Jos katsotaan rikoslakia (40 luku 11-12 §), niin työsuhteessa oleva henkilö ei voi saada syytettä virkarikoksesta so. virkavelvollisuuden rikkomisesta kuin parissa eri tapauksessa (lahjuksen ottaminen, virkasalaisuuden rikkominen) sekä siinä tapauksessa, jos henkilö on käyttänyt julkista valtaa.
Kuitenkin mm. sairaanhoitajat ovat saaneet vakavissa tapauksissa (potilaan kuoleman aiheuttaminen) tuomioita tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, vaikka sairaanhoitajat ovat yleensä työsuhteessa ja myös oma käsitykseni on se, että oikeuskäytäntö on se, että myös työsuhteessa olevaa voidaan syyttää rikosnimikkeellä tuotamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen. Millä perusteella, kun itse rikoslaista ei perustetta tule esille?
Mielestäni esim. seuraavassa tapauksessa hoitajia pitäisi syyttää virkavelvollisuuden rikkomisesta eikä heitteillepanosta. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä heitteillepano.
Poliisi tutkii vanhuksen kuolemaa hoivakodissa – Yritti hälyttää apua 11 kertaa: ”Merkittävästä asiasta kysymys”
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3ee0ce55-7b46-4d5e-a050-c883a9d1742e
Virkarikossyyte työsuhteessa olevalle?
20
255
Vastaukset
- Anonyymi00001
Onneksi tuomioistuimet eivät ammenna oikeudelliseen ratkaisutoimintaan "sinun mielestäsi", ja poliisikin tutkii ihan oikealla nimikkeellä.
Mutta laita nyt keskustelun vuoksi pari tietämääsi oikeustapausta esiin, jossa tavallisessa työsuhteessa ollut hoitaja on saanut tuomion virkarikoksesta.- Anonyymi00017
Googlen tekoäly:
"Sairaanhoitaja on tuomittu virkavelvollisuuden rikkomisesta
tyypillisesti tilanteissa, joissa potilasturvallisuus on vaarantunut vakavan huolimattomuuden, laiminlyönnin tai ohjeiden noudattamatta jättämisen vuoksi. Ylen uutisessa kerrotaan tapauksesta, jossa potilasohjausta laiminlyönyt hoitaja sai tuomion kuolemantuottamuksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta."
Kyseinen Ylen uutinen: Potilaan laiminlyönnistä tuomio
https://yle.fi/a/3-5711724
Uudempi uutinen: Sairaanhoitajan virhe aiheutti potilaan kuoleman – kuolemantuottamuksesta sakkoja
"Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 40-vuotiaan sairaanhoitajan kuolemantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoihin, kun potilas kuoli sairaanhoitajan virheen takia."
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sairaanhoitajan-virhe-aiheutti-potilaan-kuoleman-kuolemantuottamuksesta-sakkoja/6670216
Kolmas uutinen: Hakkasiko hoitaja vanhuksen vai pelastiko tämän hengen – Kupittaan kohuosaston hoitajien syytteitä puitiin käräjillä
"Kolmatta hoitajaa syytetään vapaudenriistosta, pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjän mukaan mies laittoi potilaita eristykseen yöaikaan ilman lääkärin lupaa."
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hakkasiko-hoitaja-vanhuksen-vai-pelastiko-taman-hengen-kupittaan-kohuosaston-hoitajien-syytteita-puitiin-karajilla/6564124
Asian ydin on kuitenkin se, että minä en tiedä sitä, ovatko nämä virkarikoksesta tuomitut sairaanhoitajat olleet virkasuhteessa vai työsuhteessa ja tästä on nyt kysymys eli siitä, voiko myös työsuhteessa olevan tuomita virkarikoksesta.
ap
- Anonyymi00002
3)julkisyhteisön työntekijällä henkilöä, joka on työsopimussuhteessa 1 kohdassa mainittuun julkisyhteisöön tai laitokseen taikka yliopistoon; (24.7.2009/562)
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1889/39-001#chp_40__sec_11
Kyllä työntekijäkin voi saada syytteen virkarikoksesta.- Anonyymi00003
Vain 1-3 pykälistä (lahjusrikokset) ja 5 pykälästä (virkasalaisuuden rikkominen). Ei esimerkiksi virkavelvollisuuden rikkomisesta, mihin aloittaja viittaa.
