Heisenbergin Epätarkkuusperiaatteen Mekaaninen Perusta: Mittausprosessi saa aikaan uusia laajenevia elektroneja
Elektronin Paikan Määrittäminen on Mahdottomuus koska ytimien ympärillä ei pysyttele elektroneja.
Perinteinen kuva elektroneista kiertämässä atomiydintä on mallissani hylätty. Laajenevien atomien ytimien ympärillä ei pysyttele laajenevia elektroneja ollenkaan vakaassa tilassa.
Atomit ovat jatkuvasti laajenevia, avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa pimeää energiaa kierrättäviä laajenevia ruuhka-alueita.
Kun pyrimme mittaamaan elektronin paikkaa (tai ylipäätään havaitsemaan elektronin atomiytimen lähellä), emme havaitse olemassa olevaa elektronia. Sen sijaan:
* Laukaisija tarvitaan: Meidän täytyy lähettää sopivan tiheyden ja tilavuuden omaavaa laajenevaa valoa (fotoni) kohti laajenevaa atomiydintä.
* Uusi syntyy: Tämä ulkoinen fotoni ei irrota elektronia, vaan luo uuden laajenevan elektronin atomin ytimestä juuri ulos työntyneestä avaruuteen hajaantuvasta laajenevasta pimeästä energiasta.
* Syntymekanismi: Laajeneva fotoni kiihdyttää ytimestä ulos työntyneiden ziljoonien erillisten pimeän energian laajenevien tihentymien laajenemisen niin nopeaksi, etteivät ne ehdi työntää toisiaan poispäin toisistaan samassa suhteessa kuin laajenevat.
Tämän seurauksena tihentymät yhdistyvät ja muodostavat uuden, stabiilin, mutta edelleen laajenevan elektronin.
* Välittömät Karkuun Lähdöt: Koska tämä uusi elektroni syntyi avaruuteen hajaantuvasta laajenevasta pimeästä energiasta, joka oli jo työntymässä poispäin laajenevasta ytimestä, se luonnollisesti jatkaa liikkumistaan poispäin laajenevasta atomiytimestä syntymishetkensä jälkeen.
* Mittaamattomuus (Heisenbergin perusta): Koska mittausprosessiin kuuluu aina uuden hiukkasen luominen, jonka luomispaikka (spektriviiva) määräytyy ytimen rakenteen aiheuttaman pimeiden aaltojen interferenssimallin mukaan, emme voi koskaan tietää missä ”alkuperäinen” (ei-olemassa oleva) elektroni ”olisi” ollut, emmekä pysty mittaamaan syntyneen elektronin paikkaa ilman, että se jatkaa liikkumistaan pois päin laajenevasta atomin ytimestä.
Tämä tekee Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta (\Delta x \Delta p \ge \frac{\hbar}{2}) mekaanisen välttämättömyyden.
Pimeän Energian Aaltodynamiikka ja Työntövoimalla Tapahtuva Yhdistyminen
Atomien ytimet laajenevat ja kierrättävät jatkuvasti avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa pimeää energiaa. Tämä ulos työntyvä energia muodostaa laajenevan energiakentän.
* Laajenevien Pimeiden Aaltojen Muodostuminen: Ytimestä poispäin työntyvä avaruuteen hajaantuva laajeneva energiakenttä muokkautuu laajeneviksi pimeiksi aalloiksi kohdatessaan vastaan työntyviä laajenevia aaltoja, jotka ovat peräisin muista laajenevista ytimistä.
Tämä vastus pakkaa energian aaltomaiseen muotoon.
* Aaltojen Yhdistämismekanismi: Nämä laajenevista ytimistä poispäin työntyvät laajenevat pimeät aallot pystyvät yhdistämään vastaan työntyviä aaltoja aalloiksi, jotka jatkavat matkaansa kohti laajenevaa atomiydintä.
