Kummallisia poistoja palstalla - 900 miljoonan maataloustukisäästöt

Anonyymi-ap

Puolet suorista yrityistuista kohdistuu maatalousteen
Suorista yritystuista 45-51 prosenttia kohdistui vuosina 2012-2019 maa- ja metsätalouteen, joten kyseessä on huomattavan suuri menoerä.
Varsin merkittävä osuus maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tuista, eli noin 15 prosenttia, maksetaan muille toimijoille kuin maatiloille.

Yli 90 prosentti makansallisista tuista pohjoisen tiloille
91 prosenttia kansallisen tuen koko määrärahasta käytettiin pohjoisen tukeen, jota maksetaan C-tukialueella Keski- ja Pohjois-Suomessa (Lappeenranta–Tampere– Pori-linjan pohjoispuolella). C- tukialaueen osuus viljelyalasta on hieman yli puolet.
Vuonna 2022 Etelä-Suomeen maksetun AB-tuen kokonaismäärä oli vain noin viisi prosenttia kansallisen tuen kokonaismäärästä.

Järkevöittämisellä 900 miljoonan säästöt ja parempi huoltovarmuus
- Jos pohjoinen tuki laskettaisiin kolminkertaiseksi Etelä-Suomen kansalliseen tukeen verrattuna, voitaisiin pohjoisen tukea asteittain leikata, jolloin sopeutumisajan jälkeen säästöä kertyisi nykyrahassa mitattuna noin 900 miljoonaa euroa vuodessa.
- – Ruokahuollon pitkien logistiikkaketjujen lyheneminen myös osaltaan parantaisi huoltovarmuutta mahdollisissa kriisitilanteissa.

Tämä aihe jos joku liittyy maatalouteen - miksi muka poistoon?

54

378

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tarkoittaako tämä selkosuomella sitä, että kansallisia maataloustukia maksetaan liki pelkästään sinne, missä tuotetaan suomalaisten elintarvikkeista häviävän pieni osa lukuunottamatta maitoa, jota tuotetaan tukien innoittamana niin paljon, että sitä pitää viedä alle omakustannushinnan maitojauheena Kiinaan?

      • Anonyymi

        Kyllä vain. Uusin villitys on myydä näillä tuilla kasvatetut naudat elävinä suoraan ulkomaille.

        Yli puolet suorista yritystuista menee säilyttävälle, ei uutta luovalle maataloudelle.
        Ja siitä potista yli 90 prosenttia maksetaan heikkotuottoisemmille maatalousalueille.

        Ja huoltovarmuus kärsii moisista keinotekoisista logistitista haasteista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä vain. Uusin villitys on myydä näillä tuilla kasvatetut naudat elävinä suoraan ulkomaille.

        Yli puolet suorista yritystuista menee säilyttävälle, ei uutta luovalle maataloudelle.
        Ja siitä potista yli 90 prosenttia maksetaan heikkotuottoisemmille maatalousalueille.

        Ja huoltovarmuus kärsii moisista keinotekoisista logistitista haasteista.

        Onko järkevää pitää yksinpuhelua? Vastaat itsellesi??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko järkevää pitää yksinpuhelua? Vastaat itsellesi??

        Kyllä tuo oli aito kysymys.
        Olen joskus yrittänyt selvittää juuri tuota samaa, mistä aloittaja kertoo, mutta maataloutuet ovat (ilmeisesti tarkoituksella) toivottoman sotkuinen vyyhti selivittää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tuo oli aito kysymys.
        Olen joskus yrittänyt selvittää juuri tuota samaa, mistä aloittaja kertoo, mutta maataloutuet ovat (ilmeisesti tarkoituksella) toivottoman sotkuinen vyyhti selivittää.

        Niin millä tavoin sotkuisia ja vaikeasti selvitettäviä? Kyllä ne ovat todella selkeät sekä hehtaaria kohden että eläintä kohden. Mikä siis siinä on niin vaikeaa?


    • Anonyymi

      Kamalinta on se että syödään kotimaista ruokaa. Oi kauheeta....

      • Anonyymi

        Tyypillinen tunnepohjainen pellervolainen reagointi, ilman faktoja.

