Paljonko pistorasian teho?

No kyllä on tehoa. Tuollaisen öljytäytteisen sähköpatterin töpselin kun pistorasiaan kytkee niin tehoa tulee, ilman pistorasiaa ei tulisi tehoa.

Anonyymi00004 kirjoitti:

No kyllä on tehoa. Tuollaisen öljytäytteisen sähköpatterin töpselin kun pistorasiaan kytkee niin tehoa tulee, ilman pistorasiaa ei tulisi tehoa.

Mitähän nyt oikein meinaat... Eihän pistorasiasta mitään tehoa tule. Teho, jota mitataan watteina (W), kuvaa sitä kuinka nopeasti sähköenergiaa tuotetaan tai kulutetaan. Eli kun puhutaan jostain sähkölaitteesta sen laitteen teho watteina kertoo kuinka nopeasti se laite kuluttaa sähköenergiaa. Laitteen kuluttamaa sähköenergian määrää taas mitataan kilowattitunteina (kWh). Sähköenergia (kWh), eli kilowattitunti, on yksikkö joka kuvaa kulutetun sähköenergian määrää. Teho siis ilmottaa kuinka nopeasti laite kuluttaa sähköenergiaa kun taas kilowattitunteina ilmotetaan laitteen kuluttama sähköenergian kokonaismäärä tietyssä ajassa (teho (W) * aika (h) = energia (kWh). 1 kWh vastaa sähköenergian määrää, jonka 1000 W laite kuluttaa yhdessä tunnissa. Teho lasketaan kertomalla jännite virralla, eli teho (W) = jännite (V) * virta (A). Kaikki, jotka on joskus opiskellut sähkötekniikkaa syystä tai toisesta on varmasti kuullut muistisäännöstä: Uri pui :-)

T. miksuh

Anonyymi00015 kirjoitti:

Mitähän nyt oikein meinaat... Eihän pistorasiasta mitään tehoa tule. Teho, jota mitataan watteina (W), kuvaa sitä kuinka nopeasti sähköenergiaa tuotetaan tai kulutetaan. Eli kun puhutaan jostain sähkölaitteesta sen laitteen teho watteina kertoo kuinka nopeasti se laite kuluttaa sähköenergiaa. Laitteen kuluttamaa sähköenergian määrää taas mitataan kilowattitunteina (kWh). Sähköenergia (kWh), eli kilowattitunti, on yksikkö joka kuvaa kulutetun sähköenergian määrää. Teho siis ilmottaa kuinka nopeasti laite kuluttaa sähköenergiaa kun taas kilowattitunteina ilmotetaan laitteen kuluttama sähköenergian kokonaismäärä tietyssä ajassa (teho (W) * aika (h) = energia (kWh). 1 kWh vastaa sähköenergian määrää, jonka 1000 W laite kuluttaa yhdessä tunnissa. Teho lasketaan kertomalla jännite virralla, eli teho (W) = jännite (V) * virta (A). Kaikki, jotka on joskus opiskellut sähkötekniikkaa syystä tai toisesta on varmasti kuullut muistisäännöstä: Uri pui :-)

T. miksuh

Lue lisää

Muistisääntö tulee siis siitä, että eri suureita merkitään yleensä laskutoimituksissa kirjaimilla:

- Teho P
- Jännite U
- Virta I
- Resistanssi R

ja

U = R * I
P = U * I

Eli siis Uri pui :-)

T. miksuh

Anonyymi00016 kirjoitti:

Muistisääntö tulee siis siitä, että eri suureita merkitään yleensä laskutoimituksissa kirjaimilla:

- Teho P
- Jännite U
- Virta I
- Resistanssi R

ja

U = R * I
P = U * I

Eli siis Uri pui :-)

T. miksuh

Lue lisää

⚽🔥🎳🔌📞☎️📱🔦🪠🧸🧺🩳🥾👢
Usein tällä kysyttyä
Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:

sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.


Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset

Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.

Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:

soveltuva sähköalan koulutus
soveltuva sähköalan työkokemus
suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:

Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä

Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.

Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?

Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.

Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.


Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
maallikkotyöt
eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:

suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.

Usein kysyttyä

Anonyymi00004 kirjoitti:

No kyllä on tehoa. Tuollaisen öljytäytteisen sähköpatterin töpselin kun pistorasiaan kytkee niin tehoa tulee, ilman pistorasiaa ei tulisi tehoa.

Okei, irrota se pistorasia ja vie keskelle nurmikkoa, mittaa sitten paljonko tehoa siitä tulee.

Anonyymi00027 kirjoitti:

⚽🔥🎳🔌📞☎️📱🔦🪠🧸🧺🩳🥾👢
Usein tällä kysyttyä
Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:

sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.


Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset

Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.

Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:

soveltuva sähköalan koulutus
soveltuva sähköalan työkokemus
suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:

Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä

Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.

Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?

Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.

Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.


Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
maallikkotyöt
eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:

suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.

Usein kysyttyä

Lue lisää

???

Anonyymi00004 kirjoitti:

No kyllä on tehoa. Tuollaisen öljytäytteisen sähköpatterin töpselin kun pistorasiaan kytkee niin tehoa tulee, ilman pistorasiaa ei tulisi tehoa.

Se teho on kyllä siinä lämpöpatterissa, mikä onkin toivottavaa, sillä ei olisi lainkaan hyvä juttu jos pistorasia alkaisi lämpenemään.

Anonyymi00088 kirjoitti:

???

Ihme ettei ylläpito saa tuota trollausta aisoihin...

Anonyymi00016 kirjoitti:

Muistisääntö tulee siis siitä, että eri suureita merkitään yleensä laskutoimituksissa kirjaimilla:

- Teho P
- Jännite U
- Virta I
- Resistanssi R

ja

U = R * I
P = U * I

Eli siis Uri pui :-)

T. miksuh

Lue lisää

💯⚽🔥🎳🔌📞☎️📱🔦🪠🧸🧺🩳🥾👢
Usein tällä kysyttyä
Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:

sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.


Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset

Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.

Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:

soveltuva sähköalan koulutus
soveltuva sähköalan työkokemus
suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:

Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä

Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.

Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?

Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.

Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.


Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
maallikkotyöt
eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:

suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.

Usein kysyttyä

Olen minä ainakin mitannut monestikin paljonko pistorasiasta virtaa on tarjolla, harvoin alta sadan ampeerin, parhaimmillaan monta sataa. Muuntamon kiskosta kun mittaa saa jo monta kiloampeeria.

Siis mitä! Kyllähän minä jo kerroin että mittasin Bilteman mittarilla paljonko pistorasiasta virtaa tehoa ulos.
Mustan piikin työnsin vasempaan reikään ja punaisen piikin työnsin oikeaan reikään eli osui ekalla oikein päin eli vasen reikä oli miinus ja oikea plus.
Hetken siinä mietin ennen kuin mittasin ja jotenkin tulin siihen tulokseen että vasen vois olla miinus.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Siis mitä! Kyllähän minä jo kerroin että mittasin Bilteman mittarilla paljonko pistorasiasta virtaa tehoa ulos.
Mustan piikin työnsin vasempaan reikään ja punaisen piikin työnsin oikeaan reikään eli osui ekalla oikein päin eli vasen reikä oli miinus ja oikea plus.
Hetken siinä mietin ennen kuin mittasin ja jotenkin tulin siihen tulokseen että vasen vois olla miinus.

Lue lisää

Pistorasiasta ei virtaa tehoa ulos kuten edellä sanoin.

