Ongelma jälleensyntymisessä

Universumeita on miljardeja kertoja miljardeja. Yhdessä niistä synnyt — minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen maapallolle tai edes tähän universumiin,

Anonyymi00002 kirjoitti:

Universumeita on miljardeja kertoja miljardeja. Yhdessä niistä synnyt — minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen maapallolle tai edes tähän universumiin,

Kysymys:
Miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

Vastaus:
Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.

Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Kysymys:
Miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

Vastaus:
Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.

Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.

Lue lisää

Jīva ei odota vuoroaan johonkin tiettyyn ihmiskehoon tai tietylle planeetalle. Koko ajatus “riittääkö vanhempia kaikille” perustuu siihen oletukseen, että kaikki sielut syntyisivät vain ihmisiksi ja vain Maahan — mutta tämä ei pidä paikkaansa.

Syntymä ei rajoitu ihmisiin eikä Maahan
Bhakti-perinteen mukaan on 8,4 miljoonaa eri elämänmuotoa (lajeja), joihin sielu voi syntyä

Anonyymi00004 kirjoitti:

Jīva ei odota vuoroaan johonkin tiettyyn ihmiskehoon tai tietylle planeetalle. Koko ajatus “riittääkö vanhempia kaikille” perustuu siihen oletukseen, että kaikki sielut syntyisivät vain ihmisiksi ja vain Maahan — mutta tämä ei pidä paikkaansa.

Syntymä ei rajoitu ihmisiin eikä Maahan
Bhakti-perinteen mukaan on 8,4 miljoonaa eri elämänmuotoa (lajeja), joihin sielu voi syntyä

Lue lisää

Jīva ei odota vuoroaan johonkin tiettyyn ihmiskehoon tai tietylle planeetalle. Koko ajatus “riittääkö vanhempia kaikille” perustuu siihen oletukseen, että kaikki sielut syntyisivät vain ihmisiksi ja vain Maahan — mutta tämä ei pidä paikkaansa.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Jīva ei odota vuoroaan johonkin tiettyyn ihmiskehoon tai tietylle planeetalle. Koko ajatus “riittääkö vanhempia kaikille” perustuu siihen oletukseen, että kaikki sielut syntyisivät vain ihmisiksi ja vain Maahan — mutta tämä ei pidä paikkaansa.

Lue lisää

Universumeja on lukemattomia
Uuniversumeja on käytännössä rajattomasti, ja ne syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielu voi syntyä missä tahansa näistä — ei vain tässä yhdessä maailmassa.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Universumeja on lukemattomia
Uuniversumeja on käytännössä rajattomasti, ja ne syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielu voi syntyä missä tahansa näistä — ei vain tässä yhdessä maailmassa.

Lue lisää

Kaikki sielut eivät ole “odottamassa syntymää”
Sielut ovat eri tiloissa: osa on parhaillaan kehollisessa elämässä, osa siirtymässä kuoleman jälkeen (karma ohjaa seuraavaa syntymää), osa on vapautunut (mokṣa) eikä enää synny aineelliseen maailmaan
Karma määrää syntymän, ei “saatavuus”.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Kaikki sielut eivät ole “odottamassa syntymää”
Sielut ovat eri tiloissa: osa on parhaillaan kehollisessa elämässä, osa siirtymässä kuoleman jälkeen (karma ohjaa seuraavaa syntymää), osa on vapautunut (mokṣa) eikä enää synny aineelliseen maailmaan
Karma määrää syntymän, ei “saatavuus”.

Lue lisää

Syntymä ei ole logistinen ongelma vaan karmallinen prosessi: sielu saa sellaisen kehon ja olosuhteet, jotka vastaavat sen tekoja ja tietoisuuden tasoa.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Syntymä ei ole logistinen ongelma vaan karmallinen prosessi: sielu saa sellaisen kehon ja olosuhteet, jotka vastaavat sen tekoja ja tietoisuuden tasoa.

Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta. Siksi väestön kasvu tai lasku yhdellä planeetalla ei ole mikään ongelma jälleensyntymiselle toisella planeetalla tai kokonaan toisessa universumissa. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen maapallolle tai edes tähän universumiin.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta. Siksi väestön kasvu tai lasku yhdellä planeetalla ei ole mikään ongelma jälleensyntymiselle toisella planeetalla tai kokonaan toisessa universumissa. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen maapallolle tai edes tähän universumiin.

Lue lisää

Syntymä ei ole logistinen kysymys (“riittääkö vanhempia”), vaan tietoisuuden ja karman ohjaama siirtymä. Sielu (jīva) ei seiso jonossa odottamassa sopivaa perhettä, vaan se vedetään seuraavaan syntymään oman sisäisen tilansa perusteella.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Syntymä ei ole logistinen kysymys (“riittääkö vanhempia”), vaan tietoisuuden ja karman ohjaama siirtymä. Sielu (jīva) ei seiso jonossa odottamassa sopivaa perhettä, vaan se vedetään seuraavaan syntymään oman sisäisen tilansa perusteella.

Lue lisää

hagavad Gita kuvaa tätä periaatetta:
kuolinhetken tietoisuus (antaḥ-smṛti) ohjaa seuraavaa syntymää. Eli se, mihin mieli on kiinnittynyt ja millainen karma on kertynyt, määrää seuraavan kehon ja ympäristön.

Anonyymi00011 kirjoitti:

hagavad Gita kuvaa tätä periaatetta:
kuolinhetken tietoisuus (antaḥ-smṛti) ohjaa seuraavaa syntymää. Eli se, mihin mieli on kiinnittynyt ja millainen karma on kertynyt, määrää seuraavan kehon ja ympäristön.

Lue lisää

“Sopivat vanhemmat” eivät ole sattumaa
Ne eivät ole rajallinen resurssi, vaan seurausta karmasta.
Sielu syntyy juuri sellaiseen kohtuun, joka vastaa sen tietoisuuden tasoa ja aiempia tekoja.
Syntymä tapahtuu siellä, missä olosuhteet vastaavat tietoisuutta.
Voi syntyä myö ei-biologiseen elämänmuotoon, esimerkiksi puolijumalaksi, hienovaraisempaan olemassaoloon, toiselle planeetalle, tai kokonaan toiseen universumiin

Anonyymi00012 kirjoitti:

“Sopivat vanhemmat” eivät ole sattumaa
Ne eivät ole rajallinen resurssi, vaan seurausta karmasta.
Sielu syntyy juuri sellaiseen kohtuun, joka vastaa sen tietoisuuden tasoa ja aiempia tekoja.
Syntymä tapahtuu siellä, missä olosuhteet vastaavat tietoisuutta.
Voi syntyä myö ei-biologiseen elämänmuotoon, esimerkiksi puolijumalaksi, hienovaraisempaan olemassaoloon, toiselle planeetalle, tai kokonaan toiseen universumiin

Lue lisää

Väestön kasvu ei vaadi uusia sieluja “tyhjästä”. Se tarkoittaa vain, että: sieluja siirtyy muista elämänmuodoista ihmisiksi tai muista maailmoista tänne.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Väestön kasvu ei vaadi uusia sieluja “tyhjästä”. Se tarkoittaa vain, että: sieluja siirtyy muista elämänmuodoista ihmisiksi tai muista maailmoista tänne.

Kysymys olettaa, että: kaikki sielut syntyvät ihmisiksi, kaikki syntyvät Maahan
ja että syntymä toimii kuin jonotusjärjestelmä.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kysymys olettaa, että: kaikki sielut syntyvät ihmisiksi, kaikki syntyvät Maahan
ja että syntymä toimii kuin jonotusjärjestelmä.

Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta ja tietoisuudesta. Sielu menee sinne, mihin se kuuluu — ei sinne, missä sattuu olemaan tilaa.

Ja koska universumeja ja elämänmuotoja on rajattomasti, väestön kasvu yhdellä planeetalla ei ole mikään ongelma. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen juuri maapallolle — tai edes tähän universumiin?

Anonyymi00015 kirjoitti:

Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta ja tietoisuudesta. Sielu menee sinne, mihin se kuuluu — ei sinne, missä sattuu olemaan tilaa.

Ja koska universumeja ja elämänmuotoja on rajattomasti, väestön kasvu yhdellä planeetalla ei ole mikään ongelma. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen juuri maapallolle — tai edes tähän universumiin?

