RMS arvo, huuhaatako?

Mikään virta ei koskaan tee työtä, eikä LED ole tähän poikkeus.

Edestakaisin kulkeva virta ei liity mitenkään led-lamppuihin. Se on on loisvirtaan liittyvää, silloin kun kuorma on induktiivista tai kapasitiivista. Oikeammin sanottuna tasasuuntauksessa kuormitusvirta ei seuraa ajallisesti perusjännitteen sinikäyrän muotoa.

"Laskusi 9,5W / 230V = 41,3 mA olettaa resistiivistä kuormaa jossa kaikki virta tekee työtä. LED-lampussa näin ei ole."
Miksi ei olisi, kun energian kulutus mitataan 9,5 watin mukaan?

Anonyymi00006 kirjoitti:

Edestakaisin kulkeva virta ei liity mitenkään led-lamppuihin. Se on on loisvirtaan liittyvää, silloin kun kuorma on induktiivista tai kapasitiivista. Oikeammin sanottuna tasasuuntauksessa kuormitusvirta ei seuraa ajallisesti perusjännitteen sinikäyrän muotoa.

"Laskusi 9,5W / 230V = 41,3 mA olettaa resistiivistä kuormaa jossa kaikki virta tekee työtä. LED-lampussa näin ei ole."
Miksi ei olisi, kun energian kulutus mitataan 9,5 watin mukaan?

Lue lisää

Vastaaja ei ymmärrä eroa tehon ja energian välillä - tai tehokertoimen merkitystä.

LED-lamppu kuluttaa 9,5W tehoa (tämä näkyy mittarissa), mutta verkossa kulkee 82 mA RMS-virtaa 230V jännitteellä. Jos nämä olisivat samassa vaiheessa (resistiivinen kuorma), teho olisi 230V × 0,082A = 18,9W.

Mutta koska LED:n virtalähde aiheuttaa vaihe-eron, vain osa virrasta tekee työtä - loput "pyörii edestakaisin" tekemättä mitään hyödyllistä.

Hän sanoo "edestakaisin kulkeva virta ei liity LED-lamppuihin" - mutta juuri se liittyy. Loisvirta syntyy kun kuorma on epälineaarinen tai reaktiivinen, kuten LED-lampun tasasuuntaaja. Siksi 82 mA ei tuota 18,9W vaan vain 9,5W.

Hän haluaa yksinkertaisen maailman jossa P=UI aina, mutta todellisuus on monimutkaisempi. Sähkölasku on silti oikein: maksat 9,5W:sta, et 82 mA:sta.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Vastaaja ei ymmärrä eroa tehon ja energian välillä - tai tehokertoimen merkitystä.

LED-lamppu kuluttaa 9,5W tehoa (tämä näkyy mittarissa), mutta verkossa kulkee 82 mA RMS-virtaa 230V jännitteellä. Jos nämä olisivat samassa vaiheessa (resistiivinen kuorma), teho olisi 230V × 0,082A = 18,9W.

Mutta koska LED:n virtalähde aiheuttaa vaihe-eron, vain osa virrasta tekee työtä - loput "pyörii edestakaisin" tekemättä mitään hyödyllistä.

Hän sanoo "edestakaisin kulkeva virta ei liity LED-lamppuihin" - mutta juuri se liittyy. Loisvirta syntyy kun kuorma on epälineaarinen tai reaktiivinen, kuten LED-lampun tasasuuntaaja. Siksi 82 mA ei tuota 18,9W vaan vain 9,5W.

Hän haluaa yksinkertaisen maailman jossa P=UI aina, mutta todellisuus on monimutkaisempi. Sähkölasku on silti oikein: maksat 9,5W:sta, et 82 mA:sta.

