Olen joutunut keskelle profiilihässäkkää.
On todellakin niin, että kaikilla vähänkin modernilla ihmisellä on profiili, mutta minulla ei.
Olen profiiliton
Ensin ajattelin kirjoittaa jotain, mutta huomasin kiihkeän suhteeni pyörteissä olevani aika laimea otus, sillä kuvankaunis naisystäväni kutsui minua vain hauskaksi tyypiksi ja sitten käveli pois. Olen hieman masentunut. Työnsin äsken sormeni kynttilään. Sepä se vasta sattui.
Kissakin vain retkottaa. Onkohan se kuollut.
Tulin tässä synkässä yössä muistelleeksi mitä minusta on sanottu aikain saatossa, mutta en muista oikein muuta kuin että olen hullu, lahjakas ja kohtalokkaan näköinen. Eli tulemme hiljalleen tähän trendikkääseen kuvakerrontaan ja sen taitoon.
Mitä kohtalokas oikein edes tarkoittaa? Tarkoittaako se toivottomuutta, haaksirikkoa vai kuolemaa?
Onko kohtalokas ihminen synkkä, pimeä ja puhuu kummallisia? Pukeutuuko kohtalokas ihminen mustaan, punaiseen vai mihin?
Onko kohtalokas ihminen luotaantyöntävä, niin kuin vuorovetten meri, joka pakenee rantaa vain palatakseen takaisin. En saa muuta kohtalokasta mieleen, sillä olen toisinaan loputtoman väsynyt itseeni.
(hihitystä)
On todellakin niin, että kaikilla vähänkin modernilla ihmisellä on profiili, mutta minulla ei.
Olen profiiliton
Ensin ajattelin kirjoittaa jotain, mutta huomasin kiihkeän suhteeni pyörteissä olevani aika laimea otus, sillä kuvankaunis naisystäväni kutsui minua vain hauskaksi tyypiksi ja sitten käveli pois. Olen hieman masentunut. Työnsin äsken sormeni kynttilään. Sepä se vasta sattui.
Kissakin vain retkottaa. Onkohan se kuollut.
Tulin tässä synkässä yössä muistelleeksi mitä minusta on sanottu aikain saatossa, mutta en muista oikein muuta kuin että olen hullu, lahjakas ja kohtalokkaan näköinen. Eli tulemme hiljalleen tähän trendikkääseen kuvakerrontaan ja sen taitoon.
Mitä kohtalokas oikein edes tarkoittaa? Tarkoittaako se toivottomuutta, haaksirikkoa vai kuolemaa?
Onko kohtalokas ihminen synkkä, pimeä ja puhuu kummallisia? Pukeutuuko kohtalokas ihminen mustaan, punaiseen vai mihin?
Onko kohtalokas ihminen luotaantyöntävä, niin kuin vuorovetten meri, joka pakenee rantaa vain palatakseen takaisin. En saa muuta kohtalokasta mieleen, sillä olen toisinaan loputtoman väsynyt itseeni.
(hihitystä)
Vastaukset 29
Vanhimmat
Tää oli rajalla, ellei jopa sillä kuuluisalla reunalla.
Kaikista vaikein temppu kirjoittamisessa on kääntää valokeila istseensä.
Siinä kuulkaas sokaistuu.
(reps)
Entäs kohtalon oma?
Mitä tuokin muka tarkoittaa? Minkä kohtalon? Vai kenen kohtalon?
Kohtuullisen ihmisen sentään ymmärrän. Sehän on nainen.
-keinovaginamies-
Mjoo
Mäkin hoksasin tuon kohtuullisuuden olemassaolon vasta sitten kuin olin saanut sen äsken naputeltua ruudulle.
Minusta se oli riemastuttava kokemus.
(hihitystä)
Kohtalon oma- "omia fataali polkujaan kulkeva" - "dead-line-laput silmillä" - ennustusten orjallinen toteuttaja - horoskoppeihin uskova. **hups**;)
Mitä vitun väliä sillä on mitä muut sanovat tai ajattelevat? Mieluummin haluaisin kuulla, että millaisena itse pidät itseäsi?
Olen aina kuullut olevani outo. Minä en ole outo, muut ovat. Olen oikeanlainen ihminen vääränlaisessa maailmassa.
