Vai tingitkö sittenkin? 😳
Itse en haluaisi miestä, jolla on tatuointeja. Mikäli kuitenkin tapaisin miehen, joka olisi muuten hyvä, niin en hylkäisi häntä tatuointien takia, mutta jos etsin...
En osaa sanoa miksi juuri tuo on sellainen asia itselleni, että se rikkoo jotain rajoja, mutta minusta puhdas iho on vain niin kaunis.
Mikäli joutuisin pakosta ottamaan tatuoinnin, niin ottaisin sellaisen, joka kertoo elämäntarinani.
Itse en haluaisi miestä, jolla on tatuointeja. Mikäli kuitenkin tapaisin miehen, joka olisi muuten hyvä, niin en hylkäisi häntä tatuointien takia, mutta jos etsin...
En osaa sanoa miksi juuri tuo on sellainen asia itselleni, että se rikkoo jotain rajoja, mutta minusta puhdas iho on vain niin kaunis.
Mikäli joutuisin pakosta ottamaan tatuoinnin, niin ottaisin sellaisen, joka kertoo elämäntarinani.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Itse en tingi makkaraperunoista eli vaadin sinappia ja ketsuppia
Itse aloitin torstaina ruokavalion ja nyt, kun kirjoitan sen tänne, niin on parempi pysyäkin sillä. 😁 Siinä ei makkarapottuja syödä.
Minkälainen ruokavaio? 😀
Musta on tullut niiin vanha, ettei totutut hyvät keinot enää toimi laardin sulatukseen. Niin kiinnostaa kovasti 😁
xLiner
Lopeta heti alkuunsa ja nauti elämästä eli saat syödä makkaraperunoita ja muita herkkuja
Kyllä naisen ja ihmisen kuuluu nauttia ja syödä mistä tykkää
Nutrilett. Alan jo tuntemaan, että ketoosi on lähellä.
Pudotin tällä aikanaan raskauskilot ja ne pysyikin aika kauan pois.
En voi suositella, jos ei tykkää pirtelöistä, mutta tosiaan semmosta ketoruokavaliota oon joskus testannut ja sekin toimi ihan hyvin.
Nyt haluan vauhdikkaan startin, niin siksi Nutrilett.
Hui kamala!
Mulla on aina ennen toiminut karkkilakko ja pk-reenin lisääminen. Vesijuoksu on tosi hyvä ja tehokas. Tavallaan ryhtiliike, joka ei muuta elämää sen enempää ja lihakset säilyvät. Nyt sitten? Ei...
Välttelen kaikkea valmismössöä ja Nutriletit kuuluvat ihan varmasti siihen lajiin.
Mun pitäisi syödä enemmän kasviksia.
Luultavasti mun painonnousuni liittyy ikään ja stressiin (työkiireet, huonounisuus, väsymys...).
Järkevällä syömisellä ja liikkumisella ja LEVOLLA aion jatkaa (lihomista), koska muulla tavalla saan vaan hormonit lopullisesti sekaisin.
Huhuu teköäly! Tämä 185 cm pitkä uros painaa 150 kg!
xLiner
Haista välis omas!
On heti kymmenen nautinnollisempaa asiaa kuin suonen- ja suolentukos ruokavaliot!
Tuo ei ole mitään nauttimista!
xLiner
Elektrolyyttijauhe on kova juttu. Pakostikin kun joutunut käyttämään kuukausien ajan, lähemmäs vuoden verran ehkä, niin kyl huomaa tulosta. On noissa stalkeissa se hyvä puoli, että pitävät huolen, ettei pääse kauppaan herkkuja hakemaan. Ihan pihalta tää
Kyllä elämässä saa syödä kaikkea mistä tykkää
Ei toimi nuo enää niin helposti, ku läsähtää 40 mittariin. Ainakaan mulla ei toiminut. Hormonit, lääkkeet, kaikki sellainen jarruttaa...
Nutrilett on yksi tutkituimmista metodeista ja erittäin tehokas.
Mikään ei kuitenkaan korvaa terveellistä ja näillä näkymin herkutonta ruokavaliota, johon siirrytään pudotusjakson jälkeen.
