Voiko duunari olla älykäs?

Kyllä kouluja käymätönkin voi olla älykäs. Tällöin kouluttamattomuus yleensä johtuu olosuhteista eikä ole itse aiheutettua. Älykäs ymmärtää kouluttautua, jos se vain suinkin on mahdollista.

On myös tyyppejä, jotka ovat oppineet koulussa vain numerot ja kirjaimet. Muodollisia tutkintoja ei ole, mutta silti ovat luoneet mm. menestyneitä yrityksiä.

" Nyt puhun ihmisistä jotka ovat olleet samassa paikassa 15-30 vuotta ja ovat jämähtäneet siihen eivätkä he todellakaan muutu.
Voiko tällainen ihminen olla muka älykäs?"

Tietenkin voi. Hän on voinut valita rutiinityön, joka pitää leivänsyrjässä kiinni, mutta varsinaiset mielenkiinnon kohteet ovat aivan muualla.

Tulee yksi esimerkki mieleen. Hänen älykkyydestään en varmuudella tiedä, mutta kutsumanimi työpaikalla oli Viksu V...la Jääköön oikea sukunimi mainitsematta.
Kaveri metallimies ja siinä todella ammattitaitoinen. Hitsatessaan ja sorvatessaan hän vihelteli rokokoo- ja barokkimusiikkia ja sen verran tarkka korva minullakin on, että täysin nuotilleen. V:lla oli kausikortti kaupunginorkan konsertteihin (kuten minullakin ja siitä sen tiesinkin) ja tuntui muutenkin olevan kulttuurista kiinnostunut.
Se ei tietenkään kerro älykkyydestä, mutta kutsumanimi Viksu V...la kertoo ainakin sen, että työkaverit pitivät häntä terävänä.

Eikä kyseessä ollut metallipaja, vaan suurimmalla osalla porukkaa oli tekninen oppilaitos tai korkeakoulututkinto.

Anonyymi kirjoitti:

" Nyt puhun ihmisistä jotka ovat olleet samassa paikassa 15-30 vuotta ja ovat jämähtäneet siihen eivätkä he todellakaan muutu.
Voiko tällainen ihminen olla muka älykäs?"

Tietenkin voi. Hän on voinut valita rutiinityön, joka pitää leivänsyrjässä kiinni, mutta varsinaiset mielenkiinnon kohteet ovat aivan muualla.

Tulee yksi esimerkki mieleen. Hänen älykkyydestään en varmuudella tiedä, mutta kutsumanimi työpaikalla oli Viksu V...la Jääköön oikea sukunimi mainitsematta.
Kaveri metallimies ja siinä todella ammattitaitoinen. Hitsatessaan ja sorvatessaan hän vihelteli rokokoo- ja barokkimusiikkia ja sen verran tarkka korva minullakin on, että täysin nuotilleen. V:lla oli kausikortti kaupunginorkan konsertteihin (kuten minullakin ja siitä sen tiesinkin) ja tuntui muutenkin olevan kulttuurista kiinnostunut.
Se ei tietenkään kerro älykkyydestä, mutta kutsumanimi Viksu V...la kertoo ainakin sen, että työkaverit pitivät häntä terävänä.

Eikä kyseessä ollut metallipaja, vaan suurimmalla osalla porukkaa oli tekninen oppilaitos tai korkeakoulututkinto.

Lue lisää

Eli eivät duunareita vaan korkeasti koulutettuja. Ei vakuuta vielä.

Kommentoin ennen luin pidemmälle, no totta puhuen harvat enää lähtevät tuon ajan jälkeen työpaikastaan yliopisto polulle. En minäkään todennäköisesti seuraavan kolmenkymmenen vuoden jälkeen opiskele enää yliopistossa, olen jo silloin yli kuudenkymmenen

"Jos varttuu kapeassa karsinassa, niin ehkä on vaikea nähdä muuta kuin kapea siivu maailmasta."

Tämä koskee myös joitain pitkällekin koulutettuja. Tosin koulutetuissa ahdaskatseista porukkaa on luultavasti vähemmän kuin duunariportaassa.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos varttuu kapeassa karsinassa, niin ehkä on vaikea nähdä muuta kuin kapea siivu maailmasta."

Tämä koskee myös joitain pitkällekin koulutettuja. Tosin koulutetuissa ahdaskatseista porukkaa on luultavasti vähemmän kuin duunariportaassa.

Lue lisää

Joo sitä just meinasin.

Oman kuplan ulkopuolellakin on elämää.
Paljonkin.

Jos liikunta, enkku ja ussa ovat peruskoulun päästötodistuksessa ysejä, se ei paljoa älykkyydestä vielä kerro.
Jos kirjoittaa pelkkiä muutaman L:n ylioppilaskirjoituksissa, se näyttää jo vähän enemmän. Varsinkin, mikäli pitkä matikka ja fysiikka ovat arvosanalla L. Siihenkin pääsee kovalla treenaamisella, vaikka ei paljoa keskitasoa älykkämpi olisikaan.
Yliopistossa varsinkin luonnontieteellisillä aloilla alkavat jyvät erottua akanoista ja kyllä se AMAK:ssakin näkyy, jos jollekin kaikki on helppoa.

Vasta kun oipiskelutahti kiihtyy ja omaksuttavat asiat vaikeutuvat, alkaa älykkyys ja omaksumiskyky mennä ahkeruuden edelle.

Anon.
"Pitäisi määritellä ensin älykkyys."

Hyvä määritelmä olisi, hyvä käsitteellinen suorituskyky.
Älykkyystestit mittaisivat käsitteenmuodostuksen primitiivien
muodostuksen nopeutta.

Tälläinen määitelmä siksi, koska ajattelemme loppujen lopuksi käsitteillä.

Hyvää reaktiivista ajattelua.
ÄO taso 85-90.

Sivistynyt suomalainen sanoi vuosikymmeniä sitten "koiria koulutetaan, ihmiset oppivat toisilta ihmisiltä tai oppivat itse".

Osuva kommentti, vastustaa juuri koulutuksen mekaanista käsitystä jossa tieto kaadetaan tyhjään astiaan.

Humboldtin sivistyskäsitys, johon suomalainen sivistysperinne pitkälti nojaa, sanoo saman hienostuneemmin: Bildung ei ole tiedon siirto vaan persoonan muotoutuminen, prosessi jossa ihminen tulee enemmän omaksi itsekseen.