nuorena, mutta hänen syvä omistautumisensa Śivalle johti siihen, että hänet pelastettiin kuolemalta ja hänestä tuli Cirañjīvin – olento, jonka sanotaan elävän maailmankauden ajan.
Mārkaṇḍeyan kertomukseen liittyy myös kuuluisa kohta, jossa hän näkee Nārāyaṇan maailmankaikkeuden tuhoutumisen aikana. Tämä on yksi Mārkaṇḍeya Purāṇan tunnetuista kuvauksista.
----------------------
Pidän tätä todella mielenkiintoisena. Haluan jakaa kanssanne tämän videon ja tästä videosta transkriboidun selityksen.
Muutama lause eri paikoista ja käännösvirheet suomen kielellä.
Video täältä. Voitte laittaa automaattisen käännöksen päälle asetukset-napista oikeassa alakulmassa.
https://www.youtube.com/watch?v=zBY7E17LAcAPalautetaan:
Chiranjivi. Kuolematon. Puhutaan myös Markandeya puranasta
----------------------
Haluan jakaa kanssanne tämän videon ja tästä videosta transkriboidun selityksen.
Muutama lause eri paikoista ja käännösvirheet suomen kielellä.
Video täältä. Voitte laittaa automaattisen käännöksen päälle asetukset-napista oikeassa alakulmassa.
https://www.youtube.com/watch?v=zBY7E17LAcA
-----------------
https://www.youtube.com/watch?v=zBY7E17LAcA
ALKEN 41 MINUUTIN KOHDALLA.
Muutama lause eri paikoista ja käännösvirheet suomen kielellä. - Anonyymi00435
Anonyymi00434 kirjoitti:
Palautetaan:
Chiranjivi. Kuolematon. Puhutaan myös Markandeya puranasta
----------------------
Haluan jakaa kanssanne tämän videon ja tästä videosta transkriboidun selityksen.
Muutama lause eri paikoista ja käännösvirheet suomen kielellä.
Video täältä. Voitte laittaa automaattisen käännöksen päälle asetukset-napista oikeassa alakulmassa.
https://www.youtube.com/watch?v=zBY7E17LAcA
-----------------
https://www.youtube.com/watch?v=zBY7E17LAcA
ALKEN 41 MINUUTIN KOHDALLA.
Muutama lause eri paikoista ja käännösvirheet suomen kielellä.https://www.youtube.com/watch?v=zBY7E17LAcA
ALKEN 41 MINUUTIN KOHDALLA.
Muutama lause eri paikoista ja käännösvirheet suomen kielellä.
-----------------
Narmadā-joen rannalla hän omaksuu muinaista tietoa, joka on kätketty tavallisilta ihmisiltä. Vuodet kasaantuvat vuosisadoiksi, ja vuosisadat sulautuvat vähitellen vuosituhansiksi. Ikuisen vaeltajan asemassa Mṛkaṇḍun pojasta tulee äänetön todistaja sille, kuinka mahtavien imperiumien suurenmoisia pääkaupunkeja rakennetaan ja kuinka armoton aika pyyhkii ne tomuksi. Hän seuraa kunnianhimoisten hallitsijoiden loistokkaita kruunajaisia, kun heidän nimensä kaikuvat halki koko mantereen, ja näkee sitten, kuinka heidän kunniakas dynastiansa hiipuu, rappeutuu ja lopulta unohtuu heidän omien jälkeläistensä keskuudessa.
...
Kuolematon elämän raskas taakka – miksi ikuinen elämä tuo yksinäisyyden
Tavalliselle ihmiselle, jonka elinikä on lyhyt, nämä valtavat maantieteelliset ja yhteiskunnalliset muutokset levittäytyvät kymmenien sukupolvien ajalle ja jäävät siksi huomaamatta. Mutta Mārkaṇḍeyalle ne sulautuvat yhdeksi katkeamattomaksi ja nopeasti virtaavaksi muutoksen virraksi.
Nuori viisas on läsnä kuninkaiden järjestämissä suurenmoisissa uhritoimituksissa, joiden tarkoituksena on valtakuntien vauraus, ja hän seuraa, kuinka näiden monimutkaisten rituaalien hedelmät vähitellen ehtyvät ja väistyvät uusien, toisinaan synkempien historiallisten kiertokulkujen tieltä. Pitkien vuosituhansien kuluessa viisaan silmien edessä avautuu surullinen kuva ihmisyhteiskunnan hitaasta mutta väistämättömästä rappeutumisesta.
...
aineellinen maailma on väistämättä altis henkiselle ja fyysiselle rappeutumiselle. Mārkaṇḍeya näkee omin silmin, kuinka menneiden aikakausien vilpitön hurskaus antaa hitaasti sijaa ahneudelle, tekopyhyydelle ja vallanhimolle. Hallitsijat lakkaavat huolehtimasta alamaisistaan ja muuttuvat julmiksi veronkantajiksi. Brāhmaṇat alkavat käyttää salattua vedalaista tietoa yksinomaan henkilökohtaisen hyödyn ja hovissa saavuttamansa vaikutusvallan lisäämiseen. Monimutkaiset filosofiset käsitteet ja tekstit yksinkertaistuvat, vääristyvät lukuisten selittäjien käsissä tai unohtuvat kokonaan, kun ihmisten mielet täyttyvät yhä enemmän arkipäiväisistä huolista, jotka liittyvät fyysiseen selviytymiseen ja aineellisen omaisuuden kartuttamiseen.
Ikuinen nuorukainen huomaa, kuinka dharman kudos ohenee ja kuinka perinteiset perustukset, jotka kerran ylläpitivät hienovaraista harmoniaa ihmisen, luonnon ja korkeampien voimien välillä, sortuvat peruuttamattomasti. - Anonyymi00436
Anonyymi00435 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=zBY7E17LAcA
ALKEN 41 MINUUTIN KOHDALLA.
Muutama lause eri paikoista ja käännösvirheet suomen kielellä.
-----------------
Narmadā-joen rannalla hän omaksuu muinaista tietoa, joka on kätketty tavallisilta ihmisiltä. Vuodet kasaantuvat vuosisadoiksi, ja vuosisadat sulautuvat vähitellen vuosituhansiksi. Ikuisen vaeltajan asemassa Mṛkaṇḍun pojasta tulee äänetön todistaja sille, kuinka mahtavien imperiumien suurenmoisia pääkaupunkeja rakennetaan ja kuinka armoton aika pyyhkii ne tomuksi. Hän seuraa kunnianhimoisten hallitsijoiden loistokkaita kruunajaisia, kun heidän nimensä kaikuvat halki koko mantereen, ja näkee sitten, kuinka heidän kunniakas dynastiansa hiipuu, rappeutuu ja lopulta unohtuu heidän omien jälkeläistensä keskuudessa.
...
Kuolematon elämän raskas taakka – miksi ikuinen elämä tuo yksinäisyyden
Tavalliselle ihmiselle, jonka elinikä on lyhyt, nämä valtavat maantieteelliset ja yhteiskunnalliset muutokset levittäytyvät kymmenien sukupolvien ajalle ja jäävät siksi huomaamatta. Mutta Mārkaṇḍeyalle ne sulautuvat yhdeksi katkeamattomaksi ja nopeasti virtaavaksi muutoksen virraksi.
Nuori viisas on läsnä kuninkaiden järjestämissä suurenmoisissa uhritoimituksissa, joiden tarkoituksena on valtakuntien vauraus, ja hän seuraa, kuinka näiden monimutkaisten rituaalien hedelmät vähitellen ehtyvät ja väistyvät uusien, toisinaan synkempien historiallisten kiertokulkujen tieltä. Pitkien vuosituhansien kuluessa viisaan silmien edessä avautuu surullinen kuva ihmisyhteiskunnan hitaasta mutta väistämättömästä rappeutumisesta.
...
aineellinen maailma on väistämättä altis henkiselle ja fyysiselle rappeutumiselle. Mārkaṇḍeya näkee omin silmin, kuinka menneiden aikakausien vilpitön hurskaus antaa hitaasti sijaa ahneudelle, tekopyhyydelle ja vallanhimolle. Hallitsijat lakkaavat huolehtimasta alamaisistaan ja muuttuvat julmiksi veronkantajiksi. Brāhmaṇat alkavat käyttää salattua vedalaista tietoa yksinomaan henkilökohtaisen hyödyn ja hovissa saavuttamansa vaikutusvallan lisäämiseen. Monimutkaiset filosofiset käsitteet ja tekstit yksinkertaistuvat, vääristyvät lukuisten selittäjien käsissä tai unohtuvat kokonaan, kun ihmisten mielet täyttyvät yhä enemmän arkipäiväisistä huolista, jotka liittyvät fyysiseen selviytymiseen ja aineellisen omaisuuden kartuttamiseen.
Ikuinen nuorukainen huomaa, kuinka dharman kudos ohenee ja kuinka perinteiset perustukset, jotka kerran ylläpitivät hienovaraista harmoniaa ihmisen, luonnon ja korkeampien voimien välillä, sortuvat peruuttamattomasti.https://www.youtube.com/watch?v=zBY7E17LAcA
ALKEN 41 MINUUTIN KOHDALLA.
Muutama lause eri paikoista ja käännösvirheet suomen kielellä.
-----------------
Hallitsijat lakkaavat huolehtimasta alamaisistaan ja muuttuvat julmiksi veronkantajiksi. Brāhmaṇat alkavat käyttää salattua vedalaista tietoa yksinomaan henkilökohtaisen hyödyn ja hovissa saavuttamansa vaikutusvallan lisäämiseen. Monimutkaiset filosofiset käsitteet ja tekstit yksinkertaistuvat, vääristyvät lukuisten selittäjien käsissä tai unohtuvat kokonaan
Monimutkaiset filosofiset käsitteet ja tekstit yksinkertaistuvat, vääristyvät lukuisten selittäjien käsissä tai unohtuvat kokonaan
Kun tavallinen ihminen pelkää elämänsä päättymistä ja yrittää kaikin käytettävissään olevin keinoin lykätä väistämätöntä, tämä kertomus paljastaa meille kolikon toisen puolen. Kuolemattomuus muuttuvassa ja jatkuvasti hajoamiselle alttiissa maailmassa muuttuu äärimmäisen raskaaksi koettelemukseksi.
Ihmisen mieli on rakentunut siten, että se tukeutuu syviin tunnesiteisiin läheisiin ihmisiin, kotiseutuihin ja tuttuihin kulttuurisiin tapoihin. Mutta kun ihminen elää ikuisesti, kaikki nämä ulkoiset tukipilarit osoittautuvat uskomattoman hauraiksi ja väliaikaisiksi.
Mārkaṇḍeya solmii uskollisia ystävyyssuhteita merkittävien ajattelijoiden ja vanhurskaiden kuninkaiden kanssa. Hän kiintyy vilpittömästi oppilaisiinsa, mutta joutuu pian saattamaan heidät viimeiselle matkalleen ja seuraamaan hautarovioiden sammuvia liekkejä. Hän rakentaa vaatimattoman elämänsä rauhallisiin ja tyyniin lehtoihin. Mutta ennemmin tai myöhemmin nämä lehdot hakataan uusien kaupunkien rakentamiseksi tai ne palavat veristen sotien tulessa.
Jokainen uusi kiintymys tuo hänelle väistämättä menetyksen tuskan, sillä kaikella, mikä saa alkunsa aineellisessa maailmassa, on väistämättä myös loppunsa.
Vähitellen Mārkaṇḍeyan olemus muuttuu syväksi ja kaiken kattavaksi kosmiseksi yksinäisyydeksi. Häneltä puuttuu oma evolutiivinen päätepiste, juuri se viimeinen raja, joka antaa ihmisen kokemukselle merkityksen, arvon ja kokonaisuuden. Siksi hänestä tulee ulkopuolinen tarkkailija, joka seuraa muiden tragedioita ja iloja.
Viisas ei enää kykene täysin osallistumaan maailman intohimoihin, aidosti riemuitsemaan hetkellisistä poliittisista voitoista tai suremaan sotilaallisia tappioita samalla tavoin kuin kuolevaiset kṣatriyat.
Hänen tietoisuutensa on virittynyt aivan toisenlaisiin aikakausien mittakaavoihin, joissa yksittäinen ihmiselämä näyttää enää lyhyeltä kipinänvälähdykseltä yön metsän hiipuvan nuotion yllä.
Tämä ainutlaatuinen kokemus synnyttää nuoressa viisaassa ehdottoman, kristallinkirkkaan puolueettomuuden. Kuolemattomuus riistää häneltä mahdollisuuden kehittyä luonnollisen jälleensyntymisen kiertokulun kautta ja muuttaa Mṛkaṇḍun pojasta elävän muistomerkin, joka on pakotettu katselemaan luomisen ja tuhoutumisen loputonta, toistuvaa tanssia.
Ikuisen tarkkailun raskas taakka opettaa hänelle väistämättä, ettei todellista rauhaa ja pysyvyyttä ole mahdollista löytää ilmenevän maailman muodoista, sillä niiden syvin olemus on lakkaamaton liike ja väistämätön tuhoutuminen.
Jatkaessaan loputonta vaellustaan Hindustānin laajoilla seuduilla Mārkaṇḍeya saapuu eräänä päivänä Kāmyakan metsän tiheisiin ja läpipääsemättömiin metsikköihin. Tuona historiallisena ajanjaksona siellä sijaitsi Pāṇḍavan veljesten vaatimaton tilapäinen turvapaikka. He olivat menettäneet kukoistavan valtakuntansa kohtalokkaan nopanheittopelin seurauksena.
Ikuisesti kuusitoistavuotiaan nuorukaisen saapumisesta heidän syrjäiseen metsäleiriinsä tulee todella merkittävä tapahtuma, joka rikkoo metsäelämän totutun kulun. - Anonyymi00437
Anonyymi00436 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=zBY7E17LAcA
ALKEN 41 MINUUTIN KOHDALLA.
Muutama lause eri paikoista ja käännösvirheet suomen kielellä.
-----------------
Hallitsijat lakkaavat huolehtimasta alamaisistaan ja muuttuvat julmiksi veronkantajiksi. Brāhmaṇat alkavat käyttää salattua vedalaista tietoa yksinomaan henkilökohtaisen hyödyn ja hovissa saavuttamansa vaikutusvallan lisäämiseen. Monimutkaiset filosofiset käsitteet ja tekstit yksinkertaistuvat, vääristyvät lukuisten selittäjien käsissä tai unohtuvat kokonaan
Monimutkaiset filosofiset käsitteet ja tekstit yksinkertaistuvat, vääristyvät lukuisten selittäjien käsissä tai unohtuvat kokonaan
Kun tavallinen ihminen pelkää elämänsä päättymistä ja yrittää kaikin käytettävissään olevin keinoin lykätä väistämätöntä, tämä kertomus paljastaa meille kolikon toisen puolen. Kuolemattomuus muuttuvassa ja jatkuvasti hajoamiselle alttiissa maailmassa muuttuu äärimmäisen raskaaksi koettelemukseksi.
Ihmisen mieli on rakentunut siten, että se tukeutuu syviin tunnesiteisiin läheisiin ihmisiin, kotiseutuihin ja tuttuihin kulttuurisiin tapoihin. Mutta kun ihminen elää ikuisesti, kaikki nämä ulkoiset tukipilarit osoittautuvat uskomattoman hauraiksi ja väliaikaisiksi.
Mārkaṇḍeya solmii uskollisia ystävyyssuhteita merkittävien ajattelijoiden ja vanhurskaiden kuninkaiden kanssa. Hän kiintyy vilpittömästi oppilaisiinsa, mutta joutuu pian saattamaan heidät viimeiselle matkalleen ja seuraamaan hautarovioiden sammuvia liekkejä. Hän rakentaa vaatimattoman elämänsä rauhallisiin ja tyyniin lehtoihin. Mutta ennemmin tai myöhemmin nämä lehdot hakataan uusien kaupunkien rakentamiseksi tai ne palavat veristen sotien tulessa.
Jokainen uusi kiintymys tuo hänelle väistämättä menetyksen tuskan, sillä kaikella, mikä saa alkunsa aineellisessa maailmassa, on väistämättä myös loppunsa.
Vähitellen Mārkaṇḍeyan olemus muuttuu syväksi ja kaiken kattavaksi kosmiseksi yksinäisyydeksi. Häneltä puuttuu oma evolutiivinen päätepiste, juuri se viimeinen raja, joka antaa ihmisen kokemukselle merkityksen, arvon ja kokonaisuuden. Siksi hänestä tulee ulkopuolinen tarkkailija, joka seuraa muiden tragedioita ja iloja.
Viisas ei enää kykene täysin osallistumaan maailman intohimoihin, aidosti riemuitsemaan hetkellisistä poliittisista voitoista tai suremaan sotilaallisia tappioita samalla tavoin kuin kuolevaiset kṣatriyat.
Hänen tietoisuutensa on virittynyt aivan toisenlaisiin aikakausien mittakaavoihin, joissa yksittäinen ihmiselämä näyttää enää lyhyeltä kipinänvälähdykseltä yön metsän hiipuvan nuotion yllä.
Tämä ainutlaatuinen kokemus synnyttää nuoressa viisaassa ehdottoman, kristallinkirkkaan puolueettomuuden. Kuolemattomuus riistää häneltä mahdollisuuden kehittyä luonnollisen jälleensyntymisen kiertokulun kautta ja muuttaa Mṛkaṇḍun pojasta elävän muistomerkin, joka on pakotettu katselemaan luomisen ja tuhoutumisen loputonta, toistuvaa tanssia.
Ikuisen tarkkailun raskas taakka opettaa hänelle väistämättä, ettei todellista rauhaa ja pysyvyyttä ole mahdollista löytää ilmenevän maailman muodoista, sillä niiden syvin olemus on lakkaamaton liike ja väistämätön tuhoutuminen.
Jatkaessaan loputonta vaellustaan Hindustānin laajoilla seuduilla Mārkaṇḍeya saapuu eräänä päivänä Kāmyakan metsän tiheisiin ja läpipääsemättömiin metsikköihin. Tuona historiallisena ajanjaksona siellä sijaitsi Pāṇḍavan veljesten vaatimaton tilapäinen turvapaikka. He olivat menettäneet kukoistavan valtakuntansa kohtalokkaan nopanheittopelin seurauksena.
Ikuisesti kuusitoistavuotiaan nuorukaisen saapumisesta heidän syrjäiseen metsäleiriinsä tulee todella merkittävä tapahtuma, joka rikkoo metsäelämän totutun kulun.Hallitsijat lakkaavat huolehtimasta alamaisistaan ja muuttuvat julmiksi veronkantajiksi. Brāhmaṇat alkavat käyttää salattua vedalaista tietoa yksinomaan henkilökohtaisen hyödyn ja hovissa saavuttamansa vaikutusvallan lisäämiseen.
Monimutkaiset filosofiset käsitteet ja tekstit yksinkertaistuvat, vääristyvät lukuisten selittäjien käsissä tai unohtuvat kokonaan - Anonyymi00438
Anonyymi00437 kirjoitti:
Hallitsijat lakkaavat huolehtimasta alamaisistaan ja muuttuvat julmiksi veronkantajiksi. Brāhmaṇat alkavat käyttää salattua vedalaista tietoa yksinomaan henkilökohtaisen hyödyn ja hovissa saavuttamansa vaikutusvallan lisäämiseen.
Monimutkaiset filosofiset käsitteet ja tekstit yksinkertaistuvat, vääristyvät lukuisten selittäjien käsissä tai unohtuvat kokonaanMonimutkaiset filosofiset käsitteet ja tekstit yksinkertaistuvat, vääristyvät lukuisten selittäjien käsissä tai unohtuvat kokonaan
- Anonyymi00439
Anonyymi00438 kirjoitti:
Monimutkaiset filosofiset käsitteet ja tekstit yksinkertaistuvat, vääristyvät lukuisten selittäjien käsissä tai unohtuvat kokonaan
...
...
...
Muinaisia tutkielmia tarkasteltaessa voidaan huomata, että yhteiskunnallinen rappeutuminen kulkee intialaisessa filosofiassa aina käsi kädessä ympäristössä tapahtuvien katastrofaalisten muutosten kanssa.
Mārkaṇḍeya ennustaa maailmanlaajuisia ilmastollisia ja maantieteellisiä muutoksia, jotka muuttavat planeetan ulkonäön tunnistamattomaksi. Runsasvetiset ja puhtaat joet, jotka ovat tuhansien vuosien ajan ravinneet kokonaisia sivilisaatioita, alkavat nopeasti kuivua ja muuttavat kukoistavat, hedelmälliset laaksot kuiviksi ja elottomiksi joutomaiksi.
Vuodenajat menettävät lopullisesti tutun ja ennustettavan kiertokulkunsa ja syöksevät ehtyneen maan milloin ennennäkemättömien polttavien kuivuuskausien, milloin tuhoisien rankkasateiden kouriin, jotka huuhtovat kaiken tieltään.
...
...
Maa lakkaa tuottamasta runsaita satoja, ja tuttujen kasvien maku sekä ravitsemukselliset ominaisuudet heikkenevät huomattavasti, niin etteivät ne enää ravitse ihmisten kehoja riittävästi.
Myös ihmisen fysiologia kokee erittäin merkittäviä muutoksia niukan ravinnon, jatkuvan hermostollisen jännityksen ja perinnöllisten sairauksien kertymisen seurauksena. Elinikä lyhenee pelottavan lyhyeksi. Ihmiset alkavat joukoittain heikentyä ja vanhentua siinä iässä, jota menneinä, valoisampina aikakausina pidettiin elinvoiman huippuna ja varhaisena nuoruutena.
Tässä hiljaisessa metsänuotion äärellä avautuvassa hetkessä Mṛkaṇḍun poika toimii elävänä ja käsin kosketeltavana siltana kaukaisen menneisyyden kulta-ajan ja väistämättömän lähestyvän tulevaisuuden pimeyden välillä.
Koska hän on itse ollut korkeimman vanhurskauden aikakausien välitön todistaja, hänellä on täysin ainutlaatuinen mahdollisuus vertailla eri aikakausia. Hän ei perusta näkemyksiään kirjojen kuiviin teoreettisiin päätelmiin vaan omaan vuosisatojen mittaiseen empiiriseen kokemukseensa.
Hänen yksinäinen hahmonsa ilmentää vedalaisen ajan armotonta syklisyyttä, jossa henkisen rakentumisen ja aineellisen kukoistuksen kaudet vuorottelevat rytmisesti syvän tuhoutumisen ja moraalisen kaaoksen vaiheiden kanssa.
Pāṇḍavat kuuntelevat näitä paljastuksia henkeään pidätellen ja alkavat selvästi ymmärtää, etteivät heidän henkilökohtaiset kärsimyksensä, maanpakonsa ja tuskallinen valtakuntansa menettäminen ole pelkästään prinssi Duryodhanan pahan poliittisen juonen seurausta. Ne ovat erottamaton osa paljon laajempaa kosmista rappeutumisprosessia, jonka maailmankaikkeuden näkymättömät mekanismit ovat käynnistäneet.
Mārkaṇḍeyan puheella on hyvin selkeä korkeampi tarkoitus. Hänen yksityiskohtaiset ja pelottavia yksityiskohtia täynnä olevat ennustuksensa eivät ole tarkoitettu kuulijoiden pelotteluun tai raskaan toivottomuuden ilmapiirin luomiseen leiriin. Päinvastoin, viisas käyttää näin yksityiskohtaista kuvausta tulevasta maailmanlaajuisesta rappeutumisesta voimakkaana välineenä, jonka avulla ihmisen tietoisuus voidaan saattaa oikeaan sisäiseen mittakaavaan.
Paljastamalla veljeksille koko aineellista maailmaa koskevan väistämättömän rappeutumisen laajan kokonaiskuvan ikuinen nuorukainen auttaa heitä ottamaan sisäistä etäisyyttä menetyksistä aiheutuvaan kalvavaan tuskaan ja toteutumattomiin pyrkimyksiin.
Historiallisten ja tulevien esimerkkien avulla hän osoittaa havainnollisesti, että jokainen aineellinen muoto, olipa kyseessä ihmisen… - Anonyymi00440
Anonyymi00439 kirjoitti:
...
...
...
Muinaisia tutkielmia tarkasteltaessa voidaan huomata, että yhteiskunnallinen rappeutuminen kulkee intialaisessa filosofiassa aina käsi kädessä ympäristössä tapahtuvien katastrofaalisten muutosten kanssa.
Mārkaṇḍeya ennustaa maailmanlaajuisia ilmastollisia ja maantieteellisiä muutoksia, jotka muuttavat planeetan ulkonäön tunnistamattomaksi. Runsasvetiset ja puhtaat joet, jotka ovat tuhansien vuosien ajan ravinneet kokonaisia sivilisaatioita, alkavat nopeasti kuivua ja muuttavat kukoistavat, hedelmälliset laaksot kuiviksi ja elottomiksi joutomaiksi.
Vuodenajat menettävät lopullisesti tutun ja ennustettavan kiertokulkunsa ja syöksevät ehtyneen maan milloin ennennäkemättömien polttavien kuivuuskausien, milloin tuhoisien rankkasateiden kouriin, jotka huuhtovat kaiken tieltään.
...
...
Maa lakkaa tuottamasta runsaita satoja, ja tuttujen kasvien maku sekä ravitsemukselliset ominaisuudet heikkenevät huomattavasti, niin etteivät ne enää ravitse ihmisten kehoja riittävästi.
Myös ihmisen fysiologia kokee erittäin merkittäviä muutoksia niukan ravinnon, jatkuvan hermostollisen jännityksen ja perinnöllisten sairauksien kertymisen seurauksena. Elinikä lyhenee pelottavan lyhyeksi. Ihmiset alkavat joukoittain heikentyä ja vanhentua siinä iässä, jota menneinä, valoisampina aikakausina pidettiin elinvoiman huippuna ja varhaisena nuoruutena.
Tässä hiljaisessa metsänuotion äärellä avautuvassa hetkessä Mṛkaṇḍun poika toimii elävänä ja käsin kosketeltavana siltana kaukaisen menneisyyden kulta-ajan ja väistämättömän lähestyvän tulevaisuuden pimeyden välillä.
Koska hän on itse ollut korkeimman vanhurskauden aikakausien välitön todistaja, hänellä on täysin ainutlaatuinen mahdollisuus vertailla eri aikakausia. Hän ei perusta näkemyksiään kirjojen kuiviin teoreettisiin päätelmiin vaan omaan vuosisatojen mittaiseen empiiriseen kokemukseensa.
Hänen yksinäinen hahmonsa ilmentää vedalaisen ajan armotonta syklisyyttä, jossa henkisen rakentumisen ja aineellisen kukoistuksen kaudet vuorottelevat rytmisesti syvän tuhoutumisen ja moraalisen kaaoksen vaiheiden kanssa.
Pāṇḍavat kuuntelevat näitä paljastuksia henkeään pidätellen ja alkavat selvästi ymmärtää, etteivät heidän henkilökohtaiset kärsimyksensä, maanpakonsa ja tuskallinen valtakuntansa menettäminen ole pelkästään prinssi Duryodhanan pahan poliittisen juonen seurausta. Ne ovat erottamaton osa paljon laajempaa kosmista rappeutumisprosessia, jonka maailmankaikkeuden näkymättömät mekanismit ovat käynnistäneet.
Mārkaṇḍeyan puheella on hyvin selkeä korkeampi tarkoitus. Hänen yksityiskohtaiset ja pelottavia yksityiskohtia täynnä olevat ennustuksensa eivät ole tarkoitettu kuulijoiden pelotteluun tai raskaan toivottomuuden ilmapiirin luomiseen leiriin. Päinvastoin, viisas käyttää näin yksityiskohtaista kuvausta tulevasta maailmanlaajuisesta rappeutumisesta voimakkaana välineenä, jonka avulla ihmisen tietoisuus voidaan saattaa oikeaan sisäiseen mittakaavaan.
Paljastamalla veljeksille koko aineellista maailmaa koskevan väistämättömän rappeutumisen laajan kokonaiskuvan ikuinen nuorukainen auttaa heitä ottamaan sisäistä etäisyyttä menetyksistä aiheutuvaan kalvavaan tuskaan ja toteutumattomiin pyrkimyksiin.
Historiallisten ja tulevien esimerkkien avulla hän osoittaa havainnollisesti, että jokainen aineellinen muoto, olipa kyseessä ihmisen…Jokainen aineellinen muoto – olipa kyseessä ihmiskeho, kukoistava valtio tai koko planeetta – on alusta alkaen tuomittu asteittaiseen kuihtumiseen ja tuhoutumiseen.
Tämän muuttumattoman totuuden ymmärtäminen antaa ihmiselle mahdollisuuden siirtää huomionsa katoavista ja väliaikaisista arvoista todellisen sisäisen turvan etsimiseen.
Muuttuvassa maailmassa, jossa kaikki pyrkii väistämättä kohti täydellistä hajoamista, ainoaksi luotettavaksi turvapaikaksi jää tuo ikuinen henkinen periaate, joka ei ole lainkaan ajan kulun eikä kosmisten aikakausien vaihtelun alainen. Miljoonat vuodet kuluvat, ja ne levottomat rappeutumisen ajat, joista Mṛkaṇḍun poika kertoi metsään karkotetuille Pāṇḍaville, kuluttavat vähitellen voimansa loppuun.
Luomisen kiertokulku lähestyy väistämättä loogista päätepistettään ja antaa tilaa täysin toisenlaiselle kosmiselle prosessille.
Koittaa pralaya, suuri maailmankaikkeuden hajoaminen, joka merkitsee Brahmān pitkän yön alkua. Muinaisten tutkielmien mukaan kyseessä ei ole äkillinen katastrofi, vaan luonnollinen, matemaattisesti tarkasti määräytyvä vaihe maailmankaikkeuden hengityksessä, jolloin kaiken ilmenneen aineen on palattava alkuperäiseen ilmenemättömään tilaansa.
Ikuisen nuoruuden lahjan saanut viisas jää ainoaksi valveilla olevaksi todistajaksi sille, kuinka tutun olemassaolon valtava rakenne alkaa nopeasti hajota pienimmiksi palasiksi.
Avaruuden kokoonvetäytymiseen liittyy käsittämättömän voimakkaita ilmiöitä, joita muinaiset tekstit kuvaavat pelottavan yksityiskohtaisesti. Taivaankansi, joka on tuhansien vuosien ajan näyttänyt järkkymättömältä kupolilta, peittyy syviin, haarautuviin halkeamiin, joiden läpi tunkeutuu häikäisevä, kaiken polttava tuli.
Tämä kosminen kuumuus kuivattaa ehtyneen maan viimeisetkin kosteuden rippeet ja valmistaa kaiken lopulliseen puhdistumiseen.
Sitten koittavat raivoisat, kaatavat hirmumyrskyt. Ulvovat tuulet repivät ikivanhat metsät juurineen maasta, pyyhkäisevät vuorten huiput mennessään ja muuttavat suurten hallitsijoiden kerran valloittamattomat linnoitukset hienoksi tomuksi.
Pian tämän jälkeen veden elementti herää. Jättiläismäiset kosmiset valtameret kohoavat yli rajojensa ja nostattavat suunnattomia, tummia aaltoja, jotka nielevät armottomasti kokonaisia mantereita.
Raivoavien vesimassojen alle peittyvät lopullisesti korkeimmat vuoristot, hedelmälliset jokilaaksot ja syvät rotkot, jotka ovat säilyttäneet kadonneiden sivilisaatioiden salaisuuksia.
Tuhon vastustamaton voima ei rajoitu ainoastaan maanpintaan. Nopeasti kohoavat raskaat vedet peittävät jopa mahtavien deva-jumaluuksien loistavat taivaalliset asuinsijat, riistävät niiltä niiden totutun voiman ja liuottavat niiden hienostuneet muodot yhdeksi kuohuvaksi alkuperäisen kaaoksen kattilaksi.
Kun kaikki elävät olennot pienimmistä hyönteisistä suuriin hallitsijoihin menettävät fyysiset verhokkeensa ja vaipuvat syvään, unettomaan uneen, Mārkaṇḍeya pysyy täysin tietoisena.
Hänen nuoruudessaan saamansa siunaus tekee hänet täysin immuuniksi kaiken nielevälle tulelle ja tuhoisille vesivirroille. Tästä lahjasta tulee kuitenkin hänelle raskain mahdollinen koettelemus.
Kun viisaan jalkojen alla ei ole enää mitään kiinteää, hän joutuu rajattoman pralayamerien jäisten, kuohuvien vesien vietäväksi.
Tällä rajattomalla vesimassalla ei ole alkua eikä loppua, ja se muodostaa ympäristön, joka on täysin vieras ihmisen havainnolle. Hänen ympärillään ei enää ole tuttua yhteiskuntaa, pyhiä tekstejä eikä edes aikaa sellaisena kuin ihminen on tottunut sen ymmärtämään.
Nuorukainen jää täydelliseen yksinäisyyteen ja tuntee kehollaan jäisten aaltojen vyöryvän ylitseen ja kuljettavan häntä kohti pimeyttä, jossa ei ole ainoatakaan valonsädettä eikä muuta ääntä kuin toisiaan vasten törmäävien vesimassojen korvia huumaava pauhu.
Jotkut tutkijat katsovat tämän kertomuksen vaiheen symboloivan absoluuttista eksistentiaalista kauhua. Kaikkien tuttujen kiintopisteiden, muotojen ja vakiintuneiden yhteiskunnallisten rakenteiden katoaminen paljastaa ihmiselle pelottavan pohjattoman tyhjyyden.
Kun ulkoinen maailma lakeineen, arkisine velvollisuuksineen ja syvine kiintymyksineen katoaa, tietoisuus menettää hetkessä ne peilit, joissa se on tottunut heijastumaan ja joiden avulla se on oppinut tunnistamaan itsensä.
Nuorelle askeetille tämä merkitsee jopa arvostetun viisaan aseman menettämistä. Tyhjyydessä ei enää ole ketään, jota voisi ohjata totuuden tielle, eikä ole myöskään aineellista todellisuutta, jossa hänen laajalla tietämyksellään olisi minkäänlaista käytännön sovellusta.
Suuren hajoamisen valtameri pyyhkii armottomasti pois kaikki hierarkiat, arvonimet ja menneisyyden ansiot ja jättää jäljelle vain puhtaan, paljaan läsnäolon, joka joutuu kasvotusten mykän äärettömyyden kanssa. - Anonyymi00441
Anonyymi00440 kirjoitti:
Jokainen aineellinen muoto – olipa kyseessä ihmiskeho, kukoistava valtio tai koko planeetta – on alusta alkaen tuomittu asteittaiseen kuihtumiseen ja tuhoutumiseen.
Tämän muuttumattoman totuuden ymmärtäminen antaa ihmiselle mahdollisuuden siirtää huomionsa katoavista ja väliaikaisista arvoista todellisen sisäisen turvan etsimiseen.
Muuttuvassa maailmassa, jossa kaikki pyrkii väistämättä kohti täydellistä hajoamista, ainoaksi luotettavaksi turvapaikaksi jää tuo ikuinen henkinen periaate, joka ei ole lainkaan ajan kulun eikä kosmisten aikakausien vaihtelun alainen. Miljoonat vuodet kuluvat, ja ne levottomat rappeutumisen ajat, joista Mṛkaṇḍun poika kertoi metsään karkotetuille Pāṇḍaville, kuluttavat vähitellen voimansa loppuun.
Luomisen kiertokulku lähestyy väistämättä loogista päätepistettään ja antaa tilaa täysin toisenlaiselle kosmiselle prosessille.
Koittaa pralaya, suuri maailmankaikkeuden hajoaminen, joka merkitsee Brahmān pitkän yön alkua. Muinaisten tutkielmien mukaan kyseessä ei ole äkillinen katastrofi, vaan luonnollinen, matemaattisesti tarkasti määräytyvä vaihe maailmankaikkeuden hengityksessä, jolloin kaiken ilmenneen aineen on palattava alkuperäiseen ilmenemättömään tilaansa.
Ikuisen nuoruuden lahjan saanut viisas jää ainoaksi valveilla olevaksi todistajaksi sille, kuinka tutun olemassaolon valtava rakenne alkaa nopeasti hajota pienimmiksi palasiksi.
Avaruuden kokoonvetäytymiseen liittyy käsittämättömän voimakkaita ilmiöitä, joita muinaiset tekstit kuvaavat pelottavan yksityiskohtaisesti. Taivaankansi, joka on tuhansien vuosien ajan näyttänyt järkkymättömältä kupolilta, peittyy syviin, haarautuviin halkeamiin, joiden läpi tunkeutuu häikäisevä, kaiken polttava tuli.
Tämä kosminen kuumuus kuivattaa ehtyneen maan viimeisetkin kosteuden rippeet ja valmistaa kaiken lopulliseen puhdistumiseen.
Sitten koittavat raivoisat, kaatavat hirmumyrskyt. Ulvovat tuulet repivät ikivanhat metsät juurineen maasta, pyyhkäisevät vuorten huiput mennessään ja muuttavat suurten hallitsijoiden kerran valloittamattomat linnoitukset hienoksi tomuksi.
Pian tämän jälkeen veden elementti herää. Jättiläismäiset kosmiset valtameret kohoavat yli rajojensa ja nostattavat suunnattomia, tummia aaltoja, jotka nielevät armottomasti kokonaisia mantereita.
Raivoavien vesimassojen alle peittyvät lopullisesti korkeimmat vuoristot, hedelmälliset jokilaaksot ja syvät rotkot, jotka ovat säilyttäneet kadonneiden sivilisaatioiden salaisuuksia.
Tuhon vastustamaton voima ei rajoitu ainoastaan maanpintaan. Nopeasti kohoavat raskaat vedet peittävät jopa mahtavien deva-jumaluuksien loistavat taivaalliset asuinsijat, riistävät niiltä niiden totutun voiman ja liuottavat niiden hienostuneet muodot yhdeksi kuohuvaksi alkuperäisen kaaoksen kattilaksi.
Kun kaikki elävät olennot pienimmistä hyönteisistä suuriin hallitsijoihin menettävät fyysiset verhokkeensa ja vaipuvat syvään, unettomaan uneen, Mārkaṇḍeya pysyy täysin tietoisena.
Hänen nuoruudessaan saamansa siunaus tekee hänet täysin immuuniksi kaiken nielevälle tulelle ja tuhoisille vesivirroille. Tästä lahjasta tulee kuitenkin hänelle raskain mahdollinen koettelemus.
Kun viisaan jalkojen alla ei ole enää mitään kiinteää, hän joutuu rajattoman pralayamerien jäisten, kuohuvien vesien vietäväksi.
Tällä rajattomalla vesimassalla ei ole alkua eikä loppua, ja se muodostaa ympäristön, joka on täysin vieras ihmisen havainnolle. Hänen ympärillään ei enää ole tuttua yhteiskuntaa, pyhiä tekstejä eikä edes aikaa sellaisena kuin ihminen on tottunut sen ymmärtämään.
Nuorukainen jää täydelliseen yksinäisyyteen ja tuntee kehollaan jäisten aaltojen vyöryvän ylitseen ja kuljettavan häntä kohti pimeyttä, jossa ei ole ainoatakaan valonsädettä eikä muuta ääntä kuin toisiaan vasten törmäävien vesimassojen korvia huumaava pauhu.
Jotkut tutkijat katsovat tämän kertomuksen vaiheen symboloivan absoluuttista eksistentiaalista kauhua. Kaikkien tuttujen kiintopisteiden, muotojen ja vakiintuneiden yhteiskunnallisten rakenteiden katoaminen paljastaa ihmiselle pelottavan pohjattoman tyhjyyden.
Kun ulkoinen maailma lakeineen, arkisine velvollisuuksineen ja syvine kiintymyksineen katoaa, tietoisuus menettää hetkessä ne peilit, joissa se on tottunut heijastumaan ja joiden avulla se on oppinut tunnistamaan itsensä.
Nuorelle askeetille tämä merkitsee jopa arvostetun viisaan aseman menettämistä. Tyhjyydessä ei enää ole ketään, jota voisi ohjata totuuden tielle, eikä ole myöskään aineellista todellisuutta, jossa hänen laajalla tietämyksellään olisi minkäänlaista käytännön sovellusta.
Suuren hajoamisen valtameri pyyhkii armottomasti pois kaikki hierarkiat, arvonimet ja menneisyyden ansiot ja jättää jäljelle vain puhtaan, paljaan läsnäolon, joka joutuu kasvotusten mykän äärettömyyden kanssa.https://www.youtube.com/watch?v=zBY7E17LAcA
ALKEN 41 MINUUTIN KOHDALLA.
Muutama lause eri paikoista ja käännösvirheet suomen kielellä.
-----------------
Psykologisesti tätä tilaa voidaan verrata tavallisen ihmisen elämän syvimmän kriisin hetkeen, jolloin kaikki, mihin hän on vuosien ajan tukeutunut, romahtaa yhtäkkiä. Totuttu elämäntapa, ura, läheiset ihmissuhteet ja terveys – kaikki nämä ulkoiset tukipilarit voivat kadota hetkessä ja jättää ihmisen yksin pelottavan tuntemattoman äärelle.
Tällaisina hetkinä ihminen kokee täydellistä eksymistä ja suunnan menettämistä, aivan kuten Mārkaṇḍeya kamppailee olemattomuuden pimeissä vesissä ja yrittää turhaan löytää edes pienen vakauden saarekkeen.
Muinaiset Purāṇat osoittavat tämän vaikuttavan ja valtavan kuvan avulla, kuinka haavoittuvaksi tietoisuutemme muuttuu silloin, kun se samaistaa itsensä täysin aineellisen maailman katoaviin kulisseihin.
Kun nämä kulissit riisutaan pois, vajoamme hyytävään pelkoon, koska huomaamme, ettemme tunne itseämme lainkaan sosiaalisten roolien ja tutun ympäristön ulkopuolella.
Näin ollen uppoutuminen pralayān vesiin ei ole meille pelkästään värikäs kuvaus kosmisesta mullistuksesta, vaan olennainen vaihe sankarin sisäisessä muodonmuutoksessa.
Kuolemattomuus, joka aluksi vaikutti korkeimmalta palkinnolta ja pelastukselta armottomasta....
Joutuessaan maailmankaikkeuden hajoamisen keskipisteeseen Mṛkaṇḍun poika joutuu etsimään uudelleen tukipistettä, mutta ei enää ulkoisista palvonnan kohteista, jotka ovat pyyhkiytyneet olemassaolosta, vaan oman henkensä syvimmistä kätköistä.
Hänen on kuljettava sietämättömän pitkä matka pimeydessä, jossa suurimmaksi koettelemukseksi muodostuu selkeän järjen säilyttäminen täydellisessä ulkoisten ärsykkeiden puutteessa. Ainoana äänenä on yksitoikkoinen aaltojen kohina, kun nuo aallot ovat nielleet kerran kukoistaneen maailmankaikkeuden. Juuri tässä alkuperäisessä tyhjyydessä, jossa tutut turvaa tuovat illuusiot ovat kadonneet, alkaa hänen todellinen ymmärryksensä absoluuttisen todellisuuden luonnosta.
Lukemattomien aikakausien ajan viisas ajelehtii kosmisen valtameren läpitunkemattomassa pimeydessä. Hänen ympärillään ei ole ainoatakaan maa-aluetta eikä pienintäkään valonlähdettä, joka voisi halkaista olemattomuuden tiheän verhon.
Mārkaṇḍeyan ainoaksi seuralaiseksi jää jättiläismäisten aaltojen korvia huumaava, lakkaamaton pauhu. Nämä valtavat vesimassat eivät ainoastaan liiku tyhjässä avaruudessa, vaan näyttävät jauhavan jopa hajonneen maailmankaikkeuden jäännökset näkymättömäksi tomuksi.
Aika ajoin rajattoman valtameren pinnalle syntyy hirvittäviä pyörteitä, jotka imevät pimeisiin syvyyksiinsä näkymättömiä kappaleita entisistä suurista maailmoista, tuhoutuneista palatseista ja pyhistä alttareista.
Tämän alkuperäisen kaaoksen keskellä nuorukainen kokee sietämätöntä fyysistä ja henkistä uupumusta. Hänen kehonsa, joka Śivan väliintulon ansiosta on saanut kuolemattomuuden lahjan, tuntee edelleen läpitunkevan kylmyyden ja rajattoman vesimassan painon.
Jokainen hetki muuttuu uuvuttavaksi kamppailuksi järjen säilyttämiseksi. Kun visuaaliset kiintopisteet ja tutut päivän ja yön vaihtelut puuttuvat kokonaan, ihmismieli alkaa vaellella omien muistojensa labyrinteissä ja menettää yhteyden todellisuuteen.
Vähitellen suuren askeetin mieli alkaa sumentua tämän vaelluksen yksitoikkoisuudesta ja loputtomuudesta. ...kuten Bhāgavata Purāṇassa, kuvataan yksityiskohtaisesti samanlaista rajatilaa, jossa muisto entisestä elämästä kiinteällä maalla ohenee ja muuttuu kaukaiseksi, epämääräiseksi uneksi.
Aika ajoin rajattoman valtameren pinnalle syntyy hirvittäviä pyörteitä, jotka imevät pimeisiin syvyyksiinsä näkymättömiä kappaleita entisistä suurista maailmoista, tuhoutuneista palatseista ja pyhistä alttareista.
Tämän alkuperäisen kaaoksen keskellä nuorukainen kokee sietämätöntä fyysistä ja henkistä uupumusta. Hänen kehonsa, joka Śivan väliintulon ansiosta on saanut kuolemattomuuden lahjan, tuntee edelleen läpitunkevan kylmyyden ja rajattoman vesimassan painon.
Jokainen hetki muuttuu uuvuttavaksi kamppailuksi järjen säilyttämiseksi. Kun visuaaliset kiintopisteet ja tutut päivän ja yön vaihtelut puuttuvat kokonaan, ihmismieli alkaa vaellella omien muistojensa labyrinteissä ja menettää yhteyden todellisuuteen.
Bhāgavata Purāṇassa, kuvataan yksityiskohtaisesti samanlaista rajatilaa, jossa muisto entisestä elämästä kiinteällä maalla ohenee ja muuttuu kaukaiseksi, epämääräiseksi uneksi.
pralayameri symboloi aineen ilmenemätöntä tilaa, joka vedalaisessa filosofiassa tunnetaan nimellä prakṛti alkuperäisessä tasapainotilassaan.
Se on alkuperäinen muodoton substanssi, johon kaikki elementit ja energiat väistämättä palaavat ennen uuden luomisen kiertokulun alkamista. - Anonyymi00442
Anonyymi00441 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=zBY7E17LAcA
ALKEN 41 MINUUTIN KOHDALLA.
Muutama lause eri paikoista ja käännösvirheet suomen kielellä.
-----------------
Psykologisesti tätä tilaa voidaan verrata tavallisen ihmisen elämän syvimmän kriisin hetkeen, jolloin kaikki, mihin hän on vuosien ajan tukeutunut, romahtaa yhtäkkiä. Totuttu elämäntapa, ura, läheiset ihmissuhteet ja terveys – kaikki nämä ulkoiset tukipilarit voivat kadota hetkessä ja jättää ihmisen yksin pelottavan tuntemattoman äärelle.
Tällaisina hetkinä ihminen kokee täydellistä eksymistä ja suunnan menettämistä, aivan kuten Mārkaṇḍeya kamppailee olemattomuuden pimeissä vesissä ja yrittää turhaan löytää edes pienen vakauden saarekkeen.
Muinaiset Purāṇat osoittavat tämän vaikuttavan ja valtavan kuvan avulla, kuinka haavoittuvaksi tietoisuutemme muuttuu silloin, kun se samaistaa itsensä täysin aineellisen maailman katoaviin kulisseihin.
Kun nämä kulissit riisutaan pois, vajoamme hyytävään pelkoon, koska huomaamme, ettemme tunne itseämme lainkaan sosiaalisten roolien ja tutun ympäristön ulkopuolella.
Näin ollen uppoutuminen pralayān vesiin ei ole meille pelkästään värikäs kuvaus kosmisesta mullistuksesta, vaan olennainen vaihe sankarin sisäisessä muodonmuutoksessa.
Kuolemattomuus, joka aluksi vaikutti korkeimmalta palkinnolta ja pelastukselta armottomasta....
Joutuessaan maailmankaikkeuden hajoamisen keskipisteeseen Mṛkaṇḍun poika joutuu etsimään uudelleen tukipistettä, mutta ei enää ulkoisista palvonnan kohteista, jotka ovat pyyhkiytyneet olemassaolosta, vaan oman henkensä syvimmistä kätköistä.
Hänen on kuljettava sietämättömän pitkä matka pimeydessä, jossa suurimmaksi koettelemukseksi muodostuu selkeän järjen säilyttäminen täydellisessä ulkoisten ärsykkeiden puutteessa. Ainoana äänenä on yksitoikkoinen aaltojen kohina, kun nuo aallot ovat nielleet kerran kukoistaneen maailmankaikkeuden. Juuri tässä alkuperäisessä tyhjyydessä, jossa tutut turvaa tuovat illuusiot ovat kadonneet, alkaa hänen todellinen ymmärryksensä absoluuttisen todellisuuden luonnosta.
Lukemattomien aikakausien ajan viisas ajelehtii kosmisen valtameren läpitunkemattomassa pimeydessä. Hänen ympärillään ei ole ainoatakaan maa-aluetta eikä pienintäkään valonlähdettä, joka voisi halkaista olemattomuuden tiheän verhon.
Mārkaṇḍeyan ainoaksi seuralaiseksi jää jättiläismäisten aaltojen korvia huumaava, lakkaamaton pauhu. Nämä valtavat vesimassat eivät ainoastaan liiku tyhjässä avaruudessa, vaan näyttävät jauhavan jopa hajonneen maailmankaikkeuden jäännökset näkymättömäksi tomuksi.
Aika ajoin rajattoman valtameren pinnalle syntyy hirvittäviä pyörteitä, jotka imevät pimeisiin syvyyksiinsä näkymättömiä kappaleita entisistä suurista maailmoista, tuhoutuneista palatseista ja pyhistä alttareista.
Tämän alkuperäisen kaaoksen keskellä nuorukainen kokee sietämätöntä fyysistä ja henkistä uupumusta. Hänen kehonsa, joka Śivan väliintulon ansiosta on saanut kuolemattomuuden lahjan, tuntee edelleen läpitunkevan kylmyyden ja rajattoman vesimassan painon.
Jokainen hetki muuttuu uuvuttavaksi kamppailuksi järjen säilyttämiseksi. Kun visuaaliset kiintopisteet ja tutut päivän ja yön vaihtelut puuttuvat kokonaan, ihmismieli alkaa vaellella omien muistojensa labyrinteissä ja menettää yhteyden todellisuuteen.
Vähitellen suuren askeetin mieli alkaa sumentua tämän vaelluksen yksitoikkoisuudesta ja loputtomuudesta. ...kuten Bhāgavata Purāṇassa, kuvataan yksityiskohtaisesti samanlaista rajatilaa, jossa muisto entisestä elämästä kiinteällä maalla ohenee ja muuttuu kaukaiseksi, epämääräiseksi uneksi.
Aika ajoin rajattoman valtameren pinnalle syntyy hirvittäviä pyörteitä, jotka imevät pimeisiin syvyyksiinsä näkymättömiä kappaleita entisistä suurista maailmoista, tuhoutuneista palatseista ja pyhistä alttareista.
Tämän alkuperäisen kaaoksen keskellä nuorukainen kokee sietämätöntä fyysistä ja henkistä uupumusta. Hänen kehonsa, joka Śivan väliintulon ansiosta on saanut kuolemattomuuden lahjan, tuntee edelleen läpitunkevan kylmyyden ja rajattoman vesimassan painon.
Jokainen hetki muuttuu uuvuttavaksi kamppailuksi järjen säilyttämiseksi. Kun visuaaliset kiintopisteet ja tutut päivän ja yön vaihtelut puuttuvat kokonaan, ihmismieli alkaa vaellella omien muistojensa labyrinteissä ja menettää yhteyden todellisuuteen.
Bhāgavata Purāṇassa, kuvataan yksityiskohtaisesti samanlaista rajatilaa, jossa muisto entisestä elämästä kiinteällä maalla ohenee ja muuttuu kaukaiseksi, epämääräiseksi uneksi.
pralayameri symboloi aineen ilmenemätöntä tilaa, joka vedalaisessa filosofiassa tunnetaan nimellä prakṛti alkuperäisessä tasapainotilassaan.
Se on alkuperäinen muodoton substanssi, johon kaikki elementit ja energiat väistämättä palaavat ennen uuden luomisen kiertokulun alkamista.Vesi toimii tässä kertomuksessa universaalina liuottimena, joka pyyhkii armottomasti pois kaikki rajat ja erot olioiden välillä. Tässä rajattomassa pimeässä valtameressä ei enää ole jakoa kuumaan ja kylmään, korkeaan ja matalaan, hyvään ja tuhoavaan.
Aineellisen luonnon kolme perustavanlaatuista guṇaa – hyvyys, intohimo ja tietämättömyys – saavuttavat täydellisen tasapainon ja lakkaavat vaikuttamasta toisiinsa.
Tämän seurauksena koko olemassaolon monimuotoisuus sulautuu yhdeksi yhtenäiseksi potentiaalisuuden massaksi.
Jotta uusi maailmankaikkeus voisi syntyä, vanha rakenne on purettava kokonaan pienimpiin osatekijöihinsä ja riisuttava aiemmista muodoistaan ja ominaispiirteistään.
Juuri tästä syystä suuren hajoamisen vedet kuvataan tutkielmissa pimeinä ja pelottavina. Niiden sisällä piilevät tulevien maailmojen siemenet, mutta menneen aikakauden tarkkailijasta ne näyttävät voittoisalta täydelliseltä olemattomuudelta.
Jotta uusi maailmankaikkeus voisi syntyä, vanha rakenne on purettava kokonaan pienimpiin osatekijöihinsä ja riisuttava aiemmista muodoistaan ja ominaispiirteistään.
Mārkaṇḍeyalle tämä uuvuttava vuosisatojen mittainen vaellus muuttuu egon eli ahaṅkāran, väärän samaistumisen tunteen, täydellisen ja lopullisen pyyhkiytymisen prosessiksi.
Menetettyään kaikki maanpäällisen olemassaolonsa tunnusmerkit hän joutuu käymään läpi äärimmäisen sisäisen irtautumisen harjoituksen, joka olisi metsässä sijaitsevan rauhallisen asuinsijan suojissa täysin mahdoton toteuttaa.
Kiinteän maan puuttuminen jalkojen alta merkitsee perustavanlaatuisen varmuuden menettämistä omasta merkityksestä ja vakaudesta.
Keskustelukumppaneiden, seuraajien ja oppilaiden puuttuminen riistää häneltä mahdollisuuden vahvistaa omaa korkeaa asemaansa viisaan opettajana.
Tässä läpitunkemattomassa pimeydessä, jäisten aaltojen pauhatessa, ei ole ketään, jolle osoittaa omaa täydellistä vanhurskauttaan. Ei ole ketään, jonka kanssa jakaa vuosituhansien aikana kertynyttä tietoa. Eikä ole ketään, jota ohjata totuuden tielle.
Ego, joka saa aina ravintonsa ulkoisista vahvistuksista, sosiaalisista suhteista ja vuorovaikutuksesta muiden elämänmuotojen kanssa, alkaa kokea todellista tiedollista ja emotionaalista nälkää. Kun se ei saa ravintoa ulkopuolelta, se alkaa vähitellen kutistua ja heikentyä sekä menettää tyrannimaisen valtansa kuolemattoman nuorukaisen mielen yli.
Näiden sietämättömien koettelemusten läpi kulkiessaan Mṛkaṇḍun poika puhdistuu tuskallisesti mutta järkähtämättä viimeisistä ja hienovaraisimmista kiintymyksistään aineelliseen ilmentymiseen.
Muinaiset kertomukset osoittavat selvästi, että todellinen henkinen vapautuminen edellyttää erillisen ja itsenäisen olemassaolon illuusion täydellistä murtumista.
Niin kauan kuin ihminen pitää kiinni omasta persoonallisuudestaan, aiemmista ansioistaan tai jopa omasta henkisestä puhtaudestaan, hän pysyy näkymättömien lankojen välityksellä tiukasti sidoksissa katoavien muotojen maailmaan.
Loputon ajelehtiminen kuohuvissa pimeissä vesissä liuottaa järjestelmällisesti, aalto aallolta, nämä sitovat langat ja jättää jäljelle vain puhtaan, paljaan tietoisuuden kipinän.
Mārkaṇḍeya saavuttaa sisäisen uupumuksen äärimmäisen pisteen, jossa jopa halu vastustaa raivoavaa kaaosta tai aktiivisesti etsiä pelastusta katoaa. Paniikin tilalle tulee syvä, kirkas alistuminen väistämättömän edessä.
Juuri tässä täydellisen nöyrtymisen hetkessä, kun oma tahto sulautuu absoluuttisen suuruuteen ja toivo on lopullisesti jättänyt uupuneen viisaan, maailmankaikkeus valmistaa hänelle täysin odottamattoman kohtaamisen, joka muuttaa ikuisesti hänen käsityksensä todellisuudesta. - Anonyymi00443
Anonyymi00442 kirjoitti:
Vesi toimii tässä kertomuksessa universaalina liuottimena, joka pyyhkii armottomasti pois kaikki rajat ja erot olioiden välillä. Tässä rajattomassa pimeässä valtameressä ei enää ole jakoa kuumaan ja kylmään, korkeaan ja matalaan, hyvään ja tuhoavaan.
Aineellisen luonnon kolme perustavanlaatuista guṇaa – hyvyys, intohimo ja tietämättömyys – saavuttavat täydellisen tasapainon ja lakkaavat vaikuttamasta toisiinsa.
Tämän seurauksena koko olemassaolon monimuotoisuus sulautuu yhdeksi yhtenäiseksi potentiaalisuuden massaksi.
Jotta uusi maailmankaikkeus voisi syntyä, vanha rakenne on purettava kokonaan pienimpiin osatekijöihinsä ja riisuttava aiemmista muodoistaan ja ominaispiirteistään.
Juuri tästä syystä suuren hajoamisen vedet kuvataan tutkielmissa pimeinä ja pelottavina. Niiden sisällä piilevät tulevien maailmojen siemenet, mutta menneen aikakauden tarkkailijasta ne näyttävät voittoisalta täydelliseltä olemattomuudelta.
Jotta uusi maailmankaikkeus voisi syntyä, vanha rakenne on purettava kokonaan pienimpiin osatekijöihinsä ja riisuttava aiemmista muodoistaan ja ominaispiirteistään.
Mārkaṇḍeyalle tämä uuvuttava vuosisatojen mittainen vaellus muuttuu egon eli ahaṅkāran, väärän samaistumisen tunteen, täydellisen ja lopullisen pyyhkiytymisen prosessiksi.
Menetettyään kaikki maanpäällisen olemassaolonsa tunnusmerkit hän joutuu käymään läpi äärimmäisen sisäisen irtautumisen harjoituksen, joka olisi metsässä sijaitsevan rauhallisen asuinsijan suojissa täysin mahdoton toteuttaa.
Kiinteän maan puuttuminen jalkojen alta merkitsee perustavanlaatuisen varmuuden menettämistä omasta merkityksestä ja vakaudesta.
Keskustelukumppaneiden, seuraajien ja oppilaiden puuttuminen riistää häneltä mahdollisuuden vahvistaa omaa korkeaa asemaansa viisaan opettajana.
Tässä läpitunkemattomassa pimeydessä, jäisten aaltojen pauhatessa, ei ole ketään, jolle osoittaa omaa täydellistä vanhurskauttaan. Ei ole ketään, jonka kanssa jakaa vuosituhansien aikana kertynyttä tietoa. Eikä ole ketään, jota ohjata totuuden tielle.
Ego, joka saa aina ravintonsa ulkoisista vahvistuksista, sosiaalisista suhteista ja vuorovaikutuksesta muiden elämänmuotojen kanssa, alkaa kokea todellista tiedollista ja emotionaalista nälkää. Kun se ei saa ravintoa ulkopuolelta, se alkaa vähitellen kutistua ja heikentyä sekä menettää tyrannimaisen valtansa kuolemattoman nuorukaisen mielen yli.
Näiden sietämättömien koettelemusten läpi kulkiessaan Mṛkaṇḍun poika puhdistuu tuskallisesti mutta järkähtämättä viimeisistä ja hienovaraisimmista kiintymyksistään aineelliseen ilmentymiseen.
Muinaiset kertomukset osoittavat selvästi, että todellinen henkinen vapautuminen edellyttää erillisen ja itsenäisen olemassaolon illuusion täydellistä murtumista.
Niin kauan kuin ihminen pitää kiinni omasta persoonallisuudestaan, aiemmista ansioistaan tai jopa omasta henkisestä puhtaudestaan, hän pysyy näkymättömien lankojen välityksellä tiukasti sidoksissa katoavien muotojen maailmaan.
Loputon ajelehtiminen kuohuvissa pimeissä vesissä liuottaa järjestelmällisesti, aalto aallolta, nämä sitovat langat ja jättää jäljelle vain puhtaan, paljaan tietoisuuden kipinän.
Mārkaṇḍeya saavuttaa sisäisen uupumuksen äärimmäisen pisteen, jossa jopa halu vastustaa raivoavaa kaaosta tai aktiivisesti etsiä pelastusta katoaa. Paniikin tilalle tulee syvä, kirkas alistuminen väistämättömän edessä.
Juuri tässä täydellisen nöyrtymisen hetkessä, kun oma tahto sulautuu absoluuttisen suuruuteen ja toivo on lopullisesti jättänyt uupuneen viisaan, maailmankaikkeus valmistaa hänelle täysin odottamattoman kohtaamisen, joka muuttaa ikuisesti hänen käsityksensä todellisuudesta.Anonyymi00441 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=zBY7E17LAcA
ALKEN 41 MINUUTIN KOHDALLA.
Muutama lause eri paikoista ja käännösvirheet suomen kielellä.
-----------------
Kun hän on sillä vaikeasti hahmotettavalla rajalla, jossa tietoisuus on lähes sammumaisillaan ja sulautumassa alkuperäisten vesien rajattomaan tyhjyyteen, Mārkaṇḍeya havaitsee yhtäkkiä jotakin, mikä on täysin vierasta ympäröivälle pimeydelle.
Pralayān jäisten aaltojen korvia huumaavan pauhun läpi, aaltojen jauhaessa menneen aikakauden jäännöksiä, tunkeutuu pehmeä ja tasainen hohde.
Se ei muistuta salaman terävää välähdystä eikä auringon polttavaa kuumuutta, johon viisas on tottunut tuhansien maanpäällisten vaellusvuosiensa aikana. Tämä valo säteilee selittämätöntä rauhaa ja lämpöä kuin pieni majakka, jonka tuntematon voima on sytyttänyt keskelle täysin kuollutta ja vihamielistä avaruutta.
Loputtoman vaelluksen uuvuttamana ja kaiken pelastumisen toivon menettäneenä nuorukainen kokoaa viimeiset fyysiset ja henkiset voimansa ja alkaa suunnata kohti tätä salaperäistä valonlähdettä.
Jokainen käsien veto tuntuu hänestä suunnattoman raskaalta. Jäinen vesi jäykistää liikkeet. Mutta edessä häämöttävä hohtava kiintopiste herättää hänen hiipuvassa mielessään kauan sitten unohtuneen uteliaisuuden kipinän.
Raivokkaiden, raskaiden ja tiheiden kosmisen valtameren aaltojen vastusta uhmaten hän lähestyy vähitellen valon keskusta ja pysähtyy kykenemättä uskomaan silmiään.
Hirvittävän aallon harjalla – sellaisen aallon, joka voisi helposti murskata korkeimmat vuoristot ja pyyhkäistä kokonaisen maailmankaikkeuden tomuksi – keinuu rauhallisesti yksinäinen banyanpuun lehti.
Muinaisessa vedalaisessa perinteessä tämä mahtava kasvi, joka tunnetaan nimellä Nyagrodha, on aina symboloinut korkeinta kestävyyttä ja järkkymätöntä tukipistettä.
Valo kaaoksen pimeydessä – banyanpuun pelastava lehti ja maailmankaikkeuden arvoitus
Tavallisessa maallisessa maailmassa banyanpuu voi kasvaa tuhansia vuosia. Se kasvattaa pitkiä ilmajuuria, jotka ulottuvat maahan ja muuttuvat uusiksi paksuiksi rungoiksi muodostaen yhdestä ainoasta siemenestä kokonaisen läpipääsemättömän metsän.
Mutta täällä, täydellisen olemattomuuden keskellä, tuoreen smaragdinvihreän lehden ilmestyminen näyttää mahdottomalta paradoksilta, joka rikkoo kaikki logiikan lait.
Tuhovoimaiset luonnonvoimat eivät vaikuta siihen lainkaan. Raskaat jäiset vesipisarat vierivät helposti alas sen kiiltävältä pinnalta jättämättä siihen pienintäkään jälkeä.
Lisäksi lehdestä leviää hienovarainen, tuskin havaittava kukkivan lootuksen tuoksu, joka ihmeellisellä tavalla peittää alleen pralayameren kaikkialla vallitsevan raskaan kosteuden ja hajoamisen hajun.
Väsyneelle vaeltajalle suurin järkytys ei kuitenkaan ole tämä kelluva kasvi, joka uhmaa raivoavaa kaaosta.
Ohuella vihreällä lehdellä, täysin alttiina raivoaville hirmumyrskyille, makaa kaikessa rauhassa uskomattoman kaunis vauva.
Hänen sileä ihonsa hohtaa syvän tummana sävynä, joka muistuttaa raskaan ukkospilven väriä, mutta samalla hänen kehonsa itse toimii juuri sen pehmeän ja lämmittävän hohteen lähteenä, joka alun perin kiinnitti viisaan huomion.
Lapsi ei osoita pienintäkään huolestuneisuutta ympärillään tapahtuvasta valtavasta kosmisesta mullistuksesta.
Hänen kasvoillaan leikkii kevyt, täysin huoleton hymy, ja hänen suuret silmänsä, joiden muoto muistuttaa lootuksen terälehtiä, säteilevät puhdasta iloa.
Vauvan pulleat kädet ojentuvat huolettomasti jalkoja kohti. Hän tarttuu pienillä sormillaan oikeaan jalkateräänsä ja nostaa sen kasvojensa eteen imien mielihyvin isovarvastaan.
Näky poikkeaa niin täydellisesti tavallisesta kuvasta hajoavasta maailmankaikkeudesta, että Mārkaṇḍeya unohtaa hetkeksi oman uupumuksensa ja jää vain leijumaan vesimassaan tuijottaen hämmästyneenä tätä ihmettä.
Pyhissä teksteissä kuvataan yksityiskohtaisesti syvää sisäistä hämmennystä, joka tuolla hetkellä valtasi suuren askeetin. Hänen mielessään vilisee joukko luonnollisia ja loogisia kysymyksiä, joihin hän ei kykene löytämään vastausta. - Anonyymi00444
Anonyymi00443 kirjoitti:
Anonyymi00441 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=zBY7E17LAcA
ALKEN 41 MINUUTIN KOHDALLA.
Muutama lause eri paikoista ja käännösvirheet suomen kielellä.
-----------------
Kun hän on sillä vaikeasti hahmotettavalla rajalla, jossa tietoisuus on lähes sammumaisillaan ja sulautumassa alkuperäisten vesien rajattomaan tyhjyyteen, Mārkaṇḍeya havaitsee yhtäkkiä jotakin, mikä on täysin vierasta ympäröivälle pimeydelle.
Pralayān jäisten aaltojen korvia huumaavan pauhun läpi, aaltojen jauhaessa menneen aikakauden jäännöksiä, tunkeutuu pehmeä ja tasainen hohde.
Se ei muistuta salaman terävää välähdystä eikä auringon polttavaa kuumuutta, johon viisas on tottunut tuhansien maanpäällisten vaellusvuosiensa aikana. Tämä valo säteilee selittämätöntä rauhaa ja lämpöä kuin pieni majakka, jonka tuntematon voima on sytyttänyt keskelle täysin kuollutta ja vihamielistä avaruutta.
Loputtoman vaelluksen uuvuttamana ja kaiken pelastumisen toivon menettäneenä nuorukainen kokoaa viimeiset fyysiset ja henkiset voimansa ja alkaa suunnata kohti tätä salaperäistä valonlähdettä.
Jokainen käsien veto tuntuu hänestä suunnattoman raskaalta. Jäinen vesi jäykistää liikkeet. Mutta edessä häämöttävä hohtava kiintopiste herättää hänen hiipuvassa mielessään kauan sitten unohtuneen uteliaisuuden kipinän.
Raivokkaiden, raskaiden ja tiheiden kosmisen valtameren aaltojen vastusta uhmaten hän lähestyy vähitellen valon keskusta ja pysähtyy kykenemättä uskomaan silmiään.
Hirvittävän aallon harjalla – sellaisen aallon, joka voisi helposti murskata korkeimmat vuoristot ja pyyhkäistä kokonaisen maailmankaikkeuden tomuksi – keinuu rauhallisesti yksinäinen banyanpuun lehti.
Muinaisessa vedalaisessa perinteessä tämä mahtava kasvi, joka tunnetaan nimellä Nyagrodha, on aina symboloinut korkeinta kestävyyttä ja järkkymätöntä tukipistettä.
Valo kaaoksen pimeydessä – banyanpuun pelastava lehti ja maailmankaikkeuden arvoitus
Tavallisessa maallisessa maailmassa banyanpuu voi kasvaa tuhansia vuosia. Se kasvattaa pitkiä ilmajuuria, jotka ulottuvat maahan ja muuttuvat uusiksi paksuiksi rungoiksi muodostaen yhdestä ainoasta siemenestä kokonaisen läpipääsemättömän metsän.
Mutta täällä, täydellisen olemattomuuden keskellä, tuoreen smaragdinvihreän lehden ilmestyminen näyttää mahdottomalta paradoksilta, joka rikkoo kaikki logiikan lait.
Tuhovoimaiset luonnonvoimat eivät vaikuta siihen lainkaan. Raskaat jäiset vesipisarat vierivät helposti alas sen kiiltävältä pinnalta jättämättä siihen pienintäkään jälkeä.
Lisäksi lehdestä leviää hienovarainen, tuskin havaittava kukkivan lootuksen tuoksu, joka ihmeellisellä tavalla peittää alleen pralayameren kaikkialla vallitsevan raskaan kosteuden ja hajoamisen hajun.
Väsyneelle vaeltajalle suurin järkytys ei kuitenkaan ole tämä kelluva kasvi, joka uhmaa raivoavaa kaaosta.
Ohuella vihreällä lehdellä, täysin alttiina raivoaville hirmumyrskyille, makaa kaikessa rauhassa uskomattoman kaunis vauva.
Hänen sileä ihonsa hohtaa syvän tummana sävynä, joka muistuttaa raskaan ukkospilven väriä, mutta samalla hänen kehonsa itse toimii juuri sen pehmeän ja lämmittävän hohteen lähteenä, joka alun perin kiinnitti viisaan huomion.
Lapsi ei osoita pienintäkään huolestuneisuutta ympärillään tapahtuvasta valtavasta kosmisesta mullistuksesta.
Hänen kasvoillaan leikkii kevyt, täysin huoleton hymy, ja hänen suuret silmänsä, joiden muoto muistuttaa lootuksen terälehtiä, säteilevät puhdasta iloa.
Vauvan pulleat kädet ojentuvat huolettomasti jalkoja kohti. Hän tarttuu pienillä sormillaan oikeaan jalkateräänsä ja nostaa sen kasvojensa eteen imien mielihyvin isovarvastaan.
Näky poikkeaa niin täydellisesti tavallisesta kuvasta hajoavasta maailmankaikkeudesta, että Mārkaṇḍeya unohtaa hetkeksi oman uupumuksensa ja jää vain leijumaan vesimassaan tuijottaen hämmästyneenä tätä ihmettä.
Pyhissä teksteissä kuvataan yksityiskohtaisesti syvää sisäistä hämmennystä, joka tuolla hetkellä valtasi suuren askeetin. Hänen mielessään vilisee joukko luonnollisia ja loogisia kysymyksiä, joihin hän ei kykene löytämään vastausta.Kuinka tämä hauras ja täysin puolustuskyvytön lapsi voi selviytyä siellä, missä kaikkein mahtavimmat jumalat ovat kadonneet jäljettömiin? Omin silmin olen nähnyt, kuinka deva-jumaluuksien loistavat taivaalliset asuinsijat muuttuivat tomuksi ja mahtavien asurojen valloittamattomat kiviset linnoitukset hajosivat.
Yksikään aineellinen muoto, kuinka täydellinen tahansa, ei ole kyennyt vastustamaan suuren hajoamisen armotonta voimaa.
Kuinka tämä vauva voi maata täällä kuin viihtyisässä kehdossa ja jättää täysin huomiotta koko kosmisen tuhon?
On esitetty kiinnostava ajatus, että juuri tässä hetkessä Mārkaṇḍeya kohtaa kaikkien aiempien vakaumustensa täydellisen käänteiskohdan. Hän oli koko pitkän elämänsä ajan tukeutunut järkkymättömän tapas-harjoituksen voimaan, ankaraan kuriin ja mielen taipumattomaan hallintaan uskoen, että vain mahdollisimman luja henkinen rakenne voisi vastustaa ajan kulkua.
Nyt hänen edessään on pieni olento, jonka murtumaton voima piilee täydellisessä pehmeydessä, lapsenomaisessa haavoittuvuudessa ja täydellisessä rentoudessa.
Tämä hämmästyttävä visuaalinen vastakohta raivoavan makrokosmoksen ja rauhallisen mikrokosmoksen välillä on yksi intialaisiin tutkielmiin tallennetuista kauneimmista ja filosofisesti syvällisimmistä kuvista.
Toisaalta näemme pralayān pauhaavan kaaoksen, armottoman kosmisen entropian, joka järjestelmällisesti pyyhkii pois kaikki aineellisten saavutusten, muotojen ja sivilisaatioiden jäljet.
Toisaalta näemme pralayān pauhaavan kaaoksen, armottoman kosmisen entropian, joka järjestelmällisesti pyyhkii pois kaikki aineellisten saavutusten, muotojen ja sivilisaatioiden jäljet. - Anonyymi00445
Anonyymi00444 kirjoitti:
Kuinka tämä hauras ja täysin puolustuskyvytön lapsi voi selviytyä siellä, missä kaikkein mahtavimmat jumalat ovat kadonneet jäljettömiin? Omin silmin olen nähnyt, kuinka deva-jumaluuksien loistavat taivaalliset asuinsijat muuttuivat tomuksi ja mahtavien asurojen valloittamattomat kiviset linnoitukset hajosivat.
Yksikään aineellinen muoto, kuinka täydellinen tahansa, ei ole kyennyt vastustamaan suuren hajoamisen armotonta voimaa.
Kuinka tämä vauva voi maata täällä kuin viihtyisässä kehdossa ja jättää täysin huomiotta koko kosmisen tuhon?
On esitetty kiinnostava ajatus, että juuri tässä hetkessä Mārkaṇḍeya kohtaa kaikkien aiempien vakaumustensa täydellisen käänteiskohdan. Hän oli koko pitkän elämänsä ajan tukeutunut järkkymättömän tapas-harjoituksen voimaan, ankaraan kuriin ja mielen taipumattomaan hallintaan uskoen, että vain mahdollisimman luja henkinen rakenne voisi vastustaa ajan kulkua.
Nyt hänen edessään on pieni olento, jonka murtumaton voima piilee täydellisessä pehmeydessä, lapsenomaisessa haavoittuvuudessa ja täydellisessä rentoudessa.
Tämä hämmästyttävä visuaalinen vastakohta raivoavan makrokosmoksen ja rauhallisen mikrokosmoksen välillä on yksi intialaisiin tutkielmiin tallennetuista kauneimmista ja filosofisesti syvällisimmistä kuvista.
Toisaalta näemme pralayān pauhaavan kaaoksen, armottoman kosmisen entropian, joka järjestelmällisesti pyyhkii pois kaikki aineellisten saavutusten, muotojen ja sivilisaatioiden jäljet.
Toisaalta näemme pralayān pauhaavan kaaoksen, armottoman kosmisen entropian, joka järjestelmällisesti pyyhkii pois kaikki aineellisten saavutusten, muotojen ja sivilisaatioiden jäljet.Toisaalta tämän raivoavan luonnonvoimien myllerryksen keskellä lepää rauhallinen ja iloinen vauva, joka ilmentää täysin toisenlaista, korkeampaa olemassaolon järjestystä.
Hauras banyanpuun lehti, joka ei uppoa tummiin jäisiin vesiin, toimii tässä kertomuksessa alkuperäisen henkisen perustan kiistattomana symbolina.
Kirjoitukset kertovat, että tämä perustavanlaatuinen pohja pysyy täysin koskemattomana silloinkin, kun koko fyysinen maailmankaikkeus lakkaa luonnollisen kiertokulkunsa mukaisesti olemasta.
Muotoja voidaan luoda, kehittää, muuttaa ja hajottaa, ja kaikki tämä tapahtuu syklisyyden tarkkojen lakien mukaisesti. Mutta se alkuperäinen substanssi, josta ne ammentavat sisäisen elinvoimansa, ei ole lainkaan hajoamisen alainen.
Katsellessaan hymyilevää lasta, joka lämmittää tasaisella valollaan kuollutta ja pelottavaa tyhjyyttä, loputtomasti uupunut viisas alkaa intuitiivisesti tavoittaa erään tärkeän totuuden.
Hän ymmärtää, ettei todellinen turvallisuus perustu korkeiden ja tuhoutumattomien muurien rakentamiseen eikä henkilökohtaisten ansioiden kartuttamiseen, vaan suoran yhteyden löytämiseen siihen ainoaan alkuperään, joka on olemassa kaukana tuttujen avaruuden ja ajan koordinaattien tuolla puolen.
Hän ymmärtää, ettei todellinen turvallisuus perustu korkeiden ja tuhoutumattomien muurien rakentamiseen eikä henkilökohtaisten ansioiden kartuttamiseen, vaan suoran yhteyden löytämiseen siihen ainoaan alkuperään, joka on olemassa kaukana tuttujen avaruuden ja ajan koordinaattien tuolla puolen.
Kun suuri askeetti, unohtaen kokonaan pralayān jäiset pauhaavat aallot, joita hän jo tuntee, tuijottaa lumoutuneena hymyilevää vauvaa, tapahtuu jotakin täysin käsittämätöntä.
Lapsi pitää edelleen rauhallisesti kiinni oikeasta jalkaterästään ja vetää hitaasti syvään henkeä.
Tämä näennäisen yksinkertainen ja luonnollinen fysiologinen prosessi synnyttää yhtäkkiä vastustamattoman kosmisen virtauksen. Vauvan hengityksestä tulee kaiken kattava vetovoima, alkuperäisen energian valtava pyörre, jota ei ole mahdollista vastustaa.
Mārkaṇḍeya, jolla on valtava henkinen paino ja joka on kerännyt miljoonien vuosien vaelluksen aikana suunnattoman sisäisen voiman, joutuu tämän virtauksen vietäväksi yhtä kevyesti kuin höyhen.
Alkuperäisen valtameren vedet väistyvät, ja viisas tempautuu vastustamattomasti suoraan jumalallisen lapsen hieman avautuneeseen suuhun.
Jumalallisen hengityksen sisällä – miksi tuhon jälkeen syntyy aina uusi maailma
Muinaiset Purāṇat eivät kuvaa tätä hetkeä pelottavana nielemisenä tai katoamisena jättiläismäisen olennon sisuksiin, vaan pikemminkin pehmeänä, liukuvana siirtymisenä todellisuuksien äärimmäisen ohuen rajan läpi.