Lue lisää

Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta ja tietoisuudesta” tarkoittaa tarkemmin sitä, että sielun seuraava sijoittuminen on seurausta yhdistelmästä: sen kertyneestä karmasta (teot), sen sisäisestä suuntautumisesta (halut, kiintymykset, pelot), sen tietoisuuden laadusta (mitä se pitää todellisena ja tärkeänä)

Anonyymi00016 kirjoitti:

Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta ja tietoisuudesta” tarkoittaa tarkemmin sitä, että sielun seuraava sijoittuminen on seurausta yhdistelmästä: sen kertyneestä karmasta (teot), sen sisäisestä suuntautumisesta (halut, kiintymykset, pelot), sen tietoisuuden laadusta (mitä se pitää todellisena ja tärkeänä)

Lue lisää

Siksi keho ei ole palkinto tai rangaistus sinänsä, vaan instrumentti, joka vastaa tietoisuuden tasoa.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Siksi keho ei ole palkinto tai rangaistus sinänsä, vaan instrumentti, joka vastaa tietoisuuden tasoa.

Karkea ja aistikeskeinen - karkea biologinen keho
Sekava ja kiinnittynyt - voi johtaa hienovaraiseen, levottomaan tilaan
Hienostunut ja “ansioitunut” - korkeammat olemassaolon tasot, korkeammat planeetat.
Henkisestisuuntautunut - vapautuminen aineellisesta kierrosta.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Karkea ja aistikeskeinen - karkea biologinen keho
Sekava ja kiinnittynyt - voi johtaa hienovaraiseen, levottomaan tilaan
Hienostunut ja “ansioitunut” - korkeammat olemassaolon tasot, korkeammat planeetat.
Henkisestisuuntautunut - vapautuminen aineellisesta kierrosta.

Lue lisää

Olemassaolon tasoja on useita päällekkäin. Kaikki ei tapahdu samalla “fyysisellä näyttämöllä”. On hienovaraisempia ja karkeampia tasoja.
Universumeja on lukemattomia- aineellinen luomakunta koostuu käytännössä rajattomasta määrästä universumeja, jotka syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielujen virta ei ole sidottu yhteen niistä.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Olemassaolon tasoja on useita päällekkäin. Kaikki ei tapahdu samalla “fyysisellä näyttämöllä”. On hienovaraisempia ja karkeampia tasoja.
Universumeja on lukemattomia- aineellinen luomakunta koostuu käytännössä rajattomasta määrästä universumeja, jotka syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielujen virta ei ole sidottu yhteen niistä.

Lue lisää

Liike on jatkuvaa kaikkialta kaikkialle. Ei ole yhtä “varastoa”, josta sielut tulevat Maahan.
On jatkuva kierto: elämänmuodosta toiseen, tasolta toiselle, universumista toiseen.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Liike on jatkuvaa kaikkialta kaikkialle. Ei ole yhtä “varastoa”, josta sielut tulevat Maahan.
On jatkuva kierto: elämänmuodosta toiseen, tasolta toiselle, universumista toiseen.

Lue lisää

Sielu ei mene sinne, missä on tilaa, vaan sinne, mihin sen tietoisuus ja karma sen vetävät. Ja koska todellisuus sisältää lukemattomia elämänmuotoja, tasoja ja universumeja, yhden planeetan väestötilanne on täysin sivuseikka. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen juuri maapallolle — tai edes tähän universumiin?

Anonyymi00021 kirjoitti:

Sielu ei mene sinne, missä on tilaa, vaan sinne, mihin sen tietoisuus ja karma sen vetävät. Ja koska todellisuus sisältää lukemattomia elämänmuotoja, tasoja ja universumeja, yhden planeetan väestötilanne on täysin sivuseikka. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen juuri maapallolle — tai edes tähän universumiin?

Lue lisää

Sielu ei siis odota jossain jonossa sopivaa syntymäpaikkaa, eikä se myöskään tietoisesti valitse seuraavaa elämäänsä kuin asuntoa katalogista. Pikemminkin se ajautuu — tai tarkemmin sanottuna vetäytyy — sellaiseen olemassaolon muotoon ja ympäristöön, joka vastaa sen sisäistä tilaa.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Sielu ei siis odota jossain jonossa sopivaa syntymäpaikkaa, eikä se myöskään tietoisesti valitse seuraavaa elämäänsä kuin asuntoa katalogista. Pikemminkin se ajautuu — tai tarkemmin sanottuna vetäytyy — sellaiseen olemassaolon muotoon ja ympäristöön, joka vastaa sen sisäistä tilaa.

Lue lisää

Kuolinhetken tietoisuus heijastaa koko elämän suuntaa ja määrittää seuraavan syntymän.

Kyse ei ole yhdestä satunnaisesta ajatuksesta, vaan syvälle juurtuneesta tietoisuuden laadusta: siitä, mihin mieli on kiinnittynyt, mitä se pitää todellisena ja mitä kohti se luonnostaan suuntautuu. Tämä tietoisuus tarvitsee ilmentyäkseen tietynlaisen “välineen”, eli kehon ja ympäristön, ja juuri siksi sielu päätyy tiettyyn syntymään.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Kuolinhetken tietoisuus heijastaa koko elämän suuntaa ja määrittää seuraavan syntymän.

Kyse ei ole yhdestä satunnaisesta ajatuksesta, vaan syvälle juurtuneesta tietoisuuden laadusta: siitä, mihin mieli on kiinnittynyt, mitä se pitää todellisena ja mitä kohti se luonnostaan suuntautuu. Tämä tietoisuus tarvitsee ilmentyäkseen tietynlaisen “välineen”, eli kehon ja ympäristön, ja juuri siksi sielu päätyy tiettyyn syntymään.

Lue lisää

Kun sanotaan, että sielu menee sinne, mihin se kuuluu, se tarkoittaa kirjaimellisesti tätä yhteensopivuutta. Tietynlainen tietoisuus ei yksinkertaisesti voi ilmetä missä tahansa muodossa. Karkea, aistikeskeinen mieli tarvitsee karkean biologisen kehon. Hienovaraisempi tai levoton tietoisuus voi ilmetä ei-fyysisemmissä tiloissa. Kehittyneempi tai ansioituneempi tietoisuus taas suuntautuu korkeampiin olemassaolon tasoihin. Keho ei siis ole satunnainen kuori, vaan väline, joka vastaa tarkasti sielun sisäistä rakennetta.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Kun sanotaan, että sielu menee sinne, mihin se kuuluu, se tarkoittaa kirjaimellisesti tätä yhteensopivuutta. Tietynlainen tietoisuus ei yksinkertaisesti voi ilmetä missä tahansa muodossa. Karkea, aistikeskeinen mieli tarvitsee karkean biologisen kehon. Hienovaraisempi tai levoton tietoisuus voi ilmetä ei-fyysisemmissä tiloissa. Kehittyneempi tai ansioituneempi tietoisuus taas suuntautuu korkeampiin olemassaolon tasoihin. Keho ei siis ole satunnainen kuori, vaan väline, joka vastaa tarkasti sielun sisäistä rakennetta.

Lue lisää

Tämä tekee myös selväksi, miksi ajatus “riittääkö vanhempia” menee harhaan. Se koskee vain yhtä hyvin kapeaa osaa koko todellisuudesta: ihmisten biologista lisääntymistä yhdellä planeetalla.

Lisäksi olemassaolo ei rajoitu yhteen fyysiseen tasoon, vaan sisältää useita päällekkäisiä kerroksia, joista osa on hienovaraisempia kuin meidän arkinen kokemuksemme.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Tämä tekee myös selväksi, miksi ajatus “riittääkö vanhempia” menee harhaan. Se koskee vain yhtä hyvin kapeaa osaa koko todellisuudesta: ihmisten biologista lisääntymistä yhdellä planeetalla.

Lisäksi olemassaolo ei rajoitu yhteen fyysiseen tasoon, vaan sisältää useita päällekkäisiä kerroksia, joista osa on hienovaraisempia kuin meidän arkinen kokemuksemme.

Lue lisää

Tämän lisäksi universumeja ei ole vain yksi. Aineellisia maailmoja on lukemattomia, ja ne syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielut liikkuvat näiden välillä jatkuvasti.

Näin ollen yhden planeetan väestönkasvu tai -lasku ei ole mikään todellinen ongelma jälleensyntymiselle, koska kokonaisuus ei ole suljettu eikä rajallinen.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Tämän lisäksi universumeja ei ole vain yksi. Aineellisia maailmoja on lukemattomia, ja ne syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielut liikkuvat näiden välillä jatkuvasti.