        Maataloustukia järkevöittämällä varmistettaisiin että syömme jatkossakin kotimaista ruokaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyypillinen tunnepohjainen pellervolainen reagointi, ilman faktoja.

        Maataloustukia järkevöittämällä varmistettaisiin että syömme jatkossakin kotimaista ruokaa

        Entä sitten keskustelu itsesi kanssa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entä sitten keskustelu itsesi kanssa?

        älä höpötä omiasi vaain kommentoi asiaa- jos kykenet


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        älä höpötä omiasi vaain kommentoi asiaa- jos kykenet

        Osuiko kalikka?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osuiko kalikka?

        Ohi menee, kun on niin korkeelentoista matematiikkaa, ettet ymmärrä itsekään.
        Kansallinen tuki on nyt noin 350 milj. Sen tiedän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osuiko kalikka?

        Maataloustukia on syytä tarkastella kriittisesti, sillä niiden yhteiskunnallinen tuottoaste on selvästi negatiivinen.

        Maatalouden tuottama bruttoarvonlisäys on Kuosmasen mukaan pienempi kuin maatalouden yhteenlaskettu tukipotti.

        Maataloustuet suhteessa maataloustuotannon arvonlisäykseen muutamissa maissa:
        Suomi 128%, ----- Ruotsi 49%, Norja 30%, Tanska 26%, Saksa 32%, Ranska 22%, Kreikka 33% , Puola 18%


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maataloustukia on syytä tarkastella kriittisesti, sillä niiden yhteiskunnallinen tuottoaste on selvästi negatiivinen.

        Maatalouden tuottama bruttoarvonlisäys on Kuosmasen mukaan pienempi kuin maatalouden yhteenlaskettu tukipotti.

        Maataloustuet suhteessa maataloustuotannon arvonlisäykseen muutamissa maissa:
        Suomi 128%, ----- Ruotsi 49%, Norja 30%, Tanska 26%, Saksa 32%, Ranska 22%, Kreikka 33% , Puola 18%

        Sakari Kuosmanen? Heh.....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maataloustukia on syytä tarkastella kriittisesti, sillä niiden yhteiskunnallinen tuottoaste on selvästi negatiivinen.

        Maatalouden tuottama bruttoarvonlisäys on Kuosmasen mukaan pienempi kuin maatalouden yhteenlaskettu tukipotti.

        Maataloustuet suhteessa maataloustuotannon arvonlisäykseen muutamissa maissa:
        Suomi 128%, ----- Ruotsi 49%, Norja 30%, Tanska 26%, Saksa 32%, Ranska 22%, Kreikka 33% , Puola 18%

        Se, että maatalouden bruttoarvonlisäys on pienempi kuin maatalouden tukipotit, ei ole täysin tarkka, koska bruttoarvonlisäys ja tukipotit lasketaan eri tavoilla ja luvut vaihtelevat vuosittain. On tärkeää huomata, että maataloustuet ovat merkittävä osa maatalouden kannattavuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyypillinen tunnepohjainen pellervolainen reagointi, ilman faktoja.

        Maataloustukia järkevöittämällä varmistettaisiin että syömme jatkossakin kotimaista ruokaa

        Maatalouskeskustelu tukehtuu juuri tällaiseen epä-älylliseen "etkö sinäkin syö ruokaa" -tyyppiseen hölynpölyyn.

        Koska tukia ei voi rationaalisesti argumentoida on ilmeisesti pakko turvautua tuollaiseen aisan ohi öyhöttämiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maataloustukia on syytä tarkastella kriittisesti, sillä niiden yhteiskunnallinen tuottoaste on selvästi negatiivinen.

        Maatalouden tuottama bruttoarvonlisäys on Kuosmasen mukaan pienempi kuin maatalouden yhteenlaskettu tukipotti.

        Maataloustuet suhteessa maataloustuotannon arvonlisäykseen muutamissa maissa:
        Suomi 128%, ----- Ruotsi 49%, Norja 30%, Tanska 26%, Saksa 32%, Ranska 22%, Kreikka 33% , Puola 18%

        "Maataloustukia on syytä tarkastella kriittisesti, sillä niiden yhteiskunnallinen tuottoaste on selvästi negatiivinen."

