Kysymyksessä on ilmeisesti mättö, joka menee nielusta alas jokaisella, riippumatta sen antamista ravintovaikutuksista jota keho tarvitsee?
Turvaseksi on myös outo käsite, mutta että sama ajatus on jotenkin liitetty päivittäiseen muonaan jota söisimme. Outoa kehitystä.
Mitä on mielestänne se paljon viikon aikana mediassa esille asetettu turvaruoka?
Kuka sitä tarvitsee, ja miksi?
Syöttekö itse "turvaruokaa"?
AV
Uusi outo käsite, turvaruoka
50
382
Vastaukset
- Anonyymi00001
Ahaa, lapset tarvitsee!
"Turvaruualla varmistetaan, että lapsi saa päiväkoti- tai koulupäivän aikana syötyä edes jotain."
"Turvaruuat ovat yleensä rakenteeltaan tasalaatuisia ja maultaan ennakoitavia."
Kerrankin asiallista asiaa.
- Sheena - Anonyymi00003
Timo Soinin turvaruoka on kinkku.
- Anonyymi00016UUSI
Soini perusti persut ja syö koko sian päivässä. Purra ja Halla-aho ovat ituhippejä. Halla-aho on lisäksi fillarikommunisti.
- Anonyymi00004
Turvaruoan avulla varmistetaan, että ne lapset, jotka jonkin haasteen takia muuten jättäisivät syömättä, syövät edes jotain. Itselleni turvaruoka ei ole erityisen tuttu eli en tiedä, millä kriteereillä sitä varataan, mutta ajatushan on hyvä ja ehdottomasti kannatan sitä, että pyritään varmistamaan kaikkien lasten riittävä ravinnonsaanti.
Aletheias- Anonyymi00006
Niin ja valitettavasti on myös köyhiä, jotka eivät saa päivittäin lämmintä ruokaa.
>simiti< - Anonyymi00007
Anonyymi00006 kirjoitti:
Niin ja valitettavasti on myös köyhiä, jotka eivät saa päivittäin lämmintä ruokaa.
>simiti<Kyllä. Monelle lapselle koulun lämmin ruoka saattaa olla päivän ainoa lämmin ruoka. Senkin takia kouluruoka on niin tärkeä, sillä se auttaa suoraan niitä haavoittuvassa asemassa olevia.
Aletheias - Anonyymi00009
Anonyymi00007 kirjoitti:
Kyllä. Monelle lapselle koulun lämmin ruoka saattaa olla päivän ainoa lämmin ruoka. Senkin takia kouluruoka on niin tärkeä, sillä se auttaa suoraan niitä haavoittuvassa asemassa olevia.
AletheiasTommost o korkeastikoulutetuil lapsilla
- Anonyymi00017UUSI
Anonyymi00009 kirjoitti:
Tommost o korkeastikoulutetuil lapsilla
Harva lapsi on käynyt korkeakoulun.
Aletheias
- Anonyymi00005
Mikä ihmeen turvaruoka?
Itse syön vain omasta mielestäni hyvejä ruokia. Joskus ne on epäterveellisiä ja joskus superruokaa.
>simiti< Luulisin että turvaruoka tarkoittas sitä että jos ruisvellin maku tai koostumus on henkilölle täysin vastenmielinen niin tarjotaan ohravelliä. Ja joillekin sitten ohravellin sijaan ruisvelliä.
- Anonyymi00008
Lapsuuden kodissa oli tapana se etteivät lapset nouse ruokapöydästä ilman lupaa, ennen vanhempia. Ruokalautanen tuli syödä tyhjäksi siitä mitä siihen oli annosteltu.
Perusteltiin asiaa sillä miten tulisi olla onnellinen kun on ruokaa mitä syödä, Afrikassa lapset näkevät nälkää, joten minun tulisi syödä vissiin enemmän. Siitäkin on seurauksensa.
https://www.youtube.com/watch?v=FZK7N_aGoQY
Onko kuitenkin niin, että lapset kyllä tottuvat syömään lähes mitä vain, kun oikein opastaa? No, voi jotain jäädä aina valitsematta, tai jäädä lautasen reunalle.
Itsekin istutin lasta aamiaispuuron ääressä, pöydästä ei lähdetty kunnes lautanen oli tyhjä. Nykyisen tiedon mukaan olen ollut huono kasvattaja. Tosin eivät lapset tuota aikaa onneksi enää muista:)
AV- Anonyymi00014UUSI
Monella on ollut tuollainen pakkosyömisen kulttuuri, joka on kyllä ihan pyllynreiästä. Olen oikea onnenmyyrä kun vanhempani eivät olleet ruokadiktaattoreja. Näin tuhat vuotta jälkikäteen ajatellen äitini turvautui kohdallani turvaruokaan jo ammoisina aikoina.
