Ihmisen elämä

Jos on paljon muistoja, niin kituukohan silloin kuoleman hetkellä kauemmin?
Sellaista legendaa esiintyy, että elämän filminauha pyörii viime hetkillä pikakelauksena taaksepäin. Pitkä filmi kestää kauemmin.

Olen tässä yrittänyt ohjelmoida osaa aivoistani uudelleen, uuden harrastuksen parissa, mutta kankeutta on ollut havaittavissa miehessä nyt väärässä päässä :)
Pari viikonloppua mennä hurahtaa, ja tuntuu että mitään ei oikein ennätä.

-keinovaginamies-

Anonyymi00002 kirjoitti:

Jos on paljon muistoja, niin kituukohan silloin kuoleman hetkellä kauemmin?
Sellaista legendaa esiintyy, että elämän filminauha pyörii viime hetkillä pikakelauksena taaksepäin. Pitkä filmi kestää kauemmin.

Olen tässä yrittänyt ohjelmoida osaa aivoistani uudelleen, uuden harrastuksen parissa, mutta kankeutta on ollut havaittavissa miehessä nyt väärässä päässä :)
Pari viikonloppua mennä hurahtaa, ja tuntuu että mitään ei oikein ennätä.

-keinovaginamies-

Ei ole kokemusta, mutta uskoisin, että jos kuoleman hetkellä pystyy katsomaan elämänsä filminauhaa niin, että voi tuntea kokemastaan onnellisuutta, ei se tunnu kidutukselta vaan levollisuudelta.

Uusi harrastus on aina mahtava juttu! 👏 Se, että alkuun tuntuu kankealta on vain hyvä juttu, sillä silloin joudut vähän näkemään vaivaa sen eteen. Palkinto on sitä suurempi, kun alat huomaamaan, että kankeus alkaa väistyä 🤗 Minäkin olen miettinyt uuden harrastuksen aloittamista, tai vähintään haluan aloittaa tenniksen uudelleen 🥎

Aletheias

Tuo just, elä hetkessä. Olen oppinut pysähtymään hetkeen josta nautin ja imen energiaa itseeni fiiliksistä. Mulle sellanen on vaikkapa nuo eläimet. Nautin ihan valtavasti niiden läsnäolosta, paijailusta ja miten nekin nauttii siitä hellyydestä ja hoivasta. Sama mulla on lastenkin kanssa.

Tai kun teen jotain projektia, musta tuntuu että herään eloon silloin, kun muuten nuokun tylsyyden ja uupumisen välimaastossa.

Jasu2025 kirjoitti:

Tuo just, elä hetkessä. Olen oppinut pysähtymään hetkeen josta nautin ja imen energiaa itseeni fiiliksistä. Mulle sellanen on vaikkapa nuo eläimet. Nautin ihan valtavasti niiden läsnäolosta, paijailusta ja miten nekin nauttii siitä hellyydestä ja hoivasta. Sama mulla on lastenkin kanssa.

Tai kun teen jotain projektia, musta tuntuu että herään eloon silloin, kun muuten nuokun tylsyyden ja uupumisen välimaastossa.

Työkin pitää olla vaihtelevaa, samaa tahkoa ei vaan jaksa joka päivä kiertää. Aivot narikassa työt ei oo mua varten. Kuolema tulee kun käy niin rutiiniksi ja tylsäksi.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Ei ole kokemusta, mutta uskoisin, että jos kuoleman hetkellä pystyy katsomaan elämänsä filminauhaa niin, että voi tuntea kokemastaan onnellisuutta, ei se tunnu kidutukselta vaan levollisuudelta.

Uusi harrastus on aina mahtava juttu! 👏 Se, että alkuun tuntuu kankealta on vain hyvä juttu, sillä silloin joudut vähän näkemään vaivaa sen eteen. Palkinto on sitä suurempi, kun alat huomaamaan, että kankeus alkaa väistyä 🤗 Minäkin olen miettinyt uuden harrastuksen aloittamista, tai vähintään haluan aloittaa tenniksen uudelleen 🥎

Aletheias

Tsemppiä aloitukseen!
Näissä on aina vaan se, että pelkällä miettimisellä ei starttaa :)
Tämä uus juttu vaati jonkin tasoisen taloudellisen panostuksen, joten myönnän että mietin kauan ja muutaman kuukauden pitkäksihän se meni.