        Selkosuomella tuo tarkoittaa, että maataloustuet köyhdyttävät Suomea.

        Siltä osin kun maatalouden tukemisella on rationaaliset perusteet (kuten aito huoltovarmuus - eikä pelkkä ylötason öyhötys "huoltovarmuudesta"), niin nuo perusteet luulisi olevan mahdollista kertoa, Mutta kuten keskustelusta näkee tuen puolustajat eivät edes yritä, vaan pelkästään öyhöttävät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maatalouskeskustelu tukehtuu juuri tällaiseen epä-älylliseen "etkö sinäkin syö ruokaa" -tyyppiseen hölynpölyyn.

        Koska tukia ei voi rationaalisesti argumentoida on ilmeisesti pakko turvautua tuollaiseen aisan ohi öyhöttämiseen.

        Syö välillä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Maataloustukia on syytä tarkastella kriittisesti, sillä niiden yhteiskunnallinen tuottoaste on selvästi negatiivinen."

        Selkosuomella tuo tarkoittaa, että maataloustuet köyhdyttävät Suomea.

        Siltä osin kun maatalouden tukemisella on rationaaliset perusteet (kuten aito huoltovarmuus - eikä pelkkä ylötason öyhötys "huoltovarmuudesta"), niin nuo perusteet luulisi olevan mahdollista kertoa, Mutta kuten keskustelusta näkee tuen puolustajat eivät edes yritä, vaan pelkästään öyhöttävät.

        Jäikö lounas väliin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maatalouskeskustelu tukehtuu juuri tällaiseen epä-älylliseen "etkö sinäkin syö ruokaa" -tyyppiseen hölynpölyyn.

        Koska tukia ei voi rationaalisesti argumentoida on ilmeisesti pakko turvautua tuollaiseen aisan ohi öyhöttämiseen.

        No kerroppa nyt sitten kun olet niin fiksu, että miten ruokaa pystyy tuottamaan ilman tukia. Koska tällä hetkellä viljasta ja maidosta ja lihasta ei saa tuotantokustannuksia katettua ilman tukia, niin miten siis tuotanto ja "syömisesi" on mahdollista ilman tukien maksamista? Koska varmasti myös tiedät sen, että jos kaikki ruoka tuotaisiin muualta, niin silloin hinnat singahtaisivat.


    • Anonyymi

      Maatalouspalstan ongelmana ovat lapsekkaat pellervolaiset jotka ovat kykenemättömiä argumentoimaan omaa kantaansa oikeastaan mistään aiheesta.

      Sen sijaan tuntevat pakottavaa tarvetta "syö välillä"- tasoiseen kommentointiin kun aihepiiri ylittää oman ymmärryksen.

      • Anonyymi

        Sun asiantuntija on laulaja Sakari Kuosmanen...


      • Anonyymi

        Vai onko ongelma siinä, että nykymallisille maataloutuille EI OLE PERUSTEITA ja siksi niiden varassa loisivien ainoa vaihtoehto on estää keskustelu niistä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai onko ongelma siinä, että nykymallisille maataloutuille EI OLE PERUSTEITA ja siksi niiden varassa loisivien ainoa vaihtoehto on estää keskustelu niistä?

        Suurin osa maidontuottajista sijaitsee Pohjois suomessa, keski suomessa, etelä pohjanmaalla, keskipohjanmaalla , pohjois pohjanmaalla sekä pohjois savossa. Maidontuotanto ei koskaan muuta minnekään muualle , vaan pysyy vankasti näillä alueilla. Vahinko ettei etelä Suomen viljelijät innostu maidontuotannosta. Sen tiedän ettei etelä Suomen viljelijät ole kiinnostuneet sitovasta kotieläintuotannosta vaan kulkevat ennemmin palkkatyössä kuin aloittaa eläinten pidon. Voisiko Suomen päättäjät tehdä lakipykälän mihin eläinten pito tulisi sijoittaa . Ehkä Tampereen lähelle koska siitä on lyhyt suurimman väestön markkina- alueille.
        Helpompi on tehdä palkannauttijoille Tampereen alapuolelle työpaikat kuin tehdä muutos missä päin viljanviljelyä harjoitetaan ja missä eläimiä.