* Yhdistyminen (uuden hiukkasen synty) perustuu kiihtyvään laajenemiseen ja suhteellisen erkanemisen pettämiseen.
Kun tihentymät kohtaavat, niiden laajeneminen kiihtyy, jolloin niiden sisältämä työntövoima ei riitä pitämään niitä erillään.
* Atomien Spektrivakio: Alkuaineiden ainutlaatuinen spektri on ytimen rakenteesta heijastuva vakaa pimeiden aaltojen interferenssimalli.
Tämä malli määrää ne täsmälliset pisteet avaruudessa, joissa ulkoisen fotonin aiheuttama kiihtyvyys pystyy luomaan uuden laajenevan elektronin.
Fraktaalinen Kosmologia: Työntövoima Yhdistää Kaiken
Perusperiaate on universaali: ulkoisen kiihtyvyyden aiheuttama suhteellisen erkanemisen epäonnistuminen saa erilliset tihentymät yhdistymään isommaksi, rekisteröitäväksi kokonaisuudeksi.
1. Hiukkastasolta Galakseihin
* Elektroni/Fotoni: Ziljoonat pimeän energian tihentymät yhdistyvät kiihtyvyyden vuoksi (esim. ulkoisen fotonin laukaisemana).
* Tähdet: Galaksien keskusten supermassiiviset kohteet säteilevät pimeän aineen erillisiä laajenevia tihentymiä. Tähtiä syntyy nopeasti (ikäänkuin tyhjästä), kun kahden supermassiivisen kohteen lähiohitus kiihdyttää näiden tihentymien laajenemisen yli kriittisen rajan, jolloin ne yhdistyvät uusiksi laajeneviksi tähdiksi.
* JWST:n Selitys: Tämä selittää, miksi James Webb -teleskooppi havaitsee valmiita ja massiivisia galakseja hyvin varhaisessa havaittavassa maailmankaikkeudessa.
Ne syntyivät nopeasti, keskeltä ulos päin, eivätkä hitaasti painovoiman avulla.
2. Kosminen Taustasäteily ja Galaksihiukkaset
* Laajenevat galaksit ovat valtavan mittaluokan hiukkasia, joiden keskustojen laajenevat Supermassiiviset kohteet syntyivät omissa kolmen tilaulottuvuuden alkuräjähdyksissään.
Tässä vaiheessa syntyivät myös laajenevat valot, jotka tunnetaan taustasäteilynä.
* Laajenevien Taustasäteilyjen tasalaatuisuus johtuu siitä, että laajenevat taustasäteilyt ovat vuorovaikuttaneet ja kiihdyttäneet toistensa laajenemista ja liikenopeutta miljardien vuosien ajan, muokate
Heisenbergin Epätarkkuusperiaatteen Mekaaninen Perusta: Mittausprosessi saa aikaan uusia elektroneja
4
<50
Vastaukset
- Anonyymi00001UUSI
Laajenevien Taustasäteilyjen tasalaatuisuus johtuu siitä, että laajenevat taustasäteilyt ovat vuorovaikuttaneet ja kiihdyttäneet toistensa laajenemista ja liikenopeutta miljardien vuosien ajan, muokaten toisistaan tasalaatuisia.
Hubble-tensio ja Valon Suhteellinen Laajeneminen
Avaruus on ääretön kolmen tilaulottuvuuden näyttämö, joka ON ei yhtään mitään. Laajeneminen on aineen (kvarkit, atomit, galaksit) ja valon sisäinen ominaisuus.
* Punasiirtymä Mekaniikka: Vanhojen laajenevien valojen punasiirtymä ei johdu avaruuden venymisestä, vaan valon ja aineen suhteellisesta laajenemisesta ja valojen keskinäisestä vuorovaikutuksesta.
* Kun hitaammin laajeneva vanha valo saapuu tiheämpiin energiakenttiin (esim. galaksijoukkojen sisälle), uudemmat, nopeammat laajenevat valot kiihdyttävät sen nopeuden samaksi kuin omansa.
