Ähtärin yhden miehen tutkimuslaitos

Ote kaupunki vastauksesta Ollin kirjoitukseen, joka oli IP:ssa 5.5.2021
"Kirjoittaja mainitsee, että ”yhtenäkään vuonna ei voitollista tulosta ole onnistuttu saamaan edes pandojen aikana” ja että ”Ähtäristä on tulossa kriisikunta”. Pandat saapuivat Ähtärin Eläinpuistoon vuonna 2018, joka oli sekä Ähtärin Eläinpuistoyhtiöille että Ähtärin kaupungille reilusti ylijäämäinen vuosi, kummallekin yli miljoona euroa"
Kuinka sitten kävikään?

Anonyymi00005 kirjoitti:

Ote kaupunki vastauksesta Ollin kirjoitukseen, joka oli IP:ssa 5.5.2021
"Kirjoittaja mainitsee, että ”yhtenäkään vuonna ei voitollista tulosta ole onnistuttu saamaan edes pandojen aikana” ja että ”Ähtäristä on tulossa kriisikunta”. Pandat saapuivat Ähtärin Eläinpuistoon vuonna 2018, joka oli sekä Ähtärin Eläinpuistoyhtiöille että Ähtärin kaupungille reilusti ylijäämäinen vuosi, kummallekin yli miljoona euroa"
Kuinka sitten kävikään?

Lue lisää

Oli "ylijäämäinen" koska kaikki elukkapuiston velat olivat kunnan taseessa "saatavia*.

Lipputulojen tappio.

Milläs tuloilla se systeemi pyörii?

Anonyymi00012 kirjoitti:

Lipputulojen tappio.

Milläs tuloilla se systeemi pyörii?

Kannattaa murehtia ennemmin tästä isommasta rahasta alueelle kuin satunnaisista ja marginaalisista lipputulojen tappioista. Näin ajattelevat ne joilla on todellinen huoli ja vastuu alueen ihmisistä. Kerro mistä saisit 11 miljoonaa tuloa seudulle mikäli puisto lopettaa.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Kannattaa murehtia ennemmin tästä isommasta rahasta alueelle kuin satunnaisista ja marginaalisista lipputulojen tappioista. Näin ajattelevat ne joilla on todellinen huoli ja vastuu alueen ihmisistä. Kerro mistä saisit 11 miljoonaa tuloa seudulle mikäli puisto lopettaa.

Lue lisää

Puisto on tuonut alueelle noin 300- 500 tuhatta euroa ei yhtään enempää.

No toivottavasti eläinpuistosta hyötyneet yritykset nyt tekivät isot sijoitukset eläinpuistoon. Laitetaan välillä omaakin rahaa tuottamaan.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Puisto on tuonut alueelle noin 300- 500 tuhatta euroa ei yhtään enempää.

Jos tuo olisi vuositasolla näin niin mielestäsi keskiverto eläinpuistoturisti käyttää noin kahdesta kolmeen euroa rahaa Ähtärissä, kaikkiaan, matkansa aikana. Melko vähän.

Häröilyn ja mutuilun sijaan lasketaan oikeilla luvuilla paljonko kulutusta tulee suorilla, epäsuorilla ja indusoiduilla vaikutuksilla kunnalle/alueelle vuositasolla:

Käytetään pohjana vaikka pandaa edeltävien vuosien kävijämääriä (2015: 162 000, 2017: 175 000). Suomen matkailututkimuksissa kotimaan päiväkävijä käyttää yleensä: 40–70 € / henkilö (ruoka, polttoaine, kaupat jne.).

