Sote-mallin ja sen rahoitusmallin teki juurikin SDP

Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kommentoi sosiaalisessa mediassa edustaja Niina Malmin (sd.) kritiikkiä hyvinvointialueiden rahoitustilanteesta.

Heinonen muistuttaa, että nykyinen sote- ja sen rahoitusmalli on SDP:n ja keskustan käsialaa viime hallituskaudelta.

Learn more
– Sote-mallin ja sen rahoitusmallin teki siis juurikin SDP eli Niina Malmin oma puolue keskustan kanssa yhteisessä vihervasemmistohallituksessa viime kaudella.

Heinosen mukaan Malmin julkaisu paljastaa koruttomasti, että miten uudistus meni ja miten se toimii.

Heinonen viittaa Malmin aiempaan julkaisuun, jossa tämä kuvasi Etelä-Karjalan sote-palvelujen tilannetta vaikeaksi ja totesi, että ”yli 60 prosenttia henkilöstöstä pitäisi laittaa pellolle”.

Malmin mukaan Etelä-Karjala toimi Eksoten aikana tehokkaasti ja piti menot hallinnassa, mutta nykyinen rahoitusmalli on tehnyt johtamisesta ja muutosten toteuttamisesta ”mahdotonta”.

Eksotella viitataan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin eli kuntayhtymään, jonka vastuulla oli alueen sote-palvelujen järjestäminen ennen Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistusta. Nykyisin alueen sote-palvelut tuottaa Etelä-Karjalan hyvinvointialue.

Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi edellishallituksen uudistuksen myötä hyvinvointialueille 1. tammikuuta 2023. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääosin valtiolta ja rahamäärä perustuu muun muassa arvioon väestön palvelujen tarpeesta.

Keskustelu sote-rahoitusmallin ongelmista lähti liikkeelle jälleen tällä viikolla. Muun muassa Yle uutisoi Etelä-Karjalan hyvinvointialueen talousvaikeuksista. Sen budjetin arvioitiin olevan lainvastainen. Hyvinvointialue on tietoisesti rikkonut lakia, jotta se voisi vahvistaa sen budjettia.

SDP esitteli tänään sote-askelmerkit tulevalle vaalikaudelle. SDP haluaa rakentaa Suomen mallin parlamentaarisessa valmistelussa ja pitää kiinni uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista.

– Sote-uudistuksessa on nyt palattava perusasioihin: ihmisten palveluiden parantamiseen. Jokaisella on oltava oikeus laadukkaaseen hoivaan ja hoitoon on päästävä jonottamatta. Asiakasmaksut eivät saa estää palveluiden käyttöä. Tämän on oltava Suomen mallin lähtökohta, sanoo SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

– Tulevalla vaalikaudella on laitettava palvelut kuntoon. SDP:n tavoitteena on hoitotakuu, jolla taataan pääsy kiireettömään hoitoon viikon kuluessa. On selvää, että tarvitsemme lisää lääkäreitä ja hoitajia huolehtimaan ihmisten laadukkaasta hoidosta ja hoivasta. Siksi 0,7 hoitajamitoitus tulisi kirjata lakiin. Palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen tarvitaan leveämmät hartiat, joiden koon on määräydyttävä riittävän väestöpohjan perusteella, sanoo SDP:n kansanedustaja, puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero.

– SDP:n askelmerkit tulevalle vaalikaudelle ovat seuraavat. Seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa on asetettava selkeät raamit sote-uudistukselle. Haluamme sopia parlamentaarisessa valmistelussa polusta, jolla Suomen malli on mahdollista toteuttaa. Valmistelussa on edettävä vaiheittain, hallittavan kokoinen kokonaisuus kerrallaan. Valmistelun aikana on varattava riittävästi aikaa perustuslainmukaisuuden arviointiin ja alueiden erilaisuudet on huomioitava tekemällä uudistus vahvasti yhdessä alueiden kanssa. Nyt on palattava sopimisen ja yhteistyön tielle, suomalaiset ansaitsevat toimivan Suomen mallin, Rinne päättää.

PALUU

PERUSASIOIHIN

JA FOKUS IHMISTEN

PALVELUIHIN

• Palvelujen saatavuuden parantaminen
• Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen
• So+te integraation vahvistaminen
• Kustannusten kasvun hillintä

SDP:N TULEVAISUUSLINJA

Katse takaisin sote-uudistuksen tavoitteisiin:

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen pääpiirteet:

1. Sote-palveluiden järjestämistä varten Suomi jakautuu sote-kuntiin.
Sote-kunnat ovat perustuslain 121.4 §:ssä tarkoitettuja kuntaa suurempia
itsehallinnollisia alueita. Niillä on suorilla vaaleilla valittava valtuusto.

