Sähköauton ostaja tukee Kiinan diktatuuria

Minä ajan sähköautolla vain tukeakseni politbyroon upeaa politiikkaa. Politbyroo on elämäni ja sinunkin rakas.

Siellä se Xi myhäili tyytyväisenä Puten vieressä voitonpäivän paraatissa kuin sielunveli konsanaan. Ei jää tippaakaan epäselväksi, että Kommunistinen Ihmisarvoja Väheksyvä Kiina on veistetty tismalleen samasta puusta kuin Venäjä. Taiwan on seuraava Ukrainan ja kohta perässä tulee Suomi.

Kannattaakin ostaa (kiinalainen) sähköauto ja paisuttaa Kiinan ja Venäjän yhteistä sotakassaa.

Kyllä tuen Aasian nousevia tiikereitä. Lakkasin tukemasta esim. Saudiarabian ylitsevuotavaa demokratiaa. Siellä naiset saivat oikeudet ajaa polkupyörällä, yksin ei saa mennä kadulle. Lisäksi naiset saivat luvan ajokorttiin. Ajaminen sallittu miespuolisen sukulaisen valvonnassa. Mikäli ARAMCON olisi valtio olisi se seitsemänneksi suurin kasvihuone- ja saastekaasujen päästöjä.

Tekoälyltä kysyin ja aloittaja on täysin oikeassa:

Yhteenveto:
• Valmiit akut: Pääosin Aasiasta, etenkin Kiina hallitsee markkinoita.
• Raaka-aineet: Monikansallista – mm. Australia (litium), Kongo (koboltti), Indonesia (nikkeli) ja Kiina (grafiitti + jalostus).

Kiinalla on merkittävä hallinta koko akkujen arvoketjussa, ei vain tuotannossa vaan myös raaka-aineiden jalostuksessa.

Sähköautoilija on Kiinan ylik ystävä.

en viitsis tehä noin inhoittavaa provomaista aloituspostausta.

Ajan sähköautolla ja politbyroo on lähellä sydäntä.

Kyllä me sähköautoilijat haluamme tukea kiinan diktatuuria.

Ennemmin diktaattoria kuin tahallaan paskaa tekevää länsivalmistajaa , mennyt kieroksi tämä autonkin valmistus , ympäristöstä meuhkataan valtavasti mutta tämmöisiä epäkohdille viitataan kumminkin kintaalla .

Yhtälailla kännykän ostaja tukee kiinan diktartuuria, tai PC:n ostaja.

Kuinka monta tavaraa sinulla on mitkä on Euroopassa tehty, siis myöskin ne komponentit?

Niinpä ei yhtään. Kaikkissa on vähintään kiinalaisia osia.

Se on aivan hirveää.minä tuen suuria demokratioita ostamalla bensaa ruohonleikkuriin.
Saudi-Arabia, Saudi-Aramcon, jos olisi valtio 7 suurin saastuttaja
Kuwait
Irak
Iran
Oman
Arabiemiraatit
Venezuela
Venäjä
Nigeria

No poikkeuksiakin on Norja

Sitten vain tukemaan niitä öljydiktatuurien maita ja tukemaan öljysotia.

"Tässä on lista tunnetuista öljysodista, joissa diktatuurit ovat olleet osallisina joko hyökkääjänä, puolustajana tai merkittävinä taustavaikuttajina:

1. Irak–Iranin sota (1980–1988)
Osapuolet: Irak (Saddam Husseinin diktatuuri) vs. Iran (islamilainen teokratia).

Yhteys öljyyn: Molemmat maat olivat suuria öljyntuottajia, ja sota käytiin osittain pääsystä Persianlahden öljykuljetusreitteihin.

Sodan taustalla: Saddam halusi vahvistaa valtaansa alueella ja pelkäsi Iranin islamilaisen vallankumouksen leviämistä.

2. Kuwaitin miehitys ja Persianlahden sota (1990–1991)
Osapuolet: Irak hyökkäsi Kuwaitiin.

Johtaja: Saddam Hussein.

Yhteys öljyyn: Irak syytti Kuwaitia öljyn ylituotannosta, joka laski maailmanmarkkinahintoja. Kuwaitin öljyvarat olivat myös houkutteleva saalis.

Seuraukset: Yhdysvaltojen johtama liittouma vapautti Kuwaitin ("Operation Desert Storm").

3. Sudanin sisällissodat (1955–1972 ja 1983–2005)
Osapuoli: Pohjois-Sudanin hallitus (sotilaallinen diktatuuri) vs. Etelä-Sudanin kapinalliset.

Yhteys öljyyn: Öljyesiintymiä oli pääasiassa etelässä, mutta hallitus halusi pitää alueen hallinnassaan öljytulojen vuoksi.

Seuraukset: Lopulta johti Etelä-Sudanin itsenäistymiseen (2011).

4. Libyan sisällissota ja NATO:n interventio (2011)
Johtaja: Muammar Gaddafi (diktatuuri 1969–2011).

Yhteys öljyyn: Libya oli merkittävä öljyntuottaja. Euroopan ja USA:n kiinnostus alueeseen liittyi myös energiansaantiin.

Sota: Aluksi kansannousu Gaddafia vastaan, mutta pian mukana olivat kansainväliset voimat, osin energiapoliittisista syistä.

5. Syyria ja "ISIS-öljy" (2014–2019)
Johtaja: Bashar al-Assad (autoritäärinen hallinto).

Yhteys öljyyn: ISIS hallitsi hetkellisesti merkittäviä öljykenttiä Syyriassa ja Irakissa. Öljyä käytettiin rahoittamaan toimintaa.

Monet osapuolet: Useat valtiot (USA, Venäjä, Turkki, Iran) osallistuivat konfliktiin, usein myös energiaintressien vuoksi.

6. Tšadin ja Libyan välinen sota (1978–1987)
Johtajat: Libyassa Gaddafi.

Yhteys öljyyn: Vaikka sota ei ollut puhtaasti öljysota, Libyan tavoitteena oli laajentaa vaikutusvaltaansa Tšadiin, jossa oli öljyä ja uraania."

Ja ei unohdeta niitä tapauksia missä öljy on saastuttanut merkittävästi luontoa.

"Tässä on lista merkittävistä öljyonnettomuuksista ja muista ympäristölle tuhoisista vuodoista, jotka ovat aiheuttaneet vakavia ekologisia vahinkoja:

🛢️ Merkittäviä öljyonnettomuuksia
1. Deepwater Horizon (Meksikonlahti, 2010)
Mikä tapahtui: BP:n öljynporauslautta räjähti, ja öljyä virtasi mereen 87 päivää.

Vuodon määrä: Arviolta 4,9 miljoonaa barrelia (n. 780 miljoonaa litraa).

Seuraukset: Massiivinen ekokatastrofi – tuhosi rannikkoekosysteemejä ja mereneläviä. Suurin merellinen öljyonnettomuus historiassa.

2. Exxon Valdez (Alaska, 1989)
Mikä tapahtui: Öljytankkeri Exxon Valdez ajoi karille.

Vuodon määrä: n. 42 miljoonaa litraa raakaöljyä.

Seuraukset: Yli 2 000 kilometriä rannikkoa saastui, ja miljoonia merilintuja, kaloja ja merinisäkkäitä kuoli.

3. Persianlahden öljyvuoto (Irakin sota, 1991)
Mikä tapahtui: Irak avasi tarkoituksella Kuwaitin öljyventtiilejä Persianlahteen sodan aikana.

Vuodon määrä: 4–8 miljoonaa barrelia (n. 640–1 300 miljoonaa litraa).

Seuraukset: Yksi historian suurimmista tahallisista öljyvahingoista, valtavia vaikutuksia mereen ja rannikkoluontoon.

4. Castillo de Bellver (Etelä-Afrikka, 1983)
Mikä tapahtui: Öljytankkeri syttyi tuleen ja hajosi.

Vuodon määrä: n. 250 000 tonnia raakaöljyä.

Seuraukset: Onnettomuus tapahtui avomerellä, mikä vähensi rannikkotuhoja, mutta meriekosysteemi kärsi pahoin.

5. Prestige (Espanjan rannikko, 2002)
Mikä tapahtui: Tankkeri hajosi myrskyssä ja upposi, vuotaen öljyä useiden viikkojen ajan.

Vuodon määrä: n. 60 000 tonnia raskasta polttoöljyä.

Seuraukset: Rannikkoalueet Galiciassa ja Ranskassa saastuivat pahasti, kalastus ja turismi kärsivät pitkään.

☣️ Muita saastuttavia vuotoja ja ympäristökatastrofeja
6. Norilsk Dieselinvuoto (Venäjä, 2020)
Mikä tapahtui: Polttoainevarasto romahti ikiroudan sulaessa.

Vuodon määrä: n. 21 000 tonnia dieseliä jokiin ja maaperään.

Seuraukset: Suuri tuho Siperiassa – jokia ja vesiekosysteemejä saastui pitkäksi aikaa.

7. Sandozin kemikaalionnettomuus (Sveitsi/Ranska, 1986)
Mikä tapahtui: Kemikaalitehtaan tulipalo johti myrkyllisten aineiden vuotamiseen jokeen (Reiniin).

Aineet: Torjunta-aineet ja elohopea.

Seuraukset: Reinin vesistö kuoli käytännössä osin kokonaan – "punainen Reini" jäi Euroopan ympäristöhistoriaan.

8. Bhopalin kaasuvuoto (Intia, 1984)
Mikä tapahtui: Union Carbiden torjunta-aineiden tehtaasta vuosi erittäin myrkyllistä isosyanaattikaasua.

Kuolleet: Arviolta 3 000–20 000 ihmistä kuoli, satojatuhansia sairastui.

Seuraukset: Yksi historian pahimpia teollisuusonnettomuuksia, maaperä ja pohjavesi edelleen saastuneet."