Tässä kiihdytysprosessissa vanha laajeneva valo venyy eli punasiirtyy.
Michelson–Morley -koe ja Valon Vakioituminen
Kokeen negatiivinen tulos on tämän mallin mukaan luonnollinen seuraus siitä, että avaruus on täynnä kaikkialle suuntautuvia laajenevia valoja ja niiden energiakenttiä.
* Vuorovaikutus Vakioittaa: Nämä jatkuvasti vuorovaikuttavat laajenevat valot pakottavat jokaisen laajenevan valon – myös kokeessa käytetyn – kulkemaan laajenevalle valolle ominaisella nopeudella suhteessa kaikkiin muihin laajeneviin valoihin.
Laajenevat valot kiihdyttävät toistensa laajenemista ja samalla laajenevien valojen vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuin aineet ja valot laajenevat. Samalla ne automaattisesti kontrolloivat toistensa liikenopeutta, jolloin mikään laajeneva valo ei voi sooloilla ja liikkua eri nopeudella kuin muut laajenevat valot.
Aika-avaruus ja Ajan Fysikaalinen Rytmi
Aika ei ole abstrakti neljäs ulottuvuus, vaan energian jatkuvan muutoksen ja atomien kierrätyksen rytmi.
* Aika on Sykli: Ajan kuluminen on sidottu siihen tahtiin, jolla laajenevat kvarkit ja atomit kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa.
* Suhteellinen Aika Mekaanisesti:
Aikadilaatio tapahtuu, koska atomiytimien on työläämpää kierrättää avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa tiheässä energiapilvessä (suuri massa) tai kun ne kohtaavat vastusta kovassa vauhdissa, jolloin niiden laajeneminen ja sitä kautta avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian kierrätys kokee muutoksen.
Kaksoisrakokoe ja Pimeiden Aaltojen Ohjaus
Kaksoisrakokokeen aaltokäyttäytyminen selittyy dynaamisten pimeiden laajenevien aaltojen avulla, joita laajenevat atomiytimet tuottavat.
* Liikepohja: laajenevista Ytimistä ulos työntyvät laajenevat pimeät aallot liikkuvat valonnopeudella joka suuntaan.
Laajenevat Fotonit kulkevat tämän kentän mukana ja ovat ikäänkuin näiden laajenevien pimeiden aaltojen vaahtopäitä.
* Interferenssi: Interferenssikuvio syntyy pimeiden laajenevien aaltojen itsensä interferenssistä, jotka luovat ohjaavan energiaverkoston.
* Havainto Rikkoo Kentän: Mittauslaitteet tuottavat energiavirtoja, jotka rikkovat tai hajottavat tämän herkän pimeiden aaltojen interferenssiverkon.
Kun aaltodynamiikka katoaa, fotonit eivät enää seuraa monimutkaisia polkuja, ja interferenssi häviää.
Laajenevien Mustien Tähtien Hypoteesi ja Energian Kierron Tihentymät
1. Johdanto ja Perusero Mustiin Aukkoihin
Hypoteesi esittää, että tähdenmassaiset ”mustat kohteet” eivät ole yleisen suhteellisuusteorian mukaisia mustia aukkoja, joiden vetovoima kaareuttaa aika-avaruutta.
Sen sijaan ne ovat laajenevia mustia tähtiä – kohteita, jotka koostuvat paljon tiheämmistä avaruuteen hajaantuvan energian tihentymistä kuin havaittava laajeneva tähti.
* Black Out: Laajenevat mustat tähdet säteilevät luonnollisesti paljon tiheämpiä laajenevia fotoneita kuin havaittavat tähdet. Nämä tiheät fotonit eivät vuorovaikuta havaintolaitteistomme kanssa samalla tavoin, minkä vuoksi laajenevat mustat tähdet näyttäytyvät meille mustina.