Jos 170 000 kävijää x 60e kulutus per kävijä:
≈ 10,2 miljoonaa euroa suoraa matkailukulutusta

Jos multiplier-efektin suuruus on luokkaa 1.7 (pienten kuntien kohdalla tyypillinen luku luonto- ja matkailubisneksessä 1.5-2), eli 10,2 miljoonaa x 1.7

≈ 17,3 miljoonaa euroa aluetaloudessa

Eli multiplierin takia alueelle tulee vielä seitsemän miljoonaa lisää. Näistä rahoista ei Sonninen valitettavasti maininnut mitään mediassa, mutta tämä kerronnaisuus on se lainalaisuus jolla kuntatalous ja turismi kaikkialla toimii. Multiplieriin sisältyy siis suoran tulon lisäksi epäsuora ja indusoitu vaikutus ja erittelen niiden toimintaa seuraavaksi:

1. Suora vaikutus (raha jonka turisti käyttää): hotelliyö, eläinpuistolippu, ravintola

Kuten opimme päiväturisti käyttää keskimäärin 60e, yöpyvät turistit enemmän.

2. Epäsuora vaikutus (hankinnat): yritykset ostavat tavaroita muilta yrityksiltä

Esimerkki:

Zoo ja hotelli ostavat: ruokaa tukusta, siivouspalveluita, energiaa, rehua, remontteja. Tämä raha menee paikallisille yrityksille.

3. Indusoitu vaikutus (palkat/palkkojen kulutus): työntekijät käyttävät palkkansa paikallisesti/alueellisesti

Esimerkki:

Eläinpuiston työntekijä saa palkkaa ja käyttää sitä: ruokakauppaan, vuokraan, autoon, bensaan, paikallisiin palveluihin (eri liikkeet, kampaamot, harrastustoiminta etc.) Tämä kaikkiaan luo lisää kysyntää.

Eli suora eläinpuiston matkailutulo on vuositasolla vähintään reilu 10 miljoonaa. Epäsuora matkailutulo noin reilu 7 miljoonaa siihen päälle. Ja kyllä, kaikki tästä ei ole yrityksille ja yksilöille liikevoittoa, vaan liikevaihtoa. Talous ei ole vain voittoa, vaan ensisijaisesti jatkuvuutta; eli rahat menevät: palkkoihin 4–5 miljoonaa, tavaroihin ja palveluihin esim. 3–4 miljoonaa ja sitten loput veroihin ja investointeihin. Kunnalle ja sen toiminnalle tärkeintä ei ole yrityksen voitto vaan työpaikat, palkkatulot, kunnallisverot ja palvelut.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Jos tuo olisi vuositasolla näin niin mielestäsi keskiverto eläinpuistoturisti käyttää noin kahdesta kolmeen euroa rahaa Ähtärissä, kaikkiaan, matkansa aikana. Melko vähän.

Häröilyn ja mutuilun sijaan lasketaan oikeilla luvuilla paljonko kulutusta tulee suorilla, epäsuorilla ja indusoiduilla vaikutuksilla kunnalle/alueelle vuositasolla:

Käytetään pohjana vaikka pandaa edeltävien vuosien kävijämääriä (2015: 162 000, 2017: 175 000). Suomen matkailututkimuksissa kotimaan päiväkävijä käyttää yleensä: 40–70 € / henkilö (ruoka, polttoaine, kaupat jne.).

Jos 170 000 kävijää x 60e kulutus per kävijä:
≈ 10,2 miljoonaa euroa suoraa matkailukulutusta

Jos multiplier-efektin suuruus on luokkaa 1.7 (pienten kuntien kohdalla tyypillinen luku luonto- ja matkailubisneksessä 1.5-2), eli 10,2 miljoonaa x 1.7

≈ 17,3 miljoonaa euroa aluetaloudessa

Eli multiplierin takia alueelle tulee vielä seitsemän miljoonaa lisää. Näistä rahoista ei Sonninen valitettavasti maininnut mitään mediassa, mutta tämä kerronnaisuus on se lainalaisuus jolla kuntatalous ja turismi kaikkialla toimii. Multiplieriin sisältyy siis suoran tulon lisäksi epäsuora ja indusoitu vaikutus ja erittelen niiden toimintaa seuraavaksi:

1. Suora vaikutus (raha jonka turisti käyttää): hotelliyö, eläinpuistolippu, ravintola

Kuten opimme päiväturisti käyttää keskimäärin 60e, yöpyvät turistit enemmän.