- Anonyymi00004
Anonyymi00003 kirjoitti:
Vain 1-3 pykälistä (lahjusrikokset) ja 5 pykälästä (virkasalaisuuden rikkominen). Ei esimerkiksi virkavelvollisuuden rikkomisesta, mihin aloittaja viittaa.
Ei pidä paikkaansa.
"Tämän luvun virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista valtaa käyttävään henkilöön."
"Tässä laissa tarkoitetaan: julkista valtaa käyttävällä henkilöllä sitä, jonka tehtäviin lain tai asetuksen nojalla kuuluu antaa toista velvoittava määräys tai päättää toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta taikka joka lain tai asetuksen nojalla tehtävässään tosiasiallisesti puuttuu toisen etuun tai oikeuteen"
Toisin sanoen julkisen vallan harjoittama tosiasiallinen toiminta, jolla puututaan toisen oikeuteen, esimerkiksi perustuslain perusoikeudet, mukaan lukien oikeus elämään, huolenpitoon ja terveydenhuoltoon, on rikosoikeudellisten virkarikosseuraamusten alaista. - Anonyymi00004
Anonyymi00003 kirjoitti:
Vain 1-3 pykälistä (lahjusrikokset) ja 5 pykälästä (virkasalaisuuden rikkominen). Ei esimerkiksi virkavelvollisuuden rikkomisesta, mihin aloittaja viittaa.
Ei pidä paikkaansa.
"Tämän luvun virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista valtaa käyttävään henkilöön."
"Tässä laissa tarkoitetaan: julkista valtaa käyttävällä henkilöllä sitä, jonka tehtäviin lain tai asetuksen nojalla kuuluu antaa toista velvoittava määräys tai päättää toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta taikka joka lain tai asetuksen nojalla tehtävässään tosiasiallisesti puuttuu toisen etuun tai oikeuteen"
Toisin sanoen julkisen vallan harjoittama tosiasiallinen toiminta, jolla puututaan toisen oikeuteen, esimerkiksi perustuslain perusoikeudet, mukaan lukien oikeus elämään, huolenpitoon ja terveydenhuoltoon, on rikosoikeudellisten virkarikosseuraamusten alaista. - Anonyymi00004
Anonyymi00003 kirjoitti:
Vain 1-3 pykälistä (lahjusrikokset) ja 5 pykälästä (virkasalaisuuden rikkominen). Ei esimerkiksi virkavelvollisuuden rikkomisesta, mihin aloittaja viittaa.
Niinpä onki sanottu 12§:ssä
"Tämän luvun 1–3, 5 ja 14 §:ää sovelletaan, viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta, myös julkisyhteisön työntekijään."
Eli virkavelvollisuuden rikkomiset kannattaa teettää työntekijällä. Mutta vastuu saattaa ulottua sitten esihenkilöön joka on virkahenkilö.
Tuo on kyllä teoriaa koska virkavelvollisuuden rikkominen on aina yksittäistapauksena vähäinen vaikka se olisi jatkunut viisi vuotta ja noita "yksittäistapauksia" olisi ollut satoja. - Anonyymi00008
Anonyymi00004 kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa.
"Tämän luvun virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista valtaa käyttävään henkilöön."
"Tässä laissa tarkoitetaan: julkista valtaa käyttävällä henkilöllä sitä, jonka tehtäviin lain tai asetuksen nojalla kuuluu antaa toista velvoittava määräys tai päättää toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta taikka joka lain tai asetuksen nojalla tehtävässään tosiasiallisesti puuttuu toisen etuun tai oikeuteen"
Toisin sanoen julkisen vallan harjoittama tosiasiallinen toiminta, jolla puututaan toisen oikeuteen, esimerkiksi perustuslain perusoikeudet, mukaan lukien oikeus elämään, huolenpitoon ja terveydenhuoltoon, on rikosoikeudellisten virkarikosseuraamusten alaista.Julkisen vallan tosiasiallinen toiminta jaotellaan toimintaan jossa
- tosiasiallisesti ei puututa toisen oikeuteen
- tosiasiallisesti puututaan toisen oikeuteen epäsuorasti
- tosiasiallisesti puututaan toisen oikeuteen suoraan mutta tästä ei tehdä muodollista laissa säädettyä kirjallista päätöstä
- tosiasiallisesti puututaan toisen oikeuteen suoraan ja tästä tehdään kirjallinen päätös.
