Maataloustuki voi passivoida viljelijöitä, jos se ei edellytä aktiivista toimintaa, kuten tuotannon tai kehityksen pyrkimystä. Vaikka maataloustukien päämääränä onkin tuotannon turvaaminen ja maaseudun elinvoimaisuus, osa tukijärjestelmistä voi kannustaa vain tukien nostoon ilman aktiivista viljelyä.
Maataloustuen passivoivia vaikutuksia:
Tuotannosta riippumattomat tukijärjestelmät:
Perustuki, jonka suuruus määräytyy pinta-alan mukaan, voi tarjota tulonsaantia ilman aktiivista viljelyä.
Laskeva maatalous:
Jos tukijärjestelmä ei motivoi tuotannon lisäämistä tai kehitystä, viljelijät voivat muuttua passivisemmaksi, mikä voi vaikuttaa maatalouden kehitykseen kielteisesti.
Tukien saanti ilman aktiivisuutta:
Jos viljelijä voi saada tukea ilman erityistä ponnistusta, hän voi keskittyä lähinnä tuen saamiseen, jolloin aktiivinen viljely jää vähemmälle huomiolle.
Maataloustuen aktivoivia vaikutuksia:
Aktiiviviljelijät:
Perustulotuki on suunniteltu taata aktiiviviljelijöiden tulonsaanti vähintään tasolle, joka tukee maatalouden aktiivisuutta.
Kehitystukia:
Suomi on Euroopan maaseutuvoittoisin maa, ja maaseudulle suunnatun rahoituksen tavoitteena on tukea kasvua ja kehitystä.
Nuorten viljelijöiden tukijärjestelmät:
Tukia maksetaan myös nuorille viljelijöille, joiden tavoitteena on maatalouden aloittaminen ja kehittäminen.
Tukioikeudet:
Tukioikeuksia haetaan peltoalan perusteella, mikä voi edistää viljelyä
Maataloustuen passivoivia vaikutuksia:
Tuotannosta riippumattomat tukijärjestelmät:
Perustuki, jonka suuruus määräytyy pinta-alan mukaan, voi tarjota tulonsaantia ilman aktiivista viljelyä.
Laskeva maatalous:
Jos tukijärjestelmä ei motivoi tuotannon lisäämistä tai kehitystä, viljelijät voivat muuttua passivisemmaksi, mikä voi vaikuttaa maatalouden kehitykseen kielteisesti.
Tukien saanti ilman aktiivisuutta:
Jos viljelijä voi saada tukea ilman erityistä ponnistusta, hän voi keskittyä lähinnä tuen saamiseen, jolloin aktiivinen viljely jää vähemmälle huomiolle.
Maataloustuen aktivoivia vaikutuksia:
Aktiiviviljelijät:
Perustulotuki on suunniteltu taata aktiiviviljelijöiden tulonsaanti vähintään tasolle, joka tukee maatalouden aktiivisuutta.
Kehitystukia:
Suomi on Euroopan maaseutuvoittoisin maa, ja maaseudulle suunnatun rahoituksen tavoitteena on tukea kasvua ja kehitystä.
Nuorten viljelijöiden tukijärjestelmät:
Tukia maksetaan myös nuorille viljelijöille, joiden tavoitteena on maatalouden aloittaminen ja kehittäminen.
Tukioikeudet:
Tukioikeuksia haetaan peltoalan perusteella, mikä voi edistää viljelyä
Vastaukset 52
Vanhimmat
Passivointi on jatkunut jo sukupolvia
Vähän sama kuin työttömyyskorvaus ja kelan korvaukset. Kela maksaa korvauksia noin 15 miljardilla joka vuosi.
EU tukijärjestelmästä tämä lähti, sadonkorjuu on menoerä, lisäksi nyt lupiini levinnyt peltoheitoille jotka viljelemättöminä luomutuen piirissä monia vuosia, omistajaa ei kiinnosta edes niittää ja leviää naapurien maille, ei voi myöskään käyttää rikkahävitteitä tuon luomun vuoksi
Minä en saa kuin 6oo e kk
Karhinen on oikeassa: 20 000€ myyntiä maataloutukien rajaksi.
Kaikilla on sen verran. Ei tämä mitään pakettiauto hommaa ole.
säilörehhuukin ajetaan kolmasti joka vuosi. Kohta eka satsi.
Karhinen on ollut ihan pihalla kaikista asioista koko ikänsä.Tyypillinen oire kyltereillä.
Luulevat olevansa jotain jeesuksesta seuraavia
Jaa a mietis uudelleeen...
021 maatilatalouden tuloveron alaiset maatalouden myyntitulot olivat 2 619 miljoonaa euroa. Tukiennostajia n 40 000
100 lehmän säilörehussa vuosikustannus voi vaihdella n. 74000 eurosta 144000 euroon...
