Olemme jättiläisen sisällä

Ensi silmäyksellä ympärillämme oleva avaruus näyttää järjestyneeltä, mutta syvempi analyysi paljastaa monimutkaisia ​​kuvioita, jotka ulottuvat miljardien valovuosien päähän.

Viimeaikaiset kartoitustutkimukset ovat osoittaneet, että galaksimme, Linnunrata, sijaitsee valtavassa gravitaatioaltaassa, joka on paljon aiemmin luultua suurempi. Tutkijat ovat myös tunnistaneet epätavallisen kaukaisten galaksien joukon, joka muodostaa rengasmaisen rakenteen, jota kutsutaan Suureksi Rengakseksi.

Tämä valtava muodostuma, jonka halkaisija on noin 1,3 miljardia valovuotta ja ympärysmitta noin 4,1 miljardia valovuotta, sijaitsee 9,2 miljardin valovuoden etäisyydellä Maasta.

Merkillepantavaa on, että se sijaitsee samalla taivaan alueella ja samalla etäisyydellä kuin aiemmin löydetty jättiläiskaari. Kvasaareilla tehty data-analyysi on osoittanut, että tällaisen rakenteen sattumanvaraisen syntymisen todennäköisyys on erittäin pieni, minkä vahvistavat jopa 5,2 sigman tilastolliset poikkeamat.

Lähes profiilista katsottuna Suuri rengas ei muistuta pelkästään suljettua silmukkaa, vaan spiraalimaista rakennetta. Tämä löytö kyseenalaistaa perinteiset käsitykset aineen tasaisesta jakautumisesta maailmankaikkeudessa, joka tunnetaan kosmologisena periaatteena. Tämän periaatteen mukaan suurten rakenteiden ei tulisi ylittää 1,2 miljardia valovuotta, mutta Suuri rengas ulottuu merkittävästi tätä pidemmälle, samoin kuin viereinen Jättiläiskaari, mikä pakottaa tiedemiehet harkitsemaan uudelleen näkemyksiään kosmoksen rakenteesta.

Tutkijat huomauttivat myös, että Iso rengas ei liity baryonin akustisiin oskillaatioihin (LHC), jotka tyypillisesti määrittelevät galaksijoukkojen ominaisen mittakaavan, joka on noin 490 miljoonaa valovuotta. Tämä viittaa siihen, että tällä rakenteella on eri alkuperä, joka ei liity tunnettuihin kosmologisiin prosesseihin.

Cosmicflows-4-katalogin uudet tiedot ovat osoittaneet, että Linnunrata on todennäköisesti osa paljon suurempaa Shapleyn superjoukkoon liittyvää gravitaatioallasta sen sijaan, että se olisi osa erillistä Laniakea-allasta, kuten aiemmin on ajateltu. Tämä löytö korostaa, että galaksimme saattaa olla osa aiemmin ajateltua suurempaa dynaamista järjestelmää.

Tutkijat kuitenkin havaitsivat, että suurin löytämänsä painovoima-allas liittyy Sloanin muuriin, joka on yksi maailmankaikkeuden suurimmista tunnetuista rakenteista. Nämä löydökset viittaavat siihen, että kosmoksen laajamittainen organisaatio saattaa olla paljon monimutkaisempi kuin aiemmin on ajateltu.

Tutkijoiden mukaan sellaiset jättimäiset rakenteet kuin Suuri rengas ja Jättiläiskaari eivät sovi nykyaikaisiin kosmologisiin malleihin. Yksi tutkijoista huomautti, että olemassa olevien teorioiden perusteella tällaisia ​​​​muodostelmia pidettiin mahdottomina, ja koko havaittavasta maailmankaikkeudesta odotettiin löytyvän vain yksi tällainen poikkeama. Kahden tällaisen kohteen läsnäolo samalla taivaan alueella herättää kuitenkin kysymyksiä siitä, kuinka tarkkoja käsityksemme maailmankaikkeudesta ovat.