Ähtärin yhden miehen tutkimuslaitos

Täytyy kyllä ihailla palstan omaa yhden miehen analyysikeskusta. Hänellä on monia aiheita: Esim. Mini-Suomi, panda, eläinpuisto, Remu-halli tai vaikka Ähtärin sää. Tutkimuksen lopputulos on salamannopeasti valmis. Syyllisiä ovat kepulit (demareitten avustuksella).
Se on suorastaan ihailtavaa johdonmukaisuutta. Ei tarvitse turhaan rasittaa päätään monimutkaisilla asioilla, kun sama selitys toimii joka tilanteessa.
Ja onhan se hyvä, että joku jaksaa muistuttaa Mini-Suomesta, panda-katastrofista, eläinpuistosta ja Remu-hallista. Muutenhan ne voisivat jopa unohtua. Onneksi palstan apulaisidiootti pitää huolen, että muistutus tulee säännöllisesti, sanotaan vaikka kymmenisen kertaa kuukaudessa.
Pienessä kaupungissa jokaisella on oma tehtävänsä. Jotkut rakentavat, jotkut päättävät… ja joku yksi muistaa kertoa joka ketjussa, että kepulit ovat syyllisiä (demarien avustuksella). Mini-Suomen,Pandalan, eläinvankilan, Remu-hallin katastrofeihin.
24657
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Aivan samaa mieltä . Upeaa työtä ovat veljekset tehneet.

Äänestä

Eikö enää "superläähättäjä"😂

Äänestä

Superläähättäjä on kyllä hauska nimi ,mutta perin synkkiä ovat hänen aikaansa annoksensa. Mm..uhkailua,ym,ym

Äänestä

Taitaa totuus sattua täällä kirjottelevia kun kahta henkilöä maalitetaan ihan huoletta.

Onneksi edes jotkut uskalsivat puuttua epäkohtiin ja sanoa ne ääneen ihan omalla nimellä eikä nimimerkillä. Kaupungin vihat saivat niskaan mutta eipä mikään ihme kun muut katselivat maailmaa pandalasit silmillään. Totuus sattuu kun se viimein realisoituu päin näköä.

2Äänestä
  • Ote kaupunki vastauksesta Ollin kirjoitukseen, joka oli IP:ssa 5.5.2021
    "Kirjoittaja mainitsee, että ”yhtenäkään vuonna ei voitollista tulosta ole onnistuttu saamaan edes pandojen aikana” ja että ”Ähtäristä on tulossa kriisikunta”. Pandat saapuivat Ähtärin Eläinpuistoon vuonna 2018, joka oli sekä Ähtärin Eläinpuistoyhtiöille että Ähtärin kaupungille reilusti ylijäämäinen vuosi, kummallekin yli miljoona euroa"
    Kuinka sitten kävikään?

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Ote kaupunki vastauksesta Ollin kirjoitukseen, joka oli IP:ssa 5.5.2021
    "Kirjoittaja mainitsee, että ”yhtenäkään vuonna ei voitollista tulosta ole onnistuttu saamaan edes pandojen aikana” ja että ”Ähtäristä on tulossa kriisikunta”. Pandat saapuivat Ähtärin Eläinpuistoon vuonna 2018, joka oli sekä Ähtärin Eläinpuistoyhtiöille että Ähtärin kaupungille reilusti ylijäämäinen vuosi, kummallekin yli miljoona euroa"
    Kuinka sitten kävikään?

    Oli "ylijäämäinen" koska kaikki elukkapuiston velat olivat kunnan taseessa "saatavia*.

    1Äänestä

Niin, kuinkahan hyvin meidän asiat olisikaan, jos kaikki päätökset olisivat olleet laillisia ja suuruudenhulluus kuvitelmat olisi ajettu alas heti, eikä vain ihailtu johtajan hyviä visioita. Niitä ei ole kuin Vesalla Tuurissa.

2Äänestä

Toinen ote Ollin em. kirjoituksesta v. 2021:

"Kaksi viimeistä valtuustokautta ovat olleet Ähtärin kunnalle kohtalokkaita joka tavalla. Velkaa on tehty suruttomasti. Valtuuston tärkeimpänä agendana on pidetty Master Plania (suomennos: tappiota tuottavien investointien jatkumo) toteuttaminen ja velkarahalla tietenkin. Kaupungin omistamat konsernit, myös muut kuin Eläinpuisto, ovat velkaantuneet koko ajan. Kunnan velkamäärä konsernit huomioon otettuna on huikea yli 70 miljoonaa euroa."

