TIlanne on sellainen, että olen aika pahasti ihastunut erääseen nuorehkoon naiseen.
Olen tavannut hänet työnsä kautta neljään - viiteen kertaan; hän ammattihenkilönä ja minä asiakkaana.
Jo ensimmäisellä kerralla kävi "humaus" kun hän esitteli itsensä ja aloitimme keskustelun.
Toisella kerralla keskustelu ehkä hieman venähtikin - tunsin sykkeen kohonneen, kuumotuksen nousevan rintakehästäni kaulaani ylös ja käsieni lämpenevän hänen seistessään lähelläni.
Ensimmäisestä kohtaamisesta on jo yli vuosi - mutta en ole unohtanut häntä - jokin aika sitten näin hänet vähän kuin sattumalta uudelleen; juteltiin hetki ja tunsin koko kehoni lämpenevän tuon ihanan ihmisen läsnäolosta.
Tilanne on nyt se, että en tiedä hänestä muuta kuin hänen koko nimensä ja virkanimikkeensä - ja sen, että hän on piakkoin lähdössä kauas ulkomaille joksikin aikaa......
Tahtoisin kovasti jutella hänen kanssaan, siis tarkoitan että olisi mukavaa jutella joskus ajan kanssa, kiireettömästi, sillä hänestä saan ihmeellisiä viboja....
Hänkin aina kohdatessamme hymyilee, tulee lähemmäs ja kysyy "Moi, mitä kuuluu?"
KYSYMYS siis kuuluu, voinko kirjoittaa hänelle lyhyen kirjeen, jossa kertoisin, että olen nähnyt hänestä unia, ajatellut häntä jo yli vuoden silloin tällöin ja että olisi mukavaa jutella joskus pidempään?
Loppuun laittaisin yhteystietoni ja vinkin, että valinta on hänen, vastatako vai eikö?
Miten te naiset reagoisitte, jos saisitte työpostissanne käsin kirjoitetun kirjeen joltakulta, jonka olette tavanneet ja kenties huomanneet ko. henkilöstä hänen reagoivan läsnäoloonsa kenties poikkeuksellisella tavalla (punastumalla hiukan, hymyilemällä jne.)?
Siitä, mitä hän tunsi kun pariin otteeseen keskustelimme, en osaa sanoa mitään, enkä siitä, miten hän reagoi kun otin häntä kädestä keskustelun päätteeksi....
Sen jälkeen hän on aina kohdatessamme (käytävällä) pysähtynyt, astunut lähemmäs, hymyillyt ja jutellut hetken ("säädyllisen ajan verran").
Tuosta naisesta tulee jotakin ihmeellisiä tuntemuksia - en osaa selittää mitä.
Luulen, että jos saisin ottaa hänet syliini, saattaisin pyörtyä :).
En ole varma, mitä tämä on, mutta tuo nainen vetää minua puoleensa magneetin lailla ja ajattelen häntä päivittäin.
En kuitenkaan halua olla mikään hullu perässäroikkuja tai joku väkisin kylkeen tuppautuva ääliö.
Mitä mieltä naiset olette, onko ok kirjoittaa hänelle lyhyehkö kirje, jossa kerron, että haluaisin hänestä ystävän ja että olisi hienoa joskus jutella pidempään?
Miten itse reagoisitte "kirjeeseen tuntemattomalta"?
-Olenko ihastunut-
Olen tavannut hänet työnsä kautta neljään - viiteen kertaan; hän ammattihenkilönä ja minä asiakkaana.
Jo ensimmäisellä kerralla kävi "humaus" kun hän esitteli itsensä ja aloitimme keskustelun.
Toisella kerralla keskustelu ehkä hieman venähtikin - tunsin sykkeen kohonneen, kuumotuksen nousevan rintakehästäni kaulaani ylös ja käsieni lämpenevän hänen seistessään lähelläni.
Ensimmäisestä kohtaamisesta on jo yli vuosi - mutta en ole unohtanut häntä - jokin aika sitten näin hänet vähän kuin sattumalta uudelleen; juteltiin hetki ja tunsin koko kehoni lämpenevän tuon ihanan ihmisen läsnäolosta.
Tilanne on nyt se, että en tiedä hänestä muuta kuin hänen koko nimensä ja virkanimikkeensä - ja sen, että hän on piakkoin lähdössä kauas ulkomaille joksikin aikaa......
Tahtoisin kovasti jutella hänen kanssaan, siis tarkoitan että olisi mukavaa jutella joskus ajan kanssa, kiireettömästi, sillä hänestä saan ihmeellisiä viboja....
Hänkin aina kohdatessamme hymyilee, tulee lähemmäs ja kysyy "Moi, mitä kuuluu?"
KYSYMYS siis kuuluu, voinko kirjoittaa hänelle lyhyen kirjeen, jossa kertoisin, että olen nähnyt hänestä unia, ajatellut häntä jo yli vuoden silloin tällöin ja että olisi mukavaa jutella joskus pidempään?
