Tornitalon asemakaava on kaverikapitalismia

Onpa kauas päästy Alvar Aallon linjauksista. Aalto oli sitä mieltä, että talojen korkeudet eivät saisi kilpailla vaarojen kanssa.

Hyvä, että tehdään uusia hotelleja, saadaan loppumaan tuo laiton turistienmajoitus asuinkerrostaloissa. Asunnot kaupungin asukkaille ja isot sakot laittomuutta harjoittaville. Saadaan jokin järjestys tähänkin kaupunkiin.

Edelliselle,ei tule vaikuttamaan millään tavalla lyhytvuokraukseen.

Kaavaehdotusta kaunisteltiin valmisteluvaiheessa
Ylen saamien tietojen mukaan kaavamuutoksen vaikutuksia kaunisteltiin kaavan valmisteluvaiheessa viime vuonna. Kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi poisti kuntapäättäjien käsittelemästä ehdotuksesta huomattavan määrän kriittistä tekstiä.

Poistettujen tekstien mukaan kaavamuutos ei noudata osayleiskaavan määräystä kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämisestä eikä rakennusten soveltumisesta kaupunkikuvaan. Se rikkoo myös osayleiskaavan henkeä Kauppatorin sijoittamisesta Lordinaukiolle keskustan vetovoiman tukemiseksi.

Lisäksi kaavoituspäällikkö Pyhäjärvi muutti kaavaselostusta muutoinkin hankkeen kannalta hyväksyttävämmäksi vastoin kaupunginarkkitehti Sipi Hintsasen valmistelemaa tekstiä.

Hintsanen oli yrittänyt jopa jättää Pyhäjärven esitykseen eriävän mielipiteen, mutta se ei ollut teknisten syiden vuoksi mahdollista.

Hintsanen on kertonut Ylelle myöhemmin, että hotellihanke on sinänsä hyvä ja kannatettava, mutta esitykseen sisältyi vielä liian paljon yhteensopimattomia ristiriitoja. Niiden ratkaisemiseksi Hintsanen olisi halunnut saada vuoden verran lisää valmisteluaikaa.

Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti kuitenkin hyväksyä kaavamuutoksen kesäkuussa 2024. Siitä tehtiin kuukauden sisällä kolme valitusta hallinto-oikeuteen.

Rovaniemen kaupungin kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi ja hänen esimiehensä, teknisten palvelujen toimialajohtaja Pertti Onkalo, eivät halunneet kommentoida kaavaratkaisua Ylelle, koska asia on hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio sen sijaan sanoo, että kaavan valmistelussa kaikki lausunnot ja muistutukset on käsitelty normaalin kaavaprosessin mukaisesti. Kaupungin näkemyksen mukaan päätökset ovat lainmukaisia.

Vainion mukaan Lapin ely-keskuksen kanssa on myös neuvoteltu, ja sen lausunto on huomioitu kaavaratkaisussa. Vainio korostaa, että Lapin ely-keskus ei valittanut asemakaavasta.

Tosin ely-keskus kertoo, että se tulkitsi nykyistä lainsäädäntöä siten, että sillä ei ollut tässä tapauksessa oikeutta valittaa.

Vainio myöntää, että korkealla rakentamisella on vaikutuksia kaupunkikuvaan ja kaukomaisemaan.

– Haasteena on löytää tasapaino maiseman säilymisen ja kehityksen välillä. Hallittu muutos mahdollistaa tulevaisuuden arvokkaan kulttuurimaiseman luomisen, hän sanoo.

Lapin ely-keskus varoitti kaupunkia
Lapin ely-keskus totesi lausunnossaan kaavaehdotuksesta, että 18- ja 14-kerroksiset kerrostalot muuttaisivat rakennettua ympäristöä, lähi- ja kaukomaisemaa ja koko kaupunkikuvaa hyvin laajalla alueella.

Keskuksen mukaan rakennuksilla olisi myös merkittäviä vaikutuksia lähialueiden varjostukseen ja tornitalon vierustan tuuliolosuhteisiin.