2. Sote-kunnalla on päätösvalta palveluiden tuottamisen tavoista.
Julkinen tuotanto on lähtökohta, mutta palveluita on mahdollista tuottaa
myös ostopalveluina yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta.

SDP:N TULEVAISUUSLINJA

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen pääpiirteet:

3. Vahva järjestäjäpohja ja palveluiden tuottamisen tapa tukee vahvaa
palveluintegraatiota, asiakaskeskeisyyttä ja eheiden hoitoketjujen
rakentamista. Luonteva tiedonkulku ja integraatio tuovat tehokkuutta ja
säästöjä.

4. Asiakkaalla on valinnanvapaus sote-kunnan palveluvalikoimasta sekä
sote-kuntien välillä. Valinnanvapautta voidaan lisätä palvelusetelin ja
henkilökohtaisen budjetin kautta.

SDP:N TULEVAISUUSLINJA

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen pääpiirteet:

5. Sote-kunnilla on verotusoikeus. Tämän lisäksi taloudellisia eroja
tasataan verotulojen tasauksen avulla. Lisäksi tuloja asiakasmaksuista.

6. Jokainen sote-kunta kuuluu myös yhteen viidestä
erityisvastuualueesta, jotka vastaavat erityisen vaativan tason palveluiden
järjestämisestä.

SDP:N TULEVAISUUSLINJA

SDP:N TULEVAISUUSLINJA

PALVELUT

KUNTOON

Tulevalla vaalikaudella:

• Toteutetaan hoitotakuu, jonka mukaisesti kiireettömään hoitoon on päästävä
viikon kuluessa. Perustason palveluita vahvistetaan niin, että palvelutarpeen
arviointiin tai kotihoidon palveluiden piiriin päästään nykyistä nopeammin, oikeaan
aikaan ja tarpeen mukaisesti. Hoito- ja hoivatakuun mukaisen palvelun
toteutumisessa on mahdollista käyttää palveluseteleitä ym. ostopalveluina.

• Lisätään 1000 lääkärin tai hoitajan –tehtävää peruspalveluihin hoitotakuun
toteuttamiseksi.

SDP:N TULEVAISUUSLINJA

Tulevalla vaalikaudella:

• Vanhuspalveluiden tasoa parannetaan uusia toimintatapoja ja henkilöstön osaamista
kehittämällä. Vanhuspalveluissa työskentelevien työn helpottaminen ja
inhimillisesti kestävä vanhustenhoito edellyttää sitä, että työtä on tekemässä
riittävä määrä henkilöstöä. Säädetään lailla sitovasta hoitajamitoituksesta (0,7
hoitajaa/hoidettavaa kohden).

• Huomioidaan alueiden erilaisuudet tekemällä uudistus vahvasti yhdessä alueiden
kanssa.

SDP:N TULEVAISUUSLINJA

ASKELMERKIT

TULEVALLE

VAALIKAUDELLE
SDP:N TULEVAISUUSLINJA

Ennen vaaleja:

• Vuoden 2019 budjetissa sote-valmisteluun on varattu
valtionrahoitusta. Tämä rahoitus turvataan.

• Rajoituslait pysyvät voimassa seuraavalle hallituskaudelle.

• Maakunnissa tapahtuvaa valmistelutyötä voidaan jatkaa.

SDP:N TULEVAISUUSLINJA

Tulevalla vaalikaudella:

• Hallitusohjelmaneuvottelussa kirjataan selkeät periaatteet sote-
uudistukselle. Hallitusohjelmaneuvottelujen pohjalta asetetaan

valmisteluelimet.

• Parlamentaarisella valmistelulla varmistetaan ratkaisun kestävyys ja
valmistelun jatkuvuus yli vaalikausien.

• Parlamentaarinen valmistelu toteutetaan komiteatyöskentelynä.
Valmisteluun varataan riittävät virkaresurssit ja komiteatyöskentelyyn
osallistetaan maan paras sote-asiantuntemus.