    • Anonyymi

      On jännä nähdä millaisia tunnepitoisia vuodauksia viljelijöiden ammattiyhdistyksen sekä ammattiyhdistyslehden toimittajien/pääkirjoituksen vastineet sisältävät ko raportin perustelluista havainnoista?

      Arvatenkin argumentointi rakentuu yksittäisen vuosivaihtelun lillukanvarsiin huomioimatta tukien heikon tuottavuuden kokonaistrendiä, 50% osuutta suorista yritystuista tai eritoten alueellisen jakautumisen järjettömyydestä.

      • Anonyymi

        Ruoka jäänyt väliin ,vai?


    • Anonyymi

      Turha tuollainen yli- älyllinen öyhötys, kun lukijat ei pysy n.s. kärryyllä. Eikö tarkoitus olekaan selventää ja järkevöittää keskustelua?

    • Anonyymi

      Se, että maatalouden bruttoarvonlisäys on pienempi kuin maatalouden tukipotit, ei ole täysin tarkka, koska bruttoarvonlisäys ja tukipotit lasketaan eri tavoilla ja luvut vaihtelevat vuosittain.

      • Anonyymi

        Lillukan varvutkin on erilaisia toisena kesänä..


      • Anonyymi

        Ero arvonlisäyksen ja tukipotin välillä on kuitenkin niin suuri, että vaikka arvonlisäys joku vuosi pääsisi lähemmäksi tukipottia, niin vaikea nähdä että se ylittäisi tuen arvon.

        Ehdoton valtaosa tuista menee (suoraan ja välillisesti) eläintuotannolle eikä eläintuotannossa ole vastaavia "satovaihteluita" kuin viljelyssä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ero arvonlisäyksen ja tukipotin välillä on kuitenkin niin suuri, että vaikka arvonlisäys joku vuosi pääsisi lähemmäksi tukipottia, niin vaikea nähdä että se ylittäisi tuen arvon.

        Ehdoton valtaosa tuista menee (suoraan ja välillisesti) eläintuotannolle eikä eläintuotannossa ole vastaavia "satovaihteluita" kuin viljelyssä

        Jaaettäku maksetaan eläintuotannosta huonosti, niin tuen osuus nousee väkisinkin suureksi?


    • Anonyymi

      Maataloustuet suhteessa maataloustuotannon arvonlisäykseen muutamissa maissa:

      Suomi 128%, ----- Ruotsi 49%, Norja 30%, Tanska 26%, Saksa 32%, Ranska 22%, Kreikka 33% , Puola 18%

      • Anonyymi

        Kannattaa varmaan muuttaa tuonne "muutamiin maihin"...


      • Anonyymi

        Suomi myy ulkomaille myös maataloustuotannon. Jos ei tulevaisuudessa ole maataloustuotantoon jatkajia, viljelijät myyvät pellot ulkomaille. Kun haluamme syödä oman maamme elintarvikkeita , peltojen ollessa ulkomaisten omistajien hallussa , ruoka maksaa paljon ! Syy tähän on,meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tyytyä siihen mitä meille tarjotaan.
        Suomessa ei vieläkään ymmärretä että tarvitsemme elääksemme; omavaraisen elintarviketalouden, omavaraisen energian, omavaraisen veden ja oman infran . Suomesta myydään myös menestyvät firmat ulkomaille eikä kukaan ole huolissaan veronmaksusta. Odotamme yhteiskunnalta erilaisia tukimuotoja joilla pystymme elämään. Loppuuko Suomesta raha kun olemme velkaantuneet.


    • Anonyymi

      Korkea aika oikaista tämän rälssin nautintaoikeuksia

      • Anonyymi

        Nauti välillä suomalaista ruokaa!


