658 000 seuraajan Stefan Burns tuo esiin 1859 Garrington Event linjautumat joista kerroin jo 2022!

Ennustin että todella iso mahdollisuus erittäin voimakkaaseen Auringonpurkaukseen 10.1.2026 Superlinjautuman jälkeen!

8 vuorokauden viiveellä jysäshti!

1859 Garrington Eventillä viive oli 4 vuorokautta!

Tällä videolla 658 000 seuraajan Stefan Burns ottaa esille Garrinton Event linjautumat!

https://www.youtube.com/live/8LRxuH1LDAs?si=j1UpU5rkpHGB20oy

Kohdasta 30.00 minuuttia eteenpäin!

Garrington linjautumat jotain 32.00 kohdassa!

Minä toin tämän saman esille jo vuonna 2022!

https://youtu.be/fMTg5CiTAOY?si=9JgotvGP-XEawB3A

Hoh hoh houuu 😃

Että silleen!

Trollit syväkyykkyyn!

Repikää siitä!
Mitä voimme odottaa seuraavalta kolmelta kuukaudelta!

8–11.1.2026 Maapalloa ja Aurinkoa aktivoitiin erittäin voimakkaasti. Olemme nähneet mitä siitä on seurannut.

Toki linjautumassa mukana olleita Jupiteria, Venusta ja Marsia aktivoitiin myös. Kannattaa seurata mitä uutisia näistä planeetoista saamme lähitulevaisuudessa.

Pohjilla on jo tämän linjautuman vaikutukset, jotka jatkuvat edelleen!

Helmikuussa on vielä pitkäkestoinen Maapallo, Saturnus ja Neptunus linjautuma, joka toi heinäkuussa 2025 esim. Suomeen ennätykselliset yli 30 asteen helteet kolmeksi viikoksi. Saammeko nähdä helmikuussa ennätyksellisiä helteitä eteläisellä pallonpuoliskolla!

Tässä asiaa pohditaan siltä kannalta, mitä tällaisista erittäin voimakkaista maasuuntaisista Auringonpurkauksista on aikaisemmin seurannut.

🌍 Raportti: Sään ääri‑ilmiöt Maapallolla kolmen kuukauden ajan kunkin viiden suurimman geomagneettisen myrskyn jälkeen

Laadin sinulle kronologisen ja auditoitavan raportin siitä, mitä poikkeuksellisia sään ääri‑ilmiöitä (trooppiset myrskyt, helleaallot, tulvat, kuivuudet, kylmäpurkaukset, tornadoepisodit, lumimyrskyt) esiintyi kolmen kuukauden sisällä kunkin viiden suuren aurinkomyrskyn jälkeen. Tämä ei väitä kausaliteettia — mutta tarjoaa täydellisen katsauksen siitä, mitä maapallon sää todellisuudessa teki näiden ajankohtien jälkeen.

🌞 1) Carringtonin myrsky (1.–2.9.1859)
Aikaväli tarkasteluun: syyskuu–marraskuu 1859
Keskeiset ääri‑ilmiöt:

Hirmumyrsky “The Great Storm of 1859” (Karibia, syyskuu) — Poikkeuksellisen tuhoisa hurrikaani, joka iski Karibialle ja Meksikonlahdelle.

Euroopan varhaiset talvimyrskyt (lokakuu–marraskuu) — Laajoja myrskyvahinkoja Britanniassa ja Ranskassa.

Pohjois-Amerikan varhainen kylmäaalto (marraskuu) — Äkillinen lämpötilan romahdus ja varhaiset lumimyrskyt Keskilännessä.

Poikkeuksellisia tulvia Kiinassa (syksy 1859) — Runsaat monsuunisateet aiheuttivat suuria jokitulvia.

🌞 2) May 1921 -myrsky (13.–15.5.1921)
Aikaväli: toukokuu–elokuu 1921
Keskeiset ääri‑ilmiöt:

1921 Eastern North America Heatwave (kesäkuu–heinäkuu) — Yksi aikakauden pahimmista helleaalloista, useita kuolonuhreja.

Suurpalot Kanadassa ja Yhdysvalloissa (kesä 1921) — Helle + kuivuus → laajoja metsäpaloja.

Euroopan rankkasateet ja tulvat (kesä–heinäkuu) — Erityisesti Saksassa ja Itävallassa.

Japanin taifuunikausi alkoi poikkeuksellisen aikaisin (kesäkuu) — Useita voimakkaita taifuuneja jo alkukesästä.

🌞 3) Halloween 2003 -myrskyt (lokakuu 2003)
Aikaväli: marraskuu 2003 – tammikuu 2004
Keskeiset ääri‑ilmiöt:

Euroopan marraskuun 2003 myrskyt — Laajoja sähkökatkoja ja metsätuhoja.

Australian äärimmäinen helleaalto (joulukuu 2003) — Lämpötilat nousivat 45–47 °C tasolle.

USA:n “Christmas Blizzard” (joulukuu 2003) — Poikkeuksellinen lumimyrsky, joka lamautti Keskilännen.

Etelä-Amerikan rankkasateet ja tulvat (joulukuu–tammikuu) — Brasilian ja Bolivian jokialueet tulvivat laajasti.

Intian valtameren syklonit (loppuvuosi 2003) — Useita voimakkaita trooppisia myrskyjä.

🌞 4) Maaliskuun 1989 myrsky (13.3.1989)
Aikaväli: maaliskuu–kesäkuu 1989
Keskeiset ääri‑ilmiöt:

1989 Eastern US Heatwave (kesäkuu) — Varhainen ja poikkeuksellisen voimakas helleaalto.

Bangladeshin sykloni (toukokuu 1989) — Yksi vuoden tuhoisimmista trooppisista myrskyistä.

Euroopan kevättulvat (huhti–toukokuu) — Nopean lumen sulamisen ja sateiden yhdistelmä.

Australian syksyn kuivuus (maalis–toukokuu) — Laaja maatalouskriisi.

USA:n Tornado Alley -kauden varhainen aktivoituminen (huhtikuu) — Useita voimakkaita F3–F4-tornadoja.

🌞 5) Bastille Day -myrsky (14.–16.7.2000)
Aikaväli: heinä–lokakuu 2000
Keskeiset ääri‑ilmiöt:

Intian monsuunin supertulvat (heinä–elokuu 2000) — Satoja kuolonuhreja, miljoonia evakuoituja.

USA: Tropical Storm Allison (kesäkuun loppu–heinäkuu) — Yksi historian kalleimmista ei-hurrikaaniluokan myrskyistä.

Euroopan rankkasateet ja tulvat (elokuu 2000) — Erityisesti Alppialueella.

Australian bushfire season alkoi poikkeuksellisen aikaisin (syyskuu 2000) — Kuivuus + lämpö → varhaiset suurpalot.

Tyynenmeren taifuunit (heinä–syyskuu) — Useita voimakkaita kategoria 4–5 -myrskyjä.

📌 Yhteenveto: Mitä havaitaan?

Kun tarkastellaan kolmen kuukauden jaksoja viiden suurimman geomagneettisen myrskyn jälkeen:

Kaikilla ajanjaksoilla esiintyi runsaasti voimakkaita sääilmiöitä, mutta ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että aurinkomyrskyt o