Vetäisin tuossa 15-tuntisen ja nyt selkä laulaa hoosiannaa.
Jos olisi vähemmän fyysistä työtä, niin ei varmaan tekisi niin tiukkaa, mutta onneksi kohta on loma.
Hauskaa perjantaita sinkkulaan, ehkä linkkaan jotain musiikkia tähän.
🤗
Jos olisi vähemmän fyysistä työtä, niin ei varmaan tekisi niin tiukkaa, mutta onneksi kohta on loma.
Hauskaa perjantaita sinkkulaan, ehkä linkkaan jotain musiikkia tähän.
🤗
Vastaukset 75
Vanhimmat
Tilanteeseen sopii mukavasti seuraava
https://youtu.be/v5ryZdpEHqM?si=aF_argIbMBFC5WXD
Kiitos, mukavan rauhallinen versio.
Se on oikein rauhoittava ja jouluinen.
Sopii raskaan päivän päätteeksi joulua odotellessa.
Mun duunipäivä joskus 80s 06-21!!!
Laitetaan Isacia, kun tämä on suhteellisen uusi biisi.
Best for you
https://youtu.be/twNKTSbm_t4?si=z70qAFvsvtl-fvBN
No voih. Kerran piti iltavuoron jälkeen jäädä tekemään vielä yö. Hirmuna lohdutti, kun vaimo toi evääksi porkkanaperunamuuusia ja mureketta.
Se oli sitä sekavaa aikaa.
>simiti<
Huh, siinä on ollut tekemistä.
15-tuntisia työpäiviä tulee ihan tosta vaan. Ei tee tiukkaa.
Millaista työtä?
Arvaat varmaan.
No odotas, olikohan mulla kristallipallo jossain.. No ei ole. Höh.
Ei palkkatyössä taida olla 12h pidempiä päiviä itselläni blakkarissa. Joskus on tullut äkkinäinen sijaistuksen tarve ja pitönyt jäädä ylimääräistä töihin ja sitten päiväkotien iltamat, koulujuhlat suun muut. Ne tehtiin aina työpäivien päälle. Silloin tuli helposti 15h täyteen. Minä kun asuin 50km päässä työpaikaltani, niin en viittiny ajaa ees taas kotiin ja takas. Olis tullu 200km.päivä ajoa ja ei niitä kukaan maksa muut kun itse.
No joo, jäitkö töihin yöksi?
En koskaan. Kotiin aina.
Sulla on uusi kuva. Kiva kuva. :)
Mä olin ainoa joka suostui tekemään viikonloppujakin, kun ei ollut vuoropäiväkoti. Mutta oli perhe joka tartti lapsilleen hoitoa työnsä takia ja vuoropäiväkoti oli täynnä, ei ollu heille paikkaa. Niin oli sitten 6 pvää viikossa työpäiviä. Mutta tasattiin sitten niin, että sain viikolla vapaatakin sovitusti kun tuli tilaisuus. Palkkaa kun ei lisätty.
Eli aikana korvaus.
Päiväkotityössä noi kaikki juhlat yms. Työllistää hitosti. Ja muutenkin nykyään on hirmusti vaikka millaisia erityistarpeita muutenkin, mitkä vie mehut kyllä.
Etten kyllä päiväkotiin enää halua töihin mennä. En kestä sitä meluakaan, kun se tuntuu suoraan kipuna minussa ja migreenikierre on valmis metelistä. Enkä jaksa kränkkääviä vanhempiakaan, nekin ränkkää jo enemmän kun niitten lapset.
Olis stressi tapissaan päiväkotityössä nykyään ja sairaudet pahempina sillä seurauksella. Ja tulis sanottua pahasti ränkkääville aikuisillekin, etten ole enää hymysyy joka vaan kuuntelee kun toinen mutkuttaa ja ränkkää kuin kakara.
Ei ehkä hyvä jos hoitaja kyllästyy kuuntelemaan vanhempaa ja käski suksia helvettiin asap tai palaa hihat. 😅
No varmasti.
Nostan hattua kasvatuksen ammattilaisille, en itse jaksaisi ko. työtä.