Askeetti ei tunne fyysistä kipua eikä sisäistä vastarintaa. Hänen tietoisuutensa vain rekisteröi nopean siirtymisen ulkoisesta kylmästä tilasta täysin toisenlaiseen, ulkopuolisilta silmiltä kätkettyyn ulottuvuuteen.
Sisälle päästyään nuorukainen valmistautuu vaistomaisesti läpitunkemattomaan pimeyteen, jonka hänen järkensä mukaan pitäisi vallita suljetussa fysiologisessa tilassa. - Anonyymi00446
Anonyymi00445 kirjoitti:
Toisaalta tämän raivoavan luonnonvoimien myllerryksen keskellä lepää rauhallinen ja iloinen vauva, joka ilmentää täysin toisenlaista, korkeampaa olemassaolon järjestystä.
Hauras banyanpuun lehti, joka ei uppoa tummiin jäisiin vesiin, toimii tässä kertomuksessa alkuperäisen henkisen perustan kiistattomana symbolina.
Kirjoitukset kertovat, että tämä perustavanlaatuinen pohja pysyy täysin koskemattomana silloinkin, kun koko fyysinen maailmankaikkeus lakkaa luonnollisen kiertokulkunsa mukaisesti olemasta.
Muotoja voidaan luoda, kehittää, muuttaa ja hajottaa, ja kaikki tämä tapahtuu syklisyyden tarkkojen lakien mukaisesti. Mutta se alkuperäinen substanssi, josta ne ammentavat sisäisen elinvoimansa, ei ole lainkaan hajoamisen alainen.
Katsellessaan hymyilevää lasta, joka lämmittää tasaisella valollaan kuollutta ja pelottavaa tyhjyyttä, loputtomasti uupunut viisas alkaa intuitiivisesti tavoittaa erään tärkeän totuuden.
Hän ymmärtää, ettei todellinen turvallisuus perustu korkeiden ja tuhoutumattomien muurien rakentamiseen eikä henkilökohtaisten ansioiden kartuttamiseen, vaan suoran yhteyden löytämiseen siihen ainoaan alkuperään, joka on olemassa kaukana tuttujen avaruuden ja ajan koordinaattien tuolla puolen.
Hän ymmärtää, ettei todellinen turvallisuus perustu korkeiden ja tuhoutumattomien muurien rakentamiseen eikä henkilökohtaisten ansioiden kartuttamiseen, vaan suoran yhteyden löytämiseen siihen ainoaan alkuperään, joka on olemassa kaukana tuttujen avaruuden ja ajan koordinaattien tuolla puolen.
Kun suuri askeetti, unohtaen kokonaan pralayān jäiset pauhaavat aallot, joita hän jo tuntee, tuijottaa lumoutuneena hymyilevää vauvaa, tapahtuu jotakin täysin käsittämätöntä.
Lapsi pitää edelleen rauhallisesti kiinni oikeasta jalkaterästään ja vetää hitaasti syvään henkeä.
Tämä näennäisen yksinkertainen ja luonnollinen fysiologinen prosessi synnyttää yhtäkkiä vastustamattoman kosmisen virtauksen. Vauvan hengityksestä tulee kaiken kattava vetovoima, alkuperäisen energian valtava pyörre, jota ei ole mahdollista vastustaa.
Mārkaṇḍeya, jolla on valtava henkinen paino ja joka on kerännyt miljoonien vuosien vaelluksen aikana suunnattoman sisäisen voiman, joutuu tämän virtauksen vietäväksi yhtä kevyesti kuin höyhen.
Alkuperäisen valtameren vedet väistyvät, ja viisas tempautuu vastustamattomasti suoraan jumalallisen lapsen hieman avautuneeseen suuhun.
Jumalallisen hengityksen sisällä – miksi tuhon jälkeen syntyy aina uusi maailma
Muinaiset Purāṇat eivät kuvaa tätä hetkeä pelottavana nielemisenä tai katoamisena jättiläismäisen olennon sisuksiin, vaan pikemminkin pehmeänä, liukuvana siirtymisenä todellisuuksien äärimmäisen ohuen rajan läpi.
Askeetti ei tunne fyysistä kipua eikä sisäistä vastarintaa. Hänen tietoisuutensa vain rekisteröi nopean siirtymisen ulkoisesta kylmästä tilasta täysin toisenlaiseen, ulkopuolisilta silmiltä kätkettyyn ulottuvuuteen.
Sisälle päästyään nuorukainen valmistautuu vaistomaisesti läpitunkemattomaan pimeyteen, jonka hänen järkensä mukaan pitäisi vallita suljetussa fysiologisessa tilassa.Mutta avatessaan silmänsä hän pysähtyy syvän järkytyksen vallassa kykenemättä uskomaan aistejaan.
Odotetun pimeyden sijaan hänen eteensä avautuu rajaton, loistava maailmankaikkeus, joka kylpee pehmeässä, tasaisessa ja lämmittävässä valossa.
Hänen yläpuolellaan levittäytyy täydellinen, kristallinkirkas taivaankansi, joka on täynnä tuttuja tähtikuvioita. Kauempana kirkas aurinko lipuu majesteettisesti taivaalla ja lahjoittaa säteitään kukoistaville maille.
Teksteissä mainitaan, ettei tämän sisäisen tilan mittakaava ollut lainkaan pienempi kuin sen valtavan makrokosmoksen, jonka pimeät hajoamisen vedet olivat hetkeä aiemmin armottomasti pyyhkineet olemattomiin.
Mārkaṇḍeya näkee edessään korkeat, lumihuippuiset vuoristot, tiheät smaragdinvihreät metsät, runsasvetiset mutkittelevat joet ja rauhalliset, tyynet valtameret.
Mikään täällä ei muistuta tuhoisaa kaaosta, joka edelleen raivoaa ulkopuolella, vauvan kehon toisella puolella.
Laskeutuessaan hitaasti tämän sisäisen maan pinnalle viisas alkaa hämmästyneenä tunnistaa tuttujen mantereiden, pyhien vuorten ja muinaisten valtakuntien ääriviivoja.
...
...
...
...
... - Anonyymi00447
Anonyymi00446 kirjoitti:
Mutta avatessaan silmänsä hän pysähtyy syvän järkytyksen vallassa kykenemättä uskomaan aistejaan.
Odotetun pimeyden sijaan hänen eteensä avautuu rajaton, loistava maailmankaikkeus, joka kylpee pehmeässä, tasaisessa ja lämmittävässä valossa.
Hänen yläpuolellaan levittäytyy täydellinen, kristallinkirkas taivaankansi, joka on täynnä tuttuja tähtikuvioita. Kauempana kirkas aurinko lipuu majesteettisesti taivaalla ja lahjoittaa säteitään kukoistaville maille.
Teksteissä mainitaan, ettei tämän sisäisen tilan mittakaava ollut lainkaan pienempi kuin sen valtavan makrokosmoksen, jonka pimeät hajoamisen vedet olivat hetkeä aiemmin armottomasti pyyhkineet olemattomiin.
Mārkaṇḍeya näkee edessään korkeat, lumihuippuiset vuoristot, tiheät smaragdinvihreät metsät, runsasvetiset mutkittelevat joet ja rauhalliset, tyynet valtameret.
Mikään täällä ei muistuta tuhoisaa kaaosta, joka edelleen raivoaa ulkopuolella, vauvan kehon toisella puolella.
Laskeutuessaan hitaasti tämän sisäisen maan pinnalle viisas alkaa hämmästyneenä tunnistaa tuttujen mantereiden, pyhien vuorten ja muinaisten valtakuntien ääriviivoja.
...
...
...
...
...Kosmisen yön aikana aineellinen maailma ei tuhoudu jäljettömiin eikä lopullisesti. Se ei katoa absoluuttiseen olemattomuuteen, kuten maailmanlaajuisen mullistuksen edessä seisovasta kauhistuneesta ulkopuolisesta tarkkailijasta saattaa näyttää.
Järkyttyneen Mārkaṇḍeyan silmien edessä avautuvat tapahtumat osoittavat selvästi erään kaikkein tärkeimmistä periaatteista.
Kosmisen yön aikana aineellinen maailma ei tuhoudu jäljettömiin eikä lopullisesti. Se ei katoa absoluuttiseen olemattomuuteen, kuten maailmanlaajuisen mullistuksen edessä seisovasta kauhistuneesta ulkopuolisesta tarkkailijasta saattaa näyttää.
Päinvastoin koko luomakunnan uskomaton monimuotoisuus vetäytyy kokoon kuin valtava, muinaisilla symboleilla kirjoitettu käärö, joka huolellisesti asetetaan korkeimman olennon sisään. Jumalallinen tietoisuus toimii täydellisenä säilytyspaikkana, absoluuttisena arkkina, joka varjelee jokaisen pienimmänkin yksityiskohdan, jokaisen luolan, jokaisen fysiikan lain ja jokaisen ihmiskohtalon suuren hajoamisen tuhoavalta voimalta. Tällainen maailmankaikkeuden filosofinen rakenne muuttaa kokonaan käsityksen aikakauden lopusta. - Anonyymi00448
Anonyymi00447 kirjoitti:
Kosmisen yön aikana aineellinen maailma ei tuhoudu jäljettömiin eikä lopullisesti. Se ei katoa absoluuttiseen olemattomuuteen, kuten maailmanlaajuisen mullistuksen edessä seisovasta kauhistuneesta ulkopuolisesta tarkkailijasta saattaa näyttää.
Järkyttyneen Mārkaṇḍeyan silmien edessä avautuvat tapahtumat osoittavat selvästi erään kaikkein tärkeimmistä periaatteista.
Kosmisen yön aikana aineellinen maailma ei tuhoudu jäljettömiin eikä lopullisesti. Se ei katoa absoluuttiseen olemattomuuteen, kuten maailmanlaajuisen mullistuksen edessä seisovasta kauhistuneesta ulkopuolisesta tarkkailijasta saattaa näyttää.
Päinvastoin koko luomakunnan uskomaton monimuotoisuus vetäytyy kokoon kuin valtava, muinaisilla symboleilla kirjoitettu käärö, joka huolellisesti asetetaan korkeimman olennon sisään. Jumalallinen tietoisuus toimii täydellisenä säilytyspaikkana, absoluuttisena arkkina, joka varjelee jokaisen pienimmänkin yksityiskohdan, jokaisen luolan, jokaisen fysiikan lain ja jokaisen ihmiskohtalon suuren hajoamisen tuhoavalta voimalta. Tällainen maailmankaikkeuden filosofinen rakenne muuttaa kokonaan käsityksen aikakauden lopusta.Jumalallinen tietoisuus toimii täydellisenä säilytyspaikkana, absoluuttisena arkkina, joka varjelee jokaisen pienimmänkin yksityiskohdan, jokaisen luolan, jokaisen fysiikan lain ja jokaisen ihmiskohtalon suuren hajoamisen tuhoavalta voimalta.
Tällainen maailmankaikkeuden filosofinen rakenne muuttaa kokonaan käsityksen aikakauden lopusta. - Anonyymi00449
Anonyymi00448 kirjoitti:
Jumalallinen tietoisuus toimii täydellisenä säilytyspaikkana, absoluuttisena arkkina, joka varjelee jokaisen pienimmänkin yksityiskohdan, jokaisen luolan, jokaisen fysiikan lain ja jokaisen ihmiskohtalon suuren hajoamisen tuhoavalta voimalta.
Tällainen maailmankaikkeuden filosofinen rakenne muuttaa kokonaan käsityksen aikakauden lopusta.Pyhät tutkielmat välittävät tämän kertomuksen kautta monimutkaisen ajatuksen siitä, että kaikki aineellisten muotojen, äänien, ajatusten ja ilmiöiden ääretön moninaisuus on vain yhden jakamattoman tietoisuuden sisäinen sisältö.
Tämä korkein periaate varjelee huolellisesti elämän hienovaraisia siemeniä ja säilyttää maailmankaikkeuden matriisin täydellisen koskemattomana siihen asti, kunnes luomakunnan seuraavan aamunkoiton aika koittaa.
Kosmoksen ulkoisesti pelottava hajoaminen osoittautuu vain välttämättömäksi tekniseksi prosessiksi tilan puhdistamiseksi ja energioiden uudistamiseksi. Samalla maailman todellinen olemus, sen informaatio- ja henkinen koodi, säilyy täydellisessä turvassa, ikuisesti kätkeytyneenä vihreällä banyanpuun lehdellä keskellä raivoavaa tyhjyyttä makaavan pienen lapsen rauhallisen ja tasaisen hengityksen taakse.
Tämä korkein periaate varjelee huolellisesti elämän hienovaraisia siemeniä ja säilyttää maailmankaikkeuden matriisin täydellisen koskemattomana siihen asti, kunnes luomakunnan seuraavan aamunkoiton aika koittaa. - Anonyymi00450
Anonyymi00449 kirjoitti:
Pyhät tutkielmat välittävät tämän kertomuksen kautta monimutkaisen ajatuksen siitä, että kaikki aineellisten muotojen, äänien, ajatusten ja ilmiöiden ääretön moninaisuus on vain yhden jakamattoman tietoisuuden sisäinen sisältö.
Tämä korkein periaate varjelee huolellisesti elämän hienovaraisia siemeniä ja säilyttää maailmankaikkeuden matriisin täydellisen koskemattomana siihen asti, kunnes luomakunnan seuraavan aamunkoiton aika koittaa.
Kosmoksen ulkoisesti pelottava hajoaminen osoittautuu vain välttämättömäksi tekniseksi prosessiksi tilan puhdistamiseksi ja energioiden uudistamiseksi. Samalla maailman todellinen olemus, sen informaatio- ja henkinen koodi, säilyy täydellisessä turvassa, ikuisesti kätkeytyneenä vihreällä banyanpuun lehdellä keskellä raivoavaa tyhjyyttä makaavan pienen lapsen rauhallisen ja tasaisen hengityksen taakse.
Tämä korkein periaate varjelee huolellisesti elämän hienovaraisia siemeniä ja säilyttää maailmankaikkeuden matriisin täydellisen koskemattomana siihen asti, kunnes luomakunnan seuraavan aamunkoiton aika koittaa.Päästyään jumalallisen kehon sisään ja ymmärrettyään, että hänen edessään avautuu täysin koskematon maailmankaikkeus, Mārkaṇḍeya aloittaa pitkän matkansa näiden sisäisten maailmojen halki.
Muinaiset tekstit kuvaavat yksityiskohtaisesti, kuinka ikuinen vaeltaja käyttää kokonaisia vuosisatoja tutkiessaan tilaa, joka aluksi näyttää rajoittuvan vain lapsen fysiologiseen kehoon. Viisas kulkee hitaasti kukkivien laaksojen halki, nousee ikuisen lumen peittämille korkeimmille vuorijonoille ja purjehtii tyynien valtamerien yli yrittäen vilpittömästi saavuttaa tämän uskomattoman maailmankaikkeuden ... - Anonyymi00451
Anonyymi00450 kirjoitti:
Päästyään jumalallisen kehon sisään ja ymmärrettyään, että hänen edessään avautuu täysin koskematon maailmankaikkeus, Mārkaṇḍeya aloittaa pitkän matkansa näiden sisäisten maailmojen halki.
Muinaiset tekstit kuvaavat yksityiskohtaisesti, kuinka ikuinen vaeltaja käyttää kokonaisia vuosisatoja tutkiessaan tilaa, joka aluksi näyttää rajoittuvan vain lapsen fysiologiseen kehoon. Viisas kulkee hitaasti kukkivien laaksojen halki, nousee ikuisen lumen peittämille korkeimmille vuorijonoille ja purjehtii tyynien valtamerien yli yrittäen vilpittömästi saavuttaa tämän uskomattoman maailmankaikkeuden ...Suuri harha (Māyā): kuinka mielemme saa meidät uskomaan ongelmiemme todellisuuteen
Mārkaṇḍeya alkaa pitää tätä sisäistä maailmaa ei enää pelastavana turvapaikkana vaan ainoana absoluuttisena todellisuutena. Hän tottuu jälleen päivän ja yön ennustettavaan vaihteluun, auringonsäteiden lämpöön ihollaan ja luonnonlakien järkkymättömyyteen. Tapahtumien miellyttävä vakaus tuudittaa hitaasti mutta varmasti hänen valppautensa uneen. Unohtaessaan ainutlaatuisen asemansa maailmankaikkeuden tuhon kokeneena ikuisena tarkkailijana hän kiintyy jälleen muotoihin, ääniin ja kuviin ja uppoutuu syvälle hienovaraiseen harhaan. - Anonyymi00452
Anonyymi00451 kirjoitti:
Suuri harha (Māyā): kuinka mielemme saa meidät uskomaan ongelmiemme todellisuuteen
Mārkaṇḍeya alkaa pitää tätä sisäistä maailmaa ei enää pelastavana turvapaikkana vaan ainoana absoluuttisena todellisuutena. Hän tottuu jälleen päivän ja yön ennustettavaan vaihteluun, auringonsäteiden lämpöön ihollaan ja luonnonlakien järkkymättömyyteen. Tapahtumien miellyttävä vakaus tuudittaa hitaasti mutta varmasti hänen valppautensa uneen. Unohtaessaan ainutlaatuisen asemansa maailmankaikkeuden tuhon kokeneena ikuisena tarkkailijana hän kiintyy jälleen muotoihin, ääniin ja kuviin ja uppoutuu syvälle hienovaraiseen harhaan....
...
...
Lapsi, joka koko tämän ajan on levännyt rauhallisesti vihreällä banyanpuun lehdellä alkuperäisen kaaoksen keskellä, hengittää rauhallisesti, luonnollisesti ja tasaisesti ulos. Jumalallisen ilman valtava virtaus tempaisee Mārkaṇḍeyan mukaansa, eikä hänelle jää pienintäkään mahdollisuutta vastustaa tai edes ymmärtää tapahtunutta. Vakaan ja kestävän maailman illuusio hajoaa silmänräpäyksessä lukemattomiksi sirpaleiksi. Askeetti sinkoutuu uskomattomalla nopeudella lämpimästä ja loistavasta tilasta takaisin Kosmisen valtameren kylmään, läpitunkemattomaan pimeyteen. Siirtymä on äärimmäisen tuskallinen ja raju. Viisas putoaa voimalla jäisiin, raivoaviin pralayan aaltoihin, jälleen alkukantaisten hirmumyrskyjen jylinän tainnuttamana ja olemattomuuden rajattoman, pelottavan tyhjyyden musertamana. - Anonyymi00453
Anonyymi00452 kirjoitti:
...
...
...
Lapsi, joka koko tämän ajan on levännyt rauhallisesti vihreällä banyanpuun lehdellä alkuperäisen kaaoksen keskellä, hengittää rauhallisesti, luonnollisesti ja tasaisesti ulos. Jumalallisen ilman valtava virtaus tempaisee Mārkaṇḍeyan mukaansa, eikä hänelle jää pienintäkään mahdollisuutta vastustaa tai edes ymmärtää tapahtunutta. Vakaan ja kestävän maailman illuusio hajoaa silmänräpäyksessä lukemattomiksi sirpaleiksi. Askeetti sinkoutuu uskomattomalla nopeudella lämpimästä ja loistavasta tilasta takaisin Kosmisen valtameren kylmään, läpitunkemattomaan pimeyteen. Siirtymä on äärimmäisen tuskallinen ja raju. Viisas putoaa voimalla jäisiin, raivoaviin pralayan aaltoihin, jälleen alkukantaisten hirmumyrskyjen jylinän tainnuttamana ja olemattomuuden rajattoman, pelottavan tyhjyyden musertamana.Sylkien suustaan vettä, yrittäen pysyä pinnalla ja selviytyä rajuimmasta paniikkikohtauksesta, järkyttynyt vaeltaja avaa vaivoin silmänsä. Räpäytettyään silmiään hän näkee jälleen edessään saman hennon vihreän lehden ja saman kauniin lapsen, joka jatkaa rauhallista hymyilyään, imee varvastaan ja katselee aalloissa kamppailevaa ihmistä. Tutkijat tulkitsevat tämän kuvan syvälliseksi filosofiseksi opetukseksi ihmisen kokemuksen subjektiivisuudesta ja kaikkien aineellisten tukirakenteiden äärimmäisestä hauraudesta. Mārkaṇḍeyan kokemus osoittaa havainnollisesti, että käsityksemme todellisuudesta, kokemuksemme ajan kulumisesta ja tietoisuutemme tilasta riippuvat täysin siitä kapeasta asiayhteydestä, johon tietoisuus sillä hetkellä sijoittuu. Vuosisadat vaeltamista jumalallisessa kehossa osoittautuivat vain lyhyeksi hetkeksi korkeimman olennon sisään- ja uloshengityksen välillä.
Harhan sisällä me rakennamme ahkerasti monimutkaisia käsitteellisiä järjestelmiä, suunnittelemme kaukaista tulevaisuutta ja uskomme vilpittömästi kanssamme tapahtuvien asioiden ehdottomaan tärkeyteen huomaamatta lainkaan ympärillemme rakennettujen seinien ehdollista luonnetta. Vaeltelemme omien mentaalisten rakennelmiemme sisällä ja pidämme niitä kiistattomana totuutena. Vasta jokin äkillinen ulkoinen tapahtuma, tuo symbolinen jumalallinen uloshengitys, voi tempaista meidät pois miellyttävän unen tilasta ja palauttaa meidät todelliseen asemaamme. Tämä pelottava mutta välttämätön heräämisprosessi riistää armottomasti illuusiot ja paljastaa yksinkertaisen totuuden. Kaikki maailmat, sivilisaatiot ja aikakaudet ovat olemassa täsmälleen niin kauan kuin sen olennon hengitys kestää, joka avaa tämän kosmisen leikin.
Kamppaillessaan loputtoman pralayan valtameren jäisissä, kylmyydestä polttavissa aalloissa Mārkaṇḍeya vetää vaivoin henkeä. Hänen eläimellinen paniikkinsa, jonka aiheutti äkillinen sinkoutuminen miellyttävästä illuusiosta takaisin alkuperäiseen kaaokseen, alkaa vähitellen väistyä. Sen tilalle tulee täysin toisenlainen, syvä ja läpitunkevan kunnioituksen tunne. Askeetti tuijottaa herkeämättä lasta, joka makaa edelleen mukavasti hennolla vihreällä banyanpuun lehdellä, joka keinuu hieman jättiläismäisten, raivoavien aaltojen harjalla. Lapsi laskee hitaasti sen jalan, jolla hän juuri äsken leikki, ja kohdistaa uupuneeseen vaeltajaan kirkkaan, pohjattoman katseensa. Näissä silmissä ei näy lapsenomaista naiiviutta eikä pelkoa raivoavan luonnonvoiman edessä. Niissä näkyvät vain täydellinen rauha ja tuhansien menneiden sekä vielä tulevien aikakausien viisaus.
Seuraavassa hetkessä kosmisen hirmumyrskyn korviahuumaavan jyrinän läpi kantautuu ääni. Se ei kuulu ulkopuolelta eikä peitä alleen tuulen kohinaa, vaan tuntuu syntyvän suoraan viisaan tietoisuuden keskellä ja värähtelevän lempeästi hänen väsyneen olemuksensa jokaisessa hiukkasessa. Tästä äänestä puuttuvat tutut inhimilliset sävyt. Se kuulostaa tasaiselta, majesteettiselta ja kaiken kattavalta, itse avaruuden kaltaiselta. Lapsi päättää viimein rikkoa pitkän hiljaisuutensa paljastaakseen järkyttyneelle ihmiselle hänen edessään avautuneen todellisuuden todellisen rakenteen. - Anonyymi00454
Anonyymi00453 kirjoitti:
Sylkien suustaan vettä, yrittäen pysyä pinnalla ja selviytyä rajuimmasta paniikkikohtauksesta, järkyttynyt vaeltaja avaa vaivoin silmänsä. Räpäytettyään silmiään hän näkee jälleen edessään saman hennon vihreän lehden ja saman kauniin lapsen, joka jatkaa rauhallista hymyilyään, imee varvastaan ja katselee aalloissa kamppailevaa ihmistä. Tutkijat tulkitsevat tämän kuvan syvälliseksi filosofiseksi opetukseksi ihmisen kokemuksen subjektiivisuudesta ja kaikkien aineellisten tukirakenteiden äärimmäisestä hauraudesta. Mārkaṇḍeyan kokemus osoittaa havainnollisesti, että käsityksemme todellisuudesta, kokemuksemme ajan kulumisesta ja tietoisuutemme tilasta riippuvat täysin siitä kapeasta asiayhteydestä, johon tietoisuus sillä hetkellä sijoittuu. Vuosisadat vaeltamista jumalallisessa kehossa osoittautuivat vain lyhyeksi hetkeksi korkeimman olennon sisään- ja uloshengityksen välillä.
Harhan sisällä me rakennamme ahkerasti monimutkaisia käsitteellisiä järjestelmiä, suunnittelemme kaukaista tulevaisuutta ja uskomme vilpittömästi kanssamme tapahtuvien asioiden ehdottomaan tärkeyteen huomaamatta lainkaan ympärillemme rakennettujen seinien ehdollista luonnetta. Vaeltelemme omien mentaalisten rakennelmiemme sisällä ja pidämme niitä kiistattomana totuutena. Vasta jokin äkillinen ulkoinen tapahtuma, tuo symbolinen jumalallinen uloshengitys, voi tempaista meidät pois miellyttävän unen tilasta ja palauttaa meidät todelliseen asemaamme. Tämä pelottava mutta välttämätön heräämisprosessi riistää armottomasti illuusiot ja paljastaa yksinkertaisen totuuden. Kaikki maailmat, sivilisaatiot ja aikakaudet ovat olemassa täsmälleen niin kauan kuin sen olennon hengitys kestää, joka avaa tämän kosmisen leikin.
Kamppaillessaan loputtoman pralayan valtameren jäisissä, kylmyydestä polttavissa aalloissa Mārkaṇḍeya vetää vaivoin henkeä. Hänen eläimellinen paniikkinsa, jonka aiheutti äkillinen sinkoutuminen miellyttävästä illuusiosta takaisin alkuperäiseen kaaokseen, alkaa vähitellen väistyä. Sen tilalle tulee täysin toisenlainen, syvä ja läpitunkevan kunnioituksen tunne. Askeetti tuijottaa herkeämättä lasta, joka makaa edelleen mukavasti hennolla vihreällä banyanpuun lehdellä, joka keinuu hieman jättiläismäisten, raivoavien aaltojen harjalla. Lapsi laskee hitaasti sen jalan, jolla hän juuri äsken leikki, ja kohdistaa uupuneeseen vaeltajaan kirkkaan, pohjattoman katseensa. Näissä silmissä ei näy lapsenomaista naiiviutta eikä pelkoa raivoavan luonnonvoiman edessä. Niissä näkyvät vain täydellinen rauha ja tuhansien menneiden sekä vielä tulevien aikakausien viisaus.
Seuraavassa hetkessä kosmisen hirmumyrskyn korviahuumaavan jyrinän läpi kantautuu ääni. Se ei kuulu ulkopuolelta eikä peitä alleen tuulen kohinaa, vaan tuntuu syntyvän suoraan viisaan tietoisuuden keskellä ja värähtelevän lempeästi hänen väsyneen olemuksensa jokaisessa hiukkasessa. Tästä äänestä puuttuvat tutut inhimilliset sävyt. Se kuulostaa tasaiselta, majesteettiselta ja kaiken kattavalta, itse avaruuden kaltaiselta. Lapsi päättää viimein rikkoa pitkän hiljaisuutensa paljastaakseen järkyttyneelle ihmiselle hänen edessään avautuneen todellisuuden todellisen rakenteen....
...
Nārāyaṇan ilmoitus: kuolemattomuuden todellinen luonne ja vapautuminen pelosta
Tässä majesteettisessa vuoropuhelussa, jonka muinaiset pyhät kirjoitukset ovat huolellisesti säilyttäneet meille, jumalallinen lapsi paljastaa todellisen olemuksensa, korkeimman Nārāyaṇan, alkuperäisen lähteen, josta kaikki oleva saa alkunsa.
”Älä pelkää näitä pimeitä vesiä, oi jalo viisas”, Nārāyaṇa sanoo. ”Sillä minä olen kaikkien maailmankaikkeuksien luoja, ylläpitäjä ja lopullinen tuhoaja. Pohjaton valtameri, jossa yrität parhaillasi pysyä pinnalla, on vain oma ilmentymätön kehoni. Se on alkuperäinen aineellinen energia, joka on palannut absoluuttisen tasapainon ja rauhan tilaan pitkien aktiivisuuden syklien jälkeen. Ja ne rajattomat maailmat, kukoistavat mantereet, loistavat tähdet ja kaupungit, joita olet niin uutterasti tutkinut sisälläni pitkien vuosisatojen ajan, eivät ole muuta kuin minun leikkini.” - Anonyymi00455
Anonyymi00454 kirjoitti:
...
...
Nārāyaṇan ilmoitus: kuolemattomuuden todellinen luonne ja vapautuminen pelosta
Tässä majesteettisessa vuoropuhelussa, jonka muinaiset pyhät kirjoitukset ovat huolellisesti säilyttäneet meille, jumalallinen lapsi paljastaa todellisen olemuksensa, korkeimman Nārāyaṇan, alkuperäisen lähteen, josta kaikki oleva saa alkunsa.
”Älä pelkää näitä pimeitä vesiä, oi jalo viisas”, Nārāyaṇa sanoo. ”Sillä minä olen kaikkien maailmankaikkeuksien luoja, ylläpitäjä ja lopullinen tuhoaja. Pohjaton valtameri, jossa yrität parhaillasi pysyä pinnalla, on vain oma ilmentymätön kehoni. Se on alkuperäinen aineellinen energia, joka on palannut absoluuttisen tasapainon ja rauhan tilaan pitkien aktiivisuuden syklien jälkeen. Ja ne rajattomat maailmat, kukoistavat mantereet, loistavat tähdet ja kaupungit, joita olet niin uutterasti tutkinut sisälläni pitkien vuosisatojen ajan, eivät ole muuta kuin minun leikkini.”Nārāyaṇa selittää askeetille yksityiskohtaisesti, että kaikki lukemattomat elämänmuodot, luonnon elementit ja jopa itse fysiikan lait syntyvät ja sulautuvat takaisin olemattomiin yksinomaan hänen tahtonsa mukaisesti ja tottelevat nöyrästi hänen kosmisen hengityksensä rytmiä. Suuren yön aikana kaikki sielut, jotka ovat väsyneet loputtomaan jälleensyntymien ketjuun, löytävät levon hänen olemuksensa sisällä ja odottavat hetkeä, jolloin uusi uloshengitys jälleen käynnistää luomisen mekanismin. Jokainen aikakausi, jokainen suuri luomisen ja hajoamisen kierto, kaikki tämä avautuu hänen rajattoman mielensä valtavalla näyttämöllä.
- Anonyymi00456
Anonyymi00455 kirjoitti:
Nārāyaṇa selittää askeetille yksityiskohtaisesti, että kaikki lukemattomat elämänmuodot, luonnon elementit ja jopa itse fysiikan lait syntyvät ja sulautuvat takaisin olemattomiin yksinomaan hänen tahtonsa mukaisesti ja tottelevat nöyrästi hänen kosmisen hengityksensä rytmiä. Suuren yön aikana kaikki sielut, jotka ovat väsyneet loputtomaan jälleensyntymien ketjuun, löytävät levon hänen olemuksensa sisällä ja odottavat hetkeä, jolloin uusi uloshengitys jälleen käynnistää luomisen mekanismin. Jokainen aikakausi, jokainen suuri luomisen ja hajoamisen kierto, kaikki tämä avautuu hänen rajattoman mielensä valtavalla näyttämöllä.
Jokainen aikakausi, jokainen suuri luomisen ja hajoamisen kierto, kaikki tämä avautuu hänen rajattoman mielensä valtavalla näyttämöllä.
Juuri tässä hetkessä Mārkaṇḍeya tuntuu fyysisesti kokevan, kuinka vuosisatojen vaellusten, epäilysten ja menetysten sietämätön paino putoaa ikuisesti hänen harteiltaan. Nārāyaṇa antaa hänelle korkeimman tiedon todellisuuden olemuksesta ja poistaa hänen silmiltään viimeisenkin tietämättömyyden verhon. Kyse ei ole vain monimutkaisen filosofisen tiedon muodollisesta välittämisestä tai oppien toistamisesta, vaan absoluuttisen totuuden suorasta ja elävästä vuodatuksesta pitkien askeesien puhdistamaan mieleen.
Nuoren miehen levoton mieli, joka tähän hetkeen saakka oli epätoivoisesti takertunut tuttuihin käsityksiin tilasta, ajasta ja omasta yksilöllisyydestään, saavuttaa järkkymättömän rauhan. Korkein tarjoaa omistautuneelle seuraajalleen ikuisen ja rikkoutumattoman turvapaikan, jatkuvan yhteyden tilan alkuperäiseen lähteeseen, jossa ei enää ole olemattomuuden hyytävää pelkoa eikä tyhjyyteen katoavien vuosituhansien painostavaa laskemista.
Viisas ymmärtää selvästi, että hento vihreä banyanpuun lehti, joka ei lainkaan vajoa hajoamisen raivoavan kaaoksen keskellä, toimii näkyvänä symbolina juuri tästä alkuperäisestä henkisestä tuesta. Tämä tuki on aina etsivän tietoisuuden saavutettavissa, vaikka koko totuttu aineellinen kosmos muuttuisi tomuksi. Suuren pyhimyksen henkinen matka saavuttaa tässä merkityksellisen ja tunteikkaan huipentumansa.
Kertomuksemme aiemmissa vaiheissa tarkastelimme yksityiskohtaisesti, kuinka Mārkaṇḍeya sai Śivalta ainutlaatuisen lahjan, jonka ansiosta hän vältti elämänsä ennenaikaisen päättymisen ja jäi ikuisesti kuusitoistavuotiaaksi nuorukaiseksi. Kuten jo tiedämme, tästä ruumiillisesta kuolemattomuudesta muodostui hänelle ajan myötä raskas taakka. Hän joutui todistamaan sivilisaatioiden vähittäistä tuhoutumista ja moraalin rappeutumista ja kohtasi lopulta pelottavalla Pralayan aikakaudella sietämättömän kosmisen yksinäisyyden. - Anonyymi00457
Anonyymi00456 kirjoitti:
Jokainen aikakausi, jokainen suuri luomisen ja hajoamisen kierto, kaikki tämä avautuu hänen rajattoman mielensä valtavalla näyttämöllä.
Juuri tässä hetkessä Mārkaṇḍeya tuntuu fyysisesti kokevan, kuinka vuosisatojen vaellusten, epäilysten ja menetysten sietämätön paino putoaa ikuisesti hänen harteiltaan. Nārāyaṇa antaa hänelle korkeimman tiedon todellisuuden olemuksesta ja poistaa hänen silmiltään viimeisenkin tietämättömyyden verhon. Kyse ei ole vain monimutkaisen filosofisen tiedon muodollisesta välittämisestä tai oppien toistamisesta, vaan absoluuttisen totuuden suorasta ja elävästä vuodatuksesta pitkien askeesien puhdistamaan mieleen.
Nuoren miehen levoton mieli, joka tähän hetkeen saakka oli epätoivoisesti takertunut tuttuihin käsityksiin tilasta, ajasta ja omasta yksilöllisyydestään, saavuttaa järkkymättömän rauhan. Korkein tarjoaa omistautuneelle seuraajalleen ikuisen ja rikkoutumattoman turvapaikan, jatkuvan yhteyden tilan alkuperäiseen lähteeseen, jossa ei enää ole olemattomuuden hyytävää pelkoa eikä tyhjyyteen katoavien vuosituhansien painostavaa laskemista.
Viisas ymmärtää selvästi, että hento vihreä banyanpuun lehti, joka ei lainkaan vajoa hajoamisen raivoavan kaaoksen keskellä, toimii näkyvänä symbolina juuri tästä alkuperäisestä henkisestä tuesta. Tämä tuki on aina etsivän tietoisuuden saavutettavissa, vaikka koko totuttu aineellinen kosmos muuttuisi tomuksi. Suuren pyhimyksen henkinen matka saavuttaa tässä merkityksellisen ja tunteikkaan huipentumansa.
Kertomuksemme aiemmissa vaiheissa tarkastelimme yksityiskohtaisesti, kuinka Mārkaṇḍeya sai Śivalta ainutlaatuisen lahjan, jonka ansiosta hän vältti elämänsä ennenaikaisen päättymisen ja jäi ikuisesti kuusitoistavuotiaaksi nuorukaiseksi. Kuten jo tiedämme, tästä ruumiillisesta kuolemattomuudesta muodostui hänelle ajan myötä raskas taakka. Hän joutui todistamaan sivilisaatioiden vähittäistä tuhoutumista ja moraalin rappeutumista ja kohtasi lopulta pelottavalla Pralayan aikakaudella sietämättömän kosmisen yksinäisyyden.Kuten jo tiedämme, tästä ruumiillisesta kuolemattomuudesta muodostui hänelle ajan myötä raskas taakka. Hän joutui todistamaan sivilisaatioiden vähittäistä tuhoutumista ja moraalin rappeutumista ja kohtasi lopulta pelottavalla Pralayan aikakaudella sietämättömän kosmisen yksinäisyyden.
...
Tekstien mukaan todellinen kuolemattomuus ei tarkoita biologisen tai hienoaineellisen kehon toiminnan loputonta jatkumista muuttuvassa muotojen maailmassa. Se saavutetaan ainoastaan erottamattomalla sulautumisella Absoluuttiin, joka on kaikkien ajallisten syklien ja karmallisten rajoitusten tuolla puolen.
Kun ihminen ymmärtää tämän suuren kosmisen leikin järkkymättömät säännöt, hänen tietoisuutensa vapautuu ikuisesti lamauttavasta olemassaolon hajoamisen kauhusta. Katoamisen pelko saa aina ravintonsa tiukasta kiintymyksestämme ajallisiin muotoihin, egoomme, kertyneisiin elämänkokemuksiimme ja yhteiskunnalliseen asemaamme. Mutta kun Mārkaṇḍeya oivaltaa täydellisen ykseytensä sen korkeimman periaatteen kanssa, joka tämän leikin luo, ylläpitää ja vetää kokoon, kuvitteellinen raja ulkoisen kaaoksen ja sisäisen rauhan välillä pyyhkiytyy lopullisesti pois. - Anonyymi00458
Anonyymi00457 kirjoitti:
Kuten jo tiedämme, tästä ruumiillisesta kuolemattomuudesta muodostui hänelle ajan myötä raskas taakka. Hän joutui todistamaan sivilisaatioiden vähittäistä tuhoutumista ja moraalin rappeutumista ja kohtasi lopulta pelottavalla Pralayan aikakaudella sietämättömän kosmisen yksinäisyyden.
...
Tekstien mukaan todellinen kuolemattomuus ei tarkoita biologisen tai hienoaineellisen kehon toiminnan loputonta jatkumista muuttuvassa muotojen maailmassa. Se saavutetaan ainoastaan erottamattomalla sulautumisella Absoluuttiin, joka on kaikkien ajallisten syklien ja karmallisten rajoitusten tuolla puolen.
Kun ihminen ymmärtää tämän suuren kosmisen leikin järkkymättömät säännöt, hänen tietoisuutensa vapautuu ikuisesti lamauttavasta olemassaolon hajoamisen kauhusta. Katoamisen pelko saa aina ravintonsa tiukasta kiintymyksestämme ajallisiin muotoihin, egoomme, kertyneisiin elämänkokemuksiimme ja yhteiskunnalliseen asemaamme. Mutta kun Mārkaṇḍeya oivaltaa täydellisen ykseytensä sen korkeimman periaatteen kanssa, joka tämän leikin luo, ylläpitää ja vetää kokoon, kuvitteellinen raja ulkoisen kaaoksen ja sisäisen rauhan välillä pyyhkiytyy lopullisesti pois.Jättiläismäiset tuhon aallot eivät enää pelota häntä. Muutoksen kylmä tuuli ei saa häntä värisemään, sillä hän tietää ehdottoman varmasti, että jokaisen, jopa kaikkein pimeimmän auringonlaskun jälkeen seuraa väistämättä uusi luomisen aamunkoitto ja jokaisen syvän hajoamisen sisäänhengityksen jälkeen uusi luomisen uloshengitys. Ikuiseen periaatteeseen lujasti juurtunut mieli muuttuu täysin saavuttamattomaksi aineellisen luonnon tuhoaville voimille. Tässä hetkessä entinen pelokas vaeltaja muuttuu pienestä, valtameressä eksyneestä hiekanjyvästä tietoiseksi osalliseksi suureen jumalalliseen prosessiin ja löytää todellisen, tuhoutumattoman kotinsa.
- Anonyymi00459
Anonyymi00458 kirjoitti:
Jättiläismäiset tuhon aallot eivät enää pelota häntä. Muutoksen kylmä tuuli ei saa häntä värisemään, sillä hän tietää ehdottoman varmasti, että jokaisen, jopa kaikkein pimeimmän auringonlaskun jälkeen seuraa väistämättä uusi luomisen aamunkoitto ja jokaisen syvän hajoamisen sisäänhengityksen jälkeen uusi luomisen uloshengitys. Ikuiseen periaatteeseen lujasti juurtunut mieli muuttuu täysin saavuttamattomaksi aineellisen luonnon tuhoaville voimille. Tässä hetkessä entinen pelokas vaeltaja muuttuu pienestä, valtameressä eksyneestä hiekanjyvästä tietoiseksi osalliseksi suureen jumalalliseen prosessiin ja löytää todellisen, tuhoutumattoman kotinsa.
Tässä hetkessä entinen pelokas vaeltaja muuttuu pienestä, valtameressä eksyneestä hiekanjyvästä tietoiseksi osalliseksi suureen jumalalliseen prosessiin ja löytää todellisen, tuhoutumattoman kotinsa.
Mārkaṇḍeyan tarina ei ole meille vain muinainen kertomus, vaan syvällinen tutkielma kaikkein vanhimman inhimillisen pelon voittamisesta, väistämättömän lopun pelosta. Poika, jonka päivät oli tarkoin laskettu, onnistui murtamaan ennalta määräytymisen verkon ei aseiden tai ovelien juonien avulla, vaan keskittymällä täydellisesti ja järkähtämättömästi korkeimpaan periaatteeseen. Hänen pitkä matkansa tuomitusta nuorukaisesta yksinäiseksi vaeltajaksi kosmisen hajoamisen raivoaviin vesiin osoittaa havainnollisesti, että kaikki aineelliset muodot, olivatpa ne kuinka kestäviä ja järkkymättömiä tahansa, joutuvat ennemmin tai myöhemmin tuhoutumaan.
Mārkaṇḍeyan tarina ei ole meille vain muinainen kertomus, vaan syvällinen tutkielma kaikkein vanhimman inhimillisen pelon voittamisesta, väistämättömän lopun pelosta. Poika, jonka päivät oli tarkoin laskettu, onnistui murtamaan ennalta määräytymisen verkon ei aseiden tai ovelien juonien avulla, vaan keskittymällä täydellisesti ja järkähtämättömästi korkeimpaan periaatteeseen. Hänen pitkä matkansa tuomitusta nuorukaisesta yksinäiseksi vaeltajaksi kosmisen hajoamisen raivoaviin vesiin osoittaa havainnollisesti, että kaikki aineelliset muodot, olivatpa ne kuinka kestäviä ja järkkymättömiä tahansa, joutuvat ennemmin tai myöhemmin tuhoutumaan. - Anonyymi00460
Anonyymi00459 kirjoitti:
Tässä hetkessä entinen pelokas vaeltaja muuttuu pienestä, valtameressä eksyneestä hiekanjyvästä tietoiseksi osalliseksi suureen jumalalliseen prosessiin ja löytää todellisen, tuhoutumattoman kotinsa.
Mārkaṇḍeyan tarina ei ole meille vain muinainen kertomus, vaan syvällinen tutkielma kaikkein vanhimman inhimillisen pelon voittamisesta, väistämättömän lopun pelosta. Poika, jonka päivät oli tarkoin laskettu, onnistui murtamaan ennalta määräytymisen verkon ei aseiden tai ovelien juonien avulla, vaan keskittymällä täydellisesti ja järkähtämättömästi korkeimpaan periaatteeseen. Hänen pitkä matkansa tuomitusta nuorukaisesta yksinäiseksi vaeltajaksi kosmisen hajoamisen raivoaviin vesiin osoittaa havainnollisesti, että kaikki aineelliset muodot, olivatpa ne kuinka kestäviä ja järkkymättömiä tahansa, joutuvat ennemmin tai myöhemmin tuhoutumaan.
Mārkaṇḍeyan tarina ei ole meille vain muinainen kertomus, vaan syvällinen tutkielma kaikkein vanhimman inhimillisen pelon voittamisesta, väistämättömän lopun pelosta. Poika, jonka päivät oli tarkoin laskettu, onnistui murtamaan ennalta määräytymisen verkon ei aseiden tai ovelien juonien avulla, vaan keskittymällä täydellisesti ja järkähtämättömästi korkeimpaan periaatteeseen. Hänen pitkä matkansa tuomitusta nuorukaisesta yksinäiseksi vaeltajaksi kosmisen hajoamisen raivoaviin vesiin osoittaa havainnollisesti, että kaikki aineelliset muodot, olivatpa ne kuinka kestäviä ja järkkymättömiä tahansa, joutuvat ennemmin tai myöhemmin tuhoutumaan.kaiken tämän jatkuvasti muuttuvan aikakausien, kukoistuksen ja rappion suurenmoisen näyttämön takana on aina rauhallinen ja etäinen tarkkailija, kuin seesteinen lapsi banyanpuun lehdellä. Koettuaan sietämättömän yksinäisyyden ja menetettyään kaikki tutut tukipilarit viisas ymmärsi omakohtaisesti eron hauraan kuoren ja tuhoutumattoman olemuksen välillä. Kuten pyhän Upaniṣadin säkeissä sanotaan: se ei synny eikä katoa. Kun se ei ole kerran syntynyt, se ei myöskään lakkaa koskaan olemasta. Syntymätön, ikuinen, pysyvä ja ikiaikainen se ei tuhoudu, kun keho tuhoutuu.
- Anonyymi00461
Anonyymi00460 kirjoitti:
kaiken tämän jatkuvasti muuttuvan aikakausien, kukoistuksen ja rappion suurenmoisen näyttämön takana on aina rauhallinen ja etäinen tarkkailija, kuin seesteinen lapsi banyanpuun lehdellä. Koettuaan sietämättömän yksinäisyyden ja menetettyään kaikki tutut tukipilarit viisas ymmärsi omakohtaisesti eron hauraan kuoren ja tuhoutumattoman olemuksen välillä. Kuten pyhän Upaniṣadin säkeissä sanotaan: se ei synny eikä katoa. Kun se ei ole kerran syntynyt, se ei myöskään lakkaa koskaan olemasta. Syntymätön, ikuinen, pysyvä ja ikiaikainen se ei tuhoudu, kun keho tuhoutuu.
Sukeltaessaan Māyān monikerroksiseen ja monimutkaiseen harhaan ja noustessaan siitä jälleen alkuperäisen kaaoksen kylmiin vesiin Mārkaṇḍeya saavutti erityisen mielentilan, jossa aika itse menetti musertavan valtansa. Maailmankaikkeuden loputtomat luomisen ja hajoamisen syklit, jotka olivat aiemmin pelottaneet häntä, näyttäytyivät hänelle nyt täysin toisessa valossa: ne olivat vain kevyttä väreilyä ikuisen tietoisuuden valtameren sileällä pinnalla.
Yhteenveto: kuinka saavuttaa sisäinen rauha ja lakata pelkäämästä väistämätöntä loppua
Entisestä pelokkaasta pojasta, joka kerran epätoivoisesti takertui pyhään kiveen odottaessaan oikeuden palvelijoita, oli tullut maailmankaikkeuden todellinen todistaja, joka oli saavuttanut absoluuttisen rauhan kaikkien rajoitusten tuolla puolen.
Tähän päättyy tämänpäiväinen tarinamme. Kiitos, että vietitte tämän ajan kanssani sukeltaen muinaisten kirjoitusten salaisuuksiin. - Anonyymi00462
Anonyymi00461 kirjoitti:
Sukeltaessaan Māyān monikerroksiseen ja monimutkaiseen harhaan ja noustessaan siitä jälleen alkuperäisen kaaoksen kylmiin vesiin Mārkaṇḍeya saavutti erityisen mielentilan, jossa aika itse menetti musertavan valtansa. Maailmankaikkeuden loputtomat luomisen ja hajoamisen syklit, jotka olivat aiemmin pelottaneet häntä, näyttäytyivät hänelle nyt täysin toisessa valossa: ne olivat vain kevyttä väreilyä ikuisen tietoisuuden valtameren sileällä pinnalla.
Yhteenveto: kuinka saavuttaa sisäinen rauha ja lakata pelkäämästä väistämätöntä loppua
Entisestä pelokkaasta pojasta, joka kerran epätoivoisesti takertui pyhään kiveen odottaessaan oikeuden palvelijoita, oli tullut maailmankaikkeuden todellinen todistaja, joka oli saavuttanut absoluuttisen rauhan kaikkien rajoitusten tuolla puolen.
Tähän päättyy tämänpäiväinen tarinamme. Kiitos, että vietitte tämän ajan kanssani sukeltaen muinaisten kirjoitusten salaisuuksiin.Mārkaṇḍeyan oma tarina taas liittyy vahvasti Śivaan
Myös Nārāyaṇan näkeminen kosmisen tuhon aikana kuuluu Mārkaṇḍeyan kuuluisaan kertomukseen. Tässä yhteydessä Mārkaṇḍeya näkee koko maailmankaikkeuden häviämisen ja saa mystisen näyn jumalallisesta todellisuudesta. - Anonyymi00463
Anonyymi00462 kirjoitti:
Mārkaṇḍeyan oma tarina taas liittyy vahvasti Śivaan
Myös Nārāyaṇan näkeminen kosmisen tuhon aikana kuuluu Mārkaṇḍeyan kuuluisaan kertomukseen. Tässä yhteydessä Mārkaṇḍeya näkee koko maailmankaikkeuden häviämisen ja saa mystisen näyn jumalallisesta todellisuudesta.Nārāyaṇa on Viṣṇu, eikä heitä käsitellä kahtena eri jumalana.
Esimerkiksi Mārkaṇḍeyan kosmisen tuhon näyssä Nārāyaṇa voidaan ymmärtää Viṣṇun/Nārāyaṇan jumalallisena, kosmisena muotona. - Anonyymi00464
Anonyymi00463 kirjoitti:
Nārāyaṇa on Viṣṇu, eikä heitä käsitellä kahtena eri jumalana.
Esimerkiksi Mārkaṇḍeyan kosmisen tuhon näyssä Nārāyaṇa voidaan ymmärtää Viṣṇun/Nārāyaṇan jumalallisena, kosmisena muotona.Nārāyaṇa - Viṣṇu Kṛṣṇa - ei tarkoita kolmea eri jumalaa, vaan saman jumalallisen todellisuuden eri ilmenemismuotoja.
- Anonyymi00465
Anonyymi00464 kirjoitti:
Nārāyaṇa - Viṣṇu Kṛṣṇa - ei tarkoita kolmea eri jumalaa, vaan saman jumalallisen todellisuuden eri ilmenemismuotoja.
https://i.pinimg.com/736x/31/db/bf/31dbbf50ec31c278bd36fe5ad692cccb.jpg
Mārkaṇḍeyan oma tarina taas liittyy vahvasti Śivaan
Se ei kirjaimellisesti tarkoita ”kuolematonta” siinä mielessä, että olento olisi ehdottomasti ikuisesti olemassa. Sanskritin cira tarkoittaa pitkää aikaa ja jīvin elävää/eläjää. Suomen kuolematon on siis ennen kaikkea perinteinen ja asiayhteyteen perustuva käännös. - Anonyymi00466
Anonyymi00465 kirjoitti:
https://i.pinimg.com/736x/31/db/bf/31dbbf50ec31c278bd36fe5ad692cccb.jpg
Mārkaṇḍeyan oma tarina taas liittyy vahvasti Śivaan
Se ei kirjaimellisesti tarkoita ”kuolematonta” siinä mielessä, että olento olisi ehdottomasti ikuisesti olemassa. Sanskritin cira tarkoittaa pitkää aikaa ja jīvin elävää/eläjää. Suomen kuolematon on siis ennen kaikkea perinteinen ja asiayhteyteen perustuva käännös.Mārkaṇḍeya Purāṇassa hänen yhteytensä maailmankaikkeuden tuhoutumiseen ja Nārāyaṇan näkemiseen on keskeinen teema.
Mārkaṇḍeya esiintyy joissakin aṣṭa-cirañjīvinien luetteloissa. - Anonyymi00467
Anonyymi00466 kirjoitti:
Mārkaṇḍeya Purāṇassa hänen yhteytensä maailmankaikkeuden tuhoutumiseen ja Nārāyaṇan näkemiseen on keskeinen teema.
Mārkaṇḍeya esiintyy joissakin aṣṭa-cirañjīvinien luetteloissa.Mārkaṇḍeya Purāṇa – yksi kahdeksastatoista pää-Purāṇasta. Se on viisaiden Jaiminin ja Mārkaṇḍeyan välinen keskustelu.
Purāṇan nimi juontuu muinaisen tietäjän Mārkaṇḍeyan nimestä, hän säilyi ikuisesti nuorena. Suuressa osassa Mahābhārataa hän esiintyy kertojana. Mārkaṇḍeya Purāṇa on yksi koko purāṇakirjallisuuden tärkeimmistä, kiinnostavimmista teoksista.
Mārkaṇḍeya Purāṇa on yksi koko purāṇakirjallisuuden tärkeimmistä, kiinnostavimmista teoksista.
Vanhimpina voidaan pitää niitä jaksoja, joissa kertojana toimii Mārkaṇḍeya itse. Hänen oppilaalleen Kraustukille osoittamiensa puheiden aiheita ovat maailman luominen, maailmankaudet eli yugat, eri sukujen sukupuut sekä muut Purāṇoille tyypilliset aiheet. - Anonyymi00468
Anonyymi00467 kirjoitti:
Mārkaṇḍeya Purāṇa – yksi kahdeksastatoista pää-Purāṇasta. Se on viisaiden Jaiminin ja Mārkaṇḍeyan välinen keskustelu.
Purāṇan nimi juontuu muinaisen tietäjän Mārkaṇḍeyan nimestä, hän säilyi ikuisesti nuorena. Suuressa osassa Mahābhārataa hän esiintyy kertojana. Mārkaṇḍeya Purāṇa on yksi koko purāṇakirjallisuuden tärkeimmistä, kiinnostavimmista teoksista.
Mārkaṇḍeya Purāṇa on yksi koko purāṇakirjallisuuden tärkeimmistä, kiinnostavimmista teoksista.
Vanhimpina voidaan pitää niitä jaksoja, joissa kertojana toimii Mārkaṇḍeya itse. Hänen oppilaalleen Kraustukille osoittamiensa puheiden aiheita ovat maailman luominen, maailmankaudet eli yugat, eri sukujen sukupuut sekä muut Purāṇoille tyypilliset aiheet.Mikä on tämän Śivan suorittaman Mārkaṇḍeyan pelastamisen ja Kālan tuhoamisen tarinan opetus? Śivan palvojien mukaan se, että Śiva pelasti Mārkaṇḍeyan, merkitsee, että Śivan anugraha-śakti, armon energia, laskeutui tietäjän osaksi. Jo nuoruudessaan Mārkaṇḍeya saavutti valaistumisen ja tuli jīvanmuktaksi eli ”elinaikanaan vapautuneeksi”. Hän ei enää ollut ajan eli Kālan eikä kuoleman sitoma. Hän oli astunut syntymän ja kuoleman noidankehän ulkopuolelle.
- Anonyymi00469
Anonyymi00468 kirjoitti:
Mikä on tämän Śivan suorittaman Mārkaṇḍeyan pelastamisen ja Kālan tuhoamisen tarinan opetus? Śivan palvojien mukaan se, että Śiva pelasti Mārkaṇḍeyan, merkitsee, että Śivan anugraha-śakti, armon energia, laskeutui tietäjän osaksi. Jo nuoruudessaan Mārkaṇḍeya saavutti valaistumisen ja tuli jīvanmuktaksi eli ”elinaikanaan vapautuneeksi”. Hän ei enää ollut ajan eli Kālan eikä kuoleman sitoma. Hän oli astunut syntymän ja kuoleman noidankehän ulkopuolelle.
Puranat eivät ole Vedoja, ne ovat eri tekstikokoelmia.
Puranat kuuluvat yleensä smṛti-perinteeseen, kun taas Vedat kuuluvat śruti-perinteeseen.
Śruti - kuultu.
Smṛti - muistettu.
Puranat, Mahābhārata, Rāmāyaṇa ja dharmaśāstrat kuuluvat smṛtiin. - Anonyymi00470
Anonyymi00469 kirjoitti:
Puranat eivät ole Vedoja, ne ovat eri tekstikokoelmia.
Puranat kuuluvat yleensä smṛti-perinteeseen, kun taas Vedat kuuluvat śruti-perinteeseen.
Śruti - kuultu.
Smṛti - muistettu.
Puranat, Mahābhārata, Rāmāyaṇa ja dharmaśāstrat kuuluvat smṛtiin.Purāṇat säilyttävät tietoa aikaisemmista luomiskausista. Kun maailmankaikkeus hajoaa ja luominen alkaa uudelleen, tieto välittyy Nārāyaṇalta Brahmalle, kun taas ṛṣit kykenevät säilyttämään ja välittämään kertomuksia aikaisempien luomisten tapahtumista. Tässä mielessä Purāṇoilla on historiallinen ja täydentävä tehtävä.
Veda on alkuperäinen auktoriteetti, mutta Purāṇat auttavat ymmärtämään Vedan merkityksen.
Vedoissa esitetään monia totuuksia tiiviisti, symbolisesti tai ilman yksityiskohtaista selitystä.
Purāṇat tuovat näihin totuuksiin kertomuksen, henkilöt, tapahtumat ja käytännöllisen merkityksen. - Anonyymi00471
Anonyymi00470 kirjoitti:
Purāṇat säilyttävät tietoa aikaisemmista luomiskausista. Kun maailmankaikkeus hajoaa ja luominen alkaa uudelleen, tieto välittyy Nārāyaṇalta Brahmalle, kun taas ṛṣit kykenevät säilyttämään ja välittämään kertomuksia aikaisempien luomisten tapahtumista. Tässä mielessä Purāṇoilla on historiallinen ja täydentävä tehtävä.
Veda on alkuperäinen auktoriteetti, mutta Purāṇat auttavat ymmärtämään Vedan merkityksen.
Vedoissa esitetään monia totuuksia tiiviisti, symbolisesti tai ilman yksityiskohtaista selitystä.
Purāṇat tuovat näihin totuuksiin kertomuksen, henkilöt, tapahtumat ja käytännöllisen merkityksen.Maailmankaikkeus ei ole vain kerran luotu historiallinen tapahtuma. On luomisen, ylläpidon ja tuhoutumisen jaksoja.
Kun yksi luomiskausi päättyy, seuraava alkaa.
Siksi Purāṇien kertomukset voivat sisältää tapahtumia, jotka kuuluvat aikaisempiin kalpoihin ja aikakausiin.
Ṛṣit toimivat tässä tiedon säilyttäjinä. Heidän tehtävänsä ei ole keksiä tarinoita, vaan vastaanottaa, muistaa ja välittää śāstrallista tietoa.
Bhāgavatam on myös Purāṇa.
Mutta meille Śrīmad-Bhāgavatam ei ole vain yksi kahdeksastatoista Purāṇasta muiden joukossa.
Se on Bhāgavata-dharma. - Anonyymi00472
Anonyymi00471 kirjoitti:
Maailmankaikkeus ei ole vain kerran luotu historiallinen tapahtuma. On luomisen, ylläpidon ja tuhoutumisen jaksoja.
Kun yksi luomiskausi päättyy, seuraava alkaa.
Siksi Purāṇien kertomukset voivat sisältää tapahtumia, jotka kuuluvat aikaisempiin kalpoihin ja aikakausiin.
Ṛṣit toimivat tässä tiedon säilyttäjinä. Heidän tehtävänsä ei ole keksiä tarinoita, vaan vastaanottaa, muistaa ja välittää śāstrallista tietoa.
Bhāgavatam on myös Purāṇa.
Mutta meille Śrīmad-Bhāgavatam ei ole vain yksi kahdeksastatoista Purāṇasta muiden joukossa.
Se on Bhāgavata-dharma.Veda antaa alkuperäisen ilmoituksen. Purāṇat avaavat sen merkitystä. Bhāgavatam paljastaa tämän tiedon huipun.
Aikaisempi luomiskausi ei tarkoita vain mennyttä historiaa
Nykyisessä länsimaisessa historiakäsityksessä ajattelemme yleensä ajan suorana viivana:
menneisyys - nykyisyys - tulevaisuus.
Purāṇinen tieto käyttää toisenlaista näkökulmaa. Luomakunta käy läpi syklejä. Luominen (sṛṣṭi), ylläpito (sthiti) ja tuhoutuminen (pralaya) kuuluvat suurempaan kosmiseen rytmiin.
Kun yksi sykli päättyy, kaikki ei yksinkertaisesti “lakkaa olemasta”. Maailmankaikkeuden ilmentynyt tila vetäytyy, ja myöhemmin alkaa uusi ilmentyminen.
Tämän vuoksi kysymys kuuluu:
Mitä tapahtui ennen nykyistä luomista?
Purāṇat säilyttävät juuri tällaista tietoa.
Se tarkoittaa, että Purāṇa ei katso ihmisen historiaa vain muutaman tuhannen vuoden perspektiivistä. Sen aikaperspektiivi on kosminen. - Anonyymi00473
Anonyymi00472 kirjoitti:
Veda antaa alkuperäisen ilmoituksen. Purāṇat avaavat sen merkitystä. Bhāgavatam paljastaa tämän tiedon huipun.
Aikaisempi luomiskausi ei tarkoita vain mennyttä historiaa
Nykyisessä länsimaisessa historiakäsityksessä ajattelemme yleensä ajan suorana viivana:
menneisyys - nykyisyys - tulevaisuus.
Purāṇinen tieto käyttää toisenlaista näkökulmaa. Luomakunta käy läpi syklejä. Luominen (sṛṣṭi), ylläpito (sthiti) ja tuhoutuminen (pralaya) kuuluvat suurempaan kosmiseen rytmiin.
Kun yksi sykli päättyy, kaikki ei yksinkertaisesti “lakkaa olemasta”. Maailmankaikkeuden ilmentynyt tila vetäytyy, ja myöhemmin alkaa uusi ilmentyminen.
Tämän vuoksi kysymys kuuluu:
Mitä tapahtui ennen nykyistä luomista?
Purāṇat säilyttävät juuri tällaista tietoa.
Se tarkoittaa, että Purāṇa ei katso ihmisen historiaa vain muutaman tuhannen vuoden perspektiivistä. Sen aikaperspektiivi on kosminen.Uusi luominen ei ala täydellisestä tietämättömyydestä.
Uuden kosmisen järjestyksen alkuun kuuluu myös tiedon uudelleen ilmeneminen.
Siksi Veda voidaan ymmärtää apauruṣeya-tietona. - Anonyymi00474
Anonyymi00473 kirjoitti:
Uusi luominen ei ala täydellisestä tietämättömyydestä.
Uuden kosmisen järjestyksen alkuun kuuluu myös tiedon uudelleen ilmeneminen.
Siksi Veda voidaan ymmärtää apauruṣeya-tietona.Historioitsija voi sanoa:
“Löysin tämän dokumentin.”
Ṛṣin tehtävä on pikemminkin:
“Olen vastaanottanut tämän tiedon ja säilytän sen oikeassa paramparāssa.”
Tämä ero on ratkaiseva.
Purāṇa ei ole vain “kirja”
Tämä on ehkä kaikkein tärkein syvennys. - Anonyymi00475
Anonyymi00474 kirjoitti:
Historioitsija voi sanoa:
“Löysin tämän dokumentin.”
Ṛṣin tehtävä on pikemminkin:
“Olen vastaanottanut tämän tiedon ja säilytän sen oikeassa paramparāssa.”
Tämä ero on ratkaiseva.
Purāṇa ei ole vain “kirja”
Tämä on ehkä kaikkein tärkein syvennys.Kun Śrīdhar Mahārāja puhuu Purāṇista, meidän ei kannata ajatella vain fyysistä kirjaa.
Purāṇa on osa elävää tiedonvälityksen perinnettä.
Kirja on sen kirjallinen muoto.
Mutta tieto on suurempi kuin kirja.
Purāṇa on osa elävää tiedonvälityksen perinnettä.
Mutta tieto on suurempi kuin kirja.
Se kulkee:
Korkein - Brahmā - ṛṣit - ācāryat - śiṣya-paramparā - me.
Tästä syystä paramparā on niin tärkeä. - Anonyymi00476
Anonyymi00475 kirjoitti:
Kun Śrīdhar Mahārāja puhuu Purāṇista, meidän ei kannata ajatella vain fyysistä kirjaa.
Purāṇa on osa elävää tiedonvälityksen perinnettä.
Kirja on sen kirjallinen muoto.
Mutta tieto on suurempi kuin kirja.
Purāṇa on osa elävää tiedonvälityksen perinnettä.
Mutta tieto on suurempi kuin kirja.
Se kulkee:
Korkein - Brahmā - ṛṣit - ācāryat - śiṣya-paramparā - me.
Tästä syystä paramparā on niin tärkeä.Jos tieto olisi vain tekstiä, voisimme vain avata kirjan ja päättää itse, mitä se tarkoittaa.
Mutta asia ei ole niin yksinkertainen.
Tarvitaan oikea vastaanottokyky ja oikea tulkintaperinne.
Miksi siis “menneisyys” voi olla läsnä nykyisyydessä?
Tässä on syvin viisaus.
Meidän tavallinen käsityksemme on:
mennyt tapahtui - se on poissa - voimme vain yrittää rekonstruoida sen.
Purāṇinen aspekti on hienovaraisempi:
menneisyyden tieto voidaan säilyttää ja tuoda nykyhetkeen elävän tiedonvälityksen kautta.
Siksi Purāṇa ei ole pelkästään kertomus siitä, mitä joskus tapahtui.
Se voi olla muistamisen väline.
Sanskritin perinteessä smṛti — muistaminen — on tässä tärkeä käsite.
Sanskritin perinteessä smṛti — muistaminen — on tässä tärkeä käsite.
Ihminen ei aina tarvitse täysin uutta tietoa.
Hän tarvitsee joskus muistutuksen siitä, mikä on ikuista ja mikä on jo ilmoitettu. - Anonyymi00477
Anonyymi00476 kirjoitti:
Jos tieto olisi vain tekstiä, voisimme vain avata kirjan ja päättää itse, mitä se tarkoittaa.
Mutta asia ei ole niin yksinkertainen.
Tarvitaan oikea vastaanottokyky ja oikea tulkintaperinne.
Miksi siis “menneisyys” voi olla läsnä nykyisyydessä?
Tässä on syvin viisaus.
Meidän tavallinen käsityksemme on:
mennyt tapahtui - se on poissa - voimme vain yrittää rekonstruoida sen.
Purāṇinen aspekti on hienovaraisempi:
menneisyyden tieto voidaan säilyttää ja tuoda nykyhetkeen elävän tiedonvälityksen kautta.
Siksi Purāṇa ei ole pelkästään kertomus siitä, mitä joskus tapahtui.
Se voi olla muistamisen väline.
Sanskritin perinteessä smṛti — muistaminen — on tässä tärkeä käsite.
Sanskritin perinteessä smṛti — muistaminen — on tässä tärkeä käsite.
Ihminen ei aina tarvitse täysin uutta tietoa.
Hän tarvitsee joskus muistutuksen siitä, mikä on ikuista ja mikä on jo ilmoitettu.Ihmisen ongelma ei hänen opetuksensa valossa ole vain tiedon puute.
Meillä voi olla paljon informaatiota ja silti olla tietämättömiä.
Miksi?
Koska tieto ja oivallus eivät ole sama asia.
Purāṇa ei välttämättä lisää vain uuden faktan Vedan rinnalle.
Se voi antaa meille avaimen Vedan ymmärtämiseen.
Jopa kosmisen luomisen ensimmäinen olento, arkkitehti Brahma, tarvitsee armon kautta saatua tietoa.
Tämä tekee ihmiselle erittäin nöyrän opetuksen. - Anonyymi00478
Anonyymi00477 kirjoitti:
Ihmisen ongelma ei hänen opetuksensa valossa ole vain tiedon puute.
Meillä voi olla paljon informaatiota ja silti olla tietämättömiä.
Miksi?
Koska tieto ja oivallus eivät ole sama asia.
Purāṇa ei välttämättä lisää vain uuden faktan Vedan rinnalle.
Se voi antaa meille avaimen Vedan ymmärtämiseen.
Jopa kosmisen luomisen ensimmäinen olento, arkkitehti Brahma, tarvitsee armon kautta saatua tietoa.
Tämä tekee ihmiselle erittäin nöyrän opetuksen.Purāṇat säilyttävät ja kertovat kosmisen historian ja opetukset
me vastaanotamme tiedon paramparāssa
ja muistamme sen, mikä muuten olisi meille unohtunut.
Tässä mielessä Purāṇa ei ole vain kertomus menneisyydestä.
Se on muisti, joka yhdistää nykyisen ihmisen aikaisempaan jumalalliseen tietoon.
Ja ehkä kaikkein kaunein ajatus tässä on juuri tämä: uuden luomisen alkaessa Jumala ei jätä olentoja yksin tietämättömyyteen.
Tieto voidaan antaa uudelleen. Tämä kaikki kertoo ettäjumalallinen armo ei ole vain maailman luomista — se on myös tiedon palauttamista sielulle.
Purāṇat eivät ole vain kertomuksia menneistä maailmoista, aikakausista, planeetoista, universumeista, tapahtumista ja muinaisista ṛṣiistä. Niiden syvempi tehtävä on säilyttää se henkinen muisti, jonka sielu aineellisessa olemassaolossa unohtaa. Tieto kulkee paramparān kautta — Nārāyaṇalta Brahmalle, Brahmalta ṛṣi- ja ācārya-perinteeseen ja sieltä meille — niin, ettei uuden luomisen tai uuden sukupolven tarvitse alkaa täydellisestä tietämättömyydestä. Tässä mielessä Purāṇa ei ole vain menneisyyden historiaa, vaan elävää muistamista: se tuo nykyhetkeen tiedon, joka on peräisin ajattomasta todellisuudesta. Kun ihminen kuulee śāstraa oikean paramparān kautta, hän ei ainoastaan opi jotakin uutta, vaan alkaa muistaa sitä, mikä hänen olemuksessaan on jo. Siksi jumalallinen armo ei merkitse ainoastaan maailman luomista tai ylläpitämistä; se merkitsee myös unohtaneen sielun muistuttamista omasta alkuperästään. Purāṇa toimii näin jumalallisena muistina: se yhdistää nykyisen, unohtavan tietoisuuden siihen ikuiseen tietoon, joka ei koskaan todella häviä.
Purāṇat eivät ole vain kertomuksia menneistä maailmoista, aikakausista, planeetoista, universumeista, niiden tapahtumista ja muinaisista ṛṣiistä. Ne avaavat näkymän valtavaan kosmiseen todellisuuteen, jossa lukemattomat luomisen, ylläpidon ja hajoamisen kierrot seuraavat toisiaan. Niiden syvempi tehtävä on kuitenkin vielä enemmän.
Näin Purāṇat eivät ole vain menneisyyden kuvauksia, vaan elävää muistia siitä todellisuudesta, josta sielu on lähtöisin ja jonka se aineellisen unohtamisen keskellä voi jälleen muistaa. - Anonyymi00479
Anonyymi00478 kirjoitti:
Purāṇat säilyttävät ja kertovat kosmisen historian ja opetukset
me vastaanotamme tiedon paramparāssa
ja muistamme sen, mikä muuten olisi meille unohtunut.
Tässä mielessä Purāṇa ei ole vain kertomus menneisyydestä.
Se on muisti, joka yhdistää nykyisen ihmisen aikaisempaan jumalalliseen tietoon.
Ja ehkä kaikkein kaunein ajatus tässä on juuri tämä: uuden luomisen alkaessa Jumala ei jätä olentoja yksin tietämättömyyteen.
Tieto voidaan antaa uudelleen. Tämä kaikki kertoo ettäjumalallinen armo ei ole vain maailman luomista — se on myös tiedon palauttamista sielulle.
Purāṇat eivät ole vain kertomuksia menneistä maailmoista, aikakausista, planeetoista, universumeista, tapahtumista ja muinaisista ṛṣiistä. Niiden syvempi tehtävä on säilyttää se henkinen muisti, jonka sielu aineellisessa olemassaolossa unohtaa. Tieto kulkee paramparān kautta — Nārāyaṇalta Brahmalle, Brahmalta ṛṣi- ja ācārya-perinteeseen ja sieltä meille — niin, ettei uuden luomisen tai uuden sukupolven tarvitse alkaa täydellisestä tietämättömyydestä. Tässä mielessä Purāṇa ei ole vain menneisyyden historiaa, vaan elävää muistamista: se tuo nykyhetkeen tiedon, joka on peräisin ajattomasta todellisuudesta. Kun ihminen kuulee śāstraa oikean paramparān kautta, hän ei ainoastaan opi jotakin uutta, vaan alkaa muistaa sitä, mikä hänen olemuksessaan on jo. Siksi jumalallinen armo ei merkitse ainoastaan maailman luomista tai ylläpitämistä; se merkitsee myös unohtaneen sielun muistuttamista omasta alkuperästään. Purāṇa toimii näin jumalallisena muistina: se yhdistää nykyisen, unohtavan tietoisuuden siihen ikuiseen tietoon, joka ei koskaan todella häviä.
Purāṇat eivät ole vain kertomuksia menneistä maailmoista, aikakausista, planeetoista, universumeista, niiden tapahtumista ja muinaisista ṛṣiistä. Ne avaavat näkymän valtavaan kosmiseen todellisuuteen, jossa lukemattomat luomisen, ylläpidon ja hajoamisen kierrot seuraavat toisiaan. Niiden syvempi tehtävä on kuitenkin vielä enemmän.
Näin Purāṇat eivät ole vain menneisyyden kuvauksia, vaan elävää muistia siitä todellisuudesta, josta sielu on lähtöisin ja jonka se aineellisen unohtamisen keskellä voi jälleen muistaa.Chiranjivi. Kuolematon. Puhutaan myös Markandeya puranasta
PALAUTETTU! - Anonyymi00480
Anonyymi00479 kirjoitti:
Chiranjivi. Kuolematon. Puhutaan myös Markandeya puranasta
PALAUTETTU!https://www.youtube.com/watch?v=fS9xh0RvM00&list=RDfS9xh0RvM00&start_radio=1
Kaunis Shiva mantra! - Anonyymi00481
Anonyymi00480 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=fS9xh0RvM00&list=RDfS9xh0RvM00&start_radio=1
Kaunis Shiva mantra!Karpur Gauram Karunavataram” on sanskritinkielinen Shivalle omistettu mantra/śloka.
Se alkaa näin:
Karpūra-gauraṁ karuṇāvatāraṁ
Saṁsāra-sāraṁ bhujagendra-hāram
Sadāvasantaṁ hṛdayāravinde
Bhavaṁ bhavānī-sahitaṁ namāmi
https://www.youtube.com/watch?v=fS9xh0RvM00&list=RDfS9xh0RvM00&start_radio=1
Kaunis Shiva mantra! - Anonyymi00482
Anonyymi00481 kirjoitti:
Karpur Gauram Karunavataram” on sanskritinkielinen Shivalle omistettu mantra/śloka.
Se alkaa näin:
Karpūra-gauraṁ karuṇāvatāraṁ
Saṁsāra-sāraṁ bhujagendra-hāram
Sadāvasantaṁ hṛdayāravinde
Bhavaṁ bhavānī-sahitaṁ namāmi
https://www.youtube.com/watch?v=fS9xh0RvM00&list=RDfS9xh0RvM00&start_radio=1
Kaunis Shiva mantra!https://www.youtube.com/watch?v=0OIxewc9XNA&list=RD0OIxewc9XNA&start_radio=1
Karpur Gauram Karunavataram | Peaceful Shiva Mantra
Kovin kaunis! - Anonyymi00483
Anonyymi00482 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=0OIxewc9XNA&list=RD0OIxewc9XNA&start_radio=1
Karpur Gauram Karunavataram | Peaceful Shiva Mantra
Kovin kaunis!https://www.youtube.com/watch?v=O4-P4zyo7kU&list=RDO4-P4zyo7kU&start_radio=1
Om Namah Shivaya | Sawan Special Shiv Bhajan | Har Har Bhole Namah Shivaya | Shiv Dhun - Anonyymi00484
Anonyymi00479 kirjoitti:
Chiranjivi. Kuolematon. Puhutaan myös Markandeya puranasta
PALAUTETTU!JUMALALLA ON VELI!
- Anonyymi00485
Anonyymi00484 kirjoitti:
JUMALALLA ON VELI!
JUMALALLA ON VELI!
Jumalan ykseys ei tarkoita persoonallisten ilmenemismuotojen lukumäärällistä rajoittumista yhteen. Absoluuttinen Totuus, Parabrahman, on samanaikaisesti yksi ja äärettömän moninainen. Tätä periaatetta kuvataan käsitteellä acintya-bhedābheda-tattva: Jumaluuden eri ilmenemismuodot ovat samanaikaisesti erottamattomia Korkeimmasta ja erottuvia Hänestä tavalla, jota rajallinen äly ei voi täysin käsittää.
Śrī Kṛṣṇa tunnetaan Svayaṁ Bhagavānina, Jumaluuden alkuperäisenä ja korkeimpana persoonallisuutena. Balarāma ei ole Kṛṣṇasta erillinen tai Hänestä riippumaton jumala, vaan Kṛṣṇan ensimmäinen svāṁśa-laajentuma. Brahma-saṁhitā ilmaisee tämän periaatteen seuraavasti: Kṛṣṇaa kuvataan kaikkien avatāra-muotojen alkuperäiseksi lähteeksi.
Balarāma puolestaan toimii Kṛṣṇan ensimmäisenä laajentumana ja kaikkien muiden svāṁśa-muotojen lähteenä. Siksi Kṛṣṇa ja Balarāma ovat ontologisesti yhtä — molemmat ovat täysimääräisesti Bhagavān — mutta Heidän persoonalliset muotonsa, tehtävänsä ja rasa-suhteensa eroavat toisistaan. - Anonyymi00486
Anonyymi00484 kirjoitti:
JUMALALLA ON VELI!
JUMALALLA ON VELI!
Näin kysymys ”Kuinka Jumalia voi olla kaksi, jos Jumala on yksi?” perustuu siihen, että jumalallinen ykseys tarkoittaisi ainoastaan yhtä persoonallista muotoa. Acintya-bhedābheda-tattvan mukaan yksi Absoluutti voi olla samanaikaisesti yksi ja moninainen: Kṛṣṇa on Svayaṁ Bhagavān, Balarāma Hänen ensimmäinen laajentumansa, ja erilaiset avatārat ovat saman Korkeimman Jumaluuden täydellisiä persoonallisia ilmenemismuotoja.