T. miksuh

Joo mutta tänne korpeen ei sähköasentajaa saa ja jos saa niin pienen homman hinta on 600euroa.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Siis mitä! Kyllähän minä jo kerroin että mittasin Bilteman mittarilla paljonko pistorasiasta virtaa tehoa ulos.
Mustan piikin työnsin vasempaan reikään ja punaisen piikin työnsin oikeaan reikään eli osui ekalla oikein päin eli vasen reikä oli miinus ja oikea plus.
Hetken siinä mietin ennen kuin mittasin ja jotenkin tulin siihen tulokseen että vasen vois olla miinus.

Lue lisää

Tuota ei tarvitse arpoa, vaihtojännitemittaus tuottaa saman vastauksen molemmin päin. Saamasi lukema on ihan järkevä, nimellisjännite on nykyään 230 V, mitattaessa yleensä vähän korkeampi. Mutta tällä ei ole mitään tekemistä tehon (W) kanssa ja tuuri kävi siinä ettet mitannut tuota mittarin virta-alueella.
Älä jatka mittauksia tuolla tietotasolla!!!

Jep. Virtaa mitattaessa yleismittarin sisäinen vastus, eli sen resistanssi, on lähes nolla joten virta kasvaisi erittäin suureksi. Ei ikimaailmassa milloinkaan saa tollasta mennä tekemään.

T. miksuh

Juu,aikoinaan jännite nostettiin 230 volttiin.
Viisaat insinöörit laskivat,että tulee edullisemmaksi kaikin puolin kuin vanha 220V.

Vaihtovirran huippuarvo (amplitudi) on sen hetkellisen arvon suurin mahdollinen arvo, eli siniaallon ylin kohta, joka saadaan kertomalla tehollisarvo (esim. 230 V) neliöjuurella \(\surd 2\) (noin 1,414), jolloin Suomen kotitalouksien 230 V tehollisarvon huippuarvo on noin 325 volttia (230 V * \(\surd 2\)).

Anonyymi00007 kirjoitti:

Juu,aikoinaan jännite nostettiin 230 volttiin.
Viisaat insinöörit laskivat,että tulee edullisemmaksi kaikin puolin kuin vanha 220V.

Sähkön jännite vaihtuu 50 kertaa sekunnissa

Anonyymi00012 kirjoitti:

Sähkön jännite vaihtuu 50 kertaa sekunnissa

Ei meillä vaan mitään vaihdu. Koko ajan tulee töpselistä sähköä.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Vaihtovirran huippuarvo (amplitudi) on sen hetkellisen arvon suurin mahdollinen arvo, eli siniaallon ylin kohta, joka saadaan kertomalla tehollisarvo (esim. 230 V) neliöjuurella \(\surd 2\) (noin 1,414), jolloin Suomen kotitalouksien 230 V tehollisarvon huippuarvo on noin 325 volttia (230 V * \(\surd 2\)).

Lue lisää

En nyt tiedä mitä tarkoitat. Vaihtojännite mitataan aina tehollisella arvolla ja se on Suomessa 230 V. Tosin tarkemmin se on 231 V, koska pääjännite on 400 V ja se jaettuna neliöjuuri 3:lla on 231 V

Anonyymi00012 kirjoitti:

Sähkön jännite vaihtuu 50 kertaa sekunnissa

Ei vaan sata kertaa - kaksi kertaa syklissä.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Ei meillä vaan mitään vaihdu. Koko ajan tulee töpselistä sähköä.

Keskeiset ominaisuudet
Suunnan vaihtuminen: Sähkövirta virtaa edestakaisin, vaihtaen suuntaansa säännöllisesti.
Taajuus: Suomessa 50 Hz (50 kertaa sekunnissa), Yhdysvalloissa yleisemmin 60 Hz.
Jännite: Suomessa tyypillisesti 230 V (tehollisarvo), joka voi vaihdella.
Symboli: "~" tai "AC".
Käyttö: Sähköverkot, pistorasiat ja useimmat kodinkoneet.
Tasavirta (DC) vs. Vaihtovirta (AC)
Tasavirta (DC): Kulkee aina samaan suuntaan (esim. paristot, akut, aurinkopaneelit).
Vaihtovirta (AC): Suunta vaihtuu (esim. verkkovirta).
Ero: Vaihtovirta on tehokkaampi siirtää pitkiä matkoja muuntamalla jännitettä, kun taas tasavirta sopii paremmin lyhyen matkan sovelluksiin.
Sähköverkon toiminta
Voimalaitokset tuottavat vaihtovirtaa generaattoreilla, ja sitä jaetaan verkossa usein kolmivaihejärjestelmänä.
Pistorasiasta saatava virta on valmis käytettäväksi, mutta sen napaisuus vaihtelee jatkuvasti.

Anonyymi00022 kirjoitti:

En nyt tiedä mitä tarkoitat. Vaihtojännite mitataan aina tehollisella arvolla ja se on Suomessa 230 V. Tosin tarkemmin se on 231 V, koska pääjännite on 400 V ja se jaettuna neliöjuuri 3:lla on 231 V

Lue lisää

Kyllä kuule sen voi mitata ihan millä tahansa arvolla ja ajanhetkellä, se on sitten eri asia mitä sillä mittaustuloksella halutaan kertoa.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Keskeiset ominaisuudet
Suunnan vaihtuminen: Sähkövirta virtaa edestakaisin, vaihtaen suuntaansa säännöllisesti.
Taajuus: Suomessa 50 Hz (50 kertaa sekunnissa), Yhdysvalloissa yleisemmin 60 Hz.
Jännite: Suomessa tyypillisesti 230 V (tehollisarvo), joka voi vaihdella.
Symboli: "~" tai "AC".
Käyttö: Sähköverkot, pistorasiat ja useimmat kodinkoneet.
Tasavirta (DC) vs. Vaihtovirta (AC)
Tasavirta (DC): Kulkee aina samaan suuntaan (esim. paristot, akut, aurinkopaneelit).
Vaihtovirta (AC): Suunta vaihtuu (esim. verkkovirta).
Ero: Vaihtovirta on tehokkaampi siirtää pitkiä matkoja muuntamalla jännitettä, kun taas tasavirta sopii paremmin lyhyen matkan sovelluksiin.
Sähköverkon toiminta
Voimalaitokset tuottavat vaihtovirtaa generaattoreilla, ja sitä jaetaan verkossa usein kolmivaihejärjestelmänä.
Pistorasiasta saatava virta on valmis käytettäväksi, mutta sen napaisuus vaihtelee jatkuvasti.

Lue lisää

"
Ero: Vaihtovirta on tehokkaampi siirtää pitkiä matkoja muuntamalla jännitettä, kun taas tasavirta sopii paremmin lyhyen matkan sovelluksiin.
"

Itse asiassa juuri toisinpäin, vaihtovirtaa puolustaa vain se että sen jännitettä huomattavasti helpompi muuttaa

Anonyymi00022 kirjoitti:

En nyt tiedä mitä tarkoitat. Vaihtojännite mitataan aina tehollisella arvolla ja se on Suomessa 230 V. Tosin tarkemmin se on 231 V, koska pääjännite on 400 V ja se jaettuna neliöjuuri 3:lla on 231 V

Lue lisää

Vai onko se niin että pistorasian jännite on 230 V, ja se kerrottuna neliöjuuri 3:lla, niin pääjännite onkin 398 V.
Onko nimellisjännite 230 V vaihejännitteenä vai 400 V pääjännitteenä, siinäpä visainen pulma.
Molemmat eivät voi olla oikein, se on matemaattinen mahdottomuus.

Ei vaan pistorasiasta.

