Autatteko lapsianne läksyjen teossa?

Oletko siis sitä mieltä, ettei lapsi voisi olla "luonnostaan" ahkera tai ponnisteleva? Vai ajatteletko, ettei sinun lapsesi ole sellainen mutta muut voivat olla?

Entä harmittiko sinua, ettei keskiarvosi ollut 10,0?

🦄

Anonyymi00004 kirjoitti:

Oletko siis sitä mieltä, ettei lapsi voisi olla "luonnostaan" ahkera tai ponnisteleva? Vai ajatteletko, ettei sinun lapsesi ole sellainen mutta muut voivat olla?

Entä harmittiko sinua, ettei keskiarvosi ollut 10,0?

🦄

Lue lisää

Tietysti voi olla. Omani nyt ei vaan ole. En minä voi muiden lapsiin ottaa kantaa.

Ei minua harmittanut se. Se parin pykälän alennus kun tuli aineista, jotka eivät kiinnostaneet minua.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Tietysti voi olla. Omani nyt ei vaan ole. En minä voi muiden lapsiin ottaa kantaa.

Ei minua harmittanut se. Se parin pykälän alennus kun tuli aineista, jotka eivät kiinnostaneet minua.

Lue lisää

Miten perustelet ahkeruuden merkityksen lapsellesi? Et ole itse ollut lapsena ahkera, joten sellainen toimintatapa ei ole sinulle (eikä lapsellesikaan) luontainen.

Entä hahmotatko ahkeruuden enemmän kvantitatiivisesti vai kvalitatiivisesti? Mitä siis tarkoitat laadukkaalla työnteolla ja miten motivoit lapsesi sellaiseen?

🦄

Anonyymi00005 kirjoitti:

Tietysti voi olla. Omani nyt ei vaan ole. En minä voi muiden lapsiin ottaa kantaa.

Ei minua harmittanut se. Se parin pykälän alennus kun tuli aineista, jotka eivät kiinnostaneet minua.

Lue lisää

Ai niin ja tarkastan hänen läksynsä, ihan ajatuksen kanssa. Niitä ei siis vain näytetä minulle, että tehty on, vaan minä tarkastan ne. Saatan antaa lisäpointteja, että tuonkin olisit voinut sanoa ja tämän voisit lisätä jne, vaikka ne vastaukset jo sellaisenaan kyllä opettajalle ja kokeisiin riittäisivätkin. Koealueet kuulustelen, eli hän todella lukee ne ihan eri tasolla kuin minä aikanaan luin. Muksu sanoo joka kerta, että minun koealueen kuulusteluni oli paljon vaikeampi kuin se koe oli. Hän odottaa aina vaikeaa koetta, kun äiti kyselee vaikeita, mutta ei sitten ollutkaan. 😃

Anonyymi00009 kirjoitti:

Ai niin ja tarkastan hänen läksynsä, ihan ajatuksen kanssa. Niitä ei siis vain näytetä minulle, että tehty on, vaan minä tarkastan ne. Saatan antaa lisäpointteja, että tuonkin olisit voinut sanoa ja tämän voisit lisätä jne, vaikka ne vastaukset jo sellaisenaan kyllä opettajalle ja kokeisiin riittäisivätkin. Koealueet kuulustelen, eli hän todella lukee ne ihan eri tasolla kuin minä aikanaan luin. Muksu sanoo joka kerta, että minun koealueen kuulusteluni oli paljon vaikeampi kuin se koe oli. Hän odottaa aina vaikeaa koetta, kun äiti kyselee vaikeita, mutta ei sitten ollutkaan. 😃

Lue lisää

Hyvä.

Kertoisitko kuitenkin minulle yhtä abstraktiotasoa ylempää, miten perustelet ahkeruuden hänelle.

🦄

Anonyymi00008 kirjoitti:

Miten perustelet ahkeruuden merkityksen lapsellesi? Et ole itse ollut lapsena ahkera, joten sellainen toimintatapa ei ole sinulle (eikä lapsellesikaan) luontainen.

Entä hahmotatko ahkeruuden enemmän kvantitatiivisesti vai kvalitatiivisesti? Mitä siis tarkoitat laadukkaalla työnteolla ja miten motivoit lapsesi sellaiseen?