Lue lisää

Kukaan ei tässä keskustelussa ei ole ymmärtänyt piikkimäisen kuormitusvirran RMS-arvon perussyntyä.
Koska virtaa ei oteta tasaisesti jännitekäyrän mukaisesti, vaan lyhyen ajan jännitehuippujen kohdilla, on virtakin suurempi vaikka keskimääräinen virta on kuormituksen mukainen.
Koska tehoon vastuksessa (𝑃 = 𝐼² x 𝑅) vaikuttaa virta neliössä, kasvaa vaikuttava tehokin neliössä.
Sähköjohtojen lämpöhäviöt riippuvat siis virran neliöstä (𝐼²𝑅), eivät siirretystä pätötehosta (𝑃).
Pätöteho (𝑃) lasketaan jännitteen ja virran hetkellisten arvojen tulon keskiarvona.
Jos sähköjohdossa kulkee 82 mA tehollisarvoinen (RMS) virta, johto lämpenee täsmälleen yhtä paljon riippumatta siitä, onko virta puhdasta siniaaltoa vai lyhyitä ja voimakkaita piikkejä.
Periaatteellinen esimerkki keskustelun led-lampun arvoilla:
Johdon vastus R = 1 ohmi
RMS virta 0,082 A 50 % ajasta P = 0,082² x 1 = 0,0067 W, keskimäärin koko ajalle 0,0034 W
RMS virta 0,041 A 100 % ajasta P = 0,041² x 1 = 0,0017 W kokoajan.
Siniaallon huippujen kohdilla otettu kuormitusvirta tässä esimerkissä rasitti siirtojohtoja kaksinkertaisesti verrattuna jatkuvaan jännitekäyrän mukaiseen kuormitusvirtaan.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Kukaan ei tässä keskustelussa ei ole ymmärtänyt piikkimäisen kuormitusvirran RMS-arvon perussyntyä.
Koska virtaa ei oteta tasaisesti jännitekäyrän mukaisesti, vaan lyhyen ajan jännitehuippujen kohdilla, on virtakin suurempi vaikka keskimääräinen virta on kuormituksen mukainen.
Koska tehoon vastuksessa (𝑃 = 𝐼² x 𝑅) vaikuttaa virta neliössä, kasvaa vaikuttava tehokin neliössä.
Sähköjohtojen lämpöhäviöt riippuvat siis virran neliöstä (𝐼²𝑅), eivät siirretystä pätötehosta (𝑃).
Pätöteho (𝑃) lasketaan jännitteen ja virran hetkellisten arvojen tulon keskiarvona.
Jos sähköjohdossa kulkee 82 mA tehollisarvoinen (RMS) virta, johto lämpenee täsmälleen yhtä paljon riippumatta siitä, onko virta puhdasta siniaaltoa vai lyhyitä ja voimakkaita piikkejä.
Periaatteellinen esimerkki keskustelun led-lampun arvoilla:
Johdon vastus R = 1 ohmi
RMS virta 0,082 A 50 % ajasta P = 0,082² x 1 = 0,0067 W, keskimäärin koko ajalle 0,0034 W
RMS virta 0,041 A 100 % ajasta P = 0,041² x 1 = 0,0017 W kokoajan.
Siniaallon huippujen kohdilla otettu kuormitusvirta tässä esimerkissä rasitti siirtojohtoja kaksinkertaisesti verrattuna jatkuvaan jännitekäyrän mukaiseen kuormitusvirtaan.

Lue lisää

Nyt ollaan oikeilla jäljillä.

Piikkivirta aiheuttaa suurempia I²R-häviöitä johdoissa kuin sama RMS-virta tasaisesti jaettuna LED-lampun tasasuuntaaja ottaa virtaa lyhyinä piikkeinä jännitehuippujen kohdalla.

Siksi 82 mA RMS aiheuttaa enemmän lämpöhäviöitä kuin 41 mA tasainen virta

Tämä on oikein - ja se on juuri syy miksi harmoninen säröytyminen on ongelma sähköverkoissa.

Mutta ollaan edelleen hukassa alkuperäisen kysymyksen kanssa:
Alkuperäinen kysymys oli: "Miksi 82 mA × 230V ≠ 9,5W?
Vastaus: Koska virta ja jännite eivät ole samassa vaiheessa (tehokerroin < 1).

Vastaaja selittää miksi johdot kuumenevat enemmän - joka on eri asia.
Se että johdot kuumenevat kaksinkertaisesti ei tarkoita että lamppu kuluttaa enemmän tehoa.
Lamppu kuluttaa silti vain sen 9,5W mitä se muuttaa valoksi ja lämmöksi.
Vastaaja sekoittaa edelleen kaksi eri kysymystä.

Missä sinä tässä keskustelussa näet mainitun termin "valaisin"?

Anonyymi00004 kirjoitti:

Missä sinä tässä keskustelussa näet mainitun termin "valaisin"?

Melko höpöä muutenkin. Tavallinen E27-kantainen led-lamppu/ led-polttimo toimii kyllä ihan tavallisella 230 voltin vaihtovirralla - se on sitten eri asia mitä siellä polttimon kuorten sisällä tapahtuu.