Tämä ei välttämättä ole tälle oikea paikka, mutta kertokaa jos joku parempi alue tulee mieleen.
Johtuuko se suoraan itsetunnostani, että pelkään aina pahinta mahdollista tilannetta, vaikka todennäköisyydet olisivat "puhdas" nolla?
Viime talvena pelkäsin monta viikkoa HIV:tä, kun olin vuonna 2000 ollut suojaamatomassa yhdynnässä. Etsin listaa oireista, ja niistä osa tuntui hyvin sopivan minuun, suurimman osan ihan varmasti kuvittelin. Sain koko ajan lisää tietoa, ettei HIV:n saaminen ole käytännössä mahdollista, niin harvinainen ja suhteellisen vaikeasti tarttuva tautikin tuntui olevan. Silti kun kävin testeissä ja lääkäri sanoi että on lähes varmaa, ettei minulla tautia ole, niin kun sain kuoren käteen, meinasin pyörtyä pelosta. Samalla testattiin maksa-arvot, ja siitäkin olin ihan varma että mulla olisi joku maksasairaus. Lopputulos oli, että maksa on "täysin" puhdas.
Tästä meni viikko, ja aloin pelätä syöpää. Sellainenkin voi olla kellä tahansa. Eikä kaikkea VOI tarkistaa, se ensinnäkin maksaa ihan liikaa, toisekseen syöpä voi "puhjeta" koska vain, vaikka heti testin jälkeen.
Tällä hetkellä mietin sitä, että olin viikonloppuna baarissa kaverin kanssa, ja kun tuli sulkemisaika, tarjoilija sanoi että "tuohon on jäänyt täysi tuoppi, juokaa pois". No minähän join sen pois. Nyt pelkään taas saaneeni kaikki mahdolliset taudit. Kai siitä oikeastikin joku voi tarttua, mutta on varmaan käytännössä mahdotonta. Nyt mulla on sitten ollut sellanen tosi lievä kurkkukipu koko päivän, ja mietin et kuolen tuohon kurkkukipuna alkavaan tautiin, joka tuopista muka tuli.
Sitten vielä tälläisiä "valot jäi autoon päälle" tai "kahvinkeitin on päällä" tai "uuni jäi päälle" tai että mun kämppä palaa muuten vain poroksi ku oon jossain. Ja noi valot ja kahvinkeittimet tarkistan monta kertaa illassa "onhan se pois päältä?", ja aina on pois päältä.
Onko tälläselle luulosairaudelle jotain omaa nimeä, voiko sitä hoitaa kotikonstein tai muuten mitenkään? Tässä meinaa tulla hulluksi (ellen jo ole).
Johtuuko se suoraan itsetunnostani, että pelkään aina pahinta mahdollista tilannetta, vaikka todennäköisyydet olisivat "puhdas" nolla?
Viime talvena pelkäsin monta viikkoa HIV:tä, kun olin vuonna 2000 ollut suojaamatomassa yhdynnässä. Etsin listaa oireista, ja niistä osa tuntui hyvin sopivan minuun, suurimman osan ihan varmasti kuvittelin. Sain koko ajan lisää tietoa, ettei HIV:n saaminen ole käytännössä mahdollista, niin harvinainen ja suhteellisen vaikeasti tarttuva tautikin tuntui olevan. Silti kun kävin testeissä ja lääkäri sanoi että on lähes varmaa, ettei minulla tautia ole, niin kun sain kuoren käteen, meinasin pyörtyä pelosta. Samalla testattiin maksa-arvot, ja siitäkin olin ihan varma että mulla olisi joku maksasairaus. Lopputulos oli, että maksa on "täysin" puhdas.
Tästä meni viikko, ja aloin pelätä syöpää. Sellainenkin voi olla kellä tahansa. Eikä kaikkea VOI tarkistaa, se ensinnäkin maksaa ihan liikaa, toisekseen syöpä voi "puhjeta" koska vain, vaikka heti testin jälkeen.
Tällä hetkellä mietin sitä, että olin viikonloppuna baarissa kaverin kanssa, ja kun tuli sulkemisaika, tarjoilija sanoi että "tuohon on jäänyt täysi tuoppi, juokaa pois". No minähän join sen pois. Nyt pelkään taas saaneeni kaikki mahdolliset taudit. Kai siitä oikeastikin joku voi tarttua, mutta on varmaan käytännössä mahdotonta. Nyt mulla on sitten ollut sellanen tosi lievä kurkkukipu koko päivän, ja mietin et kuolen tuohon kurkkukipuna alkavaan tautiin, joka tuopista muka tuli.