Ely-keskus varoitti Rovaniemen kaupunkia siitä, että pienialainen, yhtä korttelia koskeva asemakaavamuutos ei täytä maan­käyttö- ja rakennus­lain mukaisia vaatimuksia. Lisäksi kaavamuutos ei perustu yleiskaavaan.

Ely-keskuksen mukaan on myös kyseenalaista, täyttääkö kaavamuutos perustuslain vaatimuksen maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta.

Kumppanuuskaavoitusta vai ”kaverikapitalismia”?
Rovaniemen kaavapäätös on hyvä esimerkki siitä, miten kaavoituksessa markkinalähtöinen kehittäminen on korvannut perinteisen, kunnan omiin intresseihin pohjaavan kaavoituksen, sanoo yhdyskuntasuunnittelun apulaisprofessori Anssi Joutsiniemi Oulun yliopistosta.

Joutsiniemi ei tunne S-ryhmään kuuluvan osuuskauppa Arinan ja yksityisen asunto-osakeyhtiön rakennushankkeita Rovaniemen ydinkeskustassa, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

– Tätä on nyt ihmetelty kaavoittajien keskuudessa jonkin aikaa, koska järjestelmä on erityisen altis kaikelle kaverikapitalismista ihan puhtaaseen korruptioon. Lainmukaisuutta arvioidaan usein vasta jälkikäteen oikeudessa, koska kaavojen sisältövaatimukset ovat yleisluonteisia, Joutsiniemi sanoo.

Järjestelmä on erityisen altis kaikelle kaverikapitalismista ihan puhtaaseen korruptioon.

apulaisprofessori Anssi Joutsiniemi

Arinan ja Rova-Pekan tornitalojenkin kaavamuutos on hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Tornitalojen kaavasta jätettiin kolme valitusta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Yhden valituksen jättivät naapurihotellit, toisen Rovaniemen keskikaupungin asukasyhdistys ja kolmannen yksityishenkilö.

Valituksissa toistuivat muun muassa huoli tornihotellin varjostus- ja tuulivaikutuksista sekä siitä, miten korkea torni muuttaisi pysyvästi kaupunkimaisemaa.

Apulaisprofessori Anssi Joutsiniemen mukaan isoin kysymys tässä yhteydessä on julkishallinnon legitimiteetti eli päätösten hyväksyttävyys.

– Jos merkittävä määrä kuntalaisia ei pidä päätöksiä perusteluina, voi kysyä, tekeekö valtuusto silloin oikeita päätöksiä.

Varsinkin Arinan tornihotelli on herättänyt paljon kritiikkiä rovaniemeläisten keskuudessa. Joukko rovaniemeläisiä teki jopa vaihtoehtoisen suunnitelman kaavasta.

Teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Tarja Suopajärvikin (vihr.) pitää asukkaiden luottamuspulaa perusteltuina.

Suopajärvi ei kuitenkaan osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä, jotta kaupunkilaisten luottamus palautuisi Rovaniemellä harjoitettavaan ”kumppanuuskaavoitukseen” eli rakennuttajilta nousevien toiveiden ja ehdotusten perusteella alkaviin kaavoitushankkeisiin.

– Ei tavallinen kunnanvaltuutettu tai teknisen lautakunnan jäsen pysty sitä asiaa yksin ratkaisemaan. Voi olla, että tämä vaatii jonkin juridisen prosessin.

Miksi Grööhni ei saanut rakentaa tornia? Eikö ymmärtänyt voidella oikeita ihmisiä? Korruptio?

Vastustakaa vastustakaa! Laittakaa se Mie oon asukas kulkue myös rääkymään tornihotellia vastaan! Rovaniemestä on tehtävä vain iltaruskon kaupunki, missä hienostovanhukset kävelee naamat sentin kerroksella paklattuna turkit päällä, mutta turisteja ei tarvita!

Joka vastustaa tornihotellia lisää lyhytvuokrausta Rovaniemellä!

AirBNB-väki hyötyy, jos hotellia ei tule.

Hotelleita on tultava useita että se vaikuttaa selkeästi Airbnb-touhuun...