Tämä ei siis ole monijumalaisuutta (polytheism), jossa olisi useita toisistaan riippumattomia jumalia. Kyse on yhden, jakamattoman Parabrahmanin persoonallisesta moninaisuudesta. Jumaluuden moninaisuus ei riko Jumalan ykseyttä, koska kaikki nämä muodot ovat ontologisesti yhteydessä samaan alkuperäiseen Korkeimpaan Persoonallisuuteen, Śrī Kṛṣṇaan. - Anonyymi00487
Anonyymi00486 kirjoitti:
JUMALALLA ON VELI!
Näin kysymys ”Kuinka Jumalia voi olla kaksi, jos Jumala on yksi?” perustuu siihen, että jumalallinen ykseys tarkoittaisi ainoastaan yhtä persoonallista muotoa. Acintya-bhedābheda-tattvan mukaan yksi Absoluutti voi olla samanaikaisesti yksi ja moninainen: Kṛṣṇa on Svayaṁ Bhagavān, Balarāma Hänen ensimmäinen laajentumansa, ja erilaiset avatārat ovat saman Korkeimman Jumaluuden täydellisiä persoonallisia ilmenemismuotoja.
Tämä ei siis ole monijumalaisuutta (polytheism), jossa olisi useita toisistaan riippumattomia jumalia. Kyse on yhden, jakamattoman Parabrahmanin persoonallisesta moninaisuudesta. Jumaluuden moninaisuus ei riko Jumalan ykseyttä, koska kaikki nämä muodot ovat ontologisesti yhteydessä samaan alkuperäiseen Korkeimpaan Persoonallisuuteen, Śrī Kṛṣṇaan.JUMALALLA ON VELI!
Jumaluuden Ylimmän Persoonallisuuden (Bhagavān) luonne on samanaikaisesti yksi ja moninainen. Tämä ei ole ristiriita, vaan Jumalan käsittämättömän energian (acintya-śakti) ilmentymä. Śrī Krishna on svayam-bhagavān, alkuperäinen Korkein Jumala, josta kaikki muut Jumalan muodot, laajentumat ja avatarat lähtevät.
Krishnalla on veli, Śrī Balarāma, joka on täysin Jumala, mutta ei erillinen Jumala.
Jumala on yksi olemukseltaan, mutta moninainen persoonallisissa ilmentymissään. - Anonyymi00488
Anonyymi00487 kirjoitti:
JUMALALLA ON VELI!
Jumaluuden Ylimmän Persoonallisuuden (Bhagavān) luonne on samanaikaisesti yksi ja moninainen. Tämä ei ole ristiriita, vaan Jumalan käsittämättömän energian (acintya-śakti) ilmentymä. Śrī Krishna on svayam-bhagavān, alkuperäinen Korkein Jumala, josta kaikki muut Jumalan muodot, laajentumat ja avatarat lähtevät.
Krishnalla on veli, Śrī Balarāma, joka on täysin Jumala, mutta ei erillinen Jumala.
Jumala on yksi olemukseltaan, mutta moninainen persoonallisissa ilmentymissään.He ovat yksi Jumaluus, mutta kaksi ikuista persoonallista ilmenemismuotoa.
Balarāman ja Kṛṣṇan suhde on svayaṁ-prakāśa
Termi svayaṁ-prakāśa on tässä tärkeä. Balarāma ei ole Kṛṣṇan ulkopuolinen olento, jonka Kṛṣṇa olisi myöhemmin korottanut jumalalliseen asemaan. Balarāma on Kṛṣṇan oma ensimmäinen persoonallinen laajentuma. - Anonyymi00489
Anonyymi00485 kirjoitti:
JUMALALLA ON VELI!
Jumalan ykseys ei tarkoita persoonallisten ilmenemismuotojen lukumäärällistä rajoittumista yhteen. Absoluuttinen Totuus, Parabrahman, on samanaikaisesti yksi ja äärettömän moninainen. Tätä periaatetta kuvataan käsitteellä acintya-bhedābheda-tattva: Jumaluuden eri ilmenemismuodot ovat samanaikaisesti erottamattomia Korkeimmasta ja erottuvia Hänestä tavalla, jota rajallinen äly ei voi täysin käsittää.
Śrī Kṛṣṇa tunnetaan Svayaṁ Bhagavānina, Jumaluuden alkuperäisenä ja korkeimpana persoonallisuutena. Balarāma ei ole Kṛṣṇasta erillinen tai Hänestä riippumaton jumala, vaan Kṛṣṇan ensimmäinen svāṁśa-laajentuma. Brahma-saṁhitā ilmaisee tämän periaatteen seuraavasti: Kṛṣṇaa kuvataan kaikkien avatāra-muotojen alkuperäiseksi lähteeksi.
Balarāma puolestaan toimii Kṛṣṇan ensimmäisenä laajentumana ja kaikkien muiden svāṁśa-muotojen lähteenä. Siksi Kṛṣṇa ja Balarāma ovat ontologisesti yhtä — molemmat ovat täysimääräisesti Bhagavān — mutta Heidän persoonalliset muotonsa, tehtävänsä ja rasa-suhteensa eroavat toisistaan.JUMALALLA ON VELI!
Balarāma ei ole toinen, Kṛṣṇasta riippumaton Jumala
Śrī Balarāman asema on tässä ratkaiseva. Balarāma on Kṛṣṇan ensimmäinen henkilökohtainen laajentuma, svayaṁ-prakāśa. Hän ei ole jīva, ei śaktyāveśa-avatāra eikä Kṛṣṇasta erillinen jumalallinen olento.
Kṛṣṇa ja Balarāma ovat siis olemuksellisesti yhtä Jumaluutta. Silti He eivät ole sama persoonallinen hahmo. Kṛṣṇa on Kṛṣṇa ja Balarāma on Balarāma. Heillä on omat ikuiset muodot. - Anonyymi00490
Anonyymi00489 kirjoitti:
JUMALALLA ON VELI!
Balarāma ei ole toinen, Kṛṣṇasta riippumaton Jumala
Śrī Balarāman asema on tässä ratkaiseva. Balarāma on Kṛṣṇan ensimmäinen henkilökohtainen laajentuma, svayaṁ-prakāśa. Hän ei ole jīva, ei śaktyāveśa-avatāra eikä Kṛṣṇasta erillinen jumalallinen olento.
Kṛṣṇa ja Balarāma ovat siis olemuksellisesti yhtä Jumaluutta. Silti He eivät ole sama persoonallinen hahmo. Kṛṣṇa on Kṛṣṇa ja Balarāma on Balarāma. Heillä on omat ikuiset muodot.Balarāman erityinen asema tulee esiin myös siinä, että Hän toimii monien myöhempien jumalallisten laajentumien lähteenä. Kṛṣṇasta ilmenevä Balarāma on siten keskeinen välittävä periaate Kṛṣṇan alkuperäisen ja myöhempien svāṁśa-ilmentymien välillä.
- Anonyymi00491
Anonyymi00488 kirjoitti:
He ovat yksi Jumaluus, mutta kaksi ikuista persoonallista ilmenemismuotoa.
Balarāman ja Kṛṣṇan suhde on svayaṁ-prakāśa
Termi svayaṁ-prakāśa on tässä tärkeä. Balarāma ei ole Kṛṣṇan ulkopuolinen olento, jonka Kṛṣṇa olisi myöhemmin korottanut jumalalliseen asemaan. Balarāma on Kṛṣṇan oma ensimmäinen persoonallinen laajentuma.Balarāmaa ei pidä yksinkertaisesti identifioida Catur-vyūhan ensimmäiseksi jäseneksi. Balarāma on Kṛṣṇan ensimmäinen svayaṁ-prakāśa-laajentuma, josta Catur-vyūha-järjestelmässä ilmenevät edelleen Vāsudeva, Saṅkarṣaṇa, Pradyumna ja Aniruddha.
- Anonyymi00492
Anonyymi00491 kirjoitti:
Balarāmaa ei pidä yksinkertaisesti identifioida Catur-vyūhan ensimmäiseksi jäseneksi. Balarāma on Kṛṣṇan ensimmäinen svayaṁ-prakāśa-laajentuma, josta Catur-vyūha-järjestelmässä ilmenevät edelleen Vāsudeva, Saṅkarṣaṇa, Pradyumna ja Aniruddha.
Śrī Kṛṣṇa - Śrī Balarāma - Catur-vyūha - Nārāyaṇa ja Viṣṇu-tattvan erilaiset laajentumat.
Tämä ei ole lineaarinen ”syntymäketju” eikä ajallinen tapahtumasarja. Kyse on ontologisesta laajentumisen rakenteesta (tattva-vistāra), joka ilmaisee eri jumalallisten muotojen keskinäisen suhteen. - Anonyymi00493
Anonyymi00482 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=0OIxewc9XNA&list=RD0OIxewc9XNA&start_radio=1
Karpur Gauram Karunavataram | Peaceful Shiva Mantra
Kovin kaunis!https://www.youtube.com/watch?v=q-nRlZunUH4&list=RDO4-P4zyo7kU&index=10
- Anonyymi00494
Anonyymi00493 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=q-nRlZunUH4&list=RDO4-P4zyo7kU&index=10
Mitään sisältöä ei ole perusteltua pitää automaattisesti totena ainoastaan sen vuoksi, että se on esitetty vakuuttavasti, laajasti levinnyt tai peräisin auktoriteettina pidetyltä taholta.
Kriittinen ajattelu tarkoittaa tässä yhteydessä sisällön järjestelmällistä arviointia: mikä väitteessä on olennaista, millaiseen näyttöön se perustuu, ovatko lähteet luotettavia ja voidaanko väite vahvistaa riippumattomista lähteistä.
Samalla on tärkeää erottaa toisistaan varmistettu tieto, tulkinta, mielipide ja väite, jonka paikkansapitävyydestä ei ole riittävää näyttöä.
Tavoitteena ei ole kyseenalaistaa kaikkea vain kyseenalaistamisen vuoksi, vaan suodattaa kaikesta vastaan tulevasta sisällöstä olennainen ja mahdollisimman hyvin perusteltu tieto.
Sama arviointiperiaate kannattaa ulottaa kaikkeen: uskontoihin, videoihin, teksteihin, mediaan, virallisiin uutisiin, poliittisiin väitteisiin, tieteellisiin väitteisiin ja myös omiin ennakkokäsityksiin.
Älyllinen rehellisyys edellyttää valmiutta tarkistaa omia käsityksiä silloin, kun parempi näyttö antaa siihen aihetta. - Anonyymi00495
Anonyymi00494 kirjoitti:
Mitään sisältöä ei ole perusteltua pitää automaattisesti totena ainoastaan sen vuoksi, että se on esitetty vakuuttavasti, laajasti levinnyt tai peräisin auktoriteettina pidetyltä taholta.
Kriittinen ajattelu tarkoittaa tässä yhteydessä sisällön järjestelmällistä arviointia: mikä väitteessä on olennaista, millaiseen näyttöön se perustuu, ovatko lähteet luotettavia ja voidaanko väite vahvistaa riippumattomista lähteistä.
Samalla on tärkeää erottaa toisistaan varmistettu tieto, tulkinta, mielipide ja väite, jonka paikkansapitävyydestä ei ole riittävää näyttöä.
Tavoitteena ei ole kyseenalaistaa kaikkea vain kyseenalaistamisen vuoksi, vaan suodattaa kaikesta vastaan tulevasta sisällöstä olennainen ja mahdollisimman hyvin perusteltu tieto.
Sama arviointiperiaate kannattaa ulottaa kaikkeen: uskontoihin, videoihin, teksteihin, mediaan, virallisiin uutisiin, poliittisiin väitteisiin, tieteellisiin väitteisiin ja myös omiin ennakkokäsityksiin.
Älyllinen rehellisyys edellyttää valmiutta tarkistaa omia käsityksiä silloin, kun parempi näyttö antaa siihen aihetta.Mielipiteen muuttaminen uuden näytön perusteella ei ole heikkoutta vaan rationaalisen ajattelun vahvuus.
Jos uusi, luotettava ja riippumattomasti vahvistettava näyttö osoittaa aiemman käsityksen virheelliseksi tai puutteelliseksi, käsityksen muuttaminen ei ole heikkoutta eikä epäonnistumisen merkki.
Päinvastoin se osoittaa intellektuaalista rehellisyyttä, epistemistä nöyryyttä ja kykyä asettaa totuuden tavoittelu oman ennakkokäsityksen puolustamisen edelle.
Älyllisesti vahva ihminen ei pidä kiinni kannastaan (kristinuskosta) vain siksi, että on kerran omaksunut sen.
Hän on valmis tarkistamaan johtopäätöksiään uuden evidenssin perusteella ja tarvittaessa myöntämään olleensa väärässä.
Olennaista ei ole se, kuka oli alun perin oikeassa, vaan se, mikä johtopäätös kestää parhaiten kriittisen tarkastelun ja saatavilla olevan näytön. - Anonyymi00496
Anonyymi00495 kirjoitti:
Mielipiteen muuttaminen uuden näytön perusteella ei ole heikkoutta vaan rationaalisen ajattelun vahvuus.
Jos uusi, luotettava ja riippumattomasti vahvistettava näyttö osoittaa aiemman käsityksen virheelliseksi tai puutteelliseksi, käsityksen muuttaminen ei ole heikkoutta eikä epäonnistumisen merkki.
Päinvastoin se osoittaa intellektuaalista rehellisyyttä, epistemistä nöyryyttä ja kykyä asettaa totuuden tavoittelu oman ennakkokäsityksen puolustamisen edelle.
Älyllisesti vahva ihminen ei pidä kiinni kannastaan (kristinuskosta) vain siksi, että on kerran omaksunut sen.
Hän on valmis tarkistamaan johtopäätöksiään uuden evidenssin perusteella ja tarvittaessa myöntämään olleensa väärässä.
Olennaista ei ole se, kuka oli alun perin oikeassa, vaan se, mikä johtopäätös kestää parhaiten kriittisen tarkastelun ja saatavilla olevan näytön.Tärkeää on myös kyky erottaa toisistaan uskomus ja todistusaineisto.
Se, että jokin väite tuntuu intuitiivisesti oikealta, sopii omaan maailmankuvaan tai on peräisin itselle tutusta lähteestä, ei vielä tee siitä totta.
Vastaavasti se, että jokin väite haastaa omat ennakkokäsitykset, ei tee siitä automaattisesti väärää.
Molemmissa tapauksissa ratkaisevaa on evidenssin laatu.
Kriittisen ajattelun päämääränä ei siten ole oman näkemyksen puolustaminen hinnalla millä hyvänsä, vaan mahdollisimman luotettavan käsityksen muodostaminen todellisuudesta.
Jos parempi näyttö edellyttää aiemman näkemyksen muuttamista, juuri tämän muutoksen tekeminen on rationaalisen ajattelun osoitus. Totuuden tavoittelu edellyttää ennen kaikkea sitä, että olemme valmiita muuttamaan mieltämme silloin, kun perusteet siihen ovat riittävän vahvat. - Anonyymi00497
Anonyymi00496 kirjoitti:
Tärkeää on myös kyky erottaa toisistaan uskomus ja todistusaineisto.
Se, että jokin väite tuntuu intuitiivisesti oikealta, sopii omaan maailmankuvaan tai on peräisin itselle tutusta lähteestä, ei vielä tee siitä totta.
Vastaavasti se, että jokin väite haastaa omat ennakkokäsitykset, ei tee siitä automaattisesti väärää.
Molemmissa tapauksissa ratkaisevaa on evidenssin laatu.
Kriittisen ajattelun päämääränä ei siten ole oman näkemyksen puolustaminen hinnalla millä hyvänsä, vaan mahdollisimman luotettavan käsityksen muodostaminen todellisuudesta.
Jos parempi näyttö edellyttää aiemman näkemyksen muuttamista, juuri tämän muutoksen tekeminen on rationaalisen ajattelun osoitus. Totuuden tavoittelu edellyttää ennen kaikkea sitä, että olemme valmiita muuttamaan mieltämme silloin, kun perusteet siihen ovat riittävän vahvat.Se, mitä on teksteistä poistettu, on joskus tärkeämpää kuin se, mitä on säilytetty.
- Anonyymi00498
Anonyymi00497 kirjoitti:
Se, mitä on teksteistä poistettu, on joskus tärkeämpää kuin se, mitä on säilytetty.
On olemassa Baladevalle omistettu praṇāma-mantra. Garga-saṁhitāssa löydämme tämän kauniin Baladevan ylistyksen:
sphurad-amala-kirīṭaṁ kiṅkiṇī-kaṅkaṇārhaṁ
chalad-alaka-kapolaṁ kuṇḍala-śrī-mukhābjam
tuhina-giri-manojñaṁ nīla-meghāmbarāḍhyaṁ
hala-musala-viśālaṁ kāma-pālaṁ samīre
(Śrī Garga-saṁhitā, 8.2.13.4) - Anonyymi00499
Anonyymi00498 kirjoitti:
On olemassa Baladevalle omistettu praṇāma-mantra. Garga-saṁhitāssa löydämme tämän kauniin Baladevan ylistyksen:
sphurad-amala-kirīṭaṁ kiṅkiṇī-kaṅkaṇārhaṁ
chalad-alaka-kapolaṁ kuṇḍala-śrī-mukhābjam
tuhina-giri-manojñaṁ nīla-meghāmbarāḍhyaṁ
hala-musala-viśālaṁ kāma-pālaṁ samīre
(Śrī Garga-saṁhitā, 8.2.13.4)https://gaudiyadarshan.com/guardians/srila-govinda-maharaj/articles/
- Anonyymi00500
Anonyymi00499 kirjoitti:
https://gaudiyadarshan.com/guardians/srila-govinda-maharaj/articles/
https://gaudiyadarshan.com/guardians/srila-govinda-maharaj/articles/
Balaram has a pranam mantram. Only in Garga-Samhita have we found this very nice glorification of Balaram: - Anonyymi00501
Anonyymi00500 kirjoitti:
https://gaudiyadarshan.com/guardians/srila-govinda-maharaj/articles/
Balaram has a pranam mantram. Only in Garga-Samhita have we found this very nice glorification of Balaram:...
...
Tuhina-giri-manojñaṁ — Hänen ihonsa on lumivalkea.
Nīla-meghāmbarāḍhyaṁ — Hän käyttää ukkospilven värisiä vaatteita. - Anonyymi00502
Anonyymi00501 kirjoitti:
...
...
Tuhina-giri-manojñaṁ — Hänen ihonsa on lumivalkea.
Nīla-meghāmbarāḍhyaṁ — Hän käyttää ukkospilven värisiä vaatteita.“Miksi muinaisissa Vedoissa ei mainita Kṛṣṇaa?”
---------------------------------
Käännösvirheet suomen kielellä, vain muutamia katkelmia eri paikoista.
Huomio: lähtöteksti on selvästi automaattisesti puheesta litteroitu, ja siinä on useita kieliopillisesti väärin kuultuja kohtia.
-------------------------------
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s
----------------
V. K.Prabhu vastaa siihen:
Muinaisissa Vedoissa kyllä mainitaan Kṛṣṇa, mutta jotta sen voi nähdä, Vedoja täytyy lukea oikealla tavalla. Mitä ovat neljä pääasiallista Veda-kokoelmaa: Ṛg, Yajur, Sāma ja Atharva? Niitä voi kyllä löytää akateemisina painoksina ja lukea, mutta Vedoja ei varsinaisesti “lueta” niin kuin tavallista kirjaa.
Veda on kuin salaisuus, joka on suljettu seitsemän sinetin taakse. Se avautuu vain vedisen menetelmän kautta, ja tämä menetelmä on hyvin yksinkertainen: hyväksy guru. Ilman guruutta Vedojen tutkiminen, erityisesti näiden neljän Vedan, on erittäin vaikeaa.
Jos luulet, että voit vain avata elektronisen version ja hakutoiminnolla etsiä sanan “Kṛṣṇa”, ja koska et löydä sitä, päättelet että Kṛṣṇaa ei mainita Vedoissa – älä kiirehdi johtopäätöksiin.
Bhagavad-gītā sanoo: “Minä olen Om-kirjain vedisissä mantroissa.” Tämä Om esiintyy toistuvasti vedisissä mantroissa. Näin Kṛṣṇa on läsnä Vedoissa epäsuorasti, äänen ja merkityksen kautta.
Vedoja ei pidä ymmärtää pelkkinä teksteinä. Ne on tarkoitettu tiettyihin tarkoituksiin, ja niissä on kolme suurta osastoa: karma-kāṇḍa, jñāna-kāṇḍa ja bhakti-kāṇḍa.
Karma-kāṇḍa on suurin osa Vedoista, ja se on tarkoitettu niille, jotka haluavat materiaalisia hedelmiä. Jñāna-kāṇḍa on hieman pienempi ja tarkoitettu vapautumista etsiville. Bhakti-kāṇḍa on niille, jotka haluavat kehittää suhteen Jumalaan.
Suurin osa Vedoista käsittelee karma-kāṇḍaa, joten siellä Kṛṣṇa ei ole selvästi esillä. Mutta Upaniṣadeissa, jotka kuuluvat jñāna-kāṇḍaan, Kṛṣṇa esiintyy jo selkeämmin. Esimerkiksi tietyt Upaniṣadit kuvaavat Häntä suoraan.
Myös Ṛgvedassa on mantra:
“om tad viṣṇoḥ paramaṁ padaṁ sadā paśyanti sūrayaḥ”
Tämä tarkoittaa, että puolijumalat (sūrat) näkevät jatkuvasti Viṣṇun korkeimman aseman...
... Tässä Viṣṇu julistetaan korkeimmaksi.
On ymmärrettävä Viṣṇun ja Kṛṣṇan suhde. Brahmā itse selittää universumin luomista koskevissa teksteissä, että Mahā-Viṣṇu ja kaikki hänen muodot ovat Kṛṣṇan laajentumia. Näin saadaan kokonainen ja yhtenäinen kuva.
Śrīmad Bhāgavatam kutsuu Kṛṣṇaa nimellä “veda-guhya” – se, joka on piilotettu Vedoissa. Hän on ikään kuin luolaan kätketty tieto. Samoin Kṛṣṇa sydämessä (Paramātmana) on piilossa, emmekä näe Häntä suoraan.
Kṛṣṇa esiintyy Vedoissa myös epämääräisenä, ei-personaalisena äänenä. Hän pysyy piilossa Viṣṇun “takana”, koska useimmat ihmiset etsivät materiaalisia hedelmiä ja kääntyvät puolijumalien puoleen. Harva etsii Kṛṣṇaa rakkauden vuoksi.
Niille, jotka haluavat vapautumista tai aineellisia hedelmiä, Kṛṣṇa antaa mahdollisuuden palvoa puolijumalia. Mutta kun ihminen haluaa puhdasta rakkautta Jumalaan, silloin Kṛṣṇa paljastaa itsensä.
Bhagavad-gītā sanoo: “Vedaish cha sarvair aham eva vedyaḥ” – kaikkien Vedoiden tarkoitus on tuntea Minut.
Jos koko Vedojen tarkoitus on tuntea Kṛṣṇa, miksi sitten sanotaan, ettei Häntä mainita? Hänet kyllä mainitaan, mutta epäsuorasti ja asteittain paljastuvalla tavalla.
Eniten Kṛṣṇasta puhutaan kuitenkin Purānoissa, erityisesti sattvisissa Purānoissa kuten Śrīmad Bhāgavatam ja Padma Purāṇa.
Eräs opettaja kertoi, että hänen oppilaansa oli tyytymätön, koska hän ei ollut kuvannut suoraan Kṛṣṇaa ja Hänen palvelustaan. Hän kehotti kirjoittamaan erillisen teoksen, joka puhuu suoraan Jumalan persoonasta ja Hänen palvelemisestaan. Näin syntyi Bhagavad-gītān selitystraditio ja myöhemmät Purānat, joita kutsutaan Veda-kirjallisuuden kypsäksi hedelmäksi.
Purānat ovat Vedoja täydentävä osa – ei vähempiarvoinen, vaan täydentävä kuin kaulakorun lukko. Kaulakoru ei ole täydellinen ilman lukkoa. Lukko tekee kokonaisuuden käyttökelpoiseksi.
Ja tärkeä pointti on tämä: lukko tehdään samasta materiaalista kuin itse kaulakoru. Samoin Purānat ovat samaa vedistä tietoa, eivät eri asia. Siksi niiden merkitys, syvyys ja voima ovat täysin yhtäläiset Vedojen kanssa.
---------------------- - Anonyymi00503
Anonyymi00502 kirjoitti:
“Miksi muinaisissa Vedoissa ei mainita Kṛṣṇaa?”
---------------------------------
Käännösvirheet suomen kielellä, vain muutamia katkelmia eri paikoista.
Huomio: lähtöteksti on selvästi automaattisesti puheesta litteroitu, ja siinä on useita kieliopillisesti väärin kuultuja kohtia.
-------------------------------
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s
----------------
V. K.Prabhu vastaa siihen:
Muinaisissa Vedoissa kyllä mainitaan Kṛṣṇa, mutta jotta sen voi nähdä, Vedoja täytyy lukea oikealla tavalla. Mitä ovat neljä pääasiallista Veda-kokoelmaa: Ṛg, Yajur, Sāma ja Atharva? Niitä voi kyllä löytää akateemisina painoksina ja lukea, mutta Vedoja ei varsinaisesti “lueta” niin kuin tavallista kirjaa.
Veda on kuin salaisuus, joka on suljettu seitsemän sinetin taakse. Se avautuu vain vedisen menetelmän kautta, ja tämä menetelmä on hyvin yksinkertainen: hyväksy guru. Ilman guruutta Vedojen tutkiminen, erityisesti näiden neljän Vedan, on erittäin vaikeaa.
Jos luulet, että voit vain avata elektronisen version ja hakutoiminnolla etsiä sanan “Kṛṣṇa”, ja koska et löydä sitä, päättelet että Kṛṣṇaa ei mainita Vedoissa – älä kiirehdi johtopäätöksiin.
Bhagavad-gītā sanoo: “Minä olen Om-kirjain vedisissä mantroissa.” Tämä Om esiintyy toistuvasti vedisissä mantroissa. Näin Kṛṣṇa on läsnä Vedoissa epäsuorasti, äänen ja merkityksen kautta.
Vedoja ei pidä ymmärtää pelkkinä teksteinä. Ne on tarkoitettu tiettyihin tarkoituksiin, ja niissä on kolme suurta osastoa: karma-kāṇḍa, jñāna-kāṇḍa ja bhakti-kāṇḍa.
Karma-kāṇḍa on suurin osa Vedoista, ja se on tarkoitettu niille, jotka haluavat materiaalisia hedelmiä. Jñāna-kāṇḍa on hieman pienempi ja tarkoitettu vapautumista etsiville. Bhakti-kāṇḍa on niille, jotka haluavat kehittää suhteen Jumalaan.
Suurin osa Vedoista käsittelee karma-kāṇḍaa, joten siellä Kṛṣṇa ei ole selvästi esillä. Mutta Upaniṣadeissa, jotka kuuluvat jñāna-kāṇḍaan, Kṛṣṇa esiintyy jo selkeämmin. Esimerkiksi tietyt Upaniṣadit kuvaavat Häntä suoraan.
Myös Ṛgvedassa on mantra:
“om tad viṣṇoḥ paramaṁ padaṁ sadā paśyanti sūrayaḥ”
Tämä tarkoittaa, että puolijumalat (sūrat) näkevät jatkuvasti Viṣṇun korkeimman aseman...
... Tässä Viṣṇu julistetaan korkeimmaksi.
On ymmärrettävä Viṣṇun ja Kṛṣṇan suhde. Brahmā itse selittää universumin luomista koskevissa teksteissä, että Mahā-Viṣṇu ja kaikki hänen muodot ovat Kṛṣṇan laajentumia. Näin saadaan kokonainen ja yhtenäinen kuva.
Śrīmad Bhāgavatam kutsuu Kṛṣṇaa nimellä “veda-guhya” – se, joka on piilotettu Vedoissa. Hän on ikään kuin luolaan kätketty tieto. Samoin Kṛṣṇa sydämessä (Paramātmana) on piilossa, emmekä näe Häntä suoraan.
Kṛṣṇa esiintyy Vedoissa myös epämääräisenä, ei-personaalisena äänenä. Hän pysyy piilossa Viṣṇun “takana”, koska useimmat ihmiset etsivät materiaalisia hedelmiä ja kääntyvät puolijumalien puoleen. Harva etsii Kṛṣṇaa rakkauden vuoksi.
Niille, jotka haluavat vapautumista tai aineellisia hedelmiä, Kṛṣṇa antaa mahdollisuuden palvoa puolijumalia. Mutta kun ihminen haluaa puhdasta rakkautta Jumalaan, silloin Kṛṣṇa paljastaa itsensä.
Bhagavad-gītā sanoo: “Vedaish cha sarvair aham eva vedyaḥ” – kaikkien Vedoiden tarkoitus on tuntea Minut.
Jos koko Vedojen tarkoitus on tuntea Kṛṣṇa, miksi sitten sanotaan, ettei Häntä mainita? Hänet kyllä mainitaan, mutta epäsuorasti ja asteittain paljastuvalla tavalla.
Eniten Kṛṣṇasta puhutaan kuitenkin Purānoissa, erityisesti sattvisissa Purānoissa kuten Śrīmad Bhāgavatam ja Padma Purāṇa.
Eräs opettaja kertoi, että hänen oppilaansa oli tyytymätön, koska hän ei ollut kuvannut suoraan Kṛṣṇaa ja Hänen palvelustaan. Hän kehotti kirjoittamaan erillisen teoksen, joka puhuu suoraan Jumalan persoonasta ja Hänen palvelemisestaan. Näin syntyi Bhagavad-gītān selitystraditio ja myöhemmät Purānat, joita kutsutaan Veda-kirjallisuuden kypsäksi hedelmäksi.
Purānat ovat Vedoja täydentävä osa – ei vähempiarvoinen, vaan täydentävä kuin kaulakorun lukko. Kaulakoru ei ole täydellinen ilman lukkoa. Lukko tekee kokonaisuuden käyttökelpoiseksi.
Ja tärkeä pointti on tämä: lukko tehdään samasta materiaalista kuin itse kaulakoru. Samoin Purānat ovat samaa vedistä tietoa, eivät eri asia. Siksi niiden merkitys, syvyys ja voima ovat täysin yhtäläiset Vedojen kanssa.
----------------------Aikamme ihmisen on mahdotonta ymmärtää vaikeita Vedalaisia tekstejä ilman asianmukaista opastusta
---------------
Kysymys:
Mielenkiinnon vuoksi avasin Vedanta Sutran - niissä on paljon Brahmanista, mutta Krishnaa ei mainita suoraan juuri missään, kaikki viittaukset ovat perinteisesti hyväksyttyyn auktoriteettiin Brahma-saṁhitāan.
----------------------
Käännösvirheet suomen kielellä, vain muutamia katkelmia eri paikoista.
Huomio: lähtöteksti on selvästi automaattisesti puheesta litteroitu, ja siinä on useita kieliopillisesti väärin kuultuja kohtia.
-------------------------------
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s
----------------
V. K.Prabhu vastaa siihen:
Prabhu vastaa kysymykseen (lyhyt katkelma vastauksesta):
Ihmiset luulevat, että ongelma on Shastroissa, mutta ongelma on ihmisten ajattelussa. Tässä esitetyllä kysymyksellä on erityinen alku: makasin sohvalla ja avasin uteliaisuuttani
Vedanta-Sutran.
Anteeksi nyt, mutta kuka sanoi teille, että olette pätevä ymmärtämään Vedana-sutraa?
Oletteko jo tutkinut kaikki Upanishadit? Vedanta - lyhyitä johtopäätöksiä, aforismeja, sutroja. Sutrat, johtopäätökset kaikista Upanishadeista.
Korkein kaikista ... Upanishadit, jotka ovat saavutettavissa vain sannyaseille, ihmisille, jotka ovat jo luopuneet kaikesta aineellisista. Jos ette ole opiskelleet jo Samhitoja... Aranyakeja, Upanishadeja ... jne. jne., miten luulette voivanne ymmärtää Vedantaa? Tietoisuuden on oltava valmistautunut ymmärtämään Vedantaa…
Neljää Vedaa voivat opiskella vain kahdesti syntyneet - brahmanit, kshatriyat, vaishyat, jotka ovat saaneet vihkimyksen Gayatri Mantraan. Shudrat eivät voi opiskella Vedoja, mutta Kali Yugan aikakaudella kaikki ovat shudroja. Siksi Kali Yugan aikakaudella shudroille on olemassa erilainen menetelmä henkiseen kehitykseen. Meille (shudroille) on annettu Puranat ja Itihasat. Puraanoista tärkein on Srimad Bhagavatam. Itihasoista saamme Mahabharatan ja Mahabharatasta Bhagavad Gitan. Ja samaan aikaan Srimad Bhagavatam eli Bhagavata Purana on Vedantan kommentaari. Jos luette (ja opiskelette) Srimad Bhagavatamia, ymmärrätte Vedantan. Mutta vain lukemalla Vedantaa ette ymmärrä mitään siitä.
Oletteko te vedalainen brahmani, joka on opiskellut kaikki Neljä Vedaa henkisen opettajan johdolla ja joka on saanut initiaation Gayatri mantraan? (jos niin olisi, olisitte ymmärtänyt Vedantan). Luuletteko todella, että ymmärrätte Vedanta Sutran vain lukemalla sanat?
...
(Vastaus jatkuu pitkään, en ala translitteroimaan kaikkea. Mutta lyhyesti niin). - Anonyymi00504
Anonyymi00503 kirjoitti:
Aikamme ihmisen on mahdotonta ymmärtää vaikeita Vedalaisia tekstejä ilman asianmukaista opastusta
---------------
Kysymys:
Mielenkiinnon vuoksi avasin Vedanta Sutran - niissä on paljon Brahmanista, mutta Krishnaa ei mainita suoraan juuri missään, kaikki viittaukset ovat perinteisesti hyväksyttyyn auktoriteettiin Brahma-saṁhitāan.
----------------------
Käännösvirheet suomen kielellä, vain muutamia katkelmia eri paikoista.
Huomio: lähtöteksti on selvästi automaattisesti puheesta litteroitu, ja siinä on useita kieliopillisesti väärin kuultuja kohtia.
-------------------------------
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s
----------------
V. K.Prabhu vastaa siihen:
Prabhu vastaa kysymykseen (lyhyt katkelma vastauksesta):
Ihmiset luulevat, että ongelma on Shastroissa, mutta ongelma on ihmisten ajattelussa. Tässä esitetyllä kysymyksellä on erityinen alku: makasin sohvalla ja avasin uteliaisuuttani
Vedanta-Sutran.
Anteeksi nyt, mutta kuka sanoi teille, että olette pätevä ymmärtämään Vedana-sutraa?
Oletteko jo tutkinut kaikki Upanishadit? Vedanta - lyhyitä johtopäätöksiä, aforismeja, sutroja. Sutrat, johtopäätökset kaikista Upanishadeista.
Korkein kaikista ... Upanishadit, jotka ovat saavutettavissa vain sannyaseille, ihmisille, jotka ovat jo luopuneet kaikesta aineellisista. Jos ette ole opiskelleet jo Samhitoja... Aranyakeja, Upanishadeja ... jne. jne., miten luulette voivanne ymmärtää Vedantaa? Tietoisuuden on oltava valmistautunut ymmärtämään Vedantaa…
Neljää Vedaa voivat opiskella vain kahdesti syntyneet - brahmanit, kshatriyat, vaishyat, jotka ovat saaneet vihkimyksen Gayatri Mantraan. Shudrat eivät voi opiskella Vedoja, mutta Kali Yugan aikakaudella kaikki ovat shudroja. Siksi Kali Yugan aikakaudella shudroille on olemassa erilainen menetelmä henkiseen kehitykseen. Meille (shudroille) on annettu Puranat ja Itihasat. Puraanoista tärkein on Srimad Bhagavatam. Itihasoista saamme Mahabharatan ja Mahabharatasta Bhagavad Gitan. Ja samaan aikaan Srimad Bhagavatam eli Bhagavata Purana on Vedantan kommentaari. Jos luette (ja opiskelette) Srimad Bhagavatamia, ymmärrätte Vedantan. Mutta vain lukemalla Vedantaa ette ymmärrä mitään siitä.
Oletteko te vedalainen brahmani, joka on opiskellut kaikki Neljä Vedaa henkisen opettajan johdolla ja joka on saanut initiaation Gayatri mantraan? (jos niin olisi, olisitte ymmärtänyt Vedantan). Luuletteko todella, että ymmärrätte Vedanta Sutran vain lukemalla sanat?
...
(Vastaus jatkuu pitkään, en ala translitteroimaan kaikkea. Mutta lyhyesti niin)."Ymmärsinkö oikein, että jotta voi päästä pois jälleensyntymien labyrintista Maassa ja sen kaltaisilla planeetoilla, joilla vallitsevat laittomuus, julmuus ja muut sellaiset ilmiöt, täytyy palvella Korkeinta Jumalaa?
Täytyykö tämän tapahtua nimenomaan gauḍīya-vaiṣṇava- tai kṛṣṇalaisessa perinteessä? Vai voiko sen saavuttaa kristinuskon tai islamin kautta?
Ymmärsin niin, että jos ihminen on vain hyvä ja hurskas, se riittää ainoastaan siihen, että hän pääsee taivaallisiin maailmoihin, mutta ei henkimaailmaan. Siis ihmisen täytyy kuitenkin palvella Jumalaa. Mutta minkä uskonnollisen suuntauksen kautta?"
-----------------------
Käännösvirheet suomen kielellä, vain muutamia katkelmia eri paikoista.
Huomio: lähtöteksti on selvästi automaattisesti puheesta litteroitu, ja siinä on useita kieliopillisesti väärin kuultuja kohtia.
-------------------------------
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s
----------------
V. K.Prabhu vastaa siihen:
Eri henkisissä perinteissä käsitys elämän lopullisesta päämäärästä on tietenkin erilainen. Vaikka kaikki puhuvat jonkinlaisesta paluusta Jumalan luo, henkimaailmasta tai siitä, mitä kutsutaan paratiisiksi, todellisuudessa ymmärryksen taso on erilainen.
En tietenkään voi puhua pätevästi kristinuskosta tai islamista. Tunnen nämä perinteet melko pinnallisesti, sanotaan se suoraan. Yksi asia on kuitenkin minulle ilmeinen: niiden päämäärät eroavat niistä päämääristä, joita vaiṣṇavoilla on.
Siksi ensimmäiseksi on määriteltävä päämäärä: mitä haluatte, mitä haluatte henkiseltä elämältänne. Ja kun olette määritelleet tämän päämäärän, voitte sitten valita sen, mitä kutsuitte niin hienolla sanalla, uskonnollisen suuntauksen tai perinteen, jonka kautta pyritte saavuttamaan tämän päämäärän.
Henkisellä polulla on tietynlainen asteikko tai hierarkia erilaisia päämääriä ja tasoja.
Esimerkiksi vähimmäistavoitteena jonkinlaiselle hurskaalle toiminnalle tai harjoitukselle voivat olla taivaalliset planeetat, jotka sijaitsevat aineellisen maailman sisällä.
Taivaallisia planeettoja ei pidä sekoittaa henkimaailmaan.
Esimerkiksi vähimmäistavoitteena jonkinlaiselle hurskaalle toiminnalle tai harjoitukselle voivat olla taivaalliset planeetat, jotka sijaitsevat aineellisen maailman sisällä.
Taivaallisia planeettoja ei pidä sekoittaa henkimaailmaan.
Ne ovat eri asioita. Taivaalliset planeetat ovat vain LOMAPAIKKOJA AINEELLISESSA MAAILMASSA.
Siis ensimmäinen vaihtoehto, vähimmäistavoite, on taivaalliset planeetat. Seuraava, korkeampi taso, ovat ylevämmät planeetat – suurten viisasten planeetat, kuten Maharloka, Janaloka, Tapaloka, Satyaloka – mutta nekin ovat edelleen aineellisen maailman sisällä.
Seuraavana tulee persoonaton brahman, valo. Tämä on jo aineellisen maailmankaikkeuden ulkopuolella.
Sen jälkeen tulee Vaikuntha, henkimaailma, joka on jo persoonallinen, ja siellä on erilaisia kategorioita: Vishnuloka, Krishnaloka. On myös erillisiä alueita Ayothassa, missä Herra Rama ja muut avatara ilmestyvät. Nämä ovat yksityiskohtia.
Kaikkiin näihin eri päämääriin johtavat hieman erilaiset prosessit. Kaikki ne kutsutaan bhaktiksi, mutta bhakti tapahtuu hieman eri suhteellisissa mielialoissa.
Jos haluaa päästä taivaaseen, svargaan, eli aineellisen maailman sisällä oleviin planeettoihin, täytyy harjoittaa hurskasta toimintaa. Ei riitä, että on vain hyvä ihminen luonteeltaan; on myös käytännössä osoitettava tämä.
Vedoissa tätä kutsutaan karmakandaksi, eli säännölliseksi ja jatkuvaksi hurskaaksi toiminnaksi.
Jos haluaa päästä viisasten planeetoille, täytyy kehittää tietoa. Tämä on toinen osa vedistä prosessia, jñānakanda, joka sisältää sielun, aineen ja muiden erojen ymmärtämistä.
Nämä hienostuneet asiat tarvitaan, jos haluaa päästä persoonattomaan brahmaan – valoon aineellisen maailman ulkopuolella. Siihen täytyy meditoida, harjoittaa askeesia ja uskoa siihen, että olet yksi brahmanin kanssa; ei ole eroa. Sinun täytyy todella yhtyä ja sulautua siihen.
Jos haluaa päästä Vishnulokaan, täytyy palvoa Vishnua nelikätisessä muodossaan.
Jos haluaa päästä Krishnalokaan, täytyy palvoa Krishnaa.
Eri tasoilla ovat siis hieman erilaiset prosessit. Ydinasiallisesti kyse on samasta – palveluprosessista Jumalalle, mutta mieliala on erilainen.
Krishnalokaan pääsemiseksi on palvottava Kṛṣṇaa.
Näin ollen on olemassa erilaisia tasoja ja hieman erilaisia prosesseja. Pohjimmiltaan kyse on yhdestä ja samasta asiasta – palvelun prosessista – mutta mieliala on erilainen.
Esimerkiksi sellaiset harjoitukset kuin karma-kāṇḍa ja jñāna-kāṇḍa jättävät elävän olennon edelleen aineellisen maailman piiriin.
Jñāna-kāṇḍa voi vapauttaa ihmisen, jos hän ei enää meditoi suurten viisasten korkeampiin planeettoihin, vaan Brahmaniin. Silloin kyllä. - Anonyymi00505
Anonyymi00504 kirjoitti:
"Ymmärsinkö oikein, että jotta voi päästä pois jälleensyntymien labyrintista Maassa ja sen kaltaisilla planeetoilla, joilla vallitsevat laittomuus, julmuus ja muut sellaiset ilmiöt, täytyy palvella Korkeinta Jumalaa?
Täytyykö tämän tapahtua nimenomaan gauḍīya-vaiṣṇava- tai kṛṣṇalaisessa perinteessä? Vai voiko sen saavuttaa kristinuskon tai islamin kautta?
Ymmärsin niin, että jos ihminen on vain hyvä ja hurskas, se riittää ainoastaan siihen, että hän pääsee taivaallisiin maailmoihin, mutta ei henkimaailmaan. Siis ihmisen täytyy kuitenkin palvella Jumalaa. Mutta minkä uskonnollisen suuntauksen kautta?"
-----------------------
Käännösvirheet suomen kielellä, vain muutamia katkelmia eri paikoista.
Huomio: lähtöteksti on selvästi automaattisesti puheesta litteroitu, ja siinä on useita kieliopillisesti väärin kuultuja kohtia.
-------------------------------
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s
----------------
V. K.Prabhu vastaa siihen:
Eri henkisissä perinteissä käsitys elämän lopullisesta päämäärästä on tietenkin erilainen. Vaikka kaikki puhuvat jonkinlaisesta paluusta Jumalan luo, henkimaailmasta tai siitä, mitä kutsutaan paratiisiksi, todellisuudessa ymmärryksen taso on erilainen.
En tietenkään voi puhua pätevästi kristinuskosta tai islamista. Tunnen nämä perinteet melko pinnallisesti, sanotaan se suoraan. Yksi asia on kuitenkin minulle ilmeinen: niiden päämäärät eroavat niistä päämääristä, joita vaiṣṇavoilla on.
Siksi ensimmäiseksi on määriteltävä päämäärä: mitä haluatte, mitä haluatte henkiseltä elämältänne. Ja kun olette määritelleet tämän päämäärän, voitte sitten valita sen, mitä kutsuitte niin hienolla sanalla, uskonnollisen suuntauksen tai perinteen, jonka kautta pyritte saavuttamaan tämän päämäärän.
Henkisellä polulla on tietynlainen asteikko tai hierarkia erilaisia päämääriä ja tasoja.
Esimerkiksi vähimmäistavoitteena jonkinlaiselle hurskaalle toiminnalle tai harjoitukselle voivat olla taivaalliset planeetat, jotka sijaitsevat aineellisen maailman sisällä.
Taivaallisia planeettoja ei pidä sekoittaa henkimaailmaan.
Esimerkiksi vähimmäistavoitteena jonkinlaiselle hurskaalle toiminnalle tai harjoitukselle voivat olla taivaalliset planeetat, jotka sijaitsevat aineellisen maailman sisällä.
Taivaallisia planeettoja ei pidä sekoittaa henkimaailmaan.
Ne ovat eri asioita. Taivaalliset planeetat ovat vain LOMAPAIKKOJA AINEELLISESSA MAAILMASSA.
Siis ensimmäinen vaihtoehto, vähimmäistavoite, on taivaalliset planeetat. Seuraava, korkeampi taso, ovat ylevämmät planeetat – suurten viisasten planeetat, kuten Maharloka, Janaloka, Tapaloka, Satyaloka – mutta nekin ovat edelleen aineellisen maailman sisällä.
Seuraavana tulee persoonaton brahman, valo. Tämä on jo aineellisen maailmankaikkeuden ulkopuolella.
Sen jälkeen tulee Vaikuntha, henkimaailma, joka on jo persoonallinen, ja siellä on erilaisia kategorioita: Vishnuloka, Krishnaloka. On myös erillisiä alueita Ayothassa, missä Herra Rama ja muut avatara ilmestyvät. Nämä ovat yksityiskohtia.
Kaikkiin näihin eri päämääriin johtavat hieman erilaiset prosessit. Kaikki ne kutsutaan bhaktiksi, mutta bhakti tapahtuu hieman eri suhteellisissa mielialoissa.
Jos haluaa päästä taivaaseen, svargaan, eli aineellisen maailman sisällä oleviin planeettoihin, täytyy harjoittaa hurskasta toimintaa. Ei riitä, että on vain hyvä ihminen luonteeltaan; on myös käytännössä osoitettava tämä.
Vedoissa tätä kutsutaan karmakandaksi, eli säännölliseksi ja jatkuvaksi hurskaaksi toiminnaksi.
Jos haluaa päästä viisasten planeetoille, täytyy kehittää tietoa. Tämä on toinen osa vedistä prosessia, jñānakanda, joka sisältää sielun, aineen ja muiden erojen ymmärtämistä.
Nämä hienostuneet asiat tarvitaan, jos haluaa päästä persoonattomaan brahmaan – valoon aineellisen maailman ulkopuolella. Siihen täytyy meditoida, harjoittaa askeesia ja uskoa siihen, että olet yksi brahmanin kanssa; ei ole eroa. Sinun täytyy todella yhtyä ja sulautua siihen.
Jos haluaa päästä Vishnulokaan, täytyy palvoa Vishnua nelikätisessä muodossaan.
Jos haluaa päästä Krishnalokaan, täytyy palvoa Krishnaa.
Eri tasoilla ovat siis hieman erilaiset prosessit. Ydinasiallisesti kyse on samasta – palveluprosessista Jumalalle, mutta mieliala on erilainen.
Krishnalokaan pääsemiseksi on palvottava Kṛṣṇaa.
Näin ollen on olemassa erilaisia tasoja ja hieman erilaisia prosesseja. Pohjimmiltaan kyse on yhdestä ja samasta asiasta – palvelun prosessista – mutta mieliala on erilainen.
Esimerkiksi sellaiset harjoitukset kuin karma-kāṇḍa ja jñāna-kāṇḍa jättävät elävän olennon edelleen aineellisen maailman piiriin.
Jñāna-kāṇḍa voi vapauttaa ihmisen, jos hän ei enää meditoi suurten viisasten korkeampiin planeettoihin, vaan Brahmaniin. Silloin kyllä.Esimerkiksi sellaiset harjoitukset kuin karma-kāṇḍa ja jñāna-kāṇḍa jättävät elävän olennon edelleen aineellisen maailman piiriin.
Jñāna-kāṇḍa voi vapauttaa ihmisen, jos hän ei enää meditoi suurten viisasten korkeampiin planeettoihin, vaan Brahmaniin. Silloin kyllä.
Ymmärtääkseni kristinuskon päämääränä on päästä Kristuksen luo. Mitä se tarkalleen tarkoittaa? Voin sanoa vain sen, minkä olen joskus maininnut aiemminkin: erään apokryfisen profeetta Jesajan evankeliumin mukaan Jesaja kohtasi Kristuksen seitsemännessä taivaassa.
Vedojen mukaan seitsemäs taso Maasta laskettuna on Brahmaloka, Brahmān planeetta. Näin ollen Kristuksen sanotaan olevan siellä.
Sikäli kuin olen ymmärtänyt, islamin korkein päämäärä on ikuinen autuus paratiisissa Tuomiopäivän jälkeen. Mitä he tarkalleen tarkoittavat paratiisilla, sitä en ryhdy kommentoimaan.
Vedalaisen käsityksen mukaan paratiisi ei kuitenkaan määritelmänsä perusteella voi olla ikuinen. Paratiisissa voidaan viipyä hyvin pitkän ajan, mutta ei ikuisesti, koska se kuuluu aineellisen maailman alueeseen, joka ajoittain tuhoutuu ja luodaan jälleen uudelleen.
Palatakseni siis lyhyesti kysymykseenne: määritelkää ensin päämääränne.
Kun olette päättäneet, mitä todella haluatte saavuttaa, silloin valitaan kyseiseen päämäärään sopiva prosessi eli, kuten sanoitte, uskonnollinen suuntaus. Sen päätätte itse. - Anonyymi00506
Anonyymi00505 kirjoitti:
Esimerkiksi sellaiset harjoitukset kuin karma-kāṇḍa ja jñāna-kāṇḍa jättävät elävän olennon edelleen aineellisen maailman piiriin.
Jñāna-kāṇḍa voi vapauttaa ihmisen, jos hän ei enää meditoi suurten viisasten korkeampiin planeettoihin, vaan Brahmaniin. Silloin kyllä.
Ymmärtääkseni kristinuskon päämääränä on päästä Kristuksen luo. Mitä se tarkalleen tarkoittaa? Voin sanoa vain sen, minkä olen joskus maininnut aiemminkin: erään apokryfisen profeetta Jesajan evankeliumin mukaan Jesaja kohtasi Kristuksen seitsemännessä taivaassa.
Vedojen mukaan seitsemäs taso Maasta laskettuna on Brahmaloka, Brahmān planeetta. Näin ollen Kristuksen sanotaan olevan siellä.
Sikäli kuin olen ymmärtänyt, islamin korkein päämäärä on ikuinen autuus paratiisissa Tuomiopäivän jälkeen. Mitä he tarkalleen tarkoittavat paratiisilla, sitä en ryhdy kommentoimaan.
Vedalaisen käsityksen mukaan paratiisi ei kuitenkaan määritelmänsä perusteella voi olla ikuinen. Paratiisissa voidaan viipyä hyvin pitkän ajan, mutta ei ikuisesti, koska se kuuluu aineellisen maailman alueeseen, joka ajoittain tuhoutuu ja luodaan jälleen uudelleen.
Palatakseni siis lyhyesti kysymykseenne: määritelkää ensin päämääränne.
Kun olette päättäneet, mitä todella haluatte saavuttaa, silloin valitaan kyseiseen päämäärään sopiva prosessi eli, kuten sanoitte, uskonnollinen suuntaus. Sen päätätte itse.Eräs ihminen kysyi:
Olen tutkija, ja siksi ihmisen evoluution kysymys kiinnostaa minua. Kaikki, mikä on ajan vaikutuksen alaisena, kehittyy. Jumala elää ajan ulkopuolella, ja Hän saattoi luoda ihmiskunnan yhdessä silmänräpäyksessä. Mutta kun Hänen toimintansa projisoituu aineelliseen maailmaan, tuloksena on kaiken evoluutio. Sanokaa, olkaa hyvä, missä on virheeni?
V. K. Prabhu vastaa:
Rehellisesti sanottuna kysymys ei ole muotoiltu aivan selvästi, joten minullekaan ei ole täysin selvää, mitä tarkoitatte virheellä. Yritän kuitenkin vastata niin kuin ymmärsin kysymyksenne.
Virhe tässä tapauksessa on siinä, että tätä prosessia lähestytään hieman liian yksinkertaistetusti eikä ymmärretä sen mittakaavaa eikä sen tarkoitusta.
Kyseessä on hyvin monitasoinen prosessi.
Ensinnäkin, puhtaasti teknisestä näkökulmasta luominen tapahtuu kahdessa vaiheessa.
Ensimmäistä vaihetta kutsutaan sargaksi, eli näkymättömäksi luomiseksi, ja tätä prosessia johtaa Mahāviṣṇu. Tämä on Jumalan erityinen muoto, jonka tehtävänä on luominen. Juuri tässä sargan, eli näkymättömän luomisen vaiheessa, Mahāviṣṇun kehosta ilmenee pradhāna, niin sanottu ilmenemätön materia, eli materia potentiaalisessa tilassa.
Samassa vaiheessa luodaan myös syyn ja seurauksen laki, jotta oppisimme vastuullisuutta, tekisimme johtopäätöksiä ja niin edelleen.
Tässä samassa vaiheessa ilmenevät myös aineellisen luonnon kolme voimaa eli kolme guṇaa: hyvyys, intohimo ja tietämättömyys. Niiden erilaiset yhdistelmät synnyttävät kaiken moninaisuuden: erilaiset muodot, tilanteet ja niin edelleen.
Lisäksi tällä samalla tasolla luodaan eräänlainen käyttöjärjestelmä maailmankaikkeuden sisälle. Samalla tavoin kuin tietokoneeseen on asennettava käyttöjärjestelmä, sillä muuten ohjelmat eivät toimi, tämän käyttöjärjestelmän tehtävää hoitaa yksi Mahāviṣṇun ekspansioista, jota kutsutaan Paramātmaksi ja joka läpäisee kaiken.
Lisäksi tällä samalla tasolla luodaan eräänlainen käyttöjärjestelmä maailmankaikkeuden sisälle. Samalla tavoin kuin tietokoneeseen on asennettava käyttöjärjestelmä, sillä muuten ohjelmat eivät toimi, tämän käyttöjärjestelmän tehtävää hoitaa yksi Mahāviṣṇun ekspansioista, jota kutsutaan Paramātmaksi ja joka läpäisee kaiken. - Anonyymi00507
Anonyymi00506 kirjoitti:
Eräs ihminen kysyi:
Olen tutkija, ja siksi ihmisen evoluution kysymys kiinnostaa minua. Kaikki, mikä on ajan vaikutuksen alaisena, kehittyy. Jumala elää ajan ulkopuolella, ja Hän saattoi luoda ihmiskunnan yhdessä silmänräpäyksessä. Mutta kun Hänen toimintansa projisoituu aineelliseen maailmaan, tuloksena on kaiken evoluutio. Sanokaa, olkaa hyvä, missä on virheeni?
V. K. Prabhu vastaa:
Rehellisesti sanottuna kysymys ei ole muotoiltu aivan selvästi, joten minullekaan ei ole täysin selvää, mitä tarkoitatte virheellä. Yritän kuitenkin vastata niin kuin ymmärsin kysymyksenne.
Virhe tässä tapauksessa on siinä, että tätä prosessia lähestytään hieman liian yksinkertaistetusti eikä ymmärretä sen mittakaavaa eikä sen tarkoitusta.
Kyseessä on hyvin monitasoinen prosessi.
Ensinnäkin, puhtaasti teknisestä näkökulmasta luominen tapahtuu kahdessa vaiheessa.
Ensimmäistä vaihetta kutsutaan sargaksi, eli näkymättömäksi luomiseksi, ja tätä prosessia johtaa Mahāviṣṇu. Tämä on Jumalan erityinen muoto, jonka tehtävänä on luominen. Juuri tässä sargan, eli näkymättömän luomisen vaiheessa, Mahāviṣṇun kehosta ilmenee pradhāna, niin sanottu ilmenemätön materia, eli materia potentiaalisessa tilassa.
Samassa vaiheessa luodaan myös syyn ja seurauksen laki, jotta oppisimme vastuullisuutta, tekisimme johtopäätöksiä ja niin edelleen.
Tässä samassa vaiheessa ilmenevät myös aineellisen luonnon kolme voimaa eli kolme guṇaa: hyvyys, intohimo ja tietämättömyys. Niiden erilaiset yhdistelmät synnyttävät kaiken moninaisuuden: erilaiset muodot, tilanteet ja niin edelleen.
Lisäksi tällä samalla tasolla luodaan eräänlainen käyttöjärjestelmä maailmankaikkeuden sisälle. Samalla tavoin kuin tietokoneeseen on asennettava käyttöjärjestelmä, sillä muuten ohjelmat eivät toimi, tämän käyttöjärjestelmän tehtävää hoitaa yksi Mahāviṣṇun ekspansioista, jota kutsutaan Paramātmaksi ja joka läpäisee kaiken.
Lisäksi tällä samalla tasolla luodaan eräänlainen käyttöjärjestelmä maailmankaikkeuden sisälle. Samalla tavoin kuin tietokoneeseen on asennettava käyttöjärjestelmä, sillä muuten ohjelmat eivät toimi, tämän käyttöjärjestelmän tehtävää hoitaa yksi Mahāviṣṇun ekspansioista, jota kutsutaan Paramātmaksi ja joka läpäisee kaiken.Avaruuden läpäisee *Paramātma*, ja juuri tämän ansiosta tapahtuu tietty toimintojen yhteensovittaminen, tapahtumien keskinäinen yhteys sekä luonnonlakien toiminta.
Samassa vaiheessa tulee mukaan myös ajan tekijä. Aika on näkymätön voima, joka liikuttaa materiaa ja luo mahdollisuudet toiveidemme ja karmamme toteutumiselle.
Tämä kaikki kuuluu siis luomisen ensimmäiseen, näkymättömään vaiheeseen, josta vastaa *Mahāviṣṇu*. Kuten aivan oikein huomautitte, tämä ensimmäinen vaihe tapahtuu ajan ulkopuolella, koska *Viṣṇu* itse on ajan ulkopuolella. Hän kuitenkin käynnistää ajan – ikään kuin käynnistää ajastimen – koko tämän maailmankaikkeuden kehitystä varten.
Sen jälkeen alkaa luomisen toinen vaihe, jota kutsutaan *visargaksi*. Siinä aineelliset peruselementit kootaan yhteen ja niistä muodostetaan konkreettiset muodot. Jotta tämä voisi tapahtua, *Viṣṇu* valtuuttaa siihen erityisen olennon, jota kutsutaan *Brahmāksi*.
*Brahmā* on toissijainen luoja. Miksi toissijainen? Koska *Viṣṇu* on ensisijainen Luoja, kun taas *Brahmā* on toissijainen. *Viṣṇu* luo kaikki peruselementit, kaikki edellytykset ja lait, mutta *Brahmā* kokoaa ne yhteen. Siksi *Brahmāksi* tuleminen ei ole lainkaan helppoa. Hän on erittäin korkeasti kehittynyt elävä olento, jonka *Viṣṇu* valtuuttaa erityisillä Luojan valtuuksilla.
Joissakin perinteissä, esimerkiksi kristinuskossa, Jumalaa kutsutaan juuri Luojaksi. Vedat kuitenkin täsmentävät, että jos sanotaan Jumalan olevan Luoja, nämä kaksi roolia on erotettava selvästi toisistaan. Toissijainen luoja on *Brahmā*. Juuri hänet kristityt usein kuvaavat partaisena, iäkkäänä hahmona – kuva muistuttaa hyvin paljon *Brahmān* olemusta. Mutta varsinainen, ensisijainen Luoja on *Viṣṇu*.
Samassa vaiheessa tulee mukaan myös ajan tekijä. Aika on näkymätön voima, joka liikuttaa materiaa ja luo mahdollisuudet toiveidemme ja karmamme toteutumiselle.
Tämä kaikki kuuluu siis luomisen ensimmäiseen, näkymättömään vaiheeseen, josta vastaa *Mahāviṣṇu*. Kuten aivan oikein huomautitte, tämä ensimmäinen vaihe tapahtuu ajan ulkopuolella, koska *Viṣṇu* itse on ajan ulkopuolella. Hän kuitenkin käynnistää ajan – ikään kuin käynnistää ajastimen – koko tämän maailmankaikkeuden kehitystä varten. - Anonyymi00508
Anonyymi00507 kirjoitti:
Avaruuden läpäisee *Paramātma*, ja juuri tämän ansiosta tapahtuu tietty toimintojen yhteensovittaminen, tapahtumien keskinäinen yhteys sekä luonnonlakien toiminta.
Samassa vaiheessa tulee mukaan myös ajan tekijä. Aika on näkymätön voima, joka liikuttaa materiaa ja luo mahdollisuudet toiveidemme ja karmamme toteutumiselle.
Tämä kaikki kuuluu siis luomisen ensimmäiseen, näkymättömään vaiheeseen, josta vastaa *Mahāviṣṇu*. Kuten aivan oikein huomautitte, tämä ensimmäinen vaihe tapahtuu ajan ulkopuolella, koska *Viṣṇu* itse on ajan ulkopuolella. Hän kuitenkin käynnistää ajan – ikään kuin käynnistää ajastimen – koko tämän maailmankaikkeuden kehitystä varten.
Sen jälkeen alkaa luomisen toinen vaihe, jota kutsutaan *visargaksi*. Siinä aineelliset peruselementit kootaan yhteen ja niistä muodostetaan konkreettiset muodot. Jotta tämä voisi tapahtua, *Viṣṇu* valtuuttaa siihen erityisen olennon, jota kutsutaan *Brahmāksi*.
*Brahmā* on toissijainen luoja. Miksi toissijainen? Koska *Viṣṇu* on ensisijainen Luoja, kun taas *Brahmā* on toissijainen. *Viṣṇu* luo kaikki peruselementit, kaikki edellytykset ja lait, mutta *Brahmā* kokoaa ne yhteen. Siksi *Brahmāksi* tuleminen ei ole lainkaan helppoa. Hän on erittäin korkeasti kehittynyt elävä olento, jonka *Viṣṇu* valtuuttaa erityisillä Luojan valtuuksilla.
Joissakin perinteissä, esimerkiksi kristinuskossa, Jumalaa kutsutaan juuri Luojaksi. Vedat kuitenkin täsmentävät, että jos sanotaan Jumalan olevan Luoja, nämä kaksi roolia on erotettava selvästi toisistaan. Toissijainen luoja on *Brahmā*. Juuri hänet kristityt usein kuvaavat partaisena, iäkkäänä hahmona – kuva muistuttaa hyvin paljon *Brahmān* olemusta. Mutta varsinainen, ensisijainen Luoja on *Viṣṇu*.
Samassa vaiheessa tulee mukaan myös ajan tekijä. Aika on näkymätön voima, joka liikuttaa materiaa ja luo mahdollisuudet toiveidemme ja karmamme toteutumiselle.
Tämä kaikki kuuluu siis luomisen ensimmäiseen, näkymättömään vaiheeseen, josta vastaa *Mahāviṣṇu*. Kuten aivan oikein huomautitte, tämä ensimmäinen vaihe tapahtuu ajan ulkopuolella, koska *Viṣṇu* itse on ajan ulkopuolella. Hän kuitenkin käynnistää ajan – ikään kuin käynnistää ajastimen – koko tämän maailmankaikkeuden kehitystä varten.*Brahmā* on toissijainen luoja. Miksi toissijainen? Koska *Viṣṇu* on ensisijainen Luoja, kun taas *Brahmā* on toissijainen. *Viṣṇu* luo kaikki peruselementit, kaikki edellytykset ja lait, mutta *Brahmā* kokoaa ne yhteen. Siksi *Brahmāksi* tuleminen ei ole lainkaan helppoa. Hän on erittäin korkeasti kehittynyt elävä olento, jonka *Viṣṇu* valtuuttaa erityisillä Luojan valtuuksilla.
Joissakin perinteissä, esimerkiksi kristinuskossa, Jumalaa kutsutaan juuri Luojaksi. Vedat kuitenkin täsmentävät, että jos sanotaan Jumalan olevan Luoja, nämä kaksi roolia on erotettava selvästi toisistaan. Toissijainen luoja on *Brahmā*. Juuri hänet kristityt usein kuvaavat partaisena, iäkkäänä hahmona – kuva muistuttaa hyvin paljon *Brahmān* olemusta. Mutta varsinainen, ensisijainen Luoja on *Viṣṇu*. - Anonyymi00509
Anonyymi00508 kirjoitti:
*Brahmā* on toissijainen luoja. Miksi toissijainen? Koska *Viṣṇu* on ensisijainen Luoja, kun taas *Brahmā* on toissijainen. *Viṣṇu* luo kaikki peruselementit, kaikki edellytykset ja lait, mutta *Brahmā* kokoaa ne yhteen. Siksi *Brahmāksi* tuleminen ei ole lainkaan helppoa. Hän on erittäin korkeasti kehittynyt elävä olento, jonka *Viṣṇu* valtuuttaa erityisillä Luojan valtuuksilla.
Joissakin perinteissä, esimerkiksi kristinuskossa, Jumalaa kutsutaan juuri Luojaksi. Vedat kuitenkin täsmentävät, että jos sanotaan Jumalan olevan Luoja, nämä kaksi roolia on erotettava selvästi toisistaan. Toissijainen luoja on *Brahmā*. Juuri hänet kristityt usein kuvaavat partaisena, iäkkäänä hahmona – kuva muistuttaa hyvin paljon *Brahmān* olemusta. Mutta varsinainen, ensisijainen Luoja on *Viṣṇu*.Kristityt kuvaavat juuri hänet partaisena, iäkkäänä hahmona, ja tämä muistuttaa *Brahmān* olemusta. Sen sijaan alkuperäinen Luoja, joka toimii hienovaraisella tasolla, on *Viṣṇu*. Se on toinen, korkeampi taso.
Kun *Brahmā* alkaa koota kaikkia näitä muotoja niiden hienovaraisiin ruumiisiin tallentuneen karman perusteella, ja kun niiden muistia ylläpitää juuri *Paramātma*, joka ylläpitää koko tätä eräänlaista käyttöjärjestelmää, silloin luominen alkaa siirtyä näkyvälle tasolle. Tätä kutsutaan kirjaimellisesti kosmiseksi ilmentymiseksi, jolloin kaikki olemassaolon suunnitelmat alkavat toteutua hienovaraiselta tasolta näkyvässä maailmassa.
Se on kuin talon suunnitelma olisi ensin paperilla tai kolmiulotteisessa mallissa, ja sitten taloa aletaan todella rakentaa maastoon. Siksi tässä ei ole kyse pelkästään ihmisen luomisesta, kuten sanoitte, vaan koko sen infrastruktuurin luomisesta, jonka sisällä ihminen ilmestyy.
Ihminen ei ole jokin muusta irrallinen olento, vaan yksi lenkki sekä ravintoketjussa että evoluution ketjussa. Kyse ei kuitenkaan ole evoluutiosta darvinistisessa merkityksessä, vaan evoluutiosta vedalaisessa merkityksessä. Perustavanlaatuinen ero on siinä, että darvinistinen evoluutio tarkoittaa pelkästään muotojen muuttumista ja monimutkaistumista satunnaisten mutaatioiden, luonnonvalinnan, vahvimman selviytymisen periaatteen ja muiden vastaavien tekijöiden seurauksena.
Vedat sen sijaan opettavat, että ulkoisten muotojen evoluutio tapahtuu siksi, että sisäisesti tapahtuu tietoisuuden evoluutio. Juuri tässä on olennainen ero. - Anonyymi00510
Anonyymi00509 kirjoitti:
Kristityt kuvaavat juuri hänet partaisena, iäkkäänä hahmona, ja tämä muistuttaa *Brahmān* olemusta. Sen sijaan alkuperäinen Luoja, joka toimii hienovaraisella tasolla, on *Viṣṇu*. Se on toinen, korkeampi taso.
Kun *Brahmā* alkaa koota kaikkia näitä muotoja niiden hienovaraisiin ruumiisiin tallentuneen karman perusteella, ja kun niiden muistia ylläpitää juuri *Paramātma*, joka ylläpitää koko tätä eräänlaista käyttöjärjestelmää, silloin luominen alkaa siirtyä näkyvälle tasolle. Tätä kutsutaan kirjaimellisesti kosmiseksi ilmentymiseksi, jolloin kaikki olemassaolon suunnitelmat alkavat toteutua hienovaraiselta tasolta näkyvässä maailmassa.
Se on kuin talon suunnitelma olisi ensin paperilla tai kolmiulotteisessa mallissa, ja sitten taloa aletaan todella rakentaa maastoon. Siksi tässä ei ole kyse pelkästään ihmisen luomisesta, kuten sanoitte, vaan koko sen infrastruktuurin luomisesta, jonka sisällä ihminen ilmestyy.
Ihminen ei ole jokin muusta irrallinen olento, vaan yksi lenkki sekä ravintoketjussa että evoluution ketjussa. Kyse ei kuitenkaan ole evoluutiosta darvinistisessa merkityksessä, vaan evoluutiosta vedalaisessa merkityksessä. Perustavanlaatuinen ero on siinä, että darvinistinen evoluutio tarkoittaa pelkästään muotojen muuttumista ja monimutkaistumista satunnaisten mutaatioiden, luonnonvalinnan, vahvimman selviytymisen periaatteen ja muiden vastaavien tekijöiden seurauksena.
Vedat sen sijaan opettavat, että ulkoisten muotojen evoluutio tapahtuu siksi, että sisäisesti tapahtuu tietoisuuden evoluutio. Juuri tässä on olennainen ero.Kun *Brahmā* alkaa koota kaikkia näitä muotoja niiden hienovaraisiin ruumiisiin tallentuneen karman perusteella, ja kun niiden muistia ylläpitää juuri *Paramātma*, joka ylläpitää koko tätä eräänlaista käyttöjärjestelmää, silloin luominen alkaa siirtyä näkyvälle tasolle. Tätä kutsutaan kirjaimellisesti kosmiseksi ilmentymiseksi, jolloin kaikki olemassaolon suunnitelmat alkavat toteutua hienovaraiselta tasolta näkyvässä maailmassa.
- Anonyymi00511
Anonyymi00510 kirjoitti:
Kun *Brahmā* alkaa koota kaikkia näitä muotoja niiden hienovaraisiin ruumiisiin tallentuneen karman perusteella, ja kun niiden muistia ylläpitää juuri *Paramātma*, joka ylläpitää koko tätä eräänlaista käyttöjärjestelmää, silloin luominen alkaa siirtyä näkyvälle tasolle. Tätä kutsutaan kirjaimellisesti kosmiseksi ilmentymiseksi, jolloin kaikki olemassaolon suunnitelmat alkavat toteutua hienovaraiselta tasolta näkyvässä maailmassa.
Vedat sanovat, että ulkoisten muotojen evoluutio tapahtuu siksi, että sisällä tapahtuu tietoisuuden evoluutio. Ja juuri tässä tulee esiin kaikkein tärkein ja kiinnostavin kohta, johon nykyinen tiede ei anna vastausta: miksi evoluutiota tapahtuu? Miksi muodot monimutkaistuvat?
Vedojen mukaan, kun karma vähitellen kuluu loppuun, tietoisuus vapautuu yhä enemmän ja enemmän, saavuttaa yhä korkeampia tasoja, ja siksi sitä vastaavat yhä korkeammat muodot. Toisin sanoen muotojen evoluutio tapahtuu siksi, että sisäisesti tapahtuu tietoisuuden evoluutio.
Tietoisuuden evoluutio tapahtuu kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on aikaisemman karman loppuun kuluminen. Toinen syy on se, että yksilöllisen elävän olennon tietoisuus luonnollisesti pyrkii Jumalan luo.
esittänyt tällaisen esimerkin: jokainen aineellisen luonnon elementti pyrkii omaan alkuperäänsä. Jos otamme esimerkiksi jonkin kiinteän esineen, maan elementin, ja päästämme sen irti, se putoaa maahan. Toisin sanoen maa pyrkii maahan. Jos sytytämme tulen, tuli nousee ylöspäin kohti aurinkoa, omaa alkuperäänsä. Joki virtaa valtamereen. Jokainen elementti siis kulkee kohti omaa alkuperäänsä.
Ja koska Vedojen mukaan elävä olento, yksilöllinen tietoisuus, on Jumalan hiukkanen, se luonnollisesti pyrkii Jumalan luo. Tässä on evoluution metafyysinen eli sisäinen syy. Ulkoisesta syystä puhuttaessa... - Anonyymi00512
Anonyymi00511 kirjoitti:
Vedat sanovat, että ulkoisten muotojen evoluutio tapahtuu siksi, että sisällä tapahtuu tietoisuuden evoluutio. Ja juuri tässä tulee esiin kaikkein tärkein ja kiinnostavin kohta, johon nykyinen tiede ei anna vastausta: miksi evoluutiota tapahtuu? Miksi muodot monimutkaistuvat?
Vedojen mukaan, kun karma vähitellen kuluu loppuun, tietoisuus vapautuu yhä enemmän ja enemmän, saavuttaa yhä korkeampia tasoja, ja siksi sitä vastaavat yhä korkeammat muodot. Toisin sanoen muotojen evoluutio tapahtuu siksi, että sisäisesti tapahtuu tietoisuuden evoluutio.
Tietoisuuden evoluutio tapahtuu kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on aikaisemman karman loppuun kuluminen. Toinen syy on se, että yksilöllisen elävän olennon tietoisuus luonnollisesti pyrkii Jumalan luo.
esittänyt tällaisen esimerkin: jokainen aineellisen luonnon elementti pyrkii omaan alkuperäänsä. Jos otamme esimerkiksi jonkin kiinteän esineen, maan elementin, ja päästämme sen irti, se putoaa maahan. Toisin sanoen maa pyrkii maahan. Jos sytytämme tulen, tuli nousee ylöspäin kohti aurinkoa, omaa alkuperäänsä. Joki virtaa valtamereen. Jokainen elementti siis kulkee kohti omaa alkuperäänsä.
Ja koska Vedojen mukaan elävä olento, yksilöllinen tietoisuus, on Jumalan hiukkanen, se luonnollisesti pyrkii Jumalan luo. Tässä on evoluution metafyysinen eli sisäinen syy. Ulkoisesta syystä puhuttaessa...Vedat sanovat, että ulkoisten muotojen evoluutio tapahtuu siksi, että sisällä tapahtuu tietoisuuden evoluutio. Ja juuri tässä tulee esiin kaikkein tärkein ja kiinnostavin kohta, johon nykyinen tiede ei anna vastausta: miksi evoluutiota tapahtuu? Miksi muodot monimutkaistuvat?
Vedojen mukaan, kun karma vähitellen kuluu loppuun, tietoisuus vapautuu yhä enemmän ja enemmän, saavuttaa yhä korkeampia tasoja, ja siksi sitä vastaavat yhä korkeammat muodot. Toisin sanoen muotojen evoluutio tapahtuu siksi, että sisäisesti tapahtuu tietoisuuden evoluutio. - Anonyymi00513
Anonyymi00512 kirjoitti:
Vedat sanovat, että ulkoisten muotojen evoluutio tapahtuu siksi, että sisällä tapahtuu tietoisuuden evoluutio. Ja juuri tässä tulee esiin kaikkein tärkein ja kiinnostavin kohta, johon nykyinen tiede ei anna vastausta: miksi evoluutiota tapahtuu? Miksi muodot monimutkaistuvat?
Vedojen mukaan, kun karma vähitellen kuluu loppuun, tietoisuus vapautuu yhä enemmän ja enemmän, saavuttaa yhä korkeampia tasoja, ja siksi sitä vastaavat yhä korkeammat muodot. Toisin sanoen muotojen evoluutio tapahtuu siksi, että sisäisesti tapahtuu tietoisuuden evoluutio.Luonnollisesti pyrkii Jumalan luo. Tässä on evoluution metafyysinen eli sisäinen syy. Puhtaasti ulkoinen evoluution syy taas on se, että elävä olento käy läpi oman karmansa ja kuluttaa sitä loppuun.
Mutta ette myöskään huomannut vielä yhtä tärkeää kohtaa. Sanoitte, että kaikki ajan virrassa kehittyy. Tämä ei ole aivan näin, koska Vedojen mukaan evoluutio liittyy aina vastakkaiseen prosessiin, involuutioon eli kehityksen vastakkaiseen suuntaan. Koska Vedojen mukaan aika kulkee syklisesti eikä lineaarisesti, jos katsotte pyörän pyörimistä, näette, että yksi osa pyörästä nousee ylöspäin. Tämä on nouseva sykli. Samalla toinen osa pyörästä laskee alaspäin, kuten maailmanpyörässä: jotkut matkustajat nousevat ylös, kun taas toiset pyörän vastakkaisella puolella ovat juuri laskeutumassa.
Siksi kaikki tässä aineellisessa maailmassa ei kehity, koska elävällä olennolla on vapaa tahto. Ne, jotka haluavat, kehittyvät. Mutta ne, jotka haluavat jotakin muuta, voivat myös pysyä tässä laskevassa syklissä.
Tämä aihe on tietenkin valtavan laaja. En väitä, että olisin esittänyt sen kokonaan. Olen tavallaan vain hahmotellut tärkeimmät perusasiat. Jos haluatte ymmärtää, kuinka kehitysprosessi tarkalleen tapahtuu ja mitkä ovat luomisen vaiheet,...
Tietenkin tämä ei ole itsessään helppoa luettavaa, mutta ehkä se selventää joitakin asioita. - Anonyymi00514
Anonyymi00513 kirjoitti:
Luonnollisesti pyrkii Jumalan luo. Tässä on evoluution metafyysinen eli sisäinen syy. Puhtaasti ulkoinen evoluution syy taas on se, että elävä olento käy läpi oman karmansa ja kuluttaa sitä loppuun.
Mutta ette myöskään huomannut vielä yhtä tärkeää kohtaa. Sanoitte, että kaikki ajan virrassa kehittyy. Tämä ei ole aivan näin, koska Vedojen mukaan evoluutio liittyy aina vastakkaiseen prosessiin, involuutioon eli kehityksen vastakkaiseen suuntaan. Koska Vedojen mukaan aika kulkee syklisesti eikä lineaarisesti, jos katsotte pyörän pyörimistä, näette, että yksi osa pyörästä nousee ylöspäin. Tämä on nouseva sykli. Samalla toinen osa pyörästä laskee alaspäin, kuten maailmanpyörässä: jotkut matkustajat nousevat ylös, kun taas toiset pyörän vastakkaisella puolella ovat juuri laskeutumassa.
Siksi kaikki tässä aineellisessa maailmassa ei kehity, koska elävällä olennolla on vapaa tahto. Ne, jotka haluavat, kehittyvät. Mutta ne, jotka haluavat jotakin muuta, voivat myös pysyä tässä laskevassa syklissä.
Tämä aihe on tietenkin valtavan laaja. En väitä, että olisin esittänyt sen kokonaan. Olen tavallaan vain hahmotellut tärkeimmät perusasiat. Jos haluatte ymmärtää, kuinka kehitysprosessi tarkalleen tapahtuu ja mitkä ovat luomisen vaiheet,...
