Tämänpäiväisessä hesarisssa oli Tiede-osassa juttu, jossa sanottiin, että jossakin lämpöitla voi nousta yli 80 celsiuksen. Olenko pudonnut jo seitsemänkymppisenä kärryiltä, kun olen aikoinaan oppinut, että sanotaan celsiusasteeseen? Kelvin on asia erikseen
Celsius/celsiusaste
Anonyymi-ap
25555
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Miten kelvin on asia erikseen - muuten kuin lukemiltaan?
Kelvin on Kelvin. Siinä ei käytetä astemerkkiä, kuten Celsiusasteiden kanssa.
293,15K = 20 °C
Jaa onkin siis aivan väärin, jos erehtyy puhumaan kelvinasteista. Wikipediasta katsoin, että olen näköjään jumahtanut jonnekin ennen vuotta 1968...
Kelvin ja Rankine ovat absoluuttisia lämpötila-asteikkoja, kun taas Celsius, Fahrenheit, Newton, Rømer, Réaumur, Delisle ja Leiden suhteellisia asteikoita.
Asiayhteydestä selviää yleensä mistä on kyse, joten asteen mainitseminen ei vältämättä ole tarpeellista, jos esimerkiksi Celsiuksella ei tarkoiteta esimerkiksi herra Anders Celsiusta. Toki celsiusaste on ns. virallinen tapa. Tärkeintä on ymmärtää mistä on kyse.
Kelvin on lämpötilan yksikkö. Se ei ole asteikko lainkaan. Sama asia kuin pituutta mitataan metreillä.
Lämpötila-asteikoista puhuttaessa kyse on asteikosta. Ja celsiusasteen tavoin aikaisemmin käytettiin termiä kelvinaste, josta luovuttiin 1960-luvulla.
https://www.bipm.org/en/committees/cg/cgpm/13-1967/resolution-3
Suorankulman mitta on 90 astetta.
Täysi kulma on 360 astetta. Se on myös 2*pii. Eli piin tarkka arvo asteina on 180.0.
Ja meillä täällä Suomessa käytetään desimaalierottimena pilkkua.
Minun tietokoneen kalkulaattorikin ymmärtää molempia jopa samassa laskutoimituksessa.
Minulla ei lähde tietokoneen kalkulaattori edes käyntiin.
Kun kerran pilkunnussintaan ruvetaan, niin minäkin unohdin välilyönnin numeroarvon 293,15 ja mittayksikön (K) välistä. Kuinka nyt saan unta yöllä?
Unohditko edes sitovan välilyönnin, vai pelkästään tavallisen? Yksikön olisi syytä pysyä samalla rivillä lukuarvon kanssa.
Paljonko sitten on -10 Kelviniä?
Lukuarvon itseisarvo vastaa ainakin älykkyysosamäärääsi.
Negatiiviset absoluuttiset lämpötilat ovat mahdollisia sellaisissa eristetyissä systeemeissä, jossa hiukkasilla on suurin mahdollinen energia. Esimerkkinä vaikkapa magneettisten hiukkasten spinit magneettikentässä. Kun systeemiin on pumpattu lämpöä Q niin että ollaan yli puolikkaan maksimienergiasta alkaa tapahtua hassuja: Energian lisääminen ei lisääkään epäjärjestystä (entropia S) vaan hituset alkavat pakkautua niihin ylimpiin mahdollisiin energiatiloihin (populaatioinversio laserissa) eli entropia S vähenee. Lämpötilan T määritelmän mukaan nyt tuolla systeemillä on negatiivinen lämpötila. Kun dQ on negatiivinen ja dQ positiivinen niin T oltava negatiivinen.
dS=dQ/T
Muistaakseni Otaniemen kylmälaboratoriossa mentiin alle absoluuttisen nollapisteen jo viime vuosituhannella. Taisi liittyä tuohon magnetismiin kyseinen saavutus.
Siis dS eli entropian muutos on nyt negatiivinen kun järjestys lisääntyy energian muutoksen dQ ( positiivinen) myötä. Tällöin on pakko olla T eli absoluuttinen lämpötila negatiivinen jotta yhtälö toimisi.
Pätee vain ja ainoastaan systeemissä jonka energialla on olemassa maksimiarvo.
Jos menee yli sinun hilseesi niin kerro meille mitä et asiasta ymmärrä.
Yritämme auttaa tyhmempiä.
Negatiiviset lämpötilat eivät ole "kylmempiä" lämpötiloja kuin nolla, vaan ne kuvaavat järjestelmiä, joissa lämpötilan lisääminen voi johtaa entropian vähenemiseen. Tällaisia järjestelmiä tutkitaan aktiivisesti fysiikassa, erityisesti kvantti- ja tilastofysiikassa.
Lisättäköön että olen tilastofysiikan maisteri.
Aikoinaan opiskellessa teoreettista sähkötekniikkaa niin jokin laskutoimitus antoi negatiivisen arvon. Lukuarvo kuitenkin piti muuttaa positiiviseksi niin että se piti yhtä todellisuuden kanssa. Se mistä oli kysymys on jo unohtunut kun aikaa on kulunut lähes viisikymmentä vuotta. Fysiikka on ihmeellistä.
Arkikielessä lähes kaikkia ilmaisuja voidaan lyhentää tai keksiä niille joku lyhenne.
Pitää tietysti tietää, mitä tekee.
Mitä tarkoittaa "kilo"?
kilo tarkoittaa tuhatta (1000)
Kelvin ja Celsius ovat alunperin olleet yksi ja sama yksikkö . Sitten jossain vaiheessa vain c ja k menivät sekaisin.
Vertaa esim. Cicero coittaa celloa. Siinä on jo latinistillakin mennyt pää sekaisin.