Näin ollen yhden planeetan väestönkasvu tai -lasku ei ole mikään todellinen ongelma jälleensyntymiselle, koska kokonaisuus ei ole suljettu eikä rajallinen.

Lue lisää

Lopulta koko kysymys perustuu oletukseen, että kaikki sielut syntyvät ihmisiksi ja vieläpä Maahan, ja että syntymä toimii jonkinlaisena jonotusjärjestelmänä. Näin ei ole.

Syntymä ei ole resurssikysymys vaan resonanssi: sielu päätyy sinne, missä sen tietoisuus voi ilmetä.

Siksi on oikeastaan väärä lähtökohta olettaa, että palaisit juuri tänne. Ei ole mitään erityistä syytä, miksi seuraava syntymäsi tapahtuisi maapallolla — tai edes tässä universumissa.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Lopulta koko kysymys perustuu oletukseen, että kaikki sielut syntyvät ihmisiksi ja vieläpä Maahan, ja että syntymä toimii jonkinlaisena jonotusjärjestelmänä. Näin ei ole.

Syntymä ei ole resurssikysymys vaan resonanssi: sielu päätyy sinne, missä sen tietoisuus voi ilmetä.

Siksi on oikeastaan väärä lähtökohta olettaa, että palaisit juuri tänne. Ei ole mitään erityistä syytä, miksi seuraava syntymäsi tapahtuisi maapallolla — tai edes tässä universumissa.

Lue lisää

Lisäksi kuolinhetken tietoisuus ei ole sattumanvarainen, vaan se määräytyy koko elämän aikana muotoutuneesta tietoisuudesta — siitä, mihin mieli on tottunut, kiinnittynyt ja samaistunut.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Lisäksi kuolinhetken tietoisuus ei ole sattumanvarainen, vaan se määräytyy koko elämän aikana muotoutuneesta tietoisuudesta — siitä, mihin mieli on tottunut, kiinnittynyt ja samaistunut.

Lue lisää

Kuolinhetken tietoisuus ei synny tyhjästä, vaan se on koko elämän aikana muotoutuneen tietoisuuden huipentuma. Se, mihin mieli on toistuvasti suuntautunut, mihin se on kiinnittynyt ja mitä se pitää todellisena, nousee esiin viime hetkellä — ja ohjaa seuraavaa syntymää

Anonyymi00029 kirjoitti:

Kuolinhetken tietoisuus ei synny tyhjästä, vaan se on koko elämän aikana muotoutuneen tietoisuuden huipentuma. Se, mihin mieli on toistuvasti suuntautunut, mihin se on kiinnittynyt ja mitä se pitää todellisena, nousee esiin viime hetkellä — ja ohjaa seuraavaa syntymää

Lue lisää

Siksi tietoisuuden puhdistaminen on keskeistä. Kuolinhetken tietoisuus määräytyy koko elämän aikana kertyneistä vaikutelmista (saṁskāroista), joten jos mieli on täynnä materiaalisia kiintymyksiä, ne ohjaavat seuraavaa syntymää.Ratkaisu ei ole vain vaikutelmien poistaminen, vaan niiden korvaaminen.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Siksi tietoisuuden puhdistaminen on keskeistä. Kuolinhetken tietoisuus määräytyy koko elämän aikana kertyneistä vaikutelmista (saṁskāroista), joten jos mieli on täynnä materiaalisia kiintymyksiä, ne ohjaavat seuraavaa syntymää.Ratkaisu ei ole vain vaikutelmien poistaminen, vaan niiden korvaaminen.

Lue lisää

Puhdistaminen ei kuitenkaan tarkoita pelkkää tyhjentämistä, vaan tietoisuuden suuntaamista toiseen suuntaan. Kun mieli täyttyy tästä, aiemmat vaikutelmat menettävät voimansa.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Puhdistaminen ei kuitenkaan tarkoita pelkkää tyhjentämistä, vaan tietoisuuden suuntaamista toiseen suuntaan. Kun mieli täyttyy tästä, aiemmat vaikutelmat menettävät voimansa.

Lue lisää

Jīva ei vaihda kehoa sattumalta, vaan tietoisuuden laatu määrää, millaiseen kehoon se voi asettua. Keho ei ole vain “kuori”, vaan väline, joka vastaa tarkasti mielen ja tietoisuuden tasoa. Siksi sanotaan, että useimmat ihmiset syntyvät uudelleen ihmisiksi — koska heidän tietoisuutensa on jo ihmistasolla: siinä on sekoitus järkeä, itsetietoisuutta ja aistillisia haluja.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Jīva ei vaihda kehoa sattumalta, vaan tietoisuuden laatu määrää, millaiseen kehoon se voi asettua. Keho ei ole vain “kuori”, vaan väline, joka vastaa tarkasti mielen ja tietoisuuden tasoa. Siksi sanotaan, että useimmat ihmiset syntyvät uudelleen ihmisiksi — koska heidän tietoisuutensa on jo ihmistasolla: siinä on sekoitus järkeä, itsetietoisuutta ja aistillisia haluja.

Lue lisää

Ihminen saavuttaa kuoleman hetkellä sen tilan, johon hänen tietoisuutensa on muotoutunut. Tämä ei tarkoita vain viimeistä ajatusta, vaan koko elämän aikana rakentunutta sisäistä suuntaa.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Ihminen saavuttaa kuoleman hetkellä sen tilan, johon hänen tietoisuutensa on muotoutunut. Tämä ei tarkoita vain viimeistä ajatusta, vaan koko elämän aikana rakentunutta sisäistä suuntaa.

Lue lisää

Ihmistasoinen tietoisuus - uusi ihmiskeho.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Ihmistasoinen tietoisuus - uusi ihmiskeho.

Tässä ei ole kyse palkinnosta tai rangaistuksesta yksinkertaisessa mielessä, vaan yhteensopivuudesta. Eläimen keho sopii tietoisuudelle, joka toimii vaiston ja välittömien halujen tasolla. Ihmiskeho sopii tietoisuudelle, jossa on moraalista harkintaa ja kyky kysyä “kuka minä olen”.


Korkeammat olemassaolon muodot taas vastaavat vielä hienovaraisempaa ja voimakkaampaa tietoisuutta.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Tässä ei ole kyse palkinnosta tai rangaistuksesta yksinkertaisessa mielessä, vaan yhteensopivuudesta. Eläimen keho sopii tietoisuudelle, joka toimii vaiston ja välittömien halujen tasolla. Ihmiskeho sopii tietoisuudelle, jossa on moraalista harkintaa ja kyky kysyä “kuka minä olen”.


Korkeammat olemassaolon muodot taas vastaavat vielä hienovaraisempaa ja voimakkaampaa tietoisuutta.

Lue lisää

Tietoisuus voi nousta tai laskea (kohti vaistomaisempaa tilaa)

Siksi ihmissyntymää pidetään erityisen merkittävänä — ei siksi, että se olisi lopullinen päämäärä, vaan koska siinä on vapaus muuttaa suuntaa.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Tietoisuus voi nousta tai laskea (kohti vaistomaisempaa tilaa)

Siksi ihmissyntymää pidetään erityisen merkittävänä — ei siksi, että se olisi lopullinen päämäärä, vaan koska siinä on vapaus muuttaa suuntaa.

Lue lisää

Se ei kuitenkaan ole vain tämä “tasolta toiselle siirtyminen”, vaan se, että koko tämä kierto voidaan ylittää. Jos tietoisuus puhdistuu täysin, sielu ei enää synny aineellisiin kehoihin lainkaan, vaan siirtyy tuolle puoleen.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Se ei kuitenkaan ole vain tämä “tasolta toiselle siirtyminen”, vaan se, että koko tämä kierto voidaan ylittää. Jos tietoisuus puhdistuu täysin, sielu ei enää synny aineellisiin kehoihin lainkaan, vaan siirtyy tuolle puoleen.