Loppuun laittaisin yhteystietoni ja vinkin, että valinta on hänen, vastatako vai eikö?
Miten te naiset reagoisitte, jos saisitte työpostissanne käsin kirjoitetun kirjeen joltakulta, jonka olette tavanneet ja kenties huomanneet ko. henkilöstä hänen reagoivan läsnäoloonsa kenties poikkeuksellisella tavalla (punastumalla hiukan, hymyilemällä jne.)?
Siitä, mitä hän tunsi kun pariin otteeseen keskustelimme, en osaa sanoa mitään, enkä siitä, miten hän reagoi kun otin häntä kädestä keskustelun päätteeksi....
Sen jälkeen hän on aina kohdatessamme (käytävällä) pysähtynyt, astunut lähemmäs, hymyillyt ja jutellut hetken ("säädyllisen ajan verran").
Tuosta naisesta tulee jotakin ihmeellisiä tuntemuksia - en osaa selittää mitä.
Luulen, että jos saisin ottaa hänet syliini, saattaisin pyörtyä :).
En ole varma, mitä tämä on, mutta tuo nainen vetää minua puoleensa magneetin lailla ja ajattelen häntä päivittäin.
En kuitenkaan halua olla mikään hullu perässäroikkuja tai joku väkisin kylkeen tuppautuva ääliö.
Mitä mieltä naiset olette, onko ok kirjoittaa hänelle lyhyehkö kirje, jossa kerron, että haluaisin hänestä ystävän ja että olisi hienoa joskus jutella pidempään?
Miten itse reagoisitte "kirjeeseen tuntemattomalta"?
-Olenko ihastunut-
Vastaukset 11
Vanhimmat
Älä.
Hlvetin ahdistavia tuollaiset kirjeet. Ja viestit.
Jos on ihan pakko, kysy treffeille kasvotusten, juttelua jatkamaan. Siinä on helpompi kieltäytyä asiallisesti ja ystävällisesti.
xLiner
"TIlanne on sellainen, että olen aika pahasti ihastunut erääseen nuorehkoon naiseen.
Olen tavannut hänet työnsä kautta neljään - viiteen kertaan; hän ammattihenkilönä ja minä asiakkaana."
Ensimmäinen virke kertoo jo pitkälle kaiken.
Nuorehko nainen... Ei nuoremmat kiinnostu vanhemmista.
Työn kautta... eli palvelee sinua jossain...se mukava käyttäytyminen johtuu siitä työstä. Persläpi-asiakkaatkin pitää palvella mieluiten hymyillen. Ja tuskin on kehdannut jostain käden hipelöinnistä nostaa meteliä...
Loppu sisältö onkin pelkkää sinun omaa haaveilukuplaa.
Anna vaan olla se sähköposti ja voit jatkossakin ehkä nauttia hyvästä mukavasta palvelusta, mutta elä hiplaa, eläkä kuolaa.
Älä missään tapauksessa kirjoita. Se olisi vain noloa sinulle ja aiheuttaisi ahdistusta naisessa.
- Sheena
luöö'j'm Sommlom pm eöett'b' duä,'öö' hlso lp0iöim'll'rovooåaöe vipdessa soöö' åo'' somimlom eö'' vipsottaom
Seuraava luonnollinen juttu olisi pyytää tuota naista kahville. Älä kirjoita kirjettä. Hoida asia viilipytysti naamatusten.
Pyydä häntä asiallisesti kahville ja jos hän kieltäytyy, voit olla varma, ettei ihastumisen tunne ole molemminpuolinen. Jos hän suostuu, hän saattaa pitää silti sinua vain hyvänä tyyppinä. Sillä suostuminen ei tarkoita että hän automaattisesti olisi ihastunut.
Äläkä mene tunnustamaan ihastustasi heti kättelyssä. Itsevarmoin elkein pyydät vain kahville. Asiallisesti ja kohteliaasti.
Siskopa se ajattelee taas tismalleen samoin kuin minäkin asiasta ajattelen. Ja tuo lopun "itsevarmoin elkein" on piste iin päällä 👍
Ei mitään kirjettä. Kysyt vaan onko sillä mitä tekemistä töiden jälkeen tai viikonloppuna ja haluaisko hän tavata sinua terassilla / kahvilla / kuntosalilla / messuilla / kauppareissulla esim. Voit pyytää että auttais valitsemaan sulle toimivan jonkun laitteen tms. tai katsomaan seuraksi tapetteja, kesäkukkia tai hillomunkkeja. Kyl se siitä :)
Mua ei ahdistaisi yhtään jos mun kaivattu laittaisi kirjeen..
Mutta joo.. Joitain voi ahdistaa jos ei ole niin toivottua.
minä katson erästä puuta mänty siis voi kaatua niin palomestaeien pitäisi katkaista tuota kaatuu talojen päällekin tuo seuraavassa hurikaanissa
oletko kikkelitön KEijo vai TYyhmä kuin Timo?
Kiitos palstan naisoletetuille hyvistä vastauksista!!
Aloittaja