Ite en oo lyöny lukkoon vielä, että kauanko olen täysnutrilla, mutta jos kaikki menee hyvin, niin 8 viikkoa on tavoite ja sen saa ollakin, jos on terve keho (ei diabetesta tai muita sellaisia sairauksia..)
No annapa sitten toisten syödä!
xLiner
Lukidin mielelläni sun projektistasi täältä.
Minä en voi jäädä vähäkaloriselle, koska kulutan paljon. Mun täytyy jaksaa ja ilman energiaa en jaksa. Loppuunpalaminen ei ole nyt vaihtoehto.
xLiner
No minä lupaan raportoida vaikka viikottain. 🙏
Kiva! Odotan innokkaasti raportteja 😁
xLiner
Tuo ei olis enään kivaa et naisen pakko syödä nutriet ruokaa vaan livessä puuttuisin ja sanoisin nyt juodaan viineri kahvit ja ruuaksi syödään vaikka muusia ja uunimakkaraa tai kalapuikkoja eli naisen kuuluu syödä kaikkea että jaksaa sellaista naista haluaa pussata
Kuulummeko oikein ihmisten kategoriaan, palstasetä? T naiselta epäilyksen siemen kylvetty
Eli kyllä tämä on ikäänkuin laajempaa fasilitointia varten eräs hän
Nainen on ihminen ja ihminen on nainen
makkara-peerunatkin jo tunkeutuu ajatuksiin.... kummallista toimintaa näin terveysasemalla joku riehumassa osastolta jotain... ulkopuolella riehumassa että pitää saada tupakkaa.
joku vartija oli: lopeta tuo seuraavaksi sulle tullee poliiai
Naisen oltava nöyrä uskovainen. En jaksaisi sellaista joka luulee itsestään enemmän kuin on. Enkä sellaista joka käyttäytyy kuin olisi helvettiin menossa (ei itsehillintää eikä uhraa ajatustakaan muille).
Mistäkö entingi? Itsemääräämisoikeudestani. Siitä olen nuorena tinkinyt usein ja nyt se kiintiö on täynnä. Olen kasvanut kipeitten kokemuksien kautta itsetietoiseksi ja oikeuksistani kiinni pitäväksi jääräpääksi. Elämä opettaa, jos ei muuta niin valikoimaan seuransa niin ettei yritetä alistaa ja muokata.
Tiivistän sen näin. Olen oman elämäni alfa, sitä ei muuta kukaan millään muuksi.
Hyvä Jasu. Rajat on oikeanlaista itserakkautta. ❤️
Kauan on mennyt oppia ne rajat vetämään. Paljon pitänyt saada lokaa päälleen, että on kyllästynyt sitä vastaanottamaan. 🙂
Aggressio kuulemma on tarpeen tässä muutoksessa, kun olin jo huolissani onko pää sekoomassa, kun tunnen vihaa ja aggressiota. Normaali reaktio kasvun tapahtumiseksi, kun on ollut kynnysmatto. Se kehitys käynnistyy aggression kautta, kun osaa vaan kehittyä siitä eteenpäin. Jäämättä aggressioon.
Mun mielestä sitä ei voi painottaa liikaa, että toipumisprosessissa kaikki tunteet on sallittuja. Ne on kuitenkin eri asia kuin teot.
Niinpä se on. Tunneskaala on kaikkea ikäviäkin tunteita, nehän ne eniten sitten myös osaa sitä ahdistusta aiheuttaa. Ne on epämukavia ja osaa olla lamaannuttaviakin. Yks kaks koko maailmankuva muuttuu, aukee ovia minkä takaa paljastuu paljon pohdittavaa ja mietittävää.
Mutta onneksi järkeni ymmärtää tämän. Se helpottaa hyväksymistä, että kaikki ikäväkin kuuluu prosessiin. 🙂
Juttelin taannoin uimhallin saunassa suurin piirtein samalla vuosikymmennellä olevan rouvan kanssa. Hän totesi jotenkin niin, että meidän ikäpolvemme on pitänyt ihan normaalina sitä kaikkea mitä parisuhteissa on ollut silloin aikoinaan. Emme ole edes tienneet ettei se ole hyväksyttävää. Toki se sama "joustaminen" on ollut sitten muussakin elämässä. Kestetään koska niin vaan kuuluu kestää.