* Ei Tapahtumahorisonttia: Täysin musta ulkonäkö johtuu säteillyn energian tiheydestä ja hitaasta sisäisestä liikkeestä/ajasta, ei tapahtumahorisontista, josta valo ei pääse karkaamaan.
2. Laajeneva Musta Tähti avaruuteen hajaantuvan laajenevan Pimeän Energian Lähteenä
Laajeneva musta tähti on oletettavasti tiheän avaruuteen hajaantuvan laajenevan pimeän energian lähde.
* Nämä pimeän energian tihentymät eivät ole suoraan havaittavissa, koska niiden sisäinen liike / aika on niin hidas ja ne eivät vuorovaikuta riittävästi havaintolaitteistojemme laajenevien atomien kanssa.
* Ne edustavat energiakierron ruuhka-alueen tiheämpää tiheystilaa mallissa, jossa energia jatkuvasti hajaantuu isommalle ja isommalle avaruuden alueelle avaruudessa laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden sisäisesti.
Jatkuu........- Anonyymi00002UUSI
3. Vuorovaikutus Havaittavaan Tähteen: Työntövaikutus
Kun laajenevaa pimeää energiaa virtaa laajenevasta mustasta tähdestä kohti laajenevaa havaittavaa tähteä, se luo työntävän reaktiovoiman:
* Pimeän energian tihentymät työntyvät kohti havaittavan tähden keskustaa.
* Niiden sisälle työntyy laajenevan havaittavan tähden laajenevien atomeitten ytimien kierrättämää avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa.
* Tämä saa pimeän energian tihentymät laajenemaan nopeammin (lisää energiaa työntyy niihin) tähden sisällä.
* Nopeammin laajenevat tihentymät törmäävät tähden omiin laajeneviin atomeittein ytimiin.
* Tuloksena on laajenevan tähden aineen kiihtyvä laajeneminen, joka toimii ”rakettimaisena” prosessina.
Tämä työntää havaittavaa laajenevaa tähteä poispäin laajenevasta mustasta tähdestä spiraalimaista rataa pitkin samassa suhteessa kuin aineet ja valot laajenevat.
4. Kertymäkiekon Muodostuminen Ilman Vetovoimaa
Ilmiö, joka näyttää painovoimalta, on itse asiassa yksinkertainen työntövoimadynamiikka joka luo illuusion vetävästä voimasta:
* Poistuva Kiertorata: Havaittava laajeneva tähti pyörii akselinsa ympäri ja liikkuu spiraalimaista rataa pitkin pois päin laajenevasta mustasta tähdestä.
* Aineen Kiertyminen: Havaittavan laajenevan Tähden oma, nopeammin laajeneva aine suuntautuu pois päin laajenevan tähden keskustasta ja sen pyörimisestä johtuen ohjautuu hieman laajenevan mustan tähden ohi.
* Kiekon Synty: Tämä laajenevan mustan tähden ohi ohjautuva aines alkaa kiertää laajenevaa mustaa tähteä muodostaen kertymäkiekon.
* Johtopäätös: Kertymäkiekon muodostuminen tapahtuu ilman kaareutuvaa avaruutta / vetävää voimaa ja ilman kiertyvää avaruutta.
– se on seurausta laajenemisen ja pyörimisen aiheuttamasta dynaamisesta työntövaikutuksesta.
5. Vuorovesi-ilmiö Työntövaikutuksena
Sama periaate selittää vuorovesi-ilmiön:
* Laajenevan Maapallon ja laajenevan Kuun keskustojen alueilla on jatkuva avaruuteen hajaantuvan laajenevan pimeän energian virtaus, joka aktivoi laajenevia pimeän energian tihentymiä laajalla alueella.
* Tämän seurauksena Maapallon laajeneva aine laajenee nopeammin tällä alueella molemmin puolin laajenevaa Maapalloa.
