Periikö lapsettoman avioparin leski ja mitä tehdä?

Täällä on esitetty erikoisia ja virheellisiä väitteitä kuten, että (a) asiaa ymmärtävien lapsosten testamentit ovat päteviä, (b) serkut perivät ja että (c) leski ei peri.

Viimeisin väite: "Lapsettoman avioparin eloon jäänyt EI PERI koskaan, vaan edesmenneen oma omaisuus MENEE eloonjääneen HALLINTAAN, jos perisi, siirtyisi myös omistusoikeus."

Väite on väärin. Kun leski perii lapsettoman puolisonsa, ei ositusta, erottelua tai perinnönjakoa toimiteta, vaan avioparin tai rekisteröidyn parisuhteen leski perii kaiken - siis myös ilman testamenttia. Ainoa asia, jota leski ei perinnöllään saa tehdä, on testamenttaaminen. Leski ei saa testamentata puolisoltaan perimäänsä, vaan perillisasemassa ovat lesken jälkeen puolison toissijaiset perilliset eli vanhemmat ja sisarukset. Puolison sedät, enot ja tädit tai serkut eivät peri, sillä he eivät ole toissijaisen perillisen asemassa.

Jos kyseessä olisi väitteen mukainen pelkkä hallinta, leski ei saisi luovuttaa perimäänsä. Leski kuitenkin saa vapaasti luovuttaa perimäänsä eli vastikkeellisesti ostaa, myydä ja vaihtaa omaisuutta. Leski saa "tuhlata", "rällätä" ja "tehdä huonoja kauppoja" sekä "viettää perimillään varoilla huonoa elämää". Tähän toissijaiset perilliset eivät voi puuttua, koska kaikki on lesken vielä eläessä lesken omaa. Lesken on kuitenkin ennalta määrittelemättömällä tavalla mutta asianmukaisesti otettava huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeudet.

Oletuksena avioparin jäljiltä varallisuus jaetaan 50:50 kunkin puolison perillisten kesken. Jos ensiksi kuollut puoliso on varakkaampi, eikä avioehtoa ole, leski saa osan omaisuudesta avio-oikeuden nojalla ja osan perintönä. Ositusta tai jakoa ei toimiteta, vaan tämä tapahtuu laskennallisesti perintöverotuksessa. On kuitenkin huomattava, että ositussopimus (= ei ole sama kuin ositus tai osituskirja) voi olla olemassa ja se on voinut olla olemassa myös molempien vielä eläessä.

--

Leski ei saa testmentata perimäänsä eikä hukata (myöskään avioehto-oikeuden) alaista varallisuutta. Leski ei saa lahjoittaa eikä tehdä lahjanluonteisia kauppoja ilman pelkoa siitä, että lesken omat perilliset joutuisivat korvausvelvollisuuteen laissa mainitun vastikkeen kautta (restituutio).

Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

Pesän vaurastuminen on luettava eloonjääneen puolison eli lesken jälkeen perillisten hyväksi, jos leski on saanut omaisuutta perintönä, testamentilla tai lahjana tai vaurastuminen johtuu hänen omasta ansiotoiminnastaan. Omaa ansiotoimintaa on palkkatyö, eläkkeet tai sijoitustoiminta, joka perustuu lesken omiin pääomiin tai työansioina kerrytettyyn varallisuuteen, jota hän on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.