Lue lisää

Useimmat ihmiset syntyvät uudelleen ihmisiksi, koska heidän tietoisuutensa on edelleen ihmistasolla. Mutta jos tietoisuus muuttuu selvästi eläimellisemmäksi, se vetää eläimen kehon; jos se hienostuu ja suuntautuu korkeampiin nautintoihin, se voi vetää korkeamman olemassaolon muodon. Kyse ei ole sattumasta, vaan siitä, millainen tietoisuus tarvitsee millaisen kehon ilmentyäkseen.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Useimmat ihmiset syntyvät uudelleen ihmisiksi, koska heidän tietoisuutensa on edelleen ihmistasolla. Mutta jos tietoisuus muuttuu selvästi eläimellisemmäksi, se vetää eläimen kehon; jos se hienostuu ja suuntautuu korkeampiin nautintoihin, se voi vetää korkeamman olemassaolon muodon. Kyse ei ole sattumasta, vaan siitä, millainen tietoisuus tarvitsee millaisen kehon ilmentyäkseen.

Lue lisää

Syntymä ei rajoitu biologisiin kehoihin, voi syntyä myös ei-biologiseen elämänmuotoon, kuten puolijumalaksi (deva), jonka keho on hienovaraisempi ja ei toimi samalla tavalla kuin fyysinen ihmisruumis.

Anonyymi00039 kirjoitti:

Syntymä ei rajoitu biologisiin kehoihin, voi syntyä myös ei-biologiseen elämänmuotoon, kuten puolijumalaksi (deva), jonka keho on hienovaraisempi ja ei toimi samalla tavalla kuin fyysinen ihmisruumis.

Lue lisää

Tällainen syntymä ei tapahdu biologisen lisääntymisen kautta samalla tavalla kuin ihmisillä, vaan se on seurausta hyvin hienostuneesta ja ansioituneesta karmasta sekä tietynlaisesta tietoisuudesta.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Tällainen syntymä ei tapahdu biologisen lisääntymisen kautta samalla tavalla kuin ihmisillä, vaan se on seurausta hyvin hienostuneesta ja ansioituneesta karmasta sekä tietynlaisesta tietoisuudesta.

Lue lisää

Jos tietoisuus ei ole “biologisella tasolla”, se ei tarvitse biologista kehoa.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Jos tietoisuus ei ole “biologisella tasolla”, se ei tarvitse biologista kehoa.

Jos tietoisuus ei ole ‘biologisella tasolla’, se ei tarvitse biologista kehoa, vaan voi ilmetä hienovaraisemmassa muodossa, kuten puolijumalana tai muulla korkeamman olemassaolon tasolla.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Jos tietoisuus ei ole ‘biologisella tasolla’, se ei tarvitse biologista kehoa, vaan voi ilmetä hienovaraisemmassa muodossa, kuten puolijumalana tai muulla korkeamman olemassaolon tasolla.

Lue lisää

Sielu voi myös syntyä ei-biologiseen elämänmuotoon, kuten puolijumalaksi (deva), jonka keho on hienovaraisempi ja ei seuraa biologisen lisääntymisen lakeja. Tällainen syntymä on seurausta tarkasta karmallisesta ja tietoisuuden resonanssista: keho ja olomuoto vastaavat täydellisesti sielun sisäistä tilaa. Jos tietoisuus ei ole “biologisella tasolla”, biologinen keho ei ole tarpeen; sielu voi ilmetä hienovaraisemmassa muodossa, jolla on pidempi elinikä, kehittyneemmät aistit ja kyvyt, ja joka sopii sen tietoisuuden luonteeseen.

Kaikki tämä tarkoittaa, että syntymä on ennen kaikkea resonanssia: sielu menee sinne, missä sen tietoisuus voi ilmetä, eikä sinne, missä sattuu olemaan tilaa.

Universumeja on lukemattomia, elämänmuotoja on rajattomasti, ja olemassaolon kerroksia on useita päällekkäin.

Siksi yhden planeetan väestönkasvu ei rajoita sielun liikkumista, eikä ole mitään erityistä syytä olettaa, että seuraava syntymä tapahtuisi juuri maapallolla tai edes tässä universumissa.

Syntymä on ennen kaikkea karmallisen ja tietoisuuteen perustuvan yhteensopivuuden ilmentymä, ja ihmisen tehtävä on puhdistaa tietoisuutensa.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Sielu voi myös syntyä ei-biologiseen elämänmuotoon, kuten puolijumalaksi (deva), jonka keho on hienovaraisempi ja ei seuraa biologisen lisääntymisen lakeja. Tällainen syntymä on seurausta tarkasta karmallisesta ja tietoisuuden resonanssista: keho ja olomuoto vastaavat täydellisesti sielun sisäistä tilaa. Jos tietoisuus ei ole “biologisella tasolla”, biologinen keho ei ole tarpeen; sielu voi ilmetä hienovaraisemmassa muodossa, jolla on pidempi elinikä, kehittyneemmät aistit ja kyvyt, ja joka sopii sen tietoisuuden luonteeseen.

Kaikki tämä tarkoittaa, että syntymä on ennen kaikkea resonanssia: sielu menee sinne, missä sen tietoisuus voi ilmetä, eikä sinne, missä sattuu olemaan tilaa.

Universumeja on lukemattomia, elämänmuotoja on rajattomasti, ja olemassaolon kerroksia on useita päällekkäin.

Siksi yhden planeetan väestönkasvu ei rajoita sielun liikkumista, eikä ole mitään erityistä syytä olettaa, että seuraava syntymä tapahtuisi juuri maapallolla tai edes tässä universumissa.

Syntymä on ennen kaikkea karmallisen ja tietoisuuteen perustuvan yhteensopivuuden ilmentymä, ja ihmisen tehtävä on puhdistaa tietoisuutensa.

Lue lisää

On väärin sanoa, että ihmisillä on sielu; todellisuudessa elävät olennot ovat itse sieluja, joilla on väliaikain fyysinen keho.

Sanotaan, että ihmisellä on sielu, kun he puhuvat alkeelliselle yleisölle, jotta he voivat ymmärtää edes jotain, heidän ymmärryksensä tasoa vastaavasti.

Sielu heijastuu kokonaisuudessaan toisesta ulottuvuudesta sydämen ALUEELLE. Sielu ei ole fyysisessä sydämessä, vaan METAFYYSISESSÄ sydämessä.

Anonyymi00044 kirjoitti:

On väärin sanoa, että ihmisillä on sielu; todellisuudessa elävät olennot ovat itse sieluja, joilla on väliaikain fyysinen keho.

Sanotaan, että ihmisellä on sielu, kun he puhuvat alkeelliselle yleisölle, jotta he voivat ymmärtää edes jotain, heidän ymmärryksensä tasoa vastaavasti.

Sielu heijastuu kokonaisuudessaan toisesta ulottuvuudesta sydämen ALUEELLE. Sielu ei ole fyysisessä sydämessä, vaan METAFYYSISESSÄ sydämessä.

Lue lisää

Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj

Teksti otettu täältä:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Anonyymi00045 kirjoitti:

Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj

Teksti otettu täältä:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Lue lisää

Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj

https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340

*****************

Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

***************************

Vain katkelmia. Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielllä.


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Anonyymi00046 kirjoitti:

Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj

https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340

*****************

Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

***************************

Vain katkelmia. Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielllä.


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Lue lisää

Tietoisuuden tasot (pancha kosha)
पञ्च कोश

Elävä olento, jolla on aineellinen keho, käy läpi viisi olemassaolon vaihetta:
anna-maya, prāṇa-maya, mano-maya, vijñāna-maya ja lopulta ānanda-maya.
Elämän alussa jokainen ajattelee vain ruokaa. Lapsi tai eläin kokee tyydytystä vain silloin, kun se voi syödä herkullista ruokaa. Tätä tietoisuuden kehitysvaihetta, jossa elävän olennon pääasiallinen tavoite on syödä itsensä kylläiseksi, kutsutaan anna-mayaksi. Sana anna tarkoittaa ”ruokaa”.

Sitten ihminen alkaa tiedostaa olemassaolonsa ja on onnellinen, jos hänen elämäänsä ei uhkaa vaara. Tätä vaihetta kutsutaan prana-mayaksi, eli tietoisuudeksi omasta olemassaolosta. Ihmisen tietoisuus, joka on noussut mielen tasolle (manas), kutsutaan manomayaksi.

Materialistinen sivilisaatio on pääasiassa näillä kolmella tasolla: anna-maya, prana-maya ja mano-maya. Sivistyneiden ihmisten ensimmäinen huolenaihe on varmistaa taloudellinen hyvinvointinsa, toinen on suojella itseään kaikelta, mikä uhkaa elämää.