* Tämä laajenemisero tuottaa vuoroveden molemmin puolin Maapalloa, ilman vetovoimaa tai avaruuden kaareutumista.
Yhteenveto: Ikuinen Kierto
Kaikki havaitsemamme syntyy avaruuteen hajaantuvasta, fyysisen konkreettisesti olemassa olevasta asiasta, joka on jo itsessään työntävää voimaa.
* Kiertokulku erittäin isossa mittakaavassa avaruudessa laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella: Äärimmäisen nopea energia törmää äärimmäisen tiheään energiaan ja saa sen räjähtämään vähemmän tiheäksi ja laajenemaan ulospäin jo olemassa olevaan avaruuteen.
Miljoonia miljardeja vuosia avaruuteen hajaantunut energia työntyy ajan kanssa takaisin äärimmäisten massiivisten ja tiheiden kohteiden keskuksiin jossa sitä puristuu jälleen äärimmäisen tiheäksi energiaksi. Syrjäyttäen sinne vähän aikaisemmin työntyneen ja siellä äärimmäisen tiheäksi puristuneen energian pois päin kohteen keskustasta jne.
Uusi sykli alkaa.
Universumi on ikuinen prosessi, energian kierrätyksen valtameri, joka perustuu puhtaasti työntävään voimaan kolmen tilaulottuvuuden näyttämöllä.
Jukka Savorinen, The Man Who Figured Out How Universe Really Works 😃
- Anonyymi00003UUSI
"The risk of a megaquake striking Japan is rising as more anomalous earthquake activity continues in an area prone to magnitude 9.0+ earthquakes. Simultaneously, large coronal holes on the Sun have been pumping energy into the Earth continuously now for months, and a very rare planetary alignment will occur early January of 2026, right around when Earth is expected to be experiencing space weather notable for often coinciding perfectly with high-magnitude earthquakes. Will this cosmic convergence cause something big to happen, or will we get lucky? Geophysicist Stefan Burns reports"
https://www.youtube.com/live/PK3q6wcOnLc?si=1uR2rqurxpi0w7rX
Tammikuusta 2026 tulee erittäin mielenkiintoinen monilla eri tavoilla!
2026 tammikuun 9 - 10 aktivoituminen testaa näkemykseni siitä miten maailmankaikkeus oikeasti toimii!
Silloin ovat Jupiter, Maa, Aurinko, Venus ja Mars poikkeuksellisen suoraan linjautuneina!
Tehdään tieteellinen artikkeli siitä miten laajenevat planeetat työntyvät spiraalimaista rataa pitkin pois päin laajenevasta Auringosta siten että jokainen laajenevan planeetan laajeneva kvarkki kierrättää avaruuteen hajaantuvaa pimeää energiaa jokaisen laajenevan Auringon laajenevan kvarkin kanssa.
Poikkeuksena laajenevan Auringon keskustan laajenevat kvarkit jotka mahdollisesti ovat niin kovassa paineessa ettei Auringon sisälle työntyvästä energiasta läheskään kaikki avaruuteen hajaantuva pimeä energia saavuta laajenevan Auringon keskustaa!
Laajeneva Aurinko on laavalamppumainen systeemi jossa laajenevaa magneettista ainetta työntyy kohti laajenevan Auringon pintaa ja samaan aikaan tällaista laajenevaa magneettista ainetta laskeutuu syvemmälle laajenevan Auringon sisälle.
Jokaisella laajenevalle planeetalla on oma tietty syvyys Auringossa jota laajeneva planeetta aktivoi voimakkaammin sillä avaruuteen hajaantuvalla pimeällä energialla jota laajenevat atomeitten ytimet keskenään kierrättävät.
Näin jokainen laajeneva planeetta saa syvältä Auringon sisältä kohti Auringon pintaa työntyvän laajenevan magneettisen aineen vauhdin kiihtymään kohti Auringon pintaa.