Tietenkin tämä ei ole itsessään helppoa luettavaa, mutta ehkä se selventää joitakin asioita.Mutta ette myöskään huomannut vielä yhtä tärkeää kohtaa. Sanoitte, että kaikki ajan virrassa kehittyy. Tämä ei ole aivan näin, koska Vedojen mukaan evoluutio liittyy aina vastakkaiseen prosessiin, involuutioon eli kehityksen vastakkaiseen suuntaan. Koska Vedojen mukaan aika kulkee syklisesti eikä lineaarisesti, jos katsotte pyörän pyörimistä, näette, että yksi osa pyörästä nousee ylöspäin. Tämä on nouseva sykli. Samalla toinen osa pyörästä laskee alaspäin, kuten maailmanpyörässä: jotkut matkustajat nousevat ylös, kun taas toiset pyörän vastakkaisella puolella ovat juuri laskeutumassa.
- Anonyymi00515
Anonyymi00514 kirjoitti:
Mutta ette myöskään huomannut vielä yhtä tärkeää kohtaa. Sanoitte, että kaikki ajan virrassa kehittyy. Tämä ei ole aivan näin, koska Vedojen mukaan evoluutio liittyy aina vastakkaiseen prosessiin, involuutioon eli kehityksen vastakkaiseen suuntaan. Koska Vedojen mukaan aika kulkee syklisesti eikä lineaarisesti, jos katsotte pyörän pyörimistä, näette, että yksi osa pyörästä nousee ylöspäin. Tämä on nouseva sykli. Samalla toinen osa pyörästä laskee alaspäin, kuten maailmanpyörässä: jotkut matkustajat nousevat ylös, kun taas toiset pyörän vastakkaisella puolella ovat juuri laskeutumassa.
Tämä ei ole aivan näin, koska Vedojen mukaan evoluutio liittyy aina vastakkaiseen prosessiin, involuutioon eli kehityksen vastakkaiseen suuntaan.
Koska Vedojen mukaan aika kulkee syklisesti eikä lineaarisesti, jos katsotte pyörän pyörimistä, näette, että yksi osa pyörästä nousee ylöspäin. Tämä on nouseva sykli. Samalla toinen osa pyörästä laskee alaspäin, kuten maailmanpyörässä: jotkut matkustajat nousevat ylös, kun taas toiset pyörän vastakkaisella puolella ovat juuri laskeutumassa. - Anonyymi00516
Anonyymi00515 kirjoitti:
Tämä ei ole aivan näin, koska Vedojen mukaan evoluutio liittyy aina vastakkaiseen prosessiin, involuutioon eli kehityksen vastakkaiseen suuntaan.
Koska Vedojen mukaan aika kulkee syklisesti eikä lineaarisesti, jos katsotte pyörän pyörimistä, näette, että yksi osa pyörästä nousee ylöspäin. Tämä on nouseva sykli. Samalla toinen osa pyörästä laskee alaspäin, kuten maailmanpyörässä: jotkut matkustajat nousevat ylös, kun taas toiset pyörän vastakkaisella puolella ovat juuri laskeutumassa.Muutama edellinem viesti:
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s
----------------
V. K.Prabhu vastaa kysymyksiin.
Kysymyksiä esitetään hänelle ympäri maailmaa, idasta ja lännestä, eri maista. - Anonyymi00517
Anonyymi00516 kirjoitti:
Muutama edellinem viesti:
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s
----------------
V. K.Prabhu vastaa kysymyksiin.
Kysymyksiä esitetään hänelle ympäri maailmaa, idasta ja lännestä, eri maista.https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s
----------------
V. K.Prabhu vastaa kysymyksiin.
Kysymyksiä esitetään hänelle ympäri maailmaa, idasta ja lännestä, eri maista.
--------------------
Seuraavaksi kysymyksen esittää Denis: mikä on luomisen tarkoitus? Jos Jumala loi kaiken tämän ja Hän tietää kaiken, mikä kiinnostus Hänellä voi olla tässä luomisessa? Eikö niin?
******************************
Huom.
Juuri tätä kysymystä täällä hindupalstalla on paljon kysytty, hieman eri sanavalinnoilla.
-----------------------------
V. K. Prabhu vastaa siihen:
Hänellä itsellään ei ole mitään erityistä kiinnostusta tähän luomiseen, mutta Hän ei luo sitä itseään varten, vaan meitä varten. Hän itse on uppoutunut henkimaailman todellisuuteen. Meitä varten on olemassa tietynlainen leikkikenttä.
Samalla tavalla kuin aikuiset rakentavat leikkikenttiä, erilaisia karuselleja, keinulautoja ja niin edelleen. Liukumäkiä vartenko? Itseään vartenko? Ei, vaan lapsia varten. Ja joskus katsot lasta, joka leikkii kaikilla näillä keinuilla ja karuselleilla, ja vanhempi seisoo vieressä...
Ei, vaan lapsia varten. Ja katsot joskus lasta, joka leikkii siellä kaikilla näillä keinuilla, karuselleilla ja muilla, ja vanhempi istuu vieressä, katsoo älypuhelintaan ja toisella silmällä hieman seuraa lasta, jotta tämä ei kaatuisi tai tapahtuisi jotain muuta.
Samalla tavoin korkein Jumala *Mahāviṣṇun* ja *Paramātman* muodossa, joista juuri puhuimme, on toisaalta uppoutunut omaan sisäiseen todellisuuteensa, mutta toisaalta *Paramātmana* Hän tarkkailee eläviä olentoja...
...
...mitä siemeniä on kylvetty ja mitä energiaa on käytetty.
Näin kylvetyt siemenet tuottavat ajan kuluessa tietynlaisia hedelmiä. Samalla Hän ei kuitenkaan puutu tapahtumiin, vaan antaa elävälle olennolle vapauden.
Siksi on tärkeää ymmärtää, että tämä luominen ei ole Häntä varten, vaan meitä varten. Kun lapsi kasvaa aikuiseksi, hän ei enää mene tälle leikkikentälle. Hän siirtyy jo toisenlaiseen, korkeampaan todellisuuteen. - Anonyymi00518
Anonyymi00517 kirjoitti:
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s
----------------
V. K.Prabhu vastaa kysymyksiin.
Kysymyksiä esitetään hänelle ympäri maailmaa, idasta ja lännestä, eri maista.
--------------------
Seuraavaksi kysymyksen esittää Denis: mikä on luomisen tarkoitus? Jos Jumala loi kaiken tämän ja Hän tietää kaiken, mikä kiinnostus Hänellä voi olla tässä luomisessa? Eikö niin?
******************************
Huom.
Juuri tätä kysymystä täällä hindupalstalla on paljon kysytty, hieman eri sanavalinnoilla.
-----------------------------
V. K. Prabhu vastaa siihen:
Hänellä itsellään ei ole mitään erityistä kiinnostusta tähän luomiseen, mutta Hän ei luo sitä itseään varten, vaan meitä varten. Hän itse on uppoutunut henkimaailman todellisuuteen. Meitä varten on olemassa tietynlainen leikkikenttä.
Samalla tavalla kuin aikuiset rakentavat leikkikenttiä, erilaisia karuselleja, keinulautoja ja niin edelleen. Liukumäkiä vartenko? Itseään vartenko? Ei, vaan lapsia varten. Ja joskus katsot lasta, joka leikkii kaikilla näillä keinuilla ja karuselleilla, ja vanhempi seisoo vieressä...
Ei, vaan lapsia varten. Ja katsot joskus lasta, joka leikkii siellä kaikilla näillä keinuilla, karuselleilla ja muilla, ja vanhempi istuu vieressä, katsoo älypuhelintaan ja toisella silmällä hieman seuraa lasta, jotta tämä ei kaatuisi tai tapahtuisi jotain muuta.
Samalla tavoin korkein Jumala *Mahāviṣṇun* ja *Paramātman* muodossa, joista juuri puhuimme, on toisaalta uppoutunut omaan sisäiseen todellisuuteensa, mutta toisaalta *Paramātmana* Hän tarkkailee eläviä olentoja...
...
...mitä siemeniä on kylvetty ja mitä energiaa on käytetty.
Näin kylvetyt siemenet tuottavat ajan kuluessa tietynlaisia hedelmiä. Samalla Hän ei kuitenkaan puutu tapahtumiin, vaan antaa elävälle olennolle vapauden.
Siksi on tärkeää ymmärtää, että tämä luominen ei ole Häntä varten, vaan meitä varten. Kun lapsi kasvaa aikuiseksi, hän ei enää mene tälle leikkikentälle. Hän siirtyy jo toisenlaiseen, korkeampaan todellisuuteen.Seuraavaksi kysymyksen esittää Denis: mikä on luomisen tarkoitus? Jos Jumala loi kaiken tämän ja Hän tietää kaiken, mikä kiinnostus Hänellä voi olla tässä luomisessa? Eikö niin?
V. K. Prabhu vastaa siihen:
Hänellä itsellään ei ole mitään erityistä kiinnostusta tähän luomiseen, mutta Hän ei luo sitä itseään varten, vaan meitä varten. Hän itse on uppoutunut henkimaailman todellisuuteen. Meitä varten on olemassa tietynlainen leikkikenttä.
Samalla tavalla kuin aikuiset rakentavat leikkikenttiä, erilaisia karuselleja, keinulautoja ja niin edelleen. Liukumäkiä vartenko? Itseään vartenko? Ei, vaan lapsia varten. Ja joskus katsot lasta, joka leikkii kaikilla näillä keinuilla ja karuselleilla, ja vanhempi seisoo vieressä...
Ei, vaan lapsia varten. Ja katsot joskus lasta, joka leikkii siellä kaikilla näillä keinuilla, karuselleilla ja muilla, ja vanhempi istuu vieressä, katsoo älypuhelintaan ja toisella silmällä hieman seuraa lasta, jotta tämä ei kaatuisi tai tapahtuisi jotain muuta.
Samalla tavoin korkein Jumala *Mahāviṣṇun* ja *Paramātman* muodossa, joista juuri puhuimme, on toisaalta uppoutunut omaan sisäiseen todellisuuteensa, mutta toisaalta *Paramātmana* Hän tarkkailee eläviä olentoja...
...
...mitä siemeniä on kylvetty ja mitä energiaa on käytetty.
Näin kylvetyt siemenet tuottavat ajan kuluessa tietynlaisia hedelmiä. Samalla Hän ei kuitenkaan puutu tapahtumiin, vaan antaa elävälle olennolle vapauden.
Siksi on tärkeää ymmärtää, että tämä luominen ei ole Häntä varten, vaan meitä varten. Kun lapsi kasvaa aikuiseksi, hän ei enää mene tälle leikkikentälle. Hän siirtyy jo toisenlaiseen, korkeampaan todellisuuteen. - Anonyymi00519
Anonyymi00518 kirjoitti:
Seuraavaksi kysymyksen esittää Denis: mikä on luomisen tarkoitus? Jos Jumala loi kaiken tämän ja Hän tietää kaiken, mikä kiinnostus Hänellä voi olla tässä luomisessa? Eikö niin?
V. K. Prabhu vastaa siihen:
Hänellä itsellään ei ole mitään erityistä kiinnostusta tähän luomiseen, mutta Hän ei luo sitä itseään varten, vaan meitä varten. Hän itse on uppoutunut henkimaailman todellisuuteen. Meitä varten on olemassa tietynlainen leikkikenttä.
Samalla tavalla kuin aikuiset rakentavat leikkikenttiä, erilaisia karuselleja, keinulautoja ja niin edelleen. Liukumäkiä vartenko? Itseään vartenko? Ei, vaan lapsia varten. Ja joskus katsot lasta, joka leikkii kaikilla näillä keinuilla ja karuselleilla, ja vanhempi seisoo vieressä...
Ei, vaan lapsia varten. Ja katsot joskus lasta, joka leikkii siellä kaikilla näillä keinuilla, karuselleilla ja muilla, ja vanhempi istuu vieressä, katsoo älypuhelintaan ja toisella silmällä hieman seuraa lasta, jotta tämä ei kaatuisi tai tapahtuisi jotain muuta.
Samalla tavoin korkein Jumala *Mahāviṣṇun* ja *Paramātman* muodossa, joista juuri puhuimme, on toisaalta uppoutunut omaan sisäiseen todellisuuteensa, mutta toisaalta *Paramātmana* Hän tarkkailee eläviä olentoja...
...
...mitä siemeniä on kylvetty ja mitä energiaa on käytetty.
Näin kylvetyt siemenet tuottavat ajan kuluessa tietynlaisia hedelmiä. Samalla Hän ei kuitenkaan puutu tapahtumiin, vaan antaa elävälle olennolle vapauden.
Siksi on tärkeää ymmärtää, että tämä luominen ei ole Häntä varten, vaan meitä varten. Kun lapsi kasvaa aikuiseksi, hän ei enää mene tälle leikkikentälle. Hän siirtyy jo toisenlaiseen, korkeampaan todellisuuteen.Seuraavaksi sama tai samankaltainen kysyjä Denis kysyy: "Kuinka voimme herättää muiston aikaisemmista elämistä, jotta voisimme muistaa ne? Ja miksi meiltä pyyhitään pois muisti aikaisemmista elämistä näissä inkarnaatioissa? Mitä ominaisuuksia yksilöllinen sielu kantaa sisällään, ja kuinka se ilmenee, kun inkarnaatioiden muisti on pyyhitty pois?"
V. K Prabhu vastaa:
.... Miksi meiltä pyyhitään muisti? Olen vastannut tähän vähintään kolme kertaa lähetyksissä .... Katsokaa kaikki kolme versiota. Uskon, että se auttaa teitä ymmärtämään.
Lyhyesti sanottuna aikaisempien elämien muistia ei tarvita meille nyt yhdestä yksinkertaisesta syystä: muisti liittyy tiettyyn kehoon. Menneen tai sitä edeltävän elämän konkreettista kehoa ei enää ole. Näin ollen kaikki ne ohjelmat, jotka olivat olemassa niissä kehoissa, on jo käsitelty. Tämä aihe on suljettu, eikä tätä muistia tarvita. Jos... - Anonyymi00520
Anonyymi00519 kirjoitti:
Seuraavaksi sama tai samankaltainen kysyjä Denis kysyy: "Kuinka voimme herättää muiston aikaisemmista elämistä, jotta voisimme muistaa ne? Ja miksi meiltä pyyhitään pois muisti aikaisemmista elämistä näissä inkarnaatioissa? Mitä ominaisuuksia yksilöllinen sielu kantaa sisällään, ja kuinka se ilmenee, kun inkarnaatioiden muisti on pyyhitty pois?"
V. K Prabhu vastaa:
.... Miksi meiltä pyyhitään muisti? Olen vastannut tähän vähintään kolme kertaa lähetyksissä .... Katsokaa kaikki kolme versiota. Uskon, että se auttaa teitä ymmärtämään.
Lyhyesti sanottuna aikaisempien elämien muistia ei tarvita meille nyt yhdestä yksinkertaisesta syystä: muisti liittyy tiettyyn kehoon. Menneen tai sitä edeltävän elämän konkreettista kehoa ei enää ole. Näin ollen kaikki ne ohjelmat, jotka olivat olemassa niissä kehoissa, on jo käsitelty. Tämä aihe on suljettu, eikä tätä muistia tarvita. Jos...Syy on se, että muisti liittyy tiettyyn kehoon. Menneen tai sitä edeltäneen elämän konkreettista kehoa ei enää ole. Sen vuoksi kaikki ne ohjelmat, jotka olivat olemassa niissä kehoissa, on jo ratkaistu. Tämä kaikki on suljettu aihe, eikä tätä muistia tarvita. Jos se säilytettäisiin, se vain kuormittaisi mieltänne, koska muisti on se, minkä kanssa mieli työskentelee.
Kuvitelkaa, että juuri nyt tässä elämässä teillä on jonkinlainen käsitys siitä, kuka olette, mitä teette ja missä olette. Ja tämän kaiken perusteella teette joitakin päätöksiä. Nyt lisätkää siihen vielä edellisen elämän, sitä edeltävän elämän, sitä seuraavan edeltävän elämän ja niin edelleen muistot. Te tulisitte hulluiksi, ymmärrättekö? Koska jälleen kerran alkaisitte sekoittaa asioita: "Kuka minä oikein olen?" Ymmärrättekö? Tässä elämässä olette mies, Denis, mutta seuraavassa tai edellisessä elämässä olette voinut olla nainen tai joku aivan muu.
Silloin te sekoittuisitte. Voisi alkaa skitsofrenia, ymmärrättekö? Persoonallisuuden jakautuminen.
Siksi ... Hän poistaa tapahtumamuistin – korostan, tapahtumamuistin. Hän jättää meille vain muistin kokonaisvaltaisen kokemuksen muodossa. Toisin sanoen sen, mitä olemme oppineet, millaisia johtopäätöksiä olemme tehneet, millaisiin uskomuksiin olemme päätyneet ja mitä taitoja olemme kehittäneet.
Nämä asiat muuttuvat nyt lahjoiksemme, maailmankuvamme, makumme ja mieltymystemme perustaksi. Siksi poistetaan vain tapahtumamuisti, jota emme lainkaan tarvitse. Sen sijaan juuri kokemus kiteytyy ja säilyy, ja sitä voimme edelleen kehittää.
...Hän tietää paremmin, mitä meidän tulee säilyttää ja mitä meidän tulee poistaa.
Mitä tulee sielun yksilöllisyyteen, se on ikuinen ja muuttumaton, mutta sen peittävät nämä erilaiset menneisyyden uskomukset ja vaikutelmat. Ne määrittävät meidän tämänhetkisiä uskomuksiamme.
Juuri äsken puhuimme niistä erilaisista rooleista, joita olemme esittäneet eri elämissä ja erilaisissa näytelmissä. Siksi meidän puhtaasti ulkoinen aineellinen yksilöllisyytemme muuttuu elämästä toiseen, kuten yksi ihminen vaihtaisi vaatteita tai kuten näyttelijä esittää kaikenlaisia rooleja. Sitten kuoleman hetkellä hän jälleen vaihtaa puvun, unohtaa menneisyyden, astuu uuteen rooliin, uuteen kehoon, uuteen asuun.
Kuvitelkaa, että juuri nyt tässä elämässä teillä on jonkinlainen käsitys siitä, kuka olette, mitä teette ja missä olette. Ja tämän kaiken perusteella teette joitakin päätöksiä. Nyt lisätkää siihen vielä edellisen elämän, sitä edeltävän elämän, sitä seuraavan edeltävän elämän ja niin edelleen muistot. Te tulisitte hulluiksi, ymmärrättekö? Koska jälleen kerran alkaisitte sekoittaa asioita: "Kuka minä oikein olen?" Ymmärrättekö? Tässä elämässä olette mies, Denis, mutta seuraavassa tai edellisessä elämässä olette voinut olla nainen tai joku aivan muu. - Anonyymi00521
Anonyymi00520 kirjoitti:
Syy on se, että muisti liittyy tiettyyn kehoon. Menneen tai sitä edeltäneen elämän konkreettista kehoa ei enää ole. Sen vuoksi kaikki ne ohjelmat, jotka olivat olemassa niissä kehoissa, on jo ratkaistu. Tämä kaikki on suljettu aihe, eikä tätä muistia tarvita. Jos se säilytettäisiin, se vain kuormittaisi mieltänne, koska muisti on se, minkä kanssa mieli työskentelee.
Kuvitelkaa, että juuri nyt tässä elämässä teillä on jonkinlainen käsitys siitä, kuka olette, mitä teette ja missä olette. Ja tämän kaiken perusteella teette joitakin päätöksiä. Nyt lisätkää siihen vielä edellisen elämän, sitä edeltävän elämän, sitä seuraavan edeltävän elämän ja niin edelleen muistot. Te tulisitte hulluiksi, ymmärrättekö? Koska jälleen kerran alkaisitte sekoittaa asioita: "Kuka minä oikein olen?" Ymmärrättekö? Tässä elämässä olette mies, Denis, mutta seuraavassa tai edellisessä elämässä olette voinut olla nainen tai joku aivan muu.
Silloin te sekoittuisitte. Voisi alkaa skitsofrenia, ymmärrättekö? Persoonallisuuden jakautuminen.
Siksi ... Hän poistaa tapahtumamuistin – korostan, tapahtumamuistin. Hän jättää meille vain muistin kokonaisvaltaisen kokemuksen muodossa. Toisin sanoen sen, mitä olemme oppineet, millaisia johtopäätöksiä olemme tehneet, millaisiin uskomuksiin olemme päätyneet ja mitä taitoja olemme kehittäneet.
Nämä asiat muuttuvat nyt lahjoiksemme, maailmankuvamme, makumme ja mieltymystemme perustaksi. Siksi poistetaan vain tapahtumamuisti, jota emme lainkaan tarvitse. Sen sijaan juuri kokemus kiteytyy ja säilyy, ja sitä voimme edelleen kehittää.
...Hän tietää paremmin, mitä meidän tulee säilyttää ja mitä meidän tulee poistaa.
Mitä tulee sielun yksilöllisyyteen, se on ikuinen ja muuttumaton, mutta sen peittävät nämä erilaiset menneisyyden uskomukset ja vaikutelmat. Ne määrittävät meidän tämänhetkisiä uskomuksiamme.
Juuri äsken puhuimme niistä erilaisista rooleista, joita olemme esittäneet eri elämissä ja erilaisissa näytelmissä. Siksi meidän puhtaasti ulkoinen aineellinen yksilöllisyytemme muuttuu elämästä toiseen, kuten yksi ihminen vaihtaisi vaatteita tai kuten näyttelijä esittää kaikenlaisia rooleja. Sitten kuoleman hetkellä hän jälleen vaihtaa puvun, unohtaa menneisyyden, astuu uuteen rooliin, uuteen kehoon, uuteen asuun.
Kuvitelkaa, että juuri nyt tässä elämässä teillä on jonkinlainen käsitys siitä, kuka olette, mitä teette ja missä olette. Ja tämän kaiken perusteella teette joitakin päätöksiä. Nyt lisätkää siihen vielä edellisen elämän, sitä edeltävän elämän, sitä seuraavan edeltävän elämän ja niin edelleen muistot. Te tulisitte hulluiksi, ymmärrättekö? Koska jälleen kerran alkaisitte sekoittaa asioita: "Kuka minä oikein olen?" Ymmärrättekö? Tässä elämässä olette mies, Denis, mutta seuraavassa tai edellisessä elämässä olette voinut olla nainen tai joku aivan muu.Nämä asiat muuttuvat nyt lahjoiksemme, maailmankuvamme, makumme ja mieltymystemme perustaksi. Siksi poistetaan vain tapahtumamuisti, jota emme lainkaan tarvitse. Sen sijaan juuri kokemus kiteytyy ja säilyy, ja sitä voimme edelleen kehittää.
- Anonyymi00522
Anonyymi00521 kirjoitti:
Nämä asiat muuttuvat nyt lahjoiksemme, maailmankuvamme, makumme ja mieltymystemme perustaksi. Siksi poistetaan vain tapahtumamuisti, jota emme lainkaan tarvitse. Sen sijaan juuri kokemus kiteytyy ja säilyy, ja sitä voimme edelleen kehittää.
Siksi poistetaan vain tapahtumamuisti, jota emme lainkaan tarvitse.
Sen sijaan juuri kokemus kiteytyy ja säilyy, ja sitä voimme edelleen kehittää. - Anonyymi00523
Anonyymi00522 kirjoitti:
Siksi poistetaan vain tapahtumamuisti, jota emme lainkaan tarvitse.
Sen sijaan juuri kokemus kiteytyy ja säilyy, ja sitä voimme edelleen kehittää.Seuraavaksi T. esittää kysymyksen: "Kohtaako sielu kuoleman jälkeen Luojan?"
V. K. Prabhu vastaa siihen:
Tämä vaikuttaa siltä – en uskalla väittää varmasti – mutta vaikuttaa siltä, että kysymys perustuu tiettyihin kristillisiin uskomuksiin, joissa jälleen kerran vallitsee ajatus siitä, että Jumala on Luoja ja että meidän täytyy kuoleman jälkeen astua Luojan eteen, antaa Hänelle jonkinlainen selonteko ja niin edelleen. Tietenkin yksinkertaistan hieman, mutta ... tämä ajatus on pääasiassa suosittu kristittyjen keskuudessa. Ja jos ihminen tunnustaa kristinuskoa, niin... - Anonyymi00524
Anonyymi00523 kirjoitti:
Seuraavaksi T. esittää kysymyksen: "Kohtaako sielu kuoleman jälkeen Luojan?"
V. K. Prabhu vastaa siihen:
Tämä vaikuttaa siltä – en uskalla väittää varmasti – mutta vaikuttaa siltä, että kysymys perustuu tiettyihin kristillisiin uskomuksiin, joissa jälleen kerran vallitsee ajatus siitä, että Jumala on Luoja ja että meidän täytyy kuoleman jälkeen astua Luojan eteen, antaa Hänelle jonkinlainen selonteko ja niin edelleen. Tietenkin yksinkertaistan hieman, mutta ... tämä ajatus on pääasiassa suosittu kristittyjen keskuudessa. Ja jos ihminen tunnustaa kristinuskoa, niin...tiettyihin kristillisiin uskomuksiin, joissa jälleen kerran vallitsee ajatus siitä, että Jumala on Luoja ja että meidän täytyy kuoleman jälkeen astua Luojan eteen, antaa Hänelle jonkinlainen selonteko ja niin edelleen. Tietenkin yksinkertaistan hieman, mutta ... tämä ajatus on pääasiassa suosittu kristittyjen keskuudessa.
- Anonyymi00525
Anonyymi00524 kirjoitti:
tiettyihin kristillisiin uskomuksiin, joissa jälleen kerran vallitsee ajatus siitä, että Jumala on Luoja ja että meidän täytyy kuoleman jälkeen astua Luojan eteen, antaa Hänelle jonkinlainen selonteko ja niin edelleen. Tietenkin yksinkertaistan hieman, mutta ... tämä ajatus on pääasiassa suosittu kristittyjen keskuudessa.
Kristinuskoon liittyvissä uskomuksissa vallitsee jälleen tällainen ajatus, että Jumala on Luoja ja että kuoleman jälkeen meidän täytyy astua Luojan eteen, antaa Hänelle jonkinlainen selonteko ja niin edelleen. Tietenkin yksinkertaistan hieman, mutta käsittääkseni tämä ajatus on pääasiassa suosittu kristittyjen keskuudessa.
Ja jos ihminen tunnustaa kristinuskoa, niin erilaisten lähteiden mukaan Kristus elää juuri *Brahmān* planeetalla, tämän niin kutsutun toissijaisen Luojan planeetalla. Tämä ei ole Jumala, vaan Jumalan valtuuttama luoja, *Brahmā*. Hän sijaitsee meistä katsottuna seitsemännellä tasolla. Juuri tämä on niin kutsuttu seitsemäs taivas.
Profeetta Jesaja taivaaseenastumista käsittelevän apokryfisen evankeliumin mukaan hän kohtasi Jeesuksen seitsemännessä taivaassa. Seitsemäs taivas on juuri *Brahmaloka*, jossa tämä Luoja *Brahmā* sijaitsee.
Toisin sanoen, jos te vilpittömästi kehitytte tässä perinteessä ja kaikki teillä on hyvin, niin jos palaatte Jeesuksen luo, Jeesus voi hyvinkin esitellä teidät *Brahmālle*, tälle Luojalle. Mutta älkää kuitenkaan ajatelko, että olette kohdanneet Jumalan.
Sillä kuten juuri sanoimme, Jumala on mittaamattoman paljon korkeammalla kuin koko luominen. Hän ei edes osallistu tähän kaikkeen luomiseen läheisesti. Hän on *Viṣṇun* muodossa, joka vastaa hienovaraisesta, näkymättömästä luomisesta, kun taas ulkoisesta luomisesta vastaa jo *Brahmā*.
Ja se Jumalan muoto, jonka kanssa elävät olennot ovat yhteydessä – *Viṣṇu*, *Kṛṣṇa* – on vielä mittaamattoman paljon korkeampi.
Siksi pyydän tietenkin anteeksi, mutta kristinusko on aina ollut minulle hieman sellainen kevyt, helppo ja yksinkertaistettu versio koko tästä hengellisyydestä. Tästä syntyvät tällaiset yleiset myytit siitä, että Jumala on Luoja ja että me astumme Hänen eteensä. - Anonyymi00526
Anonyymi00525 kirjoitti:
Kristinuskoon liittyvissä uskomuksissa vallitsee jälleen tällainen ajatus, että Jumala on Luoja ja että kuoleman jälkeen meidän täytyy astua Luojan eteen, antaa Hänelle jonkinlainen selonteko ja niin edelleen. Tietenkin yksinkertaistan hieman, mutta käsittääkseni tämä ajatus on pääasiassa suosittu kristittyjen keskuudessa.
Ja jos ihminen tunnustaa kristinuskoa, niin erilaisten lähteiden mukaan Kristus elää juuri *Brahmān* planeetalla, tämän niin kutsutun toissijaisen Luojan planeetalla. Tämä ei ole Jumala, vaan Jumalan valtuuttama luoja, *Brahmā*. Hän sijaitsee meistä katsottuna seitsemännellä tasolla. Juuri tämä on niin kutsuttu seitsemäs taivas.
Profeetta Jesaja taivaaseenastumista käsittelevän apokryfisen evankeliumin mukaan hän kohtasi Jeesuksen seitsemännessä taivaassa. Seitsemäs taivas on juuri *Brahmaloka*, jossa tämä Luoja *Brahmā* sijaitsee.
Toisin sanoen, jos te vilpittömästi kehitytte tässä perinteessä ja kaikki teillä on hyvin, niin jos palaatte Jeesuksen luo, Jeesus voi hyvinkin esitellä teidät *Brahmālle*, tälle Luojalle. Mutta älkää kuitenkaan ajatelko, että olette kohdanneet Jumalan.
Sillä kuten juuri sanoimme, Jumala on mittaamattoman paljon korkeammalla kuin koko luominen. Hän ei edes osallistu tähän kaikkeen luomiseen läheisesti. Hän on *Viṣṇun* muodossa, joka vastaa hienovaraisesta, näkymättömästä luomisesta, kun taas ulkoisesta luomisesta vastaa jo *Brahmā*.
Ja se Jumalan muoto, jonka kanssa elävät olennot ovat yhteydessä – *Viṣṇu*, *Kṛṣṇa* – on vielä mittaamattoman paljon korkeampi.
Siksi pyydän tietenkin anteeksi, mutta kristinusko on aina ollut minulle hieman sellainen kevyt, helppo ja yksinkertaistettu versio koko tästä hengellisyydestä. Tästä syntyvät tällaiset yleiset myytit siitä, että Jumala on Luoja ja että me astumme Hänen eteensä.…koko tämän hengellisyyden versio. Ja tästä syntyvät tällaiset yleiset myytit siitä, että Jumala on Luoja ja että me astumme Hänen eteensä.
Todellisuus on paljon monimutkaisempi, itse asiassa huomattavasti monimutkaisempi.
Jos kuitenkin ajattelette tällä tavalla, se on teille mahdollista. Haluan siinä tapauksessa onnitella teitä, jos saavutatte *Brahmalokan*, tämän Luojan luo. Kehitys ei kuitenkaan pääty siihen.
Sen jälkeen voitte yhdessä *Brahmān* kanssa siirtyä henkimaailmaan, koska seitsemäs taivas, jossa *Brahmā* sijaitsee, ei ole henkimaailma, vaan aineellisen maailman huippu. Siksi teidän on vielä paljon ymmärrettävä ja tiedostettava tällä alueella.
Jotta voisitte siis astua jo Jumalan eteen – ei Luojan, vaan Jumalan eteen – ei riitä, että yksinkertaisesti kuolee. Tätä varten täytyy elää oma elämä niin, että on Jumalan kanssa tapahtuvan suhteen arvoinen.
Ja Luoja *Brahmā* on tässä ketjussa, tässä hierarkiassa, myös tärkeässä, mutta ei korkeimmassa asemassa.
Seuraavaksi jälleen Denis omine epäilyksineen kysyy: "Mikä on luomisen tarkoitus, jos hyvä ja paha ovat pohjimmiltaan sama asia? Onko luominen Luojan tarkoitusta varten vai alempia elämänmuotoja varten? Eihän ole olemassa hyvää eikä pahaa. Tämä kaikki on yksi Luojan suunnitelman voima. Jakolinja kulkee siinä kohdassa, johon me itse vedämme sen." - Anonyymi00527
Anonyymi00526 kirjoitti:
…koko tämän hengellisyyden versio. Ja tästä syntyvät tällaiset yleiset myytit siitä, että Jumala on Luoja ja että me astumme Hänen eteensä.
Todellisuus on paljon monimutkaisempi, itse asiassa huomattavasti monimutkaisempi.
Jos kuitenkin ajattelette tällä tavalla, se on teille mahdollista. Haluan siinä tapauksessa onnitella teitä, jos saavutatte *Brahmalokan*, tämän Luojan luo. Kehitys ei kuitenkaan pääty siihen.
Sen jälkeen voitte yhdessä *Brahmān* kanssa siirtyä henkimaailmaan, koska seitsemäs taivas, jossa *Brahmā* sijaitsee, ei ole henkimaailma, vaan aineellisen maailman huippu. Siksi teidän on vielä paljon ymmärrettävä ja tiedostettava tällä alueella.
Jotta voisitte siis astua jo Jumalan eteen – ei Luojan, vaan Jumalan eteen – ei riitä, että yksinkertaisesti kuolee. Tätä varten täytyy elää oma elämä niin, että on Jumalan kanssa tapahtuvan suhteen arvoinen.
Ja Luoja *Brahmā* on tässä ketjussa, tässä hierarkiassa, myös tärkeässä, mutta ei korkeimmassa asemassa.
Seuraavaksi jälleen Denis omine epäilyksineen kysyy: "Mikä on luomisen tarkoitus, jos hyvä ja paha ovat pohjimmiltaan sama asia? Onko luominen Luojan tarkoitusta varten vai alempia elämänmuotoja varten? Eihän ole olemassa hyvää eikä pahaa. Tämä kaikki on yksi Luojan suunnitelman voima. Jakolinja kulkee siinä kohdassa, johon me itse vedämme sen."Seuraavaksi jälleen Denis omine epäilyksineen kysyy: "Mikä on luomisen tarkoitus, jos hyvä ja paha ovat pohjimmiltaan sama asia? Onko luominen Luojan tarkoitusta varten vai alempia elämänmuotoja varten? Eihän ole olemassa hyvää eikä pahaa. Tämä kaikki on yksi Luojan suunnitelman voima. Jakolinja kulkee siinä kohdassa, johon me itse vedämme sen."
V. K Prabh vastaa siihyen:
Jos ajattelette, että hyvä ja paha ovat suhteellisia käsitteitä, se on nykyään hyvin suosittu teoria. Ja todella on paljon esimerkkejä, jotka osoittavat, että hyvä ja paha voivat tosiaan vaihtaa paikkaa.
Olemmehan suhteellisten arvojen maailmassa. Esimerkiksi jos rikotte naapuritalossa asuvan ihmisen ikkunan ilman syytä, se olisi ilkivaltaa, pahaa, eikö niin? Mutta jos naapuritalossa on tulipalo ja rikotte hänen ikkunansa auttaaksenne häntä pääsemään ulos, se onkin jo hyvää.
Ymmärrättekö? Näin paha muuttuu hyväksi, koska tilanne muuttui.
Tai esimerkiksi jos yksi ihminen lyö toista veitsellä, se on pahaa. Mutta jos veitsi on kirurgin kädessä ja hän pelastaa jonkun elämän, se on jo hyvää, vaikka hänkin leikkaa, aiheuttaa kipua ja niin edelleen.
Eli kyllä, suhteellisuuden maailmassa hyvä ja paha voivat olla hyvinkin suhteellisia käsitteitä. Kuten sanotaan: "Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla." Mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö olisi olemassa absoluuttisen hyvän ja absoluuttisen pahan kategorioita. Ne ovat myös olemassa.
Jotta tämän voisi ymmärtää, meidän täytyy hieman laajentaa käsityksiämme ja päästä rajallisen aineellisen todellisuuden ulkopuolelle. - Anonyymi00528
Anonyymi00527 kirjoitti:
Seuraavaksi jälleen Denis omine epäilyksineen kysyy: "Mikä on luomisen tarkoitus, jos hyvä ja paha ovat pohjimmiltaan sama asia? Onko luominen Luojan tarkoitusta varten vai alempia elämänmuotoja varten? Eihän ole olemassa hyvää eikä pahaa. Tämä kaikki on yksi Luojan suunnitelman voima. Jakolinja kulkee siinä kohdassa, johon me itse vedämme sen."
V. K Prabh vastaa siihyen:
Jos ajattelette, että hyvä ja paha ovat suhteellisia käsitteitä, se on nykyään hyvin suosittu teoria. Ja todella on paljon esimerkkejä, jotka osoittavat, että hyvä ja paha voivat tosiaan vaihtaa paikkaa.
Olemmehan suhteellisten arvojen maailmassa. Esimerkiksi jos rikotte naapuritalossa asuvan ihmisen ikkunan ilman syytä, se olisi ilkivaltaa, pahaa, eikö niin? Mutta jos naapuritalossa on tulipalo ja rikotte hänen ikkunansa auttaaksenne häntä pääsemään ulos, se onkin jo hyvää.
Ymmärrättekö? Näin paha muuttuu hyväksi, koska tilanne muuttui.
Tai esimerkiksi jos yksi ihminen lyö toista veitsellä, se on pahaa. Mutta jos veitsi on kirurgin kädessä ja hän pelastaa jonkun elämän, se on jo hyvää, vaikka hänkin leikkaa, aiheuttaa kipua ja niin edelleen.
Eli kyllä, suhteellisuuden maailmassa hyvä ja paha voivat olla hyvinkin suhteellisia käsitteitä. Kuten sanotaan: "Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla." Mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö olisi olemassa absoluuttisen hyvän ja absoluuttisen pahan kategorioita. Ne ovat myös olemassa.
Jotta tämän voisi ymmärtää, meidän täytyy hieman laajentaa käsityksiämme ja päästä rajallisen aineellisen todellisuuden ulkopuolelle.On olemassa absoluuttisen hyvän ja absoluuttisen pahan kategoriat. Ne ovat myös olemassa.
Jotta voisimme ymmärtää tämän, meidän täytyy hieman laajentaa käsityksiämme ja astua rajallisen aineellisen todellisuuden ulkopuolelle.
Kuten jo sanoimme, aineellisessa todellisuudessa hyvä ja paha ovat suhteellinen käsite. ...
...
...
Toisin sanoen kaikki lapsuuteni ihanteet katosivat ikään kuin menneisyyteen, kaikki kääntyi ylösalaisin. Kävi ilmi, että asioihin liittyi paljon erilaisia yksityiskohtia. Tapahtui siis uudelleenarviointi.
Tämä on todella aineellisen luomisen erityispiirre: täällä hyvä ja paha vaihtavat usein paikkaa.
Mutta jos laajennamme käsitystämme elämästä ja astumme tämän maallisen kaksinaisuuden, dualismin, maailman rajojen ulkopuolelle, käy ilmi, että maallinen hyvä ja paha ovat olemassa siksi, että on olemassa absoluuttinen hyvä ja paha.
Absoluuttinen hyvä ja paha. Absoluuttinen hyvä on Jumala ja henkimaailma. Ja paha on aineellinen maailma, se paikka, jossa me olemme. Sillä täällä elävä olento voi rappeutua hyvin voimakkaasti.
Ja missä mielessä? Se voi etääntyä Jumalasta mahdollisimman kauas, jopa niin alhaisiin elämänmuotoihin, ettei se enää ymmärrä Jumalaa eikä itseään.
Siksi tällaisessa koordinaattijärjestelmässä hyvää on kaikki se, mikä vie meitä lähemmäksi Jumalaa ja kohottaa tietoisuuttamme. Pahaksi taas tulee kaikki se, mikä etäännyttää meidät Jumalasta ja saa meidät rappeutumaan alempiin elämänmuotoihin.
Nämä ovat absoluuttisia kategorioita. Ne tulevat aina olemaan näin, ymmärrättekö?
Mutta suhteellisten hyvän ja pahan kategorioiden puitteissa ne voivat kyllä vaihtaa paikkaa riippuen paikasta, ajasta ja olosuhteista. Ja juuri tässä on perustavanlaatuinen ero. - Anonyymi00529
Anonyymi00528 kirjoitti:
On olemassa absoluuttisen hyvän ja absoluuttisen pahan kategoriat. Ne ovat myös olemassa.
Jotta voisimme ymmärtää tämän, meidän täytyy hieman laajentaa käsityksiämme ja astua rajallisen aineellisen todellisuuden ulkopuolelle.
Kuten jo sanoimme, aineellisessa todellisuudessa hyvä ja paha ovat suhteellinen käsite. ...
...
...
Toisin sanoen kaikki lapsuuteni ihanteet katosivat ikään kuin menneisyyteen, kaikki kääntyi ylösalaisin. Kävi ilmi, että asioihin liittyi paljon erilaisia yksityiskohtia. Tapahtui siis uudelleenarviointi.
Tämä on todella aineellisen luomisen erityispiirre: täällä hyvä ja paha vaihtavat usein paikkaa.
Mutta jos laajennamme käsitystämme elämästä ja astumme tämän maallisen kaksinaisuuden, dualismin, maailman rajojen ulkopuolelle, käy ilmi, että maallinen hyvä ja paha ovat olemassa siksi, että on olemassa absoluuttinen hyvä ja paha.
Absoluuttinen hyvä ja paha. Absoluuttinen hyvä on Jumala ja henkimaailma. Ja paha on aineellinen maailma, se paikka, jossa me olemme. Sillä täällä elävä olento voi rappeutua hyvin voimakkaasti.
Ja missä mielessä? Se voi etääntyä Jumalasta mahdollisimman kauas, jopa niin alhaisiin elämänmuotoihin, ettei se enää ymmärrä Jumalaa eikä itseään.
Siksi tällaisessa koordinaattijärjestelmässä hyvää on kaikki se, mikä vie meitä lähemmäksi Jumalaa ja kohottaa tietoisuuttamme. Pahaksi taas tulee kaikki se, mikä etäännyttää meidät Jumalasta ja saa meidät rappeutumaan alempiin elämänmuotoihin.
Nämä ovat absoluuttisia kategorioita. Ne tulevat aina olemaan näin, ymmärrättekö?
Mutta suhteellisten hyvän ja pahan kategorioiden puitteissa ne voivat kyllä vaihtaa paikkaa riippuen paikasta, ajasta ja olosuhteista. Ja juuri tässä on perustavanlaatuinen ero.Kysymyksiä esitetään hänelle ympäri maailmaa, idasta ja lännestä, eri maista.
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s - Anonyymi00530
Anonyymi00529 kirjoitti:
Kysymyksiä esitetään hänelle ympäri maailmaa, idasta ja lännestä, eri maista.
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s"Siinä tapauksessa Krisnan alkuperäisyys perustellaan varmaankin joissain kirjoituksissa. Muissakin kuin Bhagavad Gitassa?"
Lisää täällä:
1. Bhagavad-gītā 7.7
mattaḥ parataraṃ nānyat
kiñcid asti dhanañjaya
mayi sarvam idaṃ protaṃ
sūtre maṇi-gaṇā iva
“Oi Dhanañjaya, Minua korkeampaa ei ole mitään. Kaikki tämä on Minussa, kuten jalokivet ovat langassa.”
2. Bhagavad-gītā 10.12–13
paraṃ brahma paraṃ dhāma
pavitraṃ paramaṃ bhavān
puruṣaṃ śāśvataṃ divyam
ādi-devam ajaṃ vibhum
“Sinä olet Paraṃ Brahma, Korkein Brahman, Korkein Dhāma ja Korkein Puhdistaja. Sinä olet ikuinen, jumalallinen Puruṣa, alkuperäinen Jumala, syntymätön ja kaikkialle ulottuva.”
3. Bhagavad-gītā 14.27
brahmaṇo hi pratiṣṭhāham
amṛtasyāvyayasya ca
śāśvatasya ca dharmasya
sukhasyaikāntikasya ca
“Minä olen Brahmanin pratiṣṭhā, kuolemattoman ja katoamattoman, ikuisen Dharman sekä täydellisen autuuden.”
4. Bhagavad-gītā 15.18
yasmāt kṣaram atīto ’ham
akṣarād api cottamaḥ
ato ’smi loke vede ca
prathitaḥ puruṣottamaḥ
“Koska Minä olen katoavaa korkeampi ja myös katoamatonta korkeampi, olen siksi maailmassa ja Vedassa tunnettu nimellä Puruṣottama.”
5. Śrīmad-Bhāgavatam 1.3.28
ete cāṃśa-kalāḥ puṃsaḥ
kṛṣṇas tu bhagavān svayam
indrāri-vyākulaṃ lokaṃ
mṛḍayanti yuge yuge
“Mutta Kṛṣṇa on Bhagavān itse.”
kṛṣṇas tu bhagavān svayam
“Kṛṣṇa on Bhagavān itse.”
6. Śrīmad-Bhāgavatam 1.7.23
Arjuna rukoilee Kṛṣṇaa:
tvam eko dahyamānānām
apavargo ’si saṃsṛteḥ
tvam ādyaḥ puruṣaḥ sākṣād
īśvaraḥ prakṛteḥ paraḥ
“Sinä yksin olet niiden vapautus, jotka palavat saṃsāran kärsimyksessä. Sinä olet suoraan alkuperäinen Puruṣa, Īśvara, joka on prakṛtin yläpuolella.”
Tässä on erittäin tärkeä yhdistelmä:
tvam ādyaḥ puruṣaḥ sākṣād īśvaraḥ prakṛteḥ paraḥ
“Sinä olet alkuperäinen Puruṣa, Īśvara, prakṛtin yläpuolella.”
7. Śrīmad-Bhāgavatam 7.15.79
kṛṣṇapārthāvupāmantrya pūjitaḥ prayayau muniḥ
śrutvā kṛṣṇaṃ paraṃ brahma pārthaḥ paramavismitaḥ
Tärkeä kohta:
śrutvā kṛṣṇaṃ paraṃ brahma
“Kuultuaan, että Kṛṣṇa on Paraṃ Brahma...”
Tämä on erittäin suora Kṛṣṇan ja Paraṃ Brahmanin yhdistäminen.
8. Śrīmad-Bhāgavatam 10.14.32
aho bhāgyam aho bhāgyaṃ
nanda-gopa-vrajaukasām
yan-mitraṃ paramānandaṃ
pūrṇaṃ brahma sanātanam
Kontekstissa “heidän ystävänsä” on Kṛṣṇa.
9. Śrīmad-Bhāgavatam 7.10.48
gūḍhaṃ paraṃ brahma
manuṣya-liṅgam
“Korkein Brahman on kätkeytynyt ihmisenkaltaiseen muotoon.”
Brahma-saṃhitā
10. Brahma-saṃhitā 5.1
īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
sac-cid-ānanda-vigrahaḥ
anādir ādir govindaḥ
sarva-kāraṇa-kāraṇam
“Kṛṣṇa on Korkein Īśvara. Hänen muotonsa on sat–cit–ānanda. Hän on alkuperätön, kaiken alku, Govinda, kaikkien syiden syy.”
Kaikkein tärkein:
īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
“Kṛṣṇa on Korkein Īśvara.”
Gopāla-Tāpanī Upaniṣad
11. Gopāla-Tāpanī Upaniṣad 1.3
kṛṣṇo vai paramaṃ daivatam
“Kṛṣṇa on todellakin Korkein Jumala.”
Tämä on nimenomaan Kṛṣṇan korkeinta asemaa koskeva lausuma.
12. Gopāla-Tāpanī Upaniṣad 1.21
eko vaśī sarva-gaḥ kṛṣṇa īḍyaḥ
eko ’pi san bahudhā yo ’vabhāti
“Kṛṣṇa on yksi, hallitseva ja kaikkialle ulottuva, palvonnan arvoinen; vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee monin tavoin.”
Tämä kohta liitetään samassa tekstiperinteessä Kṛṣṇan ykseyteen ja moniin ilmentymiin.
Viṣṇu Purāṇa
13. Viṣṇu Purāṇa - Anonyymi00531
Anonyymi00530 kirjoitti:
"Siinä tapauksessa Krisnan alkuperäisyys perustellaan varmaankin joissain kirjoituksissa. Muissakin kuin Bhagavad Gitassa?"
Lisää täällä:
1. Bhagavad-gītā 7.7
mattaḥ parataraṃ nānyat
kiñcid asti dhanañjaya
mayi sarvam idaṃ protaṃ
sūtre maṇi-gaṇā iva
“Oi Dhanañjaya, Minua korkeampaa ei ole mitään. Kaikki tämä on Minussa, kuten jalokivet ovat langassa.”
2. Bhagavad-gītā 10.12–13
paraṃ brahma paraṃ dhāma
pavitraṃ paramaṃ bhavān
puruṣaṃ śāśvataṃ divyam
ādi-devam ajaṃ vibhum
“Sinä olet Paraṃ Brahma, Korkein Brahman, Korkein Dhāma ja Korkein Puhdistaja. Sinä olet ikuinen, jumalallinen Puruṣa, alkuperäinen Jumala, syntymätön ja kaikkialle ulottuva.”
3. Bhagavad-gītā 14.27
brahmaṇo hi pratiṣṭhāham
amṛtasyāvyayasya ca
śāśvatasya ca dharmasya
sukhasyaikāntikasya ca
“Minä olen Brahmanin pratiṣṭhā, kuolemattoman ja katoamattoman, ikuisen Dharman sekä täydellisen autuuden.”
4. Bhagavad-gītā 15.18
yasmāt kṣaram atīto ’ham
akṣarād api cottamaḥ
ato ’smi loke vede ca
prathitaḥ puruṣottamaḥ
“Koska Minä olen katoavaa korkeampi ja myös katoamatonta korkeampi, olen siksi maailmassa ja Vedassa tunnettu nimellä Puruṣottama.”
5. Śrīmad-Bhāgavatam 1.3.28
ete cāṃśa-kalāḥ puṃsaḥ
kṛṣṇas tu bhagavān svayam
indrāri-vyākulaṃ lokaṃ
mṛḍayanti yuge yuge
“Mutta Kṛṣṇa on Bhagavān itse.”
kṛṣṇas tu bhagavān svayam
“Kṛṣṇa on Bhagavān itse.”
6. Śrīmad-Bhāgavatam 1.7.23
Arjuna rukoilee Kṛṣṇaa:
tvam eko dahyamānānām
apavargo ’si saṃsṛteḥ
tvam ādyaḥ puruṣaḥ sākṣād
īśvaraḥ prakṛteḥ paraḥ
“Sinä yksin olet niiden vapautus, jotka palavat saṃsāran kärsimyksessä. Sinä olet suoraan alkuperäinen Puruṣa, Īśvara, joka on prakṛtin yläpuolella.”
Tässä on erittäin tärkeä yhdistelmä:
tvam ādyaḥ puruṣaḥ sākṣād īśvaraḥ prakṛteḥ paraḥ
“Sinä olet alkuperäinen Puruṣa, Īśvara, prakṛtin yläpuolella.”
7. Śrīmad-Bhāgavatam 7.15.79
kṛṣṇapārthāvupāmantrya pūjitaḥ prayayau muniḥ
śrutvā kṛṣṇaṃ paraṃ brahma pārthaḥ paramavismitaḥ
Tärkeä kohta:
śrutvā kṛṣṇaṃ paraṃ brahma
“Kuultuaan, että Kṛṣṇa on Paraṃ Brahma...”
Tämä on erittäin suora Kṛṣṇan ja Paraṃ Brahmanin yhdistäminen.
8. Śrīmad-Bhāgavatam 10.14.32
aho bhāgyam aho bhāgyaṃ
nanda-gopa-vrajaukasām
yan-mitraṃ paramānandaṃ
pūrṇaṃ brahma sanātanam
Kontekstissa “heidän ystävänsä” on Kṛṣṇa.
9. Śrīmad-Bhāgavatam 7.10.48
gūḍhaṃ paraṃ brahma
manuṣya-liṅgam
“Korkein Brahman on kätkeytynyt ihmisenkaltaiseen muotoon.”
Brahma-saṃhitā
10. Brahma-saṃhitā 5.1
īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
sac-cid-ānanda-vigrahaḥ
anādir ādir govindaḥ
sarva-kāraṇa-kāraṇam
“Kṛṣṇa on Korkein Īśvara. Hänen muotonsa on sat–cit–ānanda. Hän on alkuperätön, kaiken alku, Govinda, kaikkien syiden syy.”
Kaikkein tärkein:
īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
“Kṛṣṇa on Korkein Īśvara.”
Gopāla-Tāpanī Upaniṣad
11. Gopāla-Tāpanī Upaniṣad 1.3
kṛṣṇo vai paramaṃ daivatam
“Kṛṣṇa on todellakin Korkein Jumala.”
Tämä on nimenomaan Kṛṣṇan korkeinta asemaa koskeva lausuma.
12. Gopāla-Tāpanī Upaniṣad 1.21
eko vaśī sarva-gaḥ kṛṣṇa īḍyaḥ
eko ’pi san bahudhā yo ’vabhāti
“Kṛṣṇa on yksi, hallitseva ja kaikkialle ulottuva, palvonnan arvoinen; vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee monin tavoin.”
Tämä kohta liitetään samassa tekstiperinteessä Kṛṣṇan ykseyteen ja moniin ilmentymiin.
Viṣṇu Purāṇa
13. Viṣṇu PurāṇaViṣṇu Purāṇa
13. Viṣṇu Purāṇa
kṛṣṇākhyaṃ paraṃ brahma narākṛti
“Paraṃ Brahma, nimeltään Kṛṣṇa, ihmisenkaltaisessa muodossa.”
Tässä paraṃ brahma on suoraan yhteydessä Kṛṣṇa-nimeen.
Skanda Purāṇa
14. Skanda Purāṇa 2.9.16.7
bhagavantaṃ paraṃ brahma
sākṣāt kṛṣṇam ahaṃ prabhum
Käännös:
“Minä haluan nähdä Bhagavānin, Paraṃ Brahmanin, suoraan Kṛṣṇan, Herran.”
Sanskritin sanajako lähteessä on hieman eri tavalla esitettynä sākṣāt kṛṣṇam ahaṃ prabhum, mutta merkitys on selvä: Nārada puhuu Kṛṣṇasta Bhagavānina ja Paraṃ Brahmana.
15. Skanda Purāṇa 3.2.8.53
kṛṣṇa kṛṣṇa mahābāho
kṛpālo parameśvara
sraṣṭā tvaṃ caiva hartā tvaṃ
tvam eva jagataḥ pitā
“Kṛṣṇa, Kṛṣṇa, mahtavartinen, armollinen Korkein Herra; Sinä olet luoja, Sinä olet tuhoaja, Sinä yksin olet maailman Isä.”
Tässä Kṛṣṇaa kutsutaan suoraan parameśvara, Korkeimmaksi Herraksi.
Padma Purāṇa
16. Padma Purāṇa
Eräässä kohdassa Kṛṣṇa sanoo itsestään:
yattat satyaṃ paraṃ brahma
jagaj-jyotiṃ jagat-patim
Kontekstissa puhuja on Kṛṣṇa, ja Häntä kuvataan:
“totuutena, Paraṃ Brahmana, maailman valona ja maailman Herrana.” - Anonyymi00532
Anonyymi00531 kirjoitti:
Viṣṇu Purāṇa
13. Viṣṇu Purāṇa
kṛṣṇākhyaṃ paraṃ brahma narākṛti
“Paraṃ Brahma, nimeltään Kṛṣṇa, ihmisenkaltaisessa muodossa.”
Tässä paraṃ brahma on suoraan yhteydessä Kṛṣṇa-nimeen.
Skanda Purāṇa
14. Skanda Purāṇa 2.9.16.7
bhagavantaṃ paraṃ brahma
sākṣāt kṛṣṇam ahaṃ prabhum
Käännös:
“Minä haluan nähdä Bhagavānin, Paraṃ Brahmanin, suoraan Kṛṣṇan, Herran.”
Sanskritin sanajako lähteessä on hieman eri tavalla esitettynä sākṣāt kṛṣṇam ahaṃ prabhum, mutta merkitys on selvä: Nārada puhuu Kṛṣṇasta Bhagavānina ja Paraṃ Brahmana.
15. Skanda Purāṇa 3.2.8.53
kṛṣṇa kṛṣṇa mahābāho
kṛpālo parameśvara
sraṣṭā tvaṃ caiva hartā tvaṃ
tvam eva jagataḥ pitā
“Kṛṣṇa, Kṛṣṇa, mahtavartinen, armollinen Korkein Herra; Sinä olet luoja, Sinä olet tuhoaja, Sinä yksin olet maailman Isä.”
Tässä Kṛṣṇaa kutsutaan suoraan parameśvara, Korkeimmaksi Herraksi.
Padma Purāṇa
16. Padma Purāṇa
Eräässä kohdassa Kṛṣṇa sanoo itsestään:
yattat satyaṃ paraṃ brahma
jagaj-jyotiṃ jagat-patim
Kontekstissa puhuja on Kṛṣṇa, ja Häntä kuvataan:
“totuutena, Paraṃ Brahmana, maailman valona ja maailman Herrana.”17. Padma Purāṇa
Toisessa kohdassa:
kṛṣṇaṃ dadhyur mahātmāno yoginaḥ sanakādayaḥ
“Suuret joogit, kuten Sanaka ja muut, meditoivat Kṛṣṇaa.”
Samassa yhteydessä Kṛṣṇaa kuvataan sarveśa, “kaikkien Herraksi”, ja nityānanda-sukhaprada, “ikuisen autuuden antajaksi”.
Brahmāṇḍa Purāṇa
18. Brahmāṇḍa Purāṇa — Rādhā-Hṛdaya-khaṇḍa
Tässä myöhemmässä tekstiperinteessä jumalten rukouksessa on:
tvaṃ hi tat paramaṃ brahma
tubhyaṃ nityaṃ namo namaḥ
“Sinä olet tuo Paraṃ Brahma. Sinulle ikuinen kunnia, yhä uudelleen.”
Lakṣmī-Nārāyaṇa Saṃhitā
19. Lakṣmī-Nārāyaṇa Saṃhitā 4.45.48
parabrahmaṇe kṛṣṇāya
parameśāya te namaḥ
vāsudeveśa kṛṣṇeśa
nārāyaṇeśa te namaḥ - Anonyymi00533
Anonyymi00532 kirjoitti:
17. Padma Purāṇa
Toisessa kohdassa:
kṛṣṇaṃ dadhyur mahātmāno yoginaḥ sanakādayaḥ
“Suuret joogit, kuten Sanaka ja muut, meditoivat Kṛṣṇaa.”
Samassa yhteydessä Kṛṣṇaa kuvataan sarveśa, “kaikkien Herraksi”, ja nityānanda-sukhaprada, “ikuisen autuuden antajaksi”.
Brahmāṇḍa Purāṇa
18. Brahmāṇḍa Purāṇa — Rādhā-Hṛdaya-khaṇḍa
Tässä myöhemmässä tekstiperinteessä jumalten rukouksessa on:
tvaṃ hi tat paramaṃ brahma
tubhyaṃ nityaṃ namo namaḥ
“Sinä olet tuo Paraṃ Brahma. Sinulle ikuinen kunnia, yhä uudelleen.”
Lakṣmī-Nārāyaṇa Saṃhitā
19. Lakṣmī-Nārāyaṇa Saṃhitā 4.45.48
parabrahmaṇe kṛṣṇāya
parameśāya te namaḥ
vāsudeveśa kṛṣṇeśa
nārāyaṇeśa te namaḥLakṣmī-Nārāyaṇa Saṃhitā
19. Lakṣmī-Nārāyaṇa Saṃhitā 4.45.48
parabrahmaṇe kṛṣṇāya
parameśāya te namaḥ
vāsudeveśa kṛṣṇeśa
nārāyaṇeśa te namaḥ
Alku:
parabrahmaṇe kṛṣṇāya
=“Kṛṣṇalle, Paraṃ Brahmanille...”
ja:
parameśāya
“Korkeimmalle Herralle.”
Tämä teksti siis yhdistää Kṛṣṇan Parabrahmaniin ja Parameśaan.
Chāndogya Upaniṣad 3.17.6
kṛṣṇāya devakīputrāya
“Kṛṣṇalle, Devakīputralle.”
Tämä on vanha ja erittäin kiinnostava Kṛṣṇa-viittaus. - Anonyymi00534
Anonyymi00533 kirjoitti:
Lakṣmī-Nārāyaṇa Saṃhitā
19. Lakṣmī-Nārāyaṇa Saṃhitā 4.45.48
parabrahmaṇe kṛṣṇāya
parameśāya te namaḥ
vāsudeveśa kṛṣṇeśa
nārāyaṇeśa te namaḥ
Alku:
parabrahmaṇe kṛṣṇāya
=“Kṛṣṇalle, Paraṃ Brahmanille...”
ja:
parameśāya
“Korkeimmalle Herralle.”
Tämä teksti siis yhdistää Kṛṣṇan Parabrahmaniin ja Parameśaan.
Chāndogya Upaniṣad 3.17.6
kṛṣṇāya devakīputrāya
“Kṛṣṇalle, Devakīputralle.”
Tämä on vanha ja erittäin kiinnostava Kṛṣṇa-viittaus.Kaikkein vahvimmat suorat ilmaukset
Gopāla-Tāpanī Upaniṣad
kṛṣṇo vai paramaṃ daivatam
“Kṛṣṇa on Korkein Jumala.”
Bhagavad-gītā 7.7
mattaḥ parataraṃ nānyat
“Minua korkeampaa ei ole mitään.”
Bhagavad-gītā 10.12
paraṃ brahma ... bhavān
“Sinä olet Paraṃ Brahma.”
Bhagavad-gītā 15.18
puruṣottamaḥ
“Korkein Puruṣa.”
Bhāgavata Purāṇa 1.3.28
kṛṣṇas tu bhagavān svayam
“Kṛṣṇa on Bhagavān itse.”
Bhāgavata Purāṇa 1.7.23
tvam ādyaḥ puruṣaḥ sākṣād īśvaraḥ
“Sinä olet alkuperäinen Puruṣa, Īśvara.”
Bhāgavata Purāṇa 7.15.79
kṛṣṇaṃ paraṃ brahma
“Kṛṣṇa on Paraṃ Brahma.”
Brahma-saṃhitā 5.1
īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
“Kṛṣṇa on Korkein Īśvara.”
Gautamīya Tantra
kṛṣṇa eva paraṃ brahma
“Kṛṣṇa yksin on Paraṃ Brahma.”
Skanda Purāṇa 2.9.16.7
bhagavantaṃ paraṃ brahma ... kṛṣṇam
“Kṛṣṇa on Bhagavān, Paraṃ Brahma.”
Skanda Purāṇa 3.2.8.53
kṛpālo parameśvara
“Armollinen Korkein Herra.”
Viṣṇu Purāṇa
kṛṣṇākhyaṃ paraṃ brahma
“Kṛṣṇa-niminen Paraṃ Brahma.”
Brahmāṇḍa Purāṇa — Rādhā-Hṛdaya
tvaṃ hi tat paramaṃ brahma
“Sinä olet tuo Paraṃ Brahma.”
Lakṣmī-Nārāyaṇa Saṃhitā 4.45.48
parabrahmaṇe kṛṣṇāya
“Kṛṣṇalle, Paraṃ Brahmanille.”
jne. - Anonyymi00535
Anonyymi00534 kirjoitti:
Kaikkein vahvimmat suorat ilmaukset
Gopāla-Tāpanī Upaniṣad
kṛṣṇo vai paramaṃ daivatam
“Kṛṣṇa on Korkein Jumala.”
Bhagavad-gītā 7.7
mattaḥ parataraṃ nānyat
“Minua korkeampaa ei ole mitään.”
Bhagavad-gītā 10.12
paraṃ brahma ... bhavān
“Sinä olet Paraṃ Brahma.”
Bhagavad-gītā 15.18
puruṣottamaḥ
“Korkein Puruṣa.”
Bhāgavata Purāṇa 1.3.28
kṛṣṇas tu bhagavān svayam
“Kṛṣṇa on Bhagavān itse.”
Bhāgavata Purāṇa 1.7.23
tvam ādyaḥ puruṣaḥ sākṣād īśvaraḥ
“Sinä olet alkuperäinen Puruṣa, Īśvara.”
Bhāgavata Purāṇa 7.15.79
kṛṣṇaṃ paraṃ brahma
“Kṛṣṇa on Paraṃ Brahma.”
Brahma-saṃhitā 5.1
īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
“Kṛṣṇa on Korkein Īśvara.”
Gautamīya Tantra
kṛṣṇa eva paraṃ brahma
“Kṛṣṇa yksin on Paraṃ Brahma.”
Skanda Purāṇa 2.9.16.7
bhagavantaṃ paraṃ brahma ... kṛṣṇam
“Kṛṣṇa on Bhagavān, Paraṃ Brahma.”
Skanda Purāṇa 3.2.8.53
kṛpālo parameśvara
“Armollinen Korkein Herra.”
Viṣṇu Purāṇa
kṛṣṇākhyaṃ paraṃ brahma
“Kṛṣṇa-niminen Paraṃ Brahma.”
Brahmāṇḍa Purāṇa — Rādhā-Hṛdaya
tvaṃ hi tat paramaṃ brahma
“Sinä olet tuo Paraṃ Brahma.”
Lakṣmī-Nārāyaṇa Saṃhitā 4.45.48
parabrahmaṇe kṛṣṇāya
“Kṛṣṇalle, Paraṃ Brahmanille.”
jne.Edellä voi olla käännösvirheitä sankritista, esimerkiksi pitää sanoa:
Jos käännät tekstin tarkasti suomeksi, käyttäisin:
“Kṛṣṇa, Kṛṣṇa, mahtavakätinen, armollinen Korkein Herra; Sinä olet luoja, Sinä olet tuhoaja, Sinä yksin olet maailman Isä.” - Anonyymi00536
Anonyymi00535 kirjoitti:
Edellä voi olla käännösvirheitä sankritista, esimerkiksi pitää sanoa:
Jos käännät tekstin tarkasti suomeksi, käyttäisin:
“Kṛṣṇa, Kṛṣṇa, mahtavakätinen, armollinen Korkein Herra; Sinä olet luoja, Sinä olet tuhoaja, Sinä yksin olet maailman Isä.”12. Gopāla-Tāpanī Upaniṣad 1.21
eko vaśī sarva-gaḥ kṛṣṇa īḍyaḥ
eko ’pi san bahudhā yo ’vabhāti
“Kṛṣṇa on yksi, hallitseva ja kaikkialle ulottuva, palvonnan arvoinen; vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee monin tavoin.”
Tämä kohta liitetään samassa tekstiperinteessä Kṛṣṇan ykseyteen ja moniin ilmentymiin.
-----------------------
Säe korostaa Kṛṣṇan ykseyttä samalla kun tunnustaa Hänen moninaiset jumalalliset ilmentymänsä.
Moninaisuus ei merkitse useita toisistaan riippumattomia jumalia, vaan yhden Kṛṣṇan rajattomia muotoja ja ekspansioita. - Anonyymi00537
Anonyymi00536 kirjoitti:
12. Gopāla-Tāpanī Upaniṣad 1.21
eko vaśī sarva-gaḥ kṛṣṇa īḍyaḥ
eko ’pi san bahudhā yo ’vabhāti
“Kṛṣṇa on yksi, hallitseva ja kaikkialle ulottuva, palvonnan arvoinen; vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee monin tavoin.”
Tämä kohta liitetään samassa tekstiperinteessä Kṛṣṇan ykseyteen ja moniin ilmentymiin.
-----------------------
Säe korostaa Kṛṣṇan ykseyttä samalla kun tunnustaa Hänen moninaiset jumalalliset ilmentymänsä.
Moninaisuus ei merkitse useita toisistaan riippumattomia jumalia, vaan yhden Kṛṣṇan rajattomia muotoja ja ekspansioita.Gopāla-Tāpanī Upaniṣad 1.21
eko vaśī sarva-gaḥ kṛṣṇa īḍyaḥ
eko ’pi san bahudhā yo ’vabhāti
“Kṛṣṇa on yksi, hallitseva ja kaikkialle ulottuva, palvonnan arvoinen; vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee monin tavoin.”
Tämä kohta liitetään samassa tekstiperinteessä Kṛṣṇan ykseyteen ja moniin ilmentymiin.
-----------------------
Tässä “monin tavoin...” ei tarkoita, että Kṛṣṇa lakkaisi olemasta yksi tai että olisi olemassa monta toisistaan riippumatonta Jumalaa.
Tämä sopii ajatukseen, että Kṛṣṇa on yksi Bhagavān, mutta Hän voi ilmentää itseään lukuisina muotoina ja ekspansioina.
Esimerkiksi Kṛṣṇasta erotetaan teologisesti:
Kṛṣṇa - svayaṁ-bhagavān - ekspansiot ja avatārat
Heihin kuuluvat esimerkiksi Balarāma, Viṣṇu-muodot, Nārāyaṇa ja erilaiset avatārat. Samalla Kṛṣṇan ykseys ei häviä.
Tätä voidaan havainnollistaa:
“Yksi, mutta rajattomasti ilmenevä.” - Anonyymi00538
Anonyymi00537 kirjoitti:
Gopāla-Tāpanī Upaniṣad 1.21
eko vaśī sarva-gaḥ kṛṣṇa īḍyaḥ
eko ’pi san bahudhā yo ’vabhāti
“Kṛṣṇa on yksi, hallitseva ja kaikkialle ulottuva, palvonnan arvoinen; vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee monin tavoin.”
Tämä kohta liitetään samassa tekstiperinteessä Kṛṣṇan ykseyteen ja moniin ilmentymiin.
-----------------------
Tässä “monin tavoin...” ei tarkoita, että Kṛṣṇa lakkaisi olemasta yksi tai että olisi olemassa monta toisistaan riippumatonta Jumalaa.
Tämä sopii ajatukseen, että Kṛṣṇa on yksi Bhagavān, mutta Hän voi ilmentää itseään lukuisina muotoina ja ekspansioina.
Esimerkiksi Kṛṣṇasta erotetaan teologisesti:
Kṛṣṇa - svayaṁ-bhagavān - ekspansiot ja avatārat
Heihin kuuluvat esimerkiksi Balarāma, Viṣṇu-muodot, Nārāyaṇa ja erilaiset avatārat. Samalla Kṛṣṇan ykseys ei häviä.
Tätä voidaan havainnollistaa:
“Yksi, mutta rajattomasti ilmenevä.”Gopāla-Tāpanī Upaniṣad 1.21
eko vaśī sarva-gaḥ kṛṣṇa īḍyaḥ
eko ’pi san bahudhā yo ’vabhāti
“Kṛṣṇa on yksi, hallitseva ja kaikkialle ulottuva, palvonnan arvoinen; vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee monin tavoin.”
Tämä kohta liitetään samassa tekstiperinteessä Kṛṣṇan ykseyteen ja moniin ilmentymiin.
-----------------------
“Kṛṣṇa on yksi, kaikkien hallitsija, kaikkialla läsnä oleva ja palvonnan arvoinen; vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee moninaisena.”
Sana sarva-gaḥ ei tarkoita vain abstraktisti, että “Jumala on kaikkialla”. Voidaan ymmärtää kaikkialle ulottuvana / kaikkialla läsnä olevana. Tämä sopii Kṛṣṇan kaikkialle ulottuvaan jumalalliseen läsnäoloon, mutta Kṛṣṇa itse ei tämän vuoksi redusoitu pelkäksi persoonattomaksi Brahmaniksi.
Tämä on tärkeää, koska tehdään ero Bhagavānin persoonallisen täydellisyyden ja Brahmanin persoonattoman aspektin välillä. Kṛṣṇa voidaan ymmärtää korkeimpana persoonallisena todellisuutena, josta muut jumalalliset ilmentymät eivät tee Hänestä vähemmän Kṛṣṇaa.
Säe korostaa Kṛṣṇan ykseyttä samalla kun se tunnustaa Hänen moninaiset jumalalliset ilmentymänsä. Gauḍīya-tulkinnassa moninaisuus ei merkitse useita toisistaan riippumattomia jumalia, vaan yhden Kṛṣṇan rajattomia muotoja ja ekspansioita. - Anonyymi00539
Anonyymi00538 kirjoitti:
Gopāla-Tāpanī Upaniṣad 1.21
eko vaśī sarva-gaḥ kṛṣṇa īḍyaḥ
eko ’pi san bahudhā yo ’vabhāti
“Kṛṣṇa on yksi, hallitseva ja kaikkialle ulottuva, palvonnan arvoinen; vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee monin tavoin.”
Tämä kohta liitetään samassa tekstiperinteessä Kṛṣṇan ykseyteen ja moniin ilmentymiin.
-----------------------
“Kṛṣṇa on yksi, kaikkien hallitsija, kaikkialla läsnä oleva ja palvonnan arvoinen; vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee moninaisena.”
Sana sarva-gaḥ ei tarkoita vain abstraktisti, että “Jumala on kaikkialla”. Voidaan ymmärtää kaikkialle ulottuvana / kaikkialla läsnä olevana. Tämä sopii Kṛṣṇan kaikkialle ulottuvaan jumalalliseen läsnäoloon, mutta Kṛṣṇa itse ei tämän vuoksi redusoitu pelkäksi persoonattomaksi Brahmaniksi.
Tämä on tärkeää, koska tehdään ero Bhagavānin persoonallisen täydellisyyden ja Brahmanin persoonattoman aspektin välillä. Kṛṣṇa voidaan ymmärtää korkeimpana persoonallisena todellisuutena, josta muut jumalalliset ilmentymät eivät tee Hänestä vähemmän Kṛṣṇaa.
Säe korostaa Kṛṣṇan ykseyttä samalla kun se tunnustaa Hänen moninaiset jumalalliset ilmentymänsä. Gauḍīya-tulkinnassa moninaisuus ei merkitse useita toisistaan riippumattomia jumalia, vaan yhden Kṛṣṇan rajattomia muotoja ja ekspansioita.https://vedabase.io/fi/library/tqk/4/
Kṛṣṇalla, alkuperäisellä henkilöllä, on kolme aspektia: Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, kaikkialla vallitseva Paramātma (Ylisielu) ja persoonaton Brahmanin sädehohto. Bhakti-yogasta kiinnostuneet eivät välitä Brahmanin persoonattomasta sädehohdosta. Se on ominaisempaa tavanomaisille ihmisille. Niille jotka asuvat auringossa, auringonvalo ei ole mitenkään mielenkiintoista. Heille se on merkityksetöntä. Vastaavasti henkisesti edistyneitä ei kiinnosta persoonaton Brahmanin sädehohto. He ovat kiinnostuneempia puruṣasta, Ylimmästä Henkilöstä, Vāsudevasta. Bhagavad-gītāssa todetaan, että oivallus Ylimmästä Henkilöstä saavutetaan monien, monien elämien jälkeen (bahūnāṁ janmanām ante). Jñānīt, persoonattomuusfilosofit, joita viehättää persoonattoman Brahmanin sädehohto, yrittävät tietonsa voimalla ymmärtää Absoluuttisen Totuuden, mutta he eivät ymmärrä, että heidän tietonsa on epätäydellistä ja rajallista, kun taas Kṛṣṇa, Absoluuttinen Totuus, on rajaton. Emme voi saavuttaa rajatonta rajallisella tiedollamme. Se ei ole mahdollista. - Anonyymi00540
Anonyymi00539 kirjoitti:
https://vedabase.io/fi/library/tqk/4/
Kṛṣṇalla, alkuperäisellä henkilöllä, on kolme aspektia: Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, kaikkialla vallitseva Paramātma (Ylisielu) ja persoonaton Brahmanin sädehohto. Bhakti-yogasta kiinnostuneet eivät välitä Brahmanin persoonattomasta sädehohdosta. Se on ominaisempaa tavanomaisille ihmisille. Niille jotka asuvat auringossa, auringonvalo ei ole mitenkään mielenkiintoista. Heille se on merkityksetöntä. Vastaavasti henkisesti edistyneitä ei kiinnosta persoonaton Brahmanin sädehohto. He ovat kiinnostuneempia puruṣasta, Ylimmästä Henkilöstä, Vāsudevasta. Bhagavad-gītāssa todetaan, että oivallus Ylimmästä Henkilöstä saavutetaan monien, monien elämien jälkeen (bahūnāṁ janmanām ante). Jñānīt, persoonattomuusfilosofit, joita viehättää persoonattoman Brahmanin sädehohto, yrittävät tietonsa voimalla ymmärtää Absoluuttisen Totuuden, mutta he eivät ymmärrä, että heidän tietonsa on epätäydellistä ja rajallista, kun taas Kṛṣṇa, Absoluuttinen Totuus, on rajaton. Emme voi saavuttaa rajatonta rajallisella tiedollamme. Se ei ole mahdollista.https://vedabase.io/fi/library/tqk/4/
Kṛṣṇalla, alkuperäisellä henkilöllä, on kolme aspektia: Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, kaikkialla vallitseva Paramātma (Ylisielu) ja persoonaton Brahmanin sädehohto. - Anonyymi00541
Anonyymi00540 kirjoitti:
https://vedabase.io/fi/library/tqk/4/
Kṛṣṇalla, alkuperäisellä henkilöllä, on kolme aspektia: Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, kaikkialla vallitseva Paramātma (Ylisielu) ja persoonaton Brahmanin sädehohto.Tämä Vedabase-kohta on erittäin relevantti juuri tuon Gopāla-Tāpanī Upaniṣadin säkeen tulkintaan, mutta yksi tärkeä ero kannattaa pitää mielessä: tämä kohta esittää Gauḍīya-vaiṣṇava-teologisen tulkintakehyksen, eikä sitä pidä sekoittaa suoraan säkeen sananmukaiseen käännökseen.
Kṛṣṇa ymmärretään tässä Bhagavad-gītān ja Gauḍīya-perinteen mukaisesti Absoluuttisen Totuuden korkeimmaksi persoonalliseksi aspektiksi. Vedabase kuvaa kolme oivalluksen aspektia:
Brahman — persoonaton, kaikkialle ulottuva jumalallinen sädehohto
Paramātmā — Ylisielu, joka on läsnä kaikkien olentojen sydämessä
Bhagavān / Kṛṣṇa — Jumaluuden Ylin Persoonallisuus
Gauḍīya-näkökulmasta nämä eivät ole kolme eri Jumalaa. Kyse on yhden Absoluuttisen Totuuden eri oivalluksista/aspekteista, joista Bhagavān Kṛṣṇa on täydellisin persoonallinen todellisuus.
Silloin Gopāla-Tāpanī 1.21 saa tärkeän merkityksen
eko vaśī sarva-gaḥ kṛṣṇa īḍyaḥ
eko ’pi san bahudhā yo ’vabhāti
Kirjaimellisesti:
“Kṛṣṇa on yksi, hallitseva, kaikkialle ulottuva ja palvonnan arvoinen; vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee moninaisena.”
Gauḍīya-tulkinnassa eko (“yksi”) on tässä hyvin tärkeä, koska torjuu ajatuksen siitä, että Kṛṣṇan lukuisat muodot olisivat toisistaan riippumattomia jumaluuksia.
Kṛṣṇa on yksi, mutta Hänellä on rajattomasti ilmentymiä.
Tämä sopii hyvin yhteen esimerkiksi sen kanssa, että Kṛṣṇa voi ilmentyä Paramātmāna, Viṣṇu-tattvan muodoissa ja muina avatāroina, kuitenkaan menettämättä alkuperäistä persoonallista identiteettiään.