Rovaniemeläisen tornihotellin vastustamisen jalot ja hullunkuriset perustelut

Rovaniemi, tuo pohjoinen portti maailmaan, on taas kerran kahvipöytien ja paikallislehtien pääaiheena. Syynä ei ole porojen määrä torilla tai se, kuka voitti pilkkikisat Ounasjoella. Ei, tällä kertaa puhutaan tornihotellista – ja siitä, miksi jotkut vastustavat koko komeutta.

Ensimmäinen perustelu, joka kuuluu jo kaukaa, on tietysti se, että uusi hotelli olisi liian korkea. "Eihän täällä ole ennenkään oltu pilvissä, miksi nyt pitäisi?", kysyy eräs rovaniemeläinen, jonka kodin ikkunasta näkyy juuri ja juuri Ounasvaara, jos vähän nojautuu vasemmalle ja siristää silmiä. Toiset pitävät tätä täysin järkevänä: kaupungin siluetti on kuin muikkukukko – matala, leveä ja kodikas. Se ei ole Lapin kala se on savolaisten ruoka voi v****! Tornihotelli kun tulisi, se olisi kuin ananas ruisleivän päällä: näkyvä, outo ja ehkä vähän liikaa. Ennen oli Rovaniemen mäkkärissä ruisburger.

Mutta on niitäkin, joiden mielestä tämä huoli on yhtä turhaa kuin kantaa sateenvarjoa pakkasella. "Kyllähän Ounasvaara on sen verran iso, ettei sitä hotellilla peitetä kuin korkeintaan joulukuusen latva", he naureskelevat. Heidän logiikkansa mukaan, jos maisema muuttuu, niin muuttuu myös asenne – ja ehkäpä Rovaniemestä tulisi Lapin Manhattan. Tai ainakin Lapin Espoo. Mie oon asukas porukka tietenkin vastustaa kaikkea.

Toinen perustelu on jo astetta taloudellisempi. Pelätään, että jos tornihotelli nousee, tulee lisää hotelleita ja Airbnb:n pitäjät joutuvat vaihtamaan poronkäristykset makaronilaatikkoon. "Eihän turistit enää tule minun pikkukaksioon, kun kaikki haluavat hissillä pilviin", surkuttelee eräs lyhytvuokraaja, jonka asunnossa on maailman paras näkymä – suoraan naapurin parvekkeelle. Mitä jos lyhytvuokraus loppuu, ketä se Taloyhtiöiden verkosto sitten vastustaa? Tämä huoli jakaa kansaa kuin Kemi-Tornion välinen jääkiekkofinaali. Toiset taas pitävät moista ajatusta naurettavana – "Kyllä Rovaniemellä pitää olla tilaa kaikille, mutta jos tornihotelli vetää turistit, niin se on kuin kaataa kaikki kahvit yhteen kuppiin: ei siinä enää makuja erotella."

Lopulta Rovaniemellä on vain kaksi varmaa asiaa: Ounasvaaran rinne on aina jossain, ja kaupungissa riittää mielipiteitä enemmän kuin poroja metsässä. Tornihotellin vastustus on kuin Lapin sää – välillä tuulee järkeä, välillä tulee ihan höpöjä. Mutta kuten vanha sananlasku sanoo: "Mielipiteet ovat kuin sukset – jokaisella omansa, eikä niillä aina pääse perille." Ehkä se on juuri rovaniemeläisyyden ydin: osataan olla järkeviä ja naurettavia yhtä aikaa. Ja kun tornihotelli joskus nousee, siellä ylhäällä voidaan katsella, miten kaupunkikuva on muuttunut – ja kuinka lyhytvuokraajat keittävät edelleen parasta kahvia (ei saa puhua keiton keittämisestä Lordi-aukiolla, se on kielletty puheenaihe) koko Lapissa. Mie oon asukas ja mie en kestä, jos hotellia ei rakenneta HETI!

Nimeksi torahammas.

Jo olisi Ravaniemen keskustan talojen kasvavan paljon enemmän korkeutta. Tuolloin voisi rakentaa sisäkävelytoreja myös kaupungin muitatiloja kuten katuja jossa kulkee kävelijötä. Isojen kerrostalojen hukkalämpöä voisi siirtää sisäkävelytoreiden yleiseen tilaan jolloin lämötila kasvasti + lle enempi kuin ulkona.