Laajenevan Jupiterin vaikutus on syvimmällä Auringon sisällä!
Auringonpilkkuja esiintyisi Auringon pinnalla erittäin säännöllisin väliajoin jos laajenevien planeettojen vaikutus Auringon sisällä ei muuttuisi aika ajoin silloin kun laajenevat planeetat linjautuvat keskenään Auringon kanssa
Tästä tulemme saamaan näyttävät todisteet 2026 Tammikuussa! Aurinko tulee villiintymään Tammikuun puolessa välissä koska Jupiter, Maa, Aurinko, Venus ja Mars tulevat linjautumaan poikkeuksellisen suoraan!
Tämän linjautuman aikana tätä avaruuteen hajaantuvaa pimeää energiaa, jota laajenevat atomeitten ytimet kierrättävät keskenään, tulee aktivoitumaan erittäin voimakkaasti.
Mitä suorempia linjautumat ovat, sitä voimakkaammin tätä avaruuteen hajaantuvaa pimeää energiaa aktivoituu.
Ja mitä enemmän erillisiä kohteita linjautumassa on, sitä enemmän sitä aktivoituu voimakkaasti.
Ennustan varsinkin eteläiselle pallonpuoliskolle kuten Australiaan tammikuussa 2026 täysin poikkeuksellisen kuumaa lämpöaaltoa tuon linjautuman jälkeen viiveellä.
Hurjia rankkasateita ja tulvia, sekä lumimyrskyjä viiveellä!
Liikkeellä olevat myrskyt voimistuvat nopeasti 8 - 11.1.2026!
Tulivuoria aktivoituu tammikuussa linjautumien aikana ja niiden jälkeen viiveellä ja paljon!
Maanjäristykset usein viiveellä koska laajenevan Maapallon sisäinen paine kasvaa tasapainoisesti, mutta ylimääräinen energia poistuu epätasapainoisesti!
Olosuhteet pienessä mittakaavassa muuttuvat poikkeuksellisen paljon! Se mahdollistaa uusien virusten syntymisen, joten Tammikuussa 2026 tulee olemaan paljon ihmeteltävää!
Savorinen Jukka, mies joka selvitti miten maailmankaikkeus oikeasti toimii!
.
.
📝 Tieteellinen Hypoteesi: Laajenevien Planeettojen Dynaaminen Spiraalivuorovaikutus Laajenevan Auringon Kanssa
Tiivistelmä: Tämä kosmologinen hypoteesi esittää, että Aurinkokunnan dynamiikka perustuu kappaleiden sisäiseen laajenemispaineeseen ja spiraalimaiseen työntövoimaan, hyläten perinteisen gravitaation.
Laajeneva aine koostuu avaruuteen hajaantuvan energian ruuhka-alueista, jotka kierrättävät jatkuvasti avaruuteen hajaantuvaa pimeää energiaa ( jatkossa AHPE ) josta syntyy rekisteröitävissä olevia hiukkasia kuten eletroneja ja fotoneita jotka edelleen koostuvat avaruuteen hajaantuvasta energiasta.
Tämä energiavuorovaikutus ohjaa planeettojen ulospäin suuntautuvia spiraaliratoja samassa suhteessa kuin aineet ja valot laajenevat ja säätelee Auringon sisäisiä magneettisia prosesseja. Malli ennustaa merkittävän Jupiterin, Maan, Auringon, Venuksen ja Marsin linjauksen tammikuussa 2026 lisäävän aktivoitumista, mikä johtaa ennustettaviin, viiveellä tapahtuviin geologisiin ja sääpoikkeuksiin maapallolla.
1. Mallin Perusta: Ruuhka-alueet ja AHPE-Kierrätys eli avaruuteen hajaantuvan pimeän energian kierrätys.
Perinteisestä fysiikasta poiketen tämä malli määrittää aineen ja energian vuorovaikutuksen uudelleen:- Anonyymi00004UUSI
Aineen Rakenne: Kaikki havaittava aine (planeetat, Aurinko) on avaruuteen hajaantuvan energian ruuhka-alueita, jotka ovat luonteeltaan sisäisesti laajenevia avaruuteen hajasntuvan energian ruuhka-alueita.