- Sheena - Anonyymi00024UUSI
Anonyymi00014 kirjoitti:
Monella on ollut tuollainen pakkosyömisen kulttuuri, joka on kyllä ihan pyllynreiästä. Olen oikea onnenmyyrä kun vanhempani eivät olleet ruokadiktaattoreja. Näin tuhat vuotta jälkikäteen ajatellen äitini turvautui kohdallani turvaruokaan jo ammoisina aikoina.
- SheenaMulla varmaan sama, kun aamiaiseksikin sai kaakaota ja ranskanleipää juustolla.
Terveellisempää aamupalaa olen oppinut syömään vasta aikuisiällä, sanoin jopa varttuneella sellaisella.
Muistelen että opiskeluaikoina ja vielä työuran alkupuolellakin mentiin lähinnä vesilasilla ja kahvilla.
-keinovaginamies- - Anonyymi00025UUSI
Anonyymi00014 kirjoitti:
Monella on ollut tuollainen pakkosyömisen kulttuuri, joka on kyllä ihan pyllynreiästä. Olen oikea onnenmyyrä kun vanhempani eivät olleet ruokadiktaattoreja. Näin tuhat vuotta jälkikäteen ajatellen äitini turvautui kohdallani turvaruokaan jo ammoisina aikoina.
- SheenaMuistan kun kerran oma tytär ei syönyt. Heitteli ruokaa koiralle ja hihitteli.
Soitin paniikissa iskälleni ja sanoin että nyt tuo tenava kuolee nälkään.
Isä tuumasi ettei tiedä yhdenkään lapsen kuolleen täyden ruokalautasen ääreen. Oikeassa hän oli. Seuraavana päivänä söi hirmuna.
Kerran ihmettelin kun oli kovin hiljaista. Menin tutkimaan tilannetta ja tenava sekä koira rouskuttelivat kuivamuonaa.
>simiti<
Ilmeisesti ymmärsin aluksi tämän turvaruoka-asian täysin väärin. Oletin, että annokseen on laskettu kaikki terveelliset ravintoaineet, vitamiinit ja hivenaineet, että lapsi saa terveellisen annoksen, vaikka muuten se ruoka saatta olla aivan mitä tahansa.
Luin tuon aloituksen ja siinä mainitaan aivan päinvastaista. Ettei turvaruoka olisikaan laadultaan ja ravinnollisesti terveellistä. Tämä on hämmentävää.- Anonyymi00011
Turvaruoka on ruokaa joka monelle käy, tasalaatuista ja samaa, riippumatta ravintoarvoista.
En itsekään tykännyt junnuna mistään paprikasta tai salaatista ylenmäärin. Vanhempana niitä tulee jo jonkin verran syötyä. Makutottumukset muuttuvat nopeasti. Lapsena meni joku kaalikeitto jo yli, en tykännyt. Nyt taas tykkään. Aamupuuro, sekään ei mennyt joskus hyvin alas. Nyt menee ajottain marjojen kera.
Opetan itse nyt nuorimmalle lapselle sen, että tulee maistella monenlaista ruokaa, voi sitten asettaa mieltymykset suuremmalle framille kun on otantaa. Hyvin hän kyllä syö, makutottumukset vaihtelevat. Pari vuotta sitten joku oli oikein hyvää, ja nykyisin ei enää niin hyvää jne.
Kouluruokaan hän on kohtuu tyytyväinen, on suosikkeja ja vähemmän suosikkeja. Tärkeintä on kai ymmärtää se miksi ihmisen tulee jotain syödä. Olipa ruoka sitten enemmän tai vähemmän omien mieltymysten mukaista.
AV Anonyymi00011 kirjoitti:
Turvaruoka on ruokaa joka monelle käy, tasalaatuista ja samaa, riippumatta ravintoarvoista.
En itsekään tykännyt junnuna mistään paprikasta tai salaatista ylenmäärin. Vanhempana niitä tulee jo jonkin verran syötyä. Makutottumukset muuttuvat nopeasti. Lapsena meni joku kaalikeitto jo yli, en tykännyt. Nyt taas tykkään. Aamupuuro, sekään ei mennyt joskus hyvin alas. Nyt menee ajottain marjojen kera.
Opetan itse nyt nuorimmalle lapselle sen, että tulee maistella monenlaista ruokaa, voi sitten asettaa mieltymykset suuremmalle framille kun on otantaa. Hyvin hän kyllä syö, makutottumukset vaihtelevat. Pari vuotta sitten joku oli oikein hyvää, ja nykyisin ei enää niin hyvää jne.
Kouluruokaan hän on kohtuu tyytyväinen, on suosikkeja ja vähemmän suosikkeja. Tärkeintä on kai ymmärtää se miksi ihmisen tulee jotain syödä. Olipa ruoka sitten enemmän tai vähemmän omien mieltymysten mukaista.
AVLapsia on hyvä totuttaa maistelemaan ruokia. Ellei maista, ei tiedä mistä pitää. Omien lasteni kohdalla tein samaa. Yhdessä myös laadittiin kauppalistoja ja suunniteltiin viikonlopun ruokia. Osallistuminen on tärkeää.