20 000€ myyntitulo rja pudottasi puolet pois tuilta
Höpön höpö.
Jo laskennallisesti keskiarvo on 65 000....
Niinpä, keskiarvo heh heh
Onko keskiarvo tuntematon käsite? Se tarkoittaa, että puolet tienaa sen yli, ja puolet sen alle.
Ei muuten tarkoita. Mediaani on luku jota suurempia havaintoja on puolet aineistosta ja pienempiä toinen puoli.
Teoreettinen esimerkki:
Lukujen 1000, 10.000 ja 100,000 keskiarvo on 37.000. Mediaani on 10.000.
Oikein tarpeellinen selvennuys niille joiden todistuksissa uskontooli 10 ja matematiikka 4.
Periaatteessa niin. Nyt vain puuttuu se aineisto. Keskiarvolla siis mennään.
Jep. Uskonto 10, Matikka 4
Laskepa mediaani kahdesta luvusta....heh heh...heee
LUKE.n tilastojen mukaan v. 2024 oli 410 968 maatilaa, ja näistä taloudelliselta kooltaan
21 588 tilaa oli taloudelliselta kooltaan alle 25 000 €/v. Joten todellakin Karhisen ehdotus pudottaisi jopa enemmän kuin puolet pois tukiaishilloilta.
Kauheeta puppua kirjoittelet. Haluatko yrittää uudelleen?
Ei mediaania voi laskea kahdesta luvusta!
Uskonto 10 laskento 4?
Vai niin.
"LUKE.n tilastojen mukaan v. 2024 oli 410 968 maatilaa"
Hehhehheheeeee
Hyvä aloitus. Maataloustuet jos mitkä ovat taloustieteilijöiden arvostelemia ns. "säilyttäviä tukia" eli eivät tue uudistumista ja innovaatiota.
Yksi haitallinen piirre tuissa on myös se, että ne erkaannuttavat maataloustuotannon markkinamekanismeista. Vaikka tukia väitetään maksettavan sen takia, että suomalainen kuluttaja saisi suomalaista ruokaa, niin tuet käytännössä estävät asiakaskysynnän vaikutuksen siihen mitä tuotetaan. Esimerkiksi maitoa on tuotettu vuosikymmeniä enemmän kuin mitä suomalaiset kuluttajat haluavat suomalaista maitoa ja maitotuotteita haluavat ostaa. Tuotanto ei reagoi kysyntään, koska tuet ohjaavat eikä kysyntä.
Passioivat ja rakenteita säilyttävät tuet merkitsevät myös sitä, että ei ole mitään toivoa siitä, että maatalous voisi tehostua ja markkinaehtoistua ja tukien tarve jossain vaiheessa laskisi. Suomessa maksetaan tuotannon arvoon nähden EU:n (ja ehkä maailman) korkeimpia maataloustukia sen takia, että jatkossakin olisi maataloussektori, joka ei pärjää ilman EU:n korkeimpia maataloustukia.
Höpsistä höpsis.
Osasyy ongelmiin on varmaankin myös sivistystaso, jonka takia ei pystytä tuon kummempaan argumentointiin.
Markkinehtoisuus(?) masentaa, tuet aktivoi. Markkinat ei maksa tarpeeksi ja siksi tarvitaan tukee. Elikkäs tosiasiassa tuetaan markkinoita, kauppaa ja teollisuutta ja kuluttajaa.
Lihaa jalostava teollisuus on tästä selvin esimerkki.Ovat käytännössä imuroineet tuottajille tarkoitetut tuet itselleen ryöstöhinnoittelulla.Nyt alkaa köntsä työntyä omaan housuun😀
Eikös lihanjalostajat ole etupäässä maajussien itsensä omistamia?
Vaikea olla kauhean aktiivinenkaan,kun rahaa tulee niin vähän että Siwan kassakin super bisnestä maatalouteen verrattuna.
Se hämmästyttääkin, miksei kaikki maanviljelijät ryntää 0-tuntisopimuksella Baronalle ja moninkertaista tulojaan. Tämähän olisi järkevä siirto JOS maatalousväen höpinät tulotasosta pitäisivät paikkansa. Mutta eivät taida ihan olla.
Vaatii aikaa koska politiikka.
Mikä mahtaa olla tilanne 10-vuoden kuluttua?
10 vuoden kuluttua enemmistö ruuasta tulee kiinasta. Ihmiset haluaa halpaa ruokaa. Ei se suomesta sitten tule.
Luulen että meillä keskittyminen jatkuu. Ja edelleen kolmasosa viljelee taloudellisesti terveellä pohjalla
100% syö terveellisesti!
Maataloustuet on passivoittaneet sitä kolmasosaa.
2/3 on aktiivisia.
Lopussa on vain kolme tilaa joista yhtä tarvitaan.....