Äänestä

Myönnät kuitenkin että olivat katastrofeja 😂

Äänestä

Eli veljeksien ulostulojen retoriikan ydin on tämä heidän harjoittama tietoinen laskennallinen sokeus: he tarkastelevat vain yhtä tasetta (lipputulot) ikään kuin se olisi erillinen saari, eikä osa laajempaa taloudellista ekosysteemiä. He valitsevat ulostuloissaan argumentiksi vain sen datan (lipputulojen tappio), joka tukee omaa retorista tavoitetta, ja jättävät laajemman aluetaloudellisen tuoton (11 miljoonaa epäsuoraa tuloa eläinpuiston kautta vuosittain Ähtärin alueelle) huomiotta. Heillähän siis ei ole mitään hajua mistä se 11 miljoonaa saataisiin jos Zoo sulkeutuisi.

Äänestä
  • Lipputulojen tappio.

    Milläs tuloilla se systeemi pyörii?

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Lipputulojen tappio.

    Milläs tuloilla se systeemi pyörii?

    Kannattaa murehtia ennemmin tästä isommasta rahasta alueelle kuin satunnaisista ja marginaalisista lipputulojen tappioista. Näin ajattelevat ne joilla on todellinen huoli ja vastuu alueen ihmisistä. Kerro mistä saisit 11 miljoonaa tuloa seudulle mikäli puisto lopettaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Kannattaa murehtia ennemmin tästä isommasta rahasta alueelle kuin satunnaisista ja marginaalisista lipputulojen tappioista. Näin ajattelevat ne joilla on todellinen huoli ja vastuu alueen ihmisistä. Kerro mistä saisit 11 miljoonaa tuloa seudulle mikäli puisto lopettaa.

    Puisto on tuonut alueelle noin 300- 500 tuhatta euroa ei yhtään enempää.

    Äänestä

  • No toivottavasti eläinpuistosta hyötyneet yritykset nyt tekivät isot sijoitukset eläinpuistoon. Laitetaan välillä omaakin rahaa tuottamaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Puisto on tuonut alueelle noin 300- 500 tuhatta euroa ei yhtään enempää.

    Jos tuo olisi vuositasolla näin niin mielestäsi keskiverto eläinpuistoturisti käyttää noin kahdesta kolmeen euroa rahaa Ähtärissä, kaikkiaan, matkansa aikana. Melko vähän.

    Häröilyn ja mutuilun sijaan lasketaan oikeilla luvuilla paljonko kulutusta tulee suorilla, epäsuorilla ja indusoiduilla vaikutuksilla kunnalle/alueelle vuositasolla:

    Käytetään pohjana vaikka pandaa edeltävien vuosien kävijämääriä (2015: 162 000, 2017: 175 000). Suomen matkailututkimuksissa kotimaan päiväkävijä käyttää yleensä: 40–70 € / henkilö (ruoka, polttoaine, kaupat jne.).

    Jos 170 000 kävijää x 60e kulutus per kävijä:
    ≈ 10,2 miljoonaa euroa suoraa matkailukulutusta

    Jos multiplier-efektin suuruus on luokkaa 1.7 (pienten kuntien kohdalla tyypillinen luku luonto- ja matkailubisneksessä 1.5-2), eli 10,2 miljoonaa x 1.7

    ≈ 17,3 miljoonaa euroa aluetaloudessa

    Eli multiplierin takia alueelle tulee vielä seitsemän miljoonaa lisää. Näistä rahoista ei Sonninen valitettavasti maininnut mitään mediassa, mutta tämä kerronnaisuus on se lainalaisuus jolla kuntatalous ja turismi kaikkialla toimii. Multiplieriin sisältyy siis suoran tulon lisäksi epäsuora ja indusoitu vaikutus ja erittelen niiden toimintaa seuraavaksi:

    1. Suora vaikutus (raha jonka turisti käyttää): hotelliyö, eläinpuistolippu, ravintola

    Kuten opimme päiväturisti käyttää keskimäärin 60e, yöpyvät turistit enemmän.