Ei hlvetti. Tuli aika kamala olo kun mietin sen naisen puheita. Miten totta tuo onkaan.
Ei ole mikään ihme jos on painolastia. Minä yritän olla ajattelematta sitä kaikkea, katsoa vain tätä hetkeä ja horisonttia.. (🤮)
xLiner
Juu, ylipäänsä ihmisten suhteen. Ettei vain parisuhteessa. Mulla tuo ongelma olla kynnysmatto on toteutunut kaikissa ihmissuhteissani. Lapsena jo vanhemmilleni, kiktit tytöt ei sano vastaan ja ne huomataan posina, kun on kiltti. Kränkkäämällä saa satikutia. Tai joutuu pois omaan huoneeseen.
Eli se on lähteny jo kotoa. Jos kränkkää ei saa mitään hyvää huomiota. Jää ilman kokonaan.
Kiltteys on palkittu kehuilla. Se on siis opittu juttu.
Muistan joskus aikaisemminkin kirjoittaneeni, että vuosikymmeniä sitten tapahtui jatkuvasti asioita "normaalina" jotka nyt vaan kuuluvat naisen elämään. Nykyään niistä oltais käräjillä.
On kyllä kova juttu lähteä perkaamaan kaikkea menneisyyden... juttuja. Nykyäänkin oman paikkansa ottaminen ei ole sama asia kuin vastakkaisella sukupuolella, joille paikka on aina automaattinen.
xLiner
Paitsi, että vieraat taas ei ole kehuneet, vaan nähneet tilaisuuden hyväksikäyttää. Näin on päässy käymään.
Näin jälkikäteen kaiken ymmärtää selkeemmin. Kuin hetkessä.
Sekin etten oikein osaa ottaa kehuja vadtaan varmaan liittyy samaan syyhyn. Käännän sen jotenkin alitajuisesti niin, että joudun "maksamaan" kehut jotenkin. Niillä on seuraus ja "hinta". Ja oon vaan tehny aina mikä on tehtävä, saa kehuja tai ei saa. Palkitsemissysteemi opilla kasvatettu.
Ja mielummin jään ilman kehuja, kun maksan kalliisti niistä.
Kun kehut ei ole olleet vilpittömiä niin siinä käy noin. Ne edustaa mulle vaaraa, jossa olen kohta velkaa toiselle jotain. Enkä halua välttämättä olla toiselle yhtään mitään. Ilmaa.
Mietin ensimmäisenä mitä se kehuja on vailla. Yhdistän sen manipulointiin. Pärjään oikein hyvin ilman mielistelyjä 😄
xLiner
Sama, kun yleensä kun joku on kehunut. Hän on ollut jotain vailla multa. Menee hyvän aikaa, kunnes opin ihmisen motiivit tunnistamaan. Jos koen luottamusta, osaan ottaa kehut posina, vaikken kaipaa niitä. Mutta jos aistin niissä koiran haudattuna, oloni käy epämukavaksi.
Helpointa kun ei kehu, niin en joudu miettimään motiiveja. Säästyy energiaa. 😄
Mä kun en oikeestaan ole ikinä ymmärtänyt ja kokenut omakseni komppikerholaisuutta. Se tuntuu juuri niin teennäiseltä ja kalliiksi käyvältä, että mielummin en sitoudu kerhoihin. Vaan pidän sopivasti etäisyyttä. Ne ei vaan tunnu oikeudenmukaisilta, jos on kerho jotka peesaa kehujen tai muun sellaisen varjolla.
Siksi pidän työkavereihin yleensä hajurakoa, enkä kaveeraa. Kohta ollaan jotain kerhokamua vailla ja pelasta mut oman tyhmyyteni tuomasta pulasta. Enkä pelasta, kanna itse vastuusi. Niin minäkin teen.