Mutta tässä on yksi hieno ero
En kääntäisi:
“vaikka Hän on yksi, Hän muuttuu moniksi”
vaan:
“vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee moninaisena.”
Sana bahudhā merkitsee monin tavoin / moninaisena, kun taas avabhāti on “ilmenee, näyttäytyy, tulee näkyviin”. Ajatus ei siis ole, että yksi olento muuttuisi joksikin muuksi, vaan että yksi Kṛṣṇa tulee ilmi moninaisissa muodoissa/aspekteissa.
Ja juuri tässä ajatus on erittäin voimakas: moninaisuus ei kumoa ykseyttä.
Vedabasen vertaus auringosta on tähän erinomainen:
aurinko - auringonvalo - auringossa oleva henkilö/auringon lähde
Samantyyppisessä teologisessa hierarkiassa:
Kṛṣṇa - Brahmanin sädehohto / Brahman - Paramātmā - Bhagavān
Tarkennus kuitenkin: Gauḍīya-teologiassa Brahman, Paramātmā ja Bhagavān ovat yhden Absoluuttisen Totuuden eri oivalluksia, eivät kolme peräkkäistä “muotoa”, joissa Kṛṣṇa fyysisesti muuttuisi.
Eli:
Gopāla-Tāpanī Upaniṣadin mukaan Kṛṣṇa on yksi, kaikkien hallitsija, kaikkialle ulottuva ja palvonnan arvoinen; vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee moninaisena.
Tämä Kṛṣṇan ykseys ei sulje pois Hänen moninaisia jumalallisia ilmentymiään, kuten Paramātmāa ja Hänen lukuisia avatāra- ja ekspansiomuotojaan. Moninaisuus ei merkitse useita toisistaan riippumattomia jumalia, vaan yhden Absoluuttisen Totuuden moninaisia ilmentymiä.
Tarkennus kuitenkin: Gauḍīya-teologiassa Brahman, Paramātmā ja Bhagavān ovat yhden Absoluuttisen Totuuden eri oivalluksia, eivät kolme peräkkäistä “muotoa”, joissa Kṛṣṇa fyysisesti muuttuisi. - Anonyymi00542
Anonyymi00541 kirjoitti:
Tämä Vedabase-kohta on erittäin relevantti juuri tuon Gopāla-Tāpanī Upaniṣadin säkeen tulkintaan, mutta yksi tärkeä ero kannattaa pitää mielessä: tämä kohta esittää Gauḍīya-vaiṣṇava-teologisen tulkintakehyksen, eikä sitä pidä sekoittaa suoraan säkeen sananmukaiseen käännökseen.
Kṛṣṇa ymmärretään tässä Bhagavad-gītān ja Gauḍīya-perinteen mukaisesti Absoluuttisen Totuuden korkeimmaksi persoonalliseksi aspektiksi. Vedabase kuvaa kolme oivalluksen aspektia:
Brahman — persoonaton, kaikkialle ulottuva jumalallinen sädehohto
Paramātmā — Ylisielu, joka on läsnä kaikkien olentojen sydämessä
Bhagavān / Kṛṣṇa — Jumaluuden Ylin Persoonallisuus
Gauḍīya-näkökulmasta nämä eivät ole kolme eri Jumalaa. Kyse on yhden Absoluuttisen Totuuden eri oivalluksista/aspekteista, joista Bhagavān Kṛṣṇa on täydellisin persoonallinen todellisuus.
Silloin Gopāla-Tāpanī 1.21 saa tärkeän merkityksen
eko vaśī sarva-gaḥ kṛṣṇa īḍyaḥ
eko ’pi san bahudhā yo ’vabhāti
Kirjaimellisesti:
“Kṛṣṇa on yksi, hallitseva, kaikkialle ulottuva ja palvonnan arvoinen; vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee moninaisena.”
Gauḍīya-tulkinnassa eko (“yksi”) on tässä hyvin tärkeä, koska torjuu ajatuksen siitä, että Kṛṣṇan lukuisat muodot olisivat toisistaan riippumattomia jumaluuksia.
Kṛṣṇa on yksi, mutta Hänellä on rajattomasti ilmentymiä.
Tämä sopii hyvin yhteen esimerkiksi sen kanssa, että Kṛṣṇa voi ilmentyä Paramātmāna, Viṣṇu-tattvan muodoissa ja muina avatāroina, kuitenkaan menettämättä alkuperäistä persoonallista identiteettiään.
Mutta tässä on yksi hieno ero
En kääntäisi:
“vaikka Hän on yksi, Hän muuttuu moniksi”
vaan:
“vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee moninaisena.”
Sana bahudhā merkitsee monin tavoin / moninaisena, kun taas avabhāti on “ilmenee, näyttäytyy, tulee näkyviin”. Ajatus ei siis ole, että yksi olento muuttuisi joksikin muuksi, vaan että yksi Kṛṣṇa tulee ilmi moninaisissa muodoissa/aspekteissa.
Ja juuri tässä ajatus on erittäin voimakas: moninaisuus ei kumoa ykseyttä.
Vedabasen vertaus auringosta on tähän erinomainen:
aurinko - auringonvalo - auringossa oleva henkilö/auringon lähde
Samantyyppisessä teologisessa hierarkiassa:
Kṛṣṇa - Brahmanin sädehohto / Brahman - Paramātmā - Bhagavān
Tarkennus kuitenkin: Gauḍīya-teologiassa Brahman, Paramātmā ja Bhagavān ovat yhden Absoluuttisen Totuuden eri oivalluksia, eivät kolme peräkkäistä “muotoa”, joissa Kṛṣṇa fyysisesti muuttuisi.
Eli:
Gopāla-Tāpanī Upaniṣadin mukaan Kṛṣṇa on yksi, kaikkien hallitsija, kaikkialle ulottuva ja palvonnan arvoinen; vaikka Hän on yksi, Hän ilmenee moninaisena.
Tämä Kṛṣṇan ykseys ei sulje pois Hänen moninaisia jumalallisia ilmentymiään, kuten Paramātmāa ja Hänen lukuisia avatāra- ja ekspansiomuotojaan. Moninaisuus ei merkitse useita toisistaan riippumattomia jumalia, vaan yhden Absoluuttisen Totuuden moninaisia ilmentymiä.
Tarkennus kuitenkin: Gauḍīya-teologiassa Brahman, Paramātmā ja Bhagavān ovat yhden Absoluuttisen Totuuden eri oivalluksia, eivät kolme peräkkäistä “muotoa”, joissa Kṛṣṇa fyysisesti muuttuisi.OM TAT SAT
Anonyymi00532 kirjoitti:
17. Padma Purāṇa
Toisessa kohdassa:
kṛṣṇaṃ dadhyur mahātmāno yoginaḥ sanakādayaḥ
“Suuret joogit, kuten Sanaka ja muut, meditoivat Kṛṣṇaa.”
Samassa yhteydessä Kṛṣṇaa kuvataan sarveśa, “kaikkien Herraksi”, ja nityānanda-sukhaprada, “ikuisen autuuden antajaksi”.
Brahmāṇḍa Purāṇa
18. Brahmāṇḍa Purāṇa — Rādhā-Hṛdaya-khaṇḍa
Tässä myöhemmässä tekstiperinteessä jumalten rukouksessa on:
tvaṃ hi tat paramaṃ brahma
tubhyaṃ nityaṃ namo namaḥ
“Sinä olet tuo Paraṃ Brahma. Sinulle ikuinen kunnia, yhä uudelleen.”
Lakṣmī-Nārāyaṇa Saṃhitā
19. Lakṣmī-Nārāyaṇa Saṃhitā 4.45.48
parabrahmaṇe kṛṣṇāya
parameśāya te namaḥ
vāsudeveśa kṛṣṇeśa
nārāyaṇeśa te namaḥKiitos. Tämä oli oikein valaisevaa.
- Anonyymi00543
Pureksija kirjoitti:
Kiitos. Tämä oli oikein valaisevaa.
Kiitos itsellesi!
- Anonyymi00544
Anonyymi00543 kirjoitti:
Kiitos itsellesi!
https://www.youtube.com/watch?v=syLmQF3TNIk
Tattva Sandarbha - HH Bhanu Swami - Anonyymi00545
Anonyymi00544 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=syLmQF3TNIk
Tattva Sandarbha - HH Bhanu SwamiBhanu Swami syntyi Kanadassa ja suoritti itämaisen taidehistorian kandidaatin tutkinnon (BA) British Columbian yliopistossa
- Anonyymi00546
Anonyymi00545 kirjoitti:
Bhanu Swami syntyi Kanadassa ja suoritti itämaisen taidehistorian kandidaatin tutkinnon (BA) British Columbian yliopistossa
Muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Transkriptio.
https://www.youtube.com/watch?v=syLmQF3TNIk
Tattva Sandarbha - HH Bhanu Swami
Työ jakautuu siis kahteen osaan.
Tattva-sandarbhan toinen osa käsittelee sitä, että sen jälkeen kun on osoitettu, että Śrīmad-Bhāgavatam on lopullinen todistus (pramāṇa), esitetään yhteenveto siitä, mitä Bhāgavatam todistaa. Tämä on käytännössä yhteenveto kaikista muista Sandarbhoista: Sambandhasta, Abhidheyasta ja Prayojanasta.
Tätä lähestymistapaa käytetään usein. Brahma-sūtrien alussa esitetään luettelo lausumien tehtävistä tai funktioista – niitä on viisi tai kuusi. Tattva-sandarbhassa käytetään samaa menetelmää, ja se näyttää olevan peräisin sieltä. Lisäksi lainataan Madhvācāryaa.
Näihin kuuluvat johdantolausuma, päätöslausuma, toisto (abhyāsa), ylistys, tuloksen ilmoittaminen (phala) sekä perustelu (upapatti). Näin esitellään erilaisia lausumatyyppejä. Jokaisella lausumalla on jokin näistä tehtävistä; sen tulee toimia yhdellä näistä kuudesta tavalla.
Tätä menetelmää sovelletaan laajasti Bhāgavatamissa. Ensimmäisiä ja viimeisiä säkeitä tarkastellaan osoittamaan, mistä teos kertoo. Ne osoittavat Sambandhan. Tämä näkyy Bhāgavatamin ensimmäisessä säkeessä ja myös sen loppupuolella olevassa päätössakeessa. Johdannon ja päätöksen tulisi ilmaista sama sanoma. Se vahvistaa, että teoksen aihe on oikein esitetty. - Anonyymi00547
Anonyymi00546 kirjoitti:
Muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Transkriptio.
https://www.youtube.com/watch?v=syLmQF3TNIk
Tattva Sandarbha - HH Bhanu Swami
Työ jakautuu siis kahteen osaan.
Tattva-sandarbhan toinen osa käsittelee sitä, että sen jälkeen kun on osoitettu, että Śrīmad-Bhāgavatam on lopullinen todistus (pramāṇa), esitetään yhteenveto siitä, mitä Bhāgavatam todistaa. Tämä on käytännössä yhteenveto kaikista muista Sandarbhoista: Sambandhasta, Abhidheyasta ja Prayojanasta.
Tätä lähestymistapaa käytetään usein. Brahma-sūtrien alussa esitetään luettelo lausumien tehtävistä tai funktioista – niitä on viisi tai kuusi. Tattva-sandarbhassa käytetään samaa menetelmää, ja se näyttää olevan peräisin sieltä. Lisäksi lainataan Madhvācāryaa.
Näihin kuuluvat johdantolausuma, päätöslausuma, toisto (abhyāsa), ylistys, tuloksen ilmoittaminen (phala) sekä perustelu (upapatti). Näin esitellään erilaisia lausumatyyppejä. Jokaisella lausumalla on jokin näistä tehtävistä; sen tulee toimia yhdellä näistä kuudesta tavalla.
Tätä menetelmää sovelletaan laajasti Bhāgavatamissa. Ensimmäisiä ja viimeisiä säkeitä tarkastellaan osoittamaan, mistä teos kertoo. Ne osoittavat Sambandhan. Tämä näkyy Bhāgavatamin ensimmäisessä säkeessä ja myös sen loppupuolella olevassa päätössakeessa. Johdannon ja päätöksen tulisi ilmaista sama sanoma. Se vahvistaa, että teoksen aihe on oikein esitetty.Muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Transkriptio.
https://www.youtube.com/watch?v=syLmQF3TNIk
Tattva Sandarbha - HH Bhanu Swami
...
...
...
On siis olemassa pyhien kirjoitusten lausumia, jotka puhuvat ykseydestä eli erilaisuuden puuttumisesta. Myös me hyväksymme nämä lausumat, mutta emme samalla tavalla kuin Śaṅkarācārya.
Tätä voidaan havainnollistaa vertaamalla jīvaa auringonsäteen hiukkaseen, kun aurinko edustaa Jumalaa. Jumala on aurinko, ja jīva on yksi auringonsäteen hiukkanen. Siksi jīvalla on samoja ominaisuuksia kuin auringolla: siinä on valoa, lämpöä ja muita auringon ominaisuuksia. Tässä mielessä se edustaa aurinkoa ja on laadullisesti samanluonteinen sen kanssa.
Samalla jīva on kuitenkin täysin riippuvainen auringosta. Se ei voi olla olemassa ilman aurinkoa. Tästä syystä jīva ei ole täysin sama kuin Jumala, vaikka sillä on Jumalan ominaisuuksia. Näin ollen jīvan ja Jumalan välillä vallitsee samanaikaisesti sekä erilaisuus että ykseys.
Tämä johtaa Abhidheyaan, eli Bhakti-yogan harjoittamiseen.
Koska jīva on Jumalasta erillinen yksilö, se ei ole harhaa, pelkkä heijastus eikä Brahmanin jakautunut osa. Vaikka jīvalla on laadullista samankaltaisuutta Brahmanin kanssa, se on silti oma erillinen persoonallinen olemassaolonsa. - Anonyymi00548
Anonyymi00547 kirjoitti:
Muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Transkriptio.
https://www.youtube.com/watch?v=syLmQF3TNIk
Tattva Sandarbha - HH Bhanu Swami
...
...
...
On siis olemassa pyhien kirjoitusten lausumia, jotka puhuvat ykseydestä eli erilaisuuden puuttumisesta. Myös me hyväksymme nämä lausumat, mutta emme samalla tavalla kuin Śaṅkarācārya.
Tätä voidaan havainnollistaa vertaamalla jīvaa auringonsäteen hiukkaseen, kun aurinko edustaa Jumalaa. Jumala on aurinko, ja jīva on yksi auringonsäteen hiukkanen. Siksi jīvalla on samoja ominaisuuksia kuin auringolla: siinä on valoa, lämpöä ja muita auringon ominaisuuksia. Tässä mielessä se edustaa aurinkoa ja on laadullisesti samanluonteinen sen kanssa.
Samalla jīva on kuitenkin täysin riippuvainen auringosta. Se ei voi olla olemassa ilman aurinkoa. Tästä syystä jīva ei ole täysin sama kuin Jumala, vaikka sillä on Jumalan ominaisuuksia. Näin ollen jīvan ja Jumalan välillä vallitsee samanaikaisesti sekä erilaisuus että ykseys.
Tämä johtaa Abhidheyaan, eli Bhakti-yogan harjoittamiseen.
Koska jīva on Jumalasta erillinen yksilö, se ei ole harhaa, pelkkä heijastus eikä Brahmanin jakautunut osa. Vaikka jīvalla on laadullista samankaltaisuutta Brahmanin kanssa, se on silti oma erillinen persoonallinen olemassaolonsa.Muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Transkriptio.
https://www.youtube.com/watch?v=syLmQF3TNIk
Tattva Sandarbha - HH Bhanu Swami
...
...
...
Aiheena on Jīva Gosvāmīn Ṣaṭ-sandarbha. Tämä on ehkä hieman tekninen aihe. En tiedä, kuinka pitkälle edistyneitä täällä on paikalla. Meillä on suuri yleisö, mutta en tiedä tarkalleen, millä tasolla kaikki ovat.
Yleensä Sandarbhat kuuluvat niin sanotusti opintojen “tohtoritason” vaiheeseen, ja useimmat bhaktat eivät edes päädy opiskelemaan niitä. En edes usko, että ne kuuluvat Bhaktivedanta-kurssiin. Ainakaan ne eivät ole siellä mukana.
Ne ovat siis jossain mielessä hyvin korkeatasoisia ja melko monimutkaisia, eikä niitä ole kovin laajasti tutkittu. Toisesta näkökulmasta katsottuna ne eivät kuitenkaan ole erityisen vaikeita.
Jīva Gosvāmīn perusajatus on yksinkertaisesti todistaa kaikki se, mitä Śrī Caitanya Mahāprabhu on opettanut. Tämä näkyy myös Śrī Caitanya-caritāmṛtassa, jossa Mahāprabhu keskusteluissaan esittää, että pyhät kirjoitukset käsittelevät lopulta vain kolmea aihetta: Sambandhaa, Abhidheyaa ja Prayojanaa. - Anonyymi00549
Anonyymi00548 kirjoitti:
Muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Transkriptio.
https://www.youtube.com/watch?v=syLmQF3TNIk
Tattva Sandarbha - HH Bhanu Swami
...
...
...
Aiheena on Jīva Gosvāmīn Ṣaṭ-sandarbha. Tämä on ehkä hieman tekninen aihe. En tiedä, kuinka pitkälle edistyneitä täällä on paikalla. Meillä on suuri yleisö, mutta en tiedä tarkalleen, millä tasolla kaikki ovat.
Yleensä Sandarbhat kuuluvat niin sanotusti opintojen “tohtoritason” vaiheeseen, ja useimmat bhaktat eivät edes päädy opiskelemaan niitä. En edes usko, että ne kuuluvat Bhaktivedanta-kurssiin. Ainakaan ne eivät ole siellä mukana.
Ne ovat siis jossain mielessä hyvin korkeatasoisia ja melko monimutkaisia, eikä niitä ole kovin laajasti tutkittu. Toisesta näkökulmasta katsottuna ne eivät kuitenkaan ole erityisen vaikeita.
Jīva Gosvāmīn perusajatus on yksinkertaisesti todistaa kaikki se, mitä Śrī Caitanya Mahāprabhu on opettanut. Tämä näkyy myös Śrī Caitanya-caritāmṛtassa, jossa Mahāprabhu keskusteluissaan esittää, että pyhät kirjoitukset käsittelevät lopulta vain kolmea aihetta: Sambandhaa, Abhidheyaa ja Prayojanaa.Yleensä Sandarbhat kuuluvat niin sanotusti opintojen “tohtoritason” vaiheeseen, ja useimmat bhaktat eivät edes päädy opiskelemaan niitä.
- Anonyymi00550
Anonyymi00549 kirjoitti:
Yleensä Sandarbhat kuuluvat niin sanotusti opintojen “tohtoritason” vaiheeseen, ja useimmat bhaktat eivät edes päädy opiskelemaan niitä.
https://www.youtube.com/watch?v=GdoFarbFN6U
Paramatma Sandarbha - HH Bhanu Swami
Näin on olemassa kolme Paramātmān ilmenemismuotoa, ja kaikkia kutsutaan Paramātmāksi.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyse ei ole kolmesta eri olennosta.
He ovat yksi ja sama Jumala.
Myöskään Paramātmā ei ole erillinen Bhagavānista. Emme siis puhu useista persoonista, vaan yhdestä persoonasta, joka voi ilmentää lukemattomia muotoja tahtonsa mukaan eri toimintoja varten.
Hän on yksi, ja tämä on syytä tehdä selväksi.
Yksi Puruṣa-avatāroista toimii myös guṇa-avatārana, ja näin on olemassa kolme guṇa-avatāraa.
Viṣṇun muodosta, erityisesti siitä Viṣṇusta, joka hallitsee sattva-guṇaa, ilmenevät Brahmā ja Śiva. Tämän vuoksi myös Brahmā ja Śiva tunnetaan guṇa-avatāroina.
He ovat kuitenkin luonteeltaan selvästi erilaisia. Viṣṇu on aina Viṣṇu. Śiva muistuttaa Viṣṇua, mutta hänen voimansa eivät ilmene samassa täyteydessä, joten häntä ei luokitella Viṣṇuksi samalla tavalla.
Brahmā ei yleensä ole Jumalan varsinainen muoto. Hän on jīva, jolle annetaan erityisiä voimia ja tehtäviä. Nämä voimat eivät ole pysyviä, joten häntä ei kutsuta edes śaktyāveśa-avatāraksi, vaan hän on guṇa-avatāra. Hänellä on tilapäisesti Jumalan antamia valtuuksia.
Jos jollakin olisi pysyvä jumalallinen valtuutus, häntä kutsuttaisiin śaktyāveśa-avatāraksi.
Jīva Gosvāmī selittää, miksi Brahmān ja Śivan palvontaa ja ylistystä esiintyy pyhissä kirjoituksissa. Siinä on oma tarkoituksensa, vaikka se onkin luonteeltaan epäsuora.
Jos joku palvoo Brahmāa tai Śivaa, siitä voi olla hyötyä. Tällaisen palvonnan kautta voidaan lopulta saavuttaa vapautuminen, mutta ei välittömästi eikä suoraan.
Vähitellen tällainen palvonta voi johtaa siihen, että ihminen alkaa kysellä syvempiä asioita, ja lopulta hän voi päätyä Paramātmān oivaltamiseen. Tämän kautta hän saa jonkinlaisen hengellisen hyödyn, ja lopullisesti hänen tulisi oivaltaa Viṣṇu.
...
...
....
...
Śivaa ei kuitenkaan pidetä tavallisena jīvana. Hän on Jumalan erityinen ilmenemismuoto ja oma voimakas asema.
Häntä ei pidä pitää itse tamo-guṇan vaikutuksen alaisena, koska hän on monin tavoin Korkeimman kaltainen.
Jīvat voivat joutua guṇien vaikutuksen alaisiksi, ja jopa Brahmā voi olla niiden vaikutuksen piirissä, mutta Śivaa ei yleensä pidetä tällaisena.
Toisaalta joissakin tapauksissa Śivaa kuvataan myös jīvana, jolloin hän voi toimia eri tavoin eri maailmankaikkeuksissa. Näin ollen joissakin tilanteissa hänen roolinsa voi olla jīvan rooli, mutta hänen asemansa on silti erityinen. - Anonyymi00551
Anonyymi00550 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=GdoFarbFN6U
Paramatma Sandarbha - HH Bhanu Swami
Näin on olemassa kolme Paramātmān ilmenemismuotoa, ja kaikkia kutsutaan Paramātmāksi.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyse ei ole kolmesta eri olennosta.
He ovat yksi ja sama Jumala.
Myöskään Paramātmā ei ole erillinen Bhagavānista. Emme siis puhu useista persoonista, vaan yhdestä persoonasta, joka voi ilmentää lukemattomia muotoja tahtonsa mukaan eri toimintoja varten.
Hän on yksi, ja tämä on syytä tehdä selväksi.
Yksi Puruṣa-avatāroista toimii myös guṇa-avatārana, ja näin on olemassa kolme guṇa-avatāraa.
Viṣṇun muodosta, erityisesti siitä Viṣṇusta, joka hallitsee sattva-guṇaa, ilmenevät Brahmā ja Śiva. Tämän vuoksi myös Brahmā ja Śiva tunnetaan guṇa-avatāroina.
He ovat kuitenkin luonteeltaan selvästi erilaisia. Viṣṇu on aina Viṣṇu. Śiva muistuttaa Viṣṇua, mutta hänen voimansa eivät ilmene samassa täyteydessä, joten häntä ei luokitella Viṣṇuksi samalla tavalla.
Brahmā ei yleensä ole Jumalan varsinainen muoto. Hän on jīva, jolle annetaan erityisiä voimia ja tehtäviä. Nämä voimat eivät ole pysyviä, joten häntä ei kutsuta edes śaktyāveśa-avatāraksi, vaan hän on guṇa-avatāra. Hänellä on tilapäisesti Jumalan antamia valtuuksia.
Jos jollakin olisi pysyvä jumalallinen valtuutus, häntä kutsuttaisiin śaktyāveśa-avatāraksi.
Jīva Gosvāmī selittää, miksi Brahmān ja Śivan palvontaa ja ylistystä esiintyy pyhissä kirjoituksissa. Siinä on oma tarkoituksensa, vaikka se onkin luonteeltaan epäsuora.
Jos joku palvoo Brahmāa tai Śivaa, siitä voi olla hyötyä. Tällaisen palvonnan kautta voidaan lopulta saavuttaa vapautuminen, mutta ei välittömästi eikä suoraan.
Vähitellen tällainen palvonta voi johtaa siihen, että ihminen alkaa kysellä syvempiä asioita, ja lopulta hän voi päätyä Paramātmān oivaltamiseen. Tämän kautta hän saa jonkinlaisen hengellisen hyödyn, ja lopullisesti hänen tulisi oivaltaa Viṣṇu.
...
...
....
...
Śivaa ei kuitenkaan pidetä tavallisena jīvana. Hän on Jumalan erityinen ilmenemismuoto ja oma voimakas asema.
Häntä ei pidä pitää itse tamo-guṇan vaikutuksen alaisena, koska hän on monin tavoin Korkeimman kaltainen.
Jīvat voivat joutua guṇien vaikutuksen alaisiksi, ja jopa Brahmā voi olla niiden vaikutuksen piirissä, mutta Śivaa ei yleensä pidetä tällaisena.
Toisaalta joissakin tapauksissa Śivaa kuvataan myös jīvana, jolloin hän voi toimia eri tavoin eri maailmankaikkeuksissa. Näin ollen joissakin tilanteissa hänen roolinsa voi olla jīvan rooli, mutta hänen asemansa on silti erityinen.https://www.youtube.com/watch?v=GdoFarbFN6U
Paramatma Sandarbha - HH Bhanu Swami
...
...
...
Äärimmäisessä ykseyden korostuksessa saadaan Śaṅkarācāryan advaita-filosofia.
Lähemmäs vaiṣṇava-näkemystä tulee Viśiṣṭādvaita, kuten Rāmānujācāryalla.
Jos korostetaan pelkkää erillisyyttä, saadaan Madhvācāryan dvaita-näkemys.
Näiden väliin jää acintya-bhedābheda-tattva — käsittämätön yhtäaikainen ero ja ei-ero.
Miten tällainen ristiriita voidaan hyväksyä?
Se hyväksytään Jumalan acintya-śaktin kautta — Hän voi yhdistää näennäisesti ristiriitaiset todellisuudet.
Tämä on yksi tapa selittää ykseys ja ero:
Se on ykseyttä, koska śakti ja Jumala ovat yhtä.
Se on erillisyyttä, koska śakti ilmenee muotoina, jotka eivät ole identtisiä Jumalan kanssa — kuten acit-materiaenergia. - Anonyymi00552
Anonyymi00551 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=GdoFarbFN6U
Paramatma Sandarbha - HH Bhanu Swami
...
...
...
Äärimmäisessä ykseyden korostuksessa saadaan Śaṅkarācāryan advaita-filosofia.
Lähemmäs vaiṣṇava-näkemystä tulee Viśiṣṭādvaita, kuten Rāmānujācāryalla.
Jos korostetaan pelkkää erillisyyttä, saadaan Madhvācāryan dvaita-näkemys.
Näiden väliin jää acintya-bhedābheda-tattva — käsittämätön yhtäaikainen ero ja ei-ero.
Miten tällainen ristiriita voidaan hyväksyä?
Se hyväksytään Jumalan acintya-śaktin kautta — Hän voi yhdistää näennäisesti ristiriitaiset todellisuudet.
Tämä on yksi tapa selittää ykseys ja ero:
Se on ykseyttä, koska śakti ja Jumala ovat yhtä.
Se on erillisyyttä, koska śakti ilmenee muotoina, jotka eivät ole identtisiä Jumalan kanssa — kuten acit-materiaenergia.https://www.youtube.com/watch?v=GdoFarbFN6U
Paramatma Sandarbha - HH Bhanu Swami
Sambandhaa koskevista teoksista keskeisiä ovat Bhagavat-sandarbha, Paramātma-sandarbha ja Kṛṣṇa-sandarbha.
Olen valinnut käsiteltäväksi Paramātma-sandarbhan, vaikka teknisesti ottaen Bhagavat-sandarbha tulee ennen sitä. Valitsin sen, koska se on hieman lyhyempi, vaikka se on silti varsin monimutkainen.
Kaikista Sandarbhoista voidaan sanoa, että Bhagavat-sandarbha ja Paramātma-sandarbha ovat kaikkein filosofisimpia.
Niissä Jīva Gosvāmī lainaa monin paikoin Rāmānujācāryaa ja Madhvācāryaa, ja hän kumoaa useita Śaṅkaran argumentteja. Hän käsittelee myös muita filosofisia järjestelmiä, kuten Sāṅkhya-filosofiaa, erityisesti Paramātma-sandarbhassa. Samassa yhteydessä hän selittää Acintya-bhedābheda-tattvaa useilla eri tavoilla.
Tästä syystä nämä Sandarbhat ovat huomattavasti filosofisempia kuin esimerkiksi Kṛṣṇa-sandarbha, Bhakti-sandarbha tai Prīti-sandarbha.
Juuri tästä syystä kysyin aiemmin, halusitteko todella käsitellä tätä aihetta.
Valitsin siis Paramātma-sandarbhan Bhagavat-sandarbhan sijaan, koska se on hieman lyhyempi.
Paramātmā on yksi Jumalan kolmesta pääasiallisesta aspektista. Nämä ovat Brahman, Paramātmā ja Bhagavān. - Anonyymi00553
Anonyymi00552 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=GdoFarbFN6U
Paramatma Sandarbha - HH Bhanu Swami
Sambandhaa koskevista teoksista keskeisiä ovat Bhagavat-sandarbha, Paramātma-sandarbha ja Kṛṣṇa-sandarbha.
Olen valinnut käsiteltäväksi Paramātma-sandarbhan, vaikka teknisesti ottaen Bhagavat-sandarbha tulee ennen sitä. Valitsin sen, koska se on hieman lyhyempi, vaikka se on silti varsin monimutkainen.
Kaikista Sandarbhoista voidaan sanoa, että Bhagavat-sandarbha ja Paramātma-sandarbha ovat kaikkein filosofisimpia.
Niissä Jīva Gosvāmī lainaa monin paikoin Rāmānujācāryaa ja Madhvācāryaa, ja hän kumoaa useita Śaṅkaran argumentteja. Hän käsittelee myös muita filosofisia järjestelmiä, kuten Sāṅkhya-filosofiaa, erityisesti Paramātma-sandarbhassa. Samassa yhteydessä hän selittää Acintya-bhedābheda-tattvaa useilla eri tavoilla.
Tästä syystä nämä Sandarbhat ovat huomattavasti filosofisempia kuin esimerkiksi Kṛṣṇa-sandarbha, Bhakti-sandarbha tai Prīti-sandarbha.
Juuri tästä syystä kysyin aiemmin, halusitteko todella käsitellä tätä aihetta.
Valitsin siis Paramātma-sandarbhan Bhagavat-sandarbhan sijaan, koska se on hieman lyhyempi.
Paramātmā on yksi Jumalan kolmesta pääasiallisesta aspektista. Nämä ovat Brahman, Paramātmā ja Bhagavān.Edellä muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Transkriptio. - Anonyymi00554
Anonyymi00553 kirjoitti:
Edellä muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Transkriptio.Seuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
Paramātmā — Korkein Sielu, joka läsnä jokaisessa maailmankaikkeuden atomissa sekä kaikkien olentojen sydämissä todistajana, muistin, tiedon ja unohduksen lähteenä (Bhagavad-gītā 15.15). Absoluutin kaikkialle ulottuva aspekti, kaiken kattavan (Brahman) ja kaikkialle vetovoimaisen (Bhagavān) aspektin ohella (Śrīmad-Bhāgavatamin 1.2.11:n mukaan). Yksi kolmesta puruṣa-avatārasta, Herran ilmennyksestä, jotka ylläpitävät aineellista maailmankaikkeutta — Kṣīrodakaśāyī Viṣṇu.
...
...
Ṛg-vedassa (1.164.20–22) ja Upaniṣadeissa (Muṇḍaka-upaniṣad 3.1.1) ātmaa (sielua) ja Paramātmāa (Korkeinta Sielua) verrataan kahteen lintuun, jotka istuvat samassa puussa, joka symboloi fyysistä ruumista. Ātma on uppoutunut puun hedelmien (karman) nauttimiseen, kun taas Paramātmā ainoastaan tarkkailee elävää olentoa pysyen sen toiminnan todistajana.
...
... - Anonyymi00555
Anonyymi00554 kirjoitti:
Seuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
Paramātmā — Korkein Sielu, joka läsnä jokaisessa maailmankaikkeuden atomissa sekä kaikkien olentojen sydämissä todistajana, muistin, tiedon ja unohduksen lähteenä (Bhagavad-gītā 15.15). Absoluutin kaikkialle ulottuva aspekti, kaiken kattavan (Brahman) ja kaikkialle vetovoimaisen (Bhagavān) aspektin ohella (Śrīmad-Bhāgavatamin 1.2.11:n mukaan). Yksi kolmesta puruṣa-avatārasta, Herran ilmennyksestä, jotka ylläpitävät aineellista maailmankaikkeutta — Kṣīrodakaśāyī Viṣṇu.
...
...
Ṛg-vedassa (1.164.20–22) ja Upaniṣadeissa (Muṇḍaka-upaniṣad 3.1.1) ātmaa (sielua) ja Paramātmāa (Korkeinta Sielua) verrataan kahteen lintuun, jotka istuvat samassa puussa, joka symboloi fyysistä ruumista. Ātma on uppoutunut puun hedelmien (karman) nauttimiseen, kun taas Paramātmā ainoastaan tarkkailee elävää olentoa pysyen sen toiminnan todistajana.
...
...Seuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
Brahmā —
Maailmankaikkeutemme toissijainen luoja, joka luo sen kaikessa monimuotoisuudessaan Korkeimmalta Saamansa ilmestyksen ja voiman avulla. Hän on rajo-guṇan, intohimon ja aktiivisuuden energian, hallitsija. Hän ilmentää karma-miśra-bhaktia, Korkeimmalle Jumalalle omistautumista, johon sekoittuu taipumus maalliseen toimintaan. Hän on yksi kahdestatoista mahājanasta, vedalaisissa kirjoituksissa mainituista huomattavista pyhimyksistä.
Vedat (esimerkiksi Bhagavad-gītā 3.15). Tällä tarkoitetaan śabda-brahmaa (Bhagavad-gītā 6.44), ”jumalallisen äänen (śabda) muodossa ilmenevää henkistä ilmoitusta”. Manu-smṛti mainitsee myös usein kolme Vedaa (Ṛg-vedan, Yajur-vedan ja Sāma-vedan) kutsuen niitä nimellä trayaṁ brahma sanātanam — ”kolminkertainen ikuinen Veda”.
Sama kuin Brahman.
— Kirjasta Nimien ja termien sanakirja / B - Anonyymi00556
Anonyymi00555 kirjoitti:
Seuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
Brahmā —
Maailmankaikkeutemme toissijainen luoja, joka luo sen kaikessa monimuotoisuudessaan Korkeimmalta Saamansa ilmestyksen ja voiman avulla. Hän on rajo-guṇan, intohimon ja aktiivisuuden energian, hallitsija. Hän ilmentää karma-miśra-bhaktia, Korkeimmalle Jumalalle omistautumista, johon sekoittuu taipumus maalliseen toimintaan. Hän on yksi kahdestatoista mahājanasta, vedalaisissa kirjoituksissa mainituista huomattavista pyhimyksistä.
Vedat (esimerkiksi Bhagavad-gītā 3.15). Tällä tarkoitetaan śabda-brahmaa (Bhagavad-gītā 6.44), ”jumalallisen äänen (śabda) muodossa ilmenevää henkistä ilmoitusta”. Manu-smṛti mainitsee myös usein kolme Vedaa (Ṛg-vedan, Yajur-vedan ja Sāma-vedan) kutsuen niitä nimellä trayaṁ brahma sanātanam — ”kolminkertainen ikuinen Veda”.
Sama kuin Brahman.
— Kirjasta Nimien ja termien sanakirja / BSeuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
Viṣṇu (”Kaikkialle ulottuva”) —
Śrī Kṛṣṇan, Jumalan Korkeimman Persoonan (Svayam Bhagavān), ilmentymät nelikätisessä muodossa:
(A) Viṣṇu, joka viipyy Vaikuṇṭhan ikuisissa maailmoissa ja jota palvotaan kunnioituksen ja syvän arvonannon mielialassa; sekä
(B) kolme Viṣṇua, jotka ovat vastuussa aineellisen maailman syntymisestä ja ylläpitämisestä (puruṣa-avatārat).
Ensimmäinen Viṣṇu (Kāraṇodakaśāyī Viṣṇu eli Mahā-Viṣṇu, Suuri Viṣṇu)
Toinen Viṣṇu (Garbodakaśāyī Viṣṇu)
Kolmas Viṣṇu (Kṣīrodakaśāyī Viṣṇu)
Viṣṇun toinen nimi on Nārāyaṇa. Nara tarkoittaa ”merta” tai ”ihmistä”; ayana tarkoittaa ”turvapaikkaa” ja ”lepopaikkaa”.... - Anonyymi00557
Anonyymi00556 kirjoitti:
Seuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
Viṣṇu (”Kaikkialle ulottuva”) —
Śrī Kṛṣṇan, Jumalan Korkeimman Persoonan (Svayam Bhagavān), ilmentymät nelikätisessä muodossa:
(A) Viṣṇu, joka viipyy Vaikuṇṭhan ikuisissa maailmoissa ja jota palvotaan kunnioituksen ja syvän arvonannon mielialassa; sekä
(B) kolme Viṣṇua, jotka ovat vastuussa aineellisen maailman syntymisestä ja ylläpitämisestä (puruṣa-avatārat).
Ensimmäinen Viṣṇu (Kāraṇodakaśāyī Viṣṇu eli Mahā-Viṣṇu, Suuri Viṣṇu)
Toinen Viṣṇu (Garbodakaśāyī Viṣṇu)
Kolmas Viṣṇu (Kṣīrodakaśāyī Viṣṇu)
Viṣṇun toinen nimi on Nārāyaṇa. Nara tarkoittaa ”merta” tai ”ihmistä”; ayana tarkoittaa ”turvapaikkaa” ja ”lepopaikkaa”....Seuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
...
...
Näin ollen Mahā-Viṣṇu luo Brahmanin säteilystä, toisin sanoen lukuisista sieluista, koostuvan katseen alkuainetta kohti. Tällä tavoin Hän antaa tietyn Brahmanissa olevan sielujen ryhmän päästä kosketuksiin aineen kanssa (toteuttaen niissä syntyneen halun hyödyntää sitä). Tätä prosessia tarkastellaan yksityiskohtaisesti Śrī Brahma-saṁhitāssa (6–21). Pohjimmiltaan Mahā-Viṣṇu hedelmöittää alkuaineen (pradhānan) katseellaan. ...
...
...
...
...
Seurauksena alkuaineen ”kylvämisestä” ”tietoisuuden siemenillä”, sieluilla, syntyy mahat-tattva — aineen ja tietoisuuden jakamaton ”massa”. - Anonyymi00558
Anonyymi00557 kirjoitti:
Seuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
...
...
Näin ollen Mahā-Viṣṇu luo Brahmanin säteilystä, toisin sanoen lukuisista sieluista, koostuvan katseen alkuainetta kohti. Tällä tavoin Hän antaa tietyn Brahmanissa olevan sielujen ryhmän päästä kosketuksiin aineen kanssa (toteuttaen niissä syntyneen halun hyödyntää sitä). Tätä prosessia tarkastellaan yksityiskohtaisesti Śrī Brahma-saṁhitāssa (6–21). Pohjimmiltaan Mahā-Viṣṇu hedelmöittää alkuaineen (pradhānan) katseellaan. ...
...
...
...
...
Seurauksena alkuaineen ”kylvämisestä” ”tietoisuuden siemenillä”, sieluilla, syntyy mahat-tattva — aineen ja tietoisuuden jakamaton ”massa”.Seuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
...
...
Mahā-Viṣṇu on aineellisen maailman syntymisen ”alkuperäinen vaikuttava syy” (nimitta-kāraṇa). Śiva-Śambhu on aineellisen luomakunnan ”aineellisen syyn” (nimitta-upādāna) personifikaatio.
Hän tarjoaa pradhānan, ”aineellisen maailman luomisen ainekset” (viśver upādāna). Itse mahat-tattvan syntymisen ja kehittymisen prosessin, aineen yhdistymisen tietoisuuteen, saa aikaan hänen puolisonsa Māyā, aineellisen luomakunnan ”välineellisen syyn” (nimitta-hetu) personifikaatio (Śrīla Bhaktivinoda Ṭhākurin kommentaarit Brahma-saṁhitan kahdeksanteen ja kymmenenteen säkeeseen; Śrī Caitanya-caritāmṛta, Ādi-līlā, 6.14–16; Madhya-līlā, 20.271–273).
Rudra-Śiva, jonka Brahmā synnyttää jokaisessa aineellisessa maailmankaikkeudessa, on Śambhu-Śivan laajentuma. Śambhu itse on Sadā-Śivan (ikuisen Śivan), henkisen todellisuuden ”alemman sektorin” asukkaan, laajentuma.
Prakṛti (7.4) on pradhāna ilmentyneessä, jakautuneessa tilassa (Śrīmad-Bhāgavatam, 3.26.10). Prakṛti ja pradhāna luetaan Absoluutin ulkoiseen energiaan (bahiraṅgā-śakti) yhdessä rajalla olevan, sielujen edustaman energian (taṭasthā-śakti) ja henkimaailmassa toimivan sisäisen energian (antaraṅgā-śakti) kanssa (Viṣṇu-purāṇa, 6.7.61,63; Bhāgavata-sandarbhā, 1.16.19). - Anonyymi00559
Anonyymi00558 kirjoitti:
Seuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
...
...
Mahā-Viṣṇu on aineellisen maailman syntymisen ”alkuperäinen vaikuttava syy” (nimitta-kāraṇa). Śiva-Śambhu on aineellisen luomakunnan ”aineellisen syyn” (nimitta-upādāna) personifikaatio.
Hän tarjoaa pradhānan, ”aineellisen maailman luomisen ainekset” (viśver upādāna). Itse mahat-tattvan syntymisen ja kehittymisen prosessin, aineen yhdistymisen tietoisuuteen, saa aikaan hänen puolisonsa Māyā, aineellisen luomakunnan ”välineellisen syyn” (nimitta-hetu) personifikaatio (Śrīla Bhaktivinoda Ṭhākurin kommentaarit Brahma-saṁhitan kahdeksanteen ja kymmenenteen säkeeseen; Śrī Caitanya-caritāmṛta, Ādi-līlā, 6.14–16; Madhya-līlā, 20.271–273).
Rudra-Śiva, jonka Brahmā synnyttää jokaisessa aineellisessa maailmankaikkeudessa, on Śambhu-Śivan laajentuma. Śambhu itse on Sadā-Śivan (ikuisen Śivan), henkisen todellisuuden ”alemman sektorin” asukkaan, laajentuma.
Prakṛti (7.4) on pradhāna ilmentyneessä, jakautuneessa tilassa (Śrīmad-Bhāgavatam, 3.26.10). Prakṛti ja pradhāna luetaan Absoluutin ulkoiseen energiaan (bahiraṅgā-śakti) yhdessä rajalla olevan, sielujen edustaman energian (taṭasthā-śakti) ja henkimaailmassa toimivan sisäisen energian (antaraṅgā-śakti) kanssa (Viṣṇu-purāṇa, 6.7.61,63; Bhāgavata-sandarbhā, 1.16.19).Seuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
...
...
Sisäistä henkistä energiaa kutsutaan yoga-māyāksi (daivīṁ prakṛtim, ”jumalallinen energia”: Bhagavad-gītā, 9.13), ja ulkoista aineellista energiaa mahā-māyāksi (prakṛtiṁ mohinīṁ, ”harhan energia”: Bhagavad-gītā, 9.12). Prakṛtin ja pradhānan aspektin lisäksi mahā-māyāssa on myös avidyān (tietämättömyyden) aspekti, kyky upottaa sielut Jumalan unohtamiseen.
Mahat-tattva, sielujen (jīvā, Brahmanin) ja alkuaineen (pradhānan) synteesi, muistuttaa pilveä kirkkaalla taivaalla. Jatkuvan kehittymisen myötä mahat-tattvasta tulee aineelliseen maailmaan syntymään valmistautuvien elävien olentojen väärän egon (ahaṅkāran) lähde (Śrīmad-Bhāgavatam, 3.5.28–29). Jumala Śiva (Śambhu, Rudra) kuvataan myös väärän egon maailman, harhan ja yksityisten etujen maailman, luojaksi (Brahma-saṁhitā, 16; Śrīmad-Bhāgavatam, 3.6.25).
Koko henkitaivaan (paravyoman) alueella on levinneenä Brahmanin säteily, kun taas mahat-tattva keskittyy vain tämän avaruuden pieneen alueeseen. Tätä aluetta kutsutaan aineelliseksi maailmaksi. Mahat-tattva on vain merkityksetön osa koko henkitaivasta, mutta siinä sijaitsee ääretön määrä aineellisia maailmankaikkeuksia. Śrīmad-Bhāgavatamissa mahat-tattvan luominen ja useat sitä seuraavat luomisen vaiheet kuvataan säkeissä 3.5.23–38.
Mahā-Viṣṇu on syventynyt autuaaseen transsiin, mystiseen uneen (yoga-nidrā). Hänen silmänsä ovat puoliksi suljetut. Kun ihmiset pitävät itseään taitavina jossakin, he sanovat: ”Teen tämän silmät kiinni.” Samalla tavoin luomisen tehtävä on toissijainen: sitä hoitaa Kṛṣṇan vain osittainen ilmentymä, Mahā-Viṣṇu, ja Hän suorittaa kaiken puoliksi suljetuin silmin. - Anonyymi00560
Anonyymi00559 kirjoitti:
Seuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
...
...
Sisäistä henkistä energiaa kutsutaan yoga-māyāksi (daivīṁ prakṛtim, ”jumalallinen energia”: Bhagavad-gītā, 9.13), ja ulkoista aineellista energiaa mahā-māyāksi (prakṛtiṁ mohinīṁ, ”harhan energia”: Bhagavad-gītā, 9.12). Prakṛtin ja pradhānan aspektin lisäksi mahā-māyāssa on myös avidyān (tietämättömyyden) aspekti, kyky upottaa sielut Jumalan unohtamiseen.
Mahat-tattva, sielujen (jīvā, Brahmanin) ja alkuaineen (pradhānan) synteesi, muistuttaa pilveä kirkkaalla taivaalla. Jatkuvan kehittymisen myötä mahat-tattvasta tulee aineelliseen maailmaan syntymään valmistautuvien elävien olentojen väärän egon (ahaṅkāran) lähde (Śrīmad-Bhāgavatam, 3.5.28–29). Jumala Śiva (Śambhu, Rudra) kuvataan myös väärän egon maailman, harhan ja yksityisten etujen maailman, luojaksi (Brahma-saṁhitā, 16; Śrīmad-Bhāgavatam, 3.6.25).
Koko henkitaivaan (paravyoman) alueella on levinneenä Brahmanin säteily, kun taas mahat-tattva keskittyy vain tämän avaruuden pieneen alueeseen. Tätä aluetta kutsutaan aineelliseksi maailmaksi. Mahat-tattva on vain merkityksetön osa koko henkitaivasta, mutta siinä sijaitsee ääretön määrä aineellisia maailmankaikkeuksia. Śrīmad-Bhāgavatamissa mahat-tattvan luominen ja useat sitä seuraavat luomisen vaiheet kuvataan säkeissä 3.5.23–38.
Mahā-Viṣṇu on syventynyt autuaaseen transsiin, mystiseen uneen (yoga-nidrā). Hänen silmänsä ovat puoliksi suljetut. Kun ihmiset pitävät itseään taitavina jossakin, he sanovat: ”Teen tämän silmät kiinni.” Samalla tavoin luomisen tehtävä on toissijainen: sitä hoitaa Kṛṣṇan vain osittainen ilmentymä, Mahā-Viṣṇu, ja Hän suorittaa kaiken puoliksi suljetuin silmin.Seuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
...
...
Śrīmad-Bhāgavatam julistaa: ”Ikuinen aika hallitsee kaikkia ajanjaksoja hetkestä maailmankaikkeuden elämään saakka, ja siitä huolimatta se on Korkeimman alainen. Ajan valta ulottuu ainoastaan niihin, jotka samastavat itsensä aineelliseen kehoon” (Śrīmad-Bhāgavatam, 3.11.39).
Aikaa Absoluutin energiana ja sen kulkua eri maailmoissa käsitellään yksityiskohtaisesti Śrīmad-Bhāgavatamin kolmannen laulun yhdennessätoista luvussa.
Toinen Viṣṇu (Garbodakaśāyī Viṣṇu) astuu jokaiseen aineelliseen maailmankaikkeuteen (brahmāṇḍaan)....
...
...
...
...
...
Saatuaan ilmoituksen Korkeimmalta Brahmāsta tulee aineellisen maailmankaikkeuden arkkitehti. Śrīla Śrīdhara Mahārāja selittää:
”Kun nelipäinen Brahmā luo maailmankaikkeuden, maailmankaikkeuden alkuperäinen elementti, sen siemen, on ääni Oṁ, josta syntyy Gāyatrī-mantra. Kaikki planeettajärjestelmät syntyvät omista erityisistä äänistään, jotka Jumala Brahmā lausuu.” - Anonyymi00561
Anonyymi00560 kirjoitti:
Seuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
...
...
Śrīmad-Bhāgavatam julistaa: ”Ikuinen aika hallitsee kaikkia ajanjaksoja hetkestä maailmankaikkeuden elämään saakka, ja siitä huolimatta se on Korkeimman alainen. Ajan valta ulottuu ainoastaan niihin, jotka samastavat itsensä aineelliseen kehoon” (Śrīmad-Bhāgavatam, 3.11.39).
Aikaa Absoluutin energiana ja sen kulkua eri maailmoissa käsitellään yksityiskohtaisesti Śrīmad-Bhāgavatamin kolmannen laulun yhdennessätoista luvussa.
Toinen Viṣṇu (Garbodakaśāyī Viṣṇu) astuu jokaiseen aineelliseen maailmankaikkeuteen (brahmāṇḍaan)....
...
...
...
...
...
Saatuaan ilmoituksen Korkeimmalta Brahmāsta tulee aineellisen maailmankaikkeuden arkkitehti. Śrīla Śrīdhara Mahārāja selittää:
”Kun nelipäinen Brahmā luo maailmankaikkeuden, maailmankaikkeuden alkuperäinen elementti, sen siemen, on ääni Oṁ, josta syntyy Gāyatrī-mantra. Kaikki planeettajärjestelmät syntyvät omista erityisistä äänistään, jotka Jumala Brahmā lausuu.”Seuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
...
...
Brahmā ilmentää rajo-guṇaa, intohimon ja aktiivisuuden energiaa. Jumala Itse kolmannen Viṣṇun (Korkeimman Sielun, Paramātmān, Kṣīrodakaśāyī Viṣṇun) hahmossa ottaa vastuulleen maailmankaikkeuden ylläpitämisen ilmentäen sattva-guṇaa (Śrī Caitanya-caritāmṛta, Madhya-līlā, 21.37). Brahmān vihasta syntyy Rudra (Śiva) (Śrīmad-Bhāgavatam, 3.12.7–10), joka vastaa tietämättömyyden guṇasta: Jumalan tahdosta hän tuhoaa koko luomakunnan.
…
...
Kolmas Viṣṇu (Kṣīrodakaśāyī Viṣṇu) on Korkein Sielu, Paramātmā (Absoluutin kaikkialle ulottuva aspekti Śrīmad-Bhāgavatamin 1.2.11 mukaan), joka sijaitsee jokaisessa atomissa ja jokaisen olennon sydämessä ylläpitäen maailmankaikkeuden elämää ja karmalain toteutumista.
…
…
Śrīmad-Bhāgavatamissa (1.9.42) Bhīṣma sanoo:
”Aurinko on yksi, mutta eri ihmiset näkevät sen eri tavoin; aivan samoin, oi Syntymätön, näyttää siltä, että Sinä olet Paramātmān hahmossa eri tavoin läsnä jokaisessa sydämessä. Mutta heti kun ihminen oivaltaa olevansa Sinun palvelijasi, hän vapautuu tällaisesta kaksinaisuudesta.”
Kṣīrodakaśāyī Viṣṇulla on myös oma planeettansa, Vaikuṇṭhan ”lähetystö” aineellisessa maailmankaikkeudessa maitomeren rannalla (kṣīra tarkoittaa ”maitoa”). Śrīmad-Bhāgavatamissa (10.1.20) selitetään, että suurten onnettomuuksien ja vaarojen aikana jumaluudet tulevat tämän meren rannalle ja vetoavat Viṣṇuun lausuen Ṛg-vedasta (10.90) peräisin olevan Puruṣa-sūkta -rukouksen. Śrī Caitanya-caritāmṛtan (Madhya-līlā, 20.292) mukaan tässä rukouksessa ylistetään myös Garbhodakaśāyī Viṣṇua.
Aineellisessa maailmankaikkeudessa Kṣīrodakaśāyī Viṣṇu hallitsee sattva-guṇaa ja vastaa maailmankaikkeuden ylläpitämisestä. Hän ilmentää myös Jumalan maailmankaikkeudellisen hahmon (Śrī Caitanya-caritāmṛta, Madhya-līlā, 20.294–295). Lisätietoja Kṣīrodakaśāyī Viṣṇusta on artikkelissa ”Paramātmā”.
…
…
…
…
Sana ”Viṣṇu” merkityksessä ”Jumala”. Tässä merkityksessä se voi viitata Kṛṣṇaan, Rāmaan, Śrī Caitanya Mahāprabhuun ja muihin Korkeimman hahmoihin. Myös sana vaiṣṇava, joka on johdettu sanasta Viṣṇu, tulee ymmärtää laajassa merkityksessä: ”Jumalan palvoja”, ”Jumalan palvelija” (eikä ainoastaan ”Viṣṇu-Nārāyaṇan palvoja”). - Anonyymi00562
Anonyymi00561 kirjoitti:
Seuraavaksi muutama katkelma eri paikoista, käännösvirheet suomeksi.
Teksti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
----------------
...
...
Brahmā ilmentää rajo-guṇaa, intohimon ja aktiivisuuden energiaa. Jumala Itse kolmannen Viṣṇun (Korkeimman Sielun, Paramātmān, Kṣīrodakaśāyī Viṣṇun) hahmossa ottaa vastuulleen maailmankaikkeuden ylläpitämisen ilmentäen sattva-guṇaa (Śrī Caitanya-caritāmṛta, Madhya-līlā, 21.37). Brahmān vihasta syntyy Rudra (Śiva) (Śrīmad-Bhāgavatam, 3.12.7–10), joka vastaa tietämättömyyden guṇasta: Jumalan tahdosta hän tuhoaa koko luomakunnan.
…
...
Kolmas Viṣṇu (Kṣīrodakaśāyī Viṣṇu) on Korkein Sielu, Paramātmā (Absoluutin kaikkialle ulottuva aspekti Śrīmad-Bhāgavatamin 1.2.11 mukaan), joka sijaitsee jokaisessa atomissa ja jokaisen olennon sydämessä ylläpitäen maailmankaikkeuden elämää ja karmalain toteutumista.
…
…
Śrīmad-Bhāgavatamissa (1.9.42) Bhīṣma sanoo:
”Aurinko on yksi, mutta eri ihmiset näkevät sen eri tavoin; aivan samoin, oi Syntymätön, näyttää siltä, että Sinä olet Paramātmān hahmossa eri tavoin läsnä jokaisessa sydämessä. Mutta heti kun ihminen oivaltaa olevansa Sinun palvelijasi, hän vapautuu tällaisesta kaksinaisuudesta.”
Kṣīrodakaśāyī Viṣṇulla on myös oma planeettansa, Vaikuṇṭhan ”lähetystö” aineellisessa maailmankaikkeudessa maitomeren rannalla (kṣīra tarkoittaa ”maitoa”). Śrīmad-Bhāgavatamissa (10.1.20) selitetään, että suurten onnettomuuksien ja vaarojen aikana jumaluudet tulevat tämän meren rannalle ja vetoavat Viṣṇuun lausuen Ṛg-vedasta (10.90) peräisin olevan Puruṣa-sūkta -rukouksen. Śrī Caitanya-caritāmṛtan (Madhya-līlā, 20.292) mukaan tässä rukouksessa ylistetään myös Garbhodakaśāyī Viṣṇua.
Aineellisessa maailmankaikkeudessa Kṣīrodakaśāyī Viṣṇu hallitsee sattva-guṇaa ja vastaa maailmankaikkeuden ylläpitämisestä. Hän ilmentää myös Jumalan maailmankaikkeudellisen hahmon (Śrī Caitanya-caritāmṛta, Madhya-līlā, 20.294–295). Lisätietoja Kṣīrodakaśāyī Viṣṇusta on artikkelissa ”Paramātmā”.
…
…
…
…
Sana ”Viṣṇu” merkityksessä ”Jumala”. Tässä merkityksessä se voi viitata Kṛṣṇaan, Rāmaan, Śrī Caitanya Mahāprabhuun ja muihin Korkeimman hahmoihin. Myös sana vaiṣṇava, joka on johdettu sanasta Viṣṇu, tulee ymmärtää laajassa merkityksessä: ”Jumalan palvoja”, ”Jumalan palvelija” (eikä ainoastaan ”Viṣṇu-Nārāyaṇan palvoja”).Seuraavaksi eri luennoitsija.
V. K. Prabhun luennoista.
Käännösvirheet suomen kielellä, vain muutamia katkelmia eri paikoista.
-------------------
Huomio: lähtöteksti on selvästi automaattisesti puheesta litteroitu, ja siinä on useita kieliopillisesti väärin kuultuja kohtia.
-------------------------------
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s
----------------------
Mitä unet ovat? Jotkut sanovat, että kaikki, mitä näemme unissa, on sielumme matka nykyhetkessä. Ja jotkut sanovat, että unissa selvitämme osan menneestä karmastamme. Mitä unet siis ovat ja mitä sielu tekee tänä aikana?
Uni tarkoittaa hienojakoisen kehon toimintaa. Kun fyysinen keho makaa liikkumatta, hienojakoinen keho on aktiivinen. Koska meillä on tiettyjä haluja. Jotkut näistä toiveista eivät toteudu erilaisten karmallisten rajoitusten vuoksi. Ihminen voi haluta jotain, uneksia jostakin, mutta hänen ei ole realistista toteuttaa sitä fyysisessä inkarnaatiossaan. Tässä. Siksi hän antaa vapaat kädet fantasioilleen, mielelleen, kuten sanotaan. Ja siellä hän muovaa todellisuutensa näistä hienovaraisista mielikuvista.
Myös jotkin vaikutelmat nousevat uudelleen esiin, jotkin hetket, eli jotkin asiat, joista olemme olleet huolissamme. Unissa kaikki tämä, sanotaanko, älyn hallinta heikkenee, kuten sanoin aiemmin, ja siksi nämä asiat alkavat tulla pintaan ja siellä voidaan leikkiä jotakin fantasmagoriaa. Tämä ei ole sielun matka millään tavalla, se on vain hienojakoisen kehomme toimintaa. Sielu on tässä tapauksessa katsoja. Aivan kuten se on katsojana, sanotaan nyt, fyysisessä todellisuudessa. Se on katsoja myös silloin, kun tapahtumia tapahtuu mielemme näytöllä.
Uni itsessään on, sanoisimmeko, tämän aineellisen maailman perus- tai alkutila. Vedoissa sanotaan, että kaikki universumit, joissa olemme, ovat peräisin Maha-Vishnun kehosta. Maha-Vishnu on unen tilassa. Siksi Maha-Vishnun toinen nimi on Tamasi, joka tarkoittaa nukkuvaa. Ja koska Hän nukkuu, kaikki elävät olennot näissä universumeissa nukkuvat myös.
Eli jos heräisimme todellisuuteen, tajuaisimme, miten järjetöntä, mitä järjettömyyksiä me teemme.
Toisin sanoen uni on millään tavalla tämän aineellisen maailman tila. Vaikka olisimme nyt hereillä, suhteessa henkiseen luontoomme henkimaailmassa, olemme silti unessa. Ja kun olemme edelleen unessa, tässä fyysisessä kehossa ollessamme, voimme sanoa, että nukumme kaksinkertaista unta. Kun olen fyysisessä kehossa, se merkitsee, että olen unohtanut henkisen kehoni. Ja kun nukun yhä fyysisessä kehossa, se tarkoittaa, että olen myös unohtanut sen. Kyseessä on siis kaksinkertainen unohdus. Se on kaksinkertainen illuusio, voisi sanoa.
Siksi on yksinkertaisesti ymmärrettävä, että unissa toteutamme tai jossain määrin toteutamme ne toiveet, joita emme toteuta valveilla ollessamme. - Anonyymi00563
Anonyymi00562 kirjoitti:
Seuraavaksi eri luennoitsija.
V. K. Prabhun luennoista.
Käännösvirheet suomen kielellä, vain muutamia katkelmia eri paikoista.
-------------------
Huomio: lähtöteksti on selvästi automaattisesti puheesta litteroitu, ja siinä on useita kieliopillisesti väärin kuultuja kohtia.
-------------------------------
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s
----------------------
Mitä unet ovat? Jotkut sanovat, että kaikki, mitä näemme unissa, on sielumme matka nykyhetkessä. Ja jotkut sanovat, että unissa selvitämme osan menneestä karmastamme. Mitä unet siis ovat ja mitä sielu tekee tänä aikana?
Uni tarkoittaa hienojakoisen kehon toimintaa. Kun fyysinen keho makaa liikkumatta, hienojakoinen keho on aktiivinen. Koska meillä on tiettyjä haluja. Jotkut näistä toiveista eivät toteudu erilaisten karmallisten rajoitusten vuoksi. Ihminen voi haluta jotain, uneksia jostakin, mutta hänen ei ole realistista toteuttaa sitä fyysisessä inkarnaatiossaan. Tässä. Siksi hän antaa vapaat kädet fantasioilleen, mielelleen, kuten sanotaan. Ja siellä hän muovaa todellisuutensa näistä hienovaraisista mielikuvista.
Myös jotkin vaikutelmat nousevat uudelleen esiin, jotkin hetket, eli jotkin asiat, joista olemme olleet huolissamme. Unissa kaikki tämä, sanotaanko, älyn hallinta heikkenee, kuten sanoin aiemmin, ja siksi nämä asiat alkavat tulla pintaan ja siellä voidaan leikkiä jotakin fantasmagoriaa. Tämä ei ole sielun matka millään tavalla, se on vain hienojakoisen kehomme toimintaa. Sielu on tässä tapauksessa katsoja. Aivan kuten se on katsojana, sanotaan nyt, fyysisessä todellisuudessa. Se on katsoja myös silloin, kun tapahtumia tapahtuu mielemme näytöllä.
Uni itsessään on, sanoisimmeko, tämän aineellisen maailman perus- tai alkutila. Vedoissa sanotaan, että kaikki universumit, joissa olemme, ovat peräisin Maha-Vishnun kehosta. Maha-Vishnu on unen tilassa. Siksi Maha-Vishnun toinen nimi on Tamasi, joka tarkoittaa nukkuvaa. Ja koska Hän nukkuu, kaikki elävät olennot näissä universumeissa nukkuvat myös.
Eli jos heräisimme todellisuuteen, tajuaisimme, miten järjetöntä, mitä järjettömyyksiä me teemme.
Toisin sanoen uni on millään tavalla tämän aineellisen maailman tila. Vaikka olisimme nyt hereillä, suhteessa henkiseen luontoomme henkimaailmassa, olemme silti unessa. Ja kun olemme edelleen unessa, tässä fyysisessä kehossa ollessamme, voimme sanoa, että nukumme kaksinkertaista unta. Kun olen fyysisessä kehossa, se merkitsee, että olen unohtanut henkisen kehoni. Ja kun nukun yhä fyysisessä kehossa, se tarkoittaa, että olen myös unohtanut sen. Kyseessä on siis kaksinkertainen unohdus. Se on kaksinkertainen illuusio, voisi sanoa.
Siksi on yksinkertaisesti ymmärrettävä, että unissa toteutamme tai jossain määrin toteutamme ne toiveet, joita emme toteuta valveilla ollessamme.Seuraavaksi eri luennoitsija.
V. K. Prabhun luennoista.
Käännösvirheet suomen kielellä, vain muutamia katkelmia eri paikoista.
-------------------
Huomio: lähtöteksti on selvästi automaattisesti puheesta litteroitu, ja siinä on useita kieliopillisesti väärin kuultuja kohtia.
-------------------------------
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s
----------------------
Onko astraalimaailma olemassa? Monet ihmiset puhuvat siellä olemisesta, onko se todellinen vai unen kaltainen?
Vastaus: Itse asiassa suhteessa henkimaailmaan kaikki täällä on eräänlaista unta, myös meidän valveillaolomme, ja todellisuutemme ei ole muuta kuin eräänlaista unta, koska sielu ei tässä tilanteessa toimi nyt, se ei tajua itseään sieluna. Sielu toimii nyt vain kehon akkuna, energianlähteenä, jonka avulla materialistista mieltä ruokitaan, fyysistä kehoa ruokitaan - sitä sielu tekee nyt. Mutta sielu, sieluna suhteessa Jumalaan, ei ole aktiivinen juuri nyt, joten se, mitä nyt kutsun valveillaoloksi tai niin sanotuksi todelliseksi elämäksi, on itse asiassa sielun unta. Ja samalla tavalla, kun olen fyysisesti levossa nukkuessani, niin suhteessa fyysiseen kehooni mieleni aktiivisuus, jota kutsumme uneksi, on eräänlainen illuusio. Samoin suhteessa ikuiseen sieluun fyysisen kehoni toiminta on myös harhaa.
Astraalimaailma on tietty tila, kuten esimerkiksi fyysinen tila, jossa fyysiset kehot liikkuvat, eikä fyysinen tila, mentaalinen tila, ajatustila, ajatuksen tila, ajatuksen lento, jossa ajatus lentää, ei fyysisessä tilassa, se on varmaa. Kun ihminen ajattelee jotain, ajatuksia tulee ja menee, tämä on hienojakoinen maailma, jossa kaksi hienojakoista kehoa voi koskettaa toisiaan. He löytävät yhteisen kiinnostuksen kohteen, muistavat jotain, puhuvat siitä. Tämä on todellisuudessa astraalimaailman tila. Ja kun he ovat unitilassa, heidän fyysiset kehonsa ovat levossa, ja heidän hienojakoiset kehonsa, jos he ovat kaksi ihmistä, voivat kohdata jossain hienovaraisemmassa ulottuvuudessa.
Niin myös henkimaailma, se ei ole fyysinen tila tai mielen hienovarainen tila - se on rakkauden tila. Emme voi edes puhua siitä lainkaan, mitä se on. Se on paikka, jossa sielun ja Jumalan välinen suhde avautuu. Sillä ei todellakaan ole mitään tekemistä fyysisen tilan kanssa. Jokaisella kehollamme on fyysinen elinympäristö. Fyysinen keho elää maailmankaikkeudessa, jollain planeetalla, jossain maassa, jossain kaupungissa, sen ympäristö liikkuu. Hänen mielensä voi olla toisessa tilassa, hänen mielensä elää jonkin ideologian, joidenkin ajatusten tilassa. Ihmisillä voi olla jokin piiri, he voivat asua eri kaupungeissa, mutta Internetin kautta he yhdistyvät johonkin yhteisöön ja keskustelevat mielenkiinnon kohteistaan. Tämä on tällainen hienovarainen astraalimaailma, yhteinen mentaalinen alusta, jossa he asuvat. - Anonyymi00564
Anonyymi00563 kirjoitti:
Seuraavaksi eri luennoitsija.
V. K. Prabhun luennoista.
Käännösvirheet suomen kielellä, vain muutamia katkelmia eri paikoista.
-------------------
Huomio: lähtöteksti on selvästi automaattisesti puheesta litteroitu, ja siinä on useita kieliopillisesti väärin kuultuja kohtia.
-------------------------------
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQTDjfN6Xt6S2nsnuhc5rgDFa1zBrNLk-2EwJ6WQQzYFw&s
----------------------
Onko astraalimaailma olemassa? Monet ihmiset puhuvat siellä olemisesta, onko se todellinen vai unen kaltainen?
Vastaus: Itse asiassa suhteessa henkimaailmaan kaikki täällä on eräänlaista unta, myös meidän valveillaolomme, ja todellisuutemme ei ole muuta kuin eräänlaista unta, koska sielu ei tässä tilanteessa toimi nyt, se ei tajua itseään sieluna. Sielu toimii nyt vain kehon akkuna, energianlähteenä, jonka avulla materialistista mieltä ruokitaan, fyysistä kehoa ruokitaan - sitä sielu tekee nyt. Mutta sielu, sieluna suhteessa Jumalaan, ei ole aktiivinen juuri nyt, joten se, mitä nyt kutsun valveillaoloksi tai niin sanotuksi todelliseksi elämäksi, on itse asiassa sielun unta. Ja samalla tavalla, kun olen fyysisesti levossa nukkuessani, niin suhteessa fyysiseen kehooni mieleni aktiivisuus, jota kutsumme uneksi, on eräänlainen illuusio. Samoin suhteessa ikuiseen sieluun fyysisen kehoni toiminta on myös harhaa.
Astraalimaailma on tietty tila, kuten esimerkiksi fyysinen tila, jossa fyysiset kehot liikkuvat, eikä fyysinen tila, mentaalinen tila, ajatustila, ajatuksen tila, ajatuksen lento, jossa ajatus lentää, ei fyysisessä tilassa, se on varmaa. Kun ihminen ajattelee jotain, ajatuksia tulee ja menee, tämä on hienojakoinen maailma, jossa kaksi hienojakoista kehoa voi koskettaa toisiaan. He löytävät yhteisen kiinnostuksen kohteen, muistavat jotain, puhuvat siitä. Tämä on todellisuudessa astraalimaailman tila. Ja kun he ovat unitilassa, heidän fyysiset kehonsa ovat levossa, ja heidän hienojakoiset kehonsa, jos he ovat kaksi ihmistä, voivat kohdata jossain hienovaraisemmassa ulottuvuudessa.
Niin myös henkimaailma, se ei ole fyysinen tila tai mielen hienovarainen tila - se on rakkauden tila. Emme voi edes puhua siitä lainkaan, mitä se on. Se on paikka, jossa sielun ja Jumalan välinen suhde avautuu. Sillä ei todellakaan ole mitään tekemistä fyysisen tilan kanssa. Jokaisella kehollamme on fyysinen elinympäristö. Fyysinen keho elää maailmankaikkeudessa, jollain planeetalla, jossain maassa, jossain kaupungissa, sen ympäristö liikkuu. Hänen mielensä voi olla toisessa tilassa, hänen mielensä elää jonkin ideologian, joidenkin ajatusten tilassa. Ihmisillä voi olla jokin piiri, he voivat asua eri kaupungeissa, mutta Internetin kautta he yhdistyvät johonkin yhteisöön ja keskustelevat mielenkiinnon kohteistaan. Tämä on tällainen hienovarainen astraalimaailma, yhteinen mentaalinen alusta, jossa he asuvat.Samalla tavalla henkiset ihmiset luovat rakkauden tilan, Jumalan palvelemisen tilan, jossa olemassaolomme hienovaraisin ainesosa, itse sielu, on jo aktiivinen. Astraali on hienojakoisen kehon todellisuus. Mutta se voi olla myös niin, että kun ihminen jättää kehonsa eri syistä, ehkä vapaaehtoisesti, ehkä väkisin joidenkin olosuhteiden vuoksi, silloin tämä hienojakoinen keho löytää itsensä fyysisestä tilasta, mutta jo kehon ulkopuolelta. Se voi olla hänelle hieman epätavallista, koska kuva maailmasta muuttuu. Se muuttuu yksinkertaisesti siksi, että havaitsemme fyysisen maailmamme fyysisen kehomme prisman läpi. Ja kun elävä olento on jättänyt tämän fyysisen kehon ja on hienojakoisessa kehossa, silloin kuva on nyt aivan erilainen, koska katsomme eri prisman läpi. Näiden silmien, tämän fyysisen kehon, prismaa ei ole, ei ole rajoituksia, ja siksi mukaan tulee uusia värejä, uusia ääniä. Ei niin, että niitä olisi lisätty, ne ovat aina olleet olemassa, mutta fyysinen kehomme katkaisee havaintoalueen, sekä silmät että korvat. Siksi maailma sellaisena kuin se oli, pysyy samana, mutta kun katsomme sitä ilman fyysistä kehoamme, siihen lisätään värejä ja ääniä, jotka ihmiset havaitsevat erillisenä maailmana. Kyseessä on kuitenkin sama maailma, mutta havaitseminen tapahtuu ilman fyysisen kehon prismaa. Se ei ole vain erillinen maailma, vaan se on vain siivu tai tietty taso samasta maailmasta.
On välttämätöntä ymmärtää, että maailma on yksi, mutta siinä on erilaisia elementtejä tai erilaisia elinympäristöjä erilaisille rakenteillemme. Fyysinen keho voi esimerkiksi olla tässä ja nyt, ja mieli voi lentää aivan toiseen paikkaan, se ei ole sidottu tähän paikkaan, se on joustavampi. Tietoisuutena sielu voi päästä henkimaailmaan olemalla täällä, mikä on kokonaan kaikkien aineellisten rajoitusten takana. Se ei siis ole vain jokin erillinen astraalimaailma, vaan se on osa monitasoista todellisuuttamme. - Anonyymi00565
Anonyymi00564 kirjoitti:
Samalla tavalla henkiset ihmiset luovat rakkauden tilan, Jumalan palvelemisen tilan, jossa olemassaolomme hienovaraisin ainesosa, itse sielu, on jo aktiivinen. Astraali on hienojakoisen kehon todellisuus. Mutta se voi olla myös niin, että kun ihminen jättää kehonsa eri syistä, ehkä vapaaehtoisesti, ehkä väkisin joidenkin olosuhteiden vuoksi, silloin tämä hienojakoinen keho löytää itsensä fyysisestä tilasta, mutta jo kehon ulkopuolelta. Se voi olla hänelle hieman epätavallista, koska kuva maailmasta muuttuu. Se muuttuu yksinkertaisesti siksi, että havaitsemme fyysisen maailmamme fyysisen kehomme prisman läpi. Ja kun elävä olento on jättänyt tämän fyysisen kehon ja on hienojakoisessa kehossa, silloin kuva on nyt aivan erilainen, koska katsomme eri prisman läpi. Näiden silmien, tämän fyysisen kehon, prismaa ei ole, ei ole rajoituksia, ja siksi mukaan tulee uusia värejä, uusia ääniä. Ei niin, että niitä olisi lisätty, ne ovat aina olleet olemassa, mutta fyysinen kehomme katkaisee havaintoalueen, sekä silmät että korvat. Siksi maailma sellaisena kuin se oli, pysyy samana, mutta kun katsomme sitä ilman fyysistä kehoamme, siihen lisätään värejä ja ääniä, jotka ihmiset havaitsevat erillisenä maailmana. Kyseessä on kuitenkin sama maailma, mutta havaitseminen tapahtuu ilman fyysisen kehon prismaa. Se ei ole vain erillinen maailma, vaan se on vain siivu tai tietty taso samasta maailmasta.
On välttämätöntä ymmärtää, että maailma on yksi, mutta siinä on erilaisia elementtejä tai erilaisia elinympäristöjä erilaisille rakenteillemme. Fyysinen keho voi esimerkiksi olla tässä ja nyt, ja mieli voi lentää aivan toiseen paikkaan, se ei ole sidottu tähän paikkaan, se on joustavampi. Tietoisuutena sielu voi päästä henkimaailmaan olemalla täällä, mikä on kokonaan kaikkien aineellisten rajoitusten takana. Se ei siis ole vain jokin erillinen astraalimaailma, vaan se on osa monitasoista todellisuuttamme.Kehosta irtautumisen kokemukset. Astraalimaailma.
Tämä on VAROITUS, jos meillä ei ole niin selkeää henkistä päämäärää ja jätämme tämän kehon vain mielenkiinnon vuoksi, voimme joutua vaikeaan tilanteeseen.
Jos ei ole kyse fyysisestä kehosta irtautumisen kokemuksista, esimerkiksi kliinisen kuoleman hetkellä jne., vaan siitä, että jotkut ihmiset haluavat saada näitä kokemuksia ilman mitään syytä, eli he tekevät sen tietoisesti.
Astraalimaailma.
Tämä on tietynlainen sfääri, ei fyysinen tila, vaan ajatuksen tila. Tosin hienojakoinen keho voi olla myös fyysisessä tilassa, mutta ilman fyysistä kehoa. Tämän vuoksi se ei havaitse tätä fyysistä tilaa niin kuin fyysisen kehon muodostaman prisman läpi, vaan uusilla väreillä ja uusilla äänillä.
Tärkeää on, että kun ihmiset ovat kiinnostuneita kehosta irtautumisen kokemuksista, on hyvin tärkeää ymmärtää, että se ei ole pelkkää kävelyretkeä.
Hienojakoisessa maailmassa on myös olentoja, ja jotkut niistä ovat hyväntahtoisia, valoisia hienojakoisia olentoja, enkeleitä, ja jotkut niistä eivät ole.
Ne eivät ole siellä vain sekoittuneina, vaan ne ovat eri sfääreissä. Voitte kävellä leppoisasti jossakin hyvin kelvollisessa paikassa ja yhtäkkiä vahingossa löytää itsenne jostain aivan epäsuotuisasta paikasta huomaamatta sitä.
Varsinkin tässä hienojakoisessa maailmassa ilman riittävää voimaa, ilman opasta, voi joutua hyvin vakavaan tilanteeseen.
Siksi ei voi suositella näille ihmisille, jotka pitävät tällaisista asioista, tämän kokemuksen väärinkäyttöä.
Aivan kuten fyysisessä maailmassa voi joutua vaikeaan tilanteeseen, myös astraalimaailmassa voi joutua vaikeaan tilanteeseen, josta ei välttämättä edes palaa takaisin.
Tämä saattaa tuntua pikkujutulta, koska me kaikki lähdemme tästä kehosta jossain vaiheessa emmekä palaa takaisin, niin sanottuna kuoleman hetkenä. Mutta jos ihminen on jättänyt kehonsa eikä ole palannut siihen ilman henkistä tietoisuutta, niin sitten jokin uusi keho, eikä ole mitään takeita siitä, että tämä keho on parempi kuin nykyinen.
Ennen kuin lähdemme kehosta, meidän on tiedettävä, minne haluamme mennä. Ja se on tehtävä tietyllä henkisellä luokituksella. Vedoissa sanotaan, että kun henkisesti orientoitunut ihminen jättää kehonsa, hän tapaa vastaavia olentoja, joita kutsutaan Vishnuduta - puhtaita, valoisia olentoja, jotka seuraavat häntä henkiseen todellisuuteen.
Jos meillä ei ole tällaista henkistä suuntautumista, jos emme ole luoneet näitä yhteyksiä ja suhteita henkimaailmaan elämämme aikana, niin silloin me tietenkin väistämättä jätämme tämän ruumiin kuoleman hetkellä, mutta siitä, kuka meitä siellä kohtaa, ei ole mitään takeita. Meitä voivat kohdata aivan erilaiset olennot ja meidät saatetaan toiseen paikkaan. - Anonyymi00566
Anonyymi00565 kirjoitti:
Kehosta irtautumisen kokemukset. Astraalimaailma.
