Aluksi värssy tutusta laulusta:
Kun poijat ne raitilla laulelivat, niin flikat luuli urkujen soivan. :,:.
Eikä ne luullehet hulivilipoikain näin koriasti laulaa voivan. :,:
Sitten kysymykset:
1. mitä lauseenjäseniä ovat edellä "urkujen" ja "hulivilipoikain"?
2. mikä on em. sanojen sijamuoto tuossa katkelmassa?
--
Kun poijat ne raitilla laulelivat, niin flikat luuli urkujen soivan. :,:.
Eikä ne luullehet hulivilipoikain näin koriasti laulaa voivan. :,:
Sitten kysymykset:
1. mitä lauseenjäseniä ovat edellä "urkujen" ja "hulivilipoikain"?
2. mikä on em. sanojen sijamuoto tuossa katkelmassa?
--
Vastaukset 2
Vanhimmat
genetiivinomainen jotain, en muista...
Hämärää kyllä, mutta paljastuu, kun "kääntää" lauseenvastikkeet että-muotoon: "..., luuli, että urut soivat"; " ... ,että niin komiasti laulaa voivat".
Sijamuodosta en uskalla sanoa mitään. Lauseenvastiketta käytettäessä tulee genetiivimuotoinen akkusatiivi ensiksi mieleen, mutta eihän subjekti ole akkusatiivissa ... Osaisiko joku valistaa?