Koska muka itteeään saamelaiseksi tituleeravat pyytää suomen kansalta ANTEEKSI

Koska muka itteeään saamelaiseksi tituleeravat pyytää suomen kansalta ANTEEKSI



Koska saamelaiset tai niin itteeään saamelaiseksi nazisodan eli lapin sodan jälkeläiset ette ole saamelaisia olette nazien äpäriä 200 TUHATTA NAZIA NAI TEITÄ ETTE VOI OLLA ENÄÄ SIIS SAAMELAISIA.... niin koska pyyätte kanta suomalaisilta anteeksi että hoidatte elukoitanne toisten mailla yms..satoja miljoonia laittomasti muka peto syönyt ja vitut,, rosvoja ootte.. KOSKA PYYDÄTTE TÄTÄ ANTEKSI JA MAKSATTE KAIKKI VÄÄRYYDELLÄ PETOKORVAUKSET TAKAISINN..SUOMALAISILLE,,







elukkanne tappaa viattomia ihmisiä elätte verorahoilla toisten mailla syötätte elukkanne maksatatte kolarit vakuutuksesta autoilijalle.. saatnan loiset.

kuselle haisevaa lihaa poroako hyi saatna,,



I

OLETTE RYSSIÄ PUUTTINEITA

Ensimmäinen tutkimus Suomen muinaisten asukkaiden DNA:sta on julkaistu. Tulokset osoittavat, että Suomeen on virrannut runsaasti geeniperimää Siperiasta asti.

Siperialaista geeniainesta nähdään Kuolan niemimaan asukkaissa noin 4 000 vuoden takaa, ja myöhemmin sitä on levinnyt myös Suomeen. Tutkimus vahvistaa lisäksi, että geneettisesti saamelaisten kaltaista väestöä on vielä rautakaudella asunut Suomessa huomattavasti nykyistä etelämpänä.

Tutkimuksessa vertaillut geneettiset näytteet ovat peräisin ihmisluista: 3 500 vuotta vanhasta hautapaikasta Kuolan niemimaalta ja 1 500 vuotta vanhasta Etelä-Pohjanmaalta löydetystä Levänluhdan vesikalmistosta. Kaikista näytteistä löytyy samaa siperialaista perimää.

Siperialainen alkuperä näkyy nykyäänkin
Muinais-DNA:ta on verrattu myös nykyväestöihin. Saamelaisissa, suomalaisissa ja muissa uralilaisen kieliperheen väestöissä siperialainen alkuperä on yhä näkyvissä.

– Se on tosin sekoittunut muuhun eurooppalaiseen perimään. Tämän päivän saamelaiset edustavat siperialaista perimää vahvemmin kuin yksikään toinen väestö Euroopassa. Kaikista nykyisistä kansoista muinaista siperialaista perimää on eniten Pohjois-Siperiassa elävillä Nganasan-väestön edustajilla, sanoo SUGRIGE-hankkeen johtaja Päivi Onkamo
Avautuu uuteen välilehteen Helsingin ja Turun yliopistoista.

Tulosten perusteella voidaan olettaa, että muinaisen Siperian väestön ja Suomessa eläneiden pronssi- ja rautakautisten yhteisöjen elintavoilla, kielillä ja kulttuurilla on saattanut pitkästä välimatkasta huolimatta olla runsaasti tekemistä toistensa kanssa. Osa väestöstä on voinut liikkua laajalti kauppaa käyden ja vaihdellen asutuksiaan vuodenaikojen mukaan.

Levänluhdan kalmistoon haudatut muistuttavat eniten saamelaisia
Tutkimuksessa pystyttiin selvittämään koko perimä eli genomi yhdentoista ihmisyksilön luista. Kuolan niemimaalta saatiin kuuden henkilön luut 3 500 vuotta vanhasta hautauksesta ja kahden henkilön luut 1700–1800-luvun hautapaikasta. Levänluhdan kalmistosta Etelä-Pohjanmaalta koko genomin selvittäminen onnistui kolmesta henkilöstä.

Levänluhdan kalmisto on yksi Suomen vanhimmista kalmistoista, joissa ihmisluita on säilynyt. Vainajat haudattiin paikalla sijainneeseen lampeen, mikä selittää luiden hyvän säilymisen.

Tutkimus osoittaa levänluhtalaisten olleen läheisempää sukua tämän päivän saamelaisille kuin suomalaisille.

– Geneettisesti saamelaistyyppinen väestö on siis asuttanut aikoinaan eteläisempää Suomea kuin nykyväestöjen asutuksesta voisi päätellä, tutkija Kerttu Majander Helsingin yliopistosta ja saksalaisesta Max Planck -instituutista kertoo.

– Levänluhdan alueen paikkojen nimistössä on myöskin vastikään julkaistussa tutkimuksessa havaittu saamelaisia vaikutteita, täydentää Levänluhta-projektin johtaja Anna Wessman
Avautuu uuteen välilehteen Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Communications -online-lehdessä. Tutkimus on toteutettu Helsingin ja Turun yliopiston suomalais-ugrilainen muinaisgenomi- (SUGRIGE) -projektin
Avautuu uuteen välilehteen, Levänluhta-projektin
Avautuu uuteen välilehteen sekä ihmisen esihistorian tutkimukseen keskittyvän saksalaisen Max Planck -instituutin
Avautuu uuteen välilehteen yhteistyönä.