🦄

Lue lisää

Ihan suoraan juuri sillä, että on helpompaa opetella opiskelemaan nyt, kuin myöhemmin. Meillä on muutenkin aina, käyty lapsen kanssa ihan suoria keskusteluja siitä, että miksi mikäkin tehdään miten tehdään. Mikään asia ei ikinä ole ollut niin, että se tehdään nyt näin, ihan vain koska minä sanon tmv. Kaikki asiat on aina perusteltu tietysti ikätasoisesti. Meillä myös voi ehkä saada vanhemman pään käännettyä, jos osaa perustella kantansa hyvin.

Tietysti kvalitatiivisesti. En kannusta lainkaan aivottomaan ulkoapänttäämiseen, joka unohtuu heti kokeen jälkeen. Oleellista on aidosti tajuta mitä lukee tai muutoin opiskelee ja kyetä myös soveltamaan sitä. Siksi lapseni sanookin, että äiti kyselee paljon opettajaa vaikeampia. Äiti vaatii ajattelemaan, soveltamaan, eikä vastausta usein löydy suoraan luetusta.. Tietysti ulkoapänttäämisellä on paikknsa, mutta jos nyt esim. kokeisiin lukemista ajtellaan, niin meillä on pohdittu erilaisia metodeja, joilla niitä ulkoaopittavia saa tarttumaan muistiin.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Hyvä.

Kertoisitko kuitenkin minulle yhtä abstraktiotasoa ylempää, miten perustelet ahkeruuden hänelle.

🦄

Johan minä kerroin.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Ihan suoraan juuri sillä, että on helpompaa opetella opiskelemaan nyt, kuin myöhemmin. Meillä on muutenkin aina, käyty lapsen kanssa ihan suoria keskusteluja siitä, että miksi mikäkin tehdään miten tehdään. Mikään asia ei ikinä ole ollut niin, että se tehdään nyt näin, ihan vain koska minä sanon tmv. Kaikki asiat on aina perusteltu tietysti ikätasoisesti. Meillä myös voi ehkä saada vanhemman pään käännettyä, jos osaa perustella kantansa hyvin.

Tietysti kvalitatiivisesti. En kannusta lainkaan aivottomaan ulkoapänttäämiseen, joka unohtuu heti kokeen jälkeen. Oleellista on aidosti tajuta mitä lukee tai muutoin opiskelee ja kyetä myös soveltamaan sitä. Siksi lapseni sanookin, että äiti kyselee paljon opettajaa vaikeampia. Äiti vaatii ajattelemaan, soveltamaan, eikä vastausta usein löydy suoraan luetusta.. Tietysti ulkoapänttäämisellä on paikknsa, mutta jos nyt esim. kokeisiin lukemista ajtellaan, niin meillä on pohdittu erilaisia metodeja, joilla niitä ulkoaopittavia saa tarttumaan muistiin.

Lue lisää

Ok, kiitos.

Entä miten opastat häntä tunnistamaan, käsittelemään ja ilmaisemaan tunteitaan ja kehollisia reaktioitaan (esim. suuttumus tai fyysinen tarve lähteä liikkumaan kesken akateemisen puurtamisen)?

Miten vahvasti tässä opastamisessa on mukana sukupuolelle tyypilliset normit eli poikiin ja tyttöihin perinteisesti eri tavoin kohdistetut tai painotetut erot?

Akateemisissa taidoissahan selkein bias on ohjata poikia pois päin hoivasta ja tyttöjä pois päin luonnontieteistä. Se on aika helppo juttu välttää. Tunteiden ja kehollisuuden kohdalla reflektiomateriaalia ei anneta valmiina yhteiskunnan tilastoista.

🦄

Anonyymi00015 kirjoitti:

Ok, kiitos.

Entä miten opastat häntä tunnistamaan, käsittelemään ja ilmaisemaan tunteitaan ja kehollisia reaktioitaan (esim. suuttumus tai fyysinen tarve lähteä liikkumaan kesken akateemisen puurtamisen)?

Miten vahvasti tässä opastamisessa on mukana sukupuolelle tyypilliset normit eli poikiin ja tyttöihin perinteisesti eri tavoin kohdistetut tai painotetut erot?

Akateemisissa taidoissahan selkein bias on ohjata poikia pois päin hoivasta ja tyttöjä pois päin luonnontieteistä. Se on aika helppo juttu välttää. Tunteiden ja kehollisuuden kohdalla reflektiomateriaalia ei anneta valmiina yhteiskunnan tilastoista.

