De Broglien aallonpituus riippuu hiukkasen liikemäärästä. Mutta sitten meillä on Heisenbergin epätarkkuusperiaate, jossa liikemäärän tarkkuus on suoraan pois sijainnin tarkkuudesta, joista jälkimmäistä kai juuri de Broglien aallonpituus mittaa. Miten siis sijainnin epätarkkuus voi pysyä samana aallonpituuden pienentyessä? Eli mikä kaikki tässä vaikuttaa mihinkin? Lisääntyykö liikemäärän epätarkkuus nopeuden lisääntymisen mukana automaattisesti vai mitä ihmettä?
Hämmennystä de Brogliesta
Anonyymi-ap
6466
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
de Broglien aallonpituus on alkujaan kirjoitettu äärettömän laajalle tasoaallolle
https://en.wikipedia.org/wiki/Matter_wave#Traveling_matter_waves
missä ei vielä ole määritelty tarkkuutta. Tai se olisi nollatarkkuus. Aallonpituus kuvailee siis yhtä tuollaista. Kun näistä tehdään äärellisiä paketteja, niin samat aalto-opin säännöt, mille de Broglie perustuu, johtavat myös siihen, että paikka ja liikemääräavaruuksissa paketti on jakautunut levälleen riippuen toisesta avaruudesta.
Heisenbergin epäyhtälössä siis on kyseessä summa kaikkien paketissa olevien tasoaaltojen yli ja yksi tasoaalto voi olla esim. yhtä liikemäärää tarkoittava. Paikan epätarkkuus tulee siitä, minkä muotoinen koko paketti on piirrettynä paikkakoordinaatistoon. Epätarkkuus liikemäärälle kertoo, paljonko näitä liikemääriä on ja kuinka kaukana toistensa arvoista. Yhdellä de Broglien aallonpituudella (sai se minkä arvon tahansa) voi (äskeisellä sivulla) on juuri tämä yksi liikemäärä. Tämä aalto on mahdollista myös Schrödingerin yhtälössä, koska kaikkien tasoaaltojen tarkkuus paikka-avaruudessa on kuin sitä ei tuntisi lainkaan.
Johan ovat varsinaiset "fyysikot" keskustelemassa!
Aaltofunktion esitykseti kahdessa eri koordinaatistossa ovat toistensa Fourier-muunnoksia, paikka ja liikemäärä ovat konjugaattimuuttujia.. Nollasta eroava funktio ja sen F-muunnos eivät voi olla tarkasti kohdistettuja samalla hetkellä.
Katso nyt aluksi vaikkapa Wikipedia (eng,) : Uncertainty principle.
Eikös tuo selity ihan suhteellisuusteorialla. Nopeuden kasvaessa kasvaa myös massa ja avaruus tiivistyy. Massan kasvaessa ja avaruuden tiivistyessä kasvaa epätarkkuus koska Planckin pituus venyy ja Planckin massa kasvaa.
Ei selity.
Eikä massa kasva nopeuden kasvaessa. Sama m on aina.
Sotkenet "relativistiseen massaan". Tämä on vain tietyn lausekkeen nimi.
Jos ei kerran selity tuolla niin voitko kertoa että millä selittyy?