Kirjallisessa päätöksessä on siten oikeuden välittömyyden asteesta.
Näistä kolme ensimmäistä voivat tapahtua virka- tai työsuhteessa, kun taas viimeisin on yleensä laissa määritelty kuuluvaksi virkamiehen työn alaan.
Yleensä hallinto-oikeus "tulkitsee" puuttumisen toisen oikeuteen niin, että ainoastaan laissa säädetty kirjallinen päätös on perusta toisen oikeuteen puuttumisen käsittelylle oikeudessa, vaikka laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa määrittelee kirjallisettoman tosiasiallisen toisen etuun puuttumiseen hallintoriita-asia keissiksi.
Rikosoikeudessa de jure toisen oikeuteen puuttuminen taas kuuluu myös ilman kirjallista päätöstä tapahtuvan "tosiasiallisen" toisen oikeuteen puutumisen alaansa kuuluvaksi.
Julkisen vallan tosiasiallinen toiminta ei aina ole tosi asiallista ja siksi perustuslakiin on kirjattu oikeus saada oikeuttaan koskeva keissi oikeuden tutkittavaksi, sekä rikoslakiin säädetty julkisen vallan asiaton puuttuminen toisen oikeukseiin rangaistavaksi. - Anonyymi00009
Suomi on myös allekirjoittanut ja ratifioinut YK:n "Asetuksen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä siihen liittyvän valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta".
https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/1976/8
https://www.ohchr.org/en/treaty-bodies/general-comments
Sopimuksen "suit in law" tarkoittaa tilanteita joissa esimerkiksi yksilön perustuslailliset oikeudet eivät toteudu, riippumatta onko niistä muodollisesti päätetty. Näissä tapauksissa yksilöllä on oikeus saada oikeuksiaan koskeva keissi oikeuden ratkaistavaksi. Jos se ei onnistu, rikkoo valtio sopimusta sekä myös Suomen kohdalla omaa perustuslakiaan. - Anonyymi00010
Anonyymi00004 kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa.
"Tämän luvun virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista valtaa käyttävään henkilöön."
"Tässä laissa tarkoitetaan: julkista valtaa käyttävällä henkilöllä sitä, jonka tehtäviin lain tai asetuksen nojalla kuuluu antaa toista velvoittava määräys tai päättää toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta taikka joka lain tai asetuksen nojalla tehtävässään tosiasiallisesti puuttuu toisen etuun tai oikeuteen"
Toisin sanoen julkisen vallan harjoittama tosiasiallinen toiminta, jolla puututaan toisen oikeuteen, esimerkiksi perustuslain perusoikeudet, mukaan lukien oikeus elämään, huolenpitoon ja terveydenhuoltoon, on rikosoikeudellisten virkarikosseuraamusten alaista.Niin, viitekehykseni oli tuo "julkisyhteisön työntekijää" tarkoittava 3-kohta, johon Anonyymi00002 viittasi. Se peruste on rajattu kirjoittamani mukaisesti.
- Anonyymi00007
Onko hallinto-oikeuden päätöksen toteuttamisesta kieltäytyminen virkarikos?
- Anonyymi00011
Ei ole. Päätöksien noudattamista ei valvota.
- Anonyymi00012
Anonyymi00011 kirjoitti:
Ei ole. Päätöksien noudattamista ei valvota.
Asianosainen voi hoputtaa viranomaista, tehdä kantelun tai rikosilmoituksen mutta entäs sitten jos silti viranomainen leikkii mykkää ja lukutaidotonta?
Jos viranomainen kieltäytyy käsittelemästä asiaa ja maksamasta lain mukaan kuuluvia rahoja niin sitten ulosotto vai moottoripyöräjengin perintäfirma joka laittaa paikat remonttiin? - Anonyymi00013
Anonyymi00011 kirjoitti:
Ei ole. Päätöksien noudattamista ei valvota.
Tuossahan on tavallaan myös päätöksen tehnyt hallinto-oikeus asianosainen joten kannattaa kysyä lähteekö mukaan mahdolliseen rikosilmoitukseen?