Eikös se oon siis 10mm sulake !!

Jos pidetään oikosulkuvirtana minimiä jonka sähkölaitos velvoitetaan toimittamaan, niin pistorasian nimellistehoksi saadaan 250 x 230 = 57500 W eli 57,5 kilowattia.
Koska tämä virta saadaan ulos vain oikosulussa, tämä teho vaikuttaa vain sähköjohdoissa, ja on varsin lyhytaikainenkin.

Kyllä sylttöjohdinkin rajoitaa. Tehoa kun se jää liitäntään jännitejaon mukaan

Vaihtovirta (AC, Alternating Current) on sähkövirtaa, jonka suunta ja jännite vaihtelevat jatkuvasti ajan funktiona, toisin kuin tasavirta (DC), joka kulkee yhteen suuntaan. Suomessa kotitalouksissa käytetty verkkovirta on tyypillisesti 230 V sinimuotoista vaihtovirtaa 50 Hz taajuudella, mikä tarkoittaa, että virran suunta vaihtuu 100 kertaa sekunnissa. Vaihtovirtaa käytetään sähköntuotannossa ja -jakelussa sen tehokkaan siirrettävyyden vuoksi pitkiä matkoja.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Vaihtovirta (AC, Alternating Current) on sähkövirtaa, jonka suunta ja jännite vaihtelevat jatkuvasti ajan funktiona, toisin kuin tasavirta (DC), joka kulkee yhteen suuntaan. Suomessa kotitalouksissa käytetty verkkovirta on tyypillisesti 230 V sinimuotoista vaihtovirtaa 50 Hz taajuudella, mikä tarkoittaa, että virran suunta vaihtuu 100 kertaa sekunnissa. Vaihtovirtaa käytetään sähköntuotannossa ja -jakelussa sen tehokkaan siirrettävyyden vuoksi pitkiä matkoja.

Lue lisää

Jep. Jos joku haluaa tietää mihin se vaihtovirran käytön paremmuus sähkönsiirrossa perustuu, niin tässä siitä hiukan. Eli siis vaihtovirtaa käytetään siirrettäessä sähköä pitkiä matkoja ennenkaikkea siksi että se voidaan muuntaa helposti korkeajännitteiseksi. Korkeajännitteen etuna on se, että se pienentää sähkövirtaa ja siten siirtolinjoissa tapahtuvaa lämpöhäviötä. Tuo on se suurin hyöty vaihtovirran käyttämisessä.

Vaihtovirran sinimuoto taas johtuu suoraan siitä, että sähköä tuotetaan pyörivillä generaattoreilla. Eli generaattorissa on magneettikentässä pyörivä johdinkäämi. Kun käämi pyörii tasaisella nopeudella sen läpi kulkeva magneettivuo muuttuu sinimuotoisesti käämin kulman mukaan. Käämiin indusoituu jännite joka sitten synnyttää sähkövirran suljetussa virtapiirissä. Vaihtovirtasähkö noudattaa siissamaa sinifunktiota. Sähkövirran suunta muuttuu käämin pyöriessä joten sähkövirta kulkee edestakaisin. Voimalaitoksissahan siis vesihöyry, tuuli tai vesi pyörittävät turbiinia joka pyörittää generaattorin käämiä magneettikentässä.

T. miksuh

Anonyymi00042 kirjoitti:

Jep. Jos joku haluaa tietää mihin se vaihtovirran käytön paremmuus sähkönsiirrossa perustuu, niin tässä siitä hiukan. Eli siis vaihtovirtaa käytetään siirrettäessä sähköä pitkiä matkoja ennenkaikkea siksi että se voidaan muuntaa helposti korkeajännitteiseksi. Korkeajännitteen etuna on se, että se pienentää sähkövirtaa ja siten siirtolinjoissa tapahtuvaa lämpöhäviötä. Tuo on se suurin hyöty vaihtovirran käyttämisessä.

Vaihtovirran sinimuoto taas johtuu suoraan siitä, että sähköä tuotetaan pyörivillä generaattoreilla. Eli generaattorissa on magneettikentässä pyörivä johdinkäämi. Kun käämi pyörii tasaisella nopeudella sen läpi kulkeva magneettivuo muuttuu sinimuotoisesti käämin kulman mukaan. Käämiin indusoituu jännite joka sitten synnyttää sähkövirran suljetussa virtapiirissä. Vaihtovirtasähkö noudattaa siissamaa sinifunktiota. Sähkövirran suunta muuttuu käämin pyöriessä joten sähkövirta kulkee edestakaisin. Voimalaitoksissahan siis vesihöyry, tuuli tai vesi pyörittävät turbiinia joka pyörittää generaattorin käämiä magneettikentässä.

T. miksuh

Lue lisää

Niin ja aurinkovoimalat / aurinkopaneelit on tietenkin oma juttunsa. Niissä käytetään aina invertteriä, jolla aurinkopaneelien tuottama tasavirta muunnetaan vaihtovirraksi.

T. miksuh

Anonyymi00043 kirjoitti:

Niin ja aurinkovoimalat / aurinkopaneelit on tietenkin oma juttunsa. Niissä käytetään aina invertteriä, jolla aurinkopaneelien tuottama tasavirta muunnetaan vaihtovirraksi.

T. miksuh

Lue lisää

Mitenkä se invertteri tekee siniaaltoa, vai onko siniaaltoa vain markkinointipuheissa?

Anonyymi00052 kirjoitti:

Mitenkä se invertteri tekee siniaaltoa, vai onko siniaaltoa vain markkinointipuheissa?

Kyllä niistä saa nykyään jo parempaa kuin verkosta.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Jep. Jos joku haluaa tietää mihin se vaihtovirran käytön paremmuus sähkönsiirrossa perustuu, niin tässä siitä hiukan. Eli siis vaihtovirtaa käytetään siirrettäessä sähköä pitkiä matkoja ennenkaikkea siksi että se voidaan muuntaa helposti korkeajännitteiseksi. Korkeajännitteen etuna on se, että se pienentää sähkövirtaa ja siten siirtolinjoissa tapahtuvaa lämpöhäviötä. Tuo on se suurin hyöty vaihtovirran käyttämisessä.

Vaihtovirran sinimuoto taas johtuu suoraan siitä, että sähköä tuotetaan pyörivillä generaattoreilla. Eli generaattorissa on magneettikentässä pyörivä johdinkäämi. Kun käämi pyörii tasaisella nopeudella sen läpi kulkeva magneettivuo muuttuu sinimuotoisesti käämin kulman mukaan. Käämiin indusoituu jännite joka sitten synnyttää sähkövirran suljetussa virtapiirissä. Vaihtovirtasähkö noudattaa siissamaa sinifunktiota. Sähkövirran suunta muuttuu käämin pyöriessä joten sähkövirta kulkee edestakaisin. Voimalaitoksissahan siis vesihöyry, tuuli tai vesi pyörittävät turbiinia joka pyörittää generaattorin käämiä magneettikentässä.

T. miksuh

Lue lisää

Vaihtovirran ainut hyöty on sen helppo muunneltavuus, muuten sen käyttö hukkaa energiaa verrattuna tasavirtaan.

Anonyymi00058 kirjoitti:

Kyllä niistä saa nykyään jo parempaa kuin verkosta.

Niin sitä sanotaan, mutta miten?

Mikä ihmeen 16 millimetrin sulake? Ampeereistahan niiden kohdalla puhutaan.

Anonyymi00051 kirjoitti:

Mikä ihmeen 16 millimetrin sulake? Ampeereistahan niiden kohdalla puhutaan.