Juu, en minäkään enää. Kävin viime vuonna ammatillisessa kuntoutuksessa kokeilemassa, vieläkö musta olis ja ei pysty. Fysiikka ei pienten kanssa enää kestä päivää pidempää, kun huudan kivusta ja pää ei kestä sitä helvetillistä meteliä. Pinna kiristyy ja kipu yltyy äärimmilleen.
Täytyy työllistyä huopikastehtaalle. 😅
Olin aina kipeä työpäivän mittaan jo tuolloin, migreenissä yhtenään ja oksentelin kotimatkalla autoonkin välillä. Helvettiä hektisyys mulle.
Lääkärit ei vaan meinaa älytä miten meteli lisää kipua. Hermosto on ylikierroksilla läpi elämän ja stressi päällä, hyökkää ja pakene tilassa keho. Se kun kroonistuu tulee kuten minusta yliherkkä lopulta kaikelle aistittavalle.
Sikäli hassua, kun lääkärien just luulisi ymmärtävän näitä asioita. Muttei monikaan ymmärrä, kun ulkoa on opetellu tietyt vastaukset. Kaikki lääkäritkään ei osaa ajatella itse.
Ja semmonen lääkäri on potilaalle enemmän rasite, kun auttaja jos ei ymmärrä kokonaiskuvaa, syitä ja seurauksia.
Millaisia iltabileitä siellä päiväkodilla palstasetä on ja kuinka usein? Sivusta- wake your butts up
Jollain syytteellä uhkaavat varmaan gubbe jos ei vellit mene järjestyksessä ym
Niin esim terveysasemilla voi olla paikoitellen myös ihan hyvästä syystä sellainen mitä haluat minun sanovan -asenne gubbe
Aikoinaan tuplavuoro oli aina 16 tuntia.
Ja sitten lankaan aina avautuva yli-intoilija onko kansalaissyyte, siviilisyyte joukkokantelu hakemus. Jätit jäljen taaskin
Im like a flame to this moth cause no strategy no nothing nada nahu tippirahaa
Sulla ei ole itsellä lapsia etkä tunne ketään kellä olis päiväkodissa? Oletan kysymyksestä ettet tiedä päiväkotien kinkereistä mitään.
En ymmärrä sanomaasi. Ohi.
Aikoinaan minun lapsi oli perhepäivähoitajalla hoidossa. Ikinä ei kuulemma ollut ongelmia ja kesäisin ulkoiluttivat sellaista iguaania.
Tuli vain mieleen, että miten ne lapset jaksoi katsoa sitä? Liikkuminenhan oli sellaista nytkyttelyä. Menen, en mene, menen, en mene... puolen tunnin kuluessa saattoi ottaa yhden askeleen.
Toki olihan se uljaan lohikäärmeen näköinen.
>simiti<
Gubettelija paikalla. Nyt korvat hörölle ja kädet taputusasentoon! Katotaan mitä kaikkea mukahauskaa hän tänään keksii.
Mulla hampikirurgi oli päinvastainen. Leikkasi yhden hampulin irti ja kirjoitti oikeasti kassillisen lääkkeitä. Voi pahus, kun olisin ottanut kuvan siitä kipulääkevuoresta.
Oikeasti söin antibioottikuurin siitä ja muutaman buranan. Joten sinun saaneen liian vähän ja minun liikaa voidaan todeta keskiarvon pysyneen.
Se tokikaan ei lohduta sitä vähemmän saanutta.
>simiti<
Mä luulen, että lääkäreillä on joillain ennakkoasenteita. Eikä ne jaksa oikeasti miettiä ihmisten vaivoja saati ratkoa niitä. Pikana vaan helpoimman kautta. Rahaakin säästyy.
No lääkäreitä tunnen muutamia ja lääkkeistä saa lahjuksia kun niitä sainaa. Se on sellasta bisnestä sekin. Jos nyt joku ahmii kaiken mitä annetaan niin hyvö vaan, lääkefirmat vaurastuu ja lekuritkin hyötyy lahjuksilla. Ne saa aika arvokkaita lahjuksia nimittäin.
Mä en niinkään lääkkeitten takia nurise, niitä saa kyllä valtavasti. Mutta olis kiva kun kuunneltas ja kirjattas ylös ne mitä kerron. Eikä tarttis aina aloittaa alusta. On and on..