Tämä on VAROITUS, jos meillä ei ole niin selkeää henkistä päämäärää ja jätämme tämän kehon vain mielenkiinnon vuoksi, voimme joutua vaikeaan tilanteeseen.
Jos ei ole kyse fyysisestä kehosta irtautumisen kokemuksista, esimerkiksi kliinisen kuoleman hetkellä jne., vaan siitä, että jotkut ihmiset haluavat saada näitä kokemuksia ilman mitään syytä, eli he tekevät sen tietoisesti.
Astraalimaailma.
Tämä on tietynlainen sfääri, ei fyysinen tila, vaan ajatuksen tila. Tosin hienojakoinen keho voi olla myös fyysisessä tilassa, mutta ilman fyysistä kehoa. Tämän vuoksi se ei havaitse tätä fyysistä tilaa niin kuin fyysisen kehon muodostaman prisman läpi, vaan uusilla väreillä ja uusilla äänillä.
Tärkeää on, että kun ihmiset ovat kiinnostuneita kehosta irtautumisen kokemuksista, on hyvin tärkeää ymmärtää, että se ei ole pelkkää kävelyretkeä.
Hienojakoisessa maailmassa on myös olentoja, ja jotkut niistä ovat hyväntahtoisia, valoisia hienojakoisia olentoja, enkeleitä, ja jotkut niistä eivät ole.
Ne eivät ole siellä vain sekoittuneina, vaan ne ovat eri sfääreissä. Voitte kävellä leppoisasti jossakin hyvin kelvollisessa paikassa ja yhtäkkiä vahingossa löytää itsenne jostain aivan epäsuotuisasta paikasta huomaamatta sitä.
Varsinkin tässä hienojakoisessa maailmassa ilman riittävää voimaa, ilman opasta, voi joutua hyvin vakavaan tilanteeseen.
Siksi ei voi suositella näille ihmisille, jotka pitävät tällaisista asioista, tämän kokemuksen väärinkäyttöä.
Aivan kuten fyysisessä maailmassa voi joutua vaikeaan tilanteeseen, myös astraalimaailmassa voi joutua vaikeaan tilanteeseen, josta ei välttämättä edes palaa takaisin.
Tämä saattaa tuntua pikkujutulta, koska me kaikki lähdemme tästä kehosta jossain vaiheessa emmekä palaa takaisin, niin sanottuna kuoleman hetkenä. Mutta jos ihminen on jättänyt kehonsa eikä ole palannut siihen ilman henkistä tietoisuutta, niin sitten jokin uusi keho, eikä ole mitään takeita siitä, että tämä keho on parempi kuin nykyinen.
Ennen kuin lähdemme kehosta, meidän on tiedettävä, minne haluamme mennä. Ja se on tehtävä tietyllä henkisellä luokituksella. Vedoissa sanotaan, että kun henkisesti orientoitunut ihminen jättää kehonsa, hän tapaa vastaavia olentoja, joita kutsutaan Vishnuduta - puhtaita, valoisia olentoja, jotka seuraavat häntä henkiseen todellisuuteen.
Jos meillä ei ole tällaista henkistä suuntautumista, jos emme ole luoneet näitä yhteyksiä ja suhteita henkimaailmaan elämämme aikana, niin silloin me tietenkin väistämättä jätämme tämän ruumiin kuoleman hetkellä, mutta siitä, kuka meitä siellä kohtaa, ei ole mitään takeita. Meitä voivat kohdata aivan erilaiset olennot ja meidät saatetaan toiseen paikkaan.Fyysisestä kehosta irtautumisen kokemus on taattu kenelle tahansa ihmiselle, ainakin elämän lopussa varmasti. Niille ihmisille, jotka harjoittavat kaikkia näitä asioita elämänsä aikana saadakseen mystisiä kokemuksia, pitäisi antaa varoituksia siitä, että myös hienojakoinen maailma on maailma, jolla on omat lakinsa ja erityispiirteensä, ja siksi on parempi olla sekaantumatta siihen.
Kun olemme fyysisessä kehossa, olemme siinä luultavasti syystä. Meidän on selvitettävä kohtalomme, karmamme täällä henkisyyteen suuntautuen. Jos luulemme olevamme luontoa tai Jumalaa fiksumpia ja päätämme kulkea hienojakoisessa maailmassa joidenkin ... kautta, vaikka nämä asiat eivät ole kovin suositeltavia, otamme suuren riskin.
Tämä on VAROITUS, jos meillä ei ole niin selkeää henkistä päämäärää ja jätämme tämän kehon vain mielenkiinnon vuoksi, voimme joutua vaikeaan tilanteeseen. - Anonyymi00567
Anonyymi00566 kirjoitti:
Fyysisestä kehosta irtautumisen kokemus on taattu kenelle tahansa ihmiselle, ainakin elämän lopussa varmasti. Niille ihmisille, jotka harjoittavat kaikkia näitä asioita elämänsä aikana saadakseen mystisiä kokemuksia, pitäisi antaa varoituksia siitä, että myös hienojakoinen maailma on maailma, jolla on omat lakinsa ja erityispiirteensä, ja siksi on parempi olla sekaantumatta siihen.
Kun olemme fyysisessä kehossa, olemme siinä luultavasti syystä. Meidän on selvitettävä kohtalomme, karmamme täällä henkisyyteen suuntautuen. Jos luulemme olevamme luontoa tai Jumalaa fiksumpia ja päätämme kulkea hienojakoisessa maailmassa joidenkin ... kautta, vaikka nämä asiat eivät ole kovin suositeltavia, otamme suuren riskin.
Tämä on VAROITUS, jos meillä ei ole niin selkeää henkistä päämäärää ja jätämme tämän kehon vain mielenkiinnon vuoksi, voimme joutua vaikeaan tilanteeseen.Jotkut ihmiset siis tietoisesti harjoittavat fyysisestä kehosta irtautumisen kokemuksia, mutta se saattaa olla vaarallista.
- Anonyymi00568
Anonyymi00567 kirjoitti:
Jotkut ihmiset siis tietoisesti harjoittavat fyysisestä kehosta irtautumisen kokemuksia, mutta se saattaa olla vaarallista.
Myös Brijabasi Prabhu
https://www.krishna.hakimov.md/upfiles/gallery/gallery/575831001356435029.jpg
Brijabasi Prabhu – tällä nimellä hänet tunnetaan initiaation jälkeen. Hän on ukrainalainen brahmani ja poikkeuksellisen laaja-alaisesti oppinut henkilö, joka hallitsee useita sekä itäisiä että läntisiä kieliä, mukaan lukien sanskritin ja telugun. Hän pitää luentoja eri kielillä ja on omistautunut syvälliselle Veda-tekstien tutkimiselle.
ERITYISEN ARVOKASTA HÄNEN TYÖSSÄÄN ON SE, ETTÄ HÄN TUTKII VEDA-TEKSTEJÄ NIIDEN ALKUPERÄISKIELELLÄ, SANSKRITILLA, ILMAN KÄÄNNÖSTEN AIHEUTTAMAA SEKAANNUSTA. HÄN TUTKII MYÖS VEDA-TEKSTIEN AITOUTTA HERMENEUTTISESTA ASPEKTISTA JA PYRKII YMMÄRTÄMÄÄN NIIDEN ALKUPERÄISEN MERKITYKSEN MAHDOLLISIMMAN TARKASTI.
Brijabasi Prabhu on tiedemies, erittäin korkeasti sivistynyt, viisas ja hyvin oppinut brahmani. Hänen laaja kielitaitonsa, syvällinen sanskritin tuntemuksensa sekä kyky tarkastella Veda-tekstejä sekä alkuperäiskielen että hermeneutiikan kautta tekevät hänestä poikkeuksellisen oppineen tutkijan.
HÄN ON ILMEISESTI TÄLLÄ HETKELLÄ YKSI LÄNSIMAISSA JA MAHDOLLISESTI KOKO MAAILMASSA ELÄVISTÄ OPPINEIMMISTA VEDA-BRAHMANEISTA, MUUTAMAN MUUN LISÄKSI.
Hänen omistautumisensa Veda-tekstien tutkimiseen, niiden aitouden selvittämiseen ja alkuperäisen sanoman ymmärtämiseen ansaitsee suuren kunnioituksen ja arvostuksen. - Anonyymi00569
Anonyymi00568 kirjoitti:
Myös Brijabasi Prabhu
https://www.krishna.hakimov.md/upfiles/gallery/gallery/575831001356435029.jpg
Brijabasi Prabhu – tällä nimellä hänet tunnetaan initiaation jälkeen. Hän on ukrainalainen brahmani ja poikkeuksellisen laaja-alaisesti oppinut henkilö, joka hallitsee useita sekä itäisiä että läntisiä kieliä, mukaan lukien sanskritin ja telugun. Hän pitää luentoja eri kielillä ja on omistautunut syvälliselle Veda-tekstien tutkimiselle.
ERITYISEN ARVOKASTA HÄNEN TYÖSSÄÄN ON SE, ETTÄ HÄN TUTKII VEDA-TEKSTEJÄ NIIDEN ALKUPERÄISKIELELLÄ, SANSKRITILLA, ILMAN KÄÄNNÖSTEN AIHEUTTAMAA SEKAANNUSTA. HÄN TUTKII MYÖS VEDA-TEKSTIEN AITOUTTA HERMENEUTTISESTA ASPEKTISTA JA PYRKII YMMÄRTÄMÄÄN NIIDEN ALKUPERÄISEN MERKITYKSEN MAHDOLLISIMMAN TARKASTI.
Brijabasi Prabhu on tiedemies, erittäin korkeasti sivistynyt, viisas ja hyvin oppinut brahmani. Hänen laaja kielitaitonsa, syvällinen sanskritin tuntemuksensa sekä kyky tarkastella Veda-tekstejä sekä alkuperäiskielen että hermeneutiikan kautta tekevät hänestä poikkeuksellisen oppineen tutkijan.
HÄN ON ILMEISESTI TÄLLÄ HETKELLÄ YKSI LÄNSIMAISSA JA MAHDOLLISESTI KOKO MAAILMASSA ELÄVISTÄ OPPINEIMMISTA VEDA-BRAHMANEISTA, MUUTAMAN MUUN LISÄKSI.
Hänen omistautumisensa Veda-tekstien tutkimiseen, niiden aitouden selvittämiseen ja alkuperäisen sanoman ymmärtämiseen ansaitsee suuren kunnioituksen ja arvostuksen.Onko todennäköisempää löytää nykyajan oikea ja aito brahmani lännestä kuin Intiasta.
- Anonyymi00570
Anonyymi00569 kirjoitti:
Onko todennäköisempää löytää nykyajan oikea ja aito brahmani lännestä kuin Intiasta.
Siis nykyaikana, aiemmin oli kaikki toisin!
- Anonyymi00571
Anonyymi00568 kirjoitti:
Myös Brijabasi Prabhu
https://www.krishna.hakimov.md/upfiles/gallery/gallery/575831001356435029.jpg
Brijabasi Prabhu – tällä nimellä hänet tunnetaan initiaation jälkeen. Hän on ukrainalainen brahmani ja poikkeuksellisen laaja-alaisesti oppinut henkilö, joka hallitsee useita sekä itäisiä että läntisiä kieliä, mukaan lukien sanskritin ja telugun. Hän pitää luentoja eri kielillä ja on omistautunut syvälliselle Veda-tekstien tutkimiselle.
ERITYISEN ARVOKASTA HÄNEN TYÖSSÄÄN ON SE, ETTÄ HÄN TUTKII VEDA-TEKSTEJÄ NIIDEN ALKUPERÄISKIELELLÄ, SANSKRITILLA, ILMAN KÄÄNNÖSTEN AIHEUTTAMAA SEKAANNUSTA. HÄN TUTKII MYÖS VEDA-TEKSTIEN AITOUTTA HERMENEUTTISESTA ASPEKTISTA JA PYRKII YMMÄRTÄMÄÄN NIIDEN ALKUPERÄISEN MERKITYKSEN MAHDOLLISIMMAN TARKASTI.
Brijabasi Prabhu on tiedemies, erittäin korkeasti sivistynyt, viisas ja hyvin oppinut brahmani. Hänen laaja kielitaitonsa, syvällinen sanskritin tuntemuksensa sekä kyky tarkastella Veda-tekstejä sekä alkuperäiskielen että hermeneutiikan kautta tekevät hänestä poikkeuksellisen oppineen tutkijan.
HÄN ON ILMEISESTI TÄLLÄ HETKELLÄ YKSI LÄNSIMAISSA JA MAHDOLLISESTI KOKO MAAILMASSA ELÄVISTÄ OPPINEIMMISTA VEDA-BRAHMANEISTA, MUUTAMAN MUUN LISÄKSI.
Hänen omistautumisensa Veda-tekstien tutkimiseen, niiden aitouden selvittämiseen ja alkuperäisen sanoman ymmärtämiseen ansaitsee suuren kunnioituksen ja arvostuksen.https://i.ytimg.com/vi/sneMH8ENaHs/hq720.jpg?sqp=-oaymwEhCK4FEIIDSFryq4qpAxMIARUAAAAAGAElAADIQj0AgKJD&rs=AOn4CLDonrssetJAQxyjzpqcXfjST8akBg
HÄN TUTKII MYÖS VEDA-TEKSTIEN AITOUTTA HERMENEUTTISESTA ASPEKTISTA JA PYRKII YMMÄRTÄMÄÄN NIIDEN ALKUPERÄISEN MERKITYKSEN MAHDOLLISIMMAN TARKASTI. - Anonyymi00572
Anonyymi00571 kirjoitti:
https://i.ytimg.com/vi/sneMH8ENaHs/hq720.jpg?sqp=-oaymwEhCK4FEIIDSFryq4qpAxMIARUAAAAAGAElAADIQj0AgKJD&rs=AOn4CLDonrssetJAQxyjzpqcXfjST8akBg
HÄN TUTKII MYÖS VEDA-TEKSTIEN AITOUTTA HERMENEUTTISESTA ASPEKTISTA JA PYRKII YMMÄRTÄMÄÄN NIIDEN ALKUPERÄISEN MERKITYKSEN MAHDOLLISIMMAN TARKASTI.NIIDEN ALKUPERÄISKIELELLÄ, SANSKRITILLA, ILMAN KÄÄNNÖSTEN AIHEUTTAMAA SEKAANNUSTA.
- Anonyymi00573
Anonyymi00571 kirjoitti:
https://i.ytimg.com/vi/sneMH8ENaHs/hq720.jpg?sqp=-oaymwEhCK4FEIIDSFryq4qpAxMIARUAAAAAGAElAADIQj0AgKJD&rs=AOn4CLDonrssetJAQxyjzpqcXfjST8akBg
HÄN TUTKII MYÖS VEDA-TEKSTIEN AITOUTTA HERMENEUTTISESTA ASPEKTISTA JA PYRKII YMMÄRTÄMÄÄN NIIDEN ALKUPERÄISEN MERKITYKSEN MAHDOLLISIMMAN TARKASTI.Vedalaisen filosofian tiedon ja tutkimisen menetelmiä (pramāṇa).
Eri koulukunnat hyväksyvät hieman eri määrän menetelmiä.
Vedalaisen filosofian tärkeimmät tiedonmenetelmät
Pratyakṣa – suora havainto
Tieto saadaan aistien tai välittömän kokemuksen kautta.
Anumāna – päättely
Johtopäätös tehdään jonkin merkin perusteella.
Esim. savua - päätellään, että paikalla on tuli.
Śabda / Śabda-pramāṇa – luotettava sanallinen todistus
Tieto saadaan pätevästä opetuksesta, esimerkiksi Vedoista tai pätevältä opettajalta (guru).
Upamāna – vertaus / analogia
Uusi asia ymmärretään vertaamalla sitä tuttuun asiaan.
Arthāpatti – olettaminen / postulaatio
Tehdään välttämätön johtopäätös, jotta muuten ristiriitaiset havainnot voidaan selittää.
Anupalabdhi – poissaolon havaitseminen
Tiedetään, että jokin asia ei ole läsnä, koska sitä ei havaita siellä, missä sen pitäisi olla havaittavissa.
Esim. pöydällä ei ole ruukkua.
Vedāntan ja Upaniṣadien yhteydessä käytettyjä menetelmiä
Neti neti – “ei tämä, ei tämä”
Todellista Itseä lähestytään poistamalla kaikki, mikä ei ole Itse.
“En ole ruumis, en mieli, en aistit…”
Adhyāropa–apavāda – asettaminen ja kumoaminen
Ensin annetaan väliaikainen selitys todellisuudelle, minkä jälkeen se kumotaan syvemmän ymmärryksen saavuttamiseksi.
Lakṣaṇā – epäsuora merkitys / tulkinta
Kun sanan kirjaimellinen merkitys ei sovi asiayhteyteen, etsitään sen tarkoitettu merkitys.
Tātparya – tekstin kokonaismerkityksen selvittäminen
Selvitetään, mitä tekstin kirjoittaja/opetus kokonaisuudessaan pyrkii opettamaan.
Śravaṇa – kuunteleminen / tekstin opiskelu
Opetuksen vastaanottaminen gurulta ja śāstrasta eli filosofisista teksteistä.
Manana – järkeileminen ja pohdiskelu
Opetusta tutkitaan kriittisesti ja epäilyksiä ratkaistaan anumānan, eli päättelyn, avulla.
Nididhyāsana – syvä mietiskely / kontemplaatio
Ymmärrettyä opetusta harjoitetaan niin, että siitä tulee suora oivallus.
Muita filosofian tutkimus- ja analyysimenetelmiä
Vāda – totuuteen tähtäävä filosofinen keskustelu.
Jalpa – väittely, jossa tavoitteena voi olla oman näkemyksen voittaminen eikä pelkästään totuuden löytäminen.
Vitaṇḍā – vastapuolen näkemyksen kritisoiminen ilman oman positiivisen näkemyksen esittämistä.
Tarka – looginen pohdiskelu / hypoteettinen päättely.
Yukti – järkeily, perusteltu analyysi tai metodinen päättely.
Vicāra – tutkiva filosofinen tarkastelu; esimerkiksi ātma-vicāra, Itsen tutkiminen.
Dhyāna – meditaatio / keskittynyt mietiskely, jota voidaan käyttää tiedon ja oivalluksen saavuttamisen välineenä.
Ātma-vicāra – “Kuka minä olen?” -tutkimus; erityisen tunnettu myöhemmässä Vedānta-perinteessä.
Samanvaya – eri tekstikohtien ja opetusten yhteensovittaminen kokonaisuudeksi.
Helppo muistisääntö
Havaitse - päättele - tarkista tekstistä - pohdi - meditoi - oivalla.
Eli esimerkiksi Vedāntassa voidaan ajatella:
Pratyakṣa - Anumāna - Śabda - Śravaṇa - Manana - Nididhyāsana - Jñāna
Neti neti ei ole aivan samanlainen “tutkimusmenetelmä” kuin pratyakṣa tai anumāna. Se on ennen kaikkea Upaniṣadien ja Vedāntan filosofinen menetelmä, jolla rajataan pois väärät samaistumiset ja osoitetaan, mitä Itse ei ole. - Anonyymi00574
Anonyymi00573 kirjoitti:
Vedalaisen filosofian tiedon ja tutkimisen menetelmiä (pramāṇa).
Eri koulukunnat hyväksyvät hieman eri määrän menetelmiä.
Vedalaisen filosofian tärkeimmät tiedonmenetelmät
Pratyakṣa – suora havainto
Tieto saadaan aistien tai välittömän kokemuksen kautta.
Anumāna – päättely
Johtopäätös tehdään jonkin merkin perusteella.
Esim. savua - päätellään, että paikalla on tuli.
Śabda / Śabda-pramāṇa – luotettava sanallinen todistus
Tieto saadaan pätevästä opetuksesta, esimerkiksi Vedoista tai pätevältä opettajalta (guru).
Upamāna – vertaus / analogia
Uusi asia ymmärretään vertaamalla sitä tuttuun asiaan.
Arthāpatti – olettaminen / postulaatio
Tehdään välttämätön johtopäätös, jotta muuten ristiriitaiset havainnot voidaan selittää.
Anupalabdhi – poissaolon havaitseminen
Tiedetään, että jokin asia ei ole läsnä, koska sitä ei havaita siellä, missä sen pitäisi olla havaittavissa.
Esim. pöydällä ei ole ruukkua.
Vedāntan ja Upaniṣadien yhteydessä käytettyjä menetelmiä
Neti neti – “ei tämä, ei tämä”
Todellista Itseä lähestytään poistamalla kaikki, mikä ei ole Itse.
“En ole ruumis, en mieli, en aistit…”
Adhyāropa–apavāda – asettaminen ja kumoaminen
Ensin annetaan väliaikainen selitys todellisuudelle, minkä jälkeen se kumotaan syvemmän ymmärryksen saavuttamiseksi.
Lakṣaṇā – epäsuora merkitys / tulkinta
Kun sanan kirjaimellinen merkitys ei sovi asiayhteyteen, etsitään sen tarkoitettu merkitys.
Tātparya – tekstin kokonaismerkityksen selvittäminen
Selvitetään, mitä tekstin kirjoittaja/opetus kokonaisuudessaan pyrkii opettamaan.
Śravaṇa – kuunteleminen / tekstin opiskelu
Opetuksen vastaanottaminen gurulta ja śāstrasta eli filosofisista teksteistä.
Manana – järkeileminen ja pohdiskelu
Opetusta tutkitaan kriittisesti ja epäilyksiä ratkaistaan anumānan, eli päättelyn, avulla.
Nididhyāsana – syvä mietiskely / kontemplaatio
Ymmärrettyä opetusta harjoitetaan niin, että siitä tulee suora oivallus.
Muita filosofian tutkimus- ja analyysimenetelmiä
Vāda – totuuteen tähtäävä filosofinen keskustelu.
Jalpa – väittely, jossa tavoitteena voi olla oman näkemyksen voittaminen eikä pelkästään totuuden löytäminen.
Vitaṇḍā – vastapuolen näkemyksen kritisoiminen ilman oman positiivisen näkemyksen esittämistä.
Tarka – looginen pohdiskelu / hypoteettinen päättely.
Yukti – järkeily, perusteltu analyysi tai metodinen päättely.
Vicāra – tutkiva filosofinen tarkastelu; esimerkiksi ātma-vicāra, Itsen tutkiminen.
Dhyāna – meditaatio / keskittynyt mietiskely, jota voidaan käyttää tiedon ja oivalluksen saavuttamisen välineenä.
Ātma-vicāra – “Kuka minä olen?” -tutkimus; erityisen tunnettu myöhemmässä Vedānta-perinteessä.
Samanvaya – eri tekstikohtien ja opetusten yhteensovittaminen kokonaisuudeksi.
Helppo muistisääntö
Havaitse - päättele - tarkista tekstistä - pohdi - meditoi - oivalla.
Eli esimerkiksi Vedāntassa voidaan ajatella:
Pratyakṣa - Anumāna - Śabda - Śravaṇa - Manana - Nididhyāsana - Jñāna
Neti neti ei ole aivan samanlainen “tutkimusmenetelmä” kuin pratyakṣa tai anumāna. Se on ennen kaikkea Upaniṣadien ja Vedāntan filosofinen menetelmä, jolla rajataan pois väärät samaistumiset ja osoitetaan, mitä Itse ei ole.Niin kuin huomaat, Vedoissa, tieteellisissä tutkimusmenetelmissä ei ole sellaista: usko ja älä kysele, jos epäilet uskoasi, joudut ikuseen, helvettiin
Vaan päinvastoin: älä usko heti, mieti, pohdi, analysoi, vertaile ja kyseenalaista.
Kyseenalaista – älä usko, kyseenalaista. Kehotetaan esittämään älykkäitä kysymyksiä. - Anonyymi00575
Anonyymi00574 kirjoitti:
Niin kuin huomaat, Vedoissa, tieteellisissä tutkimusmenetelmissä ei ole sellaista: usko ja älä kysele, jos epäilet uskoasi, joudut ikuseen, helvettiin
Vaan päinvastoin: älä usko heti, mieti, pohdi, analysoi, vertaile ja kyseenalaista.
Kyseenalaista – älä usko, kyseenalaista. Kehotetaan esittämään älykkäitä kysymyksiä.HH Bhanu Swami Maharaj
https://www.youtube.com/watch?v=anyrRjEr2n4
Tiede ja Vedat
https://www.youtube.com/watch?v=ZKssZMBRJdY
Tieteen seminaari
https://www.youtube.com/watch?v=gkqKgrpA3eM
Äänen mysteerit
https://www.youtube.com/watch?v=rOW1Ybjzukc
Seminaari "Mielen voima" - Anonyymi00576
Anonyymi00575 kirjoitti:
HH Bhanu Swami Maharaj
https://www.youtube.com/watch?v=anyrRjEr2n4
Tiede ja Vedat
https://www.youtube.com/watch?v=ZKssZMBRJdY
Tieteen seminaari
https://www.youtube.com/watch?v=gkqKgrpA3eM
Äänen mysteerit
https://www.youtube.com/watch?v=rOW1Ybjzukc
Seminaari "Mielen voima"https://www.youtube.com/watch?v=0JRLVSrKyTM
Brijbasi Prabhu ”Mitä neljän säätelevän periaatteen noudattaminen tarkoittaa?” Osa 1
Video täältä. Voitte laittaa automaattisen käännöksen päälle asetukset-napista oikeassa alakulmassa. Voitte laittaa myös transkription ja lisätä käännösohjelmaan, silloin käännös tulee parempi.
https://www.youtube.com/watch?v=9DK10xOctT8
Brijbasi Prabhu ”Mitä neljän säätelevän periaatteen noudattaminen tarkoittaa?” Osa 2
https://i.ytimg.com/vi/sneMH8ENaHs/hq720.jpg?sqp=-oaymwEhCK4FEIIDSFryq4qpAxMIARUAAAAAGAElAADIQj0AgKJD&rs=AOn4CLDonrssetJAQxyjzpqcXfjST8akBg
HÄN TUTKII MYÖS VEDA-TEKSTIEN AITOUTTA HERMENEUTTISESTA ASPEKTISTA JA PYRKII YMMÄRTÄMÄÄN NIIDEN ALKUPERÄISEN MERKITYKSEN MAHDOLLISIMMAN TARKASTI. - Anonyymi00577
Anonyymi00576 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=0JRLVSrKyTM
Brijbasi Prabhu ”Mitä neljän säätelevän periaatteen noudattaminen tarkoittaa?” Osa 1
Video täältä. Voitte laittaa automaattisen käännöksen päälle asetukset-napista oikeassa alakulmassa. Voitte laittaa myös transkription ja lisätä käännösohjelmaan, silloin käännös tulee parempi.
https://www.youtube.com/watch?v=9DK10xOctT8
Brijbasi Prabhu ”Mitä neljän säätelevän periaatteen noudattaminen tarkoittaa?” Osa 2
https://i.ytimg.com/vi/sneMH8ENaHs/hq720.jpg?sqp=-oaymwEhCK4FEIIDSFryq4qpAxMIARUAAAAAGAElAADIQj0AgKJD&rs=AOn4CLDonrssetJAQxyjzpqcXfjST8akBg
HÄN TUTKII MYÖS VEDA-TEKSTIEN AITOUTTA HERMENEUTTISESTA ASPEKTISTA JA PYRKII YMMÄRTÄMÄÄN NIIDEN ALKUPERÄISEN MERKITYKSEN MAHDOLLISIMMAN TARKASTI.Säätelyperiaatteet eivät ole vain joitakin ”ei saa”. Ne ovat elämänsääntöjä, joiden rikkomisesta KUKAAN EI TIETENKÄÄN RANKAISE, mutta se tekee minkä tahansa henkisen harjoituksen yksinkertaisesti mahdottomaksi.
- Anonyymi00578
Anonyymi00577 kirjoitti:
Säätelyperiaatteet eivät ole vain joitakin ”ei saa”. Ne ovat elämänsääntöjä, joiden rikkomisesta KUKAAN EI TIETENKÄÄN RANKAISE, mutta se tekee minkä tahansa henkisen harjoituksen yksinkertaisesti mahdottomaksi.
Adi Purusa Prabhu, ukrainalainen bramiini– viisauden ja tiedon opettaja
Adi Purusa Prabhu on arvostettu ja syvällisesti oppinut opettaja sekä Vedakirjallisuuden ja śāstrojen tuntija. Hän on omistanut vuosikymmeniä elämästään tämän tiedon opiskelulle, ymmärtämiselle ja jakamiselle muiden hyväksi.
Hän opettaa Bhakti-śāstria ja Bhaktivaibhavaa Mayapurissa, Vrindavanissa ja Euroopassa. Hänen opetuksensa tunnetaan erityisesti syvällisestä viisaudesta, kirkkaasta ymmärryksestä ja kyvystä tehdä ikiaikaisista opetuksista eläviä ja merkityksellisiä tämän päivän ihmiselle.
Adi Purusa Prabhussa yhdistyvät suuri oppineisuus, viisaus, nöyryys ja lämmin palveluasenne. Hänen opetuksensa eivät välitä vain tietoa, vaan inspiroivat oppilaita syvempään ymmärrykseen.
Hänen elämänsä on kaunis esimerkki siitä, kuinka todellinen oppineisuus voi muuttua viisaudeksi, inspiraatioksi ja siunaukseksi muille. Hänen vuosikymmenten työnsä henkisen tiedon hyväksi on arvokas palvelu, joka jättää jälkensä ihmiskunnalle!
https://www.youtube.com/watch?v=nmZcmPwAnPo
Adi Purusa Prabhu - Bhakti Sastri - Sri Isopanisad / part 2
https://www.youtube.com/watch?v=tO1XOn2smN0
Bhakti Sastri - Sri Isopanisad / part 3 - Anonyymi00579
Anonyymi00578 kirjoitti:
Adi Purusa Prabhu, ukrainalainen bramiini– viisauden ja tiedon opettaja
Adi Purusa Prabhu on arvostettu ja syvällisesti oppinut opettaja sekä Vedakirjallisuuden ja śāstrojen tuntija. Hän on omistanut vuosikymmeniä elämästään tämän tiedon opiskelulle, ymmärtämiselle ja jakamiselle muiden hyväksi.
Hän opettaa Bhakti-śāstria ja Bhaktivaibhavaa Mayapurissa, Vrindavanissa ja Euroopassa. Hänen opetuksensa tunnetaan erityisesti syvällisestä viisaudesta, kirkkaasta ymmärryksestä ja kyvystä tehdä ikiaikaisista opetuksista eläviä ja merkityksellisiä tämän päivän ihmiselle.
Adi Purusa Prabhussa yhdistyvät suuri oppineisuus, viisaus, nöyryys ja lämmin palveluasenne. Hänen opetuksensa eivät välitä vain tietoa, vaan inspiroivat oppilaita syvempään ymmärrykseen.
Hänen elämänsä on kaunis esimerkki siitä, kuinka todellinen oppineisuus voi muuttua viisaudeksi, inspiraatioksi ja siunaukseksi muille. Hänen vuosikymmenten työnsä henkisen tiedon hyväksi on arvokas palvelu, joka jättää jälkensä ihmiskunnalle!
https://www.youtube.com/watch?v=nmZcmPwAnPo
Adi Purusa Prabhu - Bhakti Sastri - Sri Isopanisad / part 2
https://www.youtube.com/watch?v=tO1XOn2smN0
Bhakti Sastri - Sri Isopanisad / part 3Adi Purusha Prabhu
https://i.ytimg.com/vi/ooKQxCm2uXQ/hqdefault.jpg - Anonyymi00580
Anonyymi00579 kirjoitti:
Adi Purusha Prabhu
https://i.ytimg.com/vi/ooKQxCm2uXQ/hqdefault.jpghttps://keskustelu.suomi24.fi/t/1730134/mantra-ja-rukous
Aivan kuten valonsäteellä on taipumus laajentua, niin Vedat olivat ensin olemassa mantran siemenen OM tai AUM muodossa, ja sitten ne alkoivat laajentua ja kasvaa selityksiksi. Aivan kuten siemen sisältää jo kaiken tiedon jättiläismäisestä puusta tiiviissä muodossa, tämä mystinen tavu AUM sisältää kaiken tiedon. Siksi kaikki Vedan mantrat alkavat tällä tavulla. A-kirjain tarkoittaa Jumalaa kaiken alkulähteenä, U-kirjain tarkoittaa hänen erilaisia energioitaan, ja M-kirjain tarkoittaa maailman monimuotoisuutta, joka on syntynyt Jumalan ja hänen energioidensa yhteydestä. - Anonyymi00581
Anonyymi00580 kirjoitti:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/1730134/mantra-ja-rukous
Aivan kuten valonsäteellä on taipumus laajentua, niin Vedat olivat ensin olemassa mantran siemenen OM tai AUM muodossa, ja sitten ne alkoivat laajentua ja kasvaa selityksiksi. Aivan kuten siemen sisältää jo kaiken tiedon jättiläismäisestä puusta tiiviissä muodossa, tämä mystinen tavu AUM sisältää kaiken tiedon. Siksi kaikki Vedan mantrat alkavat tällä tavulla. A-kirjain tarkoittaa Jumalaa kaiken alkulähteenä, U-kirjain tarkoittaa hänen erilaisia energioitaan, ja M-kirjain tarkoittaa maailman monimuotoisuutta, joka on syntynyt Jumalan ja hänen energioidensa yhteydestä.https://keskustelu.suomi24.fi/t/1730134/mantra-ja-rukous
Kvanttifysiikka ja vedainen äänitiede
Kun Stephen Hawkingilta (hyvin kuuluisalta kvanttimekaanikolta) kysyttiin, mitä hän työstää, hän määritteli tutkimuksensa aiheen erittäin hyvin ja tyhjentävästi ja antoi vastauksen, jota voisi käyttää koko nykyaikaisen tieteen kuvauksena: ”Työstän sitä, mitä en tiedä ja mitä en voi todistaa”.
--------------
Äänen ja yagyojen vedainen tiede.
Papit, jotka suorittivat vedalaiset uhrit (yagyat) ja lausuivat sopivia mantroja uhrausten aikana, tunsivat kaikki nämä Vedangat. Lisäksi, vaikka he olivat oppineet äänitiedettä hyvin pitkään ja hallitsivat sen sujuvasti - uhrissa istui aina yksi pappi, joka vain kuunteli muita. Ja heti, kun jokin mantra lausuttiin väärin, hän otti välittömästi pappia kädestä kiinni ja sanoi: ”Olet lausunut mantran väärin, lausu se toisin, niin kuin se pitäisi lausua.” Koska jos mantra lausuttiin väärin (jos yksi äänne tässä mantrassa lausuttiin väärin), uhrin tulos saattoi olla täysin päinvastainen. - Anonyymi00582
Anonyymi00581 kirjoitti:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/1730134/mantra-ja-rukous
Kvanttifysiikka ja vedainen äänitiede
Kun Stephen Hawkingilta (hyvin kuuluisalta kvanttimekaanikolta) kysyttiin, mitä hän työstää, hän määritteli tutkimuksensa aiheen erittäin hyvin ja tyhjentävästi ja antoi vastauksen, jota voisi käyttää koko nykyaikaisen tieteen kuvauksena: ”Työstän sitä, mitä en tiedä ja mitä en voi todistaa”.
--------------
Äänen ja yagyojen vedainen tiede.
Papit, jotka suorittivat vedalaiset uhrit (yagyat) ja lausuivat sopivia mantroja uhrausten aikana, tunsivat kaikki nämä Vedangat. Lisäksi, vaikka he olivat oppineet äänitiedettä hyvin pitkään ja hallitsivat sen sujuvasti - uhrissa istui aina yksi pappi, joka vain kuunteli muita. Ja heti, kun jokin mantra lausuttiin väärin, hän otti välittömästi pappia kädestä kiinni ja sanoi: ”Olet lausunut mantran väärin, lausu se toisin, niin kuin se pitäisi lausua.” Koska jos mantra lausuttiin väärin (jos yksi äänne tässä mantrassa lausuttiin väärin), uhrin tulos saattoi olla täysin päinvastainen.https://keskustelu.suomi24.fi/t/1730134/mantra-ja-rukous
Maailmankaikkeuden värähtelyluonne
Vedojen mukaan koko maailmankaikkeus on värähtelyn tulos. Kaikki olemassa oleva on energiaa liikkeessä, ja ääni on yksi tärkeimmistä värähtelymuodoista.
Shabda (ääni): Vedalaisen filosofian mukaan maailmankaikkeus on saanut alkunsa äänestä. ”Om” on alkuääni, josta kaikki muut äänet ja muodot ovat syntyneet. Tätä ääntä pidetään universumin perusvärähtelynä, joka yhdistää kaikki elolliset olennot jumalalliseen lähteeseen.
Energia ja värähtely: Vedaisten tekstien mukaan mantrojen äänivärähtelyt voivat vaikuttaa ympäröivään maailmaan muuttamalla sen energiakenttää.
Äänen vaikutus materiaan: tieteellinen tutkimus
Nykyaikainen tiede keskittyy yhä enemmän värähtelyn ja äänen rooliin aineen muodostumisessa. Kokeet osoittavat esimerkiksi, että ääniaallot voivat muuttaa nesteiden ja kiinteiden aineiden rakennetta, mikä todistaa värähtelyn ja aineen välisen yhteyden.
Kymatiikka: Tämä on tutkimus ääniaalloista ja niiden vaikutuksesta materiaan. Korkeataajuisia ääniä käyttävät kokeet ovat osoittaneet, että värähtelyt voivat luoda monimutkaisia kuvioita nesteisiin ja hiekkaan muodostaen harmonisia geometrisia rakenteita.
Tämä prosessi heijastelee vedalaista ajatusta, jonka mukaan mantrat voivat ”virittää” materiaalisen maailman äänen avulla.
Ääni ja solut: Tutkimukset osoittavat myös, että äänen värähtely voi vaikuttaa soluihin ja niiden käyttäytymiseen. Ääniaallot voivat muuttaa solujen kalvopotentiaalia, parantaa aineenvaihduntaa ja jopa edistää kudosten korjautumista.
Kvanttifysiikka ja värähtelyt
Kvanttitasolla värähtelyillä on tärkeä rooli siinä, miten hiukkaset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Kvanttifysiikassa ääni ja värähtelyt voivat vaikuttaa hiukkasten energiakenttiin ja värähtelyihin.
Kvanttivärähtelyt: Kvanttimekaniikassa hiukkaset ovat jatkuvasti liikkeessä ja värähtelevät eri taajuuksilla. Tiettyihin värähtelyihin perustuvat vedalaiset mantrat voivat vaikuttaa näihin kvanttivärähtelyihin ja saada aikaan muutoksia energiakentässä.
Resonanssivaikutus: Vedat opettavat, että mantrat luovat resonanssivärähtelyjä, jotka voivat muuttaa todellisuutta. Nykyaikainen fysiikka osoittaa, että resonanssi voi vahvistaa tai vähentää värähtelyjen amplitudia, mikä voi myös selittää mantrojen vaikutukset kvanttitasolla.
Vedalaiset mantrat ja niiden kvanttivaikutukset
Vedalaisilla mantroilla, kuten Om, Gayatri Mantra ja muilla, on ainutlaatuisia värähtelyominaisuuksia, jotka vaikuttavat tietoisuuteen ja fyysiseen maailmaan.
Om: Tätä alkuääntä pidetään värähtelynä, josta maailmankaikkeus sai alkunsa. Kvanttitasolla ”Om” voi toimia resonanssivärähtelynä, joka vaikuttaa aineen taajuuksiin.
Gayatri-mantra: Tällä mantralla uskotaan olevan voima puhdistaa mieltä ja kehoa vaikuttamalla energiavirtoihin ja soluihin. Kvanttifysiikan näkökulmasta katsottuna mantran äänivärähtelyt voivat vahvistaa energiaa subatomihiukkasten tasolla.
Miten mantrat muuttavat todellisuutta?
Vedojen mukaan mantrojen toistaminen voi muuttaa todellisuutta vaikuttamalla tietoisuuteen ja materiaan. Tämä prosessi voidaan selittää kvanttifysiikan termein energiakenttiin ja taajuuksiin kohdistuvan vaikutuksen kautta.
Tietoisuus tarkkailijana: Kvanttifysiikassa on ajatus, että tarkkailijan tietoisuus vaikuttaa kvanttitiloihin. Veda-filosofian mukaan mantrat toimivat tietoisuuden tasolla muuttamalla ihmisen sisäisiä värähtelyjä ja vaikuttamalla hänen todellisuuskäsitykseensä.
Meditaatio ja mantrat: Kun ihminen meditoi käyttäen mantroja, aivot alkavat värähtelemään korkeammalla taajuudella, mikä luo resonanssin kvanttikenttien kanssa. Tämä voi johtaa materiaalisen todellisuuden muuttumiseen tietoisen vaikuttamisen kautta.
Johtopäätös: Vedalaiset mantrat ja kvanttitodellisuus
Ääni ja värähtely ovat avainasemassa sekä vedalaisessa filosofiassa että kvanttifysiikassa. Vedojen mukaan mantrat voivat muuttaa materiaa ja tietoisuutta värähtelyn avulla, mikä saa vahvistusta nykyaikaisesta tieteellisestä tutkimuksesta. Kvanttifysiikka vahvistaa, että värähtelyt voivat vaikuttaa hiukkasten ja energiakenttien käyttäytymiseen. Vedalaiset mantrat toimivat resonoivina värähtelyinä, jotka voivat muuttaa todellisuutta kvanttitasolla. - Anonyymi00583
Anonyymi00582 kirjoitti:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/1730134/mantra-ja-rukous
Maailmankaikkeuden värähtelyluonne
Vedojen mukaan koko maailmankaikkeus on värähtelyn tulos. Kaikki olemassa oleva on energiaa liikkeessä, ja ääni on yksi tärkeimmistä värähtelymuodoista.
Shabda (ääni): Vedalaisen filosofian mukaan maailmankaikkeus on saanut alkunsa äänestä. ”Om” on alkuääni, josta kaikki muut äänet ja muodot ovat syntyneet. Tätä ääntä pidetään universumin perusvärähtelynä, joka yhdistää kaikki elolliset olennot jumalalliseen lähteeseen.
Energia ja värähtely: Vedaisten tekstien mukaan mantrojen äänivärähtelyt voivat vaikuttaa ympäröivään maailmaan muuttamalla sen energiakenttää.
Äänen vaikutus materiaan: tieteellinen tutkimus
Nykyaikainen tiede keskittyy yhä enemmän värähtelyn ja äänen rooliin aineen muodostumisessa. Kokeet osoittavat esimerkiksi, että ääniaallot voivat muuttaa nesteiden ja kiinteiden aineiden rakennetta, mikä todistaa värähtelyn ja aineen välisen yhteyden.
Kymatiikka: Tämä on tutkimus ääniaalloista ja niiden vaikutuksesta materiaan. Korkeataajuisia ääniä käyttävät kokeet ovat osoittaneet, että värähtelyt voivat luoda monimutkaisia kuvioita nesteisiin ja hiekkaan muodostaen harmonisia geometrisia rakenteita.
Tämä prosessi heijastelee vedalaista ajatusta, jonka mukaan mantrat voivat ”virittää” materiaalisen maailman äänen avulla.
Ääni ja solut: Tutkimukset osoittavat myös, että äänen värähtely voi vaikuttaa soluihin ja niiden käyttäytymiseen. Ääniaallot voivat muuttaa solujen kalvopotentiaalia, parantaa aineenvaihduntaa ja jopa edistää kudosten korjautumista.
Kvanttifysiikka ja värähtelyt
Kvanttitasolla värähtelyillä on tärkeä rooli siinä, miten hiukkaset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Kvanttifysiikassa ääni ja värähtelyt voivat vaikuttaa hiukkasten energiakenttiin ja värähtelyihin.
Kvanttivärähtelyt: Kvanttimekaniikassa hiukkaset ovat jatkuvasti liikkeessä ja värähtelevät eri taajuuksilla. Tiettyihin värähtelyihin perustuvat vedalaiset mantrat voivat vaikuttaa näihin kvanttivärähtelyihin ja saada aikaan muutoksia energiakentässä.
Resonanssivaikutus: Vedat opettavat, että mantrat luovat resonanssivärähtelyjä, jotka voivat muuttaa todellisuutta. Nykyaikainen fysiikka osoittaa, että resonanssi voi vahvistaa tai vähentää värähtelyjen amplitudia, mikä voi myös selittää mantrojen vaikutukset kvanttitasolla.
Vedalaiset mantrat ja niiden kvanttivaikutukset
Vedalaisilla mantroilla, kuten Om, Gayatri Mantra ja muilla, on ainutlaatuisia värähtelyominaisuuksia, jotka vaikuttavat tietoisuuteen ja fyysiseen maailmaan.
Om: Tätä alkuääntä pidetään värähtelynä, josta maailmankaikkeus sai alkunsa. Kvanttitasolla ”Om” voi toimia resonanssivärähtelynä, joka vaikuttaa aineen taajuuksiin.
Gayatri-mantra: Tällä mantralla uskotaan olevan voima puhdistaa mieltä ja kehoa vaikuttamalla energiavirtoihin ja soluihin. Kvanttifysiikan näkökulmasta katsottuna mantran äänivärähtelyt voivat vahvistaa energiaa subatomihiukkasten tasolla.
Miten mantrat muuttavat todellisuutta?
Vedojen mukaan mantrojen toistaminen voi muuttaa todellisuutta vaikuttamalla tietoisuuteen ja materiaan. Tämä prosessi voidaan selittää kvanttifysiikan termein energiakenttiin ja taajuuksiin kohdistuvan vaikutuksen kautta.
Tietoisuus tarkkailijana: Kvanttifysiikassa on ajatus, että tarkkailijan tietoisuus vaikuttaa kvanttitiloihin. Veda-filosofian mukaan mantrat toimivat tietoisuuden tasolla muuttamalla ihmisen sisäisiä värähtelyjä ja vaikuttamalla hänen todellisuuskäsitykseensä.
Meditaatio ja mantrat: Kun ihminen meditoi käyttäen mantroja, aivot alkavat värähtelemään korkeammalla taajuudella, mikä luo resonanssin kvanttikenttien kanssa. Tämä voi johtaa materiaalisen todellisuuden muuttumiseen tietoisen vaikuttamisen kautta.
Johtopäätös: Vedalaiset mantrat ja kvanttitodellisuus
Ääni ja värähtely ovat avainasemassa sekä vedalaisessa filosofiassa että kvanttifysiikassa. Vedojen mukaan mantrat voivat muuttaa materiaa ja tietoisuutta värähtelyn avulla, mikä saa vahvistusta nykyaikaisesta tieteellisestä tutkimuksesta. Kvanttifysiikka vahvistaa, että värähtelyt voivat vaikuttaa hiukkasten ja energiakenttien käyttäytymiseen. Vedalaiset mantrat toimivat resonoivina värähtelyinä, jotka voivat muuttaa todellisuutta kvanttitasolla.https://www.stephen-knapp.com/frequencies_that_can_kill.htm
Frequencies that can Kill, Heal,
and Transcend
By Stephen Knapp
There are all kinds of frequencies and vibrations all around us. There are frequencies we see (such as light waves), hear (sound waves), or feel, and others that are beyond our ability to sense, such as gamma rays, infrared, or radio and television frequencies. In fact, the ancient Vedic texts of India explain, in summary, that this whole universe is the production or manifestation from particular vibrations that cause a change from the spiritual energy into the material energy. And all these frequencies effect us in many ways. For example, we may hear music that can be soothing and peaceful, or that is abrasive and irritating. Or there may be frequencies that we have to deal with on a more regular basis, like the noise we hear when working in a factory, or the sounds of downtown traffic. - Anonyymi00584
Anonyymi00582 kirjoitti:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/1730134/mantra-ja-rukous
Maailmankaikkeuden värähtelyluonne
Vedojen mukaan koko maailmankaikkeus on värähtelyn tulos. Kaikki olemassa oleva on energiaa liikkeessä, ja ääni on yksi tärkeimmistä värähtelymuodoista.
Shabda (ääni): Vedalaisen filosofian mukaan maailmankaikkeus on saanut alkunsa äänestä. ”Om” on alkuääni, josta kaikki muut äänet ja muodot ovat syntyneet. Tätä ääntä pidetään universumin perusvärähtelynä, joka yhdistää kaikki elolliset olennot jumalalliseen lähteeseen.
Energia ja värähtely: Vedaisten tekstien mukaan mantrojen äänivärähtelyt voivat vaikuttaa ympäröivään maailmaan muuttamalla sen energiakenttää.
Äänen vaikutus materiaan: tieteellinen tutkimus
Nykyaikainen tiede keskittyy yhä enemmän värähtelyn ja äänen rooliin aineen muodostumisessa. Kokeet osoittavat esimerkiksi, että ääniaallot voivat muuttaa nesteiden ja kiinteiden aineiden rakennetta, mikä todistaa värähtelyn ja aineen välisen yhteyden.
Kymatiikka: Tämä on tutkimus ääniaalloista ja niiden vaikutuksesta materiaan. Korkeataajuisia ääniä käyttävät kokeet ovat osoittaneet, että värähtelyt voivat luoda monimutkaisia kuvioita nesteisiin ja hiekkaan muodostaen harmonisia geometrisia rakenteita.
Tämä prosessi heijastelee vedalaista ajatusta, jonka mukaan mantrat voivat ”virittää” materiaalisen maailman äänen avulla.
Ääni ja solut: Tutkimukset osoittavat myös, että äänen värähtely voi vaikuttaa soluihin ja niiden käyttäytymiseen. Ääniaallot voivat muuttaa solujen kalvopotentiaalia, parantaa aineenvaihduntaa ja jopa edistää kudosten korjautumista.
Kvanttifysiikka ja värähtelyt
Kvanttitasolla värähtelyillä on tärkeä rooli siinä, miten hiukkaset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Kvanttifysiikassa ääni ja värähtelyt voivat vaikuttaa hiukkasten energiakenttiin ja värähtelyihin.
Kvanttivärähtelyt: Kvanttimekaniikassa hiukkaset ovat jatkuvasti liikkeessä ja värähtelevät eri taajuuksilla. Tiettyihin värähtelyihin perustuvat vedalaiset mantrat voivat vaikuttaa näihin kvanttivärähtelyihin ja saada aikaan muutoksia energiakentässä.
Resonanssivaikutus: Vedat opettavat, että mantrat luovat resonanssivärähtelyjä, jotka voivat muuttaa todellisuutta. Nykyaikainen fysiikka osoittaa, että resonanssi voi vahvistaa tai vähentää värähtelyjen amplitudia, mikä voi myös selittää mantrojen vaikutukset kvanttitasolla.
Vedalaiset mantrat ja niiden kvanttivaikutukset
Vedalaisilla mantroilla, kuten Om, Gayatri Mantra ja muilla, on ainutlaatuisia värähtelyominaisuuksia, jotka vaikuttavat tietoisuuteen ja fyysiseen maailmaan.
Om: Tätä alkuääntä pidetään värähtelynä, josta maailmankaikkeus sai alkunsa. Kvanttitasolla ”Om” voi toimia resonanssivärähtelynä, joka vaikuttaa aineen taajuuksiin.
Gayatri-mantra: Tällä mantralla uskotaan olevan voima puhdistaa mieltä ja kehoa vaikuttamalla energiavirtoihin ja soluihin. Kvanttifysiikan näkökulmasta katsottuna mantran äänivärähtelyt voivat vahvistaa energiaa subatomihiukkasten tasolla.
Miten mantrat muuttavat todellisuutta?
Vedojen mukaan mantrojen toistaminen voi muuttaa todellisuutta vaikuttamalla tietoisuuteen ja materiaan. Tämä prosessi voidaan selittää kvanttifysiikan termein energiakenttiin ja taajuuksiin kohdistuvan vaikutuksen kautta.
Tietoisuus tarkkailijana: Kvanttifysiikassa on ajatus, että tarkkailijan tietoisuus vaikuttaa kvanttitiloihin. Veda-filosofian mukaan mantrat toimivat tietoisuuden tasolla muuttamalla ihmisen sisäisiä värähtelyjä ja vaikuttamalla hänen todellisuuskäsitykseensä.
Meditaatio ja mantrat: Kun ihminen meditoi käyttäen mantroja, aivot alkavat värähtelemään korkeammalla taajuudella, mikä luo resonanssin kvanttikenttien kanssa. Tämä voi johtaa materiaalisen todellisuuden muuttumiseen tietoisen vaikuttamisen kautta.
Johtopäätös: Vedalaiset mantrat ja kvanttitodellisuus
Ääni ja värähtely ovat avainasemassa sekä vedalaisessa filosofiassa että kvanttifysiikassa. Vedojen mukaan mantrat voivat muuttaa materiaa ja tietoisuutta värähtelyn avulla, mikä saa vahvistusta nykyaikaisesta tieteellisestä tutkimuksesta. Kvanttifysiikka vahvistaa, että värähtelyt voivat vaikuttaa hiukkasten ja energiakenttien käyttäytymiseen. Vedalaiset mantrat toimivat resonoivina värähtelyinä, jotka voivat muuttaa todellisuutta kvanttitasolla.Ymmärtääksemme, mitä tämä tarkoittaa, meidän on luovuttava Vanhan testamentin näkemyksestä, jonka mukaan uhri on karitsan teurastus. Nämä veriset uhrit olivat jo rituaalikulttuurin surullinen loppu vedaisten aikojen jälkeisen sivilisaation kaukaisilla reuna-alueilla. Uhri eli rituaali on oman toiminnan omistamista Jumalalle. Tässä prosessissa inhimillinen toiminta henkistyy samalla tavalla kuin tuleen laitettu metallitanko saa tulen ominaisuudet. Latinankielinen sana "rituaali" tulee sanskritin kielen juuresta "rita" (totuus). Rituaali on prosessi, jonka kautta totuus paljastuu.
- Anonyymi00585
Anonyymi00584 kirjoitti:
Ymmärtääksemme, mitä tämä tarkoittaa, meidän on luovuttava Vanhan testamentin näkemyksestä, jonka mukaan uhri on karitsan teurastus. Nämä veriset uhrit olivat jo rituaalikulttuurin surullinen loppu vedaisten aikojen jälkeisen sivilisaation kaukaisilla reuna-alueilla. Uhri eli rituaali on oman toiminnan omistamista Jumalalle. Tässä prosessissa inhimillinen toiminta henkistyy samalla tavalla kuin tuleen laitettu metallitanko saa tulen ominaisuudet. Latinankielinen sana "rituaali" tulee sanskritin kielen juuresta "rita" (totuus). Rituaali on prosessi, jonka kautta totuus paljastuu.
Mantrat, äänten taajuus ja voima
Mantrojen käsite on peräisin itämaisista henkisistä käytännöistä. Kun länsimaiset uskonnot käyttävät rukouksia kommunikoidakseen Kaikkivaltiaan, Luojan tai Absoluutin kanssa, idän viisaat käyttävät mantroja. Molemmat ovat tapa olla vuorovaikutuksessa kosmoksen kanssa äänen välityksellä.
Mantrojen käsite on peräisin itämaisista henkisistä käytännöistä. Kun länsimaiset uskonnot käyttävät rukouksia kommunikoidakseen Kaikkivaltiaan, Luojan tai Absoluutin kanssa, buddhalaiset ja hindut käyttävät mantroja. Molemmat ovat tapa olla vuorovaikutuksessa kosmoksen kanssa äänen välityksellä.
Äänivärähtelyjen alusta.
Kvanttifysiikka toteaa varsin yksiselitteisesti, että koko maailmankaikkeus on täynnä värähtelyjä ja on kaikkien näkyvien (aineellisten) ja näkymättömien (hienojakoinen, kenttä) osatekijöidensä ääni (värähtely). Tämän arvion ydin sisältyy säieteoriaan.
Säieteoria on teoreettisen fysiikan uusi suuntaus (näkökulma), jossa tutkitaan vuorovaikutuksen luonnetta, ei pistehiukkasten vaan yksiulotteisten, laajennettujen ja jatkuvasti värähtelevien objektien - kvanttijonojen - välillä. Säieteoriassa yhdistyvät kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorian ajatukset, joten sen pohjalta todennäköisesti syntyy tulevaisuudessa kvanttigravitaatioteoria.
Säieteoria perustuu hypoteesiin, jonka mukaan kaikki maailmankaikkeuden muodostavat alkeishiukkaset ja niiden ominaisuudet syntyvät niin sanotun Planckin pituuden mittakaavan ultramikroskooppisten kvanttilankojen värähtelyjen ja vuorovaikutusten tuloksena. On huomattava, että ennen säieteoriaa tutkijat ottivat huomioon myös värähtelyjen vaikutuksen maailmankaikkeuden rakenteeseen. - Anonyymi00586
Anonyymi00585 kirjoitti:
Mantrat, äänten taajuus ja voima
Mantrojen käsite on peräisin itämaisista henkisistä käytännöistä. Kun länsimaiset uskonnot käyttävät rukouksia kommunikoidakseen Kaikkivaltiaan, Luojan tai Absoluutin kanssa, idän viisaat käyttävät mantroja. Molemmat ovat tapa olla vuorovaikutuksessa kosmoksen kanssa äänen välityksellä.
Mantrojen käsite on peräisin itämaisista henkisistä käytännöistä. Kun länsimaiset uskonnot käyttävät rukouksia kommunikoidakseen Kaikkivaltiaan, Luojan tai Absoluutin kanssa, buddhalaiset ja hindut käyttävät mantroja. Molemmat ovat tapa olla vuorovaikutuksessa kosmoksen kanssa äänen välityksellä.
Äänivärähtelyjen alusta.
Kvanttifysiikka toteaa varsin yksiselitteisesti, että koko maailmankaikkeus on täynnä värähtelyjä ja on kaikkien näkyvien (aineellisten) ja näkymättömien (hienojakoinen, kenttä) osatekijöidensä ääni (värähtely). Tämän arvion ydin sisältyy säieteoriaan.
Säieteoria on teoreettisen fysiikan uusi suuntaus (näkökulma), jossa tutkitaan vuorovaikutuksen luonnetta, ei pistehiukkasten vaan yksiulotteisten, laajennettujen ja jatkuvasti värähtelevien objektien - kvanttijonojen - välillä. Säieteoriassa yhdistyvät kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorian ajatukset, joten sen pohjalta todennäköisesti syntyy tulevaisuudessa kvanttigravitaatioteoria.
Säieteoria perustuu hypoteesiin, jonka mukaan kaikki maailmankaikkeuden muodostavat alkeishiukkaset ja niiden ominaisuudet syntyvät niin sanotun Planckin pituuden mittakaavan ultramikroskooppisten kvanttilankojen värähtelyjen ja vuorovaikutusten tuloksena. On huomattava, että ennen säieteoriaa tutkijat ottivat huomioon myös värähtelyjen vaikutuksen maailmankaikkeuden rakenteeseen.Hans Jenny todisti viime vuosisadan 60-luvulla, että materiaalirakenne voidaan toteuttaa energiavärähtelyn avulla. Jenny kutsui uutta tieteenhaaraa ” kymatiikaksi”. Tutkija kuvasi äänivärähtelygeneraattorin ja kameran avulla värähtelevälle metallilevylle asetettujen erilaisten irtonaisten materiaalien reaktioita ääneen. Tuloksena syntyneet kuvat muistuttivat uskomattoman paljon vedalaisia yantroja - meditaation symboleja. Kun Jenny työskenteli mantran ”Om” kanssa, hän sai selkeän kuvan Sri Yantrasta (maailmankaikkeuden yantra)!
- Anonyymi00587
Anonyymi00586 kirjoitti:
Hans Jenny todisti viime vuosisadan 60-luvulla, että materiaalirakenne voidaan toteuttaa energiavärähtelyn avulla. Jenny kutsui uutta tieteenhaaraa ” kymatiikaksi”. Tutkija kuvasi äänivärähtelygeneraattorin ja kameran avulla värähtelevälle metallilevylle asetettujen erilaisten irtonaisten materiaalien reaktioita ääneen. Tuloksena syntyneet kuvat muistuttivat uskomattoman paljon vedalaisia yantroja - meditaation symboleja. Kun Jenny työskenteli mantran ”Om” kanssa, hän sai selkeän kuvan Sri Yantrasta (maailmankaikkeuden yantra)!
Kun tarkastellaan äänen vaikutusta ihmisiin jokapäiväisessä elämässä, sen merkitystä on myös vaikea yliarvioida. Olemme kaikki tietoisia siitä, että äänispektrissä on alueita, joita ihmiskorva ei pysty havaitsemaan -
ultraääni ja
infraäänet.
Mutta harva tietää, millaisia tuhoisia vaikutuksia näillä värähtelyillä on elimistöön.
Infraääni on alle 16 Hz:n taajuuksia.
Vaarallisimpana pidetään 6-9 kHz:n taajuuksia, sillä 7 kHz on ihmisaivojen luonnollinen taajuus, alfarytmi. Kun altistutaan tämän taajuuden äänelle, kaikki ajattelutoiminta käy mahdottomaksi, ja tämän intensiteetin ääni aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta ja pelkokohtauksia. Merellä on tiedossa tapauksia, joissa laivat ovat joutuneet aaltojen resonanssiin tällä taajuudella, jolloin miehistö on kirjaimellisesti tullut hulluksi. Tällaiset tapaukset ovat synnyttäneet monia legendoja aavelaivoista. ...
Ultraääni on värähtelyä, jonka taajuus on yli 20 kHz.
Ihminen ei pysty havaitsemaan tällaista värähtelyä. Kokeissa havaittiin, että ultraäänellä on yleinen psyykeä tukahduttava vaikutus, se masentaa immuunijärjestelmää ja johtaa ihmisen passiiviseen tilaan. Keskittämällä äänisäde voi osua elintärkeisiin aivokeskuksiin ja kirjaimellisesti sahata kallon kahtia, osua sisäelimiin. Äkillisen impulssin avulla on mahdollista pysäyttää sydän, ja tällainen kuolema näyttää luonnollisimmalta. Yli 100 kHz:n taajuuksilla on jo lämpö- ja mekaanisia vaikutuksia, jotka aiheuttavat päänsärkyä, kouristuksia, näkö- ja hengityshäiriöitä, tajunnan menetystä. Aivoihin kohdistuvan vaikutuksen kohdalla tällainen ultraääni pystyy poistamaan valikoivasti muistin ja zombifioimaan henkilön. Nykyaikaisessa lääketieteessä ultraäänitutkimuksesta on tullut todellinen läpimurto, mutta kukaan ei oikeastaan ajattele ultraäänen vaikutusta ihmisen hienojakoiseen kehoon, hänen energiaansa. ... - Anonyymi00588
Anonyymi00587 kirjoitti:
Kun tarkastellaan äänen vaikutusta ihmisiin jokapäiväisessä elämässä, sen merkitystä on myös vaikea yliarvioida. Olemme kaikki tietoisia siitä, että äänispektrissä on alueita, joita ihmiskorva ei pysty havaitsemaan -
ultraääni ja
infraäänet.
Mutta harva tietää, millaisia tuhoisia vaikutuksia näillä värähtelyillä on elimistöön.
Infraääni on alle 16 Hz:n taajuuksia.
Vaarallisimpana pidetään 6-9 kHz:n taajuuksia, sillä 7 kHz on ihmisaivojen luonnollinen taajuus, alfarytmi. Kun altistutaan tämän taajuuden äänelle, kaikki ajattelutoiminta käy mahdottomaksi, ja tämän intensiteetin ääni aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta ja pelkokohtauksia. Merellä on tiedossa tapauksia, joissa laivat ovat joutuneet aaltojen resonanssiin tällä taajuudella, jolloin miehistö on kirjaimellisesti tullut hulluksi. Tällaiset tapaukset ovat synnyttäneet monia legendoja aavelaivoista. ...
Ultraääni on värähtelyä, jonka taajuus on yli 20 kHz.
Ihminen ei pysty havaitsemaan tällaista värähtelyä. Kokeissa havaittiin, että ultraäänellä on yleinen psyykeä tukahduttava vaikutus, se masentaa immuunijärjestelmää ja johtaa ihmisen passiiviseen tilaan. Keskittämällä äänisäde voi osua elintärkeisiin aivokeskuksiin ja kirjaimellisesti sahata kallon kahtia, osua sisäelimiin. Äkillisen impulssin avulla on mahdollista pysäyttää sydän, ja tällainen kuolema näyttää luonnollisimmalta. Yli 100 kHz:n taajuuksilla on jo lämpö- ja mekaanisia vaikutuksia, jotka aiheuttavat päänsärkyä, kouristuksia, näkö- ja hengityshäiriöitä, tajunnan menetystä. Aivoihin kohdistuvan vaikutuksen kohdalla tällainen ultraääni pystyy poistamaan valikoivasti muistin ja zombifioimaan henkilön. Nykyaikaisessa lääketieteessä ultraäänitutkimuksesta on tullut todellinen läpimurto, mutta kukaan ei oikeastaan ajattele ultraäänen vaikutusta ihmisen hienojakoiseen kehoon, hänen energiaansa. ...”Äänielementti” - mikä se on.
Mutta mitä tarkoitetaan suoraan ”eetterillä” ja ”äänen elementillä”? Koska luonnollinen taipumus sanan ”ääni” kuullessamme on ajatella, että se on juuri se ääni, jonka kuulemme ja havaitsemme korvallamme. Vaikka itse asiassa käsite, jonka Srimad-Bhagavatam asettaa ”äänen elementiksi”, on hieman erilainen.
Koska ääni on luontainen osa eetteriä, ja eetteri on määritelmällisesti pelkkää tilaa, pelkkää tyhjyyttä. Samalla tiedämme, että ääni ei johda eetterissä, tyhjässä tilassa. Tyhjiö ei voi johtaa ääntä. Ääni tarvitsee ilmaa ollakseen olemassa. Mitä sitten tarkoitetaan ”äänellä” ja ”eetterillä”?
-------------
Itse asiassa aikoinaan jopa materialistisessa tieteessä oli käsite ”eetteri”. Se ilmestyi fysiikkaan jossain 1800-luvulla, kun tiedemiehet havaitsivat sähkömagneettisten aaltojen ilmiön. Tuolloin englantilainen fyysikko Maxwell, joka tutki näitä sähkömagneettisia aaltoja, otti käyttöön käsitteen ”eetteri”. Koska sähkömagneettiset aallot, toisin kuin ääni, voivat kulkea tyhjän tilan, tyhjiön, läpi. Ja määritelmän mukaan ne ovat aaltoja, mikä tarkoittaa, että tässä ”tyhjässä tilassa” jonkin täytyy värähtää. Kun taas jos tyhjiössä ei ole mitään, siellä ei ole mitään värähtelevää. Siksi herää kysymys: mikä tässä tyhjiössä värähtelee, mikä itse asiassa saa aikaan nämä aallot? Siksi Maxwell otti käyttöön sellaisen käsitteen kuin ”eetterielementti”. Hän sanoi, että tyhjiö on itse asiassa täytetty jollakin ohuella elementillä, ja tämä ohut elementti on sähkömagneettisia aaltoja johtava väliaine. Ja periaatteessa tämä käsite on hyvin lähellä vedaista eetterin käsitettä. - Anonyymi00589
Anonyymi00588 kirjoitti:
”Äänielementti” - mikä se on.
Mutta mitä tarkoitetaan suoraan ”eetterillä” ja ”äänen elementillä”? Koska luonnollinen taipumus sanan ”ääni” kuullessamme on ajatella, että se on juuri se ääni, jonka kuulemme ja havaitsemme korvallamme. Vaikka itse asiassa käsite, jonka Srimad-Bhagavatam asettaa ”äänen elementiksi”, on hieman erilainen.
Koska ääni on luontainen osa eetteriä, ja eetteri on määritelmällisesti pelkkää tilaa, pelkkää tyhjyyttä. Samalla tiedämme, että ääni ei johda eetterissä, tyhjässä tilassa. Tyhjiö ei voi johtaa ääntä. Ääni tarvitsee ilmaa ollakseen olemassa. Mitä sitten tarkoitetaan ”äänellä” ja ”eetterillä”?
-------------
Itse asiassa aikoinaan jopa materialistisessa tieteessä oli käsite ”eetteri”. Se ilmestyi fysiikkaan jossain 1800-luvulla, kun tiedemiehet havaitsivat sähkömagneettisten aaltojen ilmiön. Tuolloin englantilainen fyysikko Maxwell, joka tutki näitä sähkömagneettisia aaltoja, otti käyttöön käsitteen ”eetteri”. Koska sähkömagneettiset aallot, toisin kuin ääni, voivat kulkea tyhjän tilan, tyhjiön, läpi. Ja määritelmän mukaan ne ovat aaltoja, mikä tarkoittaa, että tässä ”tyhjässä tilassa” jonkin täytyy värähtää. Kun taas jos tyhjiössä ei ole mitään, siellä ei ole mitään värähtelevää. Siksi herää kysymys: mikä tässä tyhjiössä värähtelee, mikä itse asiassa saa aikaan nämä aallot? Siksi Maxwell otti käyttöön sellaisen käsitteen kuin ”eetterielementti”. Hän sanoi, että tyhjiö on itse asiassa täytetty jollakin ohuella elementillä, ja tämä ohut elementti on sähkömagneettisia aaltoja johtava väliaine. Ja periaatteessa tämä käsite on hyvin lähellä vedaista eetterin käsitettä.Kvanttimekaaninen tyhjiö.
Myöhemmin modernit fyysikot hylkäsivät eetterin käsitteen. He sanoivat, että eetteriä ei ole olemassa, ja sen sijaan he ottivat käyttöön termin ”kenttä”. Nykyaikaisen fysiikan käsite on kuitenkin hyvin lähellä vedalaista käsitettä. Koska kvanttimekaniikan keksimisen myötä tiedemiehet alkoivat kuvata kaikkia aineellisia kohteita aaltofunktioiden avulla.
Tutkijat kysyivät: ”Miten aineelliset objektit ovat syntyneet?”. Ja viimeisimpien olemassa olevien teorioiden mukaan kaikkia aineellisia objekteja kuvataan jonkinlaisella aaltofunktiolla. Aaltofunktio kuvaa paitsi mikrokosmoksen objekteja myös jopa makrokosmoksen objekteja. Tutkijat sanovat, että makrokosmoksen objektit, karkeat aineelliset objektit, ovat ikään kuin juuri näiden aaltofunktioiden superpositio tai päällekkäisyys.
Toisin sanoen he ottivat käyttöön ”kvanttimekaanisen tyhjiön” käsitteen. Tutkijat sanoivat, että tyhjiö on tyhjiö, mutta tämä tyhjiö on hyvin monimutkaisesti järjestäytynyt ja hyvin monimutkaisesti jäsennelty. Tässä tyhjiössä erilaiset aaltofunktiot asettuvat päällekkäin, ja näiden aaltofunktioiden päällekkäisyyden tuloksena syntyy ainerykelmiä: jossain tyhjiö on tiheämpi, jossain taas vähemmän tiheä. Näin nämä aaltofunktiot muodostavat kaikki aineelliset esineet. - Anonyymi00590
Anonyymi00589 kirjoitti:
Kvanttimekaaninen tyhjiö.
Myöhemmin modernit fyysikot hylkäsivät eetterin käsitteen. He sanoivat, että eetteriä ei ole olemassa, ja sen sijaan he ottivat käyttöön termin ”kenttä”. Nykyaikaisen fysiikan käsite on kuitenkin hyvin lähellä vedalaista käsitettä. Koska kvanttimekaniikan keksimisen myötä tiedemiehet alkoivat kuvata kaikkia aineellisia kohteita aaltofunktioiden avulla.
Tutkijat kysyivät: ”Miten aineelliset objektit ovat syntyneet?”. Ja viimeisimpien olemassa olevien teorioiden mukaan kaikkia aineellisia objekteja kuvataan jonkinlaisella aaltofunktiolla. Aaltofunktio kuvaa paitsi mikrokosmoksen objekteja myös jopa makrokosmoksen objekteja. Tutkijat sanovat, että makrokosmoksen objektit, karkeat aineelliset objektit, ovat ikään kuin juuri näiden aaltofunktioiden superpositio tai päällekkäisyys.
Toisin sanoen he ottivat käyttöön ”kvanttimekaanisen tyhjiön” käsitteen. Tutkijat sanoivat, että tyhjiö on tyhjiö, mutta tämä tyhjiö on hyvin monimutkaisesti järjestäytynyt ja hyvin monimutkaisesti jäsennelty. Tässä tyhjiössä erilaiset aaltofunktiot asettuvat päällekkäin, ja näiden aaltofunktioiden päällekkäisyyden tuloksena syntyy ainerykelmiä: jossain tyhjiö on tiheämpi, jossain taas vähemmän tiheä. Näin nämä aaltofunktiot muodostavat kaikki aineelliset esineet.Ääni on kaiken perusta.
Vedojen perustana on käsite shabda-brahman, äänen perimmäinen syy. Tämä on koko vedalaisen filosofian perusperiaate. Esimerkiksi kaikki vedalaiset uhrit (yagyat) perustuvat shabda-brahmanin periaatteeseen. Vedaisten uhrausten perustana on, että ihmiset yksinkertaisesti lausuvat joitakin ääniä, ja nämä äänet - koska ne heijastavat esineiden sisäistä luonnetta - vaikuttavat karkeisiin aineellisiin asioihin. Toisin sanoen tiettyjen äänien tai mantrojen avulla voidaan periaatteessa luoda karkeamateriaalisia kohteita.
Toisin sanoen, jos olisin todella hyvin perehtynyt äänten hienovaraiseen tieteeseen.... Ja ennen oli ihmisiä, joilla oli tämä kyky. He vain lausuivat mantran oikein, ja mantran ääni loi välittömästi vastaavan karkean esineen aineelliseen tilaan. Koska kaiken aineellisen luomisen perusta on loppujen lopuksi ääni.
Siksi sanskritin aakkosten äänteitä kutsutaan aksharaksi, joka tarkoittaa ”erehtymätöntä”. Toisin sanoen sanskritin aakkosten oikein lausutut äänteet heijastavat asioiden sisäistä luonnetta. Kali-yugan tavalliset rappeutuneet kielet ovat hyvin mielivaltaisia. Sanokaa, miksi monitorin näyttöä kutsutaan ”näytöksi”? - Kukaan ei tiedä. Joku vain suostui ja alkoi kutsua sitä ”näytöksi”. Äänen ”näyttö” ja itse kohteen ”näyttö” välillä ei ole mitään sisäistä yhteyttä. Kun taas sanskritin kielessä objektin nimi vastaa aina objektin sisäistä luonnetta.
Viime kädessä sanskrit tuli henkimaailmasta, ja henkimaailmassa ei ole mitään eroa äänen (esineen nimen) ja itse esineen välillä. Henkisessä maailmassa riittää, että vain lausutaan ääni, ja esine ilmestyy. Kun taas aineellisessa maailmassa vain sanskritin kielellä on kyky materialisoida äänimuotoja.
Äänteiden oikean ääntämisen merkitys.
Sen vuoksi Vedoissa, erityisesti karma-kandaa käsittelevässä osassa, kiinnitetään niin paljon huomiota Vedojen äänteiden oikeaan ääntämiseen. Kuten hyvin tiedetään, itse Vedojen lisäksi on Vedangoja eli Vedojen jäseniä, jotka varmistavat Vedojen toiminnan (Vedangoja pidetään Vedojen runkona). Kaikista kuudesta Vedangasta kolme liittyy nimenomaan siihen, että henkilö opitaan lausumaan sanskritinkielisiä mantroja oikein.
Ensimmäistä kutsutaan nimellä shiksha. Shiksha opettaa yksinkertaisesti, miten sanskritin äänteet lausutaan - se on yksityiskohtainen fonetiikan tiede, jossa kerrotaan, mikä sanskritin aakkosten äänne millä kehon elimellä tulisi lausua. Se on kokonainen tiede, joka on nyt melkein kadonnut. Kukaan ei osaa lausua näitä sanskritin aakkosten äänteitä oikein. Tämä on valtava tiede, jota ei käytännössä ole enää olemassa. - Anonyymi00591
Anonyymi00590 kirjoitti:
Ääni on kaiken perusta.
Vedojen perustana on käsite shabda-brahman, äänen perimmäinen syy. Tämä on koko vedalaisen filosofian perusperiaate. Esimerkiksi kaikki vedalaiset uhrit (yagyat) perustuvat shabda-brahmanin periaatteeseen. Vedaisten uhrausten perustana on, että ihmiset yksinkertaisesti lausuvat joitakin ääniä, ja nämä äänet - koska ne heijastavat esineiden sisäistä luonnetta - vaikuttavat karkeisiin aineellisiin asioihin. Toisin sanoen tiettyjen äänien tai mantrojen avulla voidaan periaatteessa luoda karkeamateriaalisia kohteita.
Toisin sanoen, jos olisin todella hyvin perehtynyt äänten hienovaraiseen tieteeseen.... Ja ennen oli ihmisiä, joilla oli tämä kyky. He vain lausuivat mantran oikein, ja mantran ääni loi välittömästi vastaavan karkean esineen aineelliseen tilaan. Koska kaiken aineellisen luomisen perusta on loppujen lopuksi ääni.
Siksi sanskritin aakkosten äänteitä kutsutaan aksharaksi, joka tarkoittaa ”erehtymätöntä”. Toisin sanoen sanskritin aakkosten oikein lausutut äänteet heijastavat asioiden sisäistä luonnetta. Kali-yugan tavalliset rappeutuneet kielet ovat hyvin mielivaltaisia. Sanokaa, miksi monitorin näyttöä kutsutaan ”näytöksi”? - Kukaan ei tiedä. Joku vain suostui ja alkoi kutsua sitä ”näytöksi”. Äänen ”näyttö” ja itse kohteen ”näyttö” välillä ei ole mitään sisäistä yhteyttä. Kun taas sanskritin kielessä objektin nimi vastaa aina objektin sisäistä luonnetta.
Viime kädessä sanskrit tuli henkimaailmasta, ja henkimaailmassa ei ole mitään eroa äänen (esineen nimen) ja itse esineen välillä. Henkisessä maailmassa riittää, että vain lausutaan ääni, ja esine ilmestyy. Kun taas aineellisessa maailmassa vain sanskritin kielellä on kyky materialisoida äänimuotoja.
Äänteiden oikean ääntämisen merkitys.
Sen vuoksi Vedoissa, erityisesti karma-kandaa käsittelevässä osassa, kiinnitetään niin paljon huomiota Vedojen äänteiden oikeaan ääntämiseen. Kuten hyvin tiedetään, itse Vedojen lisäksi on Vedangoja eli Vedojen jäseniä, jotka varmistavat Vedojen toiminnan (Vedangoja pidetään Vedojen runkona). Kaikista kuudesta Vedangasta kolme liittyy nimenomaan siihen, että henkilö opitaan lausumaan sanskritinkielisiä mantroja oikein.
Ensimmäistä kutsutaan nimellä shiksha. Shiksha opettaa yksinkertaisesti, miten sanskritin äänteet lausutaan - se on yksityiskohtainen fonetiikan tiede, jossa kerrotaan, mikä sanskritin aakkosten äänne millä kehon elimellä tulisi lausua. Se on kokonainen tiede, joka on nyt melkein kadonnut. Kukaan ei osaa lausua näitä sanskritin aakkosten äänteitä oikein. Tämä on valtava tiede, jota ei käytännössä ole enää olemassa.Äänteiden oikean ääntämisen merkitys.
Sen vuoksi Vedoissa, erityisesti karma-kandaa käsittelevässä osassa, kiinnitetään niin paljon huomiota Vedojen äänteiden oikeaan ääntämiseen. Kuten hyvin tiedetään, itse Vedojen lisäksi on Vedangoja eli Vedojen jäseniä, jotka varmistavat Vedojen toiminnan (Vedangoja pidetään Vedojen runkona). Kaikista kuudesta Vedangasta kolme liittyy nimenomaan siihen, että henkilö opitaan lausumaan sanskritinkielisiä mantroja oikein.
