Tietoa salattiin – ja totuutta hallittiin Vuodesta 2020 lähtien Suomen hallitus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toistivat, että COVID-rokotteet ovat hyvin tutkittuja ja turvallisia. Mutta jo varhaiset EMA:n haittavaikutusraportit ja VAERS-tietokannan numerot paljastivat poikkeuksellisen haittasignaalin – sydänlihastulehduksia, veritulppia ja hermostollisia vaurioita esiintyi, etenkin nuoremmissa ikäluokissa, paljon odotettua enemmän.
Samaan aikaan riippumattomia suomalaisia lääkäreitä, jotka varoittivat riskien aliarvioinnista, uhkailtiin ja eristettiin julkisesta keskustelusta. THL:n johdon pääviesti pysyi muuttumattomana: “Rokote suojaa ja pelastaa henkiä.”
Nyt jälkiviisaus ei enää riitä. Useat tutkijat ovat osoittaneet, että viranomaisilla oli tieto haittamekanismeista jo ennen laajaa rokotuskampanjaa, mutta poliittinen paine ja halu säilyttää kansallinen yhtenäisyys ajoivat kiistattomasti tieteen ohi.
Samaan aikaan riippumattomia suomalaisia lääkäreitä, jotka varoittivat riskien aliarvioinnista, uhkailtiin ja eristettiin julkisesta keskustelusta. THL:n johdon pääviesti pysyi muuttumattomana: “Rokote suojaa ja pelastaa henkiä.”
Nyt jälkiviisaus ei enää riitä. Useat tutkijat ovat osoittaneet, että viranomaisilla oli tieto haittamekanismeista jo ennen laajaa rokotuskampanjaa, mutta poliittinen paine ja halu säilyttää kansallinen yhtenäisyys ajoivat kiistattomasti tieteen ohi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaikilla rokotteilla ja tehokkailla lääkkeillä on myös haittavaikutuksia. Coronarokotteella haittavaikutukset eivät olleet tavanomaista suurempia. Hyöty/haitta suhde oli hyvä.
Olen itse ottanut koronarokotteet aina, kun on ollut tarjolla. Vuonna 2024 syksyllä myöhästyin ja tauti ehti iskeä ennen kuin sain rokotteen. Tauti oli kova ja hännät tuntuivat vielä toukokuussa. Sairastin koronan rokotettuna pari kuukautta sitten. Tauti oli paljon levempi, eikä jälkiseurauksia tullut ainakaan läheskään yhtä paljon kuin 2024.
En tiedä, mihin pyrit rokotepelottelullasi. Ei se ainakaan kehenkään sellaiseen ihmiseen tehoa, joka ymmärtää perusteet ja ottaa itsekin asioista selvää.
Pelottelulla - mistä näette, että pelottelen. Meillä terveydenhuolto raakaa businesta. Tavoitteena on vain maksimoida voitot - ei kansalaisten terveyttä. Ihminen on VAIN tuotantoeläin.
Suomessa on käynnissä kuolleisuuskriisi, jota ei ole onnistuttu uskottavasti selittämään. Mortality Watch -palvelun tilastot osoittavat, että vuosien 2021–2025 aikana Suomeen on kertynyt noin 17 000–18 000 ylimääräistä kuolemaa verrattuna siihen, mitä kuolleisuuden olisi pitänyt olla aiempien vuosikymmenten kehityksen perusteella. Kyse ei ole hetkellisestä piikistä, vaan pitkäkestoisesta ja yhtäjaksoisesta poikkeamasta.
Kaavio mittaa kumulatiivista ylikuolleisuutta suhteessa vuosien 2010–2019 kuolleisuustrendiin. Se kertoo, kuinka paljon enemmän ihmisiä on kuollut verrattuna historialliseen normaaliin. Olennaista on ajoitus: Suomi selvisi pandemian alkuvaiheesta ilman merkittävää ylikuolleisuutta. Vuosina 2019–2020 kuolemia oli jopa odotettua vähemmän. Tämä yksinään heikentää väitettä, että itse COVID-19-tauti olisi ylikuolleisuuden pääasiallinen syy.
Todellinen muutos tapahtui vuonna 2021. Siitä lähtien ylikuolleisuus alkoi kasvaa, ensin maltillisesti, sitten kiihtyen. Vuonna 2022 ylimääräisiä kuolemia oli jo tuhansia, ja vuosina 2023–2025 nousu jatkui ilman merkkejä palautumisesta normaalille tasolle. Tämä aikajana ei vastaa tartuntataudin logiikkaa, mutta se vastaa tarkasti ajanjaksoa, jolloin koko väestö altistettiin uudelle lääketieteelliselle interventiolle ennennäkemättömässä mittakaavassa.
Viranomaiset ovat toistuvasti viitanneet hoitovelkaan, influenssakausiin, stressiin ja väestön ikääntymiseen. Nämä selitykset voivat vaikuttaa uskottavilta yksittäin, mutta yhdessäkään niistä ei ole voimaa selittää näin suurta, pitkäkestoista ja rakenteellista kuolleisuuden nousua. Erityisen ongelmallista on se, että ylikuolleisuus jatkuu ja kasvaa aikana, jolloin terveydenhuolto on jo palautunut pandemiarajoituksista ja itse koronataudin vaikutus on vähentynyt.
Kun vaihtoehtoisia selityksiä tarkastellaan kriittisesti, ne alkavat muistuttaa enemmän selitysten kasaamista kuin todellista syy–seurausanalyysiä.