Etkö lukenut, oli puheena nestekaasuliesi.

Anonyymi00055 kirjoitti:

Etkö lukenut, oli puheena nestekaasuliesi.

Etkö itse lukenut? Kirjottaja mietti minkälaiseen sulakkeeseen se on yhteydessä. Sitäpaitsi nestekaasuliesissä on mallista riipuen mahdollisesti sähkösytytys jollon tulitikkuja ei tarvita. osassa malleista on myös sähköuuni vaikka liesitaso toimisi nestekaasulla. Eli mikä sun pointtisi oli?

T. miksuh

Jeh :-D Pistorasian teho tosiaan... hah hah :-D Just...

T. miksuh

Se on hyvä että pistorasian teho vaan lisääntyy kun pistorasia kuluu ja vanhenee. Lopulta teho on kasvanut niin suureksi että pistorasia jopa syttyy tuleen.

On mulla autotallissa sellainen sinipunainen pistorasia seinässä, siitä lähteekin suurempi teho. Sillä pyörii vaikka 5000wattinen lämmitin.
En muista paljonko lähtee tehoa siitä rasiasta. Pitää mitata tuolla Bilteman mittarilla, tuo mittari on kyllä tosi hyvä. Ollut minulla jo 20 vuotta.

Anonyymi00037 kirjoitti:

On mulla autotallissa sellainen sinipunainen pistorasia seinässä, siitä lähteekin suurempi teho. Sillä pyörii vaikka 5000wattinen lämmitin.
En muista paljonko lähtee tehoa siitä rasiasta. Pitää mitata tuolla Bilteman mittarilla, tuo mittari on kyllä tosi hyvä. Ollut minulla jo 20 vuotta.

Lue lisää

Aargh... Pistorasiasta ei lähde tehoa.ns. "pistorasian teho" kertoo vain sen kuinka suuren sähkökuorman se pistorasia kestää turvallisesti ilman, että sulake palaa tai johtimet / pistorasia ylikuumenee ja pahimmillaan aiheuttaa tulipalon. Pistorasian tehosta puhuminen on aivan harhaanjohtavaa, ennemminkin pitäisi puhua pistorasian kuormitettavuudesta jne.

T. miksuh

Anonyymi00045 kirjoitti:

Aargh... Pistorasiasta ei lähde tehoa.ns. "pistorasian teho" kertoo vain sen kuinka suuren sähkökuorman se pistorasia kestää turvallisesti ilman, että sulake palaa tai johtimet / pistorasia ylikuumenee ja pahimmillaan aiheuttaa tulipalon. Pistorasian tehosta puhuminen on aivan harhaanjohtavaa, ennemminkin pitäisi puhua pistorasian kuormitettavuudesta jne.

T. miksuh

Lue lisää

Höpsis. Tyypillistä jargonia kun ei ymmärretä mitään. Rasioiden teho on helposti laskettavissa kun tiedetään jännite ja sulake.

Anonyymi00061 kirjoitti:

Höpsis. Tyypillistä jargonia kun ei ymmärretä mitään. Rasioiden teho on helposti laskettavissa kun tiedetään jännite ja sulake.

No laitappa laskusi esille -niin saadaan päivän huumorit

Anonyymi00061 kirjoitti:

Höpsis. Tyypillistä jargonia kun ei ymmärretä mitään. Rasioiden teho on helposti laskettavissa kun tiedetään jännite ja sulake.

Ei sitä noin lasketa, virta menee suurimmaksi osaksi läpi pistorasiasta johonkin kulutuskojeeseen ja muuttuu tehoksi vasta siellä.

Ei ole. Sähkö ja teho eivät ole sama asia vaikka ne tietenkin liittyvät toisiinsa. Tehdään vaikka tälläinen vertaus.Oletetaan, että sulla on vesisäiliö, josta lähtee putki, jossa on hana. Sähkö on energiamuoto. Voit ajatella, että tässä tapauksessa säiliössä ja putkessa oleva vesi vastaa sähköä. Teho taas kertoo sen kuinka nopeasti sähköä tuotetaan tai kuinka nopeasti jokin laite kuluttaa sähköä. Tässä tapauksessa voit ajatella, että veden virtausnopeus putkessa vastaa tehoa. Lisäksi voit ajatella hanaa sähkölaitteena. Mitä enemmän avaat hanaa sitä nopeammin vesi virtaa putkessa ja ulos hanasta. Hanan vedenkulutusnopeus siis tavallaan kasvaa. Vastaavasti laitteen teho kertoo kuinka nopeasti se laite kuluttaa sähköä. Mitä enemmän hana on auki sitä nopeammin laite kuluttaa sähköä, eli sitä suurempi laitteen teho on.

Kulutettu energia taas kertoo kuinka paljon laite kuluttaa sähköä aikayksikössä. Sitä voisi verrata tietyssä ajassa hanasta ämpäriin valununeen veden määrään.

En tiedä onko toi nyt kovin hyvä vertaus, mutta tuo ainakin kertoo sen, että sähkö ja teho eivät ole sama asia vaikka liittyvätkin toisiinsa.

T. miksuh

Anonyymi00050 kirjoitti:

Ei ole. Sähkö ja teho eivät ole sama asia vaikka ne tietenkin liittyvät toisiinsa. Tehdään vaikka tälläinen vertaus.Oletetaan, että sulla on vesisäiliö, josta lähtee putki, jossa on hana. Sähkö on energiamuoto. Voit ajatella, että tässä tapauksessa säiliössä ja putkessa oleva vesi vastaa sähköä. Teho taas kertoo sen kuinka nopeasti sähköä tuotetaan tai kuinka nopeasti jokin laite kuluttaa sähköä. Tässä tapauksessa voit ajatella, että veden virtausnopeus putkessa vastaa tehoa. Lisäksi voit ajatella hanaa sähkölaitteena. Mitä enemmän avaat hanaa sitä nopeammin vesi virtaa putkessa ja ulos hanasta. Hanan vedenkulutusnopeus siis tavallaan kasvaa. Vastaavasti laitteen teho kertoo kuinka nopeasti se laite kuluttaa sähköä. Mitä enemmän hana on auki sitä nopeammin laite kuluttaa sähköä, eli sitä suurempi laitteen teho on.

Kulutettu energia taas kertoo kuinka paljon laite kuluttaa sähköä aikayksikössä. Sitä voisi verrata tietyssä ajassa hanasta ämpäriin valununeen veden määrään.

En tiedä onko toi nyt kovin hyvä vertaus, mutta tuo ainakin kertoo sen, että sähkö ja teho eivät ole sama asia vaikka liittyvätkin toisiinsa.

T. miksuh

Lue lisää

Kylläpä tuli hyvä esitelmä ihan aiheen vierestä.

Kyllä minä pystyn mittaamaan vaikka mitä yhdestä pistorasiasta.