Itse en ole mikään hyvä kokki, mutta aina olen saanut tarvallisen arkiruuan ajoissa pöytään. Kun lapset kasvoivat, he osallistuivat ruuanlaittoon. Kuorimiseen, pilkkomiseen, hämmentämiseen, maustamiseen, jne.
Lapsena en itse ollut mikään nirso. Meillä äiti laittoi hyvää ruokaa, mutta joskus oli aterioita, joista en pitänyt (sienet, maksalaatikko, kesäkeitto, jne).
Minua ei ole koskaan pakotettu syömään, sain ottaa jotain muuta,- Anonyymi00012UUSI
tosi.typy kirjoitti:
Lapsia on hyvä totuttaa maistelemaan ruokia. Ellei maista, ei tiedä mistä pitää. Omien lasteni kohdalla tein samaa. Yhdessä myös laadittiin kauppalistoja ja suunniteltiin viikonlopun ruokia. Osallistuminen on tärkeää.
Itse en ole mikään hyvä kokki, mutta aina olen saanut tarvallisen arkiruuan ajoissa pöytään. Kun lapset kasvoivat, he osallistuivat ruuanlaittoon. Kuorimiseen, pilkkomiseen, hämmentämiseen, maustamiseen, jne.
Lapsena en itse ollut mikään nirso. Meillä äiti laittoi hyvää ruokaa, mutta joskus oli aterioita, joista en pitänyt (sienet, maksalaatikko, kesäkeitto, jne).
Minua ei ole koskaan pakotettu syömään, sain ottaa jotain muuta,Itse olin ensimmäisille lapsille aika karski isä, kun itse oli saanut samanlaisen kasvatuksen.
Aamupalalla se puurolautanen piti syödä tyhjäksi, lämpimänä tai kylmänä. Aikaa on, saa valita.
Hyvää tarkoittava, vastuullinen. Ehkä, mutta voiko aikuisenakaan aina valita mitä itse haluaisi? Mjoo, ehkä oppia ikä kaikki.
AV Anonyymi00012 kirjoitti:
Itse olin ensimmäisille lapsille aika karski isä, kun itse oli saanut samanlaisen kasvatuksen.
Aamupalalla se puurolautanen piti syödä tyhjäksi, lämpimänä tai kylmänä. Aikaa on, saa valita.
Hyvää tarkoittava, vastuullinen. Ehkä, mutta voiko aikuisenakaan aina valita mitä itse haluaisi? Mjoo, ehkä oppia ikä kaikki.
AVEi aina saa mitä haluaa. Tuon voi lapselle selittää ilman pakottamista ja kärjistämistä. Itse olen aina puhunut lapsille, ehkä liikaakin. Joskus asiat menevät perille, toisinaan kuuntelemisessa on ollut ongelmia. Osalla lapsista on voimakas tahtotila, silloin ei auta mikään puhe. Täytyy odottaa sopivaa hetkeä.
Itse en pakottanut lapsia, mutta houkuttelin ja maanittelin. Perustelin ja järkeilin, muistutin syyn ja seurauksen laista.
(jos et syö, sinulle tulee nälkä, eikä pelisi kulje hyvin, et kai halua muiden näkevän/ menevän ohi, jne). Jostain syystä lapseni ovat aika kilpailuinhalusiia.
Oma äitini sanoi: Lasten kasvatuksessa on helpompaa antaa lapselle juuret, kuin siivet. Olen huomannut tämän.- Anonyymi00015UUSI
Anonyymi00011 kirjoitti:
Turvaruoka on ruokaa joka monelle käy, tasalaatuista ja samaa, riippumatta ravintoarvoista.
En itsekään tykännyt junnuna mistään paprikasta tai salaatista ylenmäärin. Vanhempana niitä tulee jo jonkin verran syötyä. Makutottumukset muuttuvat nopeasti. Lapsena meni joku kaalikeitto jo yli, en tykännyt. Nyt taas tykkään. Aamupuuro, sekään ei mennyt joskus hyvin alas. Nyt menee ajottain marjojen kera.
Opetan itse nyt nuorimmalle lapselle sen, että tulee maistella monenlaista ruokaa, voi sitten asettaa mieltymykset suuremmalle framille kun on otantaa. Hyvin hän kyllä syö, makutottumukset vaihtelevat. Pari vuotta sitten joku oli oikein hyvää, ja nykyisin ei enää niin hyvää jne.
Kouluruokaan hän on kohtuu tyytyväinen, on suosikkeja ja vähemmän suosikkeja. Tärkeintä on kai ymmärtää se miksi ihmisen tulee jotain syödä. Olipa ruoka sitten enemmän tai vähemmän omien mieltymysten mukaista.
AVKyse ei ole pelkästä makutottumuksesta, vaan ruuan hajusta ja koostumuksesta.
Lapsena/nuorena meinasin oksentaa jo kaaliruokien hajusta ja perinneruoka mämmin koostumuksesta/ulkonäöstä, en syönyt ikinä niitä. Joskus aikuisena ne vaan alkoi maistua.