Sitten vielä tälläisiä "valot jäi autoon päälle" tai "kahvinkeitin on päällä" tai "uuni jäi päälle" tai että mun kämppä palaa muuten vain poroksi ku oon jossain. Ja noi valot ja kahvinkeittimet tarkistan monta kertaa illassa "onhan se pois päältä?", ja aina on pois päältä.
Onko tälläselle luulosairaudelle jotain omaa nimeä, voiko sitä hoitaa kotikonstein tai muuten mitenkään? Tässä meinaa tulla hulluksi (ellen jo ole).
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kannattaisi varmaankin harkita lääkärissä käyntiä ja tutkimista ihan mielenterveyden puolesta sillä kyllä tuo kuulostaa ihan hypokondrialta eli luulosairaudelta. Ja sen päälle pari neuroosia. Luulosairauteen kuuluu nimenomaan kaikkien sairaus kuvauksien lukeminen ja niiden itseensä sovittaminen ja jatkuva sairaalassa ravaaminen. Neuroottiset ihmiset taas usein hermoilevat esimerkiksi onko ovet lukittu lähtiessä ja muuta sellaista.
... tuntuu kyllä kaikkine hypokondrian ja pienempien neuroosien oireineen hieman liian hyvin laaditulta. Kuin tietosanakirjasta plus iltalehdstä.
Jospa diagnoosi olisikin nettikeskustelunarsismi"?
Oli mitä oli, niin jotain on vialla. Apu on kyllä tarpeen.
Onko ollut viime aikoina stressiä paljonkin?
Ei se nyt välttämättä itsetunnosta johdu. Vai oletko aina pelännyt kuolemaa.
Melkein luulisin että joku läheisesi/kaverisi olisi vasta kuollut tai et ole päässyt toipumaan siitä (arvailua).
Tai sitten tuo "pahin mahdollinen" on sinulla estäjänä varsinaiselle oireiden syylle jotka peittävät sinun...... Keksi itse....Sinä sen parhaiten tiedät. Sinun elämäsi.
Miltä muuten tuntui kun sait tietää ettet ole hiv-positiivinen. Olitko helpottunut?
Miten keksit syövän tilalle kun olit saanut terveen paperit?
Muistele mitä ajattelit koska siinä välissä on tapahtunut jotain ratkaisevaa ennen syöpäpelkoa.
Mitähän tunnetta/ajatusta oikein välttelet? Yritä miettiä. Koska tuon sairauden pelon takana on jokin muu juttu (arvailua taas).
Kuulostat järkevältä ihmiseltä, ja varmaan itsekin tajuat että noissa ns. tartunnoissa tuopeista ei ole mitään järkeä.
Minkä olisit voinut muka saada? Et flunssaa kummempaa.
Reagoit ruumiillasi aika paljon ja se kuulostaa torjunnalta/välttelemiseltä johonkin tärkeään asiaan suhtaumista, jota et halua käsitellä. Mikähän se mahtaisi olla? Sinun vuoro jälleen.
Tulee myös pakeneminen mieleen mutta tämä juttu on täysin heitto minulta. Älä ota vakavasti.
Mutta jos herätti ajatuksia/välähdyksiä jostain niin kiva juttu.
Pärjäile.
PS. Tämä oli sitten täysin arvailua. Et sinä hullulta kuulosta. Ehkä muutama neuroosi jos ei muuta.
Siltä tuo minusta kuulostaa. Itselläni ei sairauksien pelkoa ole ollut haitaksi asti, mutta tarkistelupakkoa kyllä.
Hoitaa sitä voi sekä kotikonstein että terapiassa. Kenties lääkkeilläkin. Kun se ahdistaa sinua noin paljon, että "meinaat tulla hulluksi", kokeile käydä mielenterveystoimistossa tai vaikka yksityisellä terapeutilla kerran pari. Pitempiä hoitoja voi harkita sitten myöhemmin.
Kotikonstina on tiedon hankkiminen ja soveltaminen. Etsi itsellesi sopivan tuntuisia kirjoja mielenterveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Saatat löytää vastauksen siihen, miksi oireilet näin ja mitä voit asialle tehdä.