Maailma kuitenkin toimii pitkälti suhteilla, eikä oikeudenmukaisuudella. Minä taas haluan olla oikeudenmukainen, siksikään mitkään suhteet ei saa tulla hämärtämään oikeustajuani. Ja olen siksi mielummin yksinäinen susi, kun laumassa johon en kuulu.
Joskus on suututtu, kun minä puolustin sinua Jasu. Sinunkin pitäisi puolustaa nyt minua. Vastannut. Well, älä puolusta mua. En ole pyytänyt puolustamaan minua. Enkä varsinkaan kaipaa ketään velaksi puolustajaa elämääni mulle velkaa tekemään.
Voin kyllä kaveerata ihmisten kanssa töissä, muuten harrasta mitään komppikerhoja. Nykyään kärjistän aika huolettomasti mielipiteitäni sielläkin, tyyliin xLiner 🤭 (aika vapauttavaa muuten), jos nyt yleensä edes on tarve mielipiteitä ilmaista. Kun on kaikenlaista höpöttäjää, niin pääsee helpommalla kun vaan hymyilee ystävällisesti toisten harmittomille jutuille.
xLiner
Mä pyydän apua sitten, jos koen sitä tarvitsevani. Niin kauan kun en pyydä, tunnistan voimavarani pärjätä yksinkin.
Ja jos nään jääväni alakynteen ja saavani selkääni, teen senkin valinnan tietoisesti. En vahingossa. Enkä pyydä apua silloinkaan.
Niin se on parasta tehdäkin. Niin minäkin teen, sanon kiertelemättä ja kaartekematta nykyään sen mitä asiasta ajattelen. Jos joku suuttuu, niin ei sitten voi mitään. En mielistelyn vuoksi valehtelekkaan. 🙃
Se karsii kaikki hännystelijä tyypit kätevästi veks. Kun puhuu reilusti just niin kun miettii.
It will be what it will be tjn.
olisikohan pitänyt vielä palauttaa joku rannetuki-juttu jota nukkuessa, kun erijuttu tuli... noh palautin
nuude3leita yöllä kattilasa kun tuli nälkä että jotain..
Lähden aina siitä tuntemattomien kanssa, ettei minulla voi olla mitään vaatimuksia ketään kohtaa.
Kyllä tietysti tatuoinnit häiritsevät, mutta yleensä pystyn ohittamaan omat ajatukset. Kokonaisuus merkitsee enemmän, kuin mikään ylsityiskohta.
Jos ottaisin tatuointeja, se olisi kolmio orientaaleja :)
Tatuoinnit puistattaa enkä voisi missään tapauksessa seurustella niitä nahkaansa ottaneen kanssa. Ennemmin kattelen kaljuakin.
nehän, niin tatuoinnit oi kai p+oltgtgaa pois poltytolampullakin, polttaa bensallakin pois
Tatuoinnit eivät haittaa. Muutamalla exällåni niitä on ollutuäkin. Ainoastaan siinä tapauksessa, että tatuoinnit edustavat jotain aatetta tms mitä en voi hyväksyä, olisi se ongelma.
En tingi miehen luotettavuudesta, uskollisuudesta ja empaattisuusesta. Nuo ovat sellaisia perusarvoja, jotka ovat välttämättömiä suhteen onnistumisen kannalta ja kaikki muu rakentuu sitten noiden päälle.
Aletheias
Minulle on tärkeää, että voin kotona korvata lounaita ja päivällisiä pelkillä voileivillä. Ei aina tarvitse olla lämminruokaa tarjolla a'la "Niskavuoren suurkeittiö vuodelta 1950".
Onneksi ei aina tarvitse olla huseeraamassa ja hämmentämässä.
Haluan rakentaa herkullisen voileivän ja syödä se aivan rauhassa. Ilman kuittailuja.
Tämä on asia, josta en tingi! 😃🥪
Tarvitsen omaa tilaa!!!
Minusta on se sama onko miehellä tatuointeja, yksi kaksi tai kolmekin, niitä vain ei saa olla liikaa ja niiden tulee olla esteettisiä.
Tjaa, ulkoiset seikat sivujuttuja mutta luottamus on kynnyskysymys kohdallani, ellei sitä ole, ei ole mitään muutakaan