🦄

Lue lisää

En ole oikeastaan koskaan sen syvemmin ajatellut tuota. Se puoli on tullut niin luonnostaan, ettei ole koskaan tarvinut miettiä miten opettaa. Lapseni on aina ollut, opettajien sanojen mukaan, erittäin hyvä tunnistamaan, sanoittamaan ja kertomaan mm. tunteitaan. Meillä on kotona yksinkertaisesti vain puhuttu, kysytty miltä sinusta tuntuu, yhdessä mietitty ja juteltu. Hyvin samoin siis, kun isäni minut kasvatti. Äitiäni en oikein voi tästä puolesta kehua.

Minut on itseni kasvatettu hyvin vapaana sukupuolinormeista, enkä minä osaisi mitenkään muuten kasvattaa, kuin vapaana sukupuolinormeista. Kuten sanoin, niin lapseni, joka on siis poika, on mm. erinomaisen hyvä sanoittamaan tunteitaan, puhumaan jne. Hänellä on ja on aina saanut olla tunteita. Hänelle ei myöskään ole ikinä tuputettu mitään poikien juttuja, mutta ei ole myöskään kielletty, jos on kiinnostanut.

Anonyymi00017 kirjoitti:

En ole oikeastaan koskaan sen syvemmin ajatellut tuota. Se puoli on tullut niin luonnostaan, ettei ole koskaan tarvinut miettiä miten opettaa. Lapseni on aina ollut, opettajien sanojen mukaan, erittäin hyvä tunnistamaan, sanoittamaan ja kertomaan mm. tunteitaan. Meillä on kotona yksinkertaisesti vain puhuttu, kysytty miltä sinusta tuntuu, yhdessä mietitty ja juteltu. Hyvin samoin siis, kun isäni minut kasvatti. Äitiäni en oikein voi tästä puolesta kehua.

Minut on itseni kasvatettu hyvin vapaana sukupuolinormeista, enkä minä osaisi mitenkään muuten kasvattaa, kuin vapaana sukupuolinormeista. Kuten sanoin, niin lapseni, joka on siis poika, on mm. erinomaisen hyvä sanoittamaan tunteitaan, puhumaan jne. Hänellä on ja on aina saanut olla tunteita. Hänelle ei myöskään ole ikinä tuputettu mitään poikien juttuja, mutta ei ole myöskään kielletty, jos on kiinnostanut.

Lue lisää

Hyvä että tulee luonnostaan, ja hienoa että olet nähnyt sekä hyvän että huonon esimerkin.

Kyseessä on arvovalinta sosialisaation ja uudistamisen välillä: kaikki vanhemmat eivät halua kasvattaa eri tavalla kuin heitä on kasvatettu, osa taas haluaa tehdä isoja muutoksia siihen verrattuna, millainen oma menneisyys oli.

Reflektion puuttuminen on vaaran paikka vinoumien syntymiselle. Akateeminen lahjakkuus taas on joillakin vaaran paikka tunteiden käsittelyn vaikeuksille. Ei tietenkään kaikilla.

🦄

Anonyymi00014 kirjoitti:

Johan minä kerroin.

Kaipasin syvempää näkemystä siitä, miten näet ahkeruuden. 😄 Sain sen, kiitos.

🦄

Anonyymi00018 kirjoitti:

Hyvä että tulee luonnostaan, ja hienoa että olet nähnyt sekä hyvän että huonon esimerkin.

Kyseessä on arvovalinta sosialisaation ja uudistamisen välillä: kaikki vanhemmat eivät halua kasvattaa eri tavalla kuin heitä on kasvatettu, osa taas haluaa tehdä isoja muutoksia siihen verrattuna, millainen oma menneisyys oli.

Reflektion puuttuminen on vaaran paikka vinoumien syntymiselle. Akateeminen lahjakkuus taas on joillakin vaaran paikka tunteiden käsittelyn vaikeuksille. Ei tietenkään kaikilla.