Näinhän se aina on. Maailma on ihan paska ja pilalla.
Miksei nuo muut ole yhtä fiksuja kuin minä?
-keinovaginamies-
Maailma on kaunis ja ihana, mutta sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Toivoisin että ihmiset sietäisivät erilaisuutta, eivätkä ahdistuisi siitä. Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa elää ja olla. "Live and let live." Miksi jotkut kokevat velvollisuudekseen kommentoida minun persoonaani, kun minä en puutu heidän persoonaansa?
Tämä ei siis ole minä ongelma, vaan tämä on "sinä" -ongelma.
Huumorintajuni vaikuttaa olevan huomattavasti sarkastisempi kuin sinulla, joten turha jatkaa keskustelua maailman ihanuudesta tai muista yhtä vakavista aiheista.
-keinovaginamies-
Sarkasmi Internetin välityksellä on aina riskipeliä ¯\_(ツ)_/¯
Juurikin tämä. Pitäs yrittää ilmaista itseään niin selkeästi, että jokainen tajuaa. Itsellä vielä paljon parantamisen varaa tuossa. 👍
Pitäisi ja pitäisi, mutta sarkasmin leiri kolahti minuun paljon paremmin ja pelasti halvalta hymyltä, jota hetken aikaa tunsin.
Olet väärässä seurassa, siitä se johtuu:) Katsele peiliin;)
Onneks mulla ei oo tämä tavoitteena: mun tavoite on keskustella, ja mitä vähemmän lukija tajuaa ja uskaltaa kysellä, sitä enemmän on keskusteluja =)
Itsekin toivon mahdollisimman avointa keskustelua, mutta jos on liian avoin, niin joutuu helposti silmätikuksi ja saa jatkuvaa arvostelua osakseen.
Hmm.. minulle riittää että näen sinut siinä.
Jos puhutaan esmes naisista, jotka ovat kohtalokkaan näköisiä, niin esiin nousee sellainen arkkityyppi, joka ei ole äitihahmo. Hänestä puuttuu jokin oleellinen naiseen kuuluva piirre. Hän ei ole pehmeä, kutsuva ja luotettava. Hän saattaa kääntää selkänsä asialle kuin asialle yhdessä hetkessä. Hän ei ole mikään satama.
Kovuus ja henkinen poissaolevaisuus leimaa tätä arkkityyppiä. Hän on huono ystävä, surkea rakastettava ja yhtä etäällä kuin kaukaisin planeetta.
Näin tällaisia kuvailisin.
(naurua)
Taidat olla huomiohu*ra
Huomiohuora
Olen ymmärtänyt olevani tällainen markkinoija ja brändääjä jo teiniajoista asti. Minulla on ollut selvä visio itsestäni ja tuotteestani. Jopa häiritsevän selvä. Olen aina tehnyt kaiken sen eteen, että olen mahdollisimman esillä olematta edes paikalla. Olen onnistunut tässä mielestäni hyvin.
Mutta kun ammoin ryhdyin tiputtelemaan sanoja paperille, niin ensimmänen raksahdus kuului väliittömästi: Tuotteeseeni oli ilmestynyt halkeama. Tuijotin sitä epäuskoisena, sillä olin erottavinani halkeaman, josta hehkui ulos kaukaista valoa. Se ei ollut väkivaltaista auringonvaloa, vaan toisenlaista, kuin sumu olisi pimeydessä hohtanut aavemaisesti.
Olin kuitenkin niin sijoiltani, että en voinut tuotteeni rappeutumista edes ajatella, saati hyväksyä. Olin luisumassa kuiluun ja kynteni kirkuivat sileällä kohtaloni jäällä korvia vihlovasti.
Niin että huomenta vaan.
(reps)
Mjoo
Pikaistuksissani tunnen olevani parhaimmillani. Kaikki jotenkin lokshaa paikoilleen ja leipä pomppaa ulos paahtimesta juuri oikeanlaisena.
Minua siis kannattaa ärsyttää, niin itselläkin on hauskempaa. Kaikista pahinta mitä voi eteeni saattaa, on kimppu kehuja.
(naurua)
Maalaus
Maaseudun vankkumattomassa hiljaisuudessa kuuluu ääniä. Jossain kaukana joku ajaa mopolla. Tuskin kuultava ääni hiljalleen katoaa, hukkuu etäisyyksiin.
