Tilanne on kummallinen. Vietän joulua vanhempieni luone ehkä mutta ne ei kutsu miestäni sinne koska eivät tykkää siitä. Mieheni menee joulun jälkeen 25 tai 26 päivä sukulaisensa luokse syömään joten emme vietä joulua yhdessä. Tai sitten en mene vanhempieni luokse mutta en haluaisi pahoittaa niitten mieltä. Jostain syystä vanhempani eivät pidä miehestäni joka on tosi ihana mies, varmaan paras mies jonka kanssa olen ollut. Haluaisin viettää jouluaaton edes mieheni kanssa emmekä ole moneen vuoteen viettäneet koska jouluna molemmilla on omat sukulaiset missä käydä.
Joulu erillään miehen kanssa.
Anonyymi-ap
41455
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Jos puolisoni (jota ei ole olemassa) ei olisi tervetullut, joutaisi äityliini helvettiin.
No tämä! Jos vanhemmat eivät hyväksy, niin sanoisin suorat sanat.
no ei siinä muuta kun sinkkuna baariin ja ranttaliksi.
Onpa ikävä tilanne. Itse olen parisuhteessa ollessani aina viettänyt joulun kumppanin kanssa, mutta niin että olemme viettäneet sitä vuorotellen molempien sukulaisten luona. Mielestäni se on vakiintuneessa parisuhteessa jonkinlainen oletusarvo, toki esim aina lasten etu huomioiden.
Oletko keskustellut vanhempiesi kanssa, miksi kumppanisi ei ole tervetullut heidän luokseen? Olisiko kyseessä vain kyläily vai ihan yövierailu? Sinuna ottaisin asian reilusti esiin ja yrittäisin löytää tavan viettää joulua niin, että voisitte kumppanisi kanssa olla yhdessä.
Aletheias
Kyllä mä pistäisin kumppanin etusijalle ja viettäisin joulun kahdestaan. Sukulaiset joko hyväksyy tai ei. Jos toinen kuuluu sun elämään ja on sulle rakas niin jos olet heille rakas oppivat kyllä tulemaan toimeen.
Puolisoa, tai seurustelukumppania näkee arkenakin, vanhemmat, sisarukset jne. ovat ehkä koolla kerran, tai kaksi vuodessa. Laittaisin ne etusijalle jouluna.
Sinä teet niin. Mulle kumppani kuuluu arkeen ja juhlaan. Sukulaiset saa luvan sopeutua. Meillä kyllä nähdään sukulaisia useammin.
kumpaa arvostat enempi, kumppania vai niitä sukulaisiasi. aika yksinkertainen kysymys.
Jos joulu on arvostuksen mitta, niin heikosti menee siinä parisuhteessa. Tai sitten joululle on annettu ihan liian suuri painoarvo elämässä.
Kyse on enemmästä kuin vain joulusta ja pipareista. Jos vanhemmat eivät kunnioita lastaan sen vertaa, että hyväksyisivät tämän valitseman kumppanin, ovatko sellaiset vanhemmat yhteydenpidon arvoisia. Minä ainakin haluan että ihmissuhteissa kunnioitetaan minua. Jos kunnioitus ei ole molemminpuoleista, ei ihmissuhde ole minkään arvoinen.
Ei vaan kyse on nimenomaan vain ja ainoastaan joulusta. Jos joulu on ihmisen elämässä ja parisuhteessa noin järkyttävän suuressa asemassa, niin se ei ole tervettä. Minäkin olen jouluihminen, mutta en minä sentään ihan niin sekaisin ole, että mittaisin arvostusta joululla.
Minä olen valinnut kumppanin ITSELLENI. Ei minun vanhempieni tarvitse hänestä pitää. En todellakaan vaatisi ketään viettämään juhlapyhiä seurassa, josta eivät pidä. Ihan hullu ajatus ja äärimmäisen epäkunnioittavaakin vielä kaiken lisäksi. Paljon epäkunnioittavampaa kuin se, jos jotkut eivät vain pidä toisistaan. Ihan samalla tavalla en myöskään pakottaisi kumppaniani vanhempieni seuraan, jos hän ei halua.
Sinun valintaasi kunnioitetaan sillä, ettei siitä valiteta. Kunnioitukseen ei kuulu se, että pitäisi väkipakolla viettää aikaa itselle epämiellyttävässä seurassa. On hyvin epäkunnioittavaa vaatia sellaista.
Mä jättäisin kumppanin jonka perhe kohtelisi minua noin ala-arvoisesti. Sekä ihmisen joka pelkää vanhempiaan noin paljon ettei osaa asettaa rajoja. Aikuiset osaa tulla toimeen jos haluaa.
