Tietoa salattiin

Anonyymi-ap

Tietoa salattiin – ja totuutta hallittiin Vuodesta 2020 lähtien Suomen hallitus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toistivat, että COVID-rokotteet ovat hyvin tutkittuja ja turvallisia. Mutta jo varhaiset EMA:n haittavaikutusraportit ja VAERS-tietokannan numerot paljastivat poikkeuksellisen haittasignaalin – sydänlihastulehduksia, veritulppia ja hermostollisia vaurioita esiintyi, etenkin nuoremmissa ikäluokissa, paljon odotettua enemmän.

Samaan aikaan riippumattomia suomalaisia lääkäreitä, jotka varoittivat riskien aliarvioinnista, uhkailtiin ja eristettiin julkisesta keskustelusta. THL:n johdon pääviesti pysyi muuttumattomana: “Rokote suojaa ja pelastaa henkiä.”

Nyt jälkiviisaus ei enää riitä. Useat tutkijat ovat osoittaneet, että viranomaisilla oli tieto haittamekanismeista jo ennen laajaa rokotuskampanjaa, mutta poliittinen paine ja halu säilyttää kansallinen yhtenäisyys ajoivat kiistattomasti tieteen ohi.

3

188

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Kaikilla rokotteilla ja tehokkailla lääkkeillä on myös haittavaikutuksia. Coronarokotteella haittavaikutukset eivät olleet tavanomaista suurempia. Hyöty/haitta suhde oli hyvä.

      Olen itse ottanut koronarokotteet aina, kun on ollut tarjolla. Vuonna 2024 syksyllä myöhästyin ja tauti ehti iskeä ennen kuin sain rokotteen. Tauti oli kova ja hännät tuntuivat vielä toukokuussa. Sairastin koronan rokotettuna pari kuukautta sitten. Tauti oli paljon levempi, eikä jälkiseurauksia tullut ainakaan läheskään yhtä paljon kuin 2024.

      En tiedä, mihin pyrit rokotepelottelullasi. Ei se ainakaan kehenkään sellaiseen ihmiseen tehoa, joka ymmärtää perusteet ja ottaa itsekin asioista selvää.

      • Anonyymi00002

        Pelottelulla - mistä näette, että pelottelen. Meillä terveydenhuolto raakaa businesta. Tavoitteena on vain maksimoida voitot - ei kansalaisten terveyttä. Ihminen on VAIN tuotantoeläin.


      • Anonyymi00003

        Suomessa on käynnissä kuolleisuuskriisi, jota ei ole onnistuttu uskottavasti selittämään. Mortality Watch -palvelun tilastot osoittavat, että vuosien 2021–2025 aikana Suomeen on kertynyt noin 17 000–18 000 ylimääräistä kuolemaa verrattuna siihen, mitä kuolleisuuden olisi pitänyt olla aiempien vuosikymmenten kehityksen perusteella. Kyse ei ole hetkellisestä piikistä, vaan pitkäkestoisesta ja yhtäjaksoisesta poikkeamasta.

        Kaavio mittaa kumulatiivista ylikuolleisuutta suhteessa vuosien 2010–2019 kuolleisuustrendiin. Se kertoo, kuinka paljon enemmän ihmisiä on kuollut verrattuna historialliseen normaaliin. Olennaista on ajoitus: Suomi selvisi pandemian alkuvaiheesta ilman merkittävää ylikuolleisuutta. Vuosina 2019–2020 kuolemia oli jopa odotettua vähemmän. Tämä yksinään heikentää väitettä, että itse COVID-19-tauti olisi ylikuolleisuuden pääasiallinen syy.

        Todellinen muutos tapahtui vuonna 2021. Siitä lähtien ylikuolleisuus alkoi kasvaa, ensin maltillisesti, sitten kiihtyen. Vuonna 2022 ylimääräisiä kuolemia oli jo tuhansia, ja vuosina 2023–2025 nousu jatkui ilman merkkejä palautumisesta normaalille tasolle. Tämä aikajana ei vastaa tartuntataudin logiikkaa, mutta se vastaa tarkasti ajanjaksoa, jolloin koko väestö altistettiin uudelle lääketieteelliselle interventiolle ennennäkemättömässä mittakaavassa.