- Anonyymi00014
Anonyymi00011 kirjoitti:
Ei ole. Päätöksien noudattamista ei valvota.
https://oikeuskansleri.fi/-/hallinto-oikeuden-paatoksen-taytantoonpanon-viivastyminen
Hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpanon viivästyminen
Diaarinumero: OKV/964/10/2024
Antopäivä: 29.10.2024 - Anonyymi00015
Anonyymi00014 kirjoitti:
https://oikeuskansleri.fi/-/hallinto-oikeuden-paatoksen-taytantoonpanon-viivastyminen
Hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpanon viivästyminen
Diaarinumero: OKV/964/10/2024
Antopäivä: 29.10.2024Hallinnossa tapahtuu usein ns. "siiloutuminen" jossa asiantuntija-asemaa suojellaan ulkopuolisilta vaikka kyse on julkisesta hallintotoiminnasta. Tästä kärsivät niin kansalaiset kuin muut organisaatiot. Tietoa pimitetään viimeiseen asti.
Valtiolla pitää olla tehokkaammat keinot ja niitä pitää käyttää. Pakkokeinolaissa on jo nyt uhkasakko, mutta mitä merkitystä sillä on ellei näitä sakkoja peritä yksittäisiltä viranhaltijoital vaan veronmaksajilta. - Anonyymi00016
Anonyymi00015 kirjoitti:
Hallinnossa tapahtuu usein ns. "siiloutuminen" jossa asiantuntija-asemaa suojellaan ulkopuolisilta vaikka kyse on julkisesta hallintotoiminnasta. Tästä kärsivät niin kansalaiset kuin muut organisaatiot. Tietoa pimitetään viimeiseen asti.
Valtiolla pitää olla tehokkaammat keinot ja niitä pitää käyttää. Pakkokeinolaissa on jo nyt uhkasakko, mutta mitä merkitystä sillä on ellei näitä sakkoja peritä yksittäisiltä viranhaltijoital vaan veronmaksajilta.Nyt on kyllä niin hallinnon siiloituminen kuin hallintopakkokeinotkin onnellisesti hukassa kirjoittajalta.
- Anonyymi00018
Anonyymi00016 kirjoitti:
Nyt on kyllä niin hallinnon siiloituminen kuin hallintopakkokeinotkin onnellisesti hukassa kirjoittajalta.
Laki-mafian varis tuli taas raakkumaan, palkkana kerran viikossa nakin pala.
Hallinto-oikeudessa asioijan vaatimukset nimenomaan muuttuvat oikeuden päätöksessä velvoitteiksi.
Tämä selviää aiemmasta hallintomenettelylaista: "Päätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia muuten on ratkaistu."
Hallintolaki antaa kehykset uhkasakkolain käyttämiselle viranomaisen, kuten hallinto-oikeus, päätökselle: "Viranomainen voi tehostaa antamaansa kieltoa, velvoitetta tai vaatimusta uhkasakolla, teettämisuhalla taikka keskeyttämisuhalla tai muulla hallinnollisella seuraamuksella siten kuin erikseen säädetään."
Monesti on jo etukäteen arveltavissa, että monet hallintoviranomaset vähät välittävät oikeuksien päätöksistä, siksi hallinto-oikeuden olisi aina viranomasta velvoittavien päätöksiensä kohdalla asetettava oheen uhkasakko ja teettämisuhka.
Varis nyt ei tietenkään ole kuullut organisaation siiloutumisesta, koska se on vieras käsite pohjoisille variksille.
https://en.wikipedia.org/wiki/Information_silo#In_organizations
"In understanding organizational behaviour, the term silo mentality[2] often refers to a mindset which creates and maintains information silos within an organization. A silo mentality is created by the divergent goals of different organizational units: it is defined by the Business Dictionary as "a mindset present when certain departments or sectors do not wish to share information with others in the same company".[3]"
Julkishallinnon kohdalla, ja kun hallinto on osa yhteiskunta-organisaatiota, siiloutuminen tarkoittaa informaatio-muuria hallinnon ja muu yhteiskunnan välillä.
Älä edes yritä ymmärtää, liian vaikeaa varikselle, vaikka viisas lintu onkin. - Anonyymi00019
Julkisten organisaatioiden siilo mentaliteettiin kytkeytyy nätisti julkisuuslaki ja sen mukainen viranomaisen tietojen julkisuus.