Yhdestä pistorasiasta ei mitenkään voi mitata koko kämpän sähkönkulutusta. Voit kyllä kytkeä pistorasiaan älypistorasian, jossa on myös energiankulutuksen mittaus. Sillon voit mitata älypistorasiaan kytketyn tai kytkettyjen laitteiden energiankulutuksen ja saat tiedon älypuhelinsovellukseen. Eli ensin pitää kytkeä älypistorasia seinässä olevaan pistorasiaan. Sitten ne laitteet joiden energiankulutus halutaan mitata kytketään älypistorasiaan. Tähän tarkotukseen tarvitaan siis älypistorasia, jossa on energiankulutuksen mittaus, kaikissa ei ole. On myös varmistettava, että älypistorasia kestää siihen kytkettävien laitteiden vaatiman tehon , eli pitää varmistaa että älypistorasian maksimikuormitus on riittävä kytkettäville laitteille. Sen takia ettei tapahdu ylikuumenemista. Jos älypistorasiaan kytketään liian tehokas laite tai laitteita siitä voi seurata älypistorasian ylikuumeninen, sulaminen tai jopa tulipalo.
Lisäksi pitää huomata, että ulkona ja kosteissa tiloissa saa käyttää vain niihin tarkoitettuja älypistorasioita, eli niissä pitää olla riittävä IP-suojausluokitus. Sillon seinäpistorasioissa olisi myös syytä olla vikavirtasuojaus. Kylppäriin esimerkiksi pesukoneen ja seinäpistorasian väliin älypistorasian laittaminen voi olla vaarallista eikä sitä voi suositella. Kahdesta syystä. Useat älypistorasiat ei kestä pesukoneen kuormitusta pitkiä aikoja siitä voi aiheutua ylikuumenemista ja jopa tulipalo. Toisekseen kylppäri on kostea tila joten etenkään sisäkäyttöön tarkotetut älypistorasiat eivät ole turvallisia siellä käytettynä. Eli jos sinne älypistorasian laittaa niin täysin omalla vastuulla sitten. Lisäksi älypistorasiaa ei pidä käyttää esimerkiksi pesukoneen ohjaamiseen muutenkaan ettei esimerkiksi pesuohjelma katkea vahingossa sähkön katketessa, eli vain energiankulutuksen mittaaminen on ainut ominaisuus mitä ylipäätänsä kannattaa käyttää sellaisen laitteen kanssa.

T. miksuh

Anonyymi00054 kirjoitti:

Yhdestä pistorasiasta ei mitenkään voi mitata koko kämpän sähkönkulutusta. Voit kyllä kytkeä pistorasiaan älypistorasian, jossa on myös energiankulutuksen mittaus. Sillon voit mitata älypistorasiaan kytketyn tai kytkettyjen laitteiden energiankulutuksen ja saat tiedon älypuhelinsovellukseen. Eli ensin pitää kytkeä älypistorasia seinässä olevaan pistorasiaan. Sitten ne laitteet joiden energiankulutus halutaan mitata kytketään älypistorasiaan. Tähän tarkotukseen tarvitaan siis älypistorasia, jossa on energiankulutuksen mittaus, kaikissa ei ole. On myös varmistettava, että älypistorasia kestää siihen kytkettävien laitteiden vaatiman tehon , eli pitää varmistaa että älypistorasian maksimikuormitus on riittävä kytkettäville laitteille. Sen takia ettei tapahdu ylikuumenemista. Jos älypistorasiaan kytketään liian tehokas laite tai laitteita siitä voi seurata älypistorasian ylikuumeninen, sulaminen tai jopa tulipalo.
Lisäksi pitää huomata, että ulkona ja kosteissa tiloissa saa käyttää vain niihin tarkoitettuja älypistorasioita, eli niissä pitää olla riittävä IP-suojausluokitus. Sillon seinäpistorasioissa olisi myös syytä olla vikavirtasuojaus. Kylppäriin esimerkiksi pesukoneen ja seinäpistorasian väliin älypistorasian laittaminen voi olla vaarallista eikä sitä voi suositella. Kahdesta syystä. Useat älypistorasiat ei kestä pesukoneen kuormitusta pitkiä aikoja siitä voi aiheutua ylikuumenemista ja jopa tulipalo. Toisekseen kylppäri on kostea tila joten etenkään sisäkäyttöön tarkotetut älypistorasiat eivät ole turvallisia siellä käytettynä. Eli jos sinne älypistorasian laittaa niin täysin omalla vastuulla sitten. Lisäksi älypistorasiaa ei pidä käyttää esimerkiksi pesukoneen ohjaamiseen muutenkaan ettei esimerkiksi pesuohjelma katkea vahingossa sähkön katketessa, eli vain energiankulutuksen mittaaminen on ainut ominaisuus mitä ylipäätänsä kannattaa käyttää sellaisen laitteen kanssa.

T. miksuh

Lue lisää

Lisäyksenä se, että esimerkiksi jatkojohtoja jne ei missään nimessä saa laittaa kylppäriin. Ja kyllä älypistorasiakin on vähintäänkin arveluttava vaikka olisikin ulkokäyttöön tarkotettu. Voi olla vaarallista. Lisäksi vakuutusyhtiö ei varmastipidä älypistorasioista kylppärissä vaikka hyvin suojattu ulkokäyttöön tarkotettu riittävän kuormituksen kestävä älypistorasia ei välttämättä olisi vaarallinen. Mutta kun niistä ei tiedä, ne voi olla vaarallisia siellä käytettynä. Eli ei, parempi kun ei edes harkitse sitä.

T. miksuh

Anonyymi00056 kirjoitti:

Lisäyksenä se, että esimerkiksi jatkojohtoja jne ei missään nimessä saa laittaa kylppäriin. Ja kyllä älypistorasiakin on vähintäänkin arveluttava vaikka olisikin ulkokäyttöön tarkotettu. Voi olla vaarallista. Lisäksi vakuutusyhtiö ei varmastipidä älypistorasioista kylppärissä vaikka hyvin suojattu ulkokäyttöön tarkotettu riittävän kuormituksen kestävä älypistorasia ei välttämättä olisi vaarallinen. Mutta kun niistä ei tiedä, ne voi olla vaarallisia siellä käytettynä. Eli ei, parempi kun ei edes harkitse sitä.

T. miksuh

Lue lisää

Sähkölaitteiden kannalta tila nimeltä "kylppäri" ei vaikuta yhtään mihinkään, on ihan muut määritelmät sille mitä laitteita saa missäkin olla.

Anonyymi00056 kirjoitti:

Lisäyksenä se, että esimerkiksi jatkojohtoja jne ei missään nimessä saa laittaa kylppäriin. Ja kyllä älypistorasiakin on vähintäänkin arveluttava vaikka olisikin ulkokäyttöön tarkotettu. Voi olla vaarallista. Lisäksi vakuutusyhtiö ei varmastipidä älypistorasioista kylppärissä vaikka hyvin suojattu ulkokäyttöön tarkotettu riittävän kuormituksen kestävä älypistorasia ei välttämättä olisi vaarallinen. Mutta kun niistä ei tiedä, ne voi olla vaarallisia siellä käytettynä. Eli ei, parempi kun ei edes harkitse sitä.

T. miksuh

Lue lisää

Ainakin kannattaa olla hyvin tarkkana älypistorasiaa valitessa.

T. miksuh

Anonyymi00057 kirjoitti:

Sähkölaitteiden kannalta tila nimeltä "kylppäri" ei vaikuta yhtään mihinkään, on ihan muut määritelmät sille mitä laitteita saa missäkin olla.

No kyllä se nyt vaikuttaa. Kylppäri on kostea tila ja siellä käydään suihkussa jne. Sitäpaitsi useimpien kodeissa on kylppäri joten sen mainitseminen on täysin paikallaan.

