Kummalista kaunaisuutta

Onpa aina ikävä lukea kaunaisia kirjoituksia kansainvälisesti menestyneistä tiedemiehistämme, kuten Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksisen muistelmien I-osan Millaista oli - filosofin oppivuoidet (Warelia, 2025) arvostelujen yhteydessä olleita asiattomia ja kaunaisia vihjauksia siitä, ettei Airaksinen muka olisi osaava ja kyvykäs tiedemies, koska hänellä on korkea julkisuusprofiili medioissa.

Tämä on toistunut usein kun arvostellaan tiedemiehiä, joidsen tulisi monen arvostelijan mielestä pysyä hiljaa tutkkijan kammiossaan ja tehdä vain harvoille suunnattua tiedettä. Muualla maailmassa oltaisiin omistaan ylpeitä ja Airaksisesta kehuttaisiin nimenomaan juuri tästä. Suomi on kyllä kumma maa. Kunniaa täällä saa vasta kuoltuaan. Jos joku menestyy omilla ansioillaan, on se tuomittavaa.

Eräs asia mikä näiltä mustamaalaajilta on jäänyt huomiomatta, on se että Airaksinen on itse asiassa maailman parhaan filosofian laitoksen (Pittsburgh, PA) kasvatti ja on tehnyt omalla alallaan kansainvälisesti arvostettua ja laajaa tutkimustyötä jo lähes viisikymmentä vuotta ja vieläpä englanninkielellä.

Käytännöllisen filosofiaan kuuluu tiivis yhteistyö yliopiston ulkopuolella muun yhteiskunnan kanssa ja jatkuva kommentointi vaikeiden asioiden ja ongelmien ympärillä. On ihan luonnollista, että sen tekee alan johtava auktoriteetti ja suoraan puhuva kansansuosikki. Airaksisen puheet ovat aina piristävän erilaisia ja suoria.

Mietin aina mistä nämä puheet oikein tulevat ja keitä sekä millaisia niitä levittävät ihmiset ovat. Ihan tavallinen kaduntallaajakin tietää googlattuaan, että Airaksinen on täyttänyt enemmän kuin hyvin työnsä keskustelevana ja kantaa ottavana professorina, ja myös siksi palkkansa moninkertaisesti taatusti ansainnut. Airaksisen poikkeuksellisen laajaan tieteellisen tuotantoon voi tutustua Helsingin yliopiston sivuilta.