Sitten se oli vaan rytkäytettävä, mutta nytpä on aivosoluille taas hommaa :))

-keinovaginamies-

Jasu2025 kirjoitti:

Tuo just, elä hetkessä. Olen oppinut pysähtymään hetkeen josta nautin ja imen energiaa itseeni fiiliksistä. Mulle sellanen on vaikkapa nuo eläimet. Nautin ihan valtavasti niiden läsnäolosta, paijailusta ja miten nekin nauttii siitä hellyydestä ja hoivasta. Sama mulla on lastenkin kanssa.

Tai kun teen jotain projektia, musta tuntuu että herään eloon silloin, kun muuten nuokun tylsyyden ja uupumisen välimaastossa.

Juuri tuo on tärkeää, pysähtyminen ja sen hetken tunteminen. Jatkuva kiire ja paine aiheuttaa monelle sen, että elämästä tulee pelkkää suoritusta. Tehtävästä toiseen kiiruhtamista. Siinä saattaa menettää arvokkaita hetkiä elämästä, kun ei vain huomaa niitä. Lapset ovat tässä mestareita. Hehän jäävät ihastelemaan maassa mönkivää ötökkkää, nauravat hassun muotoiselle vaahteranlehdelle, hyppivät vesilammikiin vain koska se on hauskaa.

Lapset ja eläimet ovat ehkä parhaimpia hetkessä pitäjiä. Se kun kisu kehrää rinnalla ja saa silittää sen pehmoista turkkia, on kuin olisi jossain hellyyden ikuisuushoidossa. Kissakuumeeni ei ole vielä hellittänyt 😄

Aletheias

Anonyymi00009 kirjoitti:

Tsemppiä aloitukseen!
Näissä on aina vaan se, että pelkällä miettimisellä ei starttaa :)
Tämä uus juttu vaati jonkin tasoisen taloudellisen panostuksen, joten myönnän että mietin kauan ja muutaman kuukauden pitkäksihän se meni.

Sitten se oli vaan rytkäytettävä, mutta nytpä on aivosoluille taas hommaa :))

-keinovaginamies-

Kiitos! Kynnys aloittaa on matala, kun löytyy varusteet, kenttä läheltä ja pelikaverikin valmiina 🤗 Nyt täytyy vaan raahata itsensä sinne kentälle, ei ne pallot itsekseen verkon yli pompi 🙃

Mikähän se tuollainen harrastus mahtaa olla? En kysy tarkemmin, mutta jos vaatii isoja panostuksia niin se on selvä, että sellaista joutuu vähän harkitsemaan. Mutta jos se saa vauhtia aivosoluihin, niin kuulostaa siltä, että panostus on ollut sen arvoinen 😊

Aletheias

Jasu2025 kirjoitti:

Työkin pitää olla vaihtelevaa, samaa tahkoa ei vaan jaksa joka päivä kiertää. Aivot narikassa työt ei oo mua varten. Kuolema tulee kun käy niin rutiiniksi ja tylsäksi.

Olen siitä onnellisessa asemassa, että työni on todella vaihtelevaa. Joskus se on tietysti hieman raskastakin, mutta olen aivan samaa mieltä, että liian rutiininomaista työtä en jaksaisi.

Aletheias

Anonyymi00010 kirjoitti:

Juuri tuo on tärkeää, pysähtyminen ja sen hetken tunteminen. Jatkuva kiire ja paine aiheuttaa monelle sen, että elämästä tulee pelkkää suoritusta. Tehtävästä toiseen kiiruhtamista. Siinä saattaa menettää arvokkaita hetkiä elämästä, kun ei vain huomaa niitä. Lapset ovat tässä mestareita. Hehän jäävät ihastelemaan maassa mönkivää ötökkkää, nauravat hassun muotoiselle vaahteranlehdelle, hyppivät vesilammikiin vain koska se on hauskaa.

Lapset ja eläimet ovat ehkä parhaimpia hetkessä pitäjiä. Se kun kisu kehrää rinnalla ja saa silittää sen pehmoista turkkia, on kuin olisi jossain hellyyden ikuisuushoidossa. Kissakuumeeni ei ole vielä hellittänyt 😄

Aletheias

Minä tykkään koiran asenteesta.
Se tutkii innolla kaikkea uutta.
Ja jos sitä ei voi naida tai syödä, niin ainakin siihen voi kusaista, ja sitten jatkaa tyytyväisenä matkaansa :))

-keinovaginamies-

Anonyymi00011 kirjoitti:

Kiitos! Kynnys aloittaa on matala, kun löytyy varusteet, kenttä läheltä ja pelikaverikin valmiina 🤗 Nyt täytyy vaan raahata itsensä sinne kentälle, ei ne pallot itsekseen verkon yli pompi 🙃

