Atlantin myrskyhihna ei pysähdy, mitä Euroopan yllä oikein tapahtuu?

Ennustin etukäteen että alkuvuodesta 2026 on tulossa todella poikkeuksellinen liityen sään ääri-ilmiöihin! Ja siitä tuli! Ja tilanne jatkuu edelleen!

Atlantin myrskyhihna ei pysähdy – mitä Euroopan yllä oikein tapahtuu?

Jotakin poikkeuksellista on parhaillaan käynnissä Atlantin yllä.

Useat matalapaineet syntyvät ja järjestäytyvät peräkkäin kuin liukuhihnalle – kaikki suuntautuneina kohti Eurooppaa. Tämän talven aikana on jo rikottu tuuli‑ ja sademääräennätyksiä: Portugalissa on mitattu poikkeuksellisen kovia puuskia, Yhdistyneessä kuningaskunnassa koettiin sateisin tammikuu yli sataan vuoteen, ja Biskajanlahdella rahtialukset ovat joutuneet väistämään valtavia aaltoja. Tuoreimpien ennusteiden mukaan kuvio ei ole hajoamassa – päinvastoin, se näyttää voimistuvan.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään yksittäisistä myrskyistä.

Kyse on suihkuvirtauksesta, joka on lukkiutunut poikkeuksellisen eteläiselle ja suoralle radalle. Polaaripyörteen rakenteen muutoksista, jotka ovat siirtäneet koko myrskyradan tavanomaista etelämmäs. Ja harvinaisesta ilmakehän voimien yhteispelistä, joka on lukinnut Pohjois-Atlantin sinnikkääseen “myrskytehdas”-tilaan.

---

Miksi Eurooppa ei pääse irti tästä kuviosta?

Normaalisti Atlantin matalapaineiden reitti vaihtelee pohjois–eteläsuunnassa. Suihkuvirtaus – voimakas länsituulivyöhyke yläilmakehässä – ohjaa myrskyjen kulkua. Nyt suihkuvirtaus on juuttunut poikkeuksellisen eteläiselle linjalle ja pysynyt samalla radalla viikkoja.

Kun suihkuvirtaus on:

- voimakas,
- suoraviivainen,
- ja pysyy paikallaan,

matalapaineet syntyvät nopeasti lämpimän ja kylmän ilman rajavyöhykkeellä ja seuraavat toisiaan lähes identtistä reittiä pitkin – kuin junat samalla radalla.

Tätä kutsutaan “storm train” -tilanteeksi: sarjaksi sykloneja, jotka iskevät samaan alueeseen toistuvasti.

---

Miksi myrskyt iskevät tavallista etelämmäs?

Keskeinen tekijä on polaaripyörteen käyttäytyminen. Stratosfäärissä sijaitseva polaaripyörre vaikuttaa koko pohjoisen pallonpuoliskon ilmanpainemalleihin. Kun pyörre heikkenee tai sen rakenne muuttuu, se voi siirtää suihkuvirtauksen ja myrskyradan sijaintia.

Talvella 2025–2026 polaaripyörteen odotettiin olevan tavanomaista heikompi, mikä lisää riskiä suihkuvirtauksen häiriöille ja eteläisemmälle myrskyradalle.

Tämä on johtanut siihen, että voimakkaat matalapaineet osuvat tavallista useammin:

- Iberian niemimaalle
- Ranskaan
- Keski-Eurooppaan
- jopa Välimeren pohjoisosiin

sen sijaan, että ne kulkisivat Islannin ja Skandinavian kautta kohti pohjoista.

Kun tähän yhdistyy tavanomaista lämpimämpi Pohjois-Atlantti, myrskyillä on käytössään runsaasti energiaa.

---

Ketjureaktio stratosfääristä merenpintaan

Ilmakehän kerrokset eivät ole erillisiä. Stratosfäärin häiriöt voivat heijastua troposfääriin – sinne, missä sää tapahtuu.

Nykyinen tapahtumaketju näyttää etenevän näin:

1. Polaaripyörteen rakenne muuttuu ja heikkenee.
2. Suihkuvirtaus voimistuu ja lukittuu eteläiselle radalle.
3. Atlantin lämpötilaerot ruokkivat syklonien syntyä.
4. Matalapaineet seuraavat toisiaan lähes identtistä reittiä.

Tuloksena on pitkäkestoinen, itseään vahvistava säätilanne.

---

Mitä uusimmat säämallit ennustavat?

Met Officen mukaan suihkuvirtaus pysyy edelleen voimakkaana ja eteläisenä, eikä sääkuvio näytä muuttuvan nopeasti.

Tämä tarkoittaa, että Eurooppa voi kohdata lisää:

- laajoja sateita ja tulvia
- erittäin voimakkaita tuulia
- rannikkoalueiden myrskyvuoksia
- merenkulun häiriöitä

Pitkittynyt kuvio kasvattaa myös maaperän kyllästymistä, mikä lisää tulvariskiä jokaisen uuden myrskyn myötä.

---

Harvinainen ja sitkeä sääregiimi

Suurin kysymys ei ole yksittäisen myrskyn voimakkuus, vaan kuinka kauan tämä lukkiutunut säätila jatkuu.

Jos:

- suihkuvirtaus pysyy vahvana ja suorana
- Pohjois-Atlantin merivedet säilyvät lämpiminä

järjestelmä voi jatkaa itseään ruokkivaa kiertokulkuaan viikkoja tai jopa kuukausia.

Tällaiset pysyvät sääregiimit ovat harvinaisia, mutta eivät ennennäkemättömiä – ja ne voivat muuttaa kokonaisen vuodenajan luonteen.

---

Olemmeko todistamassa poikkeuksellista hetkeä?

Tämä talvi saattaa jäädä historiaan yhtenä sitkeimmistä Atlantin myrskykausista vuosikymmeniin. Se muistuttaa siitä, että ilmakehä ei ole satunnainen sääkone – vaan järjestelmä, joka voi ajoittain lukkiutua poikkeuksellisen yhtenäiseen tilaan.

Jos “liukuhihna” ei katkea pian, Eurooppa voi kohdata vielä useita voimakkaita myrskyjä ennen kuin sääjärjestelmä lopulta purkautuu.

Ja juuri nyt kaikki merkit viittaavat siihen, että Atlantin myrskytehdas käy edelleen täydellä teholla.