        Viranomaiset ovat toistuvasti viitanneet hoitovelkaan, influenssakausiin, stressiin ja väestön ikääntymiseen. Nämä selitykset voivat vaikuttaa uskottavilta yksittäin, mutta yhdessäkään niistä ei ole voimaa selittää näin suurta, pitkäkestoista ja rakenteellista kuolleisuuden nousua. Erityisen ongelmallista on se, että ylikuolleisuus jatkuu ja kasvaa aikana, jolloin terveydenhuolto on jo palautunut pandemiarajoituksista ja itse koronataudin vaikutus on vähentynyt.

        Kun vaihtoehtoisia selityksiä tarkastellaan kriittisesti, ne alkavat muistuttaa enemmän selitysten kasaamista kuin todellista syy–seurausanalyysiä.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Säästäminen on typerää, muistakaa äänestää demareita

      Säästäminen on typerää, koska aiheuttaa vain talouden taantumista ja lopulta tappaa potilaan. Demareiden tapa on satsat
      Maailman menoa
      95
      6694
    2. Olli Rehn: Eläkkeistä pitää leikata. Nyt tuli Lindtmanille kauhun paikka

      jos johtaa seuraavaa hallitusta. Purra: eläkkeisiin ei kosketa. Eikä tällä hallituskaudella varmasti kosketa, mutta seur
      Maailman menoa
      409
      6430
    3. SDP:n budjetin peruskivi: "Rahaa nimittäin on!"

      Demarien talouspolitiikan ydin on usein tiivistetty klassiseen meemiin: rahaa on, kunhan se on jonkun muun rahaa. Vuoden
      Maailman menoa
      161
      4731
    4. Poliisien suosikkipuolueet ylivoimaisesti: Kokoomus ja persut

      samoin on armeijan henkilöstön kanssa. Sen sijaan sekä vihreät, vasliitto ja SDP ovat hyljeksittyjä puolueita poliisien
      Maailman menoa
      91
      3654
    5. Sdp, Vihreät ja vasemmistoliitto muuttumassa naisten puolueiksi?

      Sdp 64 % naisia, vihreät 70 % naisia ja vasemmistoliitto 60 % naisia. Ilmankos ne puolueet ajaa autoilevien kantasuomal
      Maailman menoa
      96
      3591
    6. Kun täällä kysytään aina vaan naisilta

      Niin nyt kysytään miehiltä. Mies, voisitko ottaa kumppaniksesi naisen joka nostaa enemmän penkistä kuin sinä? Tienaa en
      Sinkut
      66
      3462
    7. Hatunnosto! Mari Hynynen (os. Perankoski) ja Jouni Hynynen auttavat vähäosaisia upealla tavalla!

      Hatunnosto! Mari ja Jouni Hynynen ovat Vailla vakinaista asuntoa ry:n uudet kummit. Hynysiä motivoi halu lisätä ymmärr
      Maailman menoa
      10
      3302
    8. Tiesitkö? Tämä suomalainen keksi Elämäni biisi -sarjan - Viinin lipittely mainittu!

      Tiesitkö? Elämäni biisi on suomalainen formaatti ja sen takana on Petja Peltomaa. Hänen kynästä ovat lähtöisin myös mm.
      Tv-sarjat
      0
      3020
    9. Epäonnistunut "Tuppurais-operaatio" kaatoi Purran hallituksen

      Persut yrittivät viimemetreillä häivyttää omaa täydellistä epäonnistumistaan syyttämällä opposition edustajaa nimettömil
      Maailman menoa
      3
      1845
    10. Ostaisitko sinä rempattavan asunnon Italiasta tai jostain muualta ulkomailta, mistä?

      Ella Kanninen on tehnyt Italiassa asuntokaupat. Hän kertoo Instagramissa kierrelleensä viime kesänä Toscanassa katselema
      Asunnot ja asuminen
      16
      1439
    Aihe