Kun ihminen saavuttaa seuraavan kehitysvaiheen tietoisuudessaan, hän alkaa pohtia ja kehittää filosofisen lähestymistavan elämän arvoihin. Jos filosofisten näkemyksiensä kehittyessä ihminen alkaa elää älyn (buddhi) tasolla ja ymmärtää, että hän ei ole aineellinen keho, vaan ikuinen sielu, hän on saavuttanut vigyana-maya-vaiheen.

Henkisesti kehittyessään hän sitten ymmärtää Korkeimman Jumalan – Korkeimman Sielun. Kun ihminen palauttaa suhteensa Jumalaan...
...
hän saavuttaa ananda-maya-vaiheen. Ananda-maya on ...

********************

Katkelmia. Käännösvirheitä suomen kielllä.


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Anonyymi00047 kirjoitti:

Tietoisuuden tasot (pancha kosha)
पञ्च कोश

Elävä olento, jolla on aineellinen keho, käy läpi viisi olemassaolon vaihetta:
anna-maya, prāṇa-maya, mano-maya, vijñāna-maya ja lopulta ānanda-maya.
Elämän alussa jokainen ajattelee vain ruokaa. Lapsi tai eläin kokee tyydytystä vain silloin, kun se voi syödä herkullista ruokaa. Tätä tietoisuuden kehitysvaihetta, jossa elävän olennon pääasiallinen tavoite on syödä itsensä kylläiseksi, kutsutaan anna-mayaksi. Sana anna tarkoittaa ”ruokaa”.

Sitten ihminen alkaa tiedostaa olemassaolonsa ja on onnellinen, jos hänen elämäänsä ei uhkaa vaara. Tätä vaihetta kutsutaan prana-mayaksi, eli tietoisuudeksi omasta olemassaolosta. Ihmisen tietoisuus, joka on noussut mielen tasolle (manas), kutsutaan manomayaksi.

Materialistinen sivilisaatio on pääasiassa näillä kolmella tasolla: anna-maya, prana-maya ja mano-maya. Sivistyneiden ihmisten ensimmäinen huolenaihe on varmistaa taloudellinen hyvinvointinsa, toinen on suojella itseään kaikelta, mikä uhkaa elämää.

Kun ihminen saavuttaa seuraavan kehitysvaiheen tietoisuudessaan, hän alkaa pohtia ja kehittää filosofisen lähestymistavan elämän arvoihin. Jos filosofisten näkemyksiensä kehittyessä ihminen alkaa elää älyn (buddhi) tasolla ja ymmärtää, että hän ei ole aineellinen keho, vaan ikuinen sielu, hän on saavuttanut vigyana-maya-vaiheen.

Henkisesti kehittyessään hän sitten ymmärtää Korkeimman Jumalan – Korkeimman Sielun. Kun ihminen palauttaa suhteensa Jumalaan...
...
hän saavuttaa ananda-maya-vaiheen. Ananda-maya on ...

********************

Katkelmia. Käännösvirheitä suomen kielllä.


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Lue lisää

Fyysinen keho (sthula-sharira)

स्थूलशरीर

Karkea fyysinen keho, eli shthūla-śarira, on fyysinen muoto, joka on vuorovaikutuksessa aineellisen maailman kanssa viiden elementin kautta: eetteri, ilma, tuli, vesi ja maa. Se on keino hankkia kokemusta Jivalle, sielulle, joka käyttää aisteja ja toimintoja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.

Karkea keho on alttiina syntymälle, vanhenemiselle ja kuolemalle, se tuhoutuu, mutta sielu hienojakoisessa kehossa saa reinkarnaation seurauksena uuden fyysisen kuoren, ja kaikki toistuu uudelleen.

Hienojakoinen keho ( sukshma sharira)

सूक्ष्मशरीर


Yksi kolmesta kehosta, jotka muodostavat ihmisen.

Sūkṣmaśarīra koostuu 18 elementistä, mukaan lukien mieli (manas), äly (buddhi), ego (ahamkara), kymmenen aistielintä (5 ) ja toimintaa (5), sekä viisi hienojakoista elementtiä (pancha mahabhuta).

Hienojakoinen keho ei tuhoudu kuoleman jälkeen, vaan siirtyy uuteen inkarnaatioon, joka kantaa mukanaan edellisten elämien karmallisia jälkiä.


Näin ollen sūkṣmaśarīra(hienojakoinen keho) näyttelee keskeistä roolia jälleensyntymän ja karmallisen siirtymisen prosessissa.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Fyysinen keho (sthula-sharira)

स्थूलशरीर

Karkea fyysinen keho, eli shthūla-śarira, on fyysinen muoto, joka on vuorovaikutuksessa aineellisen maailman kanssa viiden elementin kautta: eetteri, ilma, tuli, vesi ja maa. Se on keino hankkia kokemusta Jivalle, sielulle, joka käyttää aisteja ja toimintoja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.

Karkea keho on alttiina syntymälle, vanhenemiselle ja kuolemalle, se tuhoutuu, mutta sielu hienojakoisessa kehossa saa reinkarnaation seurauksena uuden fyysisen kuoren, ja kaikki toistuu uudelleen.

Hienojakoinen keho ( sukshma sharira)

सूक्ष्मशरीर


Yksi kolmesta kehosta, jotka muodostavat ihmisen.

Sūkṣmaśarīra koostuu 18 elementistä, mukaan lukien mieli (manas), äly (buddhi), ego (ahamkara), kymmenen aistielintä (5 ) ja toimintaa (5), sekä viisi hienojakoista elementtiä (pancha mahabhuta).

Hienojakoinen keho ei tuhoudu kuoleman jälkeen, vaan siirtyy uuteen inkarnaatioon, joka kantaa mukanaan edellisten elämien karmallisia jälkiä.


Näin ollen sūkṣmaśarīra(hienojakoinen keho) näyttelee keskeistä roolia jälleensyntymän ja karmallisen siirtymisen prosessissa.

Lue lisää

Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.



Sielu (atma)

आत्मा

Sielu (sanskritiksi ātma) – elävä olento tai yksilöllinen olemus. Se on ikuinen atominen osa Maailmansielua tai Ylitietoisuutta. Sielun ilmenemisalue ...on materiaalisen ja henkisen maailman välinen rajallinen energia (Tataṣṭha-shakti). Tämä on aineeton alue, ja kuten kaikki olemassa oleva, se sijaitsee Korkeimman (Jumalan) tietoisuudessa. Siksi yritykset punnita, valokuvata, koskettaa tai nähdä sielu silmin ovat absurdi ja merkityksetön ajatus.

...
Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.

Materiaalimaailmassa sielu on sidottu väärään egoon, mieleen, älyyn ja aisteihin. Henkimaailmaan päästyään sielu löytää todellisen tarkoituksensa. Sielulla on kolme erottamatonta ominaisuutta: Sat-Chit-Ananda. Sat – (kuolemattomuus), Chit – (tietoisuus), Ananda – (autuus). Sielulla on täysin ikuinen kuolematon olemassaolo ja tietoisuus. Ananda eli autuus on se, mitä sielu kaipaa ja mihin se pyrkii. Se on elämän todellinen tarkoitus ja sen ilmentymisen (syntymän) tarkoitus.

Tämä pieni kommentti ei pysty paljastamaan koko merkitystä niin syvälliselle käsitteelle kuin sielu. Monien aikakausien viisaat ovat löytäneet sielun erilaisia puolia, mutta tähän päivään mennessä meillä ei ole tarkkaa ja kattavaa käsitystä siitä, mitä se on....

Anonyymi00002 kirjoitti:

Universumeita on miljardeja kertoja miljardeja. Yhdessä niistä synnyt — minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen maapallolle tai edes tähän universumiin,

Oli mielessä mutta ajattelin että täällä tehty karma vaikuttaa siihen että tänne synnytään.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Oli mielessä mutta ajattelin että täällä tehty karma vaikuttaa siihen että tänne synnytään.

Ajatus, että “täällä tehty karma tarkoittaa että synnyt tänne uudelleen”, ei pidä paikkaansa.

Syntymä ei määräydy paikan perusteella, vaan tietoisuuden ja karman laadun perusteella.

Täällä tehty karma kyllä vaikuttaa seuraavaan syntymään, mutta se ei sido sinua takaisin juuri Maahan.

Anonyymi00051 kirjoitti:

Ajatus, että “täällä tehty karma tarkoittaa että synnyt tänne uudelleen”, ei pidä paikkaansa.

Syntymä ei määräydy paikan perusteella, vaan tietoisuuden ja karman laadun perusteella.