    2. Epäsuora vaikutus (hankinnat): yritykset ostavat tavaroita muilta yrityksiltä

    Esimerkki:

    Zoo ja hotelli ostavat: ruokaa tukusta, siivouspalveluita, energiaa, rehua, remontteja. Tämä raha menee paikallisille yrityksille.

    3. Indusoitu vaikutus (palkat/palkkojen kulutus): työntekijät käyttävät palkkansa paikallisesti/alueellisesti

    Esimerkki:

    Eläinpuiston työntekijä saa palkkaa ja käyttää sitä: ruokakauppaan, vuokraan, autoon, bensaan, paikallisiin palveluihin (eri liikkeet, kampaamot, harrastustoiminta etc.) Tämä kaikkiaan luo lisää kysyntää.

    Eli suora eläinpuiston matkailutulo on vuositasolla vähintään reilu 10 miljoonaa. Epäsuora matkailutulo noin reilu 7 miljoonaa siihen päälle. Ja kyllä, kaikki tästä ei ole yrityksille ja yksilöille liikevoittoa, vaan liikevaihtoa. Talous ei ole vain voittoa, vaan ensisijaisesti jatkuvuutta; eli rahat menevät: palkkoihin 4–5 miljoonaa, tavaroihin ja palveluihin esim. 3–4 miljoonaa ja sitten loput veroihin ja investointeihin. Kunnalle ja sen toiminnalle tärkeintä ei ole yrityksen voitto vaan työpaikat, palkkatulot, kunnallisverot ja palvelut.

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Jos tuo olisi vuositasolla näin niin mielestäsi keskiverto eläinpuistoturisti käyttää noin kahdesta kolmeen euroa rahaa Ähtärissä, kaikkiaan, matkansa aikana. Melko vähän.

    Häröilyn ja mutuilun sijaan lasketaan oikeilla luvuilla paljonko kulutusta tulee suorilla, epäsuorilla ja indusoiduilla vaikutuksilla kunnalle/alueelle vuositasolla:

    Käytetään pohjana vaikka pandaa edeltävien vuosien kävijämääriä (2015: 162 000, 2017: 175 000). Suomen matkailututkimuksissa kotimaan päiväkävijä käyttää yleensä: 40–70 € / henkilö (ruoka, polttoaine, kaupat jne.).

    Jos 170 000 kävijää x 60e kulutus per kävijä:
    ≈ 10,2 miljoonaa euroa suoraa matkailukulutusta

    Jos multiplier-efektin suuruus on luokkaa 1.7 (pienten kuntien kohdalla tyypillinen luku luonto- ja matkailubisneksessä 1.5-2), eli 10,2 miljoonaa x 1.7

    ≈ 17,3 miljoonaa euroa aluetaloudessa

    Eli multiplierin takia alueelle tulee vielä seitsemän miljoonaa lisää. Näistä rahoista ei Sonninen valitettavasti maininnut mitään mediassa, mutta tämä kerronnaisuus on se lainalaisuus jolla kuntatalous ja turismi kaikkialla toimii. Multiplieriin sisältyy siis suoran tulon lisäksi epäsuora ja indusoitu vaikutus ja erittelen niiden toimintaa seuraavaksi:

    1. Suora vaikutus (raha jonka turisti käyttää): hotelliyö, eläinpuistolippu, ravintola

    Kuten opimme päiväturisti käyttää keskimäärin 60e, yöpyvät turistit enemmän.

    2. Epäsuora vaikutus (hankinnat): yritykset ostavat tavaroita muilta yrityksiltä

    Esimerkki:

    Zoo ja hotelli ostavat: ruokaa tukusta, siivouspalveluita, energiaa, rehua, remontteja. Tämä raha menee paikallisille yrityksille.

    3. Indusoitu vaikutus (palkat/palkkojen kulutus): työntekijät käyttävät palkkansa paikallisesti/alueellisesti

    Esimerkki:

    Eläinpuiston työntekijä saa palkkaa ja käyttää sitä: ruokakauppaan, vuokraan, autoon, bensaan, paikallisiin palveluihin (eri liikkeet, kampaamot, harrastustoiminta etc.) Tämä kaikkiaan luo lisää kysyntää.

