Miten musiikkikulttuurimme on muotoutunut?

Miten on mahdollista että kansallisen symbolimme asemaa ja hegemoniaa suomen musiikissa, ja jo pelkästään tämän säveltäjän musiikillisia kvaliteetteja koskevat käsitykset eivät ole historiassa saavuttaneet täyttä yhteisymmärrystä ajatellen vaikka Leibowitzin ja Adornon kirjoituksia hänestä ja tästä huolimatta hän on saavuttanut vertaansa vailla olevan erityisaseman suomen musiikissa ja kaanonissa yleismaailmallisestikin, jota ei käy horjuttaminen, mutta hänen edustamastaan vanhoillisesta tyylistään huolimatta monia muita tyyliltään ja sävelkieleltään edistyksellisempiä ja etten sanoisi ekspressiivisempiä säveltäjiä on kadonnut ohjelmistosta, eikä puhtaan taiteellisen luovuuden nimissä tällainen menettely ole milloinkaan hedelmällistä ja perusteltua nostaa jalustalle nukkavieru provinsiaalinen kansallisnero kontrapunktisen satsin hallinnan ja lineaarisen polyfonisen ja vapaatonaalisen uusklassisen tyylin osalta mestarillisempien, persoonallisempien ja uudenaikaisempien mestarien musiikin sijasta, jotka eteenpäin katsovina säveltäjäkykyinä vanhoillisia arvoja kannattavan yleisön vastustuksesta huolimatta kantoivat säveltaiteemme soihtua kunniakkaasti eteenpäin kunnes ymmärtämättömän kriitikkolauman yhä kiivaampana kaikuva vastustus sai heidät pehmentämään tyyliään konstruktiivisesta atonaalisuudesta laajennettua tonaalisuutta edustaneeseen uusklassismiin ja kansanlaulun omaiseen diatonisuuteen luoden erinomaisia mestariteoksia tämänkin tyylin puitteissa, oratorio volgare, jotka eivät kriitikoiden myötämielisistä ja jopa ylistävistä arvioista huolimatta vakiinnuttaneet paikkaansa milloinkaan ohjelmistossa, sillä ikonimme anglosaksisessa maailmassa saavuttama maine oli kiirinyt suomeen asti patavanhoillisuuteen mieltyneestä uudesta maailmasta, jossa tämä toimi suomen hyvän tahdon ja kulttuurin sekä Amerikan ja suomen välisten suhteiden lähettiläänä ja kasvava maineensa sai osaltaan aikaan sen, että musiikkipiirit suomessakin unohtivat kaiken muun luodun loistokkaan suomalaisen säveltaiteen ja näiden ulkomusiikillisten tekijöiden ja syiden takia hän kykeni taistelemaan maahamme rantautunutta kohuttua uutta modernismiakin vastaan sen kiihkeinä vuosina ikään kuin ylhäältä annetulla valtakirjalla ja sen sijaan muiden hänen seuraajinaan musiikkielämään ilmestyneiden säveltäjien kovana kohtalona oli poistua näyttämöltä repertoaarista, sillä heille ei ollut suotu elää kansallisen heräämisen aikana ja luoda sortoajan ja suomen vapauspyrkimyksien muodossa Venäjän vallan ikeestä pois pyristelyn symboliksi manifestoitua teosta, jossa tiivistyi kamppailu suomen itsenäisyyden puolesta saaden ohjelmalliseksi nimekseen Finlandia, ja jonka yksin saavuttama valtava suosio takasi säveltäjän paikan musiikinhistoriassa suurimpien säveltäjänerojen rinnalla, vaan heidän osanaan oli joutua unohduksiin.