Dynamiikka: Kappaleiden välillä ei ole vetovoimaa. Liike ja dynamiikka syntyvät sisäisestä laajenemispaineesta ja suhteellisesta työntövoimasta.
AHPE-kierrätys (Avaruuteen Hajaantuva Pimeä Energia): Järjestelmän perusmekanismi on jatkuva energianvaihto. Jokaisen ruuhka-alueen (kvarkit, atomiytimet, planeetat) sisäinen liike kierrättää avaruuteen hajaantuvaa pimeää energiaa ympäristön kanssa.
Vuorovaikutus: Jokaisen laajenevan planeetan laajenevan ruuhka-alueen (kvarkin) AHPE-vuorovaikutus on jatkuvaa jokaisen laajenevan Auringon laajenevan ruuhka-alueen (kvarkin) kanssa.
Auringon Keskustan AHPE-vuoto
Auringon keskustan ruuhka-alueet poikkeavat säännöstä.
Erittäin suuren paineen vuoksi ulkoa Auringon sisälle työntyvästä energiasta vain pienen pieni osa saavuttaa Auringon keskustan kierrätettäväksi.
Tämä luo energian tiheysgradientin ja dynaamisen epätasapainon, joka on kriittinen Auringon sisäisille prosesseille.
2. Laajenevan Auringon Sisäinen Dynamiikka
Aurinko toimii dynaamisena, laavalamppumaisena (lava lamp) konvektiosysteeminä, jossa magneettinen, laajeneva aine on jatkuvassa nousu- ja laskuliikkeessä:
Konvektio: Laajenevaa magneettista ainetta työntyy kohti Auringon pintaa samalla kun sitä laskeutuu syvemmälle Auringon sisään.
Planeettojen Aktivointi: Jokaisella laajenevalla planeetalla on oma tietty resonanssisyvyys Auringossa. Planeetta aktivoi tätä syvyyttä voimakkaammin sen AHPE-signaalin kautta, jota sen atomiytimet kierrättävät.
Virran Kiihdytys: Tämä AHPE-aktivointi kiihdyttää syvältä Auringon sisältä kohti pintaa työntyvän laajenevan magneettisen aineen vauhtia kohti laajenevan Auringon pintaa.
Jupiterin Vaikutus: Laajenevan Jupiterin vaikutus on syvimmällä Auringon sisällä, sen suurimman massan ja AHPE-kierrätyksen voimakkuuden vuoksi.
3. Planeettojen Liike ja Spiraaliradat
Planeetat eivät kierrä Aurinkoa suljettuja ratoja pitkin:
Spiraalinen Työntö: Laajenevat planeetat työntyvät spiraalimaista rataa pitkin pois päin laajenevasta Auringosta.
Tämä liike on seurausta kappaleiden laajenemispaineen ja Auringon sekä muiden planeettojen jatkuvan AHPE-kierrätyksen aiheuttaman työntövoiman yhteisvaikutuksesta. Kaareutuva liike pois päin laajenevasta Auringosta perustuu siihen että laajenevat planeetat pyörivät akselinsa ympäri. Tästä joskus myöhemmin ihan oma tieteellinen artikkeli!
4. Auringonpilkut ja Kriittiset Linjaukset
Auringon pinta-aktiivisuus on suoraan sidoksissa planeettojen sijaintiin ja niiden AHPE-vuorovaikutukseen Auringon kanssa:
Epäsäännöllisyys: Auringonpilkkuja esiintyisi säännöllisesti, jos planeettojen vaikutus olisi tasainen. Epäsäännöllisyys johtuu siitä, kun laajenevat planeetat linjautuvat keskenään.