Mikähän se tuollainen harrastus mahtaa olla? En kysy tarkemmin, mutta jos vaatii isoja panostuksia niin se on selvä, että sellaista joutuu vähän harkitsemaan. Mutta jos se saa vauhtia aivosoluihin, niin kuulostaa siltä, että panostus on ollut sen arvoinen 😊

Aletheias

En nyt taida täsmällisesti täällä avautua, kun se näkyy pihalla liian selvästi.
Naapurin ukot tulee vielä kyselemään, että mitäs keinovaginamies tänään meinasi puuhata :))

Kyllä se kiva on. Ja mitäs minäkään niitä rahoja hautaan säästän? Tässä nyt kuitenkaan enää ole kuin parikymmentä sellaista kivaa ja aktiivista elinvuotta jäljellä, jos keskimääräisyyksiin ja todennäköisyksiin uskoo.
Sittenhän se on sitä toisten armoilla kitumista, mistä Jasu jo ketjussa manasi.

-keinovaginamies-

Anonyymi00013 kirjoitti:

Minä tykkään koiran asenteesta.
Se tutkii innolla kaikkea uutta.
Ja jos sitä ei voi naida tai syödä, niin ainakin siihen voi kusaista, ja sitten jatkaa tyytyväisenä matkaansa :))

-keinovaginamies-

😅 Koirat elävät kyllä ihanasti hetkessä ja ottavat ilon irti elämästä. Ei koiria turhaan sanotaan ihmisen parhaaksi ystäväksi! Vaikka lisäänkin itse tuohon joukkoon myös ne kisut 😻

Aletheias

Anonyymi00014 kirjoitti:

En nyt taida täsmällisesti täällä avautua, kun se näkyy pihalla liian selvästi.
Naapurin ukot tulee vielä kyselemään, että mitäs keinovaginamies tänään meinasi puuhata :))

Kyllä se kiva on. Ja mitäs minäkään niitä rahoja hautaan säästän? Tässä nyt kuitenkaan enää ole kuin parikymmentä sellaista kivaa ja aktiivista elinvuotta jäljellä, jos keskimääräisyyksiin ja todennäköisyksiin uskoo.
Sittenhän se on sitä toisten armoilla kitumista, mistä Jasu jo ketjussa manasi.

-keinovaginamies-

Juu ounastelinkin, ettet liikaa halua kertoa kun selvästikään kyseessä ei ole joku padel, jota harrastaa tyyliin puolet keski-ikäisistä 😄 (Padel on siis hieno laji, en dissaa lajia)

Elää pitää silloin, kun on elossa. On fiksua miettiä tulevaisuuttakin, mutta kukaan meistä ei tiedä, milloin tulee se viimeinen päivä enkä minä ainakaan halua elää niin, että säästän joka pennosen "sitten kun"-elämää varten. Jos kerran on mahdollisuus panostaa taloudellisesti johonkin, mistä saa elämäänsä iloa ja sisältöä, niin silloin se on hyvä sijoitus.

Aletheias

Senpä töhden mä toivon, että kuolen suorilta jaloilta kesken tekemisen, kun pikku hiljaa heikentyen ja tullen avuttomaksi paskahousuksi, joka suu auki ootta kun pikkulintu, että joku kippaa jotain nieluun millä pydyä hengissä. Ei helvetti ikinä.

Jasu2025 kirjoitti:

Senpä töhden mä toivon, että kuolen suorilta jaloilta kesken tekemisen, kun pikku hiljaa heikentyen ja tullen avuttomaksi paskahousuksi, joka suu auki ootta kun pikkulintu, että joku kippaa jotain nieluun millä pydyä hengissä. Ei helvetti ikinä.

Taitaa kaikki fyysisestä tekemisestä tykkäävät toivoa tuota saappaat jalassa lähtöä.
Talviset lumenkolaushommat ja sydänoireet on siihen kohtuu hyvä resepti, kun vaan ymmärtää pysyä lääkäristä poissa.
Pari tuttua tiedän, jotka on lähteneet lumikolan varresta :)

-keinovaginamies-

Ja työt haittaa harrastuksia kauniina kevätpäivinä.

-keinovaginamies-

En halua olla ystävä oman lapseni ikäiselle!

Anonyymi00006 kirjoitti:

En halua olla ystävä oman lapseni ikäiselle!

Mitä väliä sillä fyysisellä iällä on, jos haluat vain ystävän?
Ymmärrän että jos haluaa elämäänsä erotiikka, niin silloin pelkkä pään sisällys ei välttämättä riitä, mutta ystävyyssuhteessa?

-keinovaginamies-