- Sheena - Anonyymi00026UUSI
tosi.typy kirjoitti:
Lapsia on hyvä totuttaa maistelemaan ruokia. Ellei maista, ei tiedä mistä pitää. Omien lasteni kohdalla tein samaa. Yhdessä myös laadittiin kauppalistoja ja suunniteltiin viikonlopun ruokia. Osallistuminen on tärkeää.
Itse en ole mikään hyvä kokki, mutta aina olen saanut tarvallisen arkiruuan ajoissa pöytään. Kun lapset kasvoivat, he osallistuivat ruuanlaittoon. Kuorimiseen, pilkkomiseen, hämmentämiseen, maustamiseen, jne.
Lapsena en itse ollut mikään nirso. Meillä äiti laittoi hyvää ruokaa, mutta joskus oli aterioita, joista en pitänyt (sienet, maksalaatikko, kesäkeitto, jne).
Minua ei ole koskaan pakotettu syömään, sain ottaa jotain muuta,Muistan kun vaimoni toi seurustelun alussa tenavansa mulle hoitoon, kun mulla oli vapaapäivä.
Hetken mietin, että mitähän nuo syö?
Sitten kekkasin, että kaikki lapset tykkää makaronilaatikosta.
En ollut väärässä. Poika sanoi äidilleen, että Timppa tekee paljon parempaa ruokaa kuin sinä.
>simiti<
- Anonyymi00010
Varmaankin tarkoittaa hernekeittopurkkeja eli jos ei ehdi tekeen itse niin tölkistä tekee eli kaikki tykkää hernekeitosta eli taattua ruokaa
- Anonyymi00020UUSI
Siihen sinappia ja sipulia höysteeksi. Nam. Jotkut kuulemma lorauttaa kermaakin. Ei sekään huono. Hernekeittoon käy kaikki muu paitsi ketsuppi.
- Anonyymi00013UUSI
Ei sitä kukaan tarvitse, kaikkein vähiten tunkeutujien pennut. Ennen syötiin mitä oli tai oltiin ilman.
- Anonyymi00018UUSI
Elämisen ehtoihin kuuluu pitkälti ravinnon saanti ja syöminen, mikä tästä sukupolvesta tekee edellisiä kyvyttömämmän istuutumaan ruokapöydän ääreen ja syömään sitä tarjottua ruokaa ja pysymään sillä hengissä.
Kakki ruoka ei ole pelkästään pahaa tai hyvää, eihän tässä ole kuin kyse makutottumuksista. Mistä tämä koko idea taas on lähtöisin?
Green soylent kaikille pikku replikanteille niin ongelma on ratkaistu 😂- Anonyymi00021UUSI
...ei kakki ruoka, vaan kaikki ruoka, kakki ruokaa ei syötetä edes possuille😁
- Anonyymi00027UUSI
Anonyymi00021 kirjoitti:
...ei kakki ruoka, vaan kaikki ruoka, kakki ruokaa ei syötetä edes possuille😁
Mun koiruli kerran yritti talvella kantaa jäätyneen pökäleen sisälle.
>simiti<
- Anonyymi00019UUSI
Muistan kun olin sairaalassa 8 kuukautta. Isä kävi ruokkimassa kissojani. Kun pääsin kotiin niin kissat ei huomanneetkaan minua. Kun isä tuli käymään, niin heti hyppäsivät syliin pörisemään.
Mitähän turvaruokaa iskä osti niille? Itse ostelin ihan vain Latzia.
>simiti<- Anonyymi00022UUSI
Nyt muistinkin. Isä ryökäle kertoi ostaneensa niille filesuikaleita. Kuulemma Latz tölkki oli jotenkin epäilyttävän näköinen.
>simiti< - Anonyymi00023UUSI
Kissanminttua isäsi niille tarjosi. Purnuttelijat tervehtivät ilolla "tavarantoimittajan" tuloa.
Tässä näytetään miten valmistetaan turvaruokaa:
https://www.youtube.com/watch?v=ZjDAPpIfZSg
(oma versioni poikkeaa tuosta paljon ja se on yhtäältä nopeampitekoinen, mutta toisaalta kuitenkin monimutkaisempi)- Anonyymi00031UUSI
Hesarissa oli tuosta juttua. Erittäin hyvä keksintö.
xLiner- Anonyymi00032UUSI
Olin itse todella ruokarajoitteinen lapsena ja nyt olen seurannut välillä parin autistin syömisiä. Niin kyllä se turvaruoka parantaa kaikkien elämää.
xLiner
- Anonyymi00033UUSI
Ymmärrän kyllä, vaikkakin voin helposti kuvitella, että tuon toteuttaminen voi mennä pahasti pieleenkin. Jos tuohon ei ole yhdistettynä yhtään uusiin ruoka-aineisiin totuttamista, niin lopputuloksena voi olla lapsia, jotka ovat samankaltaisia kuin mieheni oli lapsena, pelkkä vaalea leipä ja voi kelpasi. Vaan no, enpä ymmärrä pöydässä istuttamista ja pakkosyöttämistäkään.