    • Anonyymi

      Maatalouden rakenne on muuttunut 30 vuoden ajalta. Eu.n myötä tilat ovat suurentuneet. Investointien myötä tilat ovat velkaantuneet koska talouslaskelmat ovat laskettu hinnoilla jotka olivat sillä hetkellä. Alkutuottajien saamat tuotantohinnat ovat laskeneet ja kustannukset nousseet. Onko yhtälö vaikea ymmärtää kun kyse on jopa miljoonien eurojen riskien otosta kun tavoitellaan kilpailua Eu.n parhaiden tuotantomaiden kanssa. Suomi on selvä statisti tuotantokustannuksista. Elintarviketeollisuudella on peiliin katsominen kun eivät pysty tuottamaan elintarvikkeita joista saadaan riittävän hyvä hinta vientimarkkinoilla. Hinta jolla alkutuottajan tuottajahintaa pystytään nostamaan kohtuulliseslle tasolle. Viennistä ne eurot tulevat, ei meidän köyhän maan ostovoimasta. Elintarvike tehtaissa esim.Valiossa on varmasti liikaa sellaisia osaajia joilla ei tehdä tuottavaa työtä. Valio voisi päättää kilpaileeko se muun sektorin kanssa esim.nurmen neuvonnassa. Valio maksaa runsaalle työntekijä porukalle mittavat palkkakustannukset . Esim.juustoportti ja Toholampi kilpailevat vaatimattomin meijerirakennuksin.

      • Anonyymi

        "Eu.n myötä tilat ovat suurentuneet"

        3/4 EUn maatiloista on alle 5 hehtaarin kokoisia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eu.n myötä tilat ovat suurentuneet"

        3/4 EUn maatiloista on alle 5 hehtaarin kokoisia

        Eu.n myötä keskipinta- ala on n.50 ha , ennen Eu.ta 12 ha. Jäljellä on vielä tuollaisia 5 ha.n tiloja joilla ei ole mitään tekemistä maataloustuotannon kanssa. Nämä tilat ovat jättäneet pienen peltomäärän itselleen , koska haluavat viljellä oman ruuan itsellään. Alle 5 ha.n maatila ei saa maataloustukea.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Olisi syytä olla unohtamatta huoltovarmuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisi syytä olla unohtamatta huoltovarmuutta.

        Onko äiisi yhä sinun huoltovarmuutesi ?


    • Anonyymi

      Onneksi on Ukraina lähellä , kun sota loppuu siellä saa käydä ostosmatkalla hakemassa elintarvikkeita. Ovat ilmeisesti melkoisen saastuneesta maaperästä lähtöisin sodankäynnin vuoksi. Jos saa halvalla niin ruuan syöjä ostaa ennemmin edullisen vaihtoehdon.

      • Anonyymi

        Onko äidinkielesi suomi?


    • Anonyymi

      Kolme pointtia säästämiseen maataloustukien osalta:

      1. Hallinnollisten kustannusten pienentäminen
      2. Kansallisten tukien kriittinen tarkastelu
      3. Tukien läpinäkyvyys ja tulosperusteisuus

      • Anonyymi

        Toimenpide. Kuvaus. Säästöpotentiaali

        1. Tukikatto suurille tiloille. Leikataan suorat tuet yli esim. 150 000 €/tila/vuosi. 50–70 M €
        2. Vähennetään tuotantosidonnaisia tukia 15 %. Leikataan esim. naudanlihan, maidon ja sokerijuurikkaan sidottuja tukia. 60–80 M €
        3. Hallinnon ja valvonnan tehostaminen. Digitaaliset järjestelmät, riskiperusteinen valvonta.
        10–20 M €
        4. Pohjoisen tuen maltillinen leikkaus −5 %. Kohdistuu lähinnä maidon ja naudanlihan tuotantoon Pohjois-Suomessa. 30–40 M €
        5. Siirto tehottomista ympäristötoimenpiteistä tulosperusteisiin. Rahoitus pysyy, mutta osa säästyy tehottomien sopimusten poistosta. 20–30 M €


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toimenpide. Kuvaus. Säästöpotentiaali