Ensimmäistä kutsutaan nimellä shiksha. Shiksha opettaa yksinkertaisesti, miten sanskritin äänteet lausutaan - se on yksityiskohtainen fonetiikan tiede, jossa kerrotaan, mikä sanskritin aakkosten äänne millä kehon elimellä tulisi lausua. Se on kokonainen tiede, joka on nyt melkein kadonnut. Kukaan ei osaa lausua näitä sanskritin aakkosten äänteitä oikein. Tämä on valtava tiede, jota ei käytännössä ole enää olemassa. - Anonyymi00592
Anonyymi00591 kirjoitti:
Äänteiden oikean ääntämisen merkitys.
Sen vuoksi Vedoissa, erityisesti karma-kandaa käsittelevässä osassa, kiinnitetään niin paljon huomiota Vedojen äänteiden oikeaan ääntämiseen. Kuten hyvin tiedetään, itse Vedojen lisäksi on Vedangoja eli Vedojen jäseniä, jotka varmistavat Vedojen toiminnan (Vedangoja pidetään Vedojen runkona). Kaikista kuudesta Vedangasta kolme liittyy nimenomaan siihen, että henkilö opitaan lausumaan sanskritinkielisiä mantroja oikein.
Ensimmäistä kutsutaan nimellä shiksha. Shiksha opettaa yksinkertaisesti, miten sanskritin äänteet lausutaan - se on yksityiskohtainen fonetiikan tiede, jossa kerrotaan, mikä sanskritin aakkosten äänne millä kehon elimellä tulisi lausua. Se on kokonainen tiede, joka on nyt melkein kadonnut. Kukaan ei osaa lausua näitä sanskritin aakkosten äänteitä oikein. Tämä on valtava tiede, jota ei käytännössä ole enää olemassa.Jännää!
- Anonyymi00593
Anonyymi00592 kirjoitti:
Jännää!
*JUMALALLA ON VELI!*
Mutta onko sisko? - Anonyymi00594
Anonyymi00593 kirjoitti:
*JUMALALLA ON VELI!*
Mutta onko sisko?Kun Kṛṣṇa ilmestyy maan päälle, Hänen sisäinen henkinen energiansa, Yogamāyā, voi ilmentyä persoonallisessa muodossa. Subhadrā liittyy tähän Yogamāyān ilmentymään, mutta Subhadrān ja Yogamāyān suhde voidaan esittää hieman eri tavoin eri yhteyksissä.
Todellisuudessa Jumala on yksi. Jumalalla ei siis ole pysyvästi erillistä ”biologista” sisarta samalla tavalla kuin ihmisellä. Kun Kṛṣṇa ilmestyy maan päälle, Hänen sisäinen henkinen energiansa Yogamāyā voi kuitenkin ilmentyä persoonallisessa muodossa. Yksi tällainen ilmentymä on Subhadrā, Kṛṣṇan sisaren hahmo. Siksi Subhadrā voidaan nähdä Kṛṣṇan sisarena Hänen maanpäällisten līlājensa yhteydessä, vaikka perimmäisellä tasolla kyse on Jumalan omasta sisäisestä energiasta eikä toisesta erillisestä jumalasta.
Mahābhāratan yhteydessä Subhadrā tunnetaan ennen kaikkea Kṛṣṇan ja Balarāman sisarena sekä Arjunan puolisona ja Abhimanyun äitinä. Jagannātha-perinteessä hänellä on myös erittäin merkittävä asema Kṛṣṇan/Jagannāthan ja Balarāman rinnalla. - Anonyymi00595
Anonyymi00594 kirjoitti:
Kun Kṛṣṇa ilmestyy maan päälle, Hänen sisäinen henkinen energiansa, Yogamāyā, voi ilmentyä persoonallisessa muodossa. Subhadrā liittyy tähän Yogamāyān ilmentymään, mutta Subhadrān ja Yogamāyān suhde voidaan esittää hieman eri tavoin eri yhteyksissä.
Todellisuudessa Jumala on yksi. Jumalalla ei siis ole pysyvästi erillistä ”biologista” sisarta samalla tavalla kuin ihmisellä. Kun Kṛṣṇa ilmestyy maan päälle, Hänen sisäinen henkinen energiansa Yogamāyā voi kuitenkin ilmentyä persoonallisessa muodossa. Yksi tällainen ilmentymä on Subhadrā, Kṛṣṇan sisaren hahmo. Siksi Subhadrā voidaan nähdä Kṛṣṇan sisarena Hänen maanpäällisten līlājensa yhteydessä, vaikka perimmäisellä tasolla kyse on Jumalan omasta sisäisestä energiasta eikä toisesta erillisestä jumalasta.
Mahābhāratan yhteydessä Subhadrā tunnetaan ennen kaikkea Kṛṣṇan ja Balarāman sisarena sekä Arjunan puolisona ja Abhimanyun äitinä. Jagannātha-perinteessä hänellä on myös erittäin merkittävä asema Kṛṣṇan/Jagannāthan ja Balarāman rinnalla.Jumala on yksi – ja silti Kṛṣṇalla on sisar
Jumala on yksi, Śrī Kṛṣṇa, Svayaṁ Bhagavān, Jumaluuden Ylin Persoonallisuus. Kṛṣṇan jumalallinen todellisuus ei kuitenkaan rajoitu yhteen persoonalliseen ilmenemismuotoon. Hänen oma sisäinen energiansa, Yogamāyā, mahdollistaa Hänen ikuisten līlājensa ilmenemisen.
Kun Kṛṣṇa ilmestyy aineelliseen maailmaan suorittamaan Hänen maanpäällisiä līlājansa, Hänen ympärillään ilmenevät myös Hänen ikuiset seuransa ja erilaiset energiansa. Näin Kṛṣṇan yhteydessä esiintyy myös Subhadrā.
Subhadrā ei tarkoita toista, Kṛṣṇasta erillistä jumalaa. Hän liittyy Kṛṣṇan svarūpa-śaktiin, Hänen sisäiseen henkinen energiaansa. Erityisesti Subhadrāa käsitellään Yogamāyān yhteydessä. Siksi Häntä voidaan Kṛṣṇan maanpäällisen līlān näkökulmasta kutsua Kṛṣṇan sisareksi, vaikka perimmäisellä tasolla Jumalan ja Hänen sisäisen śaktinsa välillä ei ole aineellista erillisyyttä.
Tässä on tärkeää erottaa toisistaan Kṛṣṇan ikuinen henkinen todellisuus ja tavallinen aineellinen käsitys biologisesta perheestä. Kṛṣṇan suhteet — kuten veli, sisar, äiti, isä ja ystävä — eivät ole vain aineellisia rooleja. Ne kuuluvat Hänen nitya-līlāansa, ikuisiin leikkeihinsä. Kun nämä suhteet ilmenevät maan päällä, ne näyttäytyvät meille myös aineellisen maailman perhesuhteiden kaltaisina.
Subhadrā tunnetaan Kṛṣṇan ja Balarāman sisarena. Hän on myös Arjunan puoliso ja Abhimanyun äiti. Gauḍīya-vaiṣṇava-perinteessä Subhadrān asema liittyy erityisesti Kṛṣṇan sisäiseen energiaan ja Yogamāyān toimintaan.
Tämä ei siis tarkoita, että Jumala olisi todellisuudessa kolme erillistä jumalaa — Kṛṣṇa, Balarāma ja Subhadrā. Pikemminkin Kṛṣṇa on yksi Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, ja Balarāma sekä Subhadrā liittyvät Hänen omaan jumalalliseen todellisuuteensa ja energiaansa.
Balarāma on Kṛṣṇan ensimmäinen henkilökohtainen laajentuma (prathama-vistāra), kun taas Subhadrān suhdetta Kṛṣṇaan kuvataan Hänen sisäisen energiansa yhteydessä. Näin Jumalan ykseys säilyy, vaikka Kṛṣṇa ilmenee monissa ikuisissa persoonallisissa suhteissa ja muodoissa.
Tämä on yksi filosofiamme kauniista piirteistä: Jumalan ykseys ei merkitse persoonallisuuden ja rakkaudellisten suhteiden puuttumista. Päinvastoin, Kṛṣṇan täyteys sisältää rajattoman määrän ikuisia līlāja. - Anonyymi00596
Anonyymi00595 kirjoitti:
Jumala on yksi – ja silti Kṛṣṇalla on sisar
Jumala on yksi, Śrī Kṛṣṇa, Svayaṁ Bhagavān, Jumaluuden Ylin Persoonallisuus. Kṛṣṇan jumalallinen todellisuus ei kuitenkaan rajoitu yhteen persoonalliseen ilmenemismuotoon. Hänen oma sisäinen energiansa, Yogamāyā, mahdollistaa Hänen ikuisten līlājensa ilmenemisen.
Kun Kṛṣṇa ilmestyy aineelliseen maailmaan suorittamaan Hänen maanpäällisiä līlājansa, Hänen ympärillään ilmenevät myös Hänen ikuiset seuransa ja erilaiset energiansa. Näin Kṛṣṇan yhteydessä esiintyy myös Subhadrā.
Subhadrā ei tarkoita toista, Kṛṣṇasta erillistä jumalaa. Hän liittyy Kṛṣṇan svarūpa-śaktiin, Hänen sisäiseen henkinen energiaansa. Erityisesti Subhadrāa käsitellään Yogamāyān yhteydessä. Siksi Häntä voidaan Kṛṣṇan maanpäällisen līlān näkökulmasta kutsua Kṛṣṇan sisareksi, vaikka perimmäisellä tasolla Jumalan ja Hänen sisäisen śaktinsa välillä ei ole aineellista erillisyyttä.
Tässä on tärkeää erottaa toisistaan Kṛṣṇan ikuinen henkinen todellisuus ja tavallinen aineellinen käsitys biologisesta perheestä. Kṛṣṇan suhteet — kuten veli, sisar, äiti, isä ja ystävä — eivät ole vain aineellisia rooleja. Ne kuuluvat Hänen nitya-līlāansa, ikuisiin leikkeihinsä. Kun nämä suhteet ilmenevät maan päällä, ne näyttäytyvät meille myös aineellisen maailman perhesuhteiden kaltaisina.
Subhadrā tunnetaan Kṛṣṇan ja Balarāman sisarena. Hän on myös Arjunan puoliso ja Abhimanyun äiti. Gauḍīya-vaiṣṇava-perinteessä Subhadrān asema liittyy erityisesti Kṛṣṇan sisäiseen energiaan ja Yogamāyān toimintaan.
Tämä ei siis tarkoita, että Jumala olisi todellisuudessa kolme erillistä jumalaa — Kṛṣṇa, Balarāma ja Subhadrā. Pikemminkin Kṛṣṇa on yksi Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, ja Balarāma sekä Subhadrā liittyvät Hänen omaan jumalalliseen todellisuuteensa ja energiaansa.
Balarāma on Kṛṣṇan ensimmäinen henkilökohtainen laajentuma (prathama-vistāra), kun taas Subhadrān suhdetta Kṛṣṇaan kuvataan Hänen sisäisen energiansa yhteydessä. Näin Jumalan ykseys säilyy, vaikka Kṛṣṇa ilmenee monissa ikuisissa persoonallisissa suhteissa ja muodoissa.
Tämä on yksi filosofiamme kauniista piirteistä: Jumalan ykseys ei merkitse persoonallisuuden ja rakkaudellisten suhteiden puuttumista. Päinvastoin, Kṛṣṇan täyteys sisältää rajattoman määrän ikuisia līlāja.Kṛṣṇa ei tule yksin
Kun Śrī Kṛṣṇa ilmestyy maan päälle, Hän ei tule yksin.
Kṛṣṇan maanpäällinen ilmestyminen on Hänen līlansa — jumalallinen leikki, jossa Hän ilmestyy yhdessä ikuisten seuralaistensa ja oman energiansa ilmentymien kanssa.
Kṛṣṇa ei siis saavu maailmaan yksinäisenä Jumalana, joka alkaa vasta maan päällä muodostaa itselleen perhettä ja ystäviä. Hänen seuransa kuuluvat Hänen ikuiseen todellisuuteensa. - Anonyymi00597
Anonyymi00596 kirjoitti:
Kṛṣṇa ei tule yksin
Kun Śrī Kṛṣṇa ilmestyy maan päälle, Hän ei tule yksin.
Kṛṣṇan maanpäällinen ilmestyminen on Hänen līlansa — jumalallinen leikki, jossa Hän ilmestyy yhdessä ikuisten seuralaistensa ja oman energiansa ilmentymien kanssa.
Kṛṣṇa ei siis saavu maailmaan yksinäisenä Jumalana, joka alkaa vasta maan päällä muodostaa itselleen perhettä ja ystäviä. Hänen seuransa kuuluvat Hänen ikuiseen todellisuuteensa.Näin myös Balarāma ilmestyy Kṛṣṇan kanssa. Balarāma ei ole Kṛṣṇasta erillinen Jumala, vaan Kṛṣṇan ensimmäinen henkilökohtainen laajentuma.
Tämän vuoksi Kṛṣṇan maanpäällistä elämää ei pitäisi ajatella samalla tavalla kuin tavallisen ihmisen elämää:
”Tässä syntyy yksi henkilö, joka kasvaa ihmiseksi ja alkaa sitten ympärilleen muodostaa perheen ja ystäväpiirin.”
Kṛṣṇa ilmestyy yhdessä Hänen oman ikuisen seurueensa kanssa, jotta Hänen ikuiset līlansa voivat ilmentyä tässä maailmassa.
Siksi Kṛṣṇan äiti Yaśodā, isä Nanda, veli Balarāma, sisar Subhadrā, ystävät ja muut Hänen seuraisensa eivät ole vain satunnaisia sivuhenkilöitä kertomuksessa. He kuuluvat Kṛṣṇan henkiseen todellisuuteen ja Hänen līlāansa.
Kun Kṛṣṇa tulee, Hän ei tule yksin — Hänen līlänsä tulee Hänen kanssaan. - Anonyymi00598
Anonyymi00597 kirjoitti:
Näin myös Balarāma ilmestyy Kṛṣṇan kanssa. Balarāma ei ole Kṛṣṇasta erillinen Jumala, vaan Kṛṣṇan ensimmäinen henkilökohtainen laajentuma.
Tämän vuoksi Kṛṣṇan maanpäällistä elämää ei pitäisi ajatella samalla tavalla kuin tavallisen ihmisen elämää:
”Tässä syntyy yksi henkilö, joka kasvaa ihmiseksi ja alkaa sitten ympärilleen muodostaa perheen ja ystäväpiirin.”
Kṛṣṇa ilmestyy yhdessä Hänen oman ikuisen seurueensa kanssa, jotta Hänen ikuiset līlansa voivat ilmentyä tässä maailmassa.
Siksi Kṛṣṇan äiti Yaśodā, isä Nanda, veli Balarāma, sisar Subhadrā, ystävät ja muut Hänen seuraisensa eivät ole vain satunnaisia sivuhenkilöitä kertomuksessa. He kuuluvat Kṛṣṇan henkiseen todellisuuteen ja Hänen līlāansa.
Kun Kṛṣṇa tulee, Hän ei tule yksin — Hänen līlänsä tulee Hänen kanssaan.Balarāma voi eri līlāissa ilmentyä eri muodoissa, nimillä ja tehtävissä, mutta kyse on samasta jumalallisesta persoonallisuudesta.
Esimerkiksi Vṛndāvanassa Hän on Balarāma, Kṛṣṇan vanhempi veli; muissa līlāissa Hän ilmenee erilaisina laajentumina, eri nimillä!
Yksi Balarāma – erilaiset muodot, nimet ja tehtävät eri līlāissa. - Anonyymi00599
Anonyymi00598 kirjoitti:
Balarāma voi eri līlāissa ilmentyä eri muodoissa, nimillä ja tehtävissä, mutta kyse on samasta jumalallisesta persoonallisuudesta.
Esimerkiksi Vṛndāvanassa Hän on Balarāma, Kṛṣṇan vanhempi veli; muissa līlāissa Hän ilmenee erilaisina laajentumina, eri nimillä!
Yksi Balarāma – erilaiset muodot, nimet ja tehtävät eri līlāissa.Eri līlāissa Balarāma ilmestyy eri persoonallisissa ilmentymissä ja suorittaa erilaisia tehtäviä. Esimerkiksi Kṛṣṇa-līlāssa Hän ilmestyy Balarāman muodossa, kun taas Caitanya-līlāssa Hän ilmestyy Nityānanda Prabhun muodossa. Muoto, tehtävä ja līlā ovat erilaiset, mutta kyseessä on sama Balarāman jumalallinen todellisuus.
Samalla tavalla Jumalan eri līlāissa Hänen laajentumansa ja seuraisensa ilmestyvät niille sopivissa muodoissa ja tehtävissä. Eri līlā, eri ilmentymä, eri tehtävä – mutta sama jumalallinen alkuperä. - Anonyymi00600
Anonyymi00599 kirjoitti:
Eri līlāissa Balarāma ilmestyy eri persoonallisissa ilmentymissä ja suorittaa erilaisia tehtäviä. Esimerkiksi Kṛṣṇa-līlāssa Hän ilmestyy Balarāman muodossa, kun taas Caitanya-līlāssa Hän ilmestyy Nityānanda Prabhun muodossa. Muoto, tehtävä ja līlā ovat erilaiset, mutta kyseessä on sama Balarāman jumalallinen todellisuus.
Samalla tavalla Jumalan eri līlāissa Hänen laajentumansa ja seuraisensa ilmestyvät niille sopivissa muodoissa ja tehtävissä. Eri līlā, eri ilmentymä, eri tehtävä – mutta sama jumalallinen alkuperä.Kṛṣṇan ikuinen jumalallinen puoliso on myös yksi ja sama ikuinen jumalallinen todellisuus, mutta eri līlāissa Hän voi ilmentyä erilaisena laajentumana, eri nimellä ja eri roolissa. Esimerkiksi Kṛṣṇa-līlāssa Hänet tunnetaan ..., ja muissa līlāissa Hän ilmestyy Hänen muihin jumalallisiin muotoihinsa liittyvinä ilmentyminä.
Samoin kuin Balarāma ilmestyy eri līlāissa erilaisissa muodoissa ja tehtävissä, myös Kṛṣṇan ikuinen puoliso voi laajentua eri muotoihin, jotta Hän voi osallistua kyseisen līlān erityiseen rakkaudelliseen palveluun.
Eri līlā, eri muoto, eri nimi ja eri tehtävä – mutta sama ikuinen jumalallinen puoliso. - Anonyymi00601
Anonyymi00600 kirjoitti:
Kṛṣṇan ikuinen jumalallinen puoliso on myös yksi ja sama ikuinen jumalallinen todellisuus, mutta eri līlāissa Hän voi ilmentyä erilaisena laajentumana, eri nimellä ja eri roolissa. Esimerkiksi Kṛṣṇa-līlāssa Hänet tunnetaan ..., ja muissa līlāissa Hän ilmestyy Hänen muihin jumalallisiin muotoihinsa liittyvinä ilmentyminä.
Samoin kuin Balarāma ilmestyy eri līlāissa erilaisissa muodoissa ja tehtävissä, myös Kṛṣṇan ikuinen puoliso voi laajentua eri muotoihin, jotta Hän voi osallistua kyseisen līlān erityiseen rakkaudelliseen palveluun.
Eri līlā, eri muoto, eri nimi ja eri tehtävä – mutta sama ikuinen jumalallinen puoliso.Kṛṣṇa laajentuu eri līlāissa lukemattomiin jumalallisiin muotoihin, ja samalla Hänen ikuinen puolisonsa laajentuu lukemattomiin muotoihin, eri nimillä ja eri rooleissa. Silti jokaisessa līlāssa kyse on samasta Kṛṣṇasta ja samasta ikuisesta puolisosta.
Muoto, nimi ja rooli voivat vaihtua līlāsta toiseen, mutta Persoonallisuus ja ikuinen suhde eivät muutu. - Anonyymi00602
Anonyymi00601 kirjoitti:
Kṛṣṇa laajentuu eri līlāissa lukemattomiin jumalallisiin muotoihin, ja samalla Hänen ikuinen puolisonsa laajentuu lukemattomiin muotoihin, eri nimillä ja eri rooleissa. Silti jokaisessa līlāssa kyse on samasta Kṛṣṇasta ja samasta ikuisesta puolisosta.
Muoto, nimi ja rooli voivat vaihtua līlāsta toiseen, mutta Persoonallisuus ja ikuinen suhde eivät muutu.Esimerkiksi Kṛṣṇa voi laajentua lukemattomiin muotoihin eri līlāissa, ja Hänen ikuinen puolisonsa laajentuu vastaavasti lukemattomiin muotoihin voidakseen olla Kṛṣṇan kanssa jokaisessa näistä līlāista. Vaikka muodot ja nimet vaihtelevat, kyse on aina samasta Kṛṣṇasta ja samasta ikuisesta puolisosta.
- Anonyymi00603
Anonyymi00602 kirjoitti:
Esimerkiksi Kṛṣṇa voi laajentua lukemattomiin muotoihin eri līlāissa, ja Hänen ikuinen puolisonsa laajentuu vastaavasti lukemattomiin muotoihin voidakseen olla Kṛṣṇan kanssa jokaisessa näistä līlāista. Vaikka muodot ja nimet vaihtelevat, kyse on aina samasta Kṛṣṇasta ja samasta ikuisesta puolisosta.
Jos Jumala on yksi, miksi Kṛṣṇalla on veli ja sisar?
Filosofiamme mukaan Śrī Kṛṣṇa on Svayaṁ Bhagavān, Jumaluuden Ylin Persoonallisuus. Jumala on yksi, mutta Hänen olemuksensa ei ole rajattu yhteen muotoon.
Kṛṣṇa ilmestyy maan päälle līlāansa varten yhdessä oman ikuisen seurueensa kanssa. Hän ei tule yksin. Hänen kanssaan ilmestyvät Hänen ikuiset seuraisensa ja Hänen omien henkisten energiensa ilmentymät.
Balarāma on Kṛṣṇan ensimmäinen henkilökohtainen laajentuma (prathama-vistāra). Hän on Kṛṣṇasta ei-erillinen (abhinna), mutta samalla persoonallisesti erilainen. Siksi Balarāma voi olla Kṛṣṇan veli ilman, että olisi olemassa kaksi erillistä Korkeinta Jumalaa.
Subhadrā ilmestyy Kṛṣṇan ja Balarāman sisarena. Filosofiamme mukaan Hänet ymmärretään Kṛṣṇan sisäiseen henkisen energiaan (svarūpa-śakti) ja Yogamāyāan liittyvänä jumalallisena ilmentymänä. Hän ei ole Kṛṣṇasta riippumaton toinen Jumala.
Tätä ymmärtääksemme käytämme käsitettä acintya-bhedābheda-tattva: Jumala ja Hänen laajentumansa ovat samanaikaisesti yksi ja erilaisia. Jumalan täydellisyys ei vähene Hänen laajentuessaan.
Siksi Balarāma voi olla Kṛṣṇan kanssa sama jumalallinen olemus, mutta samalla Kṛṣṇan vanhempi veli. Samoin Subhadrā voi olla Kṛṣṇan sisäinen energia persoonallisesti ilmentyneenä ja samalla Kṛṣṇan sisar Hänen maanpäällisessä līlāssaan.
Tämä ei ole filosofiassamme polyteismia. Ei ole olemassa useita toisistaan riippumattomia Korkeimpia Jumalia. Kṛṣṇa on yksi Korkein, ja Hänen persoonalliset laajentumansa ovat Hänen omaa ikuista todellisuuttaan.
Kun Kṛṣṇa ilmestyy maan päälle, Hänen līlansa ilmestyy Hänen kanssaan: Balarāma veljenä, Subhadrā sisarena ja muut ikuiset seuraiset omissa suhteissaan Kṛṣṇaan.
Tämä on filosofiamme ydin: yksi Jumala ei tarkoita yhtä ainoaa jumalallista muotoa. Kṛṣṇa on yksi, mutta Hänen rajattomat laajentumansa ja suhteensa ovat ikuisesti olemassa Hänessä ja Hänen kanssaan. - Anonyymi00604
Anonyymi00603 kirjoitti:
Jos Jumala on yksi, miksi Kṛṣṇalla on veli ja sisar?
Filosofiamme mukaan Śrī Kṛṣṇa on Svayaṁ Bhagavān, Jumaluuden Ylin Persoonallisuus. Jumala on yksi, mutta Hänen olemuksensa ei ole rajattu yhteen muotoon.
Kṛṣṇa ilmestyy maan päälle līlāansa varten yhdessä oman ikuisen seurueensa kanssa. Hän ei tule yksin. Hänen kanssaan ilmestyvät Hänen ikuiset seuraisensa ja Hänen omien henkisten energiensa ilmentymät.
Balarāma on Kṛṣṇan ensimmäinen henkilökohtainen laajentuma (prathama-vistāra). Hän on Kṛṣṇasta ei-erillinen (abhinna), mutta samalla persoonallisesti erilainen. Siksi Balarāma voi olla Kṛṣṇan veli ilman, että olisi olemassa kaksi erillistä Korkeinta Jumalaa.
Subhadrā ilmestyy Kṛṣṇan ja Balarāman sisarena. Filosofiamme mukaan Hänet ymmärretään Kṛṣṇan sisäiseen henkisen energiaan (svarūpa-śakti) ja Yogamāyāan liittyvänä jumalallisena ilmentymänä. Hän ei ole Kṛṣṇasta riippumaton toinen Jumala.
Tätä ymmärtääksemme käytämme käsitettä acintya-bhedābheda-tattva: Jumala ja Hänen laajentumansa ovat samanaikaisesti yksi ja erilaisia. Jumalan täydellisyys ei vähene Hänen laajentuessaan.
Siksi Balarāma voi olla Kṛṣṇan kanssa sama jumalallinen olemus, mutta samalla Kṛṣṇan vanhempi veli. Samoin Subhadrā voi olla Kṛṣṇan sisäinen energia persoonallisesti ilmentyneenä ja samalla Kṛṣṇan sisar Hänen maanpäällisessä līlāssaan.
Tämä ei ole filosofiassamme polyteismia. Ei ole olemassa useita toisistaan riippumattomia Korkeimpia Jumalia. Kṛṣṇa on yksi Korkein, ja Hänen persoonalliset laajentumansa ovat Hänen omaa ikuista todellisuuttaan.
Kun Kṛṣṇa ilmestyy maan päälle, Hänen līlansa ilmestyy Hänen kanssaan: Balarāma veljenä, Subhadrā sisarena ja muut ikuiset seuraiset omissa suhteissaan Kṛṣṇaan.
Tämä on filosofiamme ydin: yksi Jumala ei tarkoita yhtä ainoaa jumalallista muotoa. Kṛṣṇa on yksi, mutta Hänen rajattomat laajentumansa ja suhteensa ovat ikuisesti olemassa Hänessä ja Hänen kanssaan.Seuraavaksi otabn eri paikoista SCS Mathin materialia.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Käännösvirheet suomen kielllä.
Eri luennoista - Anonyymi00605
Anonyymi00604 kirjoitti:
Seuraavaksi otabn eri paikoista SCS Mathin materialia.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Käännösvirheet suomen kielllä.
Eri luennoistaPinnalliset käsitykset korkeammasta Todellisuudesta
Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TARINALTA ISOISÄSTÄ, JOLLA ON PARTA. Vastaus on, että MIELIKUVA VANHASTA MIEHESTÄ on iskostettu meihin äidinmaidosta lähtien yleisten kliseiden kulttuuristen ja sosiaalisten kerrosten kautta. Leonardo ja muut menneisyyden nerot täyttivät kirkon määräyksen, jossa päätöksen siitä, mitä ja miten kuvataan, tekivät uskonnolliset toimihenkilöt, jotka olivat usein kaukana Jumalan ymmärtämisen filosofiasta. Lisäksi kuvat suunniteltiin vuorovaikutteisiksi massojen kanssa, ja ne edellyttivät selkeitä muotoja ja kuvia, jotka voisivat luoda katsojiin elävän vaikutelman. Tätä oli monissa kulttuureissa.
--------------------
A. Maharajan tekstista katkelmia.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Käännösvirheet suomen kielllä. - Anonyymi00606
Anonyymi00605 kirjoitti:
Pinnalliset käsitykset korkeammasta Todellisuudesta
Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TARINALTA ISOISÄSTÄ, JOLLA ON PARTA. Vastaus on, että MIELIKUVA VANHASTA MIEHESTÄ on iskostettu meihin äidinmaidosta lähtien yleisten kliseiden kulttuuristen ja sosiaalisten kerrosten kautta. Leonardo ja muut menneisyyden nerot täyttivät kirkon määräyksen, jossa päätöksen siitä, mitä ja miten kuvataan, tekivät uskonnolliset toimihenkilöt, jotka olivat usein kaukana Jumalan ymmärtämisen filosofiasta. Lisäksi kuvat suunniteltiin vuorovaikutteisiksi massojen kanssa, ja ne edellyttivät selkeitä muotoja ja kuvia, jotka voisivat luoda katsojiin elävän vaikutelman. Tätä oli monissa kulttuureissa.
--------------------
A. Maharajan tekstista katkelmia.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Käännösvirheet suomen kielllä.Nyt myös Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharajan luennoista katkelmia
jne.
https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Käännösvirheet suomen kielllä. - Anonyymi00607
Anonyymi00606 kirjoitti:
Nyt myös Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharajan luennoista katkelmia
jne.
https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Käännösvirheet suomen kielllä.Ja A. Maharaja teksteistä katkelmia.
- Anonyymi00608
Anonyymi00607 kirjoitti:
Ja A. Maharaja teksteistä katkelmia.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Käännösvirheet suomen kielllä.
Feminiinisen palvonta maailman uskonnoissa. Länsimaissa vallitsevat uskonnot ovat patriarkaalisia
Monoteistiset uskonnolliset opetukset julistavat, että Jumala on yksi, yhtenäinen ja maskuliininen. Samaan aikaan näissä perinteissä on epäsuorasti läsnä feminiinisen kultti. Esimerkiksi Neitsyt Marian, Jumalan äidin, palvonta on yleistä. Sieluun viitataan joskus "taivaallisen sulhasen morsiamena". Tarkastellaanpa jumalallisen miehen ja naisen tärkeää teemaa Vedojen näkökulmasta.
Radha, Krishna, Chaitanya
Yksi Chaitanya-charitamritan jakeista auttaa ymmärtämään tämän mysteerin:
sanskrit…
Tämän shlokan ydin on tämä: Herra, joka on ainoa Alku, jakautuu kahteen vastakohtaan, miespuoliseen ja naispuoliseen, Krishnaan ja Radhaan. Hän tekee tämän kokeakseen suhteen onnellisuuden. Mutta tietyssä vaiheessa tapahtuu sulautuminen ... Hän saa takaisin yhden muotonsa, ja tämä muoto on Chaitanya.
Sanskritin kielen termi vikrityâ tarkoittaa transformaatiota. Oman onnellisuutensa vuoksi Herra on jakautunut kahteen olemukseen: purushaan ja prakritiin, [Energian] Lähteeseen ja Energiaan. Ja transformaatioprosessissa näiden kahden alun yhdistyminen paljastaa Hänen alkuperäisen asemansa Chaitanyana.
Edelleen todetaan, että on mahdotonta sanoa, kumpi tulee ensin, auringonlasku vai aamunkoitto, talvi vai kesä, tämä yhdistymisen ja erottumisen mysteeri tapahtuu ikuisesti. - Anonyymi00609
Anonyymi00608 kirjoitti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Käännösvirheet suomen kielllä.
Feminiinisen palvonta maailman uskonnoissa. Länsimaissa vallitsevat uskonnot ovat patriarkaalisia
Monoteistiset uskonnolliset opetukset julistavat, että Jumala on yksi, yhtenäinen ja maskuliininen. Samaan aikaan näissä perinteissä on epäsuorasti läsnä feminiinisen kultti. Esimerkiksi Neitsyt Marian, Jumalan äidin, palvonta on yleistä. Sieluun viitataan joskus "taivaallisen sulhasen morsiamena". Tarkastellaanpa jumalallisen miehen ja naisen tärkeää teemaa Vedojen näkökulmasta.
Radha, Krishna, Chaitanya
Yksi Chaitanya-charitamritan jakeista auttaa ymmärtämään tämän mysteerin:
sanskrit…
Tämän shlokan ydin on tämä: Herra, joka on ainoa Alku, jakautuu kahteen vastakohtaan, miespuoliseen ja naispuoliseen, Krishnaan ja Radhaan. Hän tekee tämän kokeakseen suhteen onnellisuuden. Mutta tietyssä vaiheessa tapahtuu sulautuminen ... Hän saa takaisin yhden muotonsa, ja tämä muoto on Chaitanya.
Sanskritin kielen termi vikrityâ tarkoittaa transformaatiota. Oman onnellisuutensa vuoksi Herra on jakautunut kahteen olemukseen: purushaan ja prakritiin, [Energian] Lähteeseen ja Energiaan. Ja transformaatioprosessissa näiden kahden alun yhdistyminen paljastaa Hänen alkuperäisen asemansa Chaitanyana.
Edelleen todetaan, että on mahdotonta sanoa, kumpi tulee ensin, auringonlasku vai aamunkoitto, talvi vai kesä, tämä yhdistymisen ja erottumisen mysteeri tapahtuu ikuisesti.Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Käännösvirheet suomen kielllä.
----------------
Jumalallisen maskuliininen ja feminiininen Aspekti
Meidän on ymmärrettävä todellisuuden luonne. Meille kerrotaan, että tämä maailma on vain vääristynyt heijastus henkimaailmasta. Yksi tämän aineellisen maailman ominaispiirteistä on miespuolisen ja naispuolisen alun olemassaolo. Ja olisi virheellistä ja tietämätöntä yrittää riistää jumalalliselta Todellisuudelta tämä piirre, tämä luonne, jako miespuoliseen ja naispuoliseen prinsiippiin.
Kuulemme joka päivä tämän ilmaisun, nämä sanat: "Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. Englannin kielen sana "man" tarkoittaa miestä. Mutta entä nainen? Kenen kuvaksi nainen luotiin?
Tämä idea feminiinisestä ja maskuliinisesta löytää täyden ilmaisunsa ja edustuksensa Krishna-käsityksessä Jumalallisesta, käsityksessä Jumalasta Krishnana.
"Vedanta-sutrassa sanotaan: ...sanskrit... ”Absoluuttinen Totuus on Alkuperäinen Lähde".
Lähde, josta kaikki on saanut alkunsa. Vedanta on Vedojen puun kukka.
...sanskrit…
Srimad-Bhagavatam 1.1.3...
Kuvaillessaan Korkeimman Olennon luonnetta Srila Guru Maharaj sanoo, että Jumalan Persoonallisuus ilmenee silloin, kun Jumalan Persoonallisuuteen liittyy Hänen Shaktinsa - Hänen naispuolinen puoliskonsa.
Kun taas kuvaus tai kuva Jumalasta, joka on vailla energiaa, voimaa, shaktia - tämä kuva kääntyy lopulta kohti impersonalismia - persoonatonta käsitystä Hänestä.
…
Englannin kielessä sana " Jumala" on yleisesti käytetty sana "God". Mutta Srila Saraswati Thakur käytti mieluummin toista termiä Jumalallisesta, «Godhead», vetääkseen selkeän rajan Krishna-tietoisuuden ja kristinuskon välille. «Godhead» on laajempi, kaiken kattava määritelmä.
Shukadeva Goswami puhuu olemassaolon toisen ulottuvuuden olemassaolosta, valtakunnasta, jossa Jumala - Mies, Jumalallisen maskuliininen ilmentymä - on naispuolisen puoliskonsa eli feminiinisen Alun, Seuralaisensa, seurassa. Miehen ja naisen suhde tässä maailmassa on vääristynyt heijastus suhteesta tässä alkuperäisessä Todellisuudessa.
…
...Mutta Radha ja Krishna, Radharani ja Krishna - He kaksi ilmenevät Yhtenä Kokonaisuutena". - Anonyymi00610
Anonyymi00609 kirjoitti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Käännösvirheet suomen kielllä.
----------------
Jumalallisen maskuliininen ja feminiininen Aspekti
Meidän on ymmärrettävä todellisuuden luonne. Meille kerrotaan, että tämä maailma on vain vääristynyt heijastus henkimaailmasta. Yksi tämän aineellisen maailman ominaispiirteistä on miespuolisen ja naispuolisen alun olemassaolo. Ja olisi virheellistä ja tietämätöntä yrittää riistää jumalalliselta Todellisuudelta tämä piirre, tämä luonne, jako miespuoliseen ja naispuoliseen prinsiippiin.
Kuulemme joka päivä tämän ilmaisun, nämä sanat: "Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. Englannin kielen sana "man" tarkoittaa miestä. Mutta entä nainen? Kenen kuvaksi nainen luotiin?
Tämä idea feminiinisestä ja maskuliinisesta löytää täyden ilmaisunsa ja edustuksensa Krishna-käsityksessä Jumalallisesta, käsityksessä Jumalasta Krishnana.
"Vedanta-sutrassa sanotaan: ...sanskrit... ”Absoluuttinen Totuus on Alkuperäinen Lähde".
Lähde, josta kaikki on saanut alkunsa. Vedanta on Vedojen puun kukka.
...sanskrit…
Srimad-Bhagavatam 1.1.3...
Kuvaillessaan Korkeimman Olennon luonnetta Srila Guru Maharaj sanoo, että Jumalan Persoonallisuus ilmenee silloin, kun Jumalan Persoonallisuuteen liittyy Hänen Shaktinsa - Hänen naispuolinen puoliskonsa.
Kun taas kuvaus tai kuva Jumalasta, joka on vailla energiaa, voimaa, shaktia - tämä kuva kääntyy lopulta kohti impersonalismia - persoonatonta käsitystä Hänestä.
…
Englannin kielessä sana " Jumala" on yleisesti käytetty sana "God". Mutta Srila Saraswati Thakur käytti mieluummin toista termiä Jumalallisesta, «Godhead», vetääkseen selkeän rajan Krishna-tietoisuuden ja kristinuskon välille. «Godhead» on laajempi, kaiken kattava määritelmä.
Shukadeva Goswami puhuu olemassaolon toisen ulottuvuuden olemassaolosta, valtakunnasta, jossa Jumala - Mies, Jumalallisen maskuliininen ilmentymä - on naispuolisen puoliskonsa eli feminiinisen Alun, Seuralaisensa, seurassa. Miehen ja naisen suhde tässä maailmassa on vääristynyt heijastus suhteesta tässä alkuperäisessä Todellisuudessa.
…
...Mutta Radha ja Krishna, Radharani ja Krishna - He kaksi ilmenevät Yhtenä Kokonaisuutena".Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Käännösvirheet suomen kielllä.
----------------
Adi-Purusha, Absoluutin maskuliininen Alku on Krishna, joka on hallitseva alku tai hallitseva puoli. On myös alisteinen alku, alisteinen puoli. Ylin ilmentymä, tämän puolen pää on Srimati Radharani. Krishna Itse henkilökohtaisesti ja Hänen monet ekspansioistaan ovat puoli, joka vastaanottaa, hyväksyy palvelun.
Mutta aivan kuten Krishna laajentaa, ekspansioi Itseään, samalla tavalla myös Radharani ekspansioi Itseään, Persoonaansa, samalla tavalla. Hän organisoi, järjestää ja johtaa koko palvelusta. Hän laajentaa ja ekspansioi Persoonallisuuttaan lukemattomiin vraja-gopiin, Dvarakan kuningattariin. Hänestä tulee Ayodhyan Sita, Hänestä tulee Vaikunthan Lakshmi. Ja Hän on myös pimeä puoli, pimeä puolisko. Hänen Persoonansa pimeä puoli, "musta" puoli on aineellista energiaa, joka tunnetaan nimellä Durga, nimellä Kali-ma.
Kaiken tämän perusteella voimme ymmärtää, kuinka kattava Krishna-konsepti on, kuinka kehittynyt ja systemaattinen se on.
Srila Goswami Maharaj: Itse asiassa tosiasia on se, että jos hyväksymme, että Jumala on kaiken Alkuperäinen Lähde, ja näemme maailmassa mies- ja naispuolisia ominaisuuksia, niin Jumalallisella täytyy olla sekä mies- että naispuolisia ominaisuuksia. Minne ikinä heitämmekin katseemme, näemme maskuliinisen ja feminiinisen. Näemme, että maskuliinisella luonteella on tiettyjä ominaisuuksia, ja feminiinisellä luonteella on myös tiettyjä ominaisuuksia. Siksi Jumalan kuvaaminen yksinomaan maskuliiniseksi olisi virheellistä. Jumalan kuvaaminen yksinomaan feminiiniseksi olisi myös väärin.
Jumalan kuvaaminen yksinomaan maskuliiniseksi olisi virheellistä. Jumalan kuvaaminen yksinomaan feminiiniseksi olisi myös väärin. On virheellistä päätellä, että Jumalalla ei ole sekä maskuliinisia että feminiinisiä ominaisuuksia. Hänen on sisällytettävä Itseensä kaikki nämä: Abstraktin neutraalin Persoonan sekä maskuliiniset ja feminiiniset ominaisuudet.
Krishna-käsityksessä Jumalallisesta sanomme: "Hare Krishna!". "Hare" tarkoittaa Jumalallista feminiinistä Alkua ja "Krishna" Jumalallista maskuliinista Alkua. Shakti ja Shaktiman, Energia ja Energian Haltija… - Anonyymi00611
Anonyymi00610 kirjoitti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Käännösvirheet suomen kielllä.
----------------
Adi-Purusha, Absoluutin maskuliininen Alku on Krishna, joka on hallitseva alku tai hallitseva puoli. On myös alisteinen alku, alisteinen puoli. Ylin ilmentymä, tämän puolen pää on Srimati Radharani. Krishna Itse henkilökohtaisesti ja Hänen monet ekspansioistaan ovat puoli, joka vastaanottaa, hyväksyy palvelun.
Mutta aivan kuten Krishna laajentaa, ekspansioi Itseään, samalla tavalla myös Radharani ekspansioi Itseään, Persoonaansa, samalla tavalla. Hän organisoi, järjestää ja johtaa koko palvelusta. Hän laajentaa ja ekspansioi Persoonallisuuttaan lukemattomiin vraja-gopiin, Dvarakan kuningattariin. Hänestä tulee Ayodhyan Sita, Hänestä tulee Vaikunthan Lakshmi. Ja Hän on myös pimeä puoli, pimeä puolisko. Hänen Persoonansa pimeä puoli, "musta" puoli on aineellista energiaa, joka tunnetaan nimellä Durga, nimellä Kali-ma.
Kaiken tämän perusteella voimme ymmärtää, kuinka kattava Krishna-konsepti on, kuinka kehittynyt ja systemaattinen se on.
Srila Goswami Maharaj: Itse asiassa tosiasia on se, että jos hyväksymme, että Jumala on kaiken Alkuperäinen Lähde, ja näemme maailmassa mies- ja naispuolisia ominaisuuksia, niin Jumalallisella täytyy olla sekä mies- että naispuolisia ominaisuuksia. Minne ikinä heitämmekin katseemme, näemme maskuliinisen ja feminiinisen. Näemme, että maskuliinisella luonteella on tiettyjä ominaisuuksia, ja feminiinisellä luonteella on myös tiettyjä ominaisuuksia. Siksi Jumalan kuvaaminen yksinomaan maskuliiniseksi olisi virheellistä. Jumalan kuvaaminen yksinomaan feminiiniseksi olisi myös väärin.
Jumalan kuvaaminen yksinomaan maskuliiniseksi olisi virheellistä. Jumalan kuvaaminen yksinomaan feminiiniseksi olisi myös väärin. On virheellistä päätellä, että Jumalalla ei ole sekä maskuliinisia että feminiinisiä ominaisuuksia. Hänen on sisällytettävä Itseensä kaikki nämä: Abstraktin neutraalin Persoonan sekä maskuliiniset ja feminiiniset ominaisuudet.
Krishna-käsityksessä Jumalallisesta sanomme: "Hare Krishna!". "Hare" tarkoittaa Jumalallista feminiinistä Alkua ja "Krishna" Jumalallista maskuliinista Alkua. Shakti ja Shaktiman, Energia ja Energian Haltija…Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Käännösvirheet suomen kielllä.
----------------
…
Sukupuolineutraalit uskonnolliset käsitteet siis kieltävät Jumalan Persoonan eivätkä tunnusta mahdollisuutta suhteeseen [Hänen kanssaan], ja siksi ne sympatisoivat epäsuorasti jumalattomuutta. Ne kieltävät mahdollisuuden siihen, mitä sanskritin kielessä kutsutaan 'rasaksi', rakkauden vaihdoksi. Rakkauden vaihto on olemisen liikkeellepaneva periaate, joka ilmenee selvimmin ihmisyhteiskunnassa... jopa raamatullisen kuvauksen mukaan on luotu Jumalan kuvaksi. Sanomme: "Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi". Entä nainen? Myös nainen on luotu Jumalan kuvaksi. Tämä viittaa siihen periaatteeseen ja ideaan, että on olemassa miespuolinen Jumalallinen periaate ja naispuolinen Jumalallinen periaate.
Mutta pohjimmiltaan länsimaissa vallitsevat uskonnot ovat patriarkaalisia siinä, miten ne kuvaavat Jumalaa ja mitä ne korostavat. Jumala ei siis näyttäydy [niissä] niinkään miehenä vaan vanhana valkoisena miehenä.
Siksi sanoimme aluksi: "Ette voi aistikokemuksen perusteella muodostaa käsitystä siitä, mitä jumalallinen on." Ja ajattelemme: "Jumala on vanhin elävä olento, joten Hänen täytyy olla vanha mies, jolla on parta." Intian muinaisista kirjoituksista ei löydy mitään vahvistusta tällaiselle käsitykselle.
Koska tietoa, todellisia paljastuksia Jumalan Persoonasta ei kuitenkaan ole, ihmiset olettavat virheellisesti, että sielun luontainen suhteiden jano voi toteutua vain suhteessa tämän rajoitetun ympäristön persoonallisuuksiin, asioihin ja esineisiin.
Ja ajattelemme: "Jumala on vanhin elävä olento, joten Hänen täytyy olla vanha mies, jolla on parta." Intian muinaisista kirjoituksista ei löydy mitään vahvistusta tällaiselle käsitykselle. - Anonyymi00612
Anonyymi00611 kirjoitti:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Käännösvirheet suomen kielllä.
----------------
…
Sukupuolineutraalit uskonnolliset käsitteet siis kieltävät Jumalan Persoonan eivätkä tunnusta mahdollisuutta suhteeseen [Hänen kanssaan], ja siksi ne sympatisoivat epäsuorasti jumalattomuutta. Ne kieltävät mahdollisuuden siihen, mitä sanskritin kielessä kutsutaan 'rasaksi', rakkauden vaihdoksi. Rakkauden vaihto on olemisen liikkeellepaneva periaate, joka ilmenee selvimmin ihmisyhteiskunnassa... jopa raamatullisen kuvauksen mukaan on luotu Jumalan kuvaksi. Sanomme: "Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi". Entä nainen? Myös nainen on luotu Jumalan kuvaksi. Tämä viittaa siihen periaatteeseen ja ideaan, että on olemassa miespuolinen Jumalallinen periaate ja naispuolinen Jumalallinen periaate.
Mutta pohjimmiltaan länsimaissa vallitsevat uskonnot ovat patriarkaalisia siinä, miten ne kuvaavat Jumalaa ja mitä ne korostavat. Jumala ei siis näyttäydy [niissä] niinkään miehenä vaan vanhana valkoisena miehenä.
Siksi sanoimme aluksi: "Ette voi aistikokemuksen perusteella muodostaa käsitystä siitä, mitä jumalallinen on." Ja ajattelemme: "Jumala on vanhin elävä olento, joten Hänen täytyy olla vanha mies, jolla on parta." Intian muinaisista kirjoituksista ei löydy mitään vahvistusta tällaiselle käsitykselle.
Koska tietoa, todellisia paljastuksia Jumalan Persoonasta ei kuitenkaan ole, ihmiset olettavat virheellisesti, että sielun luontainen suhteiden jano voi toteutua vain suhteessa tämän rajoitetun ympäristön persoonallisuuksiin, asioihin ja esineisiin.
Ja ajattelemme: "Jumala on vanhin elävä olento, joten Hänen täytyy olla vanha mies, jolla on parta." Intian muinaisista kirjoituksista ei löydy mitään vahvistusta tällaiselle käsitykselle.Mutta:
Vaikka Hän on Ikuinen Persoona, Hän on täynnä katoamatonta nuoruutta.
Huolimatta siitä, että Hän ilmentää lilojaan, alkaen syntymän lilasta, Hän on anadi, ilman alkua.
Vaikka Hänen ilmentämänsä lila loppuu, Hän on ananta, Ääretön. Vaikka Hän on Ääretön, Hän syntyy (adya) maan päälle. Vaikka Hän on Ikuinen Persoona, Hän on täynnä katoamatonta nuoruutta.
Krishnan teot, joita esitellään Pyhien Kirjoitusten sivuilla, eivät ole kuvitteellisia
(na kalpanā) eivätkä historiallisia (netihāso). - Anonyymi00613
Anonyymi00612 kirjoitti:
Mutta:
Vaikka Hän on Ikuinen Persoona, Hän on täynnä katoamatonta nuoruutta.
Huolimatta siitä, että Hän ilmentää lilojaan, alkaen syntymän lilasta, Hän on anadi, ilman alkua.
Vaikka Hänen ilmentämänsä lila loppuu, Hän on ananta, Ääretön. Vaikka Hän on Ääretön, Hän syntyy (adya) maan päälle. Vaikka Hän on Ikuinen Persoona, Hän on täynnä katoamatonta nuoruutta.
Krishnan teot, joita esitellään Pyhien Kirjoitusten sivuilla, eivät ole kuvitteellisia
(na kalpanā) eivätkä historiallisia (netihāso).Miten Krishna poistui planeetaltamme?
Krishnalla ei ole lainkaan fyysistä kehoa, vaikka saattaa näyttääkin siltä, että Hänellä on fyysinen keho. Kun Krishna lähti planeetaltamme, Hän jätti kopion omasta Kehostaan antaakseen ateistisille ihmisille, jotka eivät halunneet tietää Krishnan jumaluudesta, vaikutelman, että Hän on tavallinen ihminen. Tällainen esitys oli järjestetty heille.
Myös Hänen syntymänsä oli näytelmä.
Kokonaisuudessaan se on jotain jäljittelyn kaltaista. Kṛṣṇan syntymällä ei ole mitään tekemistä sen todellisuuden kanssa, jonka havaitsemme maallisilla aisteillamme. Kṛṣṇa, jolla on henkinen keho, ilmestyi aineelliseen maailmaan ja esitti ”fyysistä” syntymäänsä. Se oli imitaatio, se oli näytelmä, se oli draama, se oli leikki. - Anonyymi00614
Anonyymi00613 kirjoitti:
Miten Krishna poistui planeetaltamme?
Krishnalla ei ole lainkaan fyysistä kehoa, vaikka saattaa näyttääkin siltä, että Hänellä on fyysinen keho. Kun Krishna lähti planeetaltamme, Hän jätti kopion omasta Kehostaan antaakseen ateistisille ihmisille, jotka eivät halunneet tietää Krishnan jumaluudesta, vaikutelman, että Hän on tavallinen ihminen. Tällainen esitys oli järjestetty heille.
Myös Hänen syntymänsä oli näytelmä.
Kokonaisuudessaan se on jotain jäljittelyn kaltaista. Kṛṣṇan syntymällä ei ole mitään tekemistä sen todellisuuden kanssa, jonka havaitsemme maallisilla aisteillamme. Kṛṣṇa, jolla on henkinen keho, ilmestyi aineelliseen maailmaan ja esitti ”fyysistä” syntymäänsä. Se oli imitaatio, se oli näytelmä, se oli draama, se oli leikki.Lilan syklinen luonne
Jokaisessa chatur yugassa Krishnan eri avatarit laskeutuvat ja ilmentävät tekojaan. Jumalan Alkuperäinen Persoonallisuus Sri Krishna laskeutuu paljon harvemmin, kerran Brahman päivänä. Brahma elää sata vuotta. Hänen päivänsä koostuu tuhannesta chatur-yugasta: Satya, Treta, Dvapara, Kali. - Anonyymi00615
Anonyymi00614 kirjoitti:
Lilan syklinen luonne
Jokaisessa chatur yugassa Krishnan eri avatarit laskeutuvat ja ilmentävät tekojaan. Jumalan Alkuperäinen Persoonallisuus Sri Krishna laskeutuu paljon harvemmin, kerran Brahman päivänä. Brahma elää sata vuotta. Hänen päivänsä koostuu tuhannesta chatur-yugasta: Satya, Treta, Dvapara, Kali.Lilan syklinen luonne
Srila Sridhar Maharaj selittää: "Krishna matkustaa aineellisten universumien (brahmandojen) läpi. Aurinko nousee täällä, ja tuntia myöhemmin se nousee satojen kilometrien päässä. Aurinko on aina liikkeellä. Jossain on aina keskipäivä.
Krishna-lila on samanlainen. Se liikkuu syklisesti, kulkien brahmandasta toiseen. Kun lila on päättynyt tässä universumissa, se siirtyy seuraavaan brahmandaan.
Tässä suhteessa hän on kuin aurinko.
"Krishnan leikit levittäytyvät koko maailmankaikkeuteen ja toistuvat yhä uudelleen".
"On mahdotonta käsittää, miten Krishnan teot jatkuvat ikuisesti" - Anonyymi00616
Anonyymi00615 kirjoitti:
Lilan syklinen luonne
Srila Sridhar Maharaj selittää: "Krishna matkustaa aineellisten universumien (brahmandojen) läpi. Aurinko nousee täällä, ja tuntia myöhemmin se nousee satojen kilometrien päässä. Aurinko on aina liikkeellä. Jossain on aina keskipäivä.
Krishna-lila on samanlainen. Se liikkuu syklisesti, kulkien brahmandasta toiseen. Kun lila on päättynyt tässä universumissa, se siirtyy seuraavaan brahmandaan.
Tässä suhteessa hän on kuin aurinko.
"Krishnan leikit levittäytyvät koko maailmankaikkeuteen ja toistuvat yhä uudelleen".
"On mahdotonta käsittää, miten Krishnan teot jatkuvat ikuisesti"Herra, joka on ainoa Alku, jakautuu kahteen vastakohtaan, miespuoliseen ja naispuoliseen, Krishnaan ja Radhaan. Hän tekee tämän kokeakseen suhteen onnellisuuden. Mutta tietyssä vaiheessa tapahtuu sulautuminen ... Hän saa takaisin yhden muotonsa, ja tämä muoto on Chaitanya.
- Anonyymi00617
Anonyymi00616 kirjoitti:
Herra, joka on ainoa Alku, jakautuu kahteen vastakohtaan, miespuoliseen ja naispuoliseen, Krishnaan ja Radhaan. Hän tekee tämän kokeakseen suhteen onnellisuuden. Mutta tietyssä vaiheessa tapahtuu sulautuminen ... Hän saa takaisin yhden muotonsa, ja tämä muoto on Chaitanya.
Brahma Samhitassa todetaan, että yksi Krishnan harrastuksista ja huvituksista (Golokassa) on viihdyttää itseään ja muita keksimällä jatkuvasti uusia argumentteja sille, miksi häntä ei ole olemassa...
Sanskrit... hän nauttii keksimällä uusia argumentteja omaa olemassaoloaan vastaan. - Anonyymi00618
Anonyymi00617 kirjoitti:
Brahma Samhitassa todetaan, että yksi Krishnan harrastuksista ja huvituksista (Golokassa) on viihdyttää itseään ja muita keksimällä jatkuvasti uusia argumentteja sille, miksi häntä ei ole olemassa...
Sanskrit... hän nauttii keksimällä uusia argumentteja omaa olemassaoloaan vastaan.Brahma Samhita - kommentaarien kanssa.
Jumala nauttii näistä leikeistä, joissa hän haastaa oman olemassaolonsa. - Anonyymi00619
Anonyymi00618 kirjoitti:
Brahma Samhita - kommentaarien kanssa.
Jumala nauttii näistä leikeistä, joissa hän haastaa oman olemassaolonsa.Raamattu:
Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
Sinulla ei saa olla muita jumalia.
**********************
Mutta Krishna:
Älä usko minuun jos et haluaa.
5. Moos. 6:4–5:
"Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi. Rakasta Herraa, Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi."
2. Moos. 34:14:
"Sillä sinä et saa kumartaa toista jumalaa, sillä Herra, jonka nimi on Kiivas, on kiivas Jumala."
Jesaja 43:10–11:
"Minun edelläni ei ole ollut mitään jumalaa, eikä minun jälkeeni tule. Minä, minä olen Herra, eikä ole pelastajaa minun lisäkseni."
Jesaja 44:6:
"Minä olen ensimmäinen ja minä olen viimeinen, eikä ole muuta Jumalaa kuin minä."
Jesaja 45:5:
"Minä olen Herra, eikä muuta ole; paitsi minut ei ole yhtään jumalaa."
*******************
Mutta Krishna:
Älä usko minuun.
5. Moos. 6:4–5:
"Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi. Rakasta Herraa, Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi."
_________________
Rakkautta ei voi pakottaa.
Raamattu:
Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
**********************
Mutta Krishna:
Ihan vapaasti ole uskomatta, ja tästä ei tulee ikuista helvettiä. - Anonyymi00620
Anonyymi00619 kirjoitti:
Raamattu:
Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
Sinulla ei saa olla muita jumalia.
**********************
Mutta Krishna:
Älä usko minuun jos et haluaa.
5. Moos. 6:4–5:
"Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi. Rakasta Herraa, Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi."
2. Moos. 34:14:
"Sillä sinä et saa kumartaa toista jumalaa, sillä Herra, jonka nimi on Kiivas, on kiivas Jumala."
Jesaja 43:10–11:
"Minun edelläni ei ole ollut mitään jumalaa, eikä minun jälkeeni tule. Minä, minä olen Herra, eikä ole pelastajaa minun lisäkseni."
Jesaja 44:6:
"Minä olen ensimmäinen ja minä olen viimeinen, eikä ole muuta Jumalaa kuin minä."
Jesaja 45:5:
"Minä olen Herra, eikä muuta ole; paitsi minut ei ole yhtään jumalaa."
*******************
Mutta Krishna:
Älä usko minuun.
5. Moos. 6:4–5:
"Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi. Rakasta Herraa, Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi."
_________________
Rakkautta ei voi pakottaa.
Raamattu:
Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
**********************
Mutta Krishna:
Ihan vapaasti ole uskomatta, ja tästä ei tulee ikuista helvettiä.Ihmiset ovat ylpeitä siitä, että he ovat keksineet uusia argumentteja, Krishnaa ei ole olemassa, mutta itse asiassa Krishn aitse maha mayan avulla on syöttänyt nämä argumentit ihmisille sekoittaakseen heitä entisestään, joten uskomisessa ei ole pakkoa tai pakottamista.
"Älkää uskoko, minua ei ole olemassa." - Anonyymi00621
Anonyymi00620 kirjoitti:
Ihmiset ovat ylpeitä siitä, että he ovat keksineet uusia argumentteja, Krishnaa ei ole olemassa, mutta itse asiassa Krishn aitse maha mayan avulla on syöttänyt nämä argumentit ihmisille sekoittaakseen heitä entisestään, joten uskomisessa ei ole pakkoa tai pakottamista.
"Älkää uskoko, minua ei ole olemassa."Mutta jos haluat tuntea hänet, hän tulee sinulle vastaan, mutta mutta ihmisen on otettava ensimmäinen askel itse.
- Anonyymi00622
Anonyymi00621 kirjoitti:
Mutta jos haluat tuntea hänet, hän tulee sinulle vastaan, mutta mutta ihmisen on otettava ensimmäinen askel itse.
EI TARVITSE USKOA, EI RANGAISTUSUHKAILUA. JOS ET USKO, SINUA AUTETAAN UNOHTAMAAN KRISHNA.
- Anonyymi00623
Anonyymi00622 kirjoitti:
EI TARVITSE USKOA, EI RANGAISTUSUHKAILUA. JOS ET USKO, SINUA AUTETAAN UNOHTAMAAN KRISHNA.
Unohtaminen on
vapaa tahdon seuraus
sielun oma halu kokea
Tätä unohtamisen tilaa hallitsee mahā-māyā, aineellinen energia, joka peittää Krishnan todellisen olemuksen.
Krishna kunnioittaa sielun valintaa.
Unohtaminen on
vapaa tahdon seuraus
sielun oma halu kokea
Jumala ei pakota ketään uskomaan
Rakkaus (bhakti) on mahdollista vain vapaasta tahdosta
Pakotettu usko ei ole rakkautta
“Emme joudu ikuiseen helvettiin, jos emme usko Jumalaan”
Ketään ei rangaista uskomattomuudesta
Kärsimys seuraa teoista ja tietoisuuden tilasta
Kun karma on “kulutettu”, sielu jatkaa matkaansa
Jumala ei tuomitse sielua ikuisesti, eikä “epäusko” yksin johda rangaistukseen. - Anonyymi00624
Anonyymi00623 kirjoitti:
Unohtaminen on
vapaa tahdon seuraus
sielun oma halu kokea
Tätä unohtamisen tilaa hallitsee mahā-māyā, aineellinen energia, joka peittää Krishnan todellisen olemuksen.
Krishna kunnioittaa sielun valintaa.
Unohtaminen on
vapaa tahdon seuraus
sielun oma halu kokea
Jumala ei pakota ketään uskomaan
Rakkaus (bhakti) on mahdollista vain vapaasta tahdosta
Pakotettu usko ei ole rakkautta
“Emme joudu ikuiseen helvettiin, jos emme usko Jumalaan”
Ketään ei rangaista uskomattomuudesta
Kärsimys seuraa teoista ja tietoisuuden tilasta
Kun karma on “kulutettu”, sielu jatkaa matkaansa
Jumala ei tuomitse sielua ikuisesti, eikä “epäusko” yksin johda rangaistukseen.Jumala ei vain peitä – Hän myös etsii
Vaikka Krishna sallii unohtamisen:
Hän ei koskaan hylkää sielua
Hän antaa jatkuvasti mahdollisuuksia palata
Tämä näkyy käsitteessä ajñāta-sukṛti:
pienikin kosketus bhaktiin voi käynnistää paluun
Jumala on samaan aikaan:
unohtamisen mahdollistaja
muistamisen herättäjä
riippuen sielun suunnasta. - Anonyymi00625
Anonyymi00624 kirjoitti:
Jumala ei vain peitä – Hän myös etsii
Vaikka Krishna sallii unohtamisen:
Hän ei koskaan hylkää sielua
Hän antaa jatkuvasti mahdollisuuksia palata
Tämä näkyy käsitteessä ajñāta-sukṛti:
pienikin kosketus bhaktiin voi käynnistää paluun
Jumala on samaan aikaan:
unohtamisen mahdollistaja
muistamisen herättäjä
riippuen sielun suunnasta.Vastarinta, vastakkainasettelu ja eri näkökulmat eivät ole virheitä maailmassa, vaan ne ovat tarkoituksellisia ja välttämättömiä.
Vastakkaisuus kuuluu todellisuuteen: on aina teesi ja antiteesi, ja vastustus sekä erilaiset näkökulmat ovat jatkuvia. Ilman vastarintaa ei olisi liikettä tai kehitystä.
Kehitys syntyy jännitteestä: jos vastarinta poistetaan, ei synny kehitystä. Vastakkainasettelu toimii dynamiikkana, joka pitää prosessin elävänä.
Absoluutin (Krishna) näkökulmasta Absoluutti ei kärsi vastarinnasta, vaan nauttii monimuotoisuudesta. Tämä liittyy käsitteeseen līlā, joka tarkoittaa kosmista tai jumalallista leikkiä.
Henkimaailman ideassa myös henkimaailmassa on dialogia ja erilaisia näkökulmia. Jopa ateistisia filosofioita voidaan esittää keskusteluna, ei siksi että ne olisivat lopullisesti totta, vaan koska ne kuuluvat vuorovaikutuksen estetiikkaan.
Lopullinen väite on, että Jumala (Krishna) nauttii eri näkökulmista, filosofisista keskusteluista ja vastakohtien esiin tulemisesta. Kaikki tämä on līlāa, leikkiä, ei konfliktia Absoluutin tasolla.
Yksi lause tiivistettynä: maailman vastakohdat eivät ole ongelma, vaan Absoluutin tapa ilmentää monimuotoista leikkiä ja tietoisuutta.
HENKIMAAILMAN IDEASSA MYÖS HENKIMAAILMASSA ON DIALOGIA JA ERILAISIA NÄKÖKULMIA. JOPA ATEISTISIA FILOSOFIOITA VOIDAAN ESITTÄÄ KESKUSTELUNA, EI SIKSI, ETTÄ NE OLISIVAT LOPULLISESTI TOTTA, VAAN KOSKA NE KUULUVAT VUOROVAIKUTUKSEN ESTETIIKKAAN.
LOPULLINEN VÄITE ON, ETTÄ JUMALA (KRISHNA) NAUTTII ERI NÄKÖKULMISTA, FILOSOFISISTA KESKUSTELUISTA JA VASTAKOHTIEN ESIIN TULEMISESTA. KAIKKI TÄMÄ ON LĪLĀA, LEIKKIÄ, EI KONFLIKTIA ABSOLUUTIN TASOLLA. - Anonyymi00626
Anonyymi00625 kirjoitti:
Vastarinta, vastakkainasettelu ja eri näkökulmat eivät ole virheitä maailmassa, vaan ne ovat tarkoituksellisia ja välttämättömiä.
Vastakkaisuus kuuluu todellisuuteen: on aina teesi ja antiteesi, ja vastustus sekä erilaiset näkökulmat ovat jatkuvia. Ilman vastarintaa ei olisi liikettä tai kehitystä.
Kehitys syntyy jännitteestä: jos vastarinta poistetaan, ei synny kehitystä. Vastakkainasettelu toimii dynamiikkana, joka pitää prosessin elävänä.
Absoluutin (Krishna) näkökulmasta Absoluutti ei kärsi vastarinnasta, vaan nauttii monimuotoisuudesta. Tämä liittyy käsitteeseen līlā, joka tarkoittaa kosmista tai jumalallista leikkiä.
Henkimaailman ideassa myös henkimaailmassa on dialogia ja erilaisia näkökulmia. Jopa ateistisia filosofioita voidaan esittää keskusteluna, ei siksi että ne olisivat lopullisesti totta, vaan koska ne kuuluvat vuorovaikutuksen estetiikkaan.
Lopullinen väite on, että Jumala (Krishna) nauttii eri näkökulmista, filosofisista keskusteluista ja vastakohtien esiin tulemisesta. Kaikki tämä on līlāa, leikkiä, ei konfliktia Absoluutin tasolla.
Yksi lause tiivistettynä: maailman vastakohdat eivät ole ongelma, vaan Absoluutin tapa ilmentää monimuotoista leikkiä ja tietoisuutta.
HENKIMAAILMAN IDEASSA MYÖS HENKIMAAILMASSA ON DIALOGIA JA ERILAISIA NÄKÖKULMIA. JOPA ATEISTISIA FILOSOFIOITA VOIDAAN ESITTÄÄ KESKUSTELUNA, EI SIKSI, ETTÄ NE OLISIVAT LOPULLISESTI TOTTA, VAAN KOSKA NE KUULUVAT VUOROVAIKUTUKSEN ESTETIIKKAAN.
LOPULLINEN VÄITE ON, ETTÄ JUMALA (KRISHNA) NAUTTII ERI NÄKÖKULMISTA, FILOSOFISISTA KESKUSTELUISTA JA VASTAKOHTIEN ESIIN TULEMISESTA. KAIKKI TÄMÄ ON LĪLĀA, LEIKKIÄ, EI KONFLIKTIA ABSOLUUTIN TASOLLA.Henkimaailma ei ole passiivinen tai staattinen tila, jossa oltaisiin vain olemassa ilman toimintaa, vaan elävä ja vuorovaikutteinen todellisuus. Siellä on toimintaa, suhteita ja jopa filosofista pohdintaa, eikä henkisyys tarkoita pelkkää hiljaista ylistämistä tai paikallaan olemista, vaan toisenlaista olemisen ja toiminnan tasoa.
Vastakkainasettelu ja erilaiset näkökulmat eivät ole virheitä tai ongelmia, vaan ne ovat olennainen osa todellisuuden dynamiikkaa. Maailmassa on aina teesi ja antiteesi, ja juuri näiden välinen jännite synnyttää liikettä, kehitystä ja ymmärrystä. Ilman vastarintaa ei olisi kasvua eikä kehitystä.
Myös korkeampi todellisuus, Absoluutti eli Krishna, ei kärsi vastakkaisista näkemyksistä tai vastarinnasta, vaan päinvastoin nauttii siitä monimuotoisuudesta, joka niiden kautta ilmenee. Tätä kutsutaan līlāksi, jumalalliseksi leikiksi, jossa erilaiset tilanteet, näkökulmat ja jopa ristiriidat ovat osa kokonaisuutta, eivät sen uhka. - Anonyymi00627
Anonyymi00626 kirjoitti:
Henkimaailma ei ole passiivinen tai staattinen tila, jossa oltaisiin vain olemassa ilman toimintaa, vaan elävä ja vuorovaikutteinen todellisuus. Siellä on toimintaa, suhteita ja jopa filosofista pohdintaa, eikä henkisyys tarkoita pelkkää hiljaista ylistämistä tai paikallaan olemista, vaan toisenlaista olemisen ja toiminnan tasoa.
Vastakkainasettelu ja erilaiset näkökulmat eivät ole virheitä tai ongelmia, vaan ne ovat olennainen osa todellisuuden dynamiikkaa. Maailmassa on aina teesi ja antiteesi, ja juuri näiden välinen jännite synnyttää liikettä, kehitystä ja ymmärrystä. Ilman vastarintaa ei olisi kasvua eikä kehitystä.
Myös korkeampi todellisuus, Absoluutti eli Krishna, ei kärsi vastakkaisista näkemyksistä tai vastarinnasta, vaan päinvastoin nauttii siitä monimuotoisuudesta, joka niiden kautta ilmenee. Tätä kutsutaan līlāksi, jumalalliseksi leikiksi, jossa erilaiset tilanteet, näkökulmat ja jopa ristiriidat ovat osa kokonaisuutta, eivät sen uhka.Samaan kokonaisuuteen sisältyy ajatus, että myös henkimaailmassa voi olla erilaista vuorovaikutusta ja keskustelua, jopa sellaisia näkökulmia, jotka maallisesta perspektiivistä näyttävät ateistisilta tai Jumalan olemassaoloa kyseenalaistavilta. Näitä ei kuitenkaan nähdä lopullisina totuuksina, vaan osana laajempaa vuorovaikutuksen ja ilmaisun kenttää.
Jumala ei pakota uskoa itseensä, vaan suhde häneen perustuu vapauteen. Siksi myös epäusko tai kriittiset argumentit voivat olla olemassa osana kokonaisuutta, eivätkä ne automaattisesti sulje ketään pois henkisestä todellisuudesta.
Tällaiset vastakkaiset näkemykset ovat osa Jumalan omaa leikkiä, jossa erilaiset argumentit ja näkökulmat nousevat esiin ja väistyvät, muodostaen dynaamisen kokonaisuuden. Näin myös ateistiset tai kriittiset filosofiat voidaan nähdä osana laajempaa kosmista vuorovaikutusta.
Lopulta tämän ajattelutavan ydin on siinä, että todellisuus ei ole yksinkertainen, suljettu järjestelmä, vaan monimuotoinen ja elävä kokonaisuus, jossa erilaiset näkökulmat, jännitteet ja jopa vastakohdat muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jota kuvataan jumalallisena leikkinä. - Anonyymi00628
Anonyymi00627 kirjoitti:
Samaan kokonaisuuteen sisältyy ajatus, että myös henkimaailmassa voi olla erilaista vuorovaikutusta ja keskustelua, jopa sellaisia näkökulmia, jotka maallisesta perspektiivistä näyttävät ateistisilta tai Jumalan olemassaoloa kyseenalaistavilta. Näitä ei kuitenkaan nähdä lopullisina totuuksina, vaan osana laajempaa vuorovaikutuksen ja ilmaisun kenttää.
Jumala ei pakota uskoa itseensä, vaan suhde häneen perustuu vapauteen. Siksi myös epäusko tai kriittiset argumentit voivat olla olemassa osana kokonaisuutta, eivätkä ne automaattisesti sulje ketään pois henkisestä todellisuudesta.
Tällaiset vastakkaiset näkemykset ovat osa Jumalan omaa leikkiä, jossa erilaiset argumentit ja näkökulmat nousevat esiin ja väistyvät, muodostaen dynaamisen kokonaisuuden. Näin myös ateistiset tai kriittiset filosofiat voidaan nähdä osana laajempaa kosmista vuorovaikutusta.
Lopulta tämän ajattelutavan ydin on siinä, että todellisuus ei ole yksinkertainen, suljettu järjestelmä, vaan monimuotoinen ja elävä kokonaisuus, jossa erilaiset näkökulmat, jännitteet ja jopa vastakohdat muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jota kuvataan jumalallisena leikkinä.Henkinen todellisuus ei ole yksinkertainen tai pakottava järjestelmä, vaan monimuotoinen ja vuorovaikutteinen kokonaisuus. Myös vastustus, epäusko ja Jumalan kieltäminen eivät ole pelkästään ulkopuolisia virheitä, vaan nekin voivat kuulua siihen kenttään, jossa tietoisuus liikkuu ja jossa erilaiset näkökulmat tulevat esiin. Todellisuus ei olisi tällöin yksiulotteinen totuuden pakko, vaan tila, jossa erilaiset kokemukset ja asenteet voivat ilmetä.
Korostetaan erityisesti ajatusta vapaudesta. Jumalasuhde ei perustu pakkoon, uhkaan tai väistämättömään hyväksyntään, vaan siihen, että suhde voi syntyä vain vapaasta valinnasta. Siksi myös epäusko ja torjunta nähdään mahdollisina osina tätä kokonaisuutta, eikä niitä välttämättä tulkita lopullisiksi tai absoluuttisesti sulkeviksi tiloiksi.
Erilaisia uskonnollisia malleja. Toisessa mallissa korostuu ajatus yhdestä Jumalasta ja selkeistä käskyistä, joissa oikea usko määritellään tarkasti. Toisessa taas painottuu vuorovaikutus, kokemus ja suhde, jossa todellisuus nähdään enemmän elävänä ja dynaamisena kuin suljettuna järjestelmänä. - Anonyymi00629
Anonyymi00628 kirjoitti:
Henkinen todellisuus ei ole yksinkertainen tai pakottava järjestelmä, vaan monimuotoinen ja vuorovaikutteinen kokonaisuus. Myös vastustus, epäusko ja Jumalan kieltäminen eivät ole pelkästään ulkopuolisia virheitä, vaan nekin voivat kuulua siihen kenttään, jossa tietoisuus liikkuu ja jossa erilaiset näkökulmat tulevat esiin. Todellisuus ei olisi tällöin yksiulotteinen totuuden pakko, vaan tila, jossa erilaiset kokemukset ja asenteet voivat ilmetä.
Korostetaan erityisesti ajatusta vapaudesta. Jumalasuhde ei perustu pakkoon, uhkaan tai väistämättömään hyväksyntään, vaan siihen, että suhde voi syntyä vain vapaasta valinnasta. Siksi myös epäusko ja torjunta nähdään mahdollisina osina tätä kokonaisuutta, eikä niitä välttämättä tulkita lopullisiksi tai absoluuttisesti sulkeviksi tiloiksi.
Erilaisia uskonnollisia malleja. Toisessa mallissa korostuu ajatus yhdestä Jumalasta ja selkeistä käskyistä, joissa oikea usko määritellään tarkasti. Toisessa taas painottuu vuorovaikutus, kokemus ja suhde, jossa todellisuus nähdään enemmän elävänä ja dynaamisena kuin suljettuna järjestelmänä.Jopa Jumalan kieltäminen voi sisältyä kokonaisuuteen, on metafyysinen tulkinta siitä, että todellisuus ei sulje pois ristiriitaisia näkemyksiä, vaan ne voivat olla osa sen ilmenemistä. Tätä ei välttämättä ymmärretä kirjaimellisena väitteenä, vaan tapana kuvata todellisuuden moniulotteisuutta.
Lopulta kaiken ytimessä on ajatus siitä, että rakkaus ja suhde eivät voi perustua pakkoon. Jos suhde on todellinen, sen täytyy sisältää vapautta, ja siksi myös epäilys, kysymykset ja jopa vastustus ovat mahdollisia osia ihmisen ja jumaluuden välisessä suhteessa. - Anonyymi00630
Anonyymi00629 kirjoitti:
Jopa Jumalan kieltäminen voi sisältyä kokonaisuuteen, on metafyysinen tulkinta siitä, että todellisuus ei sulje pois ristiriitaisia näkemyksiä, vaan ne voivat olla osa sen ilmenemistä. Tätä ei välttämättä ymmärretä kirjaimellisena väitteenä, vaan tapana kuvata todellisuuden moniulotteisuutta.
Lopulta kaiken ytimessä on ajatus siitä, että rakkaus ja suhde eivät voi perustua pakkoon. Jos suhde on todellinen, sen täytyy sisältää vapautta, ja siksi myös epäilys, kysymykset ja jopa vastustus ovat mahdollisia osia ihmisen ja jumaluuden välisessä suhteessa.VASTARINTA JA KEHITYS – ILMAN VASTARINTAA EI OLE KEHITYSTÄ, JÄNNITE LUO LIIKETTÄ, ERILAISET NÄKÖKULMAT KUULUVAT JÄRJESTELMÄÄN.
JUMALASUHDE – EI PAKKOA, EI MEKAANISTA USKOA, SUHDE PERUSTUU VAPAUTEEN, IHMINEN VOI LÄHESTYÄ TAI OLLA LÄHESTYMÄTTÄ. - Anonyymi00631
Anonyymi00630 kirjoitti:
VASTARINTA JA KEHITYS – ILMAN VASTARINTAA EI OLE KEHITYSTÄ, JÄNNITE LUO LIIKETTÄ, ERILAISET NÄKÖKULMAT KUULUVAT JÄRJESTELMÄÄN.
JUMALASUHDE – EI PAKKOA, EI MEKAANISTA USKOA, SUHDE PERUSTUU VAPAUTEEN, IHMINEN VOI LÄHESTYÄ TAI OLLA LÄHESTYMÄTTÄ.Maailma nähdään tietoisuuden kouluna ja leikkikenttänä, jossa ihminen voi älyn kautta valita suunnan kohti syvempää henkistä todellisuutta, ja jossa myös vastakohdat ja ristiriidat kuuluvat kokonaisuuteen.
- Anonyymi00632
Anonyymi00631 kirjoitti:
Maailma nähdään tietoisuuden kouluna ja leikkikenttänä, jossa ihminen voi älyn kautta valita suunnan kohti syvempää henkistä todellisuutta, ja jossa myös vastakohdat ja ristiriidat kuuluvat kokonaisuuteen.
Maailma nähdään yhtenä suurena tietoisuuden järjestelmänä, jossa ihminen ei ole erillinen yksikkö vaan osa laajempaa kokonaisuutta. Ihminen ymmärretään mikrokosmoksena, pienenä versiona koko universumista, jossa samat perusperiaatteet heijastuvat eri mittakaavassa. Kaikki, mitä kosmoksessa on, nähdään jollain tavalla läsnä myös ihmisessä, mutta tiivistyneenä ja tietoisuuden kautta koettuna.