Rouskutus alkoi taas. Makuuhuoneessa tuoksuu paahtoleipä ja kahvi. Peukalo naputtaa puhelimeen merkkejä. Jollakin on jotain asiaa. Kahvimuki kilahtaa lautaselle. Yö palaa mieleen.
Se palaa mieleen.
Olisi lisättävä puita.
Hän ei oikeastaan tunne olevansa ihminen vaan karikatyyri. Aitousluokka on lähes nolla, koska keskustelujen koreografia on hallittavissa, opeteltavissa ja sovellettavissa. Keskustelulta katoaa merkitys. Keskustelun tulisi olla vieraanvarainen matka ihmissieluun ja tämän maailmoihin, mutta nyttemmin ei enää näin ole.
Ihmisen sisään tullaan vain alakautta, toisinaan jopa suuhun asti.
Vuode osaa puhua minulle, joten keskustelen sen kanssa.
(hihitystä)
Oletko kirjoitellut ns."pienestä pitäen" ?=)
Oikein hyvin sanottu
En mahda sille mitään. Olen kuin orgasmivetoinen pupukello, jonka sisällä myrskyää, on tyyntä ja seesteistä, niin kuin hirmumyrskyn silmässä on.
Eikä tähän tällaiseen tunnu olevan mitään konkreettista syytä. Satun nyt vain olemaan tällainen.
Jos oikein väännellään tuollaista vanhaa rautalankahenkaria, niin pakonomaisella kirjoittamisessa on vain yksi tyyli saada se sammumaan. Tämä tyyli vääntää siltä niskat nurin ja jättää vuoteelle retkottamaan kuin kuolleen kissan.
Pää sammuu ja tilalle ilmestyy sietämättömän kaunis niitty, jonka lumoava täydellisyys perustuu vain ja ainoastaan itsensä pudottamiseen alas jyrkänteeltä. Keho viedään äärimmilleen ja sen jälkeen hiljainen ja kimaltava matka alkaa.
Ei kysymyksiä
(hihitystä)
Leijun läpi metsien, vetten ja rantakivien.
Kun lakkaan olemasta olemassa, olen kuin jokainen syksyn lehti ja puuterilunta pudotteleva pilvi.
Minua ei kylmää, ei haluta. Olen irronnut itsestäni oman käteni kautta.
Olen vapaa.
(hihitystä)
Mjoo
Katsokaa nyt!
Katsokaa huolella ja kuunnelkaa mitä seuraavaksi sanon.
Nykyteinit urbaanin joukkohysterian sosiaalisessa puristuksessa päätyvät keskelle helsinkiläistä katuhuumekulttuuria.
Itse taas pidän yksinäisyydestä, koska se ei pakota minua mihinkään ja voin leijua mielihyvässä milloin hyvänsä.
(reps)
Kohtalokas:
dramaattinen, syvälle luotaava, arkielämästä poikkeava! tähtiin kirjoitettu, mielenkiintoinen, "you-never-know". lopullinen, vakava, sydämeen käypä.
Mjaa
Tästä on kehkeytymässä uskomattoman laaja profiil. Oikein maailmanennätys sellainen.
(hihitystä)
Voihan sitä profiloitua muuksikin kuin hieroglyfeiksi, sfinksi on muuten aika kohtalokas otus, vastaa väärin ja huonosti käy
Pöndellä rullaa
Stadissa on sellainen tyyli, että kukaan ei kävele mihinkään. Aina on alla jokin muu kävelyväline kuin jalat: ihmiset tamppaavat näyteikkunoissa, juoksevat lentävillä matoilla podeissa, mutta landella saa kävellä, juosta ja uida ilmaiseksi loputtomiin asti ilman yleisöä.
Mutta
Sosiaalinen ote on sitä, että juuri tätä vapautta he pakenivat näiltä mailta, koska täällä ei ollut mitään heille.
Nyt olen täysin toista mieltä.
(hihitystä)
Bastu
Otetaan (liikunnallisten riemujen) lopuksi framille tämä kaunis sauna, joka on musta kuin syvin yö, ja sen ydin.
Sen palava silmä kiehtoo.
(Kaunista)