        1. Tukikatto suurille tiloille. Leikataan suorat tuet yli esim. 150 000 €/tila/vuosi. 50–70 M €
        2. Vähennetään tuotantosidonnaisia tukia 15 %. Leikataan esim. naudanlihan, maidon ja sokerijuurikkaan sidottuja tukia. 60–80 M €
        3. Hallinnon ja valvonnan tehostaminen. Digitaaliset järjestelmät, riskiperusteinen valvonta.
        10–20 M €
        4. Pohjoisen tuen maltillinen leikkaus −5 %. Kohdistuu lähinnä maidon ja naudanlihan tuotantoon Pohjois-Suomessa. 30–40 M €
        5. Siirto tehottomista ympäristötoimenpiteistä tulosperusteisiin. Rahoitus pysyy, mutta osa säästyy tehottomien sopimusten poistosta. 20–30 M €

        6. Tukien päällekkäisyyksien karsinta 30–50 M €
        7. Aktiiviviljelijärajaus 20–40 M €
        8. LFA-tuen tarkistus 40–60 M €
        9. Investointitukien kohdennus 30–50 M €
        10. Energia- ja polttoainetuet 40–70 M €
        11. Ympäristötoimien priorisointi 20–40 M €
        12. Ohjelmakoordinaation tehostaminen 10–20 M €


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        6. Tukien päällekkäisyyksien karsinta 30–50 M €
        7. Aktiiviviljelijärajaus 20–40 M €
        8. LFA-tuen tarkistus 40–60 M €
        9. Investointitukien kohdennus 30–50 M €
        10. Energia- ja polttoainetuet 40–70 M €
        11. Ympäristötoimien priorisointi 20–40 M €
        12. Ohjelmakoordinaation tehostaminen 10–20 M €

        Kylläpäs uutta byrokratiaa pukkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toimenpide. Kuvaus. Säästöpotentiaali

        1. Tukikatto suurille tiloille. Leikataan suorat tuet yli esim. 150 000 €/tila/vuosi. 50–70 M €
        2. Vähennetään tuotantosidonnaisia tukia 15 %. Leikataan esim. naudanlihan, maidon ja sokerijuurikkaan sidottuja tukia. 60–80 M €
        3. Hallinnon ja valvonnan tehostaminen. Digitaaliset järjestelmät, riskiperusteinen valvonta.
        10–20 M €
        4. Pohjoisen tuen maltillinen leikkaus −5 %. Kohdistuu lähinnä maidon ja naudanlihan tuotantoon Pohjois-Suomessa. 30–40 M €
        5. Siirto tehottomista ympäristötoimenpiteistä tulosperusteisiin. Rahoitus pysyy, mutta osa säästyy tehottomien sopimusten poistosta. 20–30 M €

        Tuo 1. on ihan varteen otettava, mutta sitten niin sanotut elinkelpoiset tilat jouduttaisiin pilkkomaan jolloin oltaisiin taas lähtöasetelmassa. Mutta itse pitäisin siitä pienemmästä mittakaavasta.
        2. Sekin olisi varteenotettava asia, mutta sitten maidon- ja lihan tuotanto laskisi merkittävästi, koska aika harva enää sen jälkeen pystyisi niitä tuottamaan.
        3. Tuo on hukkaan heitettyä rahaa. Nytkin valvonta on jo niin tarkkaa, että kaikki jotka edes yrittävät huijata jäävät kiinni.
        4. Sama kuin numero 1. kohdalla.
        5. Miten ne mitattaisiin? Ihan hyvä. Paitsi että nuokin osa toimeen tuloa.


    • Anonyymi

      Jos leikataan tuotantosidonnaisia tukirahoja - 15 % , voin vakuuttua siitä ettei kovin montaa maidon- ja lihantuottajaa löydy Suomesta. Vain 20 % maatiloista tekee hyvää tulosta. Loput tilat elää kädestä suuhun. Jos näistä tietoviisaista saataisiin uusia tilanpitäjiä näillä kustannustekijöillä , ymmärrän että noinkin suuria leikkauksia suunnitellaan. Myös rahoittajilta voi kysyä miten pankki suhtautuu kun velkaantuneiden tilojen tulovirrasta jää uupumaan 15 prosenttia.

      • Anonyymi

        Ne 20% tiloista tuottaa lähes 90% tuotannosta joten...
        Pankeista ei tässä tarvitse olla huolissaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne 20% tiloista tuottaa lähes 90% tuotannosta joten...
        Pankeista ei tässä tarvitse olla huolissaan.

