Te, sähköavun sankarit, modernin liikkumisen hiljaiset vallankumoukselliset – teille kirjoitan kiitokseni ja kunnioitukseni.
Te olette ottaneet kaupungit haltuun humisematta. Aamuruuhkassa te liu’utte ohi kuin tuuli – ei pakokaasua, ei äkkijarrutuksia, ei hermojen menetystä. Te ette vie kahdeksaa neliömetriä parkkitilaa ettekä laita fillaria käyntiin kuin moottoripyörää. Te vain nousette satulaan, painatte nappia ja annatte koneen ja kehon kuljettaa yhdessä.
Teidän ei tarvitse todistella kenellekään mitään. Te ette kilpaile Tour de Francessa, mutta silti selviätte mäistä, joita moni muukin kiertäisi autolla. Teidän ketjuilta ei löydy öljyä kynsien alla, mutta kyllä – tehän sen tiedätte – hiki ei ole ainoa mittari liikkumisen arvosta.
Te pelastatte aikaa, rahaa ja hermoja – ja ehkä vähän myös maailmaa. Jokainen sähköpyörällä ajettu kilometri on hiljainen huuto tulevaisuuden puolesta. Ilman suureellisia puheita te osoitatte, että arki voi olla liikkumista ilman bensaa, ilman ruuhkaa, ilman stressiä.
Te olette uuden ajan työmatkapyöräilijöitä, viikonlopun seikkailijoita, ruokaostosten kuljettajia, koulukyytien mahdollistajia. Te teette sen tyylillä – pienellä moottoriavulla ja suurella asenteella.
On helppo naureskella: "Eihän tuo ole kuin moottoroitu polkupyörä." Mutta siinäpä se – se on juuri sitä. Vallankumous, joka ei pidä meteliä itsestään. Ei tarvitse. Se kulkee.
Jatkakaa matkaa, sähköllä tai ilman. Te olette liikkeessä – ja se on aina kaunista katsottavaa.
Sähköä, iloa ja avustettuja ylämäkiä teille kaikille.
Ylpeänä,
Eräs tavallinen kanssaliikkuja
Te olette ottaneet kaupungit haltuun humisematta. Aamuruuhkassa te liu’utte ohi kuin tuuli – ei pakokaasua, ei äkkijarrutuksia, ei hermojen menetystä. Te ette vie kahdeksaa neliömetriä parkkitilaa ettekä laita fillaria käyntiin kuin moottoripyörää. Te vain nousette satulaan, painatte nappia ja annatte koneen ja kehon kuljettaa yhdessä.
Teidän ei tarvitse todistella kenellekään mitään. Te ette kilpaile Tour de Francessa, mutta silti selviätte mäistä, joita moni muukin kiertäisi autolla. Teidän ketjuilta ei löydy öljyä kynsien alla, mutta kyllä – tehän sen tiedätte – hiki ei ole ainoa mittari liikkumisen arvosta.
Te pelastatte aikaa, rahaa ja hermoja – ja ehkä vähän myös maailmaa. Jokainen sähköpyörällä ajettu kilometri on hiljainen huuto tulevaisuuden puolesta. Ilman suureellisia puheita te osoitatte, että arki voi olla liikkumista ilman bensaa, ilman ruuhkaa, ilman stressiä.
Te olette uuden ajan työmatkapyöräilijöitä, viikonlopun seikkailijoita, ruokaostosten kuljettajia, koulukyytien mahdollistajia. Te teette sen tyylillä – pienellä moottoriavulla ja suurella asenteella.
On helppo naureskella: "Eihän tuo ole kuin moottoroitu polkupyörä." Mutta siinäpä se – se on juuri sitä. Vallankumous, joka ei pidä meteliä itsestään. Ei tarvitse. Se kulkee.
Jatkakaa matkaa, sähköllä tai ilman. Te olette liikkeessä – ja se on aina kaunista katsottavaa.
Sähköä, iloa ja avustettuja ylämäkiä teille kaikille.
Ylpeänä,
Eräs tavallinen kanssaliikkuja
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ainakin Hellsingin keskustan aamuruuhkassa ryntäävät sähköpyöräilijät muodostavat ongelman.
Sitten kun päästään baanalle, vauhti hyytyykin siihen 26 km/h.
Kuinka kovaa pitäisi mennä muiden joukossa?