Omalleni on pienestä asti opetettu vain, että kaikkea maistetaan. Jos haluaa maistaa vain hyttysen annoksen, pienen pienen lusikan kärjellisen, niin se käy. Tärkeää on vain maistaa. Sitten kun on maistanut, niin voi syödä mahansa täyteen sitä mikä maistuu (mikä toki kotona on yleensä jotakin ravitsemuksellisesti järkevää). Ilmeisesti tämä taktiikka on ollut lapseni kohdalla toimiva taktiikka, sillä alkujaan nirsoiluun taipuvainen lapseni maistaa nykyään oikein mielellään kaikkea uutta ja kokeilee onko se hyvää. Häntä on päiväkotiaikana ja koulussakin kehuttu siitä, että hän suhtautuu positiivisesti uusien makujen maistamiseen, mikä noin lapsena varsin nirson äidin ja lapsena erittäin nirson isän lapselle on ihan hyvä saavutus mielestäni.- Anonyymi00034UUSI
Minua ei pakkosyötetty, mutta jos ruoka ei maistunut ja napina jatkui, niin vanhemmat ottivat ruoat pois ja sanoivat, että ole sitten nälässä, herkkujakaan on turha ruinata ja jääkaapille ei ole mitään asiaa. Leppyivät kyllä illan tullen ja mutsi keitti mannapuuroa tjs.
Opin ainakin aikuisten maailmaan, mitä ei voi sanoa kaikista pilalle passatuista. Yksikään oman lapsuuden hemmoteltu kaveri, tai tuttava ei ole enää hengissä, kun heillä olikin siten jostain ihmeen syystä paljon matalampi kynnys sortua aineisiin. Ei kestänyt kantti elämän vastoinkäymisiä, kun silkkihanskoin olivat kasvatettuja. - Anonyymi00036UUSI
Anonyymi00034 kirjoitti:
Minua ei pakkosyötetty, mutta jos ruoka ei maistunut ja napina jatkui, niin vanhemmat ottivat ruoat pois ja sanoivat, että ole sitten nälässä, herkkujakaan on turha ruinata ja jääkaapille ei ole mitään asiaa. Leppyivät kyllä illan tullen ja mutsi keitti mannapuuroa tjs.
Opin ainakin aikuisten maailmaan, mitä ei voi sanoa kaikista pilalle passatuista. Yksikään oman lapsuuden hemmoteltu kaveri, tai tuttava ei ole enää hengissä, kun heillä olikin siten jostain ihmeen syystä paljon matalampi kynnys sortua aineisiin. Ei kestänyt kantti elämän vastoinkäymisiä, kun silkkihanskoin olivat kasvatettuja.Enpä ole huomannut moista korrelaatiota. Sulla on ollut hupnot piirit. Osaanottoni läheistesi poismenosta.
- Anonyymi00037UUSI
Anonyymi00034 kirjoitti:
Minua ei pakkosyötetty, mutta jos ruoka ei maistunut ja napina jatkui, niin vanhemmat ottivat ruoat pois ja sanoivat, että ole sitten nälässä, herkkujakaan on turha ruinata ja jääkaapille ei ole mitään asiaa. Leppyivät kyllä illan tullen ja mutsi keitti mannapuuroa tjs.
Opin ainakin aikuisten maailmaan, mitä ei voi sanoa kaikista pilalle passatuista. Yksikään oman lapsuuden hemmoteltu kaveri, tai tuttava ei ole enää hengissä, kun heillä olikin siten jostain ihmeen syystä paljon matalampi kynnys sortua aineisiin. Ei kestänyt kantti elämän vastoinkäymisiä, kun silkkihanskoin olivat kasvatettuja.Mannapuuro on hemmottelua. Sehän on just sellanen herkkupuuro, joka upoaa pomminvarmasti 99 %:iin lapsista, vaikkei muu maistuisi. Hyvä, että äitisi antoi sinulle sitte tuollaista turvaruokaa, kun et ollut muuta syönyt. 👍
- Anonyymi00038UUSI
Anonyymi00034 kirjoitti:
Minua ei pakkosyötetty, mutta jos ruoka ei maistunut ja napina jatkui, niin vanhemmat ottivat ruoat pois ja sanoivat, että ole sitten nälässä, herkkujakaan on turha ruinata ja jääkaapille ei ole mitään asiaa. Leppyivät kyllä illan tullen ja mutsi keitti mannapuuroa tjs.