🦄

Lue lisää

Äitini oli saanut varsin erilaisen kotikasvatuksen. Äidinäitini oli sanotaan vaikka melkoinen tapaus. Ei isänkään kotikasvatus nyt ehkä sieltä parhaasta päästä ollut, mutta isä oli itse nähnyt itsensä kanssa kovasti vaivaa.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Äitini oli saanut varsin erilaisen kotikasvatuksen. Äidinäitini oli sanotaan vaikka melkoinen tapaus. Ei isänkään kotikasvatus nyt ehkä sieltä parhaasta päästä ollut, mutta isä oli itse nähnyt itsensä kanssa kovasti vaivaa.

Lue lisää

Tuo on varmasti aika tyypillistä. Mitenkään kenenkään henkilökohtaisia tilanteita tai ponnisteluita väheksymättä.

🦄

Anonyymi00004 kirjoitti:

Oletko siis sitä mieltä, ettei lapsi voisi olla "luonnostaan" ahkera tai ponnisteleva? Vai ajatteletko, ettei sinun lapsesi ole sellainen mutta muut voivat olla?

Entä harmittiko sinua, ettei keskiarvosi ollut 10,0?

🦄

Lue lisää

Kun auttaa pientä koululaista läksyjen teossa, niin minusta siinä on tärkeämpää yhdessäolo ja se, että on kiinnostunut lapsen koulutehtävistä kuin itse läksyjen teossa auttaminen.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Oletko siis sitä mieltä, ettei lapsi voisi olla "luonnostaan" ahkera tai ponnisteleva? Vai ajatteletko, ettei sinun lapsesi ole sellainen mutta muut voivat olla?

Entä harmittiko sinua, ettei keskiarvosi ollut 10,0?

🦄

Lue lisää

Tervettä ihmistä ei harmita se, että keskiarvo on jotain muuta kuin 10,0.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Tervettä ihmistä ei harmita se, että keskiarvo on jotain muuta kuin 10,0.

Totean tälleen sivusta, että jos tuo on ollut tavoitteena, niin toki tavoitteesta jääminen voi ja saa harmittaa.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Oletko siis sitä mieltä, ettei lapsi voisi olla "luonnostaan" ahkera tai ponnisteleva? Vai ajatteletko, ettei sinun lapsesi ole sellainen mutta muut voivat olla?

Entä harmittiko sinua, ettei keskiarvosi ollut 10,0?

🦄

Lue lisää

Sivusta ajattelen, että kaikessa opetuksessa on hyvä luoda turvallinen ja tuettu arki lapselle. Hyvät perustelut kaikelle on aina hyvästä. Hyvä on myös kysellä lapselta, jos hän on menossa väärään suuntaan oppimisen kanssa, että näkee hänen tavan ajatella asioita ja näin ohjata häntä parempaan suuntaan ajattelussa.

Itseä harmittaa etten saanut apuja, mikä olisi voinut olla myös motivoiva ja kehittää parempaa asennetta oppimiseen. Hyvällä tavalla auttaminen on aina hyvä juttu, mut jollei kyvyt siihen riitä niin silloin on hyvä vain kannustaa lasta yrittämään enemmän, joka on kannustamista. Hyvät puitteet oppimiselle ovat aina hyvä juttu.

Näin lapsi saa paremmat lähtökohdat oppimiselle. Aina hyvä tuoda julki myös asioita, että lapsikin tajuaa, että on etuoikeutetussa asemassa moniin muihin nähden, jos hän saa parempaa/ parasta kohtelua oppimiseen, ettei pidä hyviä asioita itsestään selvinä.

Yksi lapsi, joka on neropatti, mutta jos tulee toinen lapsi, joka on tyhmä, niin entä sitten?

Anonyymi00093 kirjoitti:

Yksi lapsi, joka on neropatti, mutta jos tulee toinen lapsi, joka on tyhmä, niin entä sitten?

En ole aikeissa tehdä enempää lapsia. Miksi oletat, että toisella lapsella olisi jotenkin tyystin eri geenit? Ei minulla ja siskollanikaan mitään isompaa eroa ole.

Anonyymi00093 kirjoitti:

Yksi lapsi, joka on neropatti, mutta jos tulee toinen lapsi, joka on tyhmä, niin entä sitten?

Tyhmyys tulee yleensä silloin esille, kun häneltä viedään se luottamus itseensä? Hyvälöä kasvatuksella ei synny tyhmyyttä, tyhmyys syntyy kun ei anneta tilaa olla oma itsensä ja kavennetaan eri tavoin lapsen kasvu mahdollisuuksia. Tuki ja turvallinen lapsuus ja ymmärtäminen ei synnytä tyhmyyttä vaan viisautta.