    Eli suora eläinpuiston matkailutulo on vuositasolla vähintään reilu 10 miljoonaa. Epäsuora matkailutulo noin reilu 7 miljoonaa siihen päälle. Ja kyllä, kaikki tästä ei ole yrityksille ja yksilöille liikevoittoa, vaan liikevaihtoa. Talous ei ole vain voittoa, vaan ensisijaisesti jatkuvuutta; eli rahat menevät: palkkoihin 4–5 miljoonaa, tavaroihin ja palveluihin esim. 3–4 miljoonaa ja sitten loput veroihin ja investointeihin. Kunnalle ja sen toiminnalle tärkeintä ei ole yrityksen voitto vaan työpaikat, palkkatulot, kunnallisverot ja palvelut.

    Jos se oli tuollainen kultakaivos, miksi jo ennen pandoja oli aivan helvetisti velkaa?
    Jota piilotettiin eri yhtiöiden taseisiin?

    1Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Jos tuo olisi vuositasolla näin niin mielestäsi keskiverto eläinpuistoturisti käyttää noin kahdesta kolmeen euroa rahaa Ähtärissä, kaikkiaan, matkansa aikana. Melko vähän.

    Häröilyn ja mutuilun sijaan lasketaan oikeilla luvuilla paljonko kulutusta tulee suorilla, epäsuorilla ja indusoiduilla vaikutuksilla kunnalle/alueelle vuositasolla:

    Käytetään pohjana vaikka pandaa edeltävien vuosien kävijämääriä (2015: 162 000, 2017: 175 000). Suomen matkailututkimuksissa kotimaan päiväkävijä käyttää yleensä: 40–70 € / henkilö (ruoka, polttoaine, kaupat jne.).

    Jos 170 000 kävijää x 60e kulutus per kävijä:
    ≈ 10,2 miljoonaa euroa suoraa matkailukulutusta

    Jos multiplier-efektin suuruus on luokkaa 1.7 (pienten kuntien kohdalla tyypillinen luku luonto- ja matkailubisneksessä 1.5-2), eli 10,2 miljoonaa x 1.7

    ≈ 17,3 miljoonaa euroa aluetaloudessa

    Eli multiplierin takia alueelle tulee vielä seitsemän miljoonaa lisää. Näistä rahoista ei Sonninen valitettavasti maininnut mitään mediassa, mutta tämä kerronnaisuus on se lainalaisuus jolla kuntatalous ja turismi kaikkialla toimii. Multiplieriin sisältyy siis suoran tulon lisäksi epäsuora ja indusoitu vaikutus ja erittelen niiden toimintaa seuraavaksi:

    1. Suora vaikutus (raha jonka turisti käyttää): hotelliyö, eläinpuistolippu, ravintola

    Kuten opimme päiväturisti käyttää keskimäärin 60e, yöpyvät turistit enemmän.

    2. Epäsuora vaikutus (hankinnat): yritykset ostavat tavaroita muilta yrityksiltä

    Esimerkki:

    Zoo ja hotelli ostavat: ruokaa tukusta, siivouspalveluita, energiaa, rehua, remontteja. Tämä raha menee paikallisille yrityksille.

    3. Indusoitu vaikutus (palkat/palkkojen kulutus): työntekijät käyttävät palkkansa paikallisesti/alueellisesti

    Esimerkki:

    Eläinpuiston työntekijä saa palkkaa ja käyttää sitä: ruokakauppaan, vuokraan, autoon, bensaan, paikallisiin palveluihin (eri liikkeet, kampaamot, harrastustoiminta etc.) Tämä kaikkiaan luo lisää kysyntää.

    Eli suora eläinpuiston matkailutulo on vuositasolla vähintään reilu 10 miljoonaa. Epäsuora matkailutulo noin reilu 7 miljoonaa siihen päälle. Ja kyllä, kaikki tästä ei ole yrityksille ja yksilöille liikevoittoa, vaan liikevaihtoa. Talous ei ole vain voittoa, vaan ensisijaisesti jatkuvuutta; eli rahat menevät: palkkoihin 4–5 miljoonaa, tavaroihin ja palveluihin esim. 3–4 miljoonaa ja sitten loput veroihin ja investointeihin. Kunnalle ja sen toiminnalle tärkeintä ei ole yrityksen voitto vaan työpaikat, palkkatulot, kunnallisverot ja palvelut.