Opin ainakin aikuisten maailmaan, mitä ei voi sanoa kaikista pilalle passatuista. Yksikään oman lapsuuden hemmoteltu kaveri, tai tuttava ei ole enää hengissä, kun heillä olikin siten jostain ihmeen syystä paljon matalampi kynnys sortua aineisiin. Ei kestänyt kantti elämän vastoinkäymisiä, kun silkkihanskoin olivat kasvatettuja.On varsin heikkotasoista kasvatusta ja kertoo kykyjen puutteesta, etteivät vanhempasi keksineet mitään muuta keinoa. Ravinto on yksi elämän välttättömyyksistä ja että sillä kiristämä muka opetetaan jotakin, on aina pahasta. Tutkimuksissa on todettu tuollaisella saatavan aikaiseksi mm. resurssiagressiivista käyttäytymistä, mutta onneksi ihminen tiedostavana olentona pystyy näitä kompensoimaan. Ei voi kun olla pahoillaan siitä, että sinua on kohdeltu noin tökerösti ja vieläpä vanhempiesi taholta. Heillä ei kai ollut kykyjä enempään.
- Anonyymi00035UUSI
Kävin vähän tutustumassa aiheeseen: No niinpä tietysti, turvaruokaa voi olla ”yllätys yllätys” esim. kalapuikot, nakit, tai pinaattiletut; ruokaa, joka lapselle maistuu aina.
Kyllä huomaa keiden käsissä ”kasvatus” on nykypäivänä. On kehorauhaa, turvaruokaa, kaikilla ADHD, päihdeongelma ja masennus. Hyvin näyttää nuoriso voivat; jatkakaa samaan malliin!Olisi kiva päästä aikakoneella esim. Suomeen vuonna 1696 ja selittämään käsitettä turvaruoka.
Jos on hampaat suussa, niin voi syödä leipää, jota on vieläpä helppo kuljettaa mukana. Jos ei ole hampaita, niin sitten pitää syödä puuroa.
"ADHD, päihdeongelma ja masennus"
En ole mikään asiantuntija tai ammattilainen, mutta tarjoaisin lääkkeeksi yksinkertaisempaa elämää. Tuskin ihmiselle on pahaksi, vaikka välillä olisi vähän tylsää.- Anonyymi00039UUSI
scrg kirjoitti:
Olisi kiva päästä aikakoneella esim. Suomeen vuonna 1696 ja selittämään käsitettä turvaruoka.
Jos on hampaat suussa, niin voi syödä leipää, jota on vieläpä helppo kuljettaa mukana. Jos ei ole hampaita, niin sitten pitää syödä puuroa.
"ADHD, päihdeongelma ja masennus"
En ole mikään asiantuntija tai ammattilainen, mutta tarjoaisin lääkkeeksi yksinkertaisempaa elämää. Tuskin ihmiselle on pahaksi, vaikka välillä olisi vähän tylsää."Jos on hampaat suussa, niin voi syödä leipää, jota on vieläpä helppo kuljettaa mukana. Jos ei ole hampaita, niin sitten pitää syödä puuroa."
Niin. Leipä tuppaa nimenomaan olemaan monelle sitä turvaruokaa. Itse en ole vielä törmännyt nirsoon ihmiseen, jolle ei leipä kelpaisi. Se mitä sen leivän päälle voi laittaa vai voiko laittaa mitään, on sitten eri kysymys. Pelkkä leivän puputtaminen (varsinkaan vaalean leivän ja vieläpä ilman mitään päällistä) ei ole pidemmän päälle ravitsemuksellisesti kovin hyvä.
"Tuskin ihmiselle on pahaksi, vaikka välillä olisi vähän tylsää."
Tylsyys tekee tutkitusti hyvää, erityisesti lapsille. 👍 Anonyymi00039 kirjoitti:
"Jos on hampaat suussa, niin voi syödä leipää, jota on vieläpä helppo kuljettaa mukana. Jos ei ole hampaita, niin sitten pitää syödä puuroa."
Niin. Leipä tuppaa nimenomaan olemaan monelle sitä turvaruokaa. Itse en ole vielä törmännyt nirsoon ihmiseen, jolle ei leipä kelpaisi. Se mitä sen leivän päälle voi laittaa vai voiko laittaa mitään, on sitten eri kysymys. Pelkkä leivän puputtaminen (varsinkaan vaalean leivän ja vieläpä ilman mitään päällistä) ei ole pidemmän päälle ravitsemuksellisesti kovin hyvä.
"Tuskin ihmiselle on pahaksi, vaikka välillä olisi vähän tylsää."