Elämä etenee eri tasojen kautta, joissa kasvit edustavat perustavaa elämänvoimaa, eläimet kehittyneempää havainnointia ja ihminen erityistä tasoa, jossa mukaan tulee äly ja kyky valita. Tämä valinnan kyky on keskeinen, koska ihminen voi suunnata omaa tietoisuuttaan joko aineelliseen suuntaan tai kohti syvempää, henkiseksi kutsuttua todellisuutta. Äly ei ole vain ajattelun väline, vaan suuntaava voima, joka määrittää, mihin suuntaan ihminen kehittyy. - Anonyymi00633
Anonyymi00632 kirjoitti:
Maailma nähdään yhtenä suurena tietoisuuden järjestelmänä, jossa ihminen ei ole erillinen yksikkö vaan osa laajempaa kokonaisuutta. Ihminen ymmärretään mikrokosmoksena, pienenä versiona koko universumista, jossa samat perusperiaatteet heijastuvat eri mittakaavassa. Kaikki, mitä kosmoksessa on, nähdään jollain tavalla läsnä myös ihmisessä, mutta tiivistyneenä ja tietoisuuden kautta koettuna.
Elämä etenee eri tasojen kautta, joissa kasvit edustavat perustavaa elämänvoimaa, eläimet kehittyneempää havainnointia ja ihminen erityistä tasoa, jossa mukaan tulee äly ja kyky valita. Tämä valinnan kyky on keskeinen, koska ihminen voi suunnata omaa tietoisuuttaan joko aineelliseen suuntaan tai kohti syvempää, henkiseksi kutsuttua todellisuutta. Äly ei ole vain ajattelun väline, vaan suuntaava voima, joka määrittää, mihin suuntaan ihminen kehittyy.KORKEIMMASSA MERKITYKSESSÄ TÄTÄ KOKONAISUUTTA HALLITSEE TAI PERSONOI JUMALA, JOKA EI PAKOTA KETÄÄN USKOMAAN TAI TOIMIMAAN TIETYLLÄ TAVALLA, VAAN SUHTEET HÄNEEN PERUSTUVAT VAPAUTEEN. TÄSSÄ VAPAUDESSA MYÖS EPÄUSKO, EPÄILY JA JOPA VASTUSTUS VOIVAT ESIINTYÄ, EIVÄT LOPULLISINA TOTUUKSINA, VAAN OSANA LAAJEMPAA VUOROVAIKUTUKSEN KENTTÄÄ. TÄTÄ ELÄVÄÄ, DYNAAMISTA JA MONIMUOTOISTA TODELLISUUTTA KUVATAAN USEIN KÄSITTEELLÄ LEIKKI, JOSSA ERILAISET TILANTEET JA NÄKÖKULMAT OVAT OSA KOKONAISUUTTA.
- Anonyymi00634
Anonyymi00633 kirjoitti:
KORKEIMMASSA MERKITYKSESSÄ TÄTÄ KOKONAISUUTTA HALLITSEE TAI PERSONOI JUMALA, JOKA EI PAKOTA KETÄÄN USKOMAAN TAI TOIMIMAAN TIETYLLÄ TAVALLA, VAAN SUHTEET HÄNEEN PERUSTUVAT VAPAUTEEN. TÄSSÄ VAPAUDESSA MYÖS EPÄUSKO, EPÄILY JA JOPA VASTUSTUS VOIVAT ESIINTYÄ, EIVÄT LOPULLISINA TOTUUKSINA, VAAN OSANA LAAJEMPAA VUOROVAIKUTUKSEN KENTTÄÄ. TÄTÄ ELÄVÄÄ, DYNAAMISTA JA MONIMUOTOISTA TODELLISUUTTA KUVATAAN USEIN KÄSITTEELLÄ LEIKKI, JOSSA ERILAISET TILANTEET JA NÄKÖKULMAT OVAT OSA KOKONAISUUTTA.
IHMISEN ERITYISYYS TÄSSÄ RAKENTEESSA ON ÄLYSSÄ JA VALINNANVAPAUDESSA, SILLÄ HÄN VOI SUUNTAUTUA JOKO ALASPÄIN KOHTI AINEELLISTA SITOUTUMISTA TAI YLÖSPÄIN KOHTI HENKISTÄ YMMÄRRYSTÄ. TÄMÄ SUUNTA MÄÄRITTÄÄ SEN, MITEN TIETOISUUS KEHITTYY.
TÄMÄN RAKENTEEN LÄPÄISEE AJATUS SIITÄ, ETTÄ MAAILMA EI OLE STAATTINEN, VAAN DYNAAMINEN JA VUOROVAIKUTTEINEN. VASTAKOHDAT JA JÄNNITTEET EIVÄT OLE VIRHEITÄ VAAN OSA JÄRJESTELMÄÄ, JOKA MAHDOLLISTAA LIIKKEEN JA KEHITYKSEN. - Anonyymi00635
Anonyymi00634 kirjoitti:
IHMISEN ERITYISYYS TÄSSÄ RAKENTEESSA ON ÄLYSSÄ JA VALINNANVAPAUDESSA, SILLÄ HÄN VOI SUUNTAUTUA JOKO ALASPÄIN KOHTI AINEELLISTA SITOUTUMISTA TAI YLÖSPÄIN KOHTI HENKISTÄ YMMÄRRYSTÄ. TÄMÄ SUUNTA MÄÄRITTÄÄ SEN, MITEN TIETOISUUS KEHITTYY.
TÄMÄN RAKENTEEN LÄPÄISEE AJATUS SIITÄ, ETTÄ MAAILMA EI OLE STAATTINEN, VAAN DYNAAMINEN JA VUOROVAIKUTTEINEN. VASTAKOHDAT JA JÄNNITTEET EIVÄT OLE VIRHEITÄ VAAN OSA JÄRJESTELMÄÄ, JOKA MAHDOLLISTAA LIIKKEEN JA KEHITYKSEN.Korkeimmalla tasolla tämä kokonaisuus ymmärretään suhteessa Jumalaan, jossa suhde ei perustu pakkoon vaan vapaaehtoisuuteen ja kokemukselliseen yhteyteen. Tästä seuraa, että myös erilaiset näkemykset ja jopa vastustavat ajatukset voivat esiintyä osana kokonaisuutta ilman, että ne rikkovat sen rakennetta.
- Anonyymi00636
Anonyymi00635 kirjoitti:
Korkeimmalla tasolla tämä kokonaisuus ymmärretään suhteessa Jumalaan, jossa suhde ei perustu pakkoon vaan vapaaehtoisuuteen ja kokemukselliseen yhteyteen. Tästä seuraa, että myös erilaiset näkemykset ja jopa vastustavat ajatukset voivat esiintyä osana kokonaisuutta ilman, että ne rikkovat sen rakennetta.
Maailmankaikkeudellinen muoto
Yashoda näkee Maailmankaikkeudellisen muodon
Aineellinen maailma on ainoa paikka, jossa Krishna voi "syntyä" pienen lapsen muodossa. Koska Hän kaipaa rakkautta, Hän voi tällä tavoin tuntea, että häntä rakastetaan myös pienenä lapsena.
**************
Krishna näyttää suussaan Maailmankaikkeudellisen muodon.
https://www.harekrsna.de/artikel/krishnas-mouth.htm
Muutamia katkelmia eri paikoista ja monia käännösvirheitä suomenkielisessä käännöksessä.
**************
**************
https://www.harekrsna.de/artikel/bala-krsna/krsna-opens-his-mouth_s.jpg
....
Kun Jumaluuden Korkein Persoonallisuus Kṛṣṇa Kṛṣṇa sai äidiltään tällaisen käskyn, Hän avasi välittömästi suunsa aivan kuin tavallinen poika. Sitten äiti Yaśodā näki tuon suun sisällä luomakunnan täydellisen yltäkylläisyyden. Hän näki koko ulkoavaruuden kaikkiin suuntiin, vuoret, saaret, valtameret, meret, planeetat, ilman, tulen, kuun ja tähdet. Kuun ja tähtien ohella hän näki myös kaikki elementit, veden, taivaan, laajan eteerisen olemassaolon sekä koko egon ja aistien tuotteet ja aistien ohjaajan, kaikki puolijumalat, aistien kohteet, kuten äänen, hajun jne. sekä aineellisen luonnon kolme laatua. Hän pystyi myös havaitsemaan, että Hänen suussaan olivat kaikki elävät olennot, ikuinen aika, aineellinen luonto, henkinen luonto, toiminta, tietoisuus ja koko luomakunnan eri muodot.
Yaśodā pystyi löytämään lapsensa suusta kaiken kosmisen ilmenemisen kannalta tarpeellisen. Hän näki myös Hänen suussaan itsensä ottamassa Kṛṣṇaa syliinsä....
Nähtyään kaiken tämän hän tuli kunnioituksen valtaan ja alkoi miettiä, näkeekö hän unta vai näkeekö hän todella jotain ihmeellistä. Hän päätteli, että hän joko näki unta tai näki Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden illusorisen energian leikin. Hän ajatteli, että hänestä oli tullut hullu, henkisesti häiriintynyt, kun hän näki kaikki nuo ihmeelliset asiat.
...
Sitten hän ajatteli: ”Se voi olla kosmista mystistä voimaa, jonka lapseni on saavuttanut, ja siksi olen hämmentynyt tällaisista näyistä Hänen suussaan. Antakaa minun osoittaa kunnioitusta Jumaluuden Korkeimmalle Persoonallisuudelle, jonka energian alaisuudessa ruumiillinen minä ja ruumiillinen omaisuus ovat syntyneet.” Sitten hän sanoi: ”Antakaa minun osoittaa kunnioitusta Hänelle, jonka illusorisen energian alla ajattelen, että Nanda Mahārāja on aviomieheni ja Kṛṣṇa on poikani, ..... Kaikki tämä harhakäsitys johtuu Korkeimman Herran illusorisesta energiasta. Rukoilen siis Häntä, että Hän suojelisi minua aina.”
Äiti Yaśodān ajatellessa näin korkeafilosofisesti Herra Kṛṣṇa laajensi jälleen sisäistä energiaansa vain hämmentääkseen häntä äidillisellä kiintymyksellä.
Äiti Yaśodā unohti välittömästi kaiken filosofisen spekuloinnin ja hyväksyi Kṛṣṇan omaksi lapsekseen. Hän otti Hänet syliinsä ja hukkui äidilliseen kiintymykseen.
Näin hän alkoi ajatella: ”Kṛṣṇa ei ole massojen ymmärrettävissä karkean tietoprosessin kautta, mutta Hänet voidaan ottaa vastaan upaniṣadien ja vedānta- eli mystisen joogajärjestelmän ja Saṅkhya-filosofian kautta.” Sitten hän alkoi ajatella Jumaluuden Korkeinta Persoonallisuutta omana syntyneenä lapsenaan.
*******************************
https://btg.krishna.com/the-universal-form-its-revelations-and-implications/
The Universal Form: Its Revelations and Implications
Jumalan inkarnaatioita ennustetaan Pyhissä kirjoituksissa...
Sri Chaitanya Mahaprabhusta on esimerkiksi ennustettu muun muassa Vayu Puranassa, jossa hänen äitinsä Sachi mainitaan nimeltä. Samassa tekstissä kerrotaan kaupunki, jossa hän ilmestyi, Navadwip, ja myös hänen tehtävänsä: sankirtana-liikkeen eli Pyhän nimen veisuun keskittyvän liikkeen avaaminen. - Anonyymi00637
Anonyymi00636 kirjoitti:
Maailmankaikkeudellinen muoto
Yashoda näkee Maailmankaikkeudellisen muodon
Aineellinen maailma on ainoa paikka, jossa Krishna voi "syntyä" pienen lapsen muodossa. Koska Hän kaipaa rakkautta, Hän voi tällä tavoin tuntea, että häntä rakastetaan myös pienenä lapsena.
**************
Krishna näyttää suussaan Maailmankaikkeudellisen muodon.
https://www.harekrsna.de/artikel/krishnas-mouth.htm
Muutamia katkelmia eri paikoista ja monia käännösvirheitä suomenkielisessä käännöksessä.
**************
**************
https://www.harekrsna.de/artikel/bala-krsna/krsna-opens-his-mouth_s.jpg
....
Kun Jumaluuden Korkein Persoonallisuus Kṛṣṇa Kṛṣṇa sai äidiltään tällaisen käskyn, Hän avasi välittömästi suunsa aivan kuin tavallinen poika. Sitten äiti Yaśodā näki tuon suun sisällä luomakunnan täydellisen yltäkylläisyyden. Hän näki koko ulkoavaruuden kaikkiin suuntiin, vuoret, saaret, valtameret, meret, planeetat, ilman, tulen, kuun ja tähdet. Kuun ja tähtien ohella hän näki myös kaikki elementit, veden, taivaan, laajan eteerisen olemassaolon sekä koko egon ja aistien tuotteet ja aistien ohjaajan, kaikki puolijumalat, aistien kohteet, kuten äänen, hajun jne. sekä aineellisen luonnon kolme laatua. Hän pystyi myös havaitsemaan, että Hänen suussaan olivat kaikki elävät olennot, ikuinen aika, aineellinen luonto, henkinen luonto, toiminta, tietoisuus ja koko luomakunnan eri muodot.
Yaśodā pystyi löytämään lapsensa suusta kaiken kosmisen ilmenemisen kannalta tarpeellisen. Hän näki myös Hänen suussaan itsensä ottamassa Kṛṣṇaa syliinsä....
Nähtyään kaiken tämän hän tuli kunnioituksen valtaan ja alkoi miettiä, näkeekö hän unta vai näkeekö hän todella jotain ihmeellistä. Hän päätteli, että hän joko näki unta tai näki Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden illusorisen energian leikin. Hän ajatteli, että hänestä oli tullut hullu, henkisesti häiriintynyt, kun hän näki kaikki nuo ihmeelliset asiat.
...
Sitten hän ajatteli: ”Se voi olla kosmista mystistä voimaa, jonka lapseni on saavuttanut, ja siksi olen hämmentynyt tällaisista näyistä Hänen suussaan. Antakaa minun osoittaa kunnioitusta Jumaluuden Korkeimmalle Persoonallisuudelle, jonka energian alaisuudessa ruumiillinen minä ja ruumiillinen omaisuus ovat syntyneet.” Sitten hän sanoi: ”Antakaa minun osoittaa kunnioitusta Hänelle, jonka illusorisen energian alla ajattelen, että Nanda Mahārāja on aviomieheni ja Kṛṣṇa on poikani, ..... Kaikki tämä harhakäsitys johtuu Korkeimman Herran illusorisesta energiasta. Rukoilen siis Häntä, että Hän suojelisi minua aina.”
Äiti Yaśodān ajatellessa näin korkeafilosofisesti Herra Kṛṣṇa laajensi jälleen sisäistä energiaansa vain hämmentääkseen häntä äidillisellä kiintymyksellä.
Äiti Yaśodā unohti välittömästi kaiken filosofisen spekuloinnin ja hyväksyi Kṛṣṇan omaksi lapsekseen. Hän otti Hänet syliinsä ja hukkui äidilliseen kiintymykseen.
Näin hän alkoi ajatella: ”Kṛṣṇa ei ole massojen ymmärrettävissä karkean tietoprosessin kautta, mutta Hänet voidaan ottaa vastaan upaniṣadien ja vedānta- eli mystisen joogajärjestelmän ja Saṅkhya-filosofian kautta.” Sitten hän alkoi ajatella Jumaluuden Korkeinta Persoonallisuutta omana syntyneenä lapsenaan.
*******************************
https://btg.krishna.com/the-universal-form-its-revelations-and-implications/
The Universal Form: Its Revelations and Implications
Jumalan inkarnaatioita ennustetaan Pyhissä kirjoituksissa...
Sri Chaitanya Mahaprabhusta on esimerkiksi ennustettu muun muassa Vayu Puranassa, jossa hänen äitinsä Sachi mainitaan nimeltä. Samassa tekstissä kerrotaan kaupunki, jossa hän ilmestyi, Navadwip, ja myös hänen tehtävänsä: sankirtana-liikkeen eli Pyhän nimen veisuun keskittyvän liikkeen avaaminen.Joskus löytyy ihmisiä, jotka väittävät olevansa jumala tai jumalan inkarnaatio.
Sitä helppo tarkistaa.
1. Onko heistä ennustettu tuhansia vuosia ennen heidän syntymäänsä useissa Vedalaisissa teksteissä etukäteen?
2. Onko heidän kehoissaan jumalallisuuden tunnusmerkkejä?
3. Pystyvätkö ne näyttämään Maailmankaikkeudellisen muodon. - Anonyymi00638
Anonyymi00637 kirjoitti:
Joskus löytyy ihmisiä, jotka väittävät olevansa jumala tai jumalan inkarnaatio.
Sitä helppo tarkistaa.
1. Onko heistä ennustettu tuhansia vuosia ennen heidän syntymäänsä useissa Vedalaisissa teksteissä etukäteen?
2. Onko heidän kehoissaan jumalallisuuden tunnusmerkkejä?
3. Pystyvätkö ne näyttämään Maailmankaikkeudellisen muodon.https://btg.krishna.com/the-universal-form-its-revelations-and-implications/
Jatkan nyt tästä:
Perinne ei opeta näin, ja jos tutkitaan Krishnan ja Arjunan suhdetta, sellaisena kuin se on ilmaistu Mahabharatassa, käy selväksi, että heidän välillään oli syvä rakkaus. Krishna ei pyrkinyt pettämään Arjunaa vaan rakentamaan ja valistamaan häntä.
Lisäksi Arjunan kaltaisen henkilön huijaaminen, sanoin Rajiville, oli epätodennäköistä. Hän oli korkealle sijoitettu ...., ja häntä arvostettiin laajalti paitsi sotilaallisten kykyjensä myös selvän harkintakykynsä ja vankan johtajuutensa vuoksi.
Häntä ei voitaisi helposti pettää tai huijata näkemään muotoa, joka näennäisesti sisälsi kaikki olemassaolon osa-alueet, mukaan lukien asiat, joita hän ei voinut mitenkään tietää, kuten luomakunnan alku ja hajoamisen lopputulos - ja jopa hänen edessään riehuvan sodan yksityiskohdat.
Viisi ilmestystä
Lisäksi huomautin, että Krishna oli näyttänyt universaalin muodon muille, mikä teki selväksi, että tämä tapaus ei ollut poikkeama. Krishnan ilmeiset leikit sisältävät viisi esimerkkiä tästä erityisestä ilmestyksestä.
Krishna paljasti tämän muodon ensimmäisen kerran kahdesti äidilleen, Yashodalle. Luemme Srimad-Bhagavatamin kymmenennestä kantista (10.7.35-37), että kun lapsi Krishna kerran haukotteli iloisesti, hänen äitinsä näki hänen suussaan taivaan ja maan, tähdet, valtameret, mantereet ja kaikki liikkuvat ja liikkumattomat asiat. Samanlainen tapaus sattui pian sen jälkeen, kun.... (10.8.37-39): - Anonyymi00639
Anonyymi00638 kirjoitti:
https://btg.krishna.com/the-universal-form-its-revelations-and-implications/
Jatkan nyt tästä:
Perinne ei opeta näin, ja jos tutkitaan Krishnan ja Arjunan suhdetta, sellaisena kuin se on ilmaistu Mahabharatassa, käy selväksi, että heidän välillään oli syvä rakkaus. Krishna ei pyrkinyt pettämään Arjunaa vaan rakentamaan ja valistamaan häntä.
Lisäksi Arjunan kaltaisen henkilön huijaaminen, sanoin Rajiville, oli epätodennäköistä. Hän oli korkealle sijoitettu ...., ja häntä arvostettiin laajalti paitsi sotilaallisten kykyjensä myös selvän harkintakykynsä ja vankan johtajuutensa vuoksi.
Häntä ei voitaisi helposti pettää tai huijata näkemään muotoa, joka näennäisesti sisälsi kaikki olemassaolon osa-alueet, mukaan lukien asiat, joita hän ei voinut mitenkään tietää, kuten luomakunnan alku ja hajoamisen lopputulos - ja jopa hänen edessään riehuvan sodan yksityiskohdat.
Viisi ilmestystä
Lisäksi huomautin, että Krishna oli näyttänyt universaalin muodon muille, mikä teki selväksi, että tämä tapaus ei ollut poikkeama. Krishnan ilmeiset leikit sisältävät viisi esimerkkiä tästä erityisestä ilmestyksestä.
Krishna paljasti tämän muodon ensimmäisen kerran kahdesti äidilleen, Yashodalle. Luemme Srimad-Bhagavatamin kymmenennestä kantista (10.7.35-37), että kun lapsi Krishna kerran haukotteli iloisesti, hänen äitinsä näki hänen suussaan taivaan ja maan, tähdet, valtameret, mantereet ja kaikki liikkuvat ja liikkumattomat asiat. Samanlainen tapaus sattui pian sen jälkeen, kun.... (10.8.37-39):...
...
...
Kolmas tapaus oli kurujen kokoussalissa, kuten Mahabharatan viidennessä kirjassa kuvataan. Siellä, Udyoga-parvassa, luemme, että Krishna saapui Kauravan hoviin rauhantehtävässä ja yritti lopettaa tuhoisan Kurukshetran sodan ennen kuin se ehti alkaa. Duryodhana ei ainoastaan halunnut kuulla hänen sovinnon sanojaan, vaan hän määräsi, että Krishna pidätettiin ja sidottiin köysillä.
Näytettyään muodon äiti Yashodalle näissä kahdessa tilaisuudessa kului monta vuotta ennen kuin Krishna näytti sen uudelleen. Kolmas tapaus oli kurujen kokoussalissa, kuten Mahabharatan viidennessä kirjassa kuvataan. Siellä, Udyoga-parvassa, luemme, että Krishna saapui Kauravan hoviin rauhantehtävässä ja yritti lopettaa tuhoisan Kurukshetran sodan ennen kuin se ehti alkaa. Duryodhana ei ainoastaan halunnut kuunnella hänen sovinnon sanojaan, vaan hän määräsi, että Krishna pidätettiin ja sidottiin köysillä. Vastauksena tähän Herra nauroi sydämellisesti ja näytti osan siitä sydäntä liikuttavasta muodosta, jonka Hän myöhemmin osoitti Arjunalle.
Tässä kuvataan, että Krishna ilmestyi lukemattomiin käsivarsiin, joissa jokaisessa oli aseita, jotka hehkuivat sokaisevaa valoa. Itse asiassa hänen koko muotonsa näytti purkautuvalta tulivuorelta, ja hänen salamankaltaisesta kehostaan lähti esiin valtava joukko puolijumalia, mukaan lukien Brahma hänen otsallaan ja Shiva hänen rinnallaan. Hänen muodossaan näkyi todellakin kaikkien olentojen, niin suurten kuin pientenkin, olemus. Hänen suustaan ja ihohuokosistaan lähti tulta, joten Hän näytti auringon säteiden kaltaiselta.
Duryodhana ei kyennyt katsomaan tätä tuhoisan hohtavaa muotoa, ja muutkin Kaurava-kuninkaat sulkivat silmänsä pelosta. Ainoastaan Bhishma, Drona, Karna, Vidura, Sanjaya ja paikalla olleet tietäjät pystyivät katsomaan tätä jumalallista ilmestystä. Taivaan asukit suihkuttivat kukkia, ja kaikin puolin kajahti rumpujen ja konšien ääniä. - Anonyymi00640
Anonyymi00639 kirjoitti:
...
...
...
Kolmas tapaus oli kurujen kokoussalissa, kuten Mahabharatan viidennessä kirjassa kuvataan. Siellä, Udyoga-parvassa, luemme, että Krishna saapui Kauravan hoviin rauhantehtävässä ja yritti lopettaa tuhoisan Kurukshetran sodan ennen kuin se ehti alkaa. Duryodhana ei ainoastaan halunnut kuulla hänen sovinnon sanojaan, vaan hän määräsi, että Krishna pidätettiin ja sidottiin köysillä.
Näytettyään muodon äiti Yashodalle näissä kahdessa tilaisuudessa kului monta vuotta ennen kuin Krishna näytti sen uudelleen. Kolmas tapaus oli kurujen kokoussalissa, kuten Mahabharatan viidennessä kirjassa kuvataan. Siellä, Udyoga-parvassa, luemme, että Krishna saapui Kauravan hoviin rauhantehtävässä ja yritti lopettaa tuhoisan Kurukshetran sodan ennen kuin se ehti alkaa. Duryodhana ei ainoastaan halunnut kuunnella hänen sovinnon sanojaan, vaan hän määräsi, että Krishna pidätettiin ja sidottiin köysillä. Vastauksena tähän Herra nauroi sydämellisesti ja näytti osan siitä sydäntä liikuttavasta muodosta, jonka Hän myöhemmin osoitti Arjunalle.
Tässä kuvataan, että Krishna ilmestyi lukemattomiin käsivarsiin, joissa jokaisessa oli aseita, jotka hehkuivat sokaisevaa valoa. Itse asiassa hänen koko muotonsa näytti purkautuvalta tulivuorelta, ja hänen salamankaltaisesta kehostaan lähti esiin valtava joukko puolijumalia, mukaan lukien Brahma hänen otsallaan ja Shiva hänen rinnallaan. Hänen muodossaan näkyi todellakin kaikkien olentojen, niin suurten kuin pientenkin, olemus. Hänen suustaan ja ihohuokosistaan lähti tulta, joten Hän näytti auringon säteiden kaltaiselta.
Duryodhana ei kyennyt katsomaan tätä tuhoisan hohtavaa muotoa, ja muutkin Kaurava-kuninkaat sulkivat silmänsä pelosta. Ainoastaan Bhishma, Drona, Karna, Vidura, Sanjaya ja paikalla olleet tietäjät pystyivät katsomaan tätä jumalallista ilmestystä. Taivaan asukit suihkuttivat kukkia, ja kaikin puolin kajahti rumpujen ja konšien ääniä.https://vedabase.io/en/library/bg/11/
The Universal Form - Anonyymi00641
Anonyymi00640 kirjoitti:
https://vedabase.io/en/library/bg/11/
The Universal Formhttps://thepathofbhakti.com/wp-content/uploads/2024/08/1982-04-19-798x1024.jpg
The Universal Form - Anonyymi00642
Anonyymi00641 kirjoitti:
https://thepathofbhakti.com/wp-content/uploads/2024/08/1982-04-19-798x1024.jpg
The Universal Formhttps://jagannathpurihkm.files.wordpress.com/2016/12/virat-rupa.jpg
Virat Rupa
Kunkin universumin eri planeettajärjestelmät sijaitsevat Herran Virat-rupan (Universaalin Muodon) eri osissa.
Kaikki universumin planeettajärjestelmät edustavat Herran Universaalin kehon eri osoa.
Seitsemän korkeampaa planetaarista järjestelmää sijaitsevat Herran Universaalin muodon vyötärön yläpuolella ja alemmat planetaariset järjestelmät sen alapuolella. - Anonyymi00643
Anonyymi00642 kirjoitti:
https://jagannathpurihkm.files.wordpress.com/2016/12/virat-rupa.jpg
Virat Rupa
Kunkin universumin eri planeettajärjestelmät sijaitsevat Herran Virat-rupan (Universaalin Muodon) eri osissa.
Kaikki universumin planeettajärjestelmät edustavat Herran Universaalin kehon eri osoa.
Seitsemän korkeampaa planetaarista järjestelmää sijaitsevat Herran Universaalin muodon vyötärön yläpuolella ja alemmat planetaariset järjestelmät sen alapuolella.MYÖS ME OLEMME HÄNEN KEHOSSAAN JA PLANEETTAMME ON HÄNEN KEHOSSAAN.
TOISIN SANOEN UNIVERSUMISSA EI OLE KETÄÄN, JOKA EI OLISI YHTEYDESSÄ HÄNEEN.
...
... - Anonyymi00644
Anonyymi00643 kirjoitti:
MYÖS ME OLEMME HÄNEN KEHOSSAAN JA PLANEETTAMME ON HÄNEN KEHOSSAAN.
TOISIN SANOEN UNIVERSUMISSA EI OLE KETÄÄN, JOKA EI OLISI YHTEYDESSÄ HÄNEEN.
...
...Vishvarupa / Virat Rupa / Jumalan universaalinen tai kosminen muoto on Jumalan jumalallinen muoto, jossa koko tämä ääretön maailmankaikkeus kaikkine kosmoksineen, planeettoineen jne. näkyy yhden Jumalan ruumiissa.
Mahabharatan sodan aikana Herra Krishna antaa erityisen " vision" Arjunalle, jotta hän voi nähdä Jumalallisen Jumalan Hänen universaalissa muodossaan. Tässä kosmisessa tai universaalissa muodossaan Herra Krishna näyttää yltäkylläisyytensä, satoja tuhansia erilaisia jumalallisia ja monivärisiä muotoja. Herra Krishna näyttää Arjunalle Adityojen, Vasujen, Rudrojen, Asvini-kumaroiden ja kaikkien muiden puolijumalien eri ilmenemismuotoja. Herra Krishna näyttää Universaalisessa muodossaan myös monia ihmeellisiä asioita, joita kukaan ei ole koskaan ennen nähnyt tai kuullut.
Vishvarupalla on lukemattomia muotoja, silmiä, kasvoja, suita ja käsiä. Kaikki maailmankaikkeuden olennot ovat osa Häntä. Hän on ääretön maailmankaikkeus, jolla ei ole alkua eikä loppua. Hänessä on sekä rauhanomaisia että vihaisia muotoja. Kykenemättä kestämään näyn laajuutta ja pelon kourissa Arjuna pyytää Krishnaa palaamaan ... Vishnu-muotoonsa... - Anonyymi00645
Anonyymi00644 kirjoitti:
Vishvarupa / Virat Rupa / Jumalan universaalinen tai kosminen muoto on Jumalan jumalallinen muoto, jossa koko tämä ääretön maailmankaikkeus kaikkine kosmoksineen, planeettoineen jne. näkyy yhden Jumalan ruumiissa.
Mahabharatan sodan aikana Herra Krishna antaa erityisen " vision" Arjunalle, jotta hän voi nähdä Jumalallisen Jumalan Hänen universaalissa muodossaan. Tässä kosmisessa tai universaalissa muodossaan Herra Krishna näyttää yltäkylläisyytensä, satoja tuhansia erilaisia jumalallisia ja monivärisiä muotoja. Herra Krishna näyttää Arjunalle Adityojen, Vasujen, Rudrojen, Asvini-kumaroiden ja kaikkien muiden puolijumalien eri ilmenemismuotoja. Herra Krishna näyttää Universaalisessa muodossaan myös monia ihmeellisiä asioita, joita kukaan ei ole koskaan ennen nähnyt tai kuullut.
Vishvarupalla on lukemattomia muotoja, silmiä, kasvoja, suita ja käsiä. Kaikki maailmankaikkeuden olennot ovat osa Häntä. Hän on ääretön maailmankaikkeus, jolla ei ole alkua eikä loppua. Hänessä on sekä rauhanomaisia että vihaisia muotoja. Kykenemättä kestämään näyn laajuutta ja pelon kourissa Arjuna pyytää Krishnaa palaamaan ... Vishnu-muotoonsa...https://www.bhagavad-gita.us/wp-content/uploads/2012/09/gita-03.jpg
Taistelukentällä, vaunuissa kahden armeijan välissä, Krishna paljastaa ystävälleen Arjunalle sielun, Absoluutin ja maailmankaikkeuden tieteen. - Anonyymi00646
Anonyymi00488 kirjoitti:
He ovat yksi Jumaluus, mutta kaksi ikuista persoonallista ilmenemismuotoa.
Balarāman ja Kṛṣṇan suhde on svayaṁ-prakāśa
Termi svayaṁ-prakāśa on tässä tärkeä. Balarāma ei ole Kṛṣṇan ulkopuolinen olento, jonka Kṛṣṇa olisi myöhemmin korottanut jumalalliseen asemaan. Balarāma on Kṛṣṇan oma ensimmäinen persoonallinen laajentuma.Niin!
- Anonyymi00647
Anonyymi00408 kirjoitti:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18967283/maailma-on-suurten-katastrofien-edessa-
Maailma on suurten katastrofien edessä.
Anonyymi-ap
2025-06-01 23:51:29
Tässä tärkeää tietoa idän miehille. Voitte kertoa muillekin idän uskonnoista innostuneille.
Maailma on suurten katastrofien edessä.
Suuret Sodat ja vakavat sairaudet ym. järkyttävät vitsaukset ovat vyörymässä ihmiskunnan päälle ennen näkemättömällä tavalla. Yhteiskuntarauha Suomessakin säröilee. Mellakat eivät ole kaukana. Miten kauan rauha kestää, sitä emme tiedä.
Koko maailma on nyt varustautumassa sotaan. Tämän kaiken on Raamattu kertonut tapahtuvaksi. Mm. Matt. 24:6-13.
Ihmiskunnan viimeinen murhenäytelmä ennen Jeesuksen takaisin tuloa on jo alkanut!
------------------
DRAAMAA, LISÄÄ DRAAMAA!
TÄHÄN EI VOI MUUTA KUIN NAURAA!Aivan!
- Anonyymi00648
Anonyymi00647 kirjoitti:
Aivan!
Aitzhanova A. A on filosofian tohtori, professori, uskontotieteilijä. Kirjojen ”Islam ja Vedat”, ”Vedat ja maailman uskonnot”, ”Opettajan kaksitoista ilmenemismuotoa”, ”Vedalainen ja raamatullinen teologia” kirjoittaja.
🔸 Vuonna 2004 hän puolusti väitöskirjaansa islamilaisesta teologiasta.
🔸 Vuodesta 2006 lähtien hän on opettanut yliopistossa uskontotiedettä, buddhalaisuutta, kristillistä teologiaa, islamin teologiaa ja filosofiaa.
🔸2016-2021 CMU:n kansainvälisten opintojen tiedekunnan professori.
🔸Vuodesta 2019 Bhaktivedanta-akatemian (Mayapur) opettaja.
🔸 Vuodesta 2020 lähtien «Heavenly Culture, World Peace, Restoration of Light»
jne.
**************
Nykyaikaisessa maailmassa on valtava määrä erilaisia uskontokuntia, sekä ikivanhoja, jotka ovat olleet olemassa jo tuhansia vuosia, että uusia, jotka ilmestyivät vähän aikaa sitten. Hengellisten liikkeiden moninaisuus hämmentää usein totuutta etsiviä ihmisiä. Tuntien toisaalta hengellisen kehityksen houkuttelevuuden, monet ihmiset pelkäävät lähteä tälle tielle, koska he pelkäävät joutuvansa johonkin epäilyttävään järjestöön. Usein käy myös niin, että tultuaan jonkin uskonnollisen ryhmän jäseniksi ihmiset alkavat julistaa sitä ainoaksi pelastustieksi ja arvostelevat muita tunnustuksia. Kun joku julistaa, että absoluuttinen totuus on vain uskonnon omaisuutta, syntyy uskonnollista fanatismia ja suvaitsemattomuutta. Näin syntyy uskonnollisia konflikteja, keskinäistä arvostelua ja erilaisia fobioita. - Anonyymi00649
Anonyymi00648 kirjoitti:
Aitzhanova A. A on filosofian tohtori, professori, uskontotieteilijä. Kirjojen ”Islam ja Vedat”, ”Vedat ja maailman uskonnot”, ”Opettajan kaksitoista ilmenemismuotoa”, ”Vedalainen ja raamatullinen teologia” kirjoittaja.
🔸 Vuonna 2004 hän puolusti väitöskirjaansa islamilaisesta teologiasta.
🔸 Vuodesta 2006 lähtien hän on opettanut yliopistossa uskontotiedettä, buddhalaisuutta, kristillistä teologiaa, islamin teologiaa ja filosofiaa.
🔸2016-2021 CMU:n kansainvälisten opintojen tiedekunnan professori.
🔸Vuodesta 2019 Bhaktivedanta-akatemian (Mayapur) opettaja.
🔸 Vuodesta 2020 lähtien «Heavenly Culture, World Peace, Restoration of Light»
jne.
**************
Nykyaikaisessa maailmassa on valtava määrä erilaisia uskontokuntia, sekä ikivanhoja, jotka ovat olleet olemassa jo tuhansia vuosia, että uusia, jotka ilmestyivät vähän aikaa sitten. Hengellisten liikkeiden moninaisuus hämmentää usein totuutta etsiviä ihmisiä. Tuntien toisaalta hengellisen kehityksen houkuttelevuuden, monet ihmiset pelkäävät lähteä tälle tielle, koska he pelkäävät joutuvansa johonkin epäilyttävään järjestöön. Usein käy myös niin, että tultuaan jonkin uskonnollisen ryhmän jäseniksi ihmiset alkavat julistaa sitä ainoaksi pelastustieksi ja arvostelevat muita tunnustuksia. Kun joku julistaa, että absoluuttinen totuus on vain uskonnon omaisuutta, syntyy uskonnollista fanatismia ja suvaitsemattomuutta. Näin syntyy uskonnollisia konflikteja, keskinäistä arvostelua ja erilaisia fobioita.https://www.youtube.com/watch?v=uVy7UvTfJtE
Jumalan käsite vedalaisessa kirjallisuudessa ja abrahamilaisissa uskonnoissa. Tieteellinen konferenssi.
Voitte laittaa automaattisen käännöksen päälle asetukset-napista oikeassa alakulmassa.
Käännös on huono, parempi olisi laittaa transkriptio ja lisätä käännösohjelmaan! Googlen käännös on huonoin maailmassa? Mutta muut ohjelmat ovat hieman parempia! - Anonyymi00650
Anonyymi00649 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=uVy7UvTfJtE
Jumalan käsite vedalaisessa kirjallisuudessa ja abrahamilaisissa uskonnoissa. Tieteellinen konferenssi.
Voitte laittaa automaattisen käännöksen päälle asetukset-napista oikeassa alakulmassa.
Käännös on huono, parempi olisi laittaa transkriptio ja lisätä käännösohjelmaan! Googlen käännös on huonoin maailmassa? Mutta muut ohjelmat ovat hieman parempia!A. A. Aitzhanova – syvällisen tiedon ja viisauden tutkija
A. A. Aitzhanova on filosofian tohtori, professori ja arvostettu uskontotieteilijä, jonka elämäntyö yhdistää poikkeuksellisella tavalla akateemisen tutkimuksen, filosofisen ajattelun ja henkisen perinteen syvällisen tuntemuksen. Hänen työnsä keskiössä ovat ihmiskunnan suuret kysymykset: Jumalan olemus, uskonnollisten perinteiden välinen yhteys, ihmisen hengellinen kehitys sekä eri uskontojen yhteinen pyrkimys totuuteen.
Aitzhanova on useiden merkittävien teosten kirjoittaja. Hänen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa Islam ja Vedat, Vedat ja maailman uskonnot, Opettajan kaksitoista ilmenemismuotoa sekä Vedalainen ja raamatullinen teologia. Näissä teoksissa hän tarkastelee rohkeasti ja laaja-alaisesti maailman uskonnollisia ja filosofisia traditioita sekä niiden välisiä yhteyksiä.
Vuonna 2004 Aitzhanova puolusti väitöskirjaansa islamilaisesta teologiasta. Tämä työ muodosti tärkeän perustan hänen myöhemmälle akateemiselle toiminnalleen ja hänen laajalle uskontojen väliselle tutkimukselleen. Vuodesta 2006 lähtien hän on toiminut yliopisto-opetuksen parissa ja opettanut muun muassa uskontotiedettä, buddhalaisuutta, kristillistä teologiaa, islamin teologiaa ja filosofiaa.
Vuosina 2016–2021 Aitzhanova toimi CMU:n kansainvälisten opintojen tiedekunnan professorina. Hänen akateeminen työnsä on siten ulottunut laajalle yli yhden uskonnollisen tai filosofisen tradition rajojen. Hänessä yhdistyvät tutkijan tarkkanäköisyys, filosofin syvällisyys ja opettajan kyky välittää vaikeitakin ajatuksia ymmärrettävästi.
Vuodesta 2019 lähtien Aitzhanova on toiminut Bhaktivedanta-akatemian opettajana Mayapurissa, yhdessä vedalaisen kulttuurin merkittävistä keskuksista. Tämä työ on vahvistanut hänen asemaansa vedalaisen filosofian ja teologian tuntijana sekä opettajana, joka kykenee tarkastelemaan vedalaista maailmankuvaa laajassa kansainvälisessä ja uskontotieteellisessä viitekehyksessä.
Vuodesta 2020 lähtien hän on ollut mukana myös kansainvälisessä Heavenly Culture, World Peace, Restoration of Light -liikkeessä, jonka yhteydessä korostuvat kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu, rauha ja ihmiskunnan yhteinen hengellinen perintö.
A. A. Aitzhanovan työssä vaikuttavaa on ennen kaikkea hänen poikkeuksellisen laaja-alainen näkökulmansa. Hän ei tarkastele uskontoja toisistaan irrallisina järjestelminä, vaan pyrkii löytämään niiden syvemmät filosofiset yhteydet ja merkitykset. Hänen tutkimuksensa liikkuu islamin, kristinuskon, buddhalaisuuden ja vedalaisen tradition välillä tavalla, joka avaa mahdollisuuden nähdä maailman hengellinen historia uudesta ja avarammasta näkökulmasta.
Hän on tutkija, jonka työ yhdistää tiedon ja viisauden, akateemisen tutkimuksen ja hengellisen etsinnän, historian ja nykyajan sekä eri uskontoperinteet yhteiseen keskusteluun. Aitzhanovan kaltaiset ajattelijat muistuttavat siitä, että syvällinen uskonnollinen tutkimus ei ainoastaan lisää tietoa menneisyydestä, vaan voi myös auttaa ihmistä ymmärtämään paremmin itseään, toisiaan ja ihmiskunnan yhteistä hengellistä perintöä.
Hänen elämäntyönsä on ennen kaikkea kutsu vuoropuheluun – kutsu tutkia, kysyä ja nähdä eri perinteiden taakse niiden syvimpiin filosofisiin kysymyksiin. Se tekee A. A. Aitzhanovasta kiinnostavan ja merkittävän hahmon uskonnon, filosofian ja vedalaisen teologian tutkimuksen kentällä.
https://www.youtube.com/watch?v=uVy7UvTfJtE
Jumalan käsite vedalaisessa kirjallisuudessa ja abrahamilaisissa uskonnoissa. Tieteellinen konferenssi.
Voitte laittaa automaattisen käännöksen päälle asetukset-napista oikeassa alakulmassa. - Anonyymi00651
Anonyymi00650 kirjoitti:
A. A. Aitzhanova – syvällisen tiedon ja viisauden tutkija
A. A. Aitzhanova on filosofian tohtori, professori ja arvostettu uskontotieteilijä, jonka elämäntyö yhdistää poikkeuksellisella tavalla akateemisen tutkimuksen, filosofisen ajattelun ja henkisen perinteen syvällisen tuntemuksen. Hänen työnsä keskiössä ovat ihmiskunnan suuret kysymykset: Jumalan olemus, uskonnollisten perinteiden välinen yhteys, ihmisen hengellinen kehitys sekä eri uskontojen yhteinen pyrkimys totuuteen.
Aitzhanova on useiden merkittävien teosten kirjoittaja. Hänen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa Islam ja Vedat, Vedat ja maailman uskonnot, Opettajan kaksitoista ilmenemismuotoa sekä Vedalainen ja raamatullinen teologia. Näissä teoksissa hän tarkastelee rohkeasti ja laaja-alaisesti maailman uskonnollisia ja filosofisia traditioita sekä niiden välisiä yhteyksiä.
Vuonna 2004 Aitzhanova puolusti väitöskirjaansa islamilaisesta teologiasta. Tämä työ muodosti tärkeän perustan hänen myöhemmälle akateemiselle toiminnalleen ja hänen laajalle uskontojen väliselle tutkimukselleen. Vuodesta 2006 lähtien hän on toiminut yliopisto-opetuksen parissa ja opettanut muun muassa uskontotiedettä, buddhalaisuutta, kristillistä teologiaa, islamin teologiaa ja filosofiaa.
Vuosina 2016–2021 Aitzhanova toimi CMU:n kansainvälisten opintojen tiedekunnan professorina. Hänen akateeminen työnsä on siten ulottunut laajalle yli yhden uskonnollisen tai filosofisen tradition rajojen. Hänessä yhdistyvät tutkijan tarkkanäköisyys, filosofin syvällisyys ja opettajan kyky välittää vaikeitakin ajatuksia ymmärrettävästi.
Vuodesta 2019 lähtien Aitzhanova on toiminut Bhaktivedanta-akatemian opettajana Mayapurissa, yhdessä vedalaisen kulttuurin merkittävistä keskuksista. Tämä työ on vahvistanut hänen asemaansa vedalaisen filosofian ja teologian tuntijana sekä opettajana, joka kykenee tarkastelemaan vedalaista maailmankuvaa laajassa kansainvälisessä ja uskontotieteellisessä viitekehyksessä.
Vuodesta 2020 lähtien hän on ollut mukana myös kansainvälisessä Heavenly Culture, World Peace, Restoration of Light -liikkeessä, jonka yhteydessä korostuvat kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu, rauha ja ihmiskunnan yhteinen hengellinen perintö.
A. A. Aitzhanovan työssä vaikuttavaa on ennen kaikkea hänen poikkeuksellisen laaja-alainen näkökulmansa. Hän ei tarkastele uskontoja toisistaan irrallisina järjestelminä, vaan pyrkii löytämään niiden syvemmät filosofiset yhteydet ja merkitykset. Hänen tutkimuksensa liikkuu islamin, kristinuskon, buddhalaisuuden ja vedalaisen tradition välillä tavalla, joka avaa mahdollisuuden nähdä maailman hengellinen historia uudesta ja avarammasta näkökulmasta.
Hän on tutkija, jonka työ yhdistää tiedon ja viisauden, akateemisen tutkimuksen ja hengellisen etsinnän, historian ja nykyajan sekä eri uskontoperinteet yhteiseen keskusteluun. Aitzhanovan kaltaiset ajattelijat muistuttavat siitä, että syvällinen uskonnollinen tutkimus ei ainoastaan lisää tietoa menneisyydestä, vaan voi myös auttaa ihmistä ymmärtämään paremmin itseään, toisiaan ja ihmiskunnan yhteistä hengellistä perintöä.
Hänen elämäntyönsä on ennen kaikkea kutsu vuoropuheluun – kutsu tutkia, kysyä ja nähdä eri perinteiden taakse niiden syvimpiin filosofisiin kysymyksiin. Se tekee A. A. Aitzhanovasta kiinnostavan ja merkittävän hahmon uskonnon, filosofian ja vedalaisen teologian tutkimuksen kentällä.
https://www.youtube.com/watch?v=uVy7UvTfJtE
Jumalan käsite vedalaisessa kirjallisuudessa ja abrahamilaisissa uskonnoissa. Tieteellinen konferenssi.
Voitte laittaa automaattisen käännöksen päälle asetukset-napista oikeassa alakulmassa.Aitzhanovan ajattelussa erityisen vaikuttavaa on hänen pyrkimyksensä rakentaa siltoja. Hän tarkastelee islamia, kristinuskoa, buddhalaisuutta ja vedalaista perinnettä paitsi historiallisina ja teologisina järjestelminä myös osana ihmiskunnan pitkää etsintää kohti korkeampaa tietoa ja ymmärrystä.
Hänen työnsä muistuttaa meitä siitä, että todellinen oppineisuus ei merkitse ainoastaan suurta tietomäärää. Se merkitsee myös kykyä nähdä yhteyksiä siellä, missä muut näkevät rajoja; kykyä kuunnella erilaisia perinteitä menettämättä omaa harkintakykyään; ja ennen kaikkea rohkeutta esittää suuria kysymyksiä.
A. A. Aitzhanovan elämäntyö voidaan nähdä tällaisena jatkuvana tiedon ja totuuden etsintänä.
Se on matka, jossa akateeminen tutkimus kohtaa teologian, filosofia kohtaa hengellisyyden ja eri kulttuurit kohtaavat toisensa yhteisessä keskustelussa Jumalasta, ihmisestä ja olemassaolon syvimmästä tarkoituksesta.
Onkin erityisen arvokasta saada kuulla tänään tutkijaa, jonka elämäntyö on omistettu näille suurille kysymyksille ja jonka näkökulma ulottuu yli kulttuuristen ja uskonnollisten rajojen.
Tervetuloa, professori A. A. Aitzhanova!
https://www.youtube.com/watch?v=uVy7UvTfJtE - Anonyymi00652
Anonyymi00651 kirjoitti:
Aitzhanovan ajattelussa erityisen vaikuttavaa on hänen pyrkimyksensä rakentaa siltoja. Hän tarkastelee islamia, kristinuskoa, buddhalaisuutta ja vedalaista perinnettä paitsi historiallisina ja teologisina järjestelminä myös osana ihmiskunnan pitkää etsintää kohti korkeampaa tietoa ja ymmärrystä.
Hänen työnsä muistuttaa meitä siitä, että todellinen oppineisuus ei merkitse ainoastaan suurta tietomäärää. Se merkitsee myös kykyä nähdä yhteyksiä siellä, missä muut näkevät rajoja; kykyä kuunnella erilaisia perinteitä menettämättä omaa harkintakykyään; ja ennen kaikkea rohkeutta esittää suuria kysymyksiä.
A. A. Aitzhanovan elämäntyö voidaan nähdä tällaisena jatkuvana tiedon ja totuuden etsintänä.
Se on matka, jossa akateeminen tutkimus kohtaa teologian, filosofia kohtaa hengellisyyden ja eri kulttuurit kohtaavat toisensa yhteisessä keskustelussa Jumalasta, ihmisestä ja olemassaolon syvimmästä tarkoituksesta.
Onkin erityisen arvokasta saada kuulla tänään tutkijaa, jonka elämäntyö on omistettu näille suurille kysymyksille ja jonka näkökulma ulottuu yli kulttuuristen ja uskonnollisten rajojen.
Tervetuloa, professori A. A. Aitzhanova!
https://www.youtube.com/watch?v=uVy7UvTfJtEhttps://www.youtube.com/watch?v=SOgsGMwlHM8
Onko Jumala persoona? | Kulttuurienvälisiä pohdintoja Jumalan olemuksesta | Professori Asel Aitzhanova
Professori A. A. Aitzhanova -luento englanniksi! - Anonyymi00653
Anonyymi00652 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=SOgsGMwlHM8
Onko Jumala persoona? | Kulttuurienvälisiä pohdintoja Jumalan olemuksesta | Professori Asel Aitzhanova
Professori A. A. Aitzhanova -luento englanniksi!https://www.youtube.com/watch?v=0SXREJVrkPQ
Asel Aitzhanova – kliinisen kuoleman kokemuksesta, totuuden etsinnästä, sielun muodonmuutoksesta ja täydellisestä luottamuksesta
Voitte laittaa automaattisen käännöksen päälle asetukset-napista oikeassa alakulmassa.
Käännös on huono, parempi olisi laittaa transkriptio ja lisätä käännösohjelmaan! Googlen käännös on huonoin maailmassa? Mutta muut ohjelmat ovat hieman parempia! - Anonyymi00654
Anonyymi00653 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=0SXREJVrkPQ
Asel Aitzhanova – kliinisen kuoleman kokemuksesta, totuuden etsinnästä, sielun muodonmuutoksesta ja täydellisestä luottamuksesta
Voitte laittaa automaattisen käännöksen päälle asetukset-napista oikeassa alakulmassa.
Käännös on huono, parempi olisi laittaa transkriptio ja lisätä käännösohjelmaan! Googlen käännös on huonoin maailmassa? Mutta muut ohjelmat ovat hieman parempia!https://issdelhi.org/outreach/is-god-a-person/
Tässä luennossa uskontojen vertailevan tutkimuksen asiantuntija, professori Asel Aitzhanova (Ananda Vrindavani d.d.), tarkastelee Jumalan käsitettä eri kulttuurisissa ja hengellisissä perinteissä. Hän aloittaa esittämällä kysymyksen: ”Onko Jumala persoona?” Tämän jälkeen hän tarkastelee, miten tätä ajatusta ymmärretään klassisissa perinteissä, kuten vedantassa, islamissa ja kristinuskossa.
Professori Aitzhanova tuo esiin, kuinka joissakin perinteissä Jumala nähdään persoonallisena olentona – jumalallisena olentona, jolla on ominaisuuksia ja tunteita – kun taas toisissa jumalallinen ymmärretään transsendenttisena, persoonattomana periaatteena.
Hän tarkastelee hienovaraisia kulttuurisia ja filosofisia eroja ja korostaa, että käsitteiden merkitys muuttuu asiayhteyden mukaan ja että kulttuurienvälisessä vuoropuhelussa tarvitaan keskinäistä kunnioitusta.
Teologisiin teksteihin ja elettyihin uskonnollisiin käytäntöihin tukeutuen hän osoittaa, kuinka erilaiset näkökulmat jumalalliseen todellisuuteen voivat elää rinnakkain ja rikastuttaa yhteistä pyrkimystämme ymmärtää hengellistä totuutta. - Anonyymi00655
Anonyymi00654 kirjoitti:
https://issdelhi.org/outreach/is-god-a-person/
Tässä luennossa uskontojen vertailevan tutkimuksen asiantuntija, professori Asel Aitzhanova (Ananda Vrindavani d.d.), tarkastelee Jumalan käsitettä eri kulttuurisissa ja hengellisissä perinteissä. Hän aloittaa esittämällä kysymyksen: ”Onko Jumala persoona?” Tämän jälkeen hän tarkastelee, miten tätä ajatusta ymmärretään klassisissa perinteissä, kuten vedantassa, islamissa ja kristinuskossa.
Professori Aitzhanova tuo esiin, kuinka joissakin perinteissä Jumala nähdään persoonallisena olentona – jumalallisena olentona, jolla on ominaisuuksia ja tunteita – kun taas toisissa jumalallinen ymmärretään transsendenttisena, persoonattomana periaatteena.
Hän tarkastelee hienovaraisia kulttuurisia ja filosofisia eroja ja korostaa, että käsitteiden merkitys muuttuu asiayhteyden mukaan ja että kulttuurienvälisessä vuoropuhelussa tarvitaan keskinäistä kunnioitusta.
Teologisiin teksteihin ja elettyihin uskonnollisiin käytäntöihin tukeutuen hän osoittaa, kuinka erilaiset näkökulmat jumalalliseen todellisuuteen voivat elää rinnakkain ja rikastuttaa yhteistä pyrkimystämme ymmärtää hengellistä totuutta.https://www.youtube.com/watch?v=W-KF8Db3iWw
"Maailman uskontojen historia shastrojen silmin" | Ananda Vrindavani D.D.
Ananda Vrindavani D.D. on professori Asel Aitzhanova.
Uusin nimi on annettu initiaation yhteydessä! - Anonyymi00656
Anonyymi00655 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=W-KF8Db3iWw
"Maailman uskontojen historia shastrojen silmin" | Ananda Vrindavani D.D.
Ananda Vrindavani D.D. on professori Asel Aitzhanova.
Uusin nimi on annettu initiaation yhteydessä!https://www.youtube.com/watch?v=HNcEcXgI2jc
Aistien ja mielen tuolla puolen. Ananda Vrindavani d.d.
Aitzhanova A. A on filosofian tohtori, professori, uskontotieteilijä. Kirjojen ”Islam ja Vedat”, ”Vedat ja maailman uskonnot”, ”Opettajan kaksitoista ilmenemismuotoa”, ”Vedalainen ja raamatullinen teologia” kirjoittaja.
Ananda Vrindavani D.D. on professori Asel Aitzhanova.
Uusin nimi on annettu initiaation yhteydessä! - Anonyymi00657
Anonyymi00656 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=HNcEcXgI2jc
Aistien ja mielen tuolla puolen. Ananda Vrindavani d.d.
Aitzhanova A. A on filosofian tohtori, professori, uskontotieteilijä. Kirjojen ”Islam ja Vedat”, ”Vedat ja maailman uskonnot”, ”Opettajan kaksitoista ilmenemismuotoa”, ”Vedalainen ja raamatullinen teologia” kirjoittaja.
Ananda Vrindavani D.D. on professori Asel Aitzhanova.
Uusin nimi on annettu initiaation yhteydessä!Kun joku käyttää sanaa Veda-uskonto tai hindu-uskonto, se tarkoittaa, että henkilö ottaa huomioon yleisön ja kuulijakunnan tason.
Kun taso nousee, annetaan enemmän tietoa ja asioita selitetään tarkemmin.
Mitä korkeampi kuulijakunnan taso on, sitä enemmän tietoa annetaan ja sitä yksityiskohtaisemmin asioita selitetään. - Anonyymi00658
Anonyymi00647 kirjoitti:
Aivan!
India | U.S.A. | Canada | Mexico | Europe | Asia | S. Pacific | S. America | Africa & Mauritius
Languages:
(SCSMath sites)
Danish | Dutch | German | Greek | Hindi | Italian | Japanese | Norwegian| Polish | Portuguese | Spanish | Swedish | Filipino | Turkish
International Dialing:
Country and City codes:
http://www.the-acr.com/codes/cntrycd.htm
Time and Time Zones:
The time now around the world:
http://timeanddate.com/worldclock/
Sri Chaitanya Saraswat Math — Spiritually Affiliated Centres worldwide - Anonyymi00659
Anonyymi00424 kirjoitti:
"Pelastus"ei ole vapautumista Jumalan vihasta.
Se on vapautumista:
väärästä identiteetistä
karmallisesta sidonnaisuudesta
tietämättömyydestä omasta todellisesta luonnosta
Jumala EI IKINÄ - ei uhkaa, vaan valaisee.
Onko mitään “mistä pelastua”?
EI OLE.
Ei ole ikuista kadotusta.
Ei ole Jumalan mielivaltaista tuomiota.
Mutta on olemassa kärsimyksen kiertokulku, joka syntyy tietämättömyydestä.
Jos tietämättömyys poistuu, kärsimyksen perusta poistuu.
"pelastus" ei ole juridinen vaan ontologinen.
Ei syyllinen - armahdettu.
Vaan tietämätön - herännyt.
Ei ole ikuista kadotusta eikä Jumalan mielivaltaista tuomiota, jolta pitäisi paeta. Kukaan ei ole kosmisen oikeussalin syytettynä odottamassa lopullista tuomiota.
Silti kärsimystä on. On syntymän ja kuoleman kiertokulku, on pelkoa, menetyksiä ja tyytymättömyyttä. Mutta niiden juurisyy ei ole Jumalan viha, vaan tietämättömyys – avidyā. Tämä tietämättömyys ei tarkoita pelkkää tiedon puutetta, vaan väärää samastumista. Ihminen luulee olevansa se, mikä on muuttuvaa: keho, mieli, roolit, tarinat, saavutukset. Kun hän rakentaa identiteettinsä niiden varaan, hän altistuu väistämättä pelolle ja kärsimykselle, koska kaikki se muuttuu.
Pelastus ei siksi ole juridinen tapahtuma, jossa syyllinen armahdetaan. Se on ontologinen oivallus, jossa tietämätön herää. Kun väärä identiteetti murtuu, myös kärsimyksen perusrakenne alkaa hajota. Ei siksi, että maailma katoaisi, vaan siksi, että suhde maailmaan muuttuu. Se, mikä ennen uhkasi minuutta, ei enää kosketa samalla tavalla, kun minuutta ei enää ymmärretä rajallisena ja hauraana.
Samsara – kiertokulku – ei ole ensisijaisesti paikka, vaan tapa kokea todellisuus vääristyneesti. Se on jatkuvaa yritystä löytää pysyvyyttä pysymättömästä ja turvaa rajallisesta. Kun tämä harha nähdään läpi, vapautuminen ei ole pakenemista johonkin muualle, vaan heräämistä siihen, mikä on aina ollut totta.
Tässä mielessä ei ole mitään, “miltä” pelastutaan ulkoisesti. On vain harha, josta herätään. Ei syyllinen, joka armahdetaan, vaan tietämätön, joka oivaltaa. Ja tuo oivallus ei luo vapautta, vaan paljastaa sen, että tietoisuuden perimmäinen luonto on aina ollut vapaa.
Ihmiselle ei ole mitään ulkoista pelastettavaa. Kaikki, mistä kuvittelemme tarvitsevamme turvaa, on seurausta tietämättömyydestä omasta todellisesta olemuksestamme. Siksi aina ja kaiken ytimessä oleva tehtävä on herätä tähän tietämättömyyden tilasta.
Kun herää, kaikki muu seuraa luonnollisesti: pelko hälvenee, mieli vakautuu, tekojen seuraukset eivät enää sitoa samalla tavalla, ja elämä asettuu oikeaan järjestykseen. Herääminen on itse asiassa kaikki, mitä koskaan tarvitsee tehdä. Kaikki muu — ymmärrys, oikea toiminta, sisäinen vapaus — seuraa tästä heräämisestä.
Toisin sanoen: herääminen tietämättömyydestä ei ole yksi teko muiden joukossa, vaan koko eksistentiaalisen elämän keskeinen ja ainoa “tehtävä.
Joten jos haluat ”pelastua” - herääminen riittää - syvästä tietämättömyyden unesta
Piste.
Ei ole mitään muuta mistä pelastua.Jännää!
- Anonyymi00660
Anonyymi00658 kirjoitti:
India | U.S.A. | Canada | Mexico | Europe | Asia | S. Pacific | S. America | Africa & Mauritius
Languages:
(SCSMath sites)
Danish | Dutch | German | Greek | Hindi | Italian | Japanese | Norwegian| Polish | Portuguese | Spanish | Swedish | Filipino | Turkish
International Dialing:
Country and City codes:
http://www.the-acr.com/codes/cntrycd.htm
Time and Time Zones:
The time now around the world:
http://timeanddate.com/worldclock/
Sri Chaitanya Saraswat Math — Spiritually Affiliated Centres worldwideIs God a person? | Cross cultural reflections on the nature of God | Prof. Asel Aitzhanova
https://www.youtube.com/watch?v=SOgsGMwlHM8
Onko Jumala persoona? | Kulttuurienvälisiä pohdintoja Jumalan olemuksesta | Prof. Asel Aitzhanova
https://www.youtube.com/watch?v=SOgsGMwlHM8
Tämä luento on englanniksi - Anonyymi00661
Anonyymi00660 kirjoitti:
Is God a person? | Cross cultural reflections on the nature of God | Prof. Asel Aitzhanova
https://www.youtube.com/watch?v=SOgsGMwlHM8
Onko Jumala persoona? | Kulttuurienvälisiä pohdintoja Jumalan olemuksesta | Prof. Asel Aitzhanova
https://www.youtube.com/watch?v=SOgsGMwlHM8
Tämä luento on englanniksihttps://www.youtube.com/watch?v=SOgsGMwlHM8
Tämä luento on englanniksi - Anonyymi00662UUSI
Anonyymi00661 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=SOgsGMwlHM8
Tämä luento on englanniksiIhmisen uskonnollinen ymmärrys vastaa suurelta osin hänen senhetkistä tietoisuutensa ja henkisen kehityksensä tasoa. Se, mikä toiselle ihmiselle on vasta ensimmäinen askel, voi toiselle olla jo liian rajoittunutta. Siksi uskonnollisessa elämässä voidaan nähdä erilaisia ymmärryksen tasoja.
Alkeellisempi udkonto ei tarkoita, että ihminen olisi pysyvästi kykenemätön syvempään ymmärrykseen. Se voi yksinkertaisesti tarkoittaa, että hän ei vielä kykene vastaanottamaan hienovaraisempaa tietoa. Hän voi kuitenkin kehittyä vähitellen ja myöhemmin ymmärtää asioita, joita hän ei aikaisemmin kyennyt käsittämään. - Anonyymi00663UUSI
Anonyymi00662 kirjoitti:
Ihmisen uskonnollinen ymmärrys vastaa suurelta osin hänen senhetkistä tietoisuutensa ja henkisen kehityksensä tasoa. Se, mikä toiselle ihmiselle on vasta ensimmäinen askel, voi toiselle olla jo liian rajoittunutta. Siksi uskonnollisessa elämässä voidaan nähdä erilaisia ymmärryksen tasoja.
Alkeellisempi udkonto ei tarkoita, että ihminen olisi pysyvästi kykenemätön syvempään ymmärrykseen. Se voi yksinkertaisesti tarkoittaa, että hän ei vielä kykene vastaanottamaan hienovaraisempaa tietoa. Hän voi kuitenkin kehittyä vähitellen ja myöhemmin ymmärtää asioita, joita hän ei aikaisemmin kyennyt käsittämään.Ongelma syntyy silloin, kun ihminen tekee omasta rajallisesta ymmärryksestään ehdottoman totuuden ja alkaa torjua kaiken sitä syvemmän tiedon.
Tällöin uskonnollinen järjestelmä ei enää toimi ihmisen tietoisuuden kehittämisen välineenä, vaan siitä tulee dogmaattinen järjestelmä, joka estää kehitystä.
Myös saman uskonnollisen tradition sisällä voidaan nähdä erilaisia ymmärryksen tasoja. Jotkut seuraavat ensisijaisesti ulkoisia sääntöjä ja rituaaleja, kun taas toiset ymmärtävät niiden sisäisen tarkoituksen. Ulkoinen muoto voi olla sama, mutta tietoisuus sen takana voi olla täysin erilainen. - Anonyymi00664UUSI
Anonyymi00663 kirjoitti:
Ongelma syntyy silloin, kun ihminen tekee omasta rajallisesta ymmärryksestään ehdottoman totuuden ja alkaa torjua kaiken sitä syvemmän tiedon.
Tällöin uskonnollinen järjestelmä ei enää toimi ihmisen tietoisuuden kehittämisen välineenä, vaan siitä tulee dogmaattinen järjestelmä, joka estää kehitystä.
Myös saman uskonnollisen tradition sisällä voidaan nähdä erilaisia ymmärryksen tasoja. Jotkut seuraavat ensisijaisesti ulkoisia sääntöjä ja rituaaleja, kun taas toiset ymmärtävät niiden sisäisen tarkoituksen. Ulkoinen muoto voi olla sama, mutta tietoisuus sen takana voi olla täysin erilainen.Tämä periaate koskee myös ihmiskuntaa kokonaisuutena. Eri aikakausina ja jopa saman yhteiskunnan sisällä ihmiset ovat eläneet hyvin erilaisilla tietoisuuden, kulttuurin ja tiedon tasoilla. Vedalaisessa maailmankuvassa erilaiset elämänmuodot ja tietoisuuden tasot kuuluvat samaan kokonaisuuteen, jossa elävät olennot kehittyvät vaiheittain.
Purāṇisissa teksteissä kuvataan suuren määrän erilaisia eläviä olentoja ja elämänmuotoja.
Pelkästään ihmisen kaltaisia elämänmuotoja on tässä universumissa 400 000. Tämä luku ei tarkoita vain biologisia elämänmuotoja, kaikilla planeetoilla ei ole biologista elämänmuotoa. - Anonyymi00665UUSI
Anonyymi00664 kirjoitti:
Tämä periaate koskee myös ihmiskuntaa kokonaisuutena. Eri aikakausina ja jopa saman yhteiskunnan sisällä ihmiset ovat eläneet hyvin erilaisilla tietoisuuden, kulttuurin ja tiedon tasoilla. Vedalaisessa maailmankuvassa erilaiset elämänmuodot ja tietoisuuden tasot kuuluvat samaan kokonaisuuteen, jossa elävät olennot kehittyvät vaiheittain.
Purāṇisissa teksteissä kuvataan suuren määrän erilaisia eläviä olentoja ja elämänmuotoja.
Pelkästään ihmisen kaltaisia elämänmuotoja on tässä universumissa 400 000. Tämä luku ei tarkoita vain biologisia elämänmuotoja, kaikilla planeetoilla ei ole biologista elämänmuotoa.Ihmiset eivät kykene vastaanottamaan samaa määrää tietoa samalla tavalla. Heidän tietoisuutensa, kokemuksensa, taipumuksensa ja ymmärryksensä ovat erilaisia. Siksi myös uskonnollinen opetus voidaan antaa eri tasoilla.
Ihmiselle, joka on vasta moraalisen kehityksen alkuvaiheessa, voidaan ensin opettaa yksinkertaisia periaatteita: älä vahingoita, älä tapa, älä varasta, ole rehellinen ja kohtele muita hyvin. Kun tietoisuus kehittyy, samat periaatteet voidaan ymmärtää syvemmällä tasolla. Ihminen ei enää noudata niitä ainoastaan käskyn vuoksi, vaan ymmärtää niiden perustan.
Hyvin kehittyneelle ihmiselle monet moraaliset periaatteet ovat jo itsestään selviä. Häntä ei tarvitse jatkuvasti ohjata ulkoisilla kielloilla, koska hänen ymmärryksensä on kehittynyt niin, että hän näkee tekojensa seuraukset ja ymmärtää kaikkien elävien olentojen arvon. - Anonyymi00666UUSI
Anonyymi00665 kirjoitti:
Ihmiset eivät kykene vastaanottamaan samaa määrää tietoa samalla tavalla. Heidän tietoisuutensa, kokemuksensa, taipumuksensa ja ymmärryksensä ovat erilaisia. Siksi myös uskonnollinen opetus voidaan antaa eri tasoilla.
Ihmiselle, joka on vasta moraalisen kehityksen alkuvaiheessa, voidaan ensin opettaa yksinkertaisia periaatteita: älä vahingoita, älä tapa, älä varasta, ole rehellinen ja kohtele muita hyvin. Kun tietoisuus kehittyy, samat periaatteet voidaan ymmärtää syvemmällä tasolla. Ihminen ei enää noudata niitä ainoastaan käskyn vuoksi, vaan ymmärtää niiden perustan.
Hyvin kehittyneelle ihmiselle monet moraaliset periaatteet ovat jo itsestään selviä. Häntä ei tarvitse jatkuvasti ohjata ulkoisilla kielloilla, koska hänen ymmärryksensä on kehittynyt niin, että hän näkee tekojensa seuraukset ja ymmärtää kaikkien elävien olentojen arvon.Tässä mielessä vastuu kasvaa tietoisuuden mukana. Mitä enemmän ihminen ymmärtää, sitä enemmän häneltä voidaan myös odottaa. Sama teko voidaan arvioida eri tavalla sen mukaan, millainen ihmisen ymmärrys, motiivi ja vastuu tilanteessa on.
- Anonyymi00667UUSI
Anonyymi00666 kirjoitti:
Tässä mielessä vastuu kasvaa tietoisuuden mukana. Mitä enemmän ihminen ymmärtää, sitä enemmän häneltä voidaan myös odottaa. Sama teko voidaan arvioida eri tavalla sen mukaan, millainen ihmisen ymmärrys, motiivi ja vastuu tilanteessa on.
Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne.
Mutta hyvin kehittyneet tietävät sen joka tapauksessa, miksi sanoa itsestäänselvyyksiä.
Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.
Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.
Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.
Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.
Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.
Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
Jos joku puhuu taivaista ja paratiiseista, joissa kadut on tehty kullasta, ja jos se on kaikki, mihin ihminen kykenee, ja jos se on hänen motiivinsa yläraja, se on silloin niin.
Itsekkyyden motiivi on ilmeisesti myös tärkeää ennen kuin ottaa seuraavan askelman, hieman korkeamman.
Vedalaisuus ei perustu uskoon ja uskonnolliseen dogmiin. - Anonyymi00668UUSI
Anonyymi00667 kirjoitti:
Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.
Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne.
Mutta hyvin kehittyneet tietävät sen joka tapauksessa, miksi sanoa itsestäänselvyyksiä.
Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.
Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.
Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.
Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.
Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.
Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
Jos joku puhuu taivaista ja paratiiseista, joissa kadut on tehty kullasta, ja jos se on kaikki, mihin ihminen kykenee, ja jos se on hänen motiivinsa yläraja, se on silloin niin.
Itsekkyyden motiivi on ilmeisesti myös tärkeää ennen kuin ottaa seuraavan askelman, hieman korkeamman.
Vedalaisuus ei perustu uskoon ja uskonnolliseen dogmiin.Elämän tarkoituksena ei siksi ole pakottaa kaikkia ihmisiä samanlaiseen ulkoiseen muotoon. Ihmiset voivat lähestyä Jumalaa eri lähtökohdista ja eri tasoilla, annetaan olennolle mahdollisuuden edetä vähitellen.
- Anonyymi00669UUSI
Anonyymi00668 kirjoitti:
Elämän tarkoituksena ei siksi ole pakottaa kaikkia ihmisiä samanlaiseen ulkoiseen muotoon. Ihmiset voivat lähestyä Jumalaa eri lähtökohdista ja eri tasoilla, annetaan olennolle mahdollisuuden edetä vähitellen.
Siksi myös ajatus taivaallisesta palkkiosta voi kuulua uskonnollisen kehityksen primitiiviseen, alkeelliseen vaiheeseen. Jos ihmisen käsitys uskonnosta rajoittuu ajatukseen: ”Teen tämän, jotta saan palkinnon ja pääsen hyvään paikkaan”, hänen motiivinsa on edelleen oman edun tavoittelu. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tämä olisi täysin merkityksetöntä. Se voi olla vaihe, jonka kautta ihminen alkaa vähitellen edetä, jos ei ole dogmaatikko.
- Anonyymi00670UUSI
Anonyymi00669 kirjoitti:
Siksi myös ajatus taivaallisesta palkkiosta voi kuulua uskonnollisen kehityksen primitiiviseen, alkeelliseen vaiheeseen. Jos ihmisen käsitys uskonnosta rajoittuu ajatukseen: ”Teen tämän, jotta saan palkinnon ja pääsen hyvään paikkaan”, hänen motiivinsa on edelleen oman edun tavoittelu. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tämä olisi täysin merkityksetöntä. Se voi olla vaihe, jonka kautta ihminen alkaa vähitellen edetä, jos ei ole dogmaatikko.
Pakotettu rakkaus on ristiriita itsessään. Jos ihmistä uhataan rangaistuksella, IKUISELLA helvetillä tai muulla seurauksella, ellei hän rakasta tai tottele, kyse ei ole vapaasta rakkaudesta. Se muistuttaa enemmän kiristystä kuin rakkautta.
Todellinen rakkaus edellyttää vapautta valita.
Joko/tai - ase ohimolla - ei ole valinta.
Juuri siksi Jumala ei pakota elävää olentoa rakastamaan Häntä. Hän antaa tiedon, näyttää tien ja antaa mahdollisuuden valita. Ilman valinnanvapautta ei voi olla rakkautta, sillä rakkauden arvo syntyy siitä, että ihminen voi vapaasti sanoa kyllä — mutta myös ei, ilman ikuisen helvetin uhkaa uhkaa.
Jumalan ja elävän olennon suhde perustuu juuri tähän vapauteen. Todellista rakkautta on vain silloin, kun se syntyy vapaaehtoisesta tahdosta eikä pelosta, pakosta tai henkilökohtaisen palkkion tavoittelusta. - Anonyymi00671UUSI
Anonyymi00670 kirjoitti:
Pakotettu rakkaus on ristiriita itsessään. Jos ihmistä uhataan rangaistuksella, IKUISELLA helvetillä tai muulla seurauksella, ellei hän rakasta tai tottele, kyse ei ole vapaasta rakkaudesta. Se muistuttaa enemmän kiristystä kuin rakkautta.
Todellinen rakkaus edellyttää vapautta valita.
Joko/tai - ase ohimolla - ei ole valinta.
Juuri siksi Jumala ei pakota elävää olentoa rakastamaan Häntä. Hän antaa tiedon, näyttää tien ja antaa mahdollisuuden valita. Ilman valinnanvapautta ei voi olla rakkautta, sillä rakkauden arvo syntyy siitä, että ihminen voi vapaasti sanoa kyllä — mutta myös ei, ilman ikuisen helvetin uhkaa uhkaa.
Jumalan ja elävän olennon suhde perustuu juuri tähän vapauteen. Todellista rakkautta on vain silloin, kun se syntyy vapaaehtoisesta tahdosta eikä pelosta, pakosta tai henkilökohtaisen palkkion tavoittelusta.Brahma-saṁhitāssa (kommentaarien kanssa) todetaan, että yksi Krishnan harrastuksista ja huvituksista Golokassa on viihdyttää itseään ja muita keksimällä jatkuvasti uusia argumentteja oman olemassaolonsa kieltämiseksi. Sanskritinkielisen kuvauksen mukaan hän nauttii uusien argumenttien keksimisestä omaa olemassaoloaan vastaan.
Krishna tykkää henkimaailmassa ystäviensä kanssa keskustella erilaisista filosofioista. Hän keskustelee myös ateistisista filosofioista.
Kyse ei ole siis mistään pilvillä leijumisesta harppu kädessään ja tauottomasta ylistämisestä, vaan myös vastakkainasettelusta – se on hauskaa. Se on leikki! - Anonyymi00672UUSI
Anonyymi00671 kirjoitti:
Brahma-saṁhitāssa (kommentaarien kanssa) todetaan, että yksi Krishnan harrastuksista ja huvituksista Golokassa on viihdyttää itseään ja muita keksimällä jatkuvasti uusia argumentteja oman olemassaolonsa kieltämiseksi. Sanskritinkielisen kuvauksen mukaan hän nauttii uusien argumenttien keksimisestä omaa olemassaoloaan vastaan.
Krishna tykkää henkimaailmassa ystäviensä kanssa keskustella erilaisista filosofioista. Hän keskustelee myös ateistisista filosofioista.
Kyse ei ole siis mistään pilvillä leijumisesta harppu kädessään ja tauottomasta ylistämisestä, vaan myös vastakkainasettelusta – se on hauskaa. Se on leikki!https://www.youtube.com/watch?v=BobELz8SD4I&list=RDBobELz8SD4I&start_radio=1
GOVINDAM ADI PURUSHAM - Anonyymi00673UUSI
Anonyymi00672 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=BobELz8SD4I&list=RDBobELz8SD4I&start_radio=1
GOVINDAM ADI PURUSHAMhttps://www.youtube.com/watch?v=kNonQL983l0&list=RDkNonQL983l0&start_radio=1
Shri Krishna Govind Hare Murari - Anonyymi00674UUSI
Anonyymi00673 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=kNonQL983l0&list=RDkNonQL983l0&start_radio=1
Shri Krishna Govind Hare Murarihttps://www.youtube.com/watch?v=WO_9RsXol3k&list=RDWO_9RsXol3k&start_radio=1
Om Namo Bhagavate Vasudevaya
Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalaisten pinna paloi - Ärsytys iskee uudesta TTK-juontajasta "Eihän tälle voi kun nauraa"
Oliko Veronica Verho hyvä valinta TTK-juontajaksi? Uuden TTK-juontajan henkilöllisyyttä on arvailtu siitä asti, kun Va1212553Mitä tapahtuu?
Mitä tapahtuu Humalojalla? Poliiseja talon ympärillä ja paljon ihmisiä pitkin pihoja???401862Suomi on viittä vaille sodassa Venäjän kanssa...
...syynä tähän on kokoomuslainen presidenttimme Stubb. Hän on ainoa eurooppalaisen maan johtaja, joka kärkkäästi ja taha7101270- 761050
- 1081042
- 991001
- 48915
Olen vähän epävarma siitä, oletko kiltti
Nainen, ensivaikutelma oli, että olet tosi hyväsydäminen eli siinä mielessä harvinaisuus. Eli et mene virran mukana, etk88884- 102878
Herkkä, hellä, aurinkoinen, kaunis upea, valonsäde on hän nainen
Ja myös fiksu, älykäs ja luonnonläheinen. Erittäin mielenkiintoinen ja kiltti ihminen. Haluan tuntea hänet, koska kaik34801