SDP:N TULEVAISUUSLINJA

Tulevalla vaalikaudella:

• Valmistelussa edetään vaiheittain, hallittavan kokoinen kokonaisuus
kerrallaan. Hallitus sopii askelmerkeistä, mutta etukäteen lukkoon
lyötyjä tiukkoja aikatauluja on syytä välttää, jos mahdollista.

• Perustuslainmukaisuuden arviointiin varataan riittävästi aikaa
valmistelussa.

SDP:N TULEVAISUUSLINJA

SDP:n tavoitteena
on tehdä sote-ratkaisu,

vasemmistoliiton voi lakkauttaa sotaveteraanit kiittäs.

puuttinin heilat teboilismiä

vieläkö haluatte yrittää vasemmisto kommarit,


Suomen sisällissota syttyi tammikuussa 1918 johtuen syvistä sosiaalisista, taloudellisista ja poliittisista jännitteistä, jotka olivat kehittyneet pitkään ennen sodan alkamista.
Taustatekijät
Sosiaalinen eriarvoisuus: 1800-luvun puolivälistä alkaen Suomi alkoi teollistua, mikä johti luokkayhteiskunnan syntyyn. Työläisten olot olivat huonot, ja heillä ei ollut äänioikeutta, mikä lisäsi tyytymättömyyttä.
2
Poliittinen taistelu: Vuonna 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi, mutta poliittinen valta oli jakautunut vasemmiston (punaiset) ja oikeiston (valkoiset) kesken. Vasemmisto pyrki parantamaan työläisten asemaa, kun taas oikeisto halusi säilyttää nykyiset valta-asemansa.
2
Taloudelliset ongelmat: Ruokapula, työttömyys ja talouden huono tila kärjistivät tilannetta. Vuonna 1917 Suomessa oli kasvavia sosiaalisia ongelmia, jotka johtivat mielenosoituksiin ja levottomuuksiin.
2
Venäjän vallankumous: Venäjän keisarikunnan hajoaminen ja bolševikkivallankumous vaikuttivat Suomeen, ja monet suomalaiset saivat inspiraatiota Venäjän tapahtumista. Tämä loi jännitteitä ja pelkoa, mikä osaltaan johti sisällissodan syttymiseen.
2


4Lähteet
Sodan syttyminen
Sisällissota syttyi tammikuussa 1918, kun punakaarti aloitti vallankumouksen Helsingissä ja valkoiset yrittivät aseistariisua venäläisiä joukkoja Pohjanmaalla. Sota jakoi maan kahtia: punaiset hallitsivat etelää ja valkoiset pohjoista ja keskiosia.
www.hi3.fi
+1

Sisällissota oli seurausta monista tekijöistä, ja sen seuraukset olivat syvälliset, vaikuttaen Suomen yhteiskuntaan ja politiikkaan pitkälle tulevaisuuteen.

ääministeri Sanna Marinin (sd) punavihreä hallitus lopetti vihdoin loputtoman vatkaamisen ja runnoi sote-uudistuksen läpi poliittisena kompromissina. Suomi jaettiin 21 hyvinvointialueeseen ja Helsinkiin. Ne ovat järjestäneet terveydenhoidon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen alueillaan vuoden 2023 alusta. Rahat tulevat valtiolta.

Uudistuksen piti korjata sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, purkaa byrokratiaa ja helpottaa hoitoon pääsyä. Käytännössä sote imee entistä hurjemmin rahaa, lisää hallintohimmeleitä ja vaikeuttaa ihmisten hoitoon pääsyä.

Sotessa syntyikin jättiläinen, johon Suomella ei ole varaa.

Tästä Sanna Marinin hallituksen uudistuksesta on tulossa kansallinen häpeä – onko kriisistä ulospääsyä?
Kun huonokuntoinen vanhus ei pääse hoitoon ja terveydenhoidon lähipalvelut katoavat, paljastuu huonon lakivalmistelun todellinen ydin,

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen sanoo SDP:n puheenjohtajan, pääministeri Sanna Marinin johtavan ihmisiä harhaan sote-puheillaan.

Häkkänen sanoo tiedotteessa, että kokoomus ei ole esittänyt sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaamista. Hän sanoo, että kokoomus on esittänyt tulevien vuosien kustannusten kasvun hillitsemistä sote-uudistuksen alkuperäisen tavoitteen mukaisesti.

– VM:n arvion mukaan sote-kustannukset nousevat lähes 1 000 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannusten nousu johtaa voimakkaisiin veronkiristyksiin ja velkaantumiseen, ellei kustannuskasvua pyritä hillitsemään, Häkkänen sanoo.