T. miksuh

Anonyymi00054 kirjoitti:

Yhdestä pistorasiasta ei mitenkään voi mitata koko kämpän sähkönkulutusta. Voit kyllä kytkeä pistorasiaan älypistorasian, jossa on myös energiankulutuksen mittaus. Sillon voit mitata älypistorasiaan kytketyn tai kytkettyjen laitteiden energiankulutuksen ja saat tiedon älypuhelinsovellukseen. Eli ensin pitää kytkeä älypistorasia seinässä olevaan pistorasiaan. Sitten ne laitteet joiden energiankulutus halutaan mitata kytketään älypistorasiaan. Tähän tarkotukseen tarvitaan siis älypistorasia, jossa on energiankulutuksen mittaus, kaikissa ei ole. On myös varmistettava, että älypistorasia kestää siihen kytkettävien laitteiden vaatiman tehon , eli pitää varmistaa että älypistorasian maksimikuormitus on riittävä kytkettäville laitteille. Sen takia ettei tapahdu ylikuumenemista. Jos älypistorasiaan kytketään liian tehokas laite tai laitteita siitä voi seurata älypistorasian ylikuumeninen, sulaminen tai jopa tulipalo.
Lisäksi pitää huomata, että ulkona ja kosteissa tiloissa saa käyttää vain niihin tarkoitettuja älypistorasioita, eli niissä pitää olla riittävä IP-suojausluokitus. Sillon seinäpistorasioissa olisi myös syytä olla vikavirtasuojaus. Kylppäriin esimerkiksi pesukoneen ja seinäpistorasian väliin älypistorasian laittaminen voi olla vaarallista eikä sitä voi suositella. Kahdesta syystä. Useat älypistorasiat ei kestä pesukoneen kuormitusta pitkiä aikoja siitä voi aiheutua ylikuumenemista ja jopa tulipalo. Toisekseen kylppäri on kostea tila joten etenkään sisäkäyttöön tarkotetut älypistorasiat eivät ole turvallisia siellä käytettynä. Eli jos sinne älypistorasian laittaa niin täysin omalla vastuulla sitten. Lisäksi älypistorasiaa ei pidä käyttää esimerkiksi pesukoneen ohjaamiseen muutenkaan ettei esimerkiksi pesuohjelma katkea vahingossa sähkön katketessa, eli vain energiankulutuksen mittaaminen on ainut ominaisuus mitä ylipäätänsä kannattaa käyttää sellaisen laitteen kanssa.

T. miksuh

Lue lisää

Eikös kulutuksen näe laitteen arvokilvestä

Asiantuntija osaa

Anonyymi00062 kirjoitti:

No kyllä se nyt vaikuttaa. Kylppäri on kostea tila ja siellä käydään suihkussa jne. Sitäpaitsi useimpien kodeissa on kylppäri joten sen mainitseminen on täysin paikallaan.

T. miksuh

Lue lisää

Mitähän jos tutustuisit paremmin tilaluokituksiin.

Anonyymi00056 kirjoitti:

Lisäyksenä se, että esimerkiksi jatkojohtoja jne ei missään nimessä saa laittaa kylppäriin. Ja kyllä älypistorasiakin on vähintäänkin arveluttava vaikka olisikin ulkokäyttöön tarkotettu. Voi olla vaarallista. Lisäksi vakuutusyhtiö ei varmastipidä älypistorasioista kylppärissä vaikka hyvin suojattu ulkokäyttöön tarkotettu riittävän kuormituksen kestävä älypistorasia ei välttämättä olisi vaarallinen. Mutta kun niistä ei tiedä, ne voi olla vaarallisia siellä käytettynä. Eli ei, parempi kun ei edes harkitse sitä.

T. miksuh

Lue lisää

Jaa..mulla on kyllä jatkojohto vedetty kylpyhuoneen peili kaapin pistorasiasta suihkukaappiin kun siellä ajelen hiuksia ja partaa eikä ole ladattavaa konetta.
Jatkojohto kulkee turvallisuuden vuoksi sellaisessa kaapelikanavassa jonka liimasin kiinni kaakeliseinään. Siisti asennus.

Anonyymi00066 kirjoitti:

Eikös kulutuksen näe laitteen arvokilvestä

Asiantuntija osaa

Arvokilvestä saa selville laitteen maksimiaarvot. Mutta älypistorasian avulla voi selvittää todellisen kulutuksen tietyssä tilanteessa. Se todellinen kulutushan vaihtelee sen mukaan mitä sillä laitteella tehdään taiesimerkiksi millasta ohjelmaa se pyörittää. Eihän nyt tämä läppärikään jatkuvasti vedä sähköä seinästä täydellä höngällä. Sitäpaitsi älypistorasian avulla voi seurata tietyn laitteen kulutusta pidemmällä aikavälillä.

T. miksuh

Anonyymi00072 kirjoitti:

Mitähän jos tutustuisit paremmin tilaluokituksiin.

Jospa ihan itse tekisit niin. Sitäpaittsi sun jankkaamisesi on idioottimaista senkin takia, ettäkylppäri on kostea märkätila, joka löytyy kutakuinkin joka kodista. Jospa nyt ton nillittämisen sijasta kertosit miten niitä laitteita muka sun mielestäsi sitten pitäs kylppärissä käyttää ja mikä mun sanomassani muka on väärin. Sitäpaitsi tarkotus oli nyt sanoa asia niin, että tavalliset ihmiset sen ymmärtää. Suurin osa ihmisistä ei ole tutustunut niihin määräyksiin joten niitä on ihan turhavetää mukaan tähän keskusteluun. Useimmille on tärkeintä se, että kylppäri on kostea märkätila ja siellä on syytä olla varovainen niiden sähkölaitteiden kanssa. Vai oikeinko sä haluat, että joku saa sähköiskun?

T. miksuh

Anonyymi00073 kirjoitti:

Jaa..mulla on kyllä jatkojohto vedetty kylpyhuoneen peili kaapin pistorasiasta suihkukaappiin kun siellä ajelen hiuksia ja partaa eikä ole ladattavaa konetta.
Jatkojohto kulkee turvallisuuden vuoksi sellaisessa kaapelikanavassa jonka liimasin kiinni kaakeliseinään. Siisti asennus.

Lue lisää

Täysin hullun hommaa. No itsepä olet sitten vastuussa, jos sähköiskun saat tai tulee tulipalo. Kaihan se nyt sitten on edes ulkokäyttöön tarkotettu johto? Jos ei ole, niin olet hullu. Jatkojohtoja nimenomaan e pidä laittaa kylppäriin tai vastaavaan märkätilaan. Ei edes niin, että vedät jatkojohdon töpselin pistorasiasta kun menet suihkuun. Kannattaa muistaa, että vesi johtaa sähköä.

T. miksuh

Anonyymi00076 kirjoitti:

Arvokilvestä saa selville laitteen maksimiaarvot. Mutta älypistorasian avulla voi selvittää todellisen kulutuksen tietyssä tilanteessa. Se todellinen kulutushan vaihtelee sen mukaan mitä sillä laitteella tehdään taiesimerkiksi millasta ohjelmaa se pyörittää. Eihän nyt tämä läppärikään jatkuvasti vedä sähköä seinästä täydellä höngällä. Sitäpaitsi älypistorasian avulla voi seurata tietyn laitteen kulutusta pidemmällä aikavälillä.

T. miksuh

Lue lisää

Lisäksi älypistorasian avulla saa selville kuinka monta kilowattituntia on kulunut, sitähän ei laitteen arvokilvestä näe vaan joudut itse laskemaan sen ja se olisi olisi lievästi sanottuna epämääräistä hommaa kun et edes tiedä millä teholla laite on toiminut todellisuudessa. Älypistorasian energiankulutusmittauksen avulla sen taas saa selville helposti.

