Kun moottorin kampiakseli on asennettu kulkusuunnan kanssa samalle linjalle, niin kampiakselin pyörittämä huimapyörä pyrkii estämään moottorin kiertymistä kulkusuunnasta poispäin.
Pitkittäismoottori tekee autosta suuntavakaamman
Anonyymi-ap
53566
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Onko moottorin suunnan aiheuttama gyroskooppinen vaikutus merkittävän suuri? ex.rennosti.m
Toisaalta paikallaan vapaalla kaasutellessa nimenomaan huomaa pitkittäismoottorin koko autoa kallistavan vaikutuksen, poikittaismoottorilla vaikutusta ei niinkään huomaa, kun tukipisteet paljon kauempana.
huimapyörä ? eikös se ole vauhtipyörä
Kyllä se minunkin mielestäni on vauhtipyörä, jolla on jokin huimamassa.
Huimapyörä- nimitystä on myös aiemmin käytetty. Mutta ainoa alue missä jotain sivuttaisvääntöä syntyy, on voimansiirron osuus moottorista pyöriin ja sekin tietysti vain ajon aikana. Tämä vääntökään ei ole puhdasta sivuttaisvääntöä vaan vääntöä jioka pyrkii pyöräyttämään autoa eikä vauhtipyörä tätä kykene estämään eiokä sitä sellaiseen ole tarkoitettukaan. Nykyisissä auton moottoreissa kierrosluvut ovat jo niin suuria että vauhtipyörät voivat olla hyvin pieni, kierrosluku itsessään tasaa käyntiä.
Esim. entisajan venemoottoreissa kookkaat vauhtipyörät toimivat myös mahdollisen ns. ryntäyksen estäjinä tilanteissa joissa veneen asento aallokossa nosti perää niin että potkuri oli pienen hetken osin poissa vedestä.
Gyrobussissa huimapyörä oli muistaakseni vaakatasossa. Saattoi olla toki painopisteen vuoksi, koska oli isompi järkäle, jolla pystyi ajamaan "yhdellä pyöräytyksellä" yli 10 kilometrin bussilinjaa.
Vetoakseleista toinen on suurempi kuin toinen. Tällä pidemmällä vetoakselilla on alhaisempi vääntöjäykkyys, mikä tarkoittaa, että se ohjaa kohti sivua pidemmällä vetoakselilla. Tämä ongelma ratkaistaan käyttämällä onttoa akselia ja kiinteää akselia, joka aiheuttaa molemmille akseleille saman jäykkyyden.
Lyhyempi vetari, jossa on vähemmän kulmia kuluu hitaammin, samoin sen pyörän laakeri.
Todistetusti poikittaismoottorinen auto pysyy paremmin pystyssä taasen pitkittäismoottorinen kaatuu helpommin huimapyörän pyörimissuuntaan!!!
Joo, ihan todistetusti.
Moottoripyörällähän tuon kaatumishomman voisi helpommin testata.
Pitkittäismoottorisilla Bemareilla tuntuu ainakin olevan ongelmaa pysyä tiellä.
Yksimoottorinen potkurilentokoneetkin kääntyy helposti huimapyörän pyörimissuuntaan ja kaksimoottoriset taasen lentävät tasaisemmin kun moottorit pyörivät eri suuntiin ja huimapyörän vääntövoimat kumoutuvat,,,
Potkuriturbiinikoneissa voimakone eli suihkuturbiini ja potkuri pyörivät vastakkaisiin suuntiin koska siinä on se alennusvaihde...todistetusti.
Todistetusti potkuriturbiinikone ei ole periteinen potkurilentokoneen mäntämoottori,,,
Olen hyvin pahoillani että häiritsin sinua moisella asiattomuudella!
Olen kiitollinen palstoilla harvinaisesta anteeksipyynnöstä, todistetusti,,,
Mukavoo iltoo sinnekkin!!!
Alottaja autoinsinööri lienee ottanut boolia jo itsenäisyyspäivän kunniaksi:)
Pari boolipaukkua lisää niin kampeaa vahvasti vasemmalle:)
Kannatta ottaa boolia tasapainottavasti eli kahdella mukilla kerralla kummallekin jalalle, tosin vaarana on nenäkyntö maassa lopussa!!!
