Olen ajatellut soittaa Kokkosen sellosonaattia enkä yhtään tiedä millaista musiikkia se on? Entä vaikeustaso?
Voiko joku kertoa tarkemmin Kokkosen sävellystyylistä ja musiikista?
Voiko joku kertoa tarkemmin Kokkosen sävellystyylistä ja musiikista?
Mitä mieltä olette Joonas Kokkosen musiikista?
pöntön vinguttaja
9781
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olisi kiva saada vastauksia... =)
Vaikeustaso on varmaan D-kurssista ylöspäin.
En ole itse kahlaillut sitä, mutta pidän
sitä hienona sonaattina.
EN OO KUULLU MUT VARMAA HYVÄÄ, MEIKÄ DIGGAA DISCOSOULISTA. KARI TAPIOSTA JA MATISTA JA TE
Miksi kuuntelisin Kokkosta kun voin valita Telemannin taffel-chipseistä.
Kokkonen oli täysin pätevä säveltäjä.
Lisäksi tarkkasilmäinen huomioitsija.
Hän oli ilmaissut ihmetyksensä siitä,että jos herää kengät jalassa myös päätä särkee.
Emt
Kokkosella oli tuotannossaan ja säveltäjäkehityksessään eri tyylikausia aloittaessaan kamarimusiikkikaudesta jonka jälkeen tuli 12-säveltekninen kausi ja sitten uusromanttinen tai uustonaalinen kausi johon kuukuluvat mm. 3. ja 4. sinfonia.
"Jo uusklassisella kaudella Kokkonen lähestyi kromaattista totaalia pyrkiessään täyttämään esim. melodiassa intervallihypyn luoman aukon asteittaisella liikkeellä. (Tälle periaatteelle jonka hän oli löytänyt Palestrinalta ja Bartokilta hän antoi nimeksi "tyhjän tilan kammo"), Ja jo duossa viululle ja pianolle hän pyrki toteuttamaan keskeistä ideaansa " ajatusta kasvattaa kokonainen teos muutamasta alkusolusta". Usein hänellä teoksen koko motiivimateriaali esiintyy ikään kuin tiivistetyssä muodossa jo aivan ensi tahdeissa, eikä siitä jatkossa poiketa vaikka se pukeutuukin yhä uusiin asuihin. Tähän viitataan puhuttaessa Kokkosen materiaalin kiteytyneisyydestä ja "orgaanisesta" tai "loogisesta" kehittelystä, joihin osaltaan perustuu myös hänen korostamansa "sinfoninen ajattelutapa".
Materiaalitasolla motiivitekniikka on kautta koko Kokkosen tuotannon hänen keskeisin keinonsa luoda sävellykseen yhtenäisyyttä. Motiiviteknistä lähtökohtaa on Paavo Heininen laajassa Kokkos-artikkelissaan kutsunut "inventioksi". Tämä on perushahmo, sävelsarja, jota voidaan muunnella (oikeammin: josta voidaan muodostaa metamorfooseja) rytmityksen, oktaavisiirtojen, klassisten peilikuvasymmetrioiden yms. keinoin - siis kuten kaksitoistasävelsarjaa. jne." Kirjasta Suomalaisia säveltäjiä (MH)
RASKASOUTUSTA