Täällä tehty karma kyllä vaikuttaa seuraavaan syntymään, mutta se ei sido sinua takaisin juuri Maahan.

Lue lisää

Sielua (jīvaa) ohjaa: karma (teot), halut ja kiintymykset, kuolinhetken tietoisuus

Näiden yhdistelmä määrää, millaisen kehon ja missä ympäristössä sielu jatkaa.

Ei ole sääntöä, että: jos elät Maassa - synnyt Maahan.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Sielua (jīvaa) ohjaa: karma (teot), halut ja kiintymykset, kuolinhetken tietoisuus

Näiden yhdistelmä määrää, millaisen kehon ja missä ympäristössä sielu jatkaa.

Ei ole sääntöä, että: jos elät Maassa - synnyt Maahan.

Lue lisää

Et synny sinne missä olit — vaan sinne, mikä vastaa sitä mitä sinusta on tullut.

täällä tehty karma ei tarkoita, että synnyt tänne takaisin. Se määrää tietoisuuden tason, ja sen perusteella sielu syntyy sinne — mihin se kuuluu. Se voi olla toinen planeetta, toinen elämänmuoto tai ei lainkaan aineellinen syntymä.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Et synny sinne missä olit — vaan sinne, mikä vastaa sitä mitä sinusta on tullut.

täällä tehty karma ei tarkoita, että synnyt tänne takaisin. Se määrää tietoisuuden tason, ja sen perusteella sielu syntyy sinne — mihin se kuuluu. Se voi olla toinen planeetta, toinen elämänmuoto tai ei lainkaan aineellinen syntymä.

Lue lisää

Karma ei määrää sijaintia kartalla, vaan tietoisuuden tason. Ja sen perusteella sielu syntyy sinne, mihin se kuuluu — ei sinne, missä se sattui viimeksi olemaan.

Karma sitoo sinut kiertoon — ei osoitteeseen.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Karma ei määrää sijaintia kartalla, vaan tietoisuuden tason. Ja sen perusteella sielu syntyy sinne, mihin se kuuluu — ei sinne, missä se sattui viimeksi olemaan.

Karma sitoo sinut kiertoon — ei osoitteeseen.

Lue lisää

Ajatus, että synnyt automaattisesti takaisin Maahan, on aika ihmiskeskeinen oletus, mutta todellisuus on paljon laajempi kuin yksi planeetta tai edes yksi universumi.

Karma sitoo kiertoon — ei yhteen paikkaan.

Todellisuus ei rajoitu Maahan, joten myöskään jälleensyntymä ei rajoitu tänne.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Sielua (jīvaa) ohjaa: karma (teot), halut ja kiintymykset, kuolinhetken tietoisuus

Näiden yhdistelmä määrää, millaisen kehon ja missä ympäristössä sielu jatkaa.

Ei ole sääntöä, että: jos elät Maassa - synnyt Maahan.

Lue lisää

Joo, ei todellakaan ole sellaista sääntöä...
Kun ihminen kuolee, hän kuolee ja mätänee eikä mitään sielua jää jäljelle. Mätäneminen muuttaa entisen elollisen atomeiksi jotka aikanaan voivat olla osa vaikkapa hautuumaalla kasvavaa puuta puun ottaessa kasvuunsa ravinteita maasta. Amen ja piste.
Sielua ei ole olemassa muuten kuin että me kuvittelemme sellaisen, kuvittelumme taas on kokonaan monimutkaisten ja mutkikkaasti sähkökemiallisesti toimivien fyysisten aivojemme tuotosta, se ei leiju ilmassa eikä tyhjyydessä vaan sekin on osa mätänevää kuolevaa ihmistä ja sekin muuttuu ainoastaan ja vain atomeiksi ja mullaksi osallistuakseen jossain vaiheessa vaikka puun ravitsemiseen.

Anonyymi00056 kirjoitti:

Joo, ei todellakaan ole sellaista sääntöä...
Kun ihminen kuolee, hän kuolee ja mätänee eikä mitään sielua jää jäljelle. Mätäneminen muuttaa entisen elollisen atomeiksi jotka aikanaan voivat olla osa vaikkapa hautuumaalla kasvavaa puuta puun ottaessa kasvuunsa ravinteita maasta. Amen ja piste.
Sielua ei ole olemassa muuten kuin että me kuvittelemme sellaisen, kuvittelumme taas on kokonaan monimutkaisten ja mutkikkaasti sähkökemiallisesti toimivien fyysisten aivojemme tuotosta, se ei leiju ilmassa eikä tyhjyydessä vaan sekin on osa mätänevää kuolevaa ihmistä ja sekin muuttuu ainoastaan ja vain atomeiksi ja mullaksi osallistuakseen jossain vaiheessa vaikka puun ravitsemiseen.

Lue lisää

Se on kauheaa melua, uskooko joku jälleensyntymään vai ei, mutta ihmiset uskovat siihen, mihin he uskovat, ja se aiheuttaa kauhua, tyranniaa, meteliä ja myllerrystä, herranjumala, mikä meteli tämän kaiken ympärillä.

Pluralistiset uskonnolliset ja metafyysiset representaatit, kuten jälleensyntymisen hyväksyminen tai refutaatio, toimivat katalyytteinä kollektiivisen diskurssin ja intersubjektiivisen turbulenssin synnylle. Ilmiötä voidaan analysoida sosiaalisen konstruktivismin ja kriittisen diskurssianalyysin perspektiivistä, jossa yksilöiden epistemiset oikeudet ja uskonnollinen autonomia joutuvat normatiivisten hegemonioiden ja ideologisten hegemoniarakenteiden jännityskenttiin.

Tämä kulttuurinen ja symbolinen pluralismi indusoi laajamittaista kognitiivista dissonanssia, emotionaalista resonanssia ja sosiaalista agitaatiota, mikä voidaan tulkita kollektiivisen moraalisen paniikin ja normatiivisen tyrannian ilmentymänä. Esimerkiksi uskonnolliset hierarkiat ja diskurssin valtarakenteet voivat patologisoida tai marginalisoida heterodoksisia uskomusjärjestelmiä, mikä korostaa epistemisen vallan ja ideologisen kontrollin roolia sosiaalisessa koheesiossa ja kulttuurisessa konfliktissa.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Et synny sinne missä olit — vaan sinne, mikä vastaa sitä mitä sinusta on tullut.

täällä tehty karma ei tarkoita, että synnyt tänne takaisin. Se määrää tietoisuuden tason, ja sen perusteella sielu syntyy sinne — mihin se kuuluu. Se voi olla toinen planeetta, toinen elämänmuoto tai ei lainkaan aineellinen syntymä.

Lue lisää

Et synny sinne missä olit — vaan sinne, mikä vastaa sitä mitä sinusta on tullut.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Karma ei määrää sijaintia kartalla, vaan tietoisuuden tason. Ja sen perusteella sielu syntyy sinne, mihin se kuuluu — ei sinne, missä se sattui viimeksi olemaan.

Karma sitoo sinut kiertoon — ei osoitteeseen.

Lue lisää

Yksilöllinen sielu eli jīva on ikuinen, eikä se synny tai kuole, vaan ainoastaan vaihtaa kehoa. Tämä kehon vaihtuminen ei tapahdu sattumanvaraisesti eikä minkäänlaisen jonotusjärjestelmän mukaan, vaan sitä ohjaa karma sekä tietoisuuden laatu, joka on muotoutunut koko elämän aikana.

Keho nähdään eräänlaisena välineenä, jonka kautta tietynlainen tietoisuus voi ilmetä.


Kun todellisuus ymmärretään äärettömäksi, monitasoiseksi ja karmallisesti järjestäytyneeksi, yksittäisen planeetan väestömäärä ei ole enää keskeinen ongelma, vaan melko merkityksetön yksityiskohta. Toisin sanoen kysymys “riittääkö sieluja” menettää merkityksensä, koska järjestelmää ei nähdä suljettuna eikä rajallisena.

Joten vastaus ei ole niinkään konkreettinen selitys väestönkasvulle, vaan metafyysinen kehys, jossa koko ongelma ikään kuin liukenee pois.


Universumeja on lukemattomia ja ne toimivat sykleissä, materiaaliset universumit syntyvät ja tuhoutuvat jatkuvasti (luominen - sṛṣṭi, tuhoutuminen - pralaya). Se tarkoittaa, että vaikka tämä meidän universumimme tai Maapallo ei olisi vielä ollut olemassa, sielut: elivät muissa universumeissa, tai olivat tässä universumissa hienovaraisessa, ilmentymättömässä tilassa.

