Kysymys suhtautumisesta asiaan joka ei kuulu asiaan

Huono provo!
Raamattu kirjoitetaan isolla ärrällä!

Sinun pitää puhua asiasta piirin vetäjän kanssa.

Nappiin osuitkin. Etsi elävien seuraa ennemmin kun uskonnollisten.

Siinä sitten joku pahastui kun toinen ei osannut sopeutua tapaan, jota piirissä on aina harrastettu. Nämä mummojen ja vaarien iät ajat yhdessä pysyneet piirit ovat rasittavia. Aina siellä on joku päällepäsmäri, joka komentaa muita. Annetaan raamattupiirin olla raamattupiiri ja käsitellään siellä Raamattua, ja sairauksistaan puhujat hankkiutukoot joihinkin terapiapiureihin tai eläkeläiskerhoihin.

Voisit tulla sisään puoli tuntia myöhemmin kun aletaan päästä asiaan.

Hyvin pitkälle koko touhun anti sitten kiinni siitä mitä sieltä Raamatusta löydetään.

Hyviä herjoja toinen tosiaan kohtaan, miten ovat tyhjänpuhujia valheen vaikutuksesta, vai hengen sanoma siitä miten Jumala voi luoda uudeksi tyhmät jaarittelijat.

Jos osallistuminen harmittaa liikaa, niin ei kannata osallistua.

Eihän mikään ole sen mielenkiintoisempaa kuin kuulla mitä kukin UT:n merkitsee uskovalle.

Ihan oikea asia tämä aloitus on sillä jo Paavalin aikaan tätä ilmiötä oli ja naiset hallitsi sen oikein hyvin.
Kannattaa puhua asiasta tai käydä ja perustaa oma kotiseurakunta.
Sillä alkuperäisellä tavalla.

Ei voi tosiaan olla mielenkiintoisempaa esitystä jos ihminen kertoo mitä jokin Raamatun lause henkilökihtaisesti merkitsee.

Jos historiallisesti ja käännösvirheiden kautta tutkii, niin silloin ei voi vähempää kiinnostaa.

"En haluaisi jäädä pois koska raamattu kiinnostaa minua. Pidän myös muuten näistä ihmisistä. "

Voisit lukea sitä Raamattua sillä aikaa ja osallistua vasta sitten, kun asiaan pääsevät.

Voisihan sitä hetken päästä muistuttaa jos sairauskertomukset ym. uhkaa pidentyä liiaksi, että eikö jo mentäisi asiaan. Minua kiinnostaisi se ja se Raamatun kohta tai aihe mikä nyt kulloinkin olikaan aiheena.

Voi tietenkin ihmetellä että eikö Jumala ole teitä vieläkään parantanut.

Ei fyysisesti eikä antanut järkeä päähän.

Mutta se ei välttämättä se toimintamalli mikä toimii käytännön elämässä ja mitä netissä harrastetaan ja miten elämöidään asioilla.

Raamatun tutkiminen, varsinkin UT:n tutkiminen on sellainen asia, että siinä on koko elämä läsnä. Siinä on läsnä se millainen ihminen on, mitä puhuu, mitä elämässään toteuttaa eikä se ole vain joku Israelin kansan historiaa jota tutkimaan että miten ovat sedät ja tädit silloin eläneet, vaan UT:n sana iskee juuri tähän hetkeen, juuri siihen ihmiseen, joka istuu siellä piirissä sitä kirjaa tutkimassa. UT on kirjoitettu juuri sillä tavalla kertomaan siitä miten Jumalan Henki vaikuttaa ihmiseen ja silloin kun ihmiset tutkivat sitä, he katsovat toisiaan silmästä silmään mitä meille on oikein tapahtunut.

Entisellä asuinalueellani toimi raamattupiiri, jossa kävi tasan neljä mummoa. Kun menin sinne ensi kertaa, ihmettelin, kun mummot kävivät läpi lastensa ja lastenlastensa kuulumisia ja omiaan hyvin pitkään ennen kuin päästiin Raamattuun. Sitten kun päästiin, kukaan heistä ei oikein ymmärtänyt luetun sisältöä. Arvailtiin kaikenlaista, ihan vääriäkin tulkintoja.

Koska olen vuosikymmeniä Raamatun tulkintaan ja teologiaan perehtynyt maallikkomies, tein heihin vaikutuksen. Lauma pyysi minua ryhmänsä vetäjäksi. Otin ohjat käsiini ja aloin vetää piiriä. Selitin luettujen raamatunkohtien syvempää kontekstia ja hengellistä merkitystä. Käsittelin tekstiin liittyvää kulttuuria, kielitiedettä ja historiaa, ja tekstin liittymistä muihin Raamatun kohtiin. Mummot kiittelivät, että vasta nyt teksti alkoi avautua.

Valitettavasti jouduin myöhemmin muuttamaan toiselle paikkakunnalle ja lauma jäi taas ilman paimenta. Tarinan opetus: tarvitaan mies, jolla on raamattupiirin vetämiseen tarvittavaa jämäkkyyttä, tietoa ja armolahjoja.

Uskonto ja uskonnollisuus on kyllä sairasta.🤢🤮☠️⚰️🪦