No mä en ole ikinä kysellyt keltään muulta, kun itseltämi kenestä kumppanin haluan. Muut saa luvan sopeutua siihen. Niin yksinkertaista, älä tee vaikeaa asiasta.
nainen ja auto ei yhteen sovi... näin joku tyttö napsuttelee päälle ja pois lukituksia autoasta, ja kiskoo.. ovi ei avudu.. mistä johtuupi.. sitten joku hänen poikakacvri tai velli auttamaan että noin se avautuu.. HIRVEÄTÄ KISKOMISTA OVEHKAVAHTA JA NAPPULOIDEN PAINAMISTA KAUKOSÄÄTIMESTÄ.
Tuli mieleen että tuo tyttö yrittää joenkin väkivallin murautua jonkin auton sisällr.
Outoa jos ei voi olla suhtteessa ollessaan Joulua yhdessä, itse lähden eronneena vastapuolen kanssa viettämään 3 vuorokautta, yöt samassa hotellihuoneessa.
Voihan siittä tulla selviytyjät-jaksot mieleen, voitetaan tilanteita ja tehtäviä, päästään taas jatkoon.
AV
Kuka sun asioistasi ja menoistasi päättää?
Tuli mieleen menneisyydestä tapaus. Itsensä vähän paremmaksi luokitteleva (oikeasti ihan tavallinen) perhe ei hyväksynyt pojan tyttöystävää. Pojan kumppania ei kutsuttu mihinkään yhteiseen juhlaan. Tekivät lomareissuja ulkomaille lastensa perheiden kanssa ja ostivat lipun vain pojalleen. Perheen muut lapset (kaikki siis jo aikuisia) toimivat yhtälailla pojan kumppania vastaan. Poika ei osallistunut mihinkään mihin hänen kumppaninsa ei ollut tervetullut ja katkaisi lopulta välit vanhempiinsa ja sisaruksiinsa kokonaan.
Sinun valintasi. Sun perheesi pitäisi kunnioittaa sitä.
Ymmärrän joulun vieton erillään jos suhde on aivan tuore. Ja muulloinkin jos se on pariskunnalle itselleen sopivaa.
xLiner
😉 Minä en ollut tuo tyttöystävä. Olin yhden sisaruksen tuttu. Tunnelmat suoraan käärmeenpesästä. Ikäviä ihmisiä.
Poika lähetti kaikki kalliit merkkejä kantavat joululahjansakin takaisin. Ymmärsin syyn olevan siinä, ettei tyttöystävää oltu huomioitu joululahjalla.
Toivottavasti sillä pojalla menee nykyäänkin hyvin. Rohkea ja selkärankainen tyyppi.
xLiner
Mut ymmärrän perheenjäseniä jos pojun nainen oli vastaava virpi butt ja pojukin on vastaava hyvönen niin eipä haluu ol tekemisis
"...ja ostivat lipun vain pojalleen."
Varasivat, järjestivät, kuitenkin niin ettei ollut enää mahdollista hankkia paikkaa sille jota ei haluttu mukaan.
xLiner
Voi olla et poju istuu nykyään linnassa
Siihen on varmasti painavat syynsä, jos ei kutsuta. Sitä pitää kunnioittaa.
Mun tuttuni oli ilkeä, itsekeskeinen, kateellinen ja pinnallinen kimaltaja. Tyttis oli ns. alemmasta sosiaaliluokasta ja heikoista lähtökuopista muutenkin. Poikaa en tuntenut. Ei mun tarvitse kunnioittaa noista ketään, mutta vähiten kunnioitan tuttuani josta tunnen nuo jo mainitsemani piirteet.
xLiner
Jaa ... no minkäs ihmeen takia se tyttis sitten edes olisi noin karmean porukan kanssa halunnut johonkin lomille lähteä? Kuulostaa hyvin oudolta käytökseltä, molemmin puolin. En minä ainakaan halua lomailla karseina pitämieni ihmisten kanssa, vaikka olisi mikä luksusloma.
Niinpä! Tuohan on ideaali tilanne, jos toisella on karmeat sukulaiset, ettei tule edes kutsutuksi. Jos kutsuttaisiin, niin sitten joutuisi itse näkemään kieltäytymisen vaivan (ja olemaan se "hankala") tai kärsimään sen seuran ja pilaamaan lomansa siinä sivussa. Ei kukaan sukuaan valitse ja puoliso voi olla hyvä, vaikka lapsuudenperheensä olisi ihan hirveä. Kärsiköön ihan itse sen sukunsa, jos haluaa, tai katkokoon välit. Minua olisi kuitenkin asiatonta yrittää käyttää tekosyynä. Todella huonoa käytöstä myös mieheltä, minun mielestäni, käyttää tyttistään tekosyynä. Munatonta käytöstä, kun ei kykene ihan vaan omasta puolestaan sitä ratkaisua tekemään.
Ehkei halunnutkaan.
Poika ei hyväksynyt perheensä käytöstä itselleen tärkeää ihmistä kohtaan.
xLiner
bättre fölk
Asiallistahan tuo käytös on. Josei jonkun kanssa halua lomaansa viettää, niin miksi pitäisi. Asiatonta olisi ollut, jos olisi ensiksi pyydetty mukaan ja sitten oltu k.päitä koko loma. Jos jotkut eivät yhdessä viihdy, niin sitten eivät viihdy. Ei asioista tarvitse tehdä määräänsä isompaa numeroa. Jotkut ihmiset ovat älyttömiä dramakuninkaita.