T. miksuh

Anonyymi00078 kirjoitti:

Täysin hullun hommaa. No itsepä olet sitten vastuussa, jos sähköiskun saat tai tulee tulipalo. Kaihan se nyt sitten on edes ulkokäyttöön tarkotettu johto? Jos ei ole, niin olet hullu. Jatkojohtoja nimenomaan e pidä laittaa kylppäriin tai vastaavaan märkätilaan. Ei edes niin, että vedät jatkojohdon töpselin pistorasiasta kun menet suihkuun. Kannattaa muistaa, että vesi johtaa sähköä.

T. miksuh

Lue lisää

Kuulostaa kyllä täysin hengenvaaralliseslta purkkaviritykseltä...

T. miksuh

Anonyymi00077 kirjoitti:

Jospa ihan itse tekisit niin. Sitäpaittsi sun jankkaamisesi on idioottimaista senkin takia, ettäkylppäri on kostea märkätila, joka löytyy kutakuinkin joka kodista. Jospa nyt ton nillittämisen sijasta kertosit miten niitä laitteita muka sun mielestäsi sitten pitäs kylppärissä käyttää ja mikä mun sanomassani muka on väärin. Sitäpaitsi tarkotus oli nyt sanoa asia niin, että tavalliset ihmiset sen ymmärtää. Suurin osa ihmisistä ei ole tutustunut niihin määräyksiin joten niitä on ihan turhavetää mukaan tähän keskusteluun. Useimmille on tärkeintä se, että kylppäri on kostea märkätila ja siellä on syytä olla varovainen niiden sähkölaitteiden kanssa. Vai oikeinko sä haluat, että joku saa sähköiskun?

T. miksuh

Lue lisää

Aloitappa tutustuminen aiheeseen vaikka oheisesta linkistä, niin tulet huomaamaan että vaikka tilassa olisi suihku niin koko tilaa ei määritellä automaattisesti kosteaksi.
Tämän jälkeen voimmekin sitten alkaa arvioimaan sinun älyllistä tsoa, kun tämänkin aspektin tähän keskusteluun mukaan toit.

https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkoasennusten-tekniset-vaatimukset/kylpy-ja-suihkutilojen-sahkoasennukset#9513adf8

Kuorma on yleensä kiloja tai litroja!

Eihän koko kämppä ole yhden piirin alla. Kenellä nyt olisi koko kämppä myöskään yhden sulakkeen takana jne.

Anonyymi00075 kirjoitti:

Kuorma on yleensä kiloja tai litroja!

Kyllä myös sähkölaitteiden osalta puhutaan kuormasta tai sähkökuormasta. Myös esimerkiksi tietokoneiden osalta puhutaan kuormasta ja kuormittumisesta. Raskas sovellus tai peli kuormittaa tietokonetta enemmän kuin kevyt sovellus tai peli. Ja mitä useampi sovellus on ajossa samanaikasesti sitä enemmän tietokone kuormittuu. Eli ei kuorma ole vain sitä mitä sanoit, niin ajattelee vain ne ennen sähkön keksimistä eläneet kuten kai sitten sinä.

Anonyymi00082 kirjoitti:

Eihän koko kämppä ole yhden piirin alla. Kenellä nyt olisi koko kämppä myöskään yhden sulakkeen takana jne.

Jossain ikivanhassa talossa kaikki voi tietty olla yhden sulakkeen takana, mutta ei nykyaikasissa taloissa joissa on tyypillisesti pitkä rivi stotseja kämpän huoneistojakamokaapissa.

Kyllä tulee..jos ajatellaan vaikka sähköautoa. Puhutaan että onpas tehokas auto ja koska se toimii sähköllä niin sama juttu on pistorasiassa kun. Tehoa sieltä tulee.

Anonyymi00089 kirjoitti:

Kyllä tulee..jos ajatellaan vaikka sähköautoa. Puhutaan että onpas tehokas auto ja koska se toimii sähköllä niin sama juttu on pistorasiassa kun. Tehoa sieltä tulee.

Tuo vekotin tekee sähkölaskua enemmän kuin plasmatv.

Ei tule kuin yhdestä. Käytetty likainen sähkö menee siihen toiseen ja kolmas on varareikä likasähkölle

Anonyymi00093 kirjoitti:

Ei tule kuin yhdestä. Käytetty likainen sähkö menee siihen toiseen ja kolmas on varareikä likasähkölle

Kyllä tulee molemmista koska mittasin. Ihme..molemmin päin pystyy mittaamaan Bilteman mittarilla. Esimerkiksi 1,5 voltin patteria ei pysty mittaamaan kuin niin että plus plussan ja miinus minukseen. Auton akku on ihan sama.

Huoh... Eihän vaihtosähköä (AC) syöttävässä pistorasiassa edes ole mitään kiinteää plussaa ja miinusta. Vaihtosähkön suunta vaihtelee jatkuvasti. Maadoitetussa pistorasiassa on kolme johdinta: vaihe, nolla ja suojamaa. Plussa ja miinus on tasasähkön (DC) juttuja.

T. miksuh

Anonyymi00104 kirjoitti:

Huoh... Eihän vaihtosähköä (AC) syöttävässä pistorasiassa edes ole mitään kiinteää plussaa ja miinusta. Vaihtosähkön suunta vaihtelee jatkuvasti. Maadoitetussa pistorasiassa on kolme johdinta: vaihe, nolla ja suojamaa. Plussa ja miinus on tasasähkön (DC) juttuja.

T. miksuh

Lue lisää

Kuten sanoin aiemmin välillä suorastaan hirvittää kun näitä juttuja lukee. Ihmiset, jotka ei tajua sähköstä mitään sorkkii pistorasioita ja "mittailee" niitä...

T. miksuh

Anonyymi00096 kirjoitti:

Kyllä tulee molemmista koska mittasin. Ihme..molemmin päin pystyy mittaamaan Bilteman mittarilla. Esimerkiksi 1,5 voltin patteria ei pysty mittaamaan kuin niin että plus plussan ja miinus minukseen. Auton akku on ihan sama.

Lue lisää

Mitä nyt oikein höpiset? Jos mittaat jännitettä esimerkiksi tasavirtaa antavasta AA -patterista niin kyllä sä saat jännitteen mittaustuloksen laitat sitten ne yleismittarin mittauspäät kummin päin tahansa. Yleismittarin punainen mittauspää on tarkoitus laittaa kiinni patterin plus-napaan ja musta mittauspää kiinni miinus-napaan. Sillon saat oikean positiivisen mittaustuloksen. Jos laitat mustan mittauspään patterin plus-napaan ja punaisen mittauspään miinus-napaan, sillon saat muutoin saman mittaustuloksen, mutta se on negatiivinen luku sillon. Eli mittaustuloksen edessä on miinusmerkki sillon.

Sitten varotuksen sana. Periaatteessa teoriassa voitaisiin mitata samalla lailla patterin virtaa, mutta sitä ei pidä tehdä. Eli siis yleismittarilla ei ikinä pidä mitata virtaa suoraan patterin navoista, koska sillon syntyy oikosulku ja se aiheuttaa patterin kuumenemisen ja pahimmillaan räjähtämisen päin näköä. Eli virtaa EI PIDÄ mitata niin, että laitetaan yleismittarin mittauspäät suoraan patterin napoihin. Oikosulku voi myös polttaa mittarin sulakkeen, mittari ja mittausjohdot voivat muutenkin vahingoittua. Virtaa mitattaessa yleismittarin sisäinen resistanssi on lähes nolla joten mittauspäiden kytkeminen suoraan patterin tai akun napoihin virtaa mitattaessa nostaa virran erittäin suureksi ja siitä seuraa jokin edellämainituista. Eli ei, noin ei pidä tehdä.