2. Epäsuora vaikutus (hankinnat): yritykset ostavat tavaroita muilta yrityksiltä

Esimerkki:

Zoo ja hotelli ostavat: ruokaa tukusta, siivouspalveluita, energiaa, rehua, remontteja. Tämä raha menee paikallisille yrityksille.

3. Indusoitu vaikutus (palkat/palkkojen kulutus): työntekijät käyttävät palkkansa paikallisesti/alueellisesti

Esimerkki:

Eläinpuiston työntekijä saa palkkaa ja käyttää sitä: ruokakauppaan, vuokraan, autoon, bensaan, paikallisiin palveluihin (eri liikkeet, kampaamot, harrastustoiminta etc.) Tämä kaikkiaan luo lisää kysyntää.

Eli suora eläinpuiston matkailutulo on vuositasolla vähintään reilu 10 miljoonaa. Epäsuora matkailutulo noin reilu 7 miljoonaa siihen päälle. Ja kyllä, kaikki tästä ei ole yrityksille ja yksilöille liikevoittoa, vaan liikevaihtoa. Talous ei ole vain voittoa, vaan ensisijaisesti jatkuvuutta; eli rahat menevät: palkkoihin 4–5 miljoonaa, tavaroihin ja palveluihin esim. 3–4 miljoonaa ja sitten loput veroihin ja investointeihin. Kunnalle ja sen toiminnalle tärkeintä ei ole yrityksen voitto vaan työpaikat, palkkatulot, kunnallisverot ja palvelut.

Lue lisää

Jos se oli tuollainen kultakaivos, miksi jo ennen pandoja oli aivan helvetisti velkaa?
Jota piilotettiin eri yhtiöiden taseisiin?

Anonyymi00016 kirjoitti:

Jos tuo olisi vuositasolla näin niin mielestäsi keskiverto eläinpuistoturisti käyttää noin kahdesta kolmeen euroa rahaa Ähtärissä, kaikkiaan, matkansa aikana. Melko vähän.

Häröilyn ja mutuilun sijaan lasketaan oikeilla luvuilla paljonko kulutusta tulee suorilla, epäsuorilla ja indusoiduilla vaikutuksilla kunnalle/alueelle vuositasolla:

Käytetään pohjana vaikka pandaa edeltävien vuosien kävijämääriä (2015: 162 000, 2017: 175 000). Suomen matkailututkimuksissa kotimaan päiväkävijä käyttää yleensä: 40–70 € / henkilö (ruoka, polttoaine, kaupat jne.).

Jos 170 000 kävijää x 60e kulutus per kävijä:
≈ 10,2 miljoonaa euroa suoraa matkailukulutusta

Jos multiplier-efektin suuruus on luokkaa 1.7 (pienten kuntien kohdalla tyypillinen luku luonto- ja matkailubisneksessä 1.5-2), eli 10,2 miljoonaa x 1.7

≈ 17,3 miljoonaa euroa aluetaloudessa

Eli multiplierin takia alueelle tulee vielä seitsemän miljoonaa lisää. Näistä rahoista ei Sonninen valitettavasti maininnut mitään mediassa, mutta tämä kerronnaisuus on se lainalaisuus jolla kuntatalous ja turismi kaikkialla toimii. Multiplieriin sisältyy siis suoran tulon lisäksi epäsuora ja indusoitu vaikutus ja erittelen niiden toimintaa seuraavaksi:

1. Suora vaikutus (raha jonka turisti käyttää): hotelliyö, eläinpuistolippu, ravintola

Kuten opimme päiväturisti käyttää keskimäärin 60e, yöpyvät turistit enemmän.