Mitkään lait eivät tätä siiloutumista murra, ja kuten esimerkistä havaittiin sitä ei murra hallinto-oikeus eikä ylimmät lainvalvojat, kuin vasta erityisen erityisen tärkeän julkisen edun paineessa, eli kun koko oikeus- ja lainvalvonta-järjestelmän uskottavuus on asetettu isommassa mittakaavassa naurunalaiseksi.
Pienemmässä mitta kaavassa. Who cares. - Anonyymi00021
Anonyymi00019 kirjoitti:
Julkisten organisaatioiden siilo mentaliteettiin kytkeytyy nätisti julkisuuslaki ja sen mukainen viranomaisen tietojen julkisuus.
Mitkään lait eivät tätä siiloutumista murra, ja kuten esimerkistä havaittiin sitä ei murra hallinto-oikeus eikä ylimmät lainvalvojat, kuin vasta erityisen erityisen tärkeän julkisen edun paineessa, eli kun koko oikeus- ja lainvalvonta-järjestelmän uskottavuus on asetettu isommassa mittakaavassa naurunalaiseksi.
Pienemmässä mitta kaavassa. Who cares.Kun nojatuolijuristi aloittaa, turvautuu siihen välissä ja lopettaa nimittelyllä, pitäisi tietysti jättää nojatuolijuristi tietämättömyyteensä. Sivistetään silti.
Osaat hienosti lainata wikipediaa, mutta sisälukutaitosi pettää sinut edelleen. Höpinäsi jostain tietojen pimittämisestä kertoo siitä.
"Julkishallinnon kohdalla, ja kun hallinto on osa yhteiskunta-organisaatiota, siiloutuminen tarkoittaa informaatio-muuria hallinnon ja muu yhteiskunnan välillä."
Ei, vaan siiloutuminen tapahtuu nimenomaan julkisorganisaatioiden välillä horisontaalisesti. Se tarkoittaa nimenomaan, kuten wikipedia-lainauksesikin kertoo, eri viranomaisten erilaisten päämäärien ja toimivaltuuksien välisiä rajoja, jotka pahimmillaan vetävät eri suuntiin kansalaisen asiassa. Siitä se nimitys siilokin tulee: pohjapinta-alaansa nähden kapea säiliö, jolla on vahvat sivuseinät.
Ei siiloutuminen liity mitenkään julkisuusperiaatteeseen ja viranomaisten asiakirjojen salassapitoon paitsi ehkä siten, että viranomaisillakaan ei ole mitään varauksetonta oikeutta toistensa salassa pidettäviin tietoihin, vaan niihin pitää olla nimenomainen tiedonsaantioikeus laissa.
Mitä hallintopakkokeinoihin tulee, niin esittelisitkö meille sen erityislain, jonka nojalla hallintotuomioistuin voi käyttää hallintopakkokeinoja viranomaiseen saadakseen viranomaisen noudattamaan tuomioistuimen ratkaisua?
Kas kun hallintopakkokeinoissa on kolme keskeistä lakia. Hallintolaki säätää niistä hyvin yleisellä tasolla. Hallintolakia ei kuitenkaan sovelleta tuomioistuimiin.
Sitten tulee uhkasakkolaki. Sen 4 § tarkoittaa sitä, että jotta viranomainen voi käyttää hallinnollisia pakkokeinoja, tulee ao. viranomaisen toimintaa sääntelevässä erityislainsäädännössä olla siihen valtuutus. Otetaan esimerkkinä pelastuslain (379/2011) 105 § pelastusviranomaisen hallintopakkokeinovaltuudesta.
Sinun vuorosi. Missä hallintotuomioistuinta koskevassa erityislaissa on tähän valtuutus?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa
Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m724294Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki
Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o1003740Mistä se kertoo
Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä363429- 513010
- 402498
Nyt on sanottava että sattuu kipeästi
Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu182429Rakkaalle miehelle
Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest222202- 231836
UMK-juontajakaksikon pari isoa "mokaa" ihmetyttää - Mitäs tykkäsit Syköstä ja Uotisesta juontajina?
Tänä vuonna UMK-lavalla nähtiin artistien lisäksi juontajakolmikko Jorma Uotinen, Sami Sykkö ja Jasmin Beloued. Juontami141625Jussi "Mestari" Halal-ahon sotilasarvo?
Minä vuonna Jussille myönnettiin sotilasansiomitali? Vai myönnettiinkö Jussille sotilasansiomitalia lainkaan?331612