Avaruus, tila

2 tai 5 tilaulottuvuutta ei käy, kolmen kanssa ei ehkä onnistu enää koko universumin kohdalla, siksi GRn 4D on menestynyt, mutta aika ei ole tilaulottuvuus, sehän on selvä.

Pallomaisuus tulee siitä, ettei ole yhtään mitään syytä olettaa, että jokin dimensio, akseli, vektori tässä olisi lyhyempi tai pidempi kuin toiset. Se merkitsisi sitä, että siirtyessä paikasta toiseen avaruudessa pallo ympärillä olisikin toisessa paikassa toisenlainen kuin toisessa paikassa. Että koko ajatus pysyisi pystyssä, sen pallon täytyy joka paikassa olla ympärillä ainakin suunnilleen samanlainen, ja pallomainen.

Onko kukaan esittänyt tällaisen tilan matemaattista mallia kirjallisuudessa avaruuden malleista?

santtunen2 kirjoitti:

2 tai 5 tilaulottuvuutta ei käy, kolmen kanssa ei ehkä onnistu enää koko universumin kohdalla, siksi GRn 4D on menestynyt, mutta aika ei ole tilaulottuvuus, sehän on selvä.

Pallomaisuus tulee siitä, ettei ole yhtään mitään syytä olettaa, että jokin dimensio, akseli, vektori tässä olisi lyhyempi tai pidempi kuin toiset. Se merkitsisi sitä, että siirtyessä paikasta toiseen avaruudessa pallo ympärillä olisikin toisessa paikassa toisenlainen kuin toisessa paikassa. Että koko ajatus pysyisi pystyssä, sen pallon täytyy joka paikassa olla ympärillä ainakin suunnilleen samanlainen, ja pallomainen.

Onko kukaan esittänyt tällaisen tilan matemaattista mallia kirjallisuudessa avaruuden malleista?

Lue lisää

Santtu.
"2 tai 5 tilaulottuvuutta ei käy,"

Hän käyttää symmetria-argumenttia - "ei ole syytä olettaa että yksi suunta olisi erilainen" - mutta tekee siitä väärän johtopäätöksen.

Hänen logiikkansa: jos kaikkeudessa ei ole etuoikeutettua suuntaa, sen täytyy olla pallo. Mutta tämä on isotropy (samannäköisyys joka suuntaan), ei äärellisyys. Isotrooppisuus on yhteensopiva myös äärettömän, tasaisen, litteän avaruuden kanssa - juuri se mitä havainnot viittaavat. Ei tarvitse palloa.

Sitten hän kysyy "onko kukaan esittänyt tällaista mallia" - vastaus on kyllä, Robertson-Walker-metriikka kuvaa juuri tämmöisiä homogeenisia, isotrooppisia avaruuksia, myös pallomaisia (positiivinen kaarevuus). Kosmologit ovat mallintaneet tätä vuosikymmeniä. Havainnot vain osoittavat että universumi on lähes litteä, ei pallomainen.

Hän keksii ratkaisun ongelmaan jota kukaan ei ole kysynyt, ja sitten ihmettelee miksei kukaan ole kiinnostunut.

Ei se noin ole, vaan olen huomannut, että kaikkeuden kohdalla asia muuttuu.

Kaikissa muissa asioissa logiikka on irrallaan todellisuudesta, mutta kaikkeuden kohdalla on jo joitakin puhtaasta logiikasta määräytyviä asioita. Se on uusi keksintö filosofiassa, kosmologiassa ja logiikassa.

Tai on hyväksyttävä naturalismin ja muodollisen logiikan ohi ja lisäksi todellisuutta koskeva logiikka, Hegelin logiikka, dialektinen logiikka.

Kaikkeus ei voi olla sellainen, että se alkaisi. Eikä se voi olla sellainen, että se loppuisi.

Ja koko asia tieteessä ratkeaa helposti erottamalla kaikkeus ja osauniversumimme. Kumpaakaan ei vielä tarkkaan tunneta. Se on aiheetonta ylpeyttä, hybris, että tunnettaisiin. Minä vaan ehdottelen Galakseja ja räjähdyksiä teoriaa, se ei ole lopullinen, mutta puhkaisee BB muurin ja mätäpaiseen, avaa tieteelle tien eteenpäin tästä vankilasta, näistä kahleista, joita nyt on.

Kaikkeus ikuinen ja ääretön, rajaton, ja osauniversumimme on alkanut n. 14 miljardia vuotta sitten, mutta myös jokainen uusi teoria laittaa laskut uusiksi.

Ja osauniversumimme on paikallinen, kaukana näkyy jo muidenkin osauniversumien galakseja. Helpottava ajatus tähtitieteilijöille, ne galaksit saavat olla vanhoja, niitä ei tarvi pakottaa "nuoren universumin" galakseiksi, vaan ne selittyvät luonnollisella tavalla. Laskut voidaan rakentaa uudestaan ja korjata galaksien ajat ja paikat, kehitykset, liikkeet, etäisyydet, hajonta jne.