Kun juoksen tasavauhtisen kovan tai intervalliharjoituksen, sykkeet nousevat kerta kerralta loppua kohden. Jos pidän harjoituksen lopulla taukoa, sykkeet eivät laske kovin paljon, eivät lähellekään sitä mitä ne olivat alussa tauolla. Mistä tämä johtuu? Siitäkö, että laktaattia kertyy elimistöön vaan ei huuhtoudu pois? Miten pitäisi harjoitella, että sykkeet palautuvat lepojaksoilla nopeasti alas niinkuin ammattijuoksikoilla? Onko tämä vain merkki lahjattomuudesta, jolle ei mahda mitään, ja olisi parempi lopettaa juokseminen?
Sykkeet nousee ja nousee mutta eivät laskeudu levossa
Anonyymi-ap
23389
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Homealtistus.
Kuorma lisää altistumisoireita.
Suosittelen Krista Pärmäkosken kirjaa AVOIN.
Olet lyhyen matkan juoksija. Juokse vain sellaisia matkoja, joilla syke pysyy kurissa eikä kyykkäämistä tapahdu. Jos sykkeet nousevat, sille et mahda mitään. Ne palautuvat kyllä vuorokauden levon aikana takaisin lähtöpisteeseensä.
mulla ylikuntoon menee keho herkästi.
Yhdessä vaiheessa olin kovakuntoinen ja varmaan nytkin olen kovakuntoinen mut toi ylikunto meinaa iskeä joho liittyy esim sykkeen kanssa vaikeuksia, rytmihäiriöitä (voi lyödä nopeaa tai hitaasti tai iskee ensin nopeaa ja sitten lyö hitaan sivulyönnin ) , yöhikoilua, pumpun lyönti voimakkaampi.Löysään heti jos vähänkin ilmenee kehossa oireita että muutama palautuspäivä ainaki mulla riittää mutta kannattaa aina kuunnella omaa kehoa.
Suosittelen että juttelet lääkärin kanssa enemmän.
mulla pikajuoksutaustaa mut on lahjoja myös kestävyysurheiluun . Äitiltäni geeneissä perinyt valkosolujen valtaisan suuren määrän ja luontaisen nopeuslahjan ja isäni taas on kestävyyteen hänen roppa lahjakas. Mulla ei ole hyvä luontainen hemoglobiinitaso eikä paras hapenottokyky mut oon huomannu että hapenottokyky on parantunut kun on pitkää matkaa juossut&hölkännyt ja kävellyt ja vaikka hapenottokyky ei koskaan mulla tule olemaan paras mahdollinen niin on minulla ainakin tosi hyvä maitohaponsietokyky ja kova energiataso jolla puskea etiäpäin menemään.
Mut ehkä mulla ainakin taitaa ikä alkaa painaa vai onko näin? Oon 43 vuotias ja meinaa heti iskeä ylikuntotila että oisko viisampaa mun jatkossa kevyempää liikuntaa?? Houkutus kovempaan liikuntaan aina kun painon kanssa on ollut hieman ongelmia että jos harrastaa kovempaa liikuntaa niin paino putoaa helepommin.
Minulla sama tilanne, paitsi isän ja äidin geenit toisinpäin. Isä oli treenaamattakin kova sprintteri, kuten itsekin nuorena. Sitten aloitin hyökkäämään ja menetin sprinttikykyni. Nyt olen hidas nylkky. Äidiltä saanut kestävyyttä. Vauhti ei päätä huimaa, mutta jaksan pitkälle. Parhaimmillani olen kuitenkin 800 metrillä.
aloin hölkkäämään
äiti superlahjakkuus nuorena 13 vuotiaana pinkoi satasen 12.2 (käsiajanotto) että varmaan siihen aikaan oli koko Suomen kovimpia aikoja satasen matkalla käsiajanotolla olettaisin. Tulos ei tainnut olla virallinen. Juoksi sen lenkkareilla ja ilman pikajuoksutreeniä joskin toki oli voimistelutaustaa hänellä.
Itselläni kuvio meni niin että lahjoja ois ollu mut pääkoppa ei kestäny kisatilanteita koskaan että 13 vuojen aikana en onnistunut koskaan kisoissa mutta parhaat juoksuni juoksin harjoituksissa (jossa harjoittelin mua huomattavaasti vanhemman veteraaniurheilijan kanssa joka oli muyös pikajuoksija kuten mä) . Panin merkille että jos vierelleni tuli juoksija /juoksijoita, niin kasetti(pää) alko jökittämähän.