Tuo on ikävä tilanne. Meillä menee niin, ettei vanhemmt ole koskaan tykänneet miehestäni ja omat anoppi ja appiukko eivät ole pitäneet minusta. Isäni on sanonut asian rivien välistä (ei tykkää puolisoni ammatin edustajista (puolisostani pitää, siksi kun hän on puolisoni ja lasteni isä). Fakta on, etteivät pidä hänestä. Puolisoni tietää tämän asian.
Meillä ei myöskään ole koskaan mennyt puolisoni kanssa kovin hyvin tässä parisuhteessa. En ollut rakastunut häneen, kun menimme yhteen, mutta olen ollut hänen kanssa jo suurimman osan elämästäni. En osaa olla yksin. Sen vuoksi olen edelleen suhteessa.
todellisuus on monella semmoinen että on joko huonossa suhteessa ilman rakkautta, tai sitten täysin yksin. elämän realiteetit on kovat. kannattaa niinsanotusti katsoa peiliin ja harkita tarkkaan omia tekemisiään. jos eroaa puolisosta niin ei sitä uutta niin vaan tule tilalle, sitten on loppuelämänsä vaan yksin.
(ei tykkää puolisoni ammatin edustajista)
verovirkailija tai poliisi?
On parasta tehdä kompromisseja. Aloittajana jatkaisin samaan malliin vaikka vähän nyppiikin. Jos tilanne näin toimii. On hyvä pitää suhteita yllä vanhempiinsa, juuriinsa, ettei myöhemmin tarvitse katua. Ei voi vaatia itseään eikä toista pitämään jostakin ihmisestä eikä alkaa kysellä syytä, Miksi. Sinulla on aikaa muun vuoden aikana olla yhdessä kumppanisi kanssa, miksi alkaisit vatvoa yksittäistä lyhyttä aikaa, jos suhteenne muuten toimii. Voin vakuuttaa että vakavampiakin ongelmia parisuhteessa on, olen kokenut. Tuon pienen ongelmaan sivuuttaminen kannattaa. Usko pois!
Samaa mieltä. Suhteessa on tärkeintä kuitenkin puoliso eikä hänen suku.
Kuka nyt millekin asialle painoa pistää. Minun elämässäni minulle tärkeiden ihmisten ei ole pakko tykätä toisistaan. En minä ala kenellekään siitä rähjäämään, jos hän ei jostakusta toisesta pidä. Se riittää, että osaa käyttäytyä asiallisesti, ei hauku toista jne. Ennemmin joulu eri paikoissa, kuin että ihmiset yrittävät väkipakolla toisiaan sietää. Tuossa jälkimmäisessä on niin ikävä tunnelma, että en minäkään haluaisi jouluani niin viettää. Ymmärrän täysin, että jos eivät toisistaan pidä, niin ei sillä halua jouluaan pilata.
Tekstini poistettiin.
Onko aloitus totta vai provo?
Vilma
no onko sillä väliä, kun pelkkä provo olet itsekin.
15:04
Älä naurata lauantaina!
Vanhempasi haluavat pakottaa sinut valitsemaan heidän ja miehesi välillä. He eivät luota harkintakykyysi, etkä ehkä ole tarpeeksi aikuinen ja itsenäinen tekemään omia päätöksiäsi tässä elämässä.
Voisit tietysti kysyä vanhemmiltasi, mistä heidän päätöksensä sulkea miehesi ulkopuolelle johtuu. Mikäli et uskalla ottaa asiaa esille, niin on syytä miettiä johtuuko se siitä että ehkä pelkäätkin vanhempiasi.
Ei kaikkien ole pakko yrittää juhlia joulua
Vanhempasi aiheuttavat sinulle paljon mielipahaa. Etkö voi jättää menemättä vanhemmillesi, jos teillä olisi kaksik mukavampaa?
Jos miehesi ei pidä vanhemmistasi, suvustasi, eikä joulujutuista ollenkaan, niin mitä järkeä raahata ärisevää karhua mukaan. Jätä hänet kotiin ja mene yksin ja nauti joulusta ilman huonoa omaatuntoa.
Molemmat saavat haluamansa joulun, eikä sinun tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, ettei miehesi pysty tuntemaan joulun tunnelmaa, vaan on iloinen vapaapäivistä, ilman pakko kärsiä taas joulusta .
No jos mulla olisi kumppani, hän ei sausi luonani. (En halua)
Niin jos hän olisi omsn perheen kanssa joulun, se olisi ok.
Joulu on perhejuhla ja vaikka oltais yhdessä, niin en tekisi yhdestä joulusta ja muistakaan niin isoa numeroa.
Luultavasti jos suhde on hyvä, niitä jouluja kerkeää yhdessäkin viettää, kun naisen vanhemmat on polkasseet tyhjää.