Naarmuuntumien välttämiseksi täytyy kohottaa päätään kynnyksien kohdalla. Näin kuuluvat teekkarit tekevän.
Auton sivusuuntaan moottorin hyrrävoimat vastustavat saman verran, olipa moottori poikittain tai pitkittäin, erona se että poikittaismoottori kallistaa kaarteessa koria ulospäin, pitkittäinen nokkaa ylös/alas.
Näillä hyrrävoimilla, sen enempää kuin renkaidenkaan vastaavilla, ei auton suuntavakavuuteen ole merkitystä, se hoidetaan taka-akselin ohjausgeometrialla.
Moottoripyöräilijät kyllä tietävät kuinka suuri merkitys on etupyörän hyrrävoimalla.
"Moottoripyöräilijät kyllä tietävät kuinka suuri merkitys on etupyörän hyrrävoimalla."
Tai molempienkin, etu- ja takapyörän. On se kuitenkin ihan kiva, että takapyöräkin pyörii.
Moottoripyöräilijät tietävät myös mikä merkitys on moottorin käyntisuunnalla ylipäätään. Tai miksi kannattaa olla epäsymmetrinen sytytys, tai järjestää kiertokanget kampiakselille vähän kummallisilla tavoilla, tai miksi jousi on keksintönä ihan ok mutta silläkin on rajansa, tai mistä kaikista syistä v-moottori voi olla kivempi kuin rivimoottori, tai miksi se savuava 2-tahtinen on loppujenlopuksi kuitenkin niin paljon kivempi, miksi sen kuuluu savuta ja miten sen voi tehdä vähemmän savuavaksi. Onhan näitä asioita, jotka moottoripyöräilijät tietää ja on muilta salattua tietoa tietenkin, mutta jotka (ainakaan kaikki) ei taida kuitenkaan paljoakaan vaikuttaa keskimääräiseen vuosittaiseen sienisadon määrään.
Saa taasen nauraa kippurassa hervottomasti, todistetusti!!!
Perusfysiikkaa.
Ns. hyrrävaikutus muuttaa vaikuttavan momentin suuntaa 90 astetta, ja kun poikittaismoottorin pyörintäsuunta on aina sama kuin renkaiden eteenpäin kulkiessa, niin voima vaikuttaa koria kallistaen ulospäin kaarteessa.
Ilmiö on teoreettinen momenttien vähäisyyden vuoksi.
Kaarteissa tosin vaikuttaa keskipakoisvoima, eräässä takavetoisessa automerkissä se vaikuttaisi kyllä vaikuttavan muita merkkejä enemmän. Tätä voisi joku paremmin autoilua tunteva vähän selittää?
Mihin perustuu oletus, että poikittaismoottorin pyörintäsuunta olisi jokin vakio, vai puhutko vain saadaksesi perusteita väitteillesi ?
Hyrrävoima ja keskipakovoima ovat molemmat mielikuvituksen tuotetta, eikä niitä siksi tarvita fysiikassa mihinkään. Tekniikassa niitä voidaan käyttää, jos osaaminen ja ymmärrys ei parempaan riitä.
Voiman momenttien resultantti on yhtäsuuri kuin liikemääränmomentin derivaatta ajan suhteen. Siinä yksinkertainen fysikaalinen totuus ilman hyrrävoimia, joilla sotketaan hyvin yksinkertainen asia tarpeettoman mutkikkaaksi.
Aurinko- ja tuulisähkön yksi ongelma on sähköverkon taajuutta ylläpitävän hyrrävoiman puute, koska sähkö tahdistetaan taajuusmuuttajien kautta sähköverkkoon, eikä niin sanottua taajuuden muuttumista hillitsevää pyörivää momenttia ole lainkaan. Fingrid kutsuu hyrrävoimaa omissa selostuksissaan inertiaksi, joka ei kerro tavalliselle pistorasiankuluttajalle yhtään mitään.
Asia on kuule juuri toisinpäin.
