Luonnossa esiintyvä "valkoinen vety" on valtavissa varastoissa jalkojemme alla

Nyt puhtaan energian aikakauden kultakuume on alkamassa.
Sijoittajat olivat menettäneet uskonsa Edwin Draken pakkomielteiseen öljynmetsästykseen, kun amerikkalainen yrittäjä lopulta löysi mustaa kultaa maanalaisessa säiliössä Titusvillessä, Pennsylvaniassa, vuonna 1859. Löytö vauhditti etsintävimmaa, joka käynnisti modernin öljykauden.

Nyt uusi villikissasukupolvi kilpailee toistaakseen tuon Titusvillen hetken toivoen saavansa aikaan merkittävän uuden energialähteen. He eivät kuitenkaan etsi fossiilisia polttoaineita, vaan kaupallisesti kannattavaa luonnollisen – ja vähähiilisen – vedyn lähdettä.

Vetyä, maapallon pienintä, yksinkertaisinta ja kevyintä molekyyliä, käytetään tällä hetkellä pääasiassa jalostus- ja kemianteollisuudessa, kuten ammoniakin tuotannossa lannoitteisiin. Suurin osa tästä vedystä valmistetaan saastuttavasta metaanikaasusta tai hiilen kaasuttamisesta.

Mutta on jo olemassa muita, vähähiilisiä tapoja tuottaa vetyä. Vedyn kyky varastoida kolme kertaa enemmän energiaa kuin öljy ja tuottaa vettä vain poltettaessa, on saanut jotkut pitämään sitä houkuttelevana puhtaana polttoainevaihtoehtona erityisesti teollisuudenaloilla, joita on vaikea irrottaa hiilidioksidipäästöistä sähköistämisen avulla, kuten lento-, merenkulku- tai terästuotanto.

Esimerkiksi "vihreä" vety on puhtaampi vaihtoehto, joka on valmistettu jakamalla vettä vety- ja happimolekyylien välillä uusiutuvalla energialla toimivassa prosessissa. "Sininen" vety, joka on valmistettu fossiilisista polttoaineista käyttämällä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia päästöjen vähentämiseksi, on toinen vaihtoehto.

Tästä löytyy paljon juttua, näin uuden aikakauden edessä miten energiaamme käytämme ja mitä. Mutta öljy pitää pintansa pitkään, kun opittu senkin pudistaminen. Hajutonta, väritöntä ja mautomatonta vetyä on vaikea havaita etsimättä sitä erikseen.

Mutta valkoisen vedyn louhinnalla voi olla myös tahattomia seurauksia, mukaan lukien ilmastovaikutukset, jotka voivat mitätöidä osan fossiilisten polttoaineiden korvaamisen eduista.

Vetysäiliöt voivat sisältää metaania, mikä voisi kumota valkoisen vedyn hyödyt, ellei sitä oteta talteen. Lisäksi ilmakehään päästyään vety kilpailee metaanin kanssa hydroksyylista, yhdisteestä, joka hajottaa metaanimolekyylejä Tämä tarkoittaa, että uuton aikana karkaava vety saisi myös metaanin kestämään ilmakehässä pidempään ja aiheuttaisi vielä enemmän lämpenemistä.

inssi