Onko korkea palkkataso sinulle tärkeä?

🦄

Anonyymi00006 kirjoitti:

Onko korkea palkkataso sinulle tärkeä?

🦄

Palkkatasoa tärkeämpiä ovat työn merkityksellisyys, työaika, fyysinen työpaikan sijainti ja tietysti, kun minusta on kyse: parhaat työkaverit (vaikka työ onkin itsenäistä).

- Sheena

Anonyymi00010 kirjoitti:

Palkkatasoa tärkeämpiä ovat työn merkityksellisyys, työaika, fyysinen työpaikan sijainti ja tietysti, kun minusta on kyse: parhaat työkaverit (vaikka työ onkin itsenäistä).

- Sheena

Lue lisää

Tuo on linjassa aikaisemman kommenttisi kanssa.

🦄

Tuo on tosiaan ihan eri tilanne. Vaikka en voi ymmärtää lukihäiriöisen kokemuksia, olen ymmärtänyt, että se todella vaikeuttaa opiskelua.

Se on sama kuin minulle laitettaisiin sukset jalkaan ja pyydettäisiin hiihtämään. 🤭 En osaisi liikuttaa neljää raajaa eri tahtiin...

🦄

Ok. Miten heidän elämänsä on sujunut?

🦄

Ok, kuulostaa hyvältä. 😄

Minulle koulu sattui olemaan mielenkiintoisinta, mitä tiesin, joten en kokenut läksyjä koskaan vaivalloisina. Matematiikan kanssa jouduin vähän enemmän näkemään vaivaa, mutta se näkyi aina heti tuloksissa.

Lisäksi luin lapsena tietysti kaiken muun asiakirjallisuuden, mitä käsiini sain. Lasten jutut eivät enää niin kauheasti kiinnostaneet minua sen jälkeen, kun olin oppinut lukemaan. 😂

🦄

Anonyymi00024 kirjoitti:

Ok, kuulostaa hyvältä. 😄

Minulle koulu sattui olemaan mielenkiintoisinta, mitä tiesin, joten en kokenut läksyjä koskaan vaivalloisina. Matematiikan kanssa jouduin vähän enemmän näkemään vaivaa, mutta se näkyi aina heti tuloksissa.

Lisäksi luin lapsena tietysti kaiken muun asiakirjallisuuden, mitä käsiini sain. Lasten jutut eivät enää niin kauheasti kiinnostaneet minua sen jälkeen, kun olin oppinut lukemaan. 😂

🦄

Lue lisää

Minäkin pidin koulunkäynnistä, mitä helpotti myös omalla kohdallani se, että olin kiinnostunut monesta aineesta. Ainoastaan matematiikka ja käsityö olivat minulle vastenmielisiä, muut olivat vähintäänkin mieluisia. Parasta oli kuvaamataito, musiikki, liikunta, äidinkieli, maantieto, kielet ja terveystieto.

Minä luin lapsena paljon jotain viisikkotyylisiä kirjoja, ja sitten välillä kävin isoäitini hyllystä hakemassa vanhoja romaaneja jostain 40-luvulta. Niissä oli jotain suloista, veivät eri aikakauteen 😊 Minulla on edelleen niitä muutama tallessa. Pitääkin etsiä ja lukea..

Pidätkö muuten dokumenteista ja jos pidät, niin minkä tyylisistä?

Aletheias

Vaikka kysyjänä olisi joku muu, kieltäytyisin kohteliaasti vastaamasta.

Sinä, joka eräässä toisessa ketjussa kirjoitit törkeyksiä miehestäni ja minusta, et ansaitse vastaustani sen vuoksi. Miksi kirjoittelet minulle vielä? Meidän tuttavuutemme on ohi.

🦄

Anonyymi00026 kirjoitti:

Vaikka kysyjänä olisi joku muu, kieltäytyisin kohteliaasti vastaamasta.

Sinä, joka eräässä toisessa ketjussa kirjoitit törkeyksiä miehestäni ja minusta, et ansaitse vastaustani sen vuoksi. Miksi kirjoittelet minulle vielä? Meidän tuttavuutemme on ohi.

