Ihannenainen - peIkkä märkä päiväuni?

Olenko mies, jota haluat, vai jokin myyntiautomaatti, josta nappeja painamalla saa haluamansa silloin kun haluaa jotain? Ja kun myyntiautomaatti on tyhjä, minut voi siirtää kierrätykseen. Mitä sinä annat minulle? Omasta tahdostasi? Ei edes palkkiota hyvästä palvelusta, vaan kiitosjanäkemiin?

Ihmisiltä tuntuu kadonneen kyky rakastaa aidosti ja solmia aitoon rakkauteen, uskollisuuteen ja luottamukseen, sekä yhdessäoloon perustuvaa parisuhdetta. Ne tuntuu rakastavan sitä mitä toinen voi antaa heille. Hyödykkeenä.

Väkisinkin siinä kyynistyy ja epäuskosta tulee kroonista, kun huomaa olevansa pelkkä lompakko ja herkkuja tarjoava automaatti. Ja jo neljättä kertaa peräkkäin! Minun kardinaalimunaukseni on, että haluan uskoa ihmisten hyvyyteen, että olemalla heille aito ja vilpitön, se antaisi myös aitoutta ja vilpittömyyttä takaisin. Mutta paskat.

Olen viimeisen reilun vuoden ollut kolmessa eri "yksinäiset yhteen" -palvelussa jäsenenä, mutta tällä kertaa työttömänä, pienituloisena, vaatimattomana, joka asuu vuokralla.... arvatkaa kuinka moni on todella kiinnostunut minusta ihmisenä ja miehenä? Tänä aikana yksi ainoa deittailu ja kahden päivän tutustumisen jälkeen "sori, mut ei oikein syttänyt", vaikka olen sivistynyt ja kouluttautunut, keskitasoa huomattavasti komeampi, miehiset mitat kohdallaan, kuntoilen ja pidän terveydestäni huolta. Ikävä kyllä tästä paketista, tai hyödykkeestä, puuttuu se jokin, mikä tuntuu olevan nykyään kaikkein tärkeintä.... vauraus, saavutukset, erikoisuudet, messevät oheismateriaalit, status jne. Mutta heti kun olen omana itsenäni ja profiilistani näkyy vaivannäköni ja saavutukseni, niin johan on jumaIauta akkaa jonossa tyrkylle. V_tun Ioiset!

Ihannenaiseni... tuosta voikin päätellä, millainen hän on. Sellaisesta olen haaveillut jo pitkään, mutta.....