Tylsyys tekee tutkitusti hyvää, erityisesti lapsille. 👍"Pelkkä leivän puputtaminen (varsinkaan vaalean leivän ja vieläpä ilman mitään päällistä) ei ole pidemmän päälle ravitsemuksellisesti kovin hyvä. "
Vuoden 1696 ruokavaliossa leipä ei ollut kovin vaaleaa. Vaihtoehtoja olivat ruisleipä, joka on hyvin tummaa ja ohraleipä, joka on vaaleampaa. Omalla kohdalla ruisleipä pierettää niin perkeleesti, että ainakin saman katon alla oleville ohraleipä olisi ollut turvaruokaa. Näiden ohella kenties joskus olisi ollut tarjolla kalaa (usein hyvin suolattuna), naurista, marjoja ja joskus jopa lihaa. Kenties sipulia ja kaalia, jos oli edistyksellinen talous kyseessä.- Anonyymi00040UUSI
scrg kirjoitti:
"Pelkkä leivän puputtaminen (varsinkaan vaalean leivän ja vieläpä ilman mitään päällistä) ei ole pidemmän päälle ravitsemuksellisesti kovin hyvä. "
Vuoden 1696 ruokavaliossa leipä ei ollut kovin vaaleaa. Vaihtoehtoja olivat ruisleipä, joka on hyvin tummaa ja ohraleipä, joka on vaaleampaa. Omalla kohdalla ruisleipä pierettää niin perkeleesti, että ainakin saman katon alla oleville ohraleipä olisi ollut turvaruokaa. Näiden ohella kenties joskus olisi ollut tarjolla kalaa (usein hyvin suolattuna), naurista, marjoja ja joskus jopa lihaa. Kenties sipulia ja kaalia, jos oli edistyksellinen talous kyseessä.Näin ohrarieskalla lapsuuteni kasvaneena voin todeta, että kyllä ohraleipä varsin vaaleaa leipää on. ☺
Anonyymi00040 kirjoitti:
Näin ohrarieskalla lapsuuteni kasvaneena voin todeta, että kyllä ohraleipä varsin vaaleaa leipää on. ☺
Onko sun ohrarieska ollut jauhoiltaan 100% ohraa ja kokojyvästä jauhettua? Koska nykyäänhän arkikielessä ruisleipänäkin menee kaikenlaiset sekaleivät, joissa ruista voi olla vain vähän yli puolet jauhoista ja iso osa vehnää.
- Anonyymi00041UUSI
scrg kirjoitti:
Onko sun ohrarieska ollut jauhoiltaan 100% ohraa ja kokojyvästä jauhettua? Koska nykyäänhän arkikielessä ruisleipänäkin menee kaikenlaiset sekaleivät, joissa ruista voi olla vain vähän yli puolet jauhoista ja iso osa vehnää.
Kyllä, ihan perinteistä kotona leivottua Lapin ohrarieskaa. Pelkkää ohraa, ei mitään etelän hienostelujauhoja.
- Anonyymi00042UUSI
scrg kirjoitti:
"Pelkkä leivän puputtaminen (varsinkaan vaalean leivän ja vieläpä ilman mitään päällistä) ei ole pidemmän päälle ravitsemuksellisesti kovin hyvä. "
Vuoden 1696 ruokavaliossa leipä ei ollut kovin vaaleaa. Vaihtoehtoja olivat ruisleipä, joka on hyvin tummaa ja ohraleipä, joka on vaaleampaa. Omalla kohdalla ruisleipä pierettää niin perkeleesti, että ainakin saman katon alla oleville ohraleipä olisi ollut turvaruokaa. Näiden ohella kenties joskus olisi ollut tarjolla kalaa (usein hyvin suolattuna), naurista, marjoja ja joskus jopa lihaa. Kenties sipulia ja kaalia, jos oli edistyksellinen talous kyseessä.Lisäksi oleellisin asia viestissänihän EI ollut leivän vaaleus, vaan ravinnon yksipuolisuus ja se, että leipä valtaosin on juurikin sitä turvaruokaa. Että jos ihmetellään turvaruokaa ja sitten todetaan, että kyllä kaikille vaan ennen leipä kelpasi, niin ollaan hieman hakoteillä. Tosiaan kun valtaosalle nirsoimmistakin yleensä kelpaa leipä.
Anonyymi00042 kirjoitti:
Lisäksi oleellisin asia viestissänihän EI ollut leivän vaaleus, vaan ravinnon yksipuolisuus ja se, että leipä valtaosin on juurikin sitä turvaruokaa. Että jos ihmetellään turvaruokaa ja sitten todetaan, että kyllä kaikille vaan ennen leipä kelpasi, niin ollaan hieman hakoteillä. Tosiaan kun valtaosalle nirsoimmistakin yleensä kelpaa leipä.
"leivottua Lapin ohrarieskaa."
Myönnän, että en tiedä juuri mitään lappalaisten leivistä. Suvun leipurit käyttivät leipiin tasan a) vehnää ja b) ruista. Rieskaakin olen syönyt, mutta sanalla ei tarkoitettu mitään ohutta lättyä.
Kai sitä leipää on nykyäänkin. Syövät sitä sitten. Tai kuolkoot nälkään ihan rauhassa, jos onnistuvat tekemään sen esim. koulun ruokalassa. Onhan se vilja yksipuolista, mutta ihmiset todistetusti ovat eläneet vähintään 80-vuotiaaksi melkein pelkästään sillä. Ei vaan voi ymmärtää näitä ensimmäisen maailman ongelmia, joita kehittämään ja ratkomaan tarvitaan monen alan asiantuntijoita kymmenen vuoden yliopistokoulutuksella.- Anonyymi00043UUSI
scrg kirjoitti:
"leivottua Lapin ohrarieskaa."
