60 vuotta ja pienet risat kesti sekin laitos - viimeiset vuodet kylmillään - ennen kuin paikka pantiin huutokauppaan. Siellähän hinnat eivät päätä huimaa, mutta kun ylläpito maksaa, pitäisi olla käyttöäkin. Kunnan ei kannata ylläpitää sitä eikä monia muitakaan rakennelmia.
Tähän on tultu, kun on Jeesusta seurattu. Näin pruukasi yks opo sanoa. Mutta hei, näin me menetämme taas jotakin kyläkuvasta kokonaan tai osittain vai miten se menee - jospa hyvinkin iloksi repeää!
Tähän on tultu, kun on Jeesusta seurattu. Näin pruukasi yks opo sanoa. Mutta hei, näin me menetämme taas jotakin kyläkuvasta kokonaan tai osittain vai miten se menee - jospa hyvinkin iloksi repeää!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Siitä saisi hienon ilotalon.
Olisko omassa kaupungissa alan yrittäjiä?
Markkinarakoa löytyy.
Saamatonta sakki siellä!!!
Kouluhan pitäisi laittaa airb&b vuokraukseen välittömästi sekä matkailuvaunualue palveluineen pihalle, eli entiselle kentälle...tilaa on mahtavasti, ja millaisella paikalla?
Välittömästi hakelämmitykseen koko rehto niin talvella on turvoksissa revontulien vahtaajista eikä hinnasta ole kiinni!
Hyvät kulkuyhteydet, junarata vieressä, järvimaisema kesällä eli talvella, eikä ole valosaastetta kuten rovaniemellä.
Miksei kukaan toimi jo?
hopihopi......
Liiketoimintasuunnitelman laatiminen on paikallisille ylivoimainen tehtävä, tähän asti kun vaativin paperityö on ollut lottokupongin täyttäminen sekä toimeentulotuen hakeminen sossusta. (sekin virkailijan avustuksella)....
No eikö se konsultti Hietanen löytänyt yhtään ideaa kompleksin käyttöön. Ei kai ollut Iso kylässä sellaista voimaa ja yhteishenkeä kuin Tapionniemessä on. Tiesin lopputuloksen.
Eikö se ole Hugo Richard Sandbergin rakennuttama koulu, jotta Isokyläläiset oppisivat laskemaan?
No, ei ole Sandbergin koulu. Se on kunnallinen keskikoulu, joka aloitti toimintansa syksyllä 1964 ja lopetti toimintansa muuan vuosi sitten. Viimeksi siellä toimi kansalaisopiston opetusta.
Koulusta moni lahjakas jatkoi lukioon ja jotkut muualle. Koulu tuli tarpeeseen - ikävä kyllä turhan myöhään. Silloinkin riideltiin keskikoulun tarpeellisuudesta, kun kauppalssa oli jo 2 keskikouluasteen oppilaitosta. Näin ulalla oltiin silloinkin, mutta lopulta järki voitti.
Kyllä se on isokyläläisten pölijän mettäkaupan aikaansaannosta vanha koulu, 60-luvulla epätoivossa tehtiin laajennus.
Ei auttanut, laskupäätä ei tullut vieläkään!
Toisen koulunsa Kemijärvi sai hiukan erikoislaatuisella tavalla. Ennen vuosisadan vaih-
detta 1800-luvun lopulla elettiin jo sitä aikaa, jolloin Peräpohjolan puu alkoi olla arvos-
saan. Isokylän jakokunta teki suuret metsäkaupat 1890.
Kauppahinta 650 000 markkaa oli suuri, mutta ostajat saivat kyllä vastinetta rahoilleen, sillä seitsemän vuoden savotan aikana hakkuualueelta ajettiin yli miljoona runkoa eli liki 20 miljoonaa kuutiojalkaa puutavaraa.
Mahtoiko Kemi-yhtiön kuuluisan metsäpäällikön Hugo Rickhard Sandbergin oma-
tunto vähän kolkuttaa, kun hän taivutti yhtiön johdon rakentamaan Isonkylän kansakoulun ja ylläpitämään koulua kymmenen vuotta.
Tämä yksityinen koulu sai kyllä normaalit valtionavut opettajien palkkaukseen, mutta muuten lahjoittaja huolehti koulusta kymmenen vuotta.
Sandberg esittäessään koulun perustamista yhtiön johdol-
le kirjoitti, että koulun perustamisella yhtiö “olisi siten tilaisuudessa kunnioitettaval-
la tavalla osallistumaan sen ihmeteltävän alhaisen tason kohottamiseen, jolla kansanvalis-
tus yleensä Kemijärven kunnassa eikä vähimmin Isollakylällä on”
Kemi-yhtiö halusi kouluttaa tulevia Isokylän isäntiä, etteivät nämä enää turhan halvalla metsiään myisi.
Kun Kemi-yhtiö kymmenen vuoden kuluttua 1910 luopui koulun ylläpidosta, kieltäytyi kunta ottamasta koulua huostaansa, koska koulu oli yksityinen eikä kunnan omistama.
Kuvernöörin piti taas puuttua asiaan, ja hän määräsi kunnan jatkamaan koulun toimintaa sadan markan sakon uhalla.
Lähde: Lapin koulutuksen historia.
Hehe...silloinkin on jo vastustettu kaikkea...taitaa olla synnynnäistä eli periytyvää tautia?