    "Eli multiplierin takia alueelle tulee vielä seitsemän miljoonaa lisää. Näistä"..... Näin se menee kun kynämiehet asialla..tämä kaikki on vaan paperilla missä se näkyy Ähtärin yrityksissä nämä miljoonat? Kun katsoo katukuvva niin ei oikei näytä siltä etä miljoona tuloja on tullut. Ne turistit ketkä täällä käy vie rahansa naapurikuntaan elli KEskiselle!

    2Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Jos se oli tuollainen kultakaivos, miksi jo ennen pandoja oli aivan helvetisti velkaa?
    Jota piilotettiin eri yhtiöiden taseisiin?

    Ei se ole mikään ”kultakaivos” sinänsä, ihan jo siitäkin johtuen että Suomessa kun kaikki verotetaan ja tulonsiirrellään kuralle, vaan se on vahvalla brändillä oleva hyvin mietitty konsepti joka tuo 17 miljoonaa matkailutuloa alueelle, joista 3-10% on perinteisesti mennyt suoraan eläinpuiston ja alueen muiden yritysten liikevoittoihin.

    Olisi erittäin hankala rakentaa vastaavan tason mitä tahansa liiketoimintaa Ähtärin seudulle jos puisto menisi nurin. Joka käytännössä johtaisi noin hieman alle 5% Ähtärin työpaikoista katoamiseen:

    Puisto työllistää noin 40–60 henkilöä ympärivuotisesti + sesonkiaikana lisäksi 20–40 kausityöntekijää. Vuosityövuosiksi (FTE) muunnettuna tämä on yleensä noin 50–70 työpaikkaa. Epäsuoria työpaikkoja (ruokatoimitukset, eläinten rehu, rakennus ja kunnossapito, energia ja jätehuolto, kuljetus) tästä syntyy kertoimella 0.3–0.6, eli noin 20-35. Ja sitten on vielä tästä syntyvä indusoitu työllisyys (palkkojen kulutus eli palkkojen paikallinen käyttö). Kaupat, ravintolat, palvelut, huoltoasemat. 0.3–0.5 työpaikkaa per suora työpaikka eli josta tulee 20–30 työpaikkaa.

    Eli: suoria työpaikkoja 50-70, epäsuoria 20-35, indusoituja 20-30. Yhteensä puisto tuo alueelle 90-135 työpaikkaa. Eli jos otetaan tuosta keskiarvo 112,5 ja ajatellaan että siitä ehkä sata on suoraan Ähtärissä; se on 3-4% koko kunnan työvoimasta. Ja tämä on se syy miksi puiston kaltainen kompleksi on strategisesti tärkeä Ähtärille ja miksi sitä on pidetty strategisesti tärkeänä. Tässä yhtälössä vaikuttaa kuinka paljon osataan ja pystytään lähteistämään toimintaa paikallisilta yrityksiltä ja toimijoilta, niin raha ja verotulot pysyy kunnan sisällä.

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    "Eli multiplierin takia alueelle tulee vielä seitsemän miljoonaa lisää. Näistä"..... Näin se menee kun kynämiehet asialla..tämä kaikki on vaan paperilla missä se näkyy Ähtärin yrityksissä nämä miljoonat? Kun katsoo katukuvva niin ei oikei näytä siltä etä miljoona tuloja on tullut. Ne turistit ketkä täällä käy vie rahansa naapurikuntaan elli KEskiselle!

    ”Näin se menee kun kynämiehet asialla.”
    Niin se menee koska se on totta.

    Kyseessä on Wassily Leontiefin 1930-luvulla kehittämä malli jonka toimintaa opetetaan mm. kauppakorkeakouluissa ja malli jolla mm. Tilastokeskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö laskee yritystoiminnan vaikutuksia. Se on standardimenetelmä aluetaloudessa ja matkailututkimuksessa.