Myönnän, että en tiedä juuri mitään lappalaisten leivistä. Suvun leipurit käyttivät leipiin tasan a) vehnää ja b) ruista. Rieskaakin olen syönyt, mutta sanalla ei tarkoitettu mitään ohutta lättyä.
Kai sitä leipää on nykyäänkin. Syövät sitä sitten. Tai kuolkoot nälkään ihan rauhassa, jos onnistuvat tekemään sen esim. koulun ruokalassa. Onhan se vilja yksipuolista, mutta ihmiset todistetusti ovat eläneet vähintään 80-vuotiaaksi melkein pelkästään sillä. Ei vaan voi ymmärtää näitä ensimmäisen maailman ongelmia, joita kehittämään ja ratkomaan tarvitaan monen alan asiantuntijoita kymmenen vuoden yliopistokoulutuksella.Noinhan se ollut iät kaiket, kouluruokailussakin. Koulun näkkileipä voideltuna oli se, joka kelpasi aina niille kaikkein nirsoimmillekin. Leipä on aina ollut sielläkin se turvaruoka. Ei siinä mitään uutta ole. Vaan kun tosiaan otetaan huomioon se, että kaikkien lasten kotona ei lapsen ruokkimisesta huolehdita, niin hyvähän se on, että päiväkodissa ja koulussa huolehditaan tuostakin edes vähän. Itse en ymmärrä keneltä se varsinaisesti on poiskaan.
- Anonyymi00044UUSI
scrg kirjoitti:
"leivottua Lapin ohrarieskaa."
Myönnän, että en tiedä juuri mitään lappalaisten leivistä. Suvun leipurit käyttivät leipiin tasan a) vehnää ja b) ruista. Rieskaakin olen syönyt, mutta sanalla ei tarkoitettu mitään ohutta lättyä.
Kai sitä leipää on nykyäänkin. Syövät sitä sitten. Tai kuolkoot nälkään ihan rauhassa, jos onnistuvat tekemään sen esim. koulun ruokalassa. Onhan se vilja yksipuolista, mutta ihmiset todistetusti ovat eläneet vähintään 80-vuotiaaksi melkein pelkästään sillä. Ei vaan voi ymmärtää näitä ensimmäisen maailman ongelmia, joita kehittämään ja ratkomaan tarvitaan monen alan asiantuntijoita kymmenen vuoden yliopistokoulutuksella.Kyllä mä muuten tunnen ihan tuolta kolmansista maistakin tulevia, joilla on ruoan suhteen rajoitteita, niin aitoja terveyteen liittyviä, kuin myös ihan vain makuun rakenteeseen jne. liittyviä. Eivät meillä Suomessakaan katovuosia ja nälänhätää nähneet syöneet mitä tahansa, silloin kun ei ollut pakko.
Rehellisesti ... enpä ole vielä tavannut yhtään nirsoilusta valittavaa, joka itsekään söisi kaikkea. 😉 Anonyymi00043 kirjoitti:
Noinhan se ollut iät kaiket, kouluruokailussakin. Koulun näkkileipä voideltuna oli se, joka kelpasi aina niille kaikkein nirsoimmillekin. Leipä on aina ollut sielläkin se turvaruoka. Ei siinä mitään uutta ole. Vaan kun tosiaan otetaan huomioon se, että kaikkien lasten kotona ei lapsen ruokkimisesta huolehdita, niin hyvähän se on, että päiväkodissa ja koulussa huolehditaan tuostakin edes vähän. Itse en ymmärrä keneltä se varsinaisesti on poiskaan.
"Itse en ymmärrä keneltä se varsinaisesti on poiskaan. "
Veronmaksajalta. Yhteiskunnan rahoillahan tätä humppaa pyöritetään. Koulun idean voi ymmärtää niin, että siellä on jokaisella lähtökohdista riippumatta mahdollisuus oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Ja vähän muutakin sitten, jos nuo perustaidot on hanskassa. Ensin tuo oleellisin, ihan sama vaikka tekisi sen näkkileivän voimalla. Voi sitten aikuisena hankkia tekohampaat, jos omat ovat keripukin vuoksi tippuneet suusta.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi
Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit1568345KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!
STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti4337428Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?
On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei713831Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta
Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-20000117808521503522Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT1112998Huomaatteko Demari Tytti ei esitä pahoitteluitaan
Samanlainen ilmeisesti kuin Marin eli Uhriutuu no he ovat Demareita ja muiden yläpuolella siis omasta mielestään512567- 1262016
Puolen vuoden koeaika
Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro231863Turvaan tulleet lähettävät omia lapsiaan vaaraan - hullua
MOT-ohjelman jakso ”Loma vaihtui kahleisiin” kertoi, kuinka Suomessa ja muualla Euroopassa asuvat somaliperheet lähettäv361684Tytti Tuppurainen nöyryyttää avustajiaan
Tytti Tuppurainen nöyryyttää SDP:n eduskuntaryhmän kokouksissa sekä avustajia että kansanedustajia. Hän nolaa ihmisiä ju1811530