Onko tiede yleensä ja avaruustutkimus erityisesti tuhlausta?
Siirrän tänne tämän "Deep Impact" -keskustelun.
Oma näkökantani on, että jos ihmiskunnalle voi kuvitella jonkun päämäärän, mission, niin se on "itsetietoisen olemisenmuodon" säilyttäminen ja kehittäminen sekä siihen liittyen tieteiden ja kulttuurin kehittäminen. Voisi olla, että tämä keskustelu kuuluisi siis myös filosofian tontille.
Voidakseen toteuttaa tätä missiota, ihmiskunnan on turvattava "itsetietoisen olemisenmuodon" säilyttäminen leviämällä ja siirtymällä jollakin aikavälillä maapallon, myös aurinkokuntamme ulkopuolelle. Täällä on liian vaarallista. Voi olla, että biologinen ihminen ei voi tätä siirtymää tehdä, mutta sitten "robottilastemme" on se tehtävä, mahdollisesti vieden biologisen perimädatamme mukanansa.
Tähän missioon ei tule käyttää sellaisia voimavaroja, että inhimillinen hätä maapallolla sen takia lisääntyisi, mutta nykyisen yleisen tuhlauksen huomioiden minusta ei olla lähelläkään tätä tasoa. Sotateollisuuteen, viihdeteollisuuteen ja pröystäilevään elämäntyyliin käytetään niin uskomattomia summia, että on ihan naurettavaa asettaaa mitään, kalliitakaan, tieteellisiä projekteja kyseenalaisiksi vedoten nälkään, sairauksiin ja muihin kärsimyksiin joiden pohjimmaiset syyt ovat ihan muualla, lähinnä itsekkyydessä, epäoikeudenmukaisuudessa ja tietämättömyydessä.
Avaruustutkimuksen olisi edettävä järkevästi. Poliittisin perustein ajettavat uudet kuu- ja marsmatkat ovat huonoja ajatuksia. Tärkeintä olisi kehittää mahdollisimman pikaisesti teknologia, jolla maata kiertävälle radalle voidaan siirtyä halvalla ja luonnonvaroja tuhlaamatta. Ratkaisu on AVARUUSHISSI. Se on mahdollista toteuttaa 10-20v kuluessa kohtuullisin panostuksin. Ilmeisesti se myös tullaan toteuttamaan kaupalliselta pohjalta.
Siirrän tänne tämän "Deep Impact" -keskustelun.
Oma näkökantani on, että jos ihmiskunnalle voi kuvitella jonkun päämäärän, mission, niin se on "itsetietoisen olemisenmuodon" säilyttäminen ja kehittäminen sekä siihen liittyen tieteiden ja kulttuurin kehittäminen. Voisi olla, että tämä keskustelu kuuluisi siis myös filosofian tontille.
Voidakseen toteuttaa tätä missiota, ihmiskunnan on turvattava "itsetietoisen olemisenmuodon" säilyttäminen leviämällä ja siirtymällä jollakin aikavälillä maapallon, myös aurinkokuntamme ulkopuolelle. Täällä on liian vaarallista. Voi olla, että biologinen ihminen ei voi tätä siirtymää tehdä, mutta sitten "robottilastemme" on se tehtävä, mahdollisesti vieden biologisen perimädatamme mukanansa.
Tähän missioon ei tule käyttää sellaisia voimavaroja, että inhimillinen hätä maapallolla sen takia lisääntyisi, mutta nykyisen yleisen tuhlauksen huomioiden minusta ei olla lähelläkään tätä tasoa. Sotateollisuuteen, viihdeteollisuuteen ja pröystäilevään elämäntyyliin käytetään niin uskomattomia summia, että on ihan naurettavaa asettaaa mitään, kalliitakaan, tieteellisiä projekteja kyseenalaisiksi vedoten nälkään, sairauksiin ja muihin kärsimyksiin joiden pohjimmaiset syyt ovat ihan muualla, lähinnä itsekkyydessä, epäoikeudenmukaisuudessa ja tietämättömyydessä.
Avaruustutkimuksen olisi edettävä järkevästi. Poliittisin perustein ajettavat uudet kuu- ja marsmatkat ovat huonoja ajatuksia. Tärkeintä olisi kehittää mahdollisimman pikaisesti teknologia, jolla maata kiertävälle radalle voidaan siirtyä halvalla ja luonnonvaroja tuhlaamatta. Ratkaisu on AVARUUSHISSI. Se on mahdollista toteuttaa 10-20v kuluessa kohtuullisin panostuksin. Ilmeisesti se myös tullaan toteuttamaan kaupalliselta pohjalta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ns. arvokeskustelut, ainakin tässä mittakaavassa, pitäisi lopettaa heti alkuunsa.Parin päivän päästä ns. G8 maat keskustelevat esim. ilmastomuutoksista, ja syy on se, että niiden takia rahaa palaa 32 miljardia dollaria vuodessa, joten alkaa panos/tuottosuhde olemaan huono.Jos maapallon väestöstä 88% elää minimillä tai kuolee pois niin ei sillä ole mitään väliä, ainoastaan tiettyä kosmetiikkaa harrastetaan.
Kuka tarvitsee uusia kännykkämalleja jne., on ihan absurdia alkaa pohtia jotakin usa:n eläinruoka juttua jolla saataisiin kaikki ihmiset pallolla pelastettua nälkäkuolemalta.
Voiko olettaa, että ko. kokouksesta uutisoidaan johtajien olleen niin syyllisyydestä mykistyneitä, etteivät saaneet minkäänlaista julkilausumaa aikaiseksi?Ilmeisesti ei, mutta jos, niin toivoa on.
hivenen huono tuo alkulause.Minä nyt olen viimeinen mitään keskustelua lopettamaan, saati tosikko.
Mitä sitä nyt tietoja napsii, ekologinen jalanjälki?Uusiutuvat luonnonvarat, meikäläiset käyttävät niitäkin 3,7 kertaisesti, oliko se nyt 7 ha. hakattua metsää vuodessa,mistä saadaan neljä varastomaapalloa, että oma säästyisi.Vettä, sitähän on, ainakin meillä.Montako litraa sitäkin pitää juoda, että hengissä säilyy 2-3 vrk:ssa?180 menee.
Tieteelliseen tutkimukseen käytetään erittäin paljon varoja.100 milj.E saadaan jo uusi lääke markkinoille, tahtooko sijoittajat hyvän tuoton vai lääkettä 3:siin maihin.
Deep Impact- 280 milj. euroa.Mihin sitä nyt vertaa, japanilaisilla ja yhdysvaltalaisilla sijoitusrahastoilla on 1000:a miljoonia liikkuvaa rahaa.Mitä tai ketä tiede palvelee ja keiden ropottilapset pääsevät kaluttua Tellusta pakoon.
Eri puolille maailmaa ja eri yhteiskuntaluokkiin syntyneiden ihmisten kesken vallitsee kohtuuton eriarvoisuus ja ahneet vievät elämisen ehdot keiltä vain pystyvät. Jos puhutaan kehitysmaiden ihmisistä, niin minun ymmärrykseni mukaan suurimmat kurjuudet eivät johdu näiden maiden ja teollisuusmaiden eturistiriidoista (joita en yhtään väheksy), vaan alueellisista kulttuuri- ja poliittisten järjestelmien eroista. Ihan pieni esimerkki on kaksi lähekkäistä maata: rikas Nigeria ja köyhä Ghana. Ensiksimainitussa eriarvoisuudet ovat äärimmillään: rikkaat luonnonvarat tuovat ahneutta, eriarvoisuutta, korruptiota ja diktatuuria. Ghanassa elää köyhä, mutta suhteellisen onnellinen ja vapaa kansa, jonka suurin ongelma lienee AIDS. Näin ovat kertoneet tuntemani ihmiset, jotka ovat vieraillet molemmissa maissa.
Globaalin kehityksen suunta on kohti jonkinlaista käännekohtaa. Sen käynnistäjä taitaa olla öljyn hinnan jo alkanut jyrkkä nousu: öljyä on tuotettavissa ja jäljellä selvästi vähemmän, kuin mitä on kysyntää. Muutokset vaikutukset ovat ilmeisesti pahimmat juuri kehitysmaissa. Heidät jätetään oman onnensa varaan.
Minä näen kuitenkin tieteellisen kehityksen jopa kiihtyvän, kun kriisi pakottaa etsimään uusia ratkaisuja. Kenen hyväksi? Moottorina on kapitalismi: ahneuden laki. Sillä ei ole muuta moraalia kuin omistajien tuloksen maksimointi.
Voi olla mahdollista, että internetin vapaus pitää yllä älykästä keskustelua, tilanteen arviointia ja vaihtoehtoisten ratkaisujen ideointia (mitä ei näillä sivuilla juuri esiinny), kunnes globaalit markkinavoimat tukkivat tämän kanavan turvallisuusriskinä. Minä olen melko alistunut.
Mutta tieteellinen tutkimus jatkuu. (Ja ehkä singulariteetti selvittää tilanteen n. 2027.)
kanssasi miltei lause lauseelta samoin, sen kyllä huomasin jo tuolla toisella palstalla.
Itse mielelläni kärjistän ja joskus tulee kirjoitettua aika banaalisti, mutta sitä on niin täynnä tätä sovinnaisuutta ja huvittaa kuinka vähästä ns. maailmankuvan sohaisemisesta jotkut pelästyksissään kääntävät selkänsä.
Tosiaan monien maiden monitahoiset ongelmat johtuvat hyvin erilaisista kulttuuri- ja uskonto- j.n.e ristiriidoista, eri väestöryhmät tai sukupuolet ovat konfliktissa, historia, syitä riittää.
Kun kolonialismi murtui, kehitysmaista tuli länsimaille halvan raaka-aineen lähde.Monet suuret yritykset ostivat kaiken itselleen, kun maan omilla varoilla niitä ei olisi voitu hyödyntää, ja toki, poliittinen eliitti pönkitti omaa valtaansa.
Maataloudessa, joka mahdollistaisi väestön toimeentulon ja loisi pohjan hyvinvoinnille, ovat länsimaiden jättisuuret ylijäämät tuhonneet tämänkin mahdollisuuden.
Maailmanpankin mittavat lainat ovat kirein markkina- ja kilpailuehtojensa takia luoneet syvää kuilua monen kehitysmaan sisälle.Lienevät nimeltään talousuudistuksia tai muuta kaunista.Nämä muutamat esimerkit osoittamaan rikkaiden olevan näppeinensä monessakin edistyneessä projektissa, tuloksissa useinkaan ei mainita lasten tai muiden ruumiita.
Tekniikan, ja tieteen yleensä, kehitys todella kiihtyy ja oire kriisistä kuten sanoit.
En ole sokea idealisti, voin kyllä mieluusti ajatella myös niin, että tietyt panostukset ovat ihniskunnalle välttämättömiä jos mielitään jatkaa olemista ja silloin julma mutta välttämätön realismi vaatii evoluution huomioimista tahdonalaisissakin ratkaisuissa.Ajatella voin,ajanviettoa, mutta usko en, ja jotakin moraalin tapaista on ylläpidettävä, ulkopuolisuus on tyydyttävämpää.
Fysiikka aina kiinnostaa ja sielläkin tulee pörrättyä asiantuntemattomilla kommenteilla, siksipä: mitä tarkoitat suluissa olevalla, miksi 2027?
"(Ja ehkä singulariteetti selvittää tilanteen n. 2027.)"
"mitä tarkoitat suluissa olevalla, miksi 2027?"
Puhun tietysti "teknologisestä singulariteetistä" ja 2027 on vuosiluku, jonka pari vuotta sitten gallupissa arvioin sen toteutumiselle. Olen edelleen tämän vuoden kannalla. Singulariteetti voi toteutua tuhoisissa tai positiivisissä merkeissä, en osaa sanoa kumpi on todennäköisempää. Mutta ilmeisesti toteutumista ei voi estää ja ehkei tarvitsisikaan.
Selkein suomenkielinen kuvaus asiasta löytyy täältä:
http://transhumanismi.org/ukk
teknokraattisen veljenskunnan provo vai mikä tää taas oli... uskontoja on monia!
Tässä herää vaan kysymys miksi siitä maailmankaikkeuden synnystä on saatava tietoa? Muka arvokasta. Melkein kaikki mitä usa tai nasa saavat aikaan, tuloksena on kuitenkin lopulta vaan tuhoa ja ruumiita. On päivan selvää että usa army on erittäin kiinnostunut kaikesta uudesta tiedosta josta voisi olla hyötyä aseteknologialle ja armeijalle yleensäkin.
Ilmeisesti mukaan ujutettiin muitakin tutkimuksia ja testejä joista hyötyjä ei ole nasa.
Luulisi olevan tärkeämpiäkin tutkimus kohteita aivan siinä "etujatakapihallakin".
Jos ihmiskunta olisi aina ja jatkuvasti harkinnut uuden askeleen ottamista sekä siihen liittyviä riskejä tai kustannuksia, niin emme varmasti olisi vieläkään laskeutuneet puusta alas. Uuden tiedon hankkiminen, oli kyseessä sen selvittäminen, mitä on tuon vuoren tai meren takana, tai sitten jossakin aurinkokunnan äärilaidoilla, vaatii aina oman panostuksensa.
Lisäksi tilanteelle näyttää olevan varsin tyypillistä se, etteivät ne asiat, joita on lähdetty selvittämään oleetkaan niin tärkeitä ja hyödyllisiä, vaan jokin muu, aivan yllättävä asia. Tämä pätee kaikkeen tieteelliseen tutkimukseen, jonka hyödyllisyyttä ei voida juuri koskaan arvioida tämän hetken tilanteesta. Aika sitten näyttää, miten hyödyllinen mikäkin tulos vihdoin on. Kaikki sellainen toiminta, jossa liikutaan tietämyksen ja osaamisen äärirajoilla, edistää yleensä ihmiskunnan ”yhteistä hyvää”, oli tämä tiedettä, tutkimusta tai jopa sotatekniikkaa.
provo- ´ihmiskunnan´.
Tieteeseen ja tekniikkaan pohjautuvat keksinnöt hyödyttävät aikaa myöten koko ihmiskuntaa. Samoin niiden haitat myös ovat kaikki ovat lopulta jokaisen kiusana. Tulos on aina kokonaispaketti, josta pelkkiä hyötyjä ei voi kaivaa kuten rusinoita pullasta, vaan on haukattava koko pulla saadakseen myös rusinat.
Siksi aina olisikin pyrittävä arvioimaan rusinoiden määrä tai edes se, onko kyseisessä pullassa rusinoita.
aikoihin lukeneeni mitään loistavampaa mitä kirjoitit.Paljon on pohdittu miten huonosti ihminen soveltuu elinympäristöönsä ja teikäläinen pistää sen muutamalla lauseella esiin; tämä tulee olemaan ihmiskunnan muistolause, kun viimeinenkin muru on syöty.