        Niin siis jos viljasta puhutaan , niin näinhän se on. Mutta lihan- ja maidontuotannon kanssa on eriasia, siellä ei ole ollut enääö vuosiin vapaa matkustajia. Siksi toiseksi, laajennus haluisia lihankarjarjan kasvattajia ja maitotilallisia on pilvibn pimein, mutta kun pankit eivät enää suostu niitä rahoittamaan.


    • Anonyymi

      Luin toisen kerran tuon miinuslistan. Tuo kun toteutetaan maatiloja on tarjolla uusille ostajille. Suurimman väestön osan näkökanta on että tukipolitiikkaa pystyy kiristämään reippaasti. Ensiksi tulisi viljelystä poistaa surkeimmat maapalstat jotka eivät ole tuottaneet lähellekään keskitason tuottoarvoa. Koska peltotuki on lähes koko maassa samankaltainen näitä " onnettomia" heikon maalajin, heikon kasvukauden, heikon ilmansuunnan ja heikon sijainnin maita viljellään niin kauan kuin lompsa kestää , vanhasta tottumuksesta.

    • Anonyymi

      Olsiko niin että, viljelijäkunnassakin vähitellen ymmärretään tukisäkin pohjan häämöttävän?

      Eli ettei epäreilu nykymeno voi enää jatkua?

      Osa viljelijöistä raataa päivästä toiseen toimeentulonsa eteen kun taas osa elää tuilla kuin siat vatukossa mitään tuottamatta.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Purra sössi kaiken 2 vuodessa, itkee nyt Marinin perään

      Nyt on taas sama vanha itkuvirsi, kun ei omat taidot riittänee. Kaikki on taas muiden syytä. No miten sen "Tunnin juna"
      Maailman menoa
      57
      8791
    2. Ikuiset kaipaajat

      Miksette vaan mene sen kaipauksen kohteen luokse ja puhu sille suoraan? Mitä järkeä on kaipailla jotain puolituttua vuo
      Ikävä
      151
      5350
    3. Nyt se on selvitetty: Sanna Marinin hallitus lisäsi menoja 41 miljardilla

      ”vasemmistohallitus oli katastrofaalisen huono”, sanoo kokoomus. Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemät menolisäykset
      Maailman menoa
      119
      4906
    4. Orpon hallitus runnoi Tunnin junan ilman tarvetta

      Näinkö valtiontaloutta hoidetaan? Siis asiantuntijoidenkin aikoja sitten kannattamattomaksi laskema Tunnin juna tehdään
      Maailman menoa
      8
      3822
    5. Riikka ottaa miljardi euroa EU:n yhteisvelkaa Suomelle

      Niin kääntyi irvipersun takki taas, vaikka vaalilupauksissa oli ettei yhteisvelkaa Suomi enää koskaan ota. No nyt otti m
      Maailman menoa
      83
      3426
    6. Lindtman ylivoimainen suosikki pääministeriksi

      Lindtmania kannattaa pääministeriksi peräti 50 prosenttia useampi kuin toiseksi suosituinta Kaikkosta. https://www.ilta
      Maailman menoa
      53
      3349
    7. Veronmaksajat kustantavat yrittäjien eläkkeitä jo yli 500 miljoonalla

      Suomalaista yrittäjää ei kommunistista erota. Aktiivisen "yrittämisen" maksattaa yritystukina yhteiskunnalla, ja vieläpä
      Yrittäjyys
      35
      2682
    8. Sanna Marin - Maailman paras talousasiantuntija?

      PersKeKoa pukkaa? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011636623.html
      Maailman menoa
      39
      2583
    9. En tiedä ymmärrätkö

      Kuinka paljon merkitset mulle. Näet minut minuna etkä silti käännä selkääsi. Tökit jatkuvasti kepillä jäätä ja menit ehk
      Ikävä
      10
      2541
    10. Kenenkä halli se on tulessa nelostiellä

      11 yksikköä paikalla
      Pyhäjärvi
      24
      1707
    Aihe