Otetaan kantaa yhteen asiaan ja jätetään muut asiat noteeraamatta. Näin se menee. Kokonaiskuvaahan monisauraitten kohdalla pitäisi miettiä. Kaikki voi liittyä toisiinsa ja kekata se liitännäisyys, eikä käydä joka asiasta erikseen lääkärillä. Kaularanka kauttaaktaan degeneroitunut ja särkee kuin hammas jatkuvasti, lopulta pääkin. Muttei siihen mitään kantaa kun alaselkä vaan ja kun ei ole taroeeksi oahasti tyrät rytkyen nakelissa niin ei mitään. Heippa.
Sitten erikseen joskus se kaularanka, kun taas jaksan muistuttaa, että entäs tää vaiva. Kun se on jatkuvaa kipua ympäri vuoden, mites me sitä voitas hoitaa niin ettei tarttis kipeenä miettiä jaksamista sen kanssa.
Sitten ollaa 😮 kun potilas looulta masentuu kipuihin ja jatkuvaan arvailuun pystyykö hoitaa, mitä työtä kykenis tekee ettei olis enemmän pois kun töissä.
Sit jos et mee mihin työkkäri pakottaa, koska et pysty selviytyy niin karenssi tai uhkailuja. Lääkärit ei tee tarpeeksi selväksi mitä rajoitteita on huomioitava niin, että työkkärissäkin ymmärtäisivät. Ei kiinnosta tee jotain tai oo tekemättä. Näin suomessa.
Ja asiakkaan sana ei riitä, koska on oltava lääkäriltä selkeä paperi.
Tällasta paskaa kun pitää sietää ei pal motivoi enää olla kiva kelleen.
Voipi hyvin sanoa aina jollekin wannabe nerolle joka tulee neuvoo mäkä mäkä et suksi vittuun juttuines.
Totta tuokin puoli. Itse haluan kuitenkin uskoa, että suurin osa lääkäreistä tekee työtään auttamisen halusta ja empatialla.
En minä ainakaan tekisi moista hommaa, jos motiivi olisi itsekäs. Rahaa saa tehtyä helpomminkin.
>simiti<
No, parempi kun en kommentoi empatiasta mitään niillä lääkärimäärillä mitä oon käynyt. Satoja kertoja. Ja muutama emppis on nähty.
Itse olin toimittajana sunnuntaivuorossa. Tein monta juttua ja kertoimen kanssa oli vuorokaudessa yli 30 tuntia töissä. Sunnuntait sai 100 prosentilla korotettua. Ja kello 18 jälkeen muistaakseni oli 200 prosenttia sunnuntaina ja kello 23 jälkeen 300 prosenttia. Valitettavasti en saanut ylitöitä palkkana vaan olin kolme päivää vapaalla.
täytyy olla jo valmiiksi ihmisellä päässä vikaa kun tuollaiselle alalle haluaa töihin alkaa.
Kuka sinut kasvatti?
On kyllä raskasta jos pitää koko ajan olla jaloillaan ja touhuta. Joskus 24h ylityövuoroja tehty ja on pää ja kroppa sekaisin. Välillä pystyi hetken torkkua. 16h vuorot oli jokaviikkoisia.
Huh huh.. Joo, ei mahiksia torkkua.
No eihän se oo gubbe ku koisaa vaa
Siellä on sitten jotain täytynyt saada valmiiksi?
Tykkään myös tehdä valmista ajallaan, vaikka se vaatisi päivien venyttämistä. Tulee itselle hyvä mieli kun saa valmista aikaan. En myöskään ärsyynny kiireestä enkä paljosta työstä. Minusta sellainen haastaa välillä tosi kivasti. Ei sellaista jatkuvasti jaksaisi, mutta silloin tällöin tapahtuvana pitää vireen yllä. Mielenkiinto säilyy työtä kohtaan.
Jaan tässä sulle ja itselleni Työn sankari -merkit: 🏅ja 🏅. Noin. Ilman meikäläisiä olisivat k*sessa.
xLiner
Virallisesti olen tehnyt joskus 16 tuntisia päiviä. Epävirallisesti pidempiä. Laki tulee vastaan ja vrk-lepo tulee huomioida... Liian väsyneenä on työturvallisuusriski itselle ja muille. Virheiden riski lisääntyy ja tahti hyytyy. Ei kovin järkevää. Tosiaan ihan vaan harvoin.
