Laajenevien mustien tähtien hypoteesi ja avaruuteen hajaantuvan energian kiertodynamiikka

Laajenevien mustien tähtien hypoteesi ja avaruuteen hajaantuvan energian kiertodynamiikka

Abstrakti
Esittelen hypoteettisen mallin, jossa avaruudessa havaitut tähtienmassaiset “mustat kohteet” eivät ole mustia aukkoja, vaan laajenevia mustia tähtiä. Ne koostuvat erittäin tiheistä avaruuteen hajaantuvan energian tihentymistä ja säteilevät laajenevaa pimeää energiaa. Malli pyrkii selittämään havaintoja – kuten kertymäkiekot, punasiirtymän ja gravitaation kaltaiset ilmiöt – ilman temppuja tekevää avaruutta!

Avaruus ei laajene! Avaruus on kolmiulotteinen näyttämö, joka ei tee mitään. Emme ole havainneet avaruuden laajenemista, vaan sen että vanhat laajenevat valot ovat venyneet matkansa aikana! Punasiirtymä selittyy valojen oman energiarakenteen muutoksella, ei avaruuden laajenemisella.

Galaksijoukkojen välisellä alueella laajenevien valojen muodostama laajeneva energiakenttä on vähemmän tiheää kuin galaksijoukkojen sisällä. Näin siellä on vähemmän laajenevien valojen keskinäistä vuorovaikutusta, jolloin vanhojen laajenevien valojen vauhti kiihtyy hitaammin kuin uusien laajenevien valojen vauhti galaksijoukkojen sisällä. Kun hitaammat vanhat laajenevat valot työntyvät galaksijoukkojen sisälle, niiden vauhti kiihdytetään samaksi mikä siellä on ominaista laajeneville valoille. Eli uudet laajenevat valot vuorovaikuttavat vanhojen laajenevien valojen kanssa! Tässä vaiheessa vanhat laajenevat valot venyvät eli punasiirtyvät ja tämä kaikki tapahtuu laajeneville valoille itselleen. Avaruudelle ei tapahdu mitään!

1. Johdanto
Perinteisesti mustat aukot määritellään alueiksi, joista valo ei pääse pakenemaan. Mallissani tätä ei tarvita: mustat kohteet ovat laajenevia mustia tähtiä, joiden fotonit ovat niin tiheitä, etteivät ne vuorovaikuta havaintolaitteiden kanssa.

2. Avaruuteen hajaantuva energia Kaikki aineen ja valon perusrakenteet ovat energian ruuhka-alueita: atomiytimet, elektronit, fotonit. Avaruuteen hajaantuva energia virtaa niihin ja niistä pois. Laajeneva ruuhka-alue säilyttää identiteettinsä, vaikka energia itse vaihtuu. Punasiirtymä kertoo tästä prosessista.

Laajenevat fotonit syntyvät ziljoonista pimeän energian tihentymistä joista laajenevan valon laajenevat aallot koostuvat. Laajenevat fotonit ovat kuin pimeiden aaltojen vaahtopäitä – tämä näkyy kaksoisrakokokeissa.

3. Laajenevat mustat tähdet pimeän energian lähteinä
Laajeneva musta tähti säteilee pimeää energiaa, jonka tihentymät ovat niin tiheitä, etteivät ne reagoi havaintolaitteiden kanssa. Siksi laajeneva musta tähti on meille täysin musta ilman tapahtumahorisonttia.

4. Energian vuorovaikutus havaittavan tähden kanssa
Pimeän energian tihentymät virtaavat kohti laajenevaa tähteä. Tähden atomiytimet kierrättävät energiaa jota työntyy niiden sisälle, saaden pimeän energian tihentymät laajenemaan nopeammin. Ne törmäilevät ytimiin ja aiheuttavat aineen kiihtyvää laajenemista, mikä toimii kuten laajenevan raketin nopeammin laajeneva polttoaine ja saa laajenevan tähden työntymään pois päin laajenevasta mustasta tähdestä spiraalimaista rataa pitkin.
Syntyy illuusio vetävästä voimasta!

5. Kertymäkiekon synty ilman vetovoimaa Laajeneva tähti pyörii ja samalla työntyy poispäin mustasta tähdestä. Osa sen aineesta laajenee niin nopeasti, että se ohittaa mustan tähden hieman sivulta ja alkaa kiertää sitä muodostaen kertymäkiekon – ilman vetävää voimaa tai kaareutuvaa avaruutta

Tämä luo illuusion vetovoimasta: todellisuudessa kyse on energian laajenemisesta ja työntöprosesseista.

Samaa periaatetta sovellan vuorovesiin: Maapallon ja Kuun välisellä alueella pimeän energian tihentymät aktivoituvat ja saavat Maapallon aineen laajenemaan nopeammin, mikä synnyttää vuorovesi-ilmiöt molemmin puolin Maapalloa ilman vetävää voimaa!

6. Johtopäätökset Laajenevien mustien tähtien hypoteesi tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kosmologialle: – mustuus ilman tapahtumahorisonttia – kertymäkiekot ilman avaruuden kiertymistä – aineen ja valon rakenne avaruuteen hajaantuvan energian ruuhka-alueina.

Avaruutta ei tarvitse olettaa laajenevaksi eikä vaikuttavaksi tekijäksi. Kaikki tapahtuu avaruudessa, mutta avaruus ei itse tee mitään. Havaitsemamme punasiirtymä johtuu siitä että vanhat laajenevat valot itse venyvät, ei avaruus!

Jos onnistumme manipuloimaan valon liikerataa miljardeja vuosia entropiaa kokeneiden valojen avulla, emme enää tarvitse kaareutuvaa aika-avaruutta. Emmekä temppuja tekevää avaruutta!

Jukka Savorinen , mies joka selvitti miten maailmankaikkeus oikeasti toimii 😃

.