Terveellä pohjalla mikähän maajussin termi tuokin on, lol
Tavoitteet kohti tuotantomääriä ja tukijärjestelmän uudistuksia.
Pois vaan nämä lantalat ja päästöjen aiheuttajat.
Liikaa maksetaan tukia EUsta ja kuka neää tekee navettatyötä kun
haisee vaaattee ja työntekijät paskalle kotonakin.
Kyllä EUn tulee lopettaa näihin maatiloihin avustukset pois, kun katsoo niin on traktoria ja ties mitä puimakonetta ja ne maksaa toella paljon. Tuillako niitä ostetaan ja pidetään yllä.
Whaalrooskin aikoinaan asui suomessa sai vuosittain 300 tuhatta EU tukia, Kyllä he osaavat etsiä rahan vaikka mistä. Ahneutta ja rikkaille lisää.
Suurin soa yrittäjistä on huijareita ja käyttävät hyväksi nuoria ja työvoimaa. Paljon työtä ja vähän palkkaa.
Passivoivat maataloustuet viittaa maataloustukiin, jotka vähentävät viljelijöiden kannustimia kehittää tai tehostaa tuotantoaan, investoida tilan kasvuun tai sopeutua markkinoiden muutoksiin. Ne voivat johtaa maatalouden pysähtyneisyyteen tai jopa taantumiseen, koska tukijärjestelmä tekee passiivisesta toiminnasta taloudellisesti kannattavaa tai riittävää elannon turvaamiseksi ilman kehityspainetta.
Esimerkkejä passivoivista tuista:
Pinta-alaperusteiset tuet (ilman tuotantovelvoitetta):
Viljelijä saa tukea pelkästään sen perusteella, että omistaa tai hallinnoi peltoa, vaikka ei aktiivisesti viljelisi sitä.
Tämä voi houkutella pitämään peltoa ”lepotilassa” ilman tuotantoa.
Tukien irrottaminen tuotannosta ("decoupling"):
EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa (CAP) on irrotettu osa tuista tuotannosta, jolloin viljelijä saa tukea riippumatta siitä, mitä tuottaa – tai vaikka ei tuottaisi lainkaan.
Tuki, joka ei edellytä investointeja tai kehittämistoimia:
Tällaiset tuet eivät kannusta tuottavuutta parantaviin hankkeisiin tai tilan kehittämiseen.
Seurauksia passivoivista tuista:
Tehoton resurssien käyttö: Peltoa pidetään viljelemättömänä tai tuotanto tapahtuu matalalla intensiteetillä.
Nuorten viljelijöiden syrjäytyminen: Tilat eivät siirry aktiivisesti tuotantoon sitoutuneille nuorille, koska passiivinen tulo riittää nykyisille omistajille.
Markkinalähtöisyyden heikkeneminen: Tuotanto ei vastaa kysyntää, koska päätökset perustuvat tukiin, ei markkinoihin.
Miksei tuet sitte seuraa markkinoita, häh? Kyllä suurin osa tuloista tulee kuitenkin markkinoilta.
Niin, ja miksi viljelijät eivät mene lakkoon? Kas, kun eivät voi, karjatiloilla sen määrää jo eläinsuojelulaki. Eikä etujärjestö MTK saa edes asettaa omia hintatavoitteitaan tuotteille, tämä asiantuntijan tekstistä luettuna. Ehkä kaikkien alojen tulisi sitten olla tukien varassa, jolloin markkinat määräävät työntekijän palkan? Mutta kun vasemmisto ja SAK...
Maataloustuet aiheuttaa aktiivisuutta. Ilman rahaa olo passivoittaa.
Vanha totuus yritystoiminnassa on, että vasta kun rahat loppuu, niin ajattelu alkaa.
Passivoivat tuet estävät toimialan kehittymisen ja vievät kilpailuetua aktiivisilta viljelijöiltä.
Tuet aktivoivat tiloilla melkoisesti. Kyllä eron huomaa.
Juu, tukien hakujen aikaan on tiloilla vipinää...
Samat ihmiset ovat huutamassa sen perään (aiheestakin), että tukia maksetaan myös tuottamattomille viljelysmaille ja että ne maat pitäisi luovuttaa suurtilallisille aktiiviviljelijöille, toisaalta suurtuotanto pitäisi heidän mukaan kieltää ja peltoja pitäisi muuttaa suojeltaviksi ja luonnontilaisiksi. Syynä tähän ristiriitaan lienee, että he ovat täysin vieraantuneet alkutuotannosta ja suurten kaupunkien ulkopuolisesta elämästä. Tai nyt on jo oikeastaan sellaisia sukupolvia, jotka eivät ole koskaan edes paljasjaloin kävelleet.
Mikä voi voi tyyppi olet noiden vovoi olla juttujesi kanssa?