Miksi Jumala sallii ikävien asioiden tapahtuvan hyville ihmisille?

Tämä on yksi teologian vaikeimmista kysymyksistä. Jumala on iankaikkinen, ääretön, kaikkialla läsnä oleva ja kaikkivoipainen. Miksi ihmisten (jotka eivät ole iankaikkisia, äärettömiä, kaikkitietäviä, kaikkialla olevia tai kaikkivoipia) odotetaan täysin ymmärtävän Jumalan aivoituksia? Jobin kirja käsittelee tätä seikkaa. Jumala oli sallinut Saatanan tehdä kaiken haluamansa Jobille paitsi surmata häntä. Mikä oli Jobin reaktio? “Olen valmis, vaikka hän surmaisi minut” (Job 13:15). "Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi!" (Job 1:21). Job ei ymmärtänyt, miksi Jumala oli sallinut asioiden ikävien asioiden tapahtua. Hän kuitenkin tiesi, että Jumala oli hyvä ja siksi hän edelleenkin luotti häneen.

Miksi ikäviä asioita tapahtuu hyville ihmisille? Raamatun vastaus on, että "hyviä" ihmisiä ei ole. Raamattu ilmoittaa selkeästi, että me kaikki olemme synnin tahraamia ja tartuttamia (Saarn. 7:20; Room. 6:23; 1. Joh. 1:8). "Hyvien" ihmisten puuttumista maailmasta ei voisi kuvailla selvemmin kuin mitä on kirjoitettu Room. 3:10-18: "Onhan kirjoitettu: -- Ei ole yhtäkään vanhurskasta, ei yhtäkään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa. Kaikki ovat luopuneet ja käyneet kelvottomiksi. Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan. Heidän kurkkunsa on avoin hauta, heidän kielensä puhuu petollisesti, huultensa takana heillä on kyykäärmeen myrkkyä, heidän suunsa on täynnä katkeria kirouksia. Nopein jaloin he rientävät vuodattamaan verta, tuhoa ja kurjuutta he jättävät jälkeensä. Rauhan tietä he eivät tunne, jumalanpelko on heille vieras." Jokainen tämän planeetan ihminen ansaitsee helvettiin heittämisen tällä nimenomaisella hetkellä. Jokainen elossa viettämämme sekunti on ainoastaan Jumalan armon ja laupeuden ansiota. Jopa kaikkein kurjin kokemuksemme tällä planeetalla on siedettävä verrattuna ansaitsemaamme: ikuinen helvetti tulisessa järvessä.

Oikeammin kysymys kuuluisi: "Miksi Jumala sallii hyvien asioiden tapahtuvan pahoille ihmisille?" Room. 5:8 kertoo meille, “Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä.” Jumala kuitenkin rakastaa meitä pahasta ja synnillisestä luonteestamme huolimatta. Hän rakasti meitä niin paljon, että hän kuoli kärsiäkseen rangaistuksen syntiemme edestä (Room. 6:23). Jos me otamme Jeesuksen Kristuksen vastaan Pelastajanamme (Joh. 3:16; Room. 10:9), saamme anteeksi ja meille luvataan iankaikkinen koti taivaassa (Room. 8:1). Me ansaitsemme helvetin, mutta meille annetaan iankaikkinen elämä taivaassa, jos tulemme Kristuksen luo uskoen.

Kyllä, joskus ikäviä asioita tapahtuu ihmisille, jotka eivät näytä ansaitsevan niitä. Jumala kuitenkin sallii asioiden tapahtuvan hänen omista syistään johtuen riippumatta siitä, ymmärrämmekö niitä vai emme. Ennen kaikkea meidän on muistettava, että Jumala on hyvä, oikeudenmukainen, rakastava ja armelias. Meille tapahtuu usein asioita, joita me yksinkertaisesti emme voi ymmärtää. Sen sijaan, että epäilemme Jumalan hyvyyttä, meidän pitäisi luottaa häneen: "Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien” (Sananl. 3:5-6).

https://www.gotquestions.org/Suomi/ikavat-asiat-hyvat-ihmiset.html