Txt sivuilla että moni jää eläkkeelle

Minulle on ihmetellyt useampi psykiatri, että miten olen näillä diagnooseilla työelämässä. Ja teen täyttä työaikaa. Olen sitä mieltä, että elämässä voi joko käpertyä ja kuolla tai sitten taistella.

Palstakamu kirjoitti:

Minulle on ihmetellyt useampi psykiatri, että miten olen näillä diagnooseilla työelämässä. Ja teen täyttä työaikaa. Olen sitä mieltä, että elämässä voi joko käpertyä ja kuolla tai sitten taistella.

Diagnooseista huolimatta ihmisillä on erilaiset persoonat, selviytymismekanismit sekä psyykkeen vahvuus. Oireet ovat osalla rajumpia, osalla lievempiä. Stressittömyys on avainasemassa kuinka pärjätä ongelmien kanssa. Hyvä että vaikutat olevan toimintakykyinen tapaus :).

Palstakamu kirjoitti:

Minulle on ihmetellyt useampi psykiatri, että miten olen näillä diagnooseilla työelämässä. Ja teen täyttä työaikaa. Olen sitä mieltä, että elämässä voi joko käpertyä ja kuolla tai sitten taistella.

Ovat minusta luovuttajia? Kokevat, että on liian suuri hyppäys lorvimisesta työelämään, jossa joutuvat alistumaan työnteolle, jota eivät osaa eivätkä usko oppivansa tekemään niin hyvin, että se toisi heille sitä hyvää, jonka ovat kadottaneet aikoja sitten?

Vaara aina olemassa, jos pakollinen koulukin jo asettaa heille riman liian korkealle? Toiset tykkää tehdä käsillä asioita, heillä paremmat mahdollisuudet duunaritöihin, mut sisältä pitää löytyä sitä paloa, että työllistyisi.

Harmittaa 50+ ikäisenä, kun yritykset eivät ole lähemmin yhteistyössä koulujen kanssa, että voisi siirtyminen olla helpompaa työelämään näille nuorille? Elämä jos on tehty liian helpoksi ja annettu vapauksia omanlaiseen tekemiseen, voi se toteutus olla monelle syrjäyttävääkin?

Uskon asioita, yhteiskunta vaatii työelämältä paljon? Opiskelua enemmän ja parempia töitä silloin tarjolla? Nuorille tarjolla enempi töitä, mut mihin ovat valmiita lähtemään, toiset haluaa hyvä palkkaisia virkoja, vaikka kokemus on mitä on?

Sama se on pitkäaikaistyöttömillä, joilla olisi haluja työllistyä, muttei ole tahoja, jotka heitä haluaa työllistää? Itsellä tällainen kokema, ei kelpaa vaikka olisi asennetta ja motivaatiotakin tekemiselle, nuoremmat menee edelle ja jollei löydy nuorempia niin paikka jätetään täyttämättä. Oma kokema tällainen.

Palstakamu kirjoitti:

Minulle on ihmetellyt useampi psykiatri, että miten olen näillä diagnooseilla työelämässä. Ja teen täyttä työaikaa. Olen sitä mieltä, että elämässä voi joko käpertyä ja kuolla tai sitten taistella.

Hienoa, sinä oletkin virkistävä poikkeus.

Tuo on kyllä totta