Brahman yö -“lepotila” jīvoille
Kun luominen vetäytyy pois, kaikki elävät olennot eivät lakkaa olemasta, vaan: niiden karkeat ja hienojakoiset kehot purkautuvat, mutta heidän karmansa ja svabhāvansa säilyvät Paramātman “muistissa”.

Vähän kuin tietokone menee horrostilaan. Data ei katoa, vaan odottaa seuraavaa “käynnistystä”.


Kun uusi luominen alkaa: jīvat “aktivoituvat” uudelleen, ja jatkavat siitä, mihin jäivät edellisessä kosmisessa syklissä.

Ei ole, yllä selitetty, mutta usko vaan, kuvitteletko todella, ett meidän elämäm on kiinnostava heille?

"Henkimaailman sielut on yleisöä joka seuraa näytelmää täällä maan päällä. Me ollaan niitä näyttelijöitä, kukin vuorollaan astuu näyttämölle omaan rooliinsa ja näytelmän jälkeen siirtyy jälleen yleisöön."

Maailma ei ole mikään “yleisön viihdenäytelmä”, jossa jotkut sielut katselevat meitä ulkopuolelta.

Tämä ei ole edes kristinuskoa, Raamatussa ei sanota, että Jumala olisi luonut tietyn määrän “henkiä” (esim. 15,3 miljardia) valmiiksi odottamaan syntymää.

Ei millään pahalla, olemme puhuneet tästä jo aiemminkin – älä suotta pahastu, mutta perusta oma uusi uskontosi Suomeen ja rekisteröi se.

Anonyymi00064 kirjoitti:

Tämä ei ole edes kristinuskoa, Raamatussa ei sanota, että Jumala olisi luonut tietyn määrän “henkiä” (esim. 15,3 miljardia) valmiiksi odottamaan syntymää.

Ei millään pahalla, olemme puhuneet tästä jo aiemminkin – älä suotta pahastu, mutta perusta oma uusi uskontosi Suomeen ja rekisteröi se.

Lue lisää

Tämä ei ole edes kristinuskoa, Raamatussa ei sanota, että Jumala olisi luonut tietyn määrän “henkiä” (esim. 15,3 miljardia) valmiiksi odottamaan syntymää.

Ei ole olemassa mitään yhtä “aikojen alkua”, jolloin Jumala olisi luonut tietyn määrän sieluja odottamaan syntymää. Aika, maailma ja sielut ovat kaikki iankaikkisia.

Sielut (jīvat) eivät ole kertaluonteisesti luotu joukko, vaan ne ovat aina olemassa ja vaeltavat syntymästä toiseen karman mukaan.

Myöskään mitään kiinteää lukumäärää, kuten 15,3 miljardia sielua, ei opeteta. Sieluja on rajattomasti.
Aika (kāla) ei ala jostain yhdestä hetkestä eikä lopu lopullisesti.
Maailmankaikkeudet syntyvät ja tuhoutuvat sykleissä, mutta itse aika jatkuu aina.
Myös sielut (jīvat) ovat iankaikkisia – niillä ei ole alkua eikä loppua.
Aika on ikuinen – ei ole mitään absoluuttista “alkuhetkeä”, vaan jatkuva sykli luomista ja häviämistä.

Anonyymi00066 kirjoitti:

Tämä ei ole edes kristinuskoa, Raamatussa ei sanota, että Jumala olisi luonut tietyn määrän “henkiä” (esim. 15,3 miljardia) valmiiksi odottamaan syntymää.

Ei ole olemassa mitään yhtä “aikojen alkua”, jolloin Jumala olisi luonut tietyn määrän sieluja odottamaan syntymää. Aika, maailma ja sielut ovat kaikki iankaikkisia.

Sielut (jīvat) eivät ole kertaluonteisesti luotu joukko, vaan ne ovat aina olemassa ja vaeltavat syntymästä toiseen karman mukaan.

Myöskään mitään kiinteää lukumäärää, kuten 15,3 miljardia sielua, ei opeteta. Sieluja on rajattomasti.
Aika (kāla) ei ala jostain yhdestä hetkestä eikä lopu lopullisesti.
Maailmankaikkeudet syntyvät ja tuhoutuvat sykleissä, mutta itse aika jatkuu aina.
Myös sielut (jīvat) ovat iankaikkisia – niillä ei ole alkua eikä loppua.
Aika on ikuinen – ei ole mitään absoluuttista “alkuhetkeä”, vaan jatkuva sykli luomista ja häviämistä.

Lue lisää

"Aikojen alussa Jumala loi noin 15,3 miljardia henkeä, joiden oli tarkoitus syntyä myöhemmin maan päälle. Jumala ohjaa syntymistä, niin että Hänen tarkoituksensa täyttyvät."

Ikuinen aika ja aluton sielu (anādi jīva) ja syklinen kosmos eli ei kertaluonteista luomishetkeä.

Tämä tarkoittaa, että sielu ei ole koskaan tullut olemassaoloon jossain tietyssä hetkessä, vaan se on aina ollut olemassa. Siksi ei myöskään ole mahdollista määrittää mitään hetkeä, jolloin “kaikki sielut luotiin”.

Materiaalinen maailma toimii sykleissä: maailmankaikkeudet ilmestyvät, kestävät jonkin aikaa ja sitten häviävät, ja tämä toistuu loputtomasti. Mutta nämä syklit tapahtuvat ajan sisällä – aika itse ei ala näistä, eikä lopu niihin.
Jumala on ajan yläpuolella, ja aika toimii Hänen energianaan. Siksi aika voi olla ikuinen, vaikka yksittäiset universumit eivät ole.

Näin ollen ajatus, että “alussa Jumala loi tietyn määrän sieluja odottamaan syntymää”, ei sovi. Sieluja ei ole rajattu määrä, eikä niillä ole yhteistä alkupistettä.

Anonyymi00067 kirjoitti:

"Aikojen alussa Jumala loi noin 15,3 miljardia henkeä, joiden oli tarkoitus syntyä myöhemmin maan päälle. Jumala ohjaa syntymistä, niin että Hänen tarkoituksensa täyttyvät."

Ikuinen aika ja aluton sielu (anādi jīva) ja syklinen kosmos eli ei kertaluonteista luomishetkeä.

Tämä tarkoittaa, että sielu ei ole koskaan tullut olemassaoloon jossain tietyssä hetkessä, vaan se on aina ollut olemassa. Siksi ei myöskään ole mahdollista määrittää mitään hetkeä, jolloin “kaikki sielut luotiin”.

Materiaalinen maailma toimii sykleissä: maailmankaikkeudet ilmestyvät, kestävät jonkin aikaa ja sitten häviävät, ja tämä toistuu loputtomasti. Mutta nämä syklit tapahtuvat ajan sisällä – aika itse ei ala näistä, eikä lopu niihin.
Jumala on ajan yläpuolella, ja aika toimii Hänen energianaan. Siksi aika voi olla ikuinen, vaikka yksittäiset universumit eivät ole.

Näin ollen ajatus, että “alussa Jumala loi tietyn määrän sieluja odottamaan syntymää”, ei sovi. Sieluja ei ole rajattu määrä, eikä niillä ole yhteistä alkupistettä.

Lue lisää

"Aikojen alussa Jumala loi noin 15,3 miljardia henkeä, joiden oli tarkoitus syntyä myöhemmin maan päälle. Jumala ohjaa syntymistä, niin että Hänen tarkoituksensa täyttyvät."


Materiaalinen maailma toimii sykleissä: maailmankaikkeudet ilmestyvät, kestävät jonkin aikaa ja sitten häviävät, ja tämä toistuu loputtomasti.


Tärkeä pointti on, että tämä koskee maailmankaikkeuksia, ei aikaa itseään. Jokaisella universumilla on alku ja loppu, mutta itse prosessi – luominen ja häviäminen – jatkuu ilman alkupistettä.

Aika (kāla) toimii kuin kehys tai virta, jossa nämä syklit tapahtuvat. Siksi voidaan sanoa, että: universumit ovat väliaikaisia, mutta niiden syntymisen ja tuhoutumisen prosessi on ikuinen

Tämä johtaa ajatukseen “aluttomasta kierrosta” (anādi-saṁsāra):, ei ole olemassa ensimmäistä luomista, ensimmäistä universumia tai ensimmäistä hetkeä, josta kaikki alkoi.