Kokoomus on arvioinut omassa vaaliohjelmassaan, että rakenteellisilla uudistuksilla, kuten muun muassa ulkoistamalla sote-palveluita, voitaisiin saada miljardin euron säästö.

Marinin hallitus otti eniten velkaa ja sai sitä jopa miinuskorolla


Viime viikkoina ovat opposition edustajat syyttäneet istuvaa hallitusta liiallisesta velanotosta. He ovat unohtaneet, että eräs syy on edellisen eli Marinin (sdp) hallituksen hulvattoman velanoton nousseet korkokulut.

Marinin hallitus otti – toki eduskunnan suostumuksella – yli 10 miljardia euroa (mrde) enemmän velkaa kuin kaksi edellistä hallitusta (Katainen ja Sipilä) yhteensä. Mikä oli ottaessa, kun sitä sai jopa miinuskorolla.

Tarkemmin kerrottuna keskustavetoisen (Matti Vanhanen) hallituksen aikana vuosina 2007 – 2010 valtio otti uutta velkaa 21,8 mrde ja korkoja maksettiin 8,355 mrde.

Kokoomuksen (Jyrki Katainen) johdolla työskennellyt hallitus vuosina 2011 – 2014 otti velkaa 21,4 mrde ja maksoi korkoja 7,221 mrde.

Keskustan (Juha Sipilä) hallituksen velanotto vuosina 2015 – 2018 oli ”vain” 9 mrde ja korot 5,532 mrde.

Demarien (Sanna Marin) hallituksen velanotto vuosina 2019 – 2022 nousi omaan suuruusluokkaansa eli 44 miljardiin euroon, mutta korkoja maksettiin vähemmin kuin edellisten hallitusten aikana eli 3,724 mrde.

Istuva (Petteri Orpo) hallitus maksoi viime vuonna korkoja 2,323 mrde ja joutunee maksamaan tämän vuoden aikana korkoja – talousarvion ja lisätalousarvion mukaan – 3,250 mrde. Ensi vuodelle on korkokuluihin budjetoitu 3,5 mrde eli valtio maksaa korkoja vuodessa lähes yhtä paljon kuin ”Marin” hallituskaudellaan.

Hallituksen edustajat ovat kertoneet, että velkaantumisen syitä ovat kohonneiden korkokulujen lisäksi, verotulojen väheneminen miljardilla eurolla ja HVA:n sotemenojen kasvu 1,5 mrde. Toki aiempia velkoja täytyy myös lyhentää lainaehtojen mukaisesti, unohtamatta EU:n ja NATOn jäsenyysmaksuja.

rgrgrg

ewwe

fgfg

dfsdfs

wqwq

Kaikki puolueet oli hyväksymässä soten. Vai oliko muita mielipiteitä. Sosdem ei ole kiristämässä hyvinvointialueita vaan sitä tekee nykyhallitus jolla on valta helpottaa taloutta jos haluaa. Orpon hallitus ei halua helpottaa alueita vaikka kustannusten syy on alueiden toiminnan ulkopuolella. Palkkaratkaisut ja inflaatio ei ole alueiden päätettävissä. Lapissa on täydellisesti erilainen olosuhde kuin muualla. Etäisyydet ovat satoja kilometrejä harvaanasuttua seutua eteläsuomeen verrattuna. Hoidon yksilöhinta on pakosta suurempi kuin etelässä. Julmaa ja tyhmää politiikkaa toteuttaa nyt orpon talousviisas hallitus. Naurettavia ovat syytökset Marinia kohtaan. Onneksi ensivaaleissa pääministeripuolue vaihtuu jo lähes satavarmasti. Silloin alkaa orvon pirun 4 vuotinen syytöskausi.

Se on kokoomuksessa ja perussuomalaisissa otettava vastuu koska he päättävät mitä tehdään. Huonon voi korjata mutta nyt hallitus kurittaa köyhiä ja sairaita. Vittuun tuo porukka. Ensivaaleissa lentävät kuin leppäkeihäs tunkiolle.

Jos Lapin sote on rahapulassa, Lapin yliopiston ja korkeakoulukonsernin valtion rahoitusta voisi siirtää sotepuolelle. Kokemuksesta tiedän että Lapin yliopistossa resurssit kaadetaan suoraan viemäriin.

xczcx