2. Epäsuora vaikutus (hankinnat): yritykset ostavat tavaroita muilta yrityksiltä

Esimerkki:

Zoo ja hotelli ostavat: ruokaa tukusta, siivouspalveluita, energiaa, rehua, remontteja. Tämä raha menee paikallisille yrityksille.

3. Indusoitu vaikutus (palkat/palkkojen kulutus): työntekijät käyttävät palkkansa paikallisesti/alueellisesti

Esimerkki:

Eläinpuiston työntekijä saa palkkaa ja käyttää sitä: ruokakauppaan, vuokraan, autoon, bensaan, paikallisiin palveluihin (eri liikkeet, kampaamot, harrastustoiminta etc.) Tämä kaikkiaan luo lisää kysyntää.

Eli suora eläinpuiston matkailutulo on vuositasolla vähintään reilu 10 miljoonaa. Epäsuora matkailutulo noin reilu 7 miljoonaa siihen päälle. Ja kyllä, kaikki tästä ei ole yrityksille ja yksilöille liikevoittoa, vaan liikevaihtoa. Talous ei ole vain voittoa, vaan ensisijaisesti jatkuvuutta; eli rahat menevät: palkkoihin 4–5 miljoonaa, tavaroihin ja palveluihin esim. 3–4 miljoonaa ja sitten loput veroihin ja investointeihin. Kunnalle ja sen toiminnalle tärkeintä ei ole yrityksen voitto vaan työpaikat, palkkatulot, kunnallisverot ja palvelut.

Lue lisää

"Eli multiplierin takia alueelle tulee vielä seitsemän miljoonaa lisää. Näistä"..... Näin se menee kun kynämiehet asialla..tämä kaikki on vaan paperilla missä se näkyy Ähtärin yrityksissä nämä miljoonat? Kun katsoo katukuvva niin ei oikei näytä siltä etä miljoona tuloja on tullut. Ne turistit ketkä täällä käy vie rahansa naapurikuntaan elli KEskiselle!

Anonyymi00017 kirjoitti:

Jos se oli tuollainen kultakaivos, miksi jo ennen pandoja oli aivan helvetisti velkaa?
Jota piilotettiin eri yhtiöiden taseisiin?

Ei se ole mikään ”kultakaivos” sinänsä, ihan jo siitäkin johtuen että Suomessa kun kaikki verotetaan ja tulonsiirrellään kuralle, vaan se on vahvalla brändillä oleva hyvin mietitty konsepti joka tuo 17 miljoonaa matkailutuloa alueelle, joista 3-10% on perinteisesti mennyt suoraan eläinpuiston ja alueen muiden yritysten liikevoittoihin.

Olisi erittäin hankala rakentaa vastaavan tason mitä tahansa liiketoimintaa Ähtärin seudulle jos puisto menisi nurin. Joka käytännössä johtaisi noin hieman alle 5% Ähtärin työpaikoista katoamiseen:

Puisto työllistää noin 40–60 henkilöä ympärivuotisesti + sesonkiaikana lisäksi 20–40 kausityöntekijää. Vuosityövuosiksi (FTE) muunnettuna tämä on yleensä noin 50–70 työpaikkaa. Epäsuoria työpaikkoja (ruokatoimitukset, eläinten rehu, rakennus ja kunnossapito, energia ja jätehuolto, kuljetus) tästä syntyy kertoimella 0.3–0.6, eli noin 20-35. Ja sitten on vielä tästä syntyvä indusoitu työllisyys (palkkojen kulutus eli palkkojen paikallinen käyttö). Kaupat, ravintolat, palvelut, huoltoasemat. 0.3–0.5 työpaikkaa per suora työpaikka eli josta tulee 20–30 työpaikkaa.

