Onko tietoa paljonko pyöräilijän paino vaikuttaa matkavauhtiin? Eli paljonko nopeammin kulkee esim. 175 cm 75 kg mieshenkilö 85 kg:stä mieshenkilöä, jos kunto yms. muut ominaisuudet olisivat muutoin samat (täysin teoreettinen kysymys, mutta kiinnostaa silti? Entäpä, kun paino putoaa 65 kg:hen?
Pyöräilijän painon vaikutus matkanopeuteen
J. Apila
64103
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
no jos tuo extra 10kg on reisilihaksissa niin kyllä se painavampi kaveri jaksaa pidemmälle. Ja alamäetkin liukuu painavammalla pidemmälle.
Toisin sanoen tuo sinun kysymyksesi on mahdoton! Painolla ei ole merkitystä! Jos tuo 85kg ja 75kg kaveria ajavat samalla pyörällä samaa reittiä samoissa olosuhteissa samalla rasitusasteella, niin tällöin he menevät yhtä lujaa, sillä ehdolla että heillä on yhtä hyvä kunto. Eikö niin!
Asiahan on helppo testata. Pistä tarakalle vaikka 10 kg:n edestä tavaraa ja katso miten äijän käy.
Teepä empiiristä tutkimusta ja laita tulokset muittenkin luettavaksi.
Tai ota 10kg:n reppu selkään. Kyllähän se lisä paino painaa kumit hieman lutumpaan ja laakereiden vastus myös kasvaa. Sen mitä alamäessä voittaa, se teettää töitä ylämäessä. Taitaa kuitenkin olla tuo 10kg niin pieni ero, ettei juurikaan käytännön merkitystä. Mutta joka tapauksessa kevyt kulkee nopeampaa.
teoreettisesti kyvyt eivät riitä vastamaan kuinka paljon 10 kilon painon pudotus vaikuttaa vauhtiin, mutta sen tiedän, että vaikutus tuntuu enemmänkin sykkeessä, mikä on varmasti alempi samalla henkilöllä jos paino putoaa 10 kg. Ylämäessä pienempikin painon pudotus tuntuu selvästi. Hapenottohan lasketaan ml/kg. Jos esim.henkilöllä on vo2 vaikka 4,8 ltr ja paino 80kg on maxhapenotto 60 ml/kg ja 70 kiloisella 68 milliä, joten kulku paranee selvästi. Pyöräiljät ovat jostain syystä aika hoikkia poikia ? Usein 182 cm pitkä kaveri painaa 63-66 kg, mistähän syystä, jos painolla ei merkitystä ?
Kysymyksesi on selkeä, mutta tarkan vastauksen antaminen mahdotonta. Ajovastus ja sen myötä suoritusteho pyöräillessä on varsin monesta tekijästä kiinni. Paino vaikuttaa suoraan verrannolliseti vierintävastukseen ja siten ajotehon tarve tältä osin lisääntyy painojen suhteessa. Varsinkin suuremmilla nopeuksilla toinen vielä merkittävämpi tekijä tehontarpeeseen on ilmanvastus. 20 km/h nopeudesta alkaen ilmanvastus ylittää vierintävastuksen.
Kun henkiöistä on kyse, niin samanpituisista eripainoisista on painavammalla mitä todennäköisimmin suurempi pinta-ala kuin kevyemmällä. Sama juttu, jos lisäpaino tulee suuremmasta pituudesta. Ilmanvastus on verrannollinen nopeuden neliöön. Kun tarkastellaan keskenään kahta eripainoista, jotka ajavat samaa nopeutta, niin tehontarpeen lisäys painavammalla on kuitenkin suoraan verrannollinen pinta-alaan. Jos kuitenkin molemmilta ajajilta edellytetään sama suoritusteho, juttu mutkistuu, sillä tällöin painavamman nopeus pienenee ja ilmanvastusten vaikutuksen suhde on sama kuin nopeuksien neliöiden suhde. Monimutkaista.
Asian selvittäminen teoreettisesti laskemalla on hakuammuntaa ja tätä kautta voi saada vain suuntaa antavia tuloksia. Luotettavimman tuloksen saisi mittaamalla ajotehot esim.hetkellistä ajotehoa näyttävällä Polarin pyörätieturilla.
Mutta joitain lukuja varmaan haluat ja seuraavassa tietokoneohjelmalla laskettuja suuntaa antavia arvoja. Painavamman ajajan suurempi pinta-ala on huomioitu suurempana pituutena siten, että kummallakin on sama painoindeksi.
1) Kaksi henkilöä A 75 kg pituus 175 cm ja B 85 kg pituus 186 cm ajavat 12 kg painoisella maastopyörällä tasaisella asfaltilla ja tyynellä ilmalla.
- A ajaa 10 km 24 min:ssa jolloin nopeus on 25 km/h ja tehontarve n.167 W.
- Jotta B:n tehonkulutus olisi myös 167 W pitää nopeutta pudottaa.
10 km 24 min 55 s nopeus 24,1 km/h tehontarve n. 167 W. B häviää näin ollen 55 s/10 km.
- Jos A ottaa "tarakalle" 10 kg lisäpainon (pinta-ala ei muutu), nopeus putoaa arvoon 24,5 km/h ja lisäaikaa tulee 30 s/10 km.
2) Ylämäessä painon merkitys on suurempi. Oletetaan ajettavan 3% nousua (300 m korkeusero 10 km matkalla) jolloin samalla tehonkulutuksella pitää ajonopeuksia laskea seuraavasti:
- A ajaa 10 km 41 min:ssa jolloin nopeus on 14,6 km/h ja tehonkulutus n.167 W
- Jotta B:n tehonkulutus olisi sama 167 W, pitää hänen ajaa nopeutta 13,4 km/h ja silloin aikaa kuluu 44 min 40 s. B häviää A:lle 3 min 40 s 10 km matkalla.
- Jos A ottaa 10 kg lisäpainon vaikutus on seuraava: Nopeus 13,5 km/h ajoaika 44 min 25 s lisäaikaa 3 min 25 s.
3) 65 kg painoisen ajajan tapauksen saat itse päätellä ylläolevista arvoista.
Tässä tämä kiirreellä, ilman takuuta ja itse kipua tuntematta annettu selostus. ;)
Laskelmista voi päätellä sen, miksi hyvät sprintterit ovat painavampia kuin hyvät mäkien nousijat.
Helsingin pasilan kirjastossa oli muutama vuosi sitten tutkielma pyöräilyn teoriasta. Pikku vihkonen samalla osastolla kuin muutkin pyöräkirjat.