Kutistuvat saaret ja katoavat jääkarhut - ilmastopelottelutarinat, jotka osoittautuvat perättömiksi.

Kutistuvat saaret ja katoavat jääkarhut – ilmastopelottelutarinat, jotka osoittautuvat perättömiksi.

https://nypost.com/2024/09/15/opinion/shrinking-island-vanishing-polar-bears-the-climate-scare-stories-that-turn-out-to-be-false/

"Shrinking island, vanishing polar bears-the climate scare stories that turn out to be false "

Tuossa pari suomennosta, artikkelin linkit ja jatko löytyy tuon linkin takaa,

"Katsoen taaksepäin yli 20 vuotta kestäneen ilmastokiihottamisen jälkeen esiin nousee kaksi teemaa: kampanjoiden itsepintainen haluttomuus tunnustaa epämukavaa tiedettä ja jatkuvasti muuttuvat suosikkitarinat, jotka ensin korostuvat ja sitten ne pudotetaan sivuun.

"Ainoana vakiona: fiksaatio yleisön pelotteluun, mikä on puolestaan ​​muokannut huonoa ilmastopolitiikkaa.

"Tämän vuosisadan alussa jääkarhu oli ilmasto-apokalypsin tunnus.

"Mielenosoittajat pukeutuivat jääkarhuiksi, kun taas Al Goren vuoden 2006 elokuva "Inconvenient Truth" näytti meille surullisen animoidun jääkarhun, joka kellui pois kuolemaansa. Washington Post varoitti, että jääkarhut uhkaavat kuolla sukupuuttoon, ja maailman luonnonrahaston päätutkija jopa väitti, että jotkin jääkarhupopulaatiot eivät pysty lisääntymään vuoteen 2012 mennessä.

"Ja sitten 2010-luvulla kampanjoijat lopettivat puhumisen jääkarhuista.

"Miksi?, koska vuosia kestäneen harhaanjohtamisen jälkeen heidän oli lopulta mahdotonta jättää huomiotta lukuisia todisteita, jotka osoittavat, että maailman jääkarhukanta on kasvanut huomattavasti noin 12 000:sta 1960-luvulla noin 26 000:een nykypäivään. (Pääsyy?,Ihmiset metsästävät paljon vähemmän jääkarhuja).

"Sama asia on tapahtunut Australian Suuren valliriutan kuvauksissa. Kampanjatyöntekijät huusivat vuosikymmeniä, että meren lämpötilan nousu tuhoa riutan. Vuoden 2009 hurrikaanin aiheuttamien laajojen vahinkojen jälkeen Australian viralliset arviot korallipeitteen määrästä saavuttivat pohjan vuonna 2012. Media oli täynnä väitteitä "suuresta riuttakatastrofista", ja tutkijat ennustivat riutan tuhoutuvan vuoteen 2022 mennessä. The Guardian julkaisi jopa muistokirjoituksen.

"Viimeisimmät viralliset tilastot osoittavat täysin toisenlaisen kuvan. Viimeisten kolmen vuoden aikana Isolla valliriutalla on ollut enemmän korallipeitettä kuin koskaan sen jälkeen, kun ennätykset alkoivat vuonna 1985, ja vuonna 2024 tehtiin uusi ennätys.

"Hyvät uutiset saavat murto-osan siitä kattavuudesta, kuin pelottelevat uutiset.

"Yksi toistuva ilmastotarina on ollut Tyynenmeren pienten saarten väitetty hukkuminen merenpinnan nousun vuoksi. Vuonna 2019 YK:n pääsihteeri António Guterres lensi aina Tuvalu:uun asti Time-lehden kansikuvaan. Puku yllään hän nousi reidet asti vedessä esitellen "uppoavaa planeettamme". Oheisessa artikkelissa varoitettiin, että merenpinnan nousu jättäisi saaren - ja muut sen kaltaiset - "pois kartalta kokonaan".

"Tänä kesänä (2024) New York Times vihdoin jakoi "yllättävän" ilmastouutisen: melkein kaikki atollisaaret ovat kooltaan kasvamassa. Itse asiassa tieteellinen kirjallisuus on dokumentoinut tämän suuntauksen yli vuosikymmenen ajan.

"Nouseva merenpinta syövyttää maata, mutta vanhojen korallien hiekkaa huuhtoutuu alas rannoille.

"Laajat tutkimukset ovat pitkään osoittaneet, että tämä lisääntyminen on voimakkaampaa kuin ilmaston aiheuttama eroosio, mikä tarkoittaa sitä, että Tuvalun maa-ala kasvaa.

"Ilmastonmuutos on todellinen ja haaste, joka vaatii järkevää politiikkaa.

"Kampanjatyöntekijät tekevät kuitenkin valtavan karhunpalveluksen kieltäytymällä tunnustamasta todisteita, jotka kyseenalaistavat heidän tiukasti tuhoon tuomitun maailmankuvansa.

"Kaikki nämä harhaanjohtavat väitteet summautuvat ja ovat muokanneet ilmastopaniikkia, joka on johtanut siihen, että poliitikot hyväksyvät ilmastolainsäädäntöä, joka nyt maksaa maailmalle yli 2 biljoonaa dollaria vuodessa pienestä hyödystä.