Eli: suoria työpaikkoja 50-70, epäsuoria 20-35, indusoituja 20-30. Yhteensä puisto tuo alueelle 90-135 työpaikkaa. Eli jos otetaan tuosta keskiarvo 112,5 ja ajatellaan että siitä ehkä sata on suoraan Ähtärissä; se on 3-4% koko kunnan työvoimasta. Ja tämä on se syy miksi puiston kaltainen kompleksi on strategisesti tärkeä Ähtärille ja miksi sitä on pidetty strategisesti tärkeänä. Tässä yhtälössä vaikuttaa kuinka paljon osataan ja pystytään lähteistämään toimintaa paikallisilta yrityksiltä ja toimijoilta, niin raha ja verotulot pysyy kunnan sisällä.

Anonyymi00018 kirjoitti:

"Eli multiplierin takia alueelle tulee vielä seitsemän miljoonaa lisää. Näistä"..... Näin se menee kun kynämiehet asialla..tämä kaikki on vaan paperilla missä se näkyy Ähtärin yrityksissä nämä miljoonat? Kun katsoo katukuvva niin ei oikei näytä siltä etä miljoona tuloja on tullut. Ne turistit ketkä täällä käy vie rahansa naapurikuntaan elli KEskiselle!

Lue lisää

”Näin se menee kun kynämiehet asialla.”
Niin se menee koska se on totta.

Kyseessä on Wassily Leontiefin 1930-luvulla kehittämä malli jonka toimintaa opetetaan mm. kauppakorkeakouluissa ja malli jolla mm. Tilastokeskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö laskee yritystoiminnan vaikutuksia. Se on standardimenetelmä aluetaloudessa ja matkailututkimuksessa.

Olet oikeassa että esim. Keskinen aiheuttaa ostovoiman vuotoa. Ylipäätään ostovoiman vuoto on pienemmille kunnille tyypillistä aluetaloudessa, koska vaikkapa tukut sijaitsevat isoissa kaupungeissa. Mutta Keskisen tilanne ei ole Ähtärille pelkästään täysin yksipuoleinen prosessi—Keskisen saadessa tuloja ja elävöittäessään omaa aluettaan se heijastuu myös positiivisesti Ähtärin suuntaan—vaikkakin se on suoraan selkeästi enemmän negatiivinen kuin positiivinen. Keskisen hintataso on sitä luokkaa että ei ähtäriläisellä olisi juuri syytä mennä sinne ruokaostoksille kun lasketaan bensat ja siihen menevä aika. Ähtärissä nyt on ainakin yksi osuuskuntapohjainen isohko kauppa joka pystyy jotakuinkin vastaamaan heidän hintatasoon. Tuollaiset isommat ostokset (tavarat, muut kuin ruoka) voi sieltä hoitaa—jos Ähtäristä ei saa. Mieluummin sieltä kuin Seinäjoelta tai Jyväskylästä. Sitten Keskisellä käynti voi olla todella yksilötasolla kannattavaa jos autossa on iso bensatankki jonka tankkaa täyteen tarjousbensaa samalla kun hakee sieltä tarjoustuotteita.

Turha sun on herravihaa täällä lietsoa anekdooteilla jotka eivät sovi tilanteeseen. Kerroin vain millä menetelmillä kävijöiden rahankäyttöä mitataan ja mikä vaikutus sillä on työllisyyteen ja palkkoihin. Enkö?

Sitä saa Sisä-Suomen yritykset tahkoa vaikka kuinka paljon tuloa ja kunnat eivät rikastu jos työn verotus, pääomaverotus ja yhteisövero on aivan tapissa. Sitten ne rahat jaellaan sotasankareille ja muille muukalaisille tulonsiirtoina etelässä, ja te suostutte tähän lähtemällä mukaan näihin valtion ja VM:n kuntaliitosfantasioihin, joilla he yrittävät tekohengittää itse luomaansa ongelmaa. Wahlroos on sanonut että verouudistus on täysin välttämätön jotta Suomen talous lähtee nousuun—18 vuotta miinuksella ei ole enää mikään suhdanne vaan talouden väärin hoitamista.