T. miksuh

Anonyymi00106 kirjoitti:

Kuten sanoin aiemmin välillä suorastaan hirvittää kun näitä juttuja lukee. Ihmiset, jotka ei tajua sähköstä mitään sorkkii pistorasioita ja "mittailee" niitä...

T. miksuh

Lue lisää

Vaihtosähkö on muuten mielenkiintosta tässä mielessä. Aina sanotaan, että sähkö on elektronien virtaa. Mutta itseasiassa vaihtosähkön tapauksessa elektronit värähtelee lähes paikallaan. Eli siis taajuudeltaan 50 Hz vaihtosähkön tapauksessa sähkön suunta vaihtuu 100 kertaa sekunnissa. Elektronit värähtelee edestakasin samassa tahdissa. Yksi elektroni ehtii liikkua vain noin 0.01 mm ennenkuin sähkön suunta muuttuu. Eli vaikka sähköinen signaali kulkee kutakuinkin valon nopeudella niin elektronit ei liiku niin nopeasti siellä sähköverkon johtimissa, ne käytännössä matelee.Eli vaihtosähkön tapauksessa sähkö ei ole oikeastaan elektronien virtaa vaan värähtelyä. Kyllähän tietty 0.01 mm on elektronin kokoon nähden matka sekin, mutta näin arjen kannalta ne ei liiku juuri ollenkaan.

T. miksuh

Anonyymi00110 kirjoitti:

Vaihtosähkö on muuten mielenkiintosta tässä mielessä. Aina sanotaan, että sähkö on elektronien virtaa. Mutta itseasiassa vaihtosähkön tapauksessa elektronit värähtelee lähes paikallaan. Eli siis taajuudeltaan 50 Hz vaihtosähkön tapauksessa sähkön suunta vaihtuu 100 kertaa sekunnissa. Elektronit värähtelee edestakasin samassa tahdissa. Yksi elektroni ehtii liikkua vain noin 0.01 mm ennenkuin sähkön suunta muuttuu. Eli vaikka sähköinen signaali kulkee kutakuinkin valon nopeudella niin elektronit ei liiku niin nopeasti siellä sähköverkon johtimissa, ne käytännössä matelee.Eli vaihtosähkön tapauksessa sähkö ei ole oikeastaan elektronien virtaa vaan värähtelyä. Kyllähän tietty 0.01 mm on elektronin kokoon nähden matka sekin, mutta näin arjen kannalta ne ei liiku juuri ollenkaan.

T. miksuh

Lue lisää

Niin ja vaihtosähkön tapauksessa se elektronien värähtely siirtää energiaa johtimessa ketjureaktiona. Tasasähkössä elektronit virtaa kokoajan samaan suuntaan, mutta vaihtosähkössä niin ei siis ole.

T. miksuh

Anonyymi00110 kirjoitti:

Vaihtosähkö on muuten mielenkiintosta tässä mielessä. Aina sanotaan, että sähkö on elektronien virtaa. Mutta itseasiassa vaihtosähkön tapauksessa elektronit värähtelee lähes paikallaan. Eli siis taajuudeltaan 50 Hz vaihtosähkön tapauksessa sähkön suunta vaihtuu 100 kertaa sekunnissa. Elektronit värähtelee edestakasin samassa tahdissa. Yksi elektroni ehtii liikkua vain noin 0.01 mm ennenkuin sähkön suunta muuttuu. Eli vaikka sähköinen signaali kulkee kutakuinkin valon nopeudella niin elektronit ei liiku niin nopeasti siellä sähköverkon johtimissa, ne käytännössä matelee.Eli vaihtosähkön tapauksessa sähkö ei ole oikeastaan elektronien virtaa vaan värähtelyä. Kyllähän tietty 0.01 mm on elektronin kokoon nähden matka sekin, mutta näin arjen kannalta ne ei liiku juuri ollenkaan.

T. miksuh

Lue lisää

Samasta syystä, jos vaikka käytetään kahvinkeitintä niin ei voida sanoa, että jostain sähkövoimalaitoksesta tulisi elektroneja sun kotiisi, kulkisi kahvinkeittimesi läpi ja palaisi sinne voimalaitokselle. Ei se niin men, koska ne elektronit värähtelee lähes paikallaan eivätkä siis käytännössä liiku juuri ollenkaan.

T. miksuh

Anonyymi00106 kirjoitti:

Kuten sanoin aiemmin välillä suorastaan hirvittää kun näitä juttuja lukee. Ihmiset, jotka ei tajua sähköstä mitään sorkkii pistorasioita ja "mittailee" niitä...

T. miksuh

Lue lisää

Pata kattilaa soimaa

Taas uusia yksiköitä.

Eihän kyse ole siitä että tuleeko pistorasiasta tehoa, vaan siitä että tuleeko pistorasiaan tehoa -lue aloitus.

Anonyymi00100 kirjoitti:

Eihän kyse ole siitä että tuleeko pistorasiasta tehoa, vaan siitä että tuleeko pistorasiaan tehoa -lue aloitus.

Pistorasiaan ei tule tehoa. Tässä ketjussa on jo selitetty mitä teho on ja mitä se ei ole. Eli lue itse ketju.

Anonyymi00101 kirjoitti:

Pistorasiaan ei tule tehoa. Tässä ketjussa on jo selitetty mitä teho on ja mitä se ei ole. Eli lue itse ketju.

Pistorasian kautta siirtyvällä sähköllä on tietyllä hetkellä tietyt virran ja jännitteen arvot, mutta ei pistorasiasta tehoa siirry eikä pistorasiaan siirry tehoa.

Et selvästikään ole ollenkaan ymmärtänyt mistä on kyse ja sekotat nyt keskenään täysin eri asioita.

Anonyymi00101 kirjoitti:

Pistorasiaan ei tule tehoa. Tässä ketjussa on jo selitetty mitä teho on ja mitä se ei ole. Eli lue itse ketju.

Jaah, taas yks jolla ymmärryksessä puutteita

Anonyymi00105 kirjoitti:

Jaah, taas yks jolla ymmärryksessä puutteita

Itselläsi taitaa olla, jos et ymmärtänyt mitä tossa sanottiin.

Anonyymi00101 kirjoitti:

Pistorasiaan ei tule tehoa. Tässä ketjussa on jo selitetty mitä teho on ja mitä se ei ole. Eli lue itse ketju.

Ei sähköjohdoissa kulje tehoa vaan sähkövirtaa, virta muuttuu tehoksi vasta sähkölaitteessa.
Lämpötehoksi virta muuttuu vastuksessa, ja mekaaniseksi tehoksi sähkömagneettisen voimavaikutuksen kautta esim. sähkömoottorissa.

Anonyymi00109 kirjoitti:

Itselläsi taitaa olla, jos et ymmärtänyt mitä tossa sanottiin.

Kyllä kuule ymmärsin hyvinkin ettet ymmärtänyt.

Sulle on valehdeltu. Teho ei tule pistorasiasta vaan toimintasavusta kulmahiomakoneen sisällä. Ja kun toimintasavu tulee ulos kone ei toimi enää. Johto ja pistorasia on vaan sen vuoksi että koneeseen saadaan valoa ja savu näkee tehdä työnsä.

Anonyymi00109 kirjoitti:

Itselläsi taitaa olla, jos et ymmärtänyt mitä tossa sanottiin.

Kysy aamulla opelta koulussa baikka Joonan