Samalla tavalla kuin ympyrällä ei ole alkupistettä, myös kosminen sykli jatkuu ilman absoluuttista alkua – aina on ollut edellinen luominen ja sitä edeltävä häviäminen.

Tästä syystä väite yhdestä “aikojen alusta”, jolloin kaikki luotiin kerralla, ei sovi. Se olettaa lineaarisen alun, kun taas tässä filosofiassa todellisuus on syklinen ja aluton.

Anonyymi00068 kirjoitti:

"Aikojen alussa Jumala loi noin 15,3 miljardia henkeä, joiden oli tarkoitus syntyä myöhemmin maan päälle. Jumala ohjaa syntymistä, niin että Hänen tarkoituksensa täyttyvät."


Materiaalinen maailma toimii sykleissä: maailmankaikkeudet ilmestyvät, kestävät jonkin aikaa ja sitten häviävät, ja tämä toistuu loputtomasti.


Tärkeä pointti on, että tämä koskee maailmankaikkeuksia, ei aikaa itseään. Jokaisella universumilla on alku ja loppu, mutta itse prosessi – luominen ja häviäminen – jatkuu ilman alkupistettä.

Aika (kāla) toimii kuin kehys tai virta, jossa nämä syklit tapahtuvat. Siksi voidaan sanoa, että: universumit ovat väliaikaisia, mutta niiden syntymisen ja tuhoutumisen prosessi on ikuinen

Tämä johtaa ajatukseen “aluttomasta kierrosta” (anādi-saṁsāra):, ei ole olemassa ensimmäistä luomista, ensimmäistä universumia tai ensimmäistä hetkeä, josta kaikki alkoi.

Samalla tavalla kuin ympyrällä ei ole alkupistettä, myös kosminen sykli jatkuu ilman absoluuttista alkua – aina on ollut edellinen luominen ja sitä edeltävä häviäminen.

Tästä syystä väite yhdestä “aikojen alusta”, jolloin kaikki luotiin kerralla, ei sovi. Se olettaa lineaarisen alun, kun taas tässä filosofiassa todellisuus on syklinen ja aluton.

Lue lisää

Vedisen maailmankuvan mukaan sielu, ātman, on pyhä keskuksemme, sisin olemuksemme. Sen sanotaan sijaitsevan sydämessä – ei fyysisessä sydämessä, johon tehdään leikkauksia, vaan eräänlaisessa mystisessä keskuksessa olemuksemme sisällä.

Tämä samaistumisen mekanismi on hyvin voimakas. Sielu on tietoisuuden hiukkanen. Filosofisesta näkökulmasta, aivan kuten fotonit ovat auringonvalon osasia, samoin koko maailmankaikkeus on universaalin henkisen periaatteen läpäisemä, jota kutsutaan Brahmaniksi. Yksilöllinen sielu on tämän Brahmanin kipinä – kuin säteilyä hohtava yksittäinen tietoisuuden hiukkanen.

Jos fotoni on osa auringonvaloa, samoin sielu on osa tietoisuuden valoa. Siksi sielu on tietoisuuden hiukkanen, ja tietoisuuden ominaisuus on, että se on kuolematon. Lisäksi tietoisuudelle on ominaista se, että se samaistuu siihen todellisuuteen, jossa se kulloinkin sijaitsee.

Anonyymi00069 kirjoitti:

Vedisen maailmankuvan mukaan sielu, ātman, on pyhä keskuksemme, sisin olemuksemme. Sen sanotaan sijaitsevan sydämessä – ei fyysisessä sydämessä, johon tehdään leikkauksia, vaan eräänlaisessa mystisessä keskuksessa olemuksemme sisällä.

Tämä samaistumisen mekanismi on hyvin voimakas. Sielu on tietoisuuden hiukkanen. Filosofisesta näkökulmasta, aivan kuten fotonit ovat auringonvalon osasia, samoin koko maailmankaikkeus on universaalin henkisen periaatteen läpäisemä, jota kutsutaan Brahmaniksi. Yksilöllinen sielu on tämän Brahmanin kipinä – kuin säteilyä hohtava yksittäinen tietoisuuden hiukkanen.

Jos fotoni on osa auringonvaloa, samoin sielu on osa tietoisuuden valoa. Siksi sielu on tietoisuuden hiukkanen, ja tietoisuuden ominaisuus on, että se on kuolematon. Lisäksi tietoisuudelle on ominaista se, että se samaistuu siihen todellisuuteen, jossa se kulloinkin sijaitsee.

Lue lisää

Sielusta on kiistelty toistuvasti: onko se olemassa ja millä tavoin? ...on jopa väitelty siitä, onko eläimillä sielu. René Descartes esimerkiksi kutsui eläviä olentoja mekaanisiksi järjestelmiksi. On myös käyty keskusteluja siitä, onko naisilla sielu.

... vuonna 585 pidettiin pieni piispojen kokous, jossa pohdittiin, onko naisilla sielu. Yhden äänen enemmistöllä voitti näkemys, että naisilla on sielu. Voimme pitää tätä iloisena tapahtumana.

Kun puhe siirtyy kasveihin, epäilykset ovat vielä suurempia. Tiedämme kuitenkin, että kasvit reagoivat ympäristöönsä: ne kurottuvat kohti valoa ja niin edelleen. Siksi vedat sanovat, että siellä missä on havaittavissa tietoisuuden ja elämän merkkejä, siellä on myös sielu.

Sanskritissa on useita sanoja, jotka tarkoittavat sielua. Kaksi yleisintä ovat jīva ja ātman. Sana jīva kuuluu indoeurooppalaiseen sanastoon ja liittyy moniin samankaltaisiin sanoihin.


Sanskritissa on itse asiassa useita sanoja sielulle. Kaksi yleisintä ovat jīva ja ātman. Sana jīva on indoeurooppalaista alkuperää ja liittyy esimerkiksi slaavilaisiin sanoihin kuten “elämä” ja “elää”. Näin jīva viittaa sieluun elämän hiukkasena, elävänä periaatteena.

Toinen nimitys sielulle on ātman. Se tarkoittaa itseyttä – “minää”. Ātman viittaa itsetietoisuuteen, kokemukseen “minä olen, minä olen olemassa”. Se on olemuksemme ydin, persoonallisuutemme syvin keskus.

Ne elämät, joita elämme jälleensyntymien eli reinkarnaation kautta, ovat kuin lukemattomia unia, joita sielu näkee. Tästä herää kysymys: kuka jää, kuka näkee nämä unet? Juuri sana ātman viittaa tähän kaikkein syvimpään, rakkaimpaan osaan meissä – todelliseen minään.

Vedisen maailmankuvan mukaan sielu, ātman, on pyhä keskuksemme, sisin olemuksemme. Sen sanotaan sijaitsevan sydämessä – ei fyysisessä sydämessä, johon tehdään leikkauksia, vaan eräänlaisessa mystisessä keskuksessa olemuksemme sisällä.

Tämä samaistumisen mekanismi on hyvin voimakas. Sielu on tietoisuuden hiukkanen. Filosofisesta näkökulmasta, aivan kuten fotonit ovat auringonvalon osasia, samoin koko maailmankaikkeus on universaalin henkisen periaatteen läpäisemä, jota kutsutaan Brahmaniksi. Yksilöllinen sielu on tämän Brahmanin kipinä – kuin säteilyä hohtava yksittäinen tietoisuuden hiukkanen.

Jos fotoni on osa auringonvaloa, samoin sielu on osa tietoisuuden valoa. Siksi sielu on tietoisuuden hiukkanen, ja tietoisuuden ominaisuus on, että se on kuolematon. Lisäksi tietoisuudelle on ominaista se, että se samaistuu siihen todellisuuteen, jossa se kulloinkin sijaitsee.

(S. Prabhun luennosta, eri paikoista. Käännösvirheet suomen kielellä.

S. Prabhu- on filosofi ja orientalistisen tutkimuksen asiantuntija, professori. Hänen keskeisiä tutkimusalojaan ovat indoeurooppalaisten sivilisaatio, vedinen kulttuuri ja maailmankuva sekä kulttuurien keskinäinen vuorovaikutus. Luennoillaan hän esittää monipuolista havainnollistavaa aineistoa, hypoteesien tarkastelusta ja päätyen jälleensyntymisoppiin maailman uskonnoissa. Muinainen vedinen kulttuuria - kaikkien maapallon kulttuurien perusta.)