Aina pitäisi tehdä selvitys ja korjaavat toimenpiteet seuraavaan projektiin jos ja kun päivät venyvät loppukiireissä. Eikä luottaa siihen että pari tyyppiä kyllä tappaa itsensä tämän aikataulun puolesta, jos joku ketjusta on osaamaton.
Aina kaikelle ei kuitenkaan voi mitään.
xLiner
Juu, kiitos. Tuo on päätyön lisäksi tehtävää urakkaluontoista hommaa. Kyllähän sitä hetkellisesti jaksaa kaikennäköistä, kun tietää, että loma häämöttää. :)
Ja millaisen vuoden se sinä multinikkimies esim meinasit pistää pakettiin? Hyvän vai vähintään kohtalaisen vai? T
Ei kiinnosta ylityöt. Nuoruudessa yli 30h on ollut pisin. Nyt suora 12h saa riittää. Onhan se joskus tietysti mukava tehdä, kun on kiinnostava homma ja rahalle tarvetta.
Herranjestas, mikä tuntimäärä. 😅
Noin 20 tuntia
Melkoinen määrä. 😅
Ällös nyt. Minä itse olen vammainen ja eläkkeellä 24/7. Mielummin olisin terve ja sekoilemassa tehtaalla entisessä vtun fyysisessä työssäni.
ISONAUHA RULES! Vittusaatana ja iokissa on kiva mönkiä.
>simiti<
Olet varmaan seisaallasi se viisitoista tuntia. Kyllä se selkää rasittaa.
Ensin ajattelin, että ohitan otsikon. Tulisi taas kuitenkin tarinaa toden tuolta puolen.
Mutta. Ehkä tämäkin jää jälkipolville kummasteltavaksi oman aikansa itsestäänselvyytenä.
Normipäiväni on se kolmetoista tai viisitoista tuntia. Mutta istun ajasta vähintään sen yhdeksän tuntia.
Moottoriteitä ajaessa ei kajuutasta tulla alas kuin tankkaamaan ja vessaan kesken päivän. Mikro, jääkaappi ja kahvinkeitin takaavat perusviihtyvyyden.
Kahdeksankymmentäluvulla ja ennen sitä oli meno paljon hurjempaa.
Lähdit sunnuntaiaamuna Laajasaloon hakemaan lastin Ivalon lentokentälle. Sitten kaksitoista ja puoli tuntia istumista, lepo perillä kolme tuntia ja takaisin...
Tätä sitten koko viikko. Jos pomolla ei ollut tuoda vaihtomiestä Tuuliharjaan.
Kentokenttien päällystämiset olivat perin vaativia alan toimijoille. Asfalttimassa ei saanut loppua ja raaka-aineet tietty piti toimittaa just on time. Sade vain keskeytti toiminnan. Tai pankki. Jos lastin takuusummaa ei ollut pankin tilillä, odoteltiin, että Rovaniemellä joku havahtuu käymään paikalliskonttorissa...
Johtaja aina välillä soitti ja kysyi: "Jaksaks sie viel?"
Osa porukasta työnsi menemään rahankiilto silmissä yhtä päätä useamman viikon eli minkä se urakka kulloinkin kesti, Pervitiinin avulla. Sitä sai lääkärin määräyksestä, kuinka ollakaan, väsymykseen.
Puolessa vuodessa olivat entisiä kuljettajia.
Itse en tuolloin edes tiennyt asian todellista laitaa, jälkeenpäin kuulin.
Tyydyin perinteisiin, kofeiiniin ja keltaiseen jaffaan.
Mutta tuolta ajalta on peräisin kyky nukkua puolitoista vuorokautta yhteen menoon. Taisin jossain ketjussa mainita asiasta.
Niin ja Suomi läpi kahdessatoista ja puolessa tunnissa! Linja-autot ehtivät siihen aikaan vielä nopeammin.
Ei sitä työpaikkaa suotta kutsuttu .... lennostoksi!
Mies 65
Juu olen. Meinaatko, että aina kaikessa ei ole ennen vanhaan ollutkaan paremmin? :)
Joo, meinaan.
Aika kultaa muistot. Paitsi ne, jotka se multaa!