    Olet oikeassa että esim. Keskinen aiheuttaa ostovoiman vuotoa. Ylipäätään ostovoiman vuoto on pienemmille kunnille tyypillistä aluetaloudessa, koska vaikkapa tukut sijaitsevat isoissa kaupungeissa. Mutta Keskisen tilanne ei ole Ähtärille pelkästään täysin yksipuoleinen prosessi—Keskisen saadessa tuloja ja elävöittäessään omaa aluettaan se heijastuu myös positiivisesti Ähtärin suuntaan—vaikkakin se on suoraan selkeästi enemmän negatiivinen kuin positiivinen. Keskisen hintataso on sitä luokkaa että ei ähtäriläisellä olisi juuri syytä mennä sinne ruokaostoksille kun lasketaan bensat ja siihen menevä aika. Ähtärissä nyt on ainakin yksi osuuskuntapohjainen isohko kauppa joka pystyy jotakuinkin vastaamaan heidän hintatasoon. Tuollaiset isommat ostokset (tavarat, muut kuin ruoka) voi sieltä hoitaa—jos Ähtäristä ei saa. Mieluummin sieltä kuin Seinäjoelta tai Jyväskylästä. Sitten Keskisellä käynti voi olla todella yksilötasolla kannattavaa jos autossa on iso bensatankki jonka tankkaa täyteen tarjousbensaa samalla kun hakee sieltä tarjoustuotteita.

    Äänestä

> Jotkut rakentavat, jotkut päättävät....

Jotkut sitten maksavat päättäjien päätöksistä.
Jotkut maksavat ilolla, mutta jotkut taas "hammasta purren", kun muistelevat tapahtuneita päätöksiä!

1Äänestä

Noita laskemia kun katsoo ei ihme että Suomi on syvimmässä lamassa kuin koskaan ja Ähtärin kunta lopetuksen alla.

Äänestä

Taitaa olla Ahterissa uskonto 10 ja laskento 4 ?

Äänestä

Tulee mieleen Tuntemattomasta sotilaasta kohtaus, jossa joku sanoo: menepäs herroille sanomaan, että sinulla on nälkä, niin eteesi lyödään rätinki, joka osoittaa, että sinulla ei voi olla nälkä.
Edellä on osoitettu, että matkailu on ollut Ähtärille loistava bisnes. Meiilä ei siis voi olla velkaa.

Äänestä
  • Turha sun on herravihaa täällä lietsoa anekdooteilla jotka eivät sovi tilanteeseen. Kerroin vain millä menetelmillä kävijöiden rahankäyttöä mitataan ja mikä vaikutus sillä on työllisyyteen ja palkkoihin. Enkö?

    Sitä saa Sisä-Suomen yritykset tahkoa vaikka kuinka paljon tuloa ja kunnat eivät rikastu jos työn verotus, pääomaverotus ja yhteisövero on aivan tapissa. Sitten ne rahat jaellaan sotasankareille ja muille muukalaisille tulonsiirtoina etelässä, ja te suostutte tähän lähtemällä mukaan näihin valtion ja VM:n kuntaliitosfantasioihin, joilla he yrittävät tekohengittää itse luomaansa ongelmaa. Wahlroos on sanonut että verouudistus on täysin välttämätön jotta Suomen talous lähtee nousuun—18 vuotta miinuksella ei ole enää mikään suhdanne vaan talouden väärin hoitamista.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Täytyy kyllä ihailla palstan omaa yhden miehen analyysikeskusta. Hänellä on monia aiheita: Esim. Mini-Suomi, panda, eläinpuisto, Remu-halli tai vaikka Ähtärin sää. Tutkimuksen lopputulos on salamannopeasti valmis. Syyllisiä ovat kepulit (demareitten avustuksella).
Se on suorastaan ihailtavaa johdonmukaisuutta. Ei tarvitse turhaan rasittaa päätään monimutkaisilla asioilla, kun sama selitys toimii joka tilanteessa.
Ja onhan se hyvä, että joku jaksaa muistuttaa Mini-Suomesta, panda-katastrofista, eläinpuistosta ja Remu-hallista. Muutenhan ne voisivat jopa unohtua. Onneksi palstan apulaisidiootti pitää huolen, että muistutus tulee säännöllisesti, sanotaan vaikka kymmenisen kertaa kuukaudessa.
Pienessä kaupungissa jokaisella on oma tehtävänsä. Jotkut rakentavat, jotkut päättävät… ja joku yksi muistaa kertoa joka ketjussa, että kepulit ovat syyllisiä (demarien avustuksella). Mini-Suomen,Pandalan, eläinvankilan, Remu-hallin katastrofeihin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu