Opiskelen yliopistossa ja olen kesätöissä tehtaalla. En ole oikeastaan milloinkaan ollut tekemisissä työläisten kanssa. Koulussakaan en ollut tekemisissä heidän kanssaan.
Tehtaalla huomaa että oikeastaan haluakaan olla tekemissä. Heistä oikein paistaa se että ei ole koulu kiinnostanut. He eivät oikein ymmärrä mistään mitään.
Voiko työläinen olla älykäs tai viisas?
Tehtaalla huomaa että oikeastaan haluakaan olla tekemissä. Heistä oikein paistaa se että ei ole koulu kiinnostanut. He eivät oikein ymmärrä mistään mitään.
Voiko työläinen olla älykäs tai viisas?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Siis koulussa (ala-aste, yläaste) en ollut tekemissä työläisten lasten kanssa. Olin tekemisissä vain sellaisten kanssa joilla oli samat kiinnostuksen kohteet ja he olivat akateemisista perheistä kuten minä.
Älykkyys tai viisaus ei automaattisesti löydy koulusta ja avaus kertoo siitä aika selkeästi.
Kyllä kouluja käymätönkin voi olla älykäs. Tällöin kouluttamattomuus yleensä johtuu olosuhteista eikä ole itse aiheutettua. Älykäs ymmärtää kouluttautua, jos se vain suinkin on mahdollista.
On myös tyyppejä, jotka ovat oppineet koulussa vain numerot ja kirjaimet. Muodollisia tutkintoja ei ole, mutta silti ovat luoneet mm. menestyneitä yrityksiä.
Nyt en puhu ihmisistä jotka yllättäen lähtisivät kouluun tai perustaisivat menestyvän yrityksen. Ei todellakaan. Nyt puhun ihmisistä jotka ovat olleet samassa paikassa 15-30 vuotta ja ovat jämähtäneet siihen eivätkä he todellakaan muutu.
Voiko tällainen ihminen olla muka älykäs?
" Nyt puhun ihmisistä jotka ovat olleet samassa paikassa 15-30 vuotta ja ovat jämähtäneet siihen eivätkä he todellakaan muutu.
Voiko tällainen ihminen olla muka älykäs?"
Tietenkin voi. Hän on voinut valita rutiinityön, joka pitää leivänsyrjässä kiinni, mutta varsinaiset mielenkiinnon kohteet ovat aivan muualla.
Tulee yksi esimerkki mieleen. Hänen älykkyydestään en varmuudella tiedä, mutta kutsumanimi työpaikalla oli Viksu V...la Jääköön oikea sukunimi mainitsematta.
Kaveri metallimies ja siinä todella ammattitaitoinen. Hitsatessaan ja sorvatessaan hän vihelteli rokokoo- ja barokkimusiikkia ja sen verran tarkka korva minullakin on, että täysin nuotilleen. V:lla oli kausikortti kaupunginorkan konsertteihin (kuten minullakin ja siitä sen tiesinkin) ja tuntui muutenkin olevan kulttuurista kiinnostunut.
Se ei tietenkään kerro älykkyydestä, mutta kutsumanimi Viksu V...la kertoo ainakin sen, että työkaverit pitivät häntä terävänä.
Eikä kyseessä ollut metallipaja, vaan suurimmalla osalla porukkaa oli tekninen oppilaitos tai korkeakoulututkinto.
Eli eivät duunareita vaan korkeasti koulutettuja. Ei vakuuta vielä.
Kommentoin ennen luin pidemmälle, no totta puhuen harvat enää lähtevät tuon ajan jälkeen työpaikastaan yliopisto polulle. En minäkään todennäköisesti seuraavan kolmenkymmenen vuoden jälkeen opiskele enää yliopistossa, olen jo silloin yli kuudenkymmenen
Tietysti voi olla!
Jos varttuu kapeassa karsinassa, niin ehkä on vaikea nähdä muuta kuin kapea siivu maailmasta.
Junttiudesta on eri versioita, mutta periaate on sama.
"Jos varttuu kapeassa karsinassa, niin ehkä on vaikea nähdä muuta kuin kapea siivu maailmasta."
Tämä koskee myös joitain pitkällekin koulutettuja. Tosin koulutetuissa ahdaskatseista porukkaa on luultavasti vähemmän kuin duunariportaassa.
Joo sitä just meinasin.
Oman kuplan ulkopuolellakin on elämää.
Paljonkin.
Voi periyttää älyä, mutta kyllä tyhmä on tyhmä. Älykkyys paljastuu peruskoulun todistuksesta. Jos on oikeasti älykäs, siellä on seassa hyviäkin numeroita. Jos kaikki tuottaa vaikeuksia, lapsi on aivan varmasti tyhmä.
Jos liikunta, enkku ja ussa ovat peruskoulun päästötodistuksessa ysejä, se ei paljoa älykkyydestä vielä kerro.
Jos kirjoittaa pelkkiä muutaman L:n ylioppilaskirjoituksissa, se näyttää jo vähän enemmän. Varsinkin, mikäli pitkä matikka ja fysiikka ovat arvosanalla L. Siihenkin pääsee kovalla treenaamisella, vaikka ei paljoa keskitasoa älykkämpi olisikaan.
Yliopistossa varsinkin luonnontieteellisillä aloilla alkavat jyvät erottua akanoista ja kyllä se AMAK:ssakin näkyy, jos jollekin kaikki on helppoa.
Vasta kun oipiskelutahti kiihtyy ja omaksuttavat asiat vaikeutuvat, alkaa älykkyys ja omaksumiskyky mennä ahkeruuden edelle.
Kun aloitin koulun (1960-luku) niin luokallani oli poika joka jäi luokalle. Jäi sitten toisenkin kerran ensimmäiselle luokalle. Kolmantena vuonna lähti sitten apukouluun kunnan keskustaan. Ei osannut piirtää numeroita eikä kirjaimia kahden vuoden jälkeen. Muutenkin oli aika villi.
Hämmästys oli suuri kun sitten aikuisena törmäsin tähän kaveriin ja hän oli perustanut kuljetusliikkeen ja omisti kuorma-autoja ja rekkoja.
Kaikki on mahdollista.
Pitäisi määritellä ensin älykkyys.
Jokainen käyttää tietysti sitä itselle mielekkäintä vaihtoehtoa.
Anon.
"Pitäisi määritellä ensin älykkyys."
Hyvä määritelmä olisi, hyvä käsitteellinen suorituskyky.
Älykkyystestit mittaisivat käsitteenmuodostuksen primitiivien
muodostuksen nopeutta.
Tälläinen määitelmä siksi, koska ajattelemme loppujen lopuksi käsitteillä.
Et sinä missään yliopistossa opiskele amisviiksi.
Hyvää reaktiivista ajattelua.
ÄO taso 85-90.
Kyllä duunari voi olla huippuälykäs. Koulutus ei kerro älykkyydestä. Opiskelu on vain muistipeliä. Itse olen rekkakuski vaikka sain älykkyystestissä tuloksen joka on parempi kuin 98%:lla populaatiosta. Älykäs ei vähättele mitään ammattiryhmiä. Älykäs ymmärtää että elämä on kuitenkin vain pelkkä performanssi kahden olemassaolemattomuuden välissä.
Työläinen voi haluta olla älykäs ja viisas.
Eikö Suomen entinen presidentti Mauno Koivisto opiskellut iltalukion ja eteni yliopistoon?
Mauno Koivisto taisi olla sitä ennen työläinen.
Voiko työläinen olla älykäs?
Kysymys on kiinnostava juuri siksi, että se paljastaa enemmän kysyjästä kuin kohteestaan.
Olet viettänyt muutaman kesäviikon tehtaalla ja tehnyt johtopäätöksen, johon Platon olisi vaatinut vuosikymmeniä. Se on jo sinänsä varsin ripeää päättelyä.
Mutta mennään asiaan. Älykkyys, jota koulu mittaa, on eräänlainen erikoistyökalu — hyödyllinen tietyissä töissä, turha monissa muissa.
Koneenkäyttäjä, joka diagnosoi kuulonvaraisesti laakerin väsymisen ennen kuin mittari sen näyttää, tekee jotain kognitiivisesti vaativampaa kuin moni tenttivastaus.
Hän vain tekee sen ilman että kukaan antaa siitä opintopisteitä.
Viisaus taas on vielä hankalampi tapaus: se kehittyy yleensä kitkasta todellisuuden kanssa, ei sen välttelystä — ja yliopisto on varsin taidokkaasti rakennettu todellisuuden viivästyttämiseksi.
Tämä ei tarkoita, ettei siellä opita mitään, mutta nöyryyden suhteen laitos on historiallisesti alisuorittanut.
Tekoäly tietää kaiken, mutta ei ymmärrä mitään. Koulutus tuottaa paljolti tuollaista tekoälyä. Syvällistä ymmärrystä voi olla ilman koulutustakin.
Ei tyhmyys lähde kouluja käymällä.
Kumma ettei ilmastonmuutos-palstan alipainehitsaaja (evp) ole tähän vielä vastannut.
Itse en lähetnyt opiskelemaan vaikka kouluaikana minut pistettiin soveltuvuustesteihin ja sain paleutetta että ehdottomasti pitää opiskella pitemmälle.
Se ei kuitenkaan meinaa että en olisi älykäs vaikka en opiskellutkaan.
Olen monesti pohtinut että viisauden voi kuvata ympyränä alhaalla on todella tyhmät ja ylhäällä normaalit ihmiset, suurin osa on pikkusen alle siitä ylintä tasoa.
Kun ihminen viisastuu tarpeeksi alkaa hän ympyrässä lähestyä uudelleen niitä todella tyhmiä.
Tämä on vuosikymmenien oman tutkintani tulos sillä mitä "viisaampi" ihminen niin sitä suurempia haasteita hänellä on normaalin elämän kanssa.
Hyvä esimerkki diplomi-insinöristä armeijassa, eksyi valaistulle hiihtoladulle, radistina sai kiinni 5 merkkiä minuutissa kun muut saivat kymmeniä yms.
Myös myöhemmin olen törmännyt samoihin asioihin, viimeeksi veljeni kumppanin poika, maisterin papereilla ei osannut suojata pihan asvalttia roskakatoksen maalauksen roiskeilla vaikka pahvia oli iso läjä odottamassa roskiin viemistä, ei edes vaikka oli puoli vuotta aiemmin sotkenut terassilaudat aidan maalatessa.
Normielämässä töppäilee jatkuvasti.
Eli kun mietitään mitä on viisaus niin pitää ihan oikeasti laajentaa se ajatus laajemmalle eikä siihen kuinka pitkälle on opiskellut.
Sivistynyt suomalainen sanoi vuosikymmeniä sitten "koiria koulutetaan, ihmiset oppivat toisilta ihmisiltä tai oppivat itse".
Osuva kommentti, vastustaa juuri koulutuksen mekaanista käsitystä jossa tieto kaadetaan tyhjään astiaan.
Humboldtin sivistyskäsitys, johon suomalainen sivistysperinne pitkälti nojaa, sanoo saman hienostuneemmin: Bildung ei ole tiedon siirto vaan persoonan muotoutuminen, prosessi jossa ihminen tulee enemmän omaksi itsekseen.
-Mikä on Humboldtin sivistyskäsitys?
-Mikä on Bildung ja mitä tarkoittaa tuo persoonan muotoutuminen prosessissa omaksi itsekseen?
-Keitä ovat Humboldt ja Bildung?
-Kun olet ihminen kerro vain tarkemmin mitä tarkoitit ja koetat selittää. Kiitos.
"Mikä on Humboldtin sivistyskäsitys? "
Kyllä se oli ilmaistu aika hyvin kommentissa, jos kiinnostaa hae
hakukoneella "Humboldtin sivistyskäsitys", se näyttää tekstiä
jota on liikaa tässä selitettäväksi.
-Bildung on saksaa ja tarkoittaa koulutusta.
-Humbolt oli saksalainen tutkija joka tutki koulutuksen vaikutusta.
-persoonan muotoutuminen on Humboltin mielestä aika mutkikas
tapahtuma, sitä voisi kuvata vaikka koiran kasvamisen myötä.
Kun on hankkinut koiran itselleen, oleellinen osa on sen koulutus,
mitkä on sen vahvat puolet ja mitkä heikot. Hyvällä kasvatuksella
siitä saa koiran joka itsekin nauttii osaamistaan taidoista ja
ihmis-suhteista.
Siitä on muotoutunut kasvatuksen ja koulutuksen myötä tasapainoinen
koirayksilö joka nauttii omista kyvyistään. Sama on ihmisellä, persoona
on rakentunut osaamisen ja tietojen kautta ja joka myös nauttii omista
kyvyistään. Ilman koulutusta tämän mukaan ihminen ja koirakin jäisivät
jotenkin puutteellisiksi.
Koulutus on tässä sekä oppilaitoksissa ja toisaalta itseopiskelun
kautta saatua aineistoa joka "ruokkii" persoonan kehitystä.