Heräsi kysymys, miksi joissain mikrobikypsytetyissä elintarvikkeissa toimivat bakteerit ja toisissa sieni, esim hiiva. Hapankaalin kypsyttävät maitohappobakteerit ja oluen kypsyttää hiiva tai hiivat.
Perinteinen taikinajuuri saattaa ehkä sisältää sekä hiivaa että bakteereita. Viilikin kai sisältää sekä bakuja että sientä, sieni kai tekee viilin pinnalle samettisen kerroksen.
Sahti saattaa myös sisältää tuntemattoman valikoiman mikrobeja. Tuhdin sahtijuomingin jälkeen vatsa voi kuplia ja tuottaa runsaita kaasuja.
Mutta miksi hapankaali useimmiten onnistuu eikä siinä luonnon villihiivat lisäänny?
Perinteinen taikinajuuri saattaa ehkä sisältää sekä hiivaa että bakteereita. Viilikin kai sisältää sekä bakuja että sientä, sieni kai tekee viilin pinnalle samettisen kerroksen.
Sahti saattaa myös sisältää tuntemattoman valikoiman mikrobeja. Tuhdin sahtijuomingin jälkeen vatsa voi kuplia ja tuottaa runsaita kaasuja.
Mutta miksi hapankaali useimmiten onnistuu eikä siinä luonnon villihiivat lisäänny?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ja tarkennuksena vielä aloitukseen, että luonnossa kasvien pinnoilla ilmeisesti on sekä maitohappobakteereita että villihiivoja. Miksi joskus toinen ja joskus toinen näistä saa vallan ruokatuotteen kypsytysprosessissa.
Et ole saanut vielä vastausta .Kokeile kysyä ilmaiselta tekoälyltä .
Mutta muista että ne saattavat joskus vastata höpölöpöä.
Joskus ammattilaisenkin tekemä mikrobikypsytys voi epäonnistua, juuston fermentointi:
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/73419288-772f-498d-a4fa-35548a5b5d8f
"Valio Oltermanni -juuston tuotannossa oli maaliskuussa häiriö, joka on aiheuttanut joihinkin Valio Oltermanni -juustoihin rakenne-, maku- ja hajupoikkeamia."