🦄

Lue lisää

Uuuu. Nyt tuli sarvisen sarvesta!

Anonyymi00026 kirjoitti:

Vaikka kysyjänä olisi joku muu, kieltäytyisin kohteliaasti vastaamasta.

Sinä, joka eräässä toisessa ketjussa kirjoitit törkeyksiä miehestäni ja minusta, et ansaitse vastaustani sen vuoksi. Miksi kirjoittelet minulle vielä? Meidän tuttavuutemme on ohi.

🦄

Lue lisää

Meitä on erilaisia luonteita ja jokaisen pitää tehdä omat ratkaisunsa sen mukaan mikä hyvältä tuntuu. Rehellisesti sanottuna en enää hetken päästä muista, että olet pyytänyt olemaan vastaamatta. Mutta jos laitan viestiä, niin jätä vastaamatta. Enköhän minä jossain vaiheessa opi.

Palstakamu kirjoitti:

Meitä on erilaisia luonteita ja jokaisen pitää tehdä omat ratkaisunsa sen mukaan mikä hyvältä tuntuu. Rehellisesti sanottuna en enää hetken päästä muista, että olet pyytänyt olemaan vastaamatta. Mutta jos laitan viestiä, niin jätä vastaamatta. Enköhän minä jossain vaiheessa opi.

Lue lisää

Palstakamu, olet hyvä tyyppi!

Sivusta

"Tulee ensimmäisenä mieleen kysymyksiä siitä, miksi esittämäsi kysymys on sinusta mielenkiintoinen, mutta hämmentävä?"

Se on mielenkiintoinen ja hämmentävä kahdesta syystä:
- Olen ollut osallisena keskusteluissa, joissa ihmiset puhuvat lastensa auttamisesta läksyjen teossa tai jopa heidän kanssaan läksyjen tekemisestä.
- En ole itse koskaan tarvinnut sellaista apua.

En tiedä miten vahva korrelaatio (jos minkäänlainen) koulumenestyksen ja älykkyyden välillä on, joten niiden välille ei ehkä kannata piirtää yhtäläisyysmerkkejä. Koulun opettama tapa ongelmien ratkaisemiseen ei ota huomioon esimerkiksi erilaisten ratkaisujen vertailua keskenään. Ainakaan kovin usein. Ja sellainen taas on koulun ulkopuolella tärkeä taito ongelmanratkaisussa.

"Vai siksi, että naamioit kysymyksen sisään utelua kirjoittajien jälkeläisten älykkyydestä ja mahdollisista koulunkäynnin haasteista?

Vai onko se hämmentävää siksi, että on vaikea peittää haluaan tuoda esiin omaa mennyttä koulumenestystä? 😀"

Voisit yrittää esittää tällaiset kysymykset hieman kohteliaammin.

🦄

Anonyymi00028 kirjoitti:

"Tulee ensimmäisenä mieleen kysymyksiä siitä, miksi esittämäsi kysymys on sinusta mielenkiintoinen, mutta hämmentävä?"

Se on mielenkiintoinen ja hämmentävä kahdesta syystä:
- Olen ollut osallisena keskusteluissa, joissa ihmiset puhuvat lastensa auttamisesta läksyjen teossa tai jopa heidän kanssaan läksyjen tekemisestä.
- En ole itse koskaan tarvinnut sellaista apua.

En tiedä miten vahva korrelaatio (jos minkäänlainen) koulumenestyksen ja älykkyyden välillä on, joten niiden välille ei ehkä kannata piirtää yhtäläisyysmerkkejä. Koulun opettama tapa ongelmien ratkaisemiseen ei ota huomioon esimerkiksi erilaisten ratkaisujen vertailua keskenään. Ainakaan kovin usein. Ja sellainen taas on koulun ulkopuolella tärkeä taito ongelmanratkaisussa.

"Vai siksi, että naamioit kysymyksen sisään utelua kirjoittajien jälkeläisten älykkyydestä ja mahdollisista koulunkäynnin haasteista?

Vai onko se hämmentävää siksi, että on vaikea peittää haluaan tuoda esiin omaa mennyttä koulumenestystä? 😀"

Voisit yrittää esittää tällaiset kysymykset hieman kohteliaammin.