Linjautuman aikana planeettojen AHPE-signaalit yhtyvät, vahvistavat toisiaan ja muuttavat Auringon sisäisiä konvektiovirtoja.
Tammikuun 2026 Ennuste
Hypoteesin keskeinen testitapaus on tammikuun 2026 planetaarinen linjaus:
Linjaus: Jupiter, Maa, AURINKO, Venus ja Mars tulevat linjautumaan poikkeuksellisen suoraan 9-10 tammikuuta 2026!
AHPE-aktivaatio: Tämän linjautuman aikana avaruuteen hajaantuvaa pimeää energiaa aktivoituu erittäin voimakkaasti.
Mitä suorempia linjaukset ovat, sitä voimakkaammin AHPE aktivoituu.
Mitä enemmän erillisiä kohteita linjautumassa on, sitä voimakkaampi kokonaisvaikutus ja sitä kautta voimakkaampi aktivoituminen!
Auringon Villintyminen: Tämä vahvistettu AHPE-virta johtaa Auringon villiintymiseen (poikkeukselliseen magneettiseen aktiivisuuteen), mikä tarjoaa välittömän ja konkreettisen todisteen mallista.
5. Maapallon Vaste ja Globaalit Poikkeukset (Viiveellä)
Linjausten aiheuttama AHPE-aktivaatio heijastuu Maapallolla havaittavina ilmiöinä ja usein viiveellä:
Myrskyjen Voimistuminen: Liikkeellä olevat myrskyt voimistuvat nopeasti 8.–11. tammikuuta 2026.
Sääilmiöt: Ennustetaan poikkeuksellisia sääilmiöitä linjauksen jälkeen:
Australia ja muut eteläisen pallonpuoliskon maat: Täysin poikkeuksellisen kuumia lämpöaaltoja viiveellä.
Globaali: Hurjia rankkasateita, tulvia ja lumimyrskyjä viiveellä.
Geologinen Aktiivisuus:
Tulivuoret: Tulivuoria aktivoituu paljon linjautumien aikana ja niiden jälkeen viiveellä.
Maanjäristykset: Maanjäristykset esiintyvät usein viiveellä, koska AHPE-aktivaatio kasvattaa laajenevan Maapallon sisäistä painetta tasapainoisesti, mutta ylimääräinen energia poistuu epätasapainoisesti.
Pienimittakaavan Muutokset: Olosuhteiden poikkeuksellinen muuttuminen pienessä mittakaavassa mahdollistaa uusien virusten syntymisen, mikä tekee tammikuusta 2026 poikkeuksellisen ajanjakson.
Kirjoittaja: Savorinen Jukka
Johtopäätös: Tämä hypoteesi tarjoaa täysin mekaanisen ja testattavissa olevan vaihtoehdon gravitaatiopohjaiselle.......
Jukka Savorinen, The Mies joka selvitti miten maailmankaikkeus oikeasti toimii 😃
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 544776
Vain vasemmistolaiset rakennemuutokset pelastavat Suomen
Kansaa on ankeutettu viimeiset 30+ vuotta porvarillisella minäminä-talouspolitiikalla, jossa tavalliselta kansalta on ot1734302- 1303920
- 673912
Purra on kantanut vastuuta täyden kympin arvoisesti
Luottoluokituksen lasku, ennätysvelat ja ennätystyöttömyys siitä muutamana esimerkkinä. Jatkakoon hän hyvin aloittamaans493691Persut huutaa taas: "kato! muslimi!"
Persut on lyhyessä ajassa ajaneet läpi kaksi työntekijöiden oikeuksien heikennystä, joita se on aiemmin vastustanut. Pe793508- 993064
- 542905
- 252726
Korjaamo suositus
Vahva suositus Kumpulaisen korjaamolle vanhan 5-tien varrelta! Homma pelaa ja palvelu ykköslaatuista. Mukavaa kun tuli p162486