14-vuotiaana juoksin lentävällä lähdöllä harjoituksissa oman ikäluokkani A-luokan tuloksen. Myöhemmin aikuisiällä harjoituksissa juostiin satasen matkan (sähköajanotto) treeneissä jossa juoksin yksinjuostuna ja se toinen juoksi yksinjuoksuna myös niin voitin hänet mutta kisatilanteessa hän kepitti minut neljällä kymmenysosan erolla. Hän pinkoi niukasti alle 11 sekuntia (10.91 enkka hänellä).
kisatilanteessa koin etten saanut itsestäni irti kaikkea. Että meni löysät housuun. Kisatilanteessa sain pumpattua itseeni enemmän "raivoa" . En ollut luontainen kisatyyppi.
ööh sori sekaannus tarkoitin siis että harjoituksissa sain pumpattua itteeni enemmän "raivoa".
siinä 100 metrin treenijuoksussa (sähköajanotto) mun aika oli 10.92 ja sen toisen aika 10.95 . Juoksimme siis erikseen että juoksin yksin ja hän myös juoksi yksinjuostuna.
Sitten kisatilanteessa hän juoksi enkan 10.91 ja minun enkka 11.30.
Otti muuten usein päähän ja tosi lujaa. En toipunut kisan jälkeisestä masennuksesta ihan heti parissa päivässä. Lopulta tilanne eskaloitui siten että mun oli pakko lopettaa kun en enää uskaltanut lähteä kilpailuihin.
Huono kunto jättää sykkeet korkealle pitkäksi aikaa.
Juokse kuten ammattijuoksijat, PKta ainakin 80 %.
Kannattaa kokeilla väliin myös muita lajeja, kuten Suomen viimeisimmät olympiakullat kesälajeissa voittaneet Arsi Harju ja Satu Mäkelä-Nummela. He kohottivat kuntoaan sauvakävelyllä. Siten juoksukin alkaa kulkea helpommin.
Täällä annetaan ohjeita vetää kieli vyönalla. Se on jopa vaarallista, ei pidä uskoa sellaisia. Ylikuorma heikentää tilannetta.
Vimoset mitalit juoksemalla toi Posion Pyrinnön Kaarlo Maaninka. Hän ei tainnut juurikaan sauvakävellä, mutta jalkoja säästääkseen hiihti talvella. Niin, kyllä metsäteknikon pitää hiihtää osatakkin. Kympin aika 27.44,28, jolla hän on yhä Suomen kaikkien aikojen tilastossa kolmantena. Ei ole Mussen nimeä, vielä, hänen edessään.
Eikä Maaninka säälinyt ittiään, kävi jopa kylällä Maaninkavaarasta juosten ja teki harjoitteet sen päälle. Koittakaa poijjaat persiistänne. Oikiaa miestä.
Muistelen, että oli jo Karhun miehiä Moskovan aikaan.
Nuihin aikoihin muutti etelämmä.
Kunto huono. Kun peruskunto parempi ja vauhtikestävyyttä riittää, palaudut nopiammin.
Pitääkö minun siis sauvakävellä peruskuntoa paremmaksi? Ja juoksut sitten kovaa? 80:20?
Kyllä vain. Katso peilistä millainen ukko sieltä katsoo. Jos et näytä kilpajuoksijalta, pitkät lenkit pitää kävellä.
Peilistä katsoo tavisläski keski-ikäinen ukko!
Kofeiinin yliannostus.
Maaninka oli Kauhajoen Karhun kovin juoksija vielä kuuskymppisenä, putsasi pöydän kevyesti.
Ylikunto. Juokse rennommin.
Huono peruskunto. Juokse enemmän rauhallista pitkää lenkkiä.
Suuri osa juoksee pk lenkkinsä liian kovilla sykkeillä, ja vk menee monella etenkin loppua kohti jonkinlaiseksi sankari harjoitukseksi.
No sekin on ongelma, että valmentajat laittaa aloittelijat juoksemaan yhtä alhaisilla sykkeillä kuin he itse juoksevat. Sitten siellä lyllerretään ilman kehitystä pahimmassa tapauksessa vuosia. Aloittelijan kannattaa juosta rauhallisesti, mutta jokin raja siinäkin. Jos sykkeet nousee se ei haittaa kunhan on helppoa. Vähitellen kunto nousee, sykkeet alenee ja kestä pidempiä lenkkejä.
Vanha totuus että peruskunto ei parane kun viettämällä siellä aikaa, monilla voi olla virheellinen tieto omasta peruskuntoalueesta.
Aloittelija juoksee tyypillisesti liian kovaa jahdaten enkkaa joka lenkillä. Ja sitten taas sykemittariin luottava juoksee helposti liian hiljaa.