Mies 65
Sillon kun mä olin töissä puutehtaalla, niin 16 tuntia tehtiin aina kun oli islannin kontti lähdössä. Sillon oli kiire, että saatiin tavarat lähteen. Ja normi päiväkin oli aina 10 tuntia. Ei sitä sillon niin osannu aatella, mutta jälkikäteen ei oikein ymmärrä miks oli noin työhulluja. Se oli siis vaan se yksi yksikkö. Siellä päätehtaalla soi aina kellotkin kahville ja kaikki oli sekunnilleen. Tän kyseisen yksikön työntekijät erosi liitostakin, kun tuli ylityökieltö.
Saihan siitä hyvät ylityökorvaukset, mutta eihän se palautuminen rahalla tule. Sama juttu kun hotellityömaalla tehtiin 7 päivän viikkoo. Niin sunnuntailta tuli hyvin rahaa, kun sai viikkolepokorvausenkin. Mutta olihan sen projektin jälkeen väsyny, ettei se palautuminen rahalla tule. Ja sen ois hyvä näiden Kakkostenkin ymmärtää, jotka arkipyhiä ja jouluja haluaa siirtää.
Liikkuvassa työssä on kuitenkin helpoin tehdä pitkiä päiviä. Miettikää nyt sama aika paikalla seisten tai sitten näyttöä tuijottaen.
Tavallaan totta, mutta jompi kumpi menee aina jumiin: pää tai kroppa, että..
Reilu kolkyt tuntinen joutu otetaan tunnin tirsat yhdes välis kun loppu hommat kesken kun oli vähä yli kakskyt tuntia tehny
17 tuntia ja 15 minuuttia. Sisälsi 15 minuutin ruokapaussin työpisteellä.
Ihan hulluja tuntimääriä ihmiset tuntuu painavan ihan tuosta vaan. 🤑
No eihän ne vuorokausien urakat käy perheelliselle.
Yksineläjälle ne ovat vaihtoehto kotona lojumiselle. Ja osa ihmisistä on sellaisia projektityyppejä. Ei malteta lopettaa ennen kuin talo on varmasti valmis.
Ja yleensähän pitkät työrupeamat korvataan vapailla. Pitkillä yhtenäisillä vapaajaksoillakin on arvonsa.
Vaihtokauppa on se paras kauppa.
Mies 65
Joo, kotona lojuessa tulee vain katsottua internetin ihmeitä. Viimeisimpänä Facebook on alkanut työntämään papukaija-videoita. Sellainen olisikin hauska kaveri, mutta ovat turkasen kalliita (puhvat sellaiset siis).
Tuohan on kotimyyntiä!
Luulen, että pölynimurikauppiaasta voisi olla enemmän iloa.
Ei liity aloitukseen.
Kaupassa kun kävin päivällä niin tuli oivallus.
Oli kokonaisia perheitä mummoineen ja vaarineen täyttämässä ostoskärryjä. Ja kassalla opettivat dementoituneelle ikämiehelle, minkä värisiä kortteja nyt käytetään ja milloin tarvitaan pinkoodi!
Ja se ajatus.
"Minkä Joulun odotus yhdistää, sen Tapaninpäivä erottaa!"
Mies 65
Se on itseasiassa aika surullista, että suomalaiset lähentyvät vain jouluisin, mutta minkäs teet? Hyvä, että edes silloin.
En oo koskaan ollu suurissa sukukekkereissä. Vaimonkin suvun ydinhenkilöt mahtuivat normiruokapöytään.
Mutta lapsuuden kodissa eli kolme sukupolvea. Ja kaikissa taloissa siinä ympärillä. Vaikka ei enää maanviljelystä harjoitettukaan.
Ja äitini sen joulun aina rakensi. Kärsimätön toimeenpano-osasto. Muut osallistuivat kykyjensä mukaan. Myös tätini, ikäneito, joka oli samanlainen tarinaniskijä kuin isänsä. Vanhukset eivät enää varsinaisesti olleet ansiotyössä. Mutta sellaisena näkymättömänä apuna. Puupinot ilmestyivät kuin tyhjästä ja saunat lämpeni itsestään.
Oma roolini oli vain pysytellä poissa jaloista.
Erikoista oli se, että ei käyty kylävierailuilla. Koko jouluaikaan.
Ei haluttu häiritä. Juorut ehti selvittää Loppiaisen jälkeen.
Mies 65