Piteles vähän hevostas, terminologia on juurikin se, josta fysiikka tai tekniikka välittää kaiken vähiten.
On aivan saman tekevää, kutsutaanko liikesuunnan muutokseen tarvittavaa voimaa keskipakois-, keskihakuis-, tai miksi tahansa voimaksi, se ei muuta mitään, terminologian tarkoitus on osoittaa tiettyyn tapahtumaan, se ei ole koskaan määritelmä tilanteessa, jossa osallistujat eivät tarkalleen tiedä kuvauksen funktiota.
Määritelmä siitä, onko jonkun termin funktio todellinen, määrittyy vain, mitä termillä on tarkoitus kuvata.
Täsmälleen näin. Jos 'keskipakoisvoimalla' tarkoitetaan' voimaa, joka vaikuttaa tietyn liikkeen suunnan muutokseen liittyvää voimaa, niin mikä tässä on kenellekään "sumuista"?
Kaikki. Ei ole olemassa voimaa, jolla vaikutetaan voimaan.
Voimat muuttavat liikemäärää, eli yleensä kiihdyttävät massaa, ellei toisella voimalla sitä estetä.
Momentit muuttava liikemäärän momenttia, eli pyörimismäärää, ellei jokin toinen momentti sitä estä.
Resultantin käsite on luotu helpottamaan sen ymmärtämistä, milloin estetään ja kuinka tehokkaasti.
Häh, mikä tuon höpinän tarkoitus?
Ymmärsitkö lainkaan lukemaasi?
Puppusanageneraattori. fi tuottaa tuommoista pseufosuomea, eikä sitä tänne kaivata.
Titmalleen väärin päin. Poikittaisessa moottorissa kampiakselin, ja varsinkin vauhtipyörän massa pyrkii pitämään auton suunnan vakaana.
Eikös se ole sama pitkittäis- ja poikittaismoottorissa, erona vain, mihin suuntaan liikettä poikkeuttava momentti suuntautuu.
Luotikin laitetaan pyörimään,että saadaan siitä vakaampi.kampakseliin kohdistuu samoja voimia pyöriessään,toki sen tehtävä on toinen.
Samoja voimia = ei mitään voimia.
Ainakin enduro- ja motocross-maailmassa sähkömoottori on nopein kääntymään juuri siitä syystä, että sen hyrrävoima on pienin. Melkein kuin maastopyörää heittelis mutkasta toiseen, mutta tehoa on maksimiasetuksella 80 hevosvoimaa (Stark Varg).
Jos toisen hyrrävoiman suuruus on nolla, ja toisen kymmenkertainen eli nolla, niin mitään eroa ei ole.
Carina E 2.0 kun oli, niin kyllä imaisi takaspoileri motarilla hyvin auton asfalttiin. Kone poikittain.
Eikä matalapaine aiheuta sitä että savut tulevat tupaan.tietyt asiat joudutaan vaan selittään näin ,kun muuten niitten selittäminen on liian vaikeata,kaikelle kansalle.
Taitaa olla kuitenkin alipaine.
Eipä ole säätiedotuksessa koskaan alipainetta ennustettu, matalapaineita kylläkin.
Eipä ole säätiedotuksessa koskaan alipainetta ennustettu, matalapaineita kylläkin.
Eipä ole säätiedotuksessa koskaan alipainetta ennustettu, matalapaineita kylläkin.
Eipä ole säätiedotuksessa koskaan alipainetta ennustettu, matalapaineita kylläkin.
Eipä ole säätiedotuksessa koskaan alipainetta ennustettu, matalapaineita kylläkin.
Eipä ole säätiedotuksessa koskaan alipainetta ennustettu, matalapaineita kylläkin.
Eipä ole säätiedotuksessa koskaan alipainetta ennustettu, matalapaineita kylläkin.
Eipä ole säätiedotuksessa koskaan alipainetta ennustettu, matalapaineita kylläkin.
Jos talossa alipaine,sehän imee pilvet taivaalta tupaan.
Jos talossa alipaine,sehän imee pilvet taivaalta tupaan.