🦄

Lue lisää

Voisin kyllä, mutten esitä. 😊

-Thinksy

Anonyymi00029 kirjoitti:

Voisin kyllä, mutten esitä. 😊

-Thinksy

En pidä ennakkoluuloisesta käytöksestäsi.

🦄

Haluan lisätä yleisenä kommenttina, että vaikka lapsella olisi koulunkäynnin haasteita, se ei tarkoita, etteikö hän voisi olla älykäs. Koulunkäynnin haasteet saattavat näyttäytyä monin eri tavoin monista eri syistä, mutta älystä ne eivät välttämättä kerro mitään.

Aletheias

Anonyymi00032 kirjoitti:

En pidä ennakkoluuloisesta käytöksestäsi.

🦄

Se ei ole minun ongelma. 😀

-Thinksy

Anonyymi00033 kirjoitti:

Haluan lisätä yleisenä kommenttina, että vaikka lapsella olisi koulunkäynnin haasteita, se ei tarkoita, etteikö hän voisi olla älykäs. Koulunkäynnin haasteet saattavat näyttäytyä monin eri tavoin monista eri syistä, mutta älystä ne eivät välttämättä kerro mitään.

Aletheias

Lue lisää

Juuri näin. Monet maailmankuulut nerot ovat olleet surkeita koulussa.

🦄

Anonyymi00028 kirjoitti:

"Tulee ensimmäisenä mieleen kysymyksiä siitä, miksi esittämäsi kysymys on sinusta mielenkiintoinen, mutta hämmentävä?"

Se on mielenkiintoinen ja hämmentävä kahdesta syystä:
- Olen ollut osallisena keskusteluissa, joissa ihmiset puhuvat lastensa auttamisesta läksyjen teossa tai jopa heidän kanssaan läksyjen tekemisestä.
- En ole itse koskaan tarvinnut sellaista apua.

En tiedä miten vahva korrelaatio (jos minkäänlainen) koulumenestyksen ja älykkyyden välillä on, joten niiden välille ei ehkä kannata piirtää yhtäläisyysmerkkejä. Koulun opettama tapa ongelmien ratkaisemiseen ei ota huomioon esimerkiksi erilaisten ratkaisujen vertailua keskenään. Ainakaan kovin usein. Ja sellainen taas on koulun ulkopuolella tärkeä taito ongelmanratkaisussa.

"Vai siksi, että naamioit kysymyksen sisään utelua kirjoittajien jälkeläisten älykkyydestä ja mahdollisista koulunkäynnin haasteista?

Vai onko se hämmentävää siksi, että on vaikea peittää haluaan tuoda esiin omaa mennyttä koulumenestystä? 😀"

Voisit yrittää esittää tällaiset kysymykset hieman kohteliaammin.

🦄

Lue lisää

Se, ettei itse ole tarvinnut apua, kertoo ennen kaikkea omasta tilanteesta, ei siitä, onko apu muille tarpeellista.

Ja mitä keskiarvoihin tulee: ajatus, että apu näkyisi suoraan vaikka +0,5 numerona, on aika yksinkertaistava. Oppiminen ei toimi noin lineaarisesti. 🤓

-Thinksy

Anonyymi00033 kirjoitti:

Haluan lisätä yleisenä kommenttina, että vaikka lapsella olisi koulunkäynnin haasteita, se ei tarkoita, etteikö hän voisi olla älykäs. Koulunkäynnin haasteet saattavat näyttäytyä monin eri tavoin monista eri syistä, mutta älystä ne eivät välttämättä kerro mitään.

Aletheias

Lue lisää

Niin, lapsella saattaa olla koulunkäynnin haasteiden taustalla hyvinkin erilaisia asioita esim. psyykkisesti kuormittava tilanne kotona jne.

-Thinksy

Anonyymi00040 kirjoitti:

Niin, lapsella saattaa olla koulunkäynnin haasteiden taustalla hyvinkin erilaisia asioita esim. psyykkisesti kuormittava tilanne kotona jne.

-Thinksy

Juuri näin. Myös erilaiset nepsyhaasteet saattavat näyttäytyä koulunkäynnin haasteina, mutta kun lapselle/nuorelle löydetään oikeat tukikeinot, voi tilanne muuttua aivan päälaelleen.

Aletheias

Anonyymi00042 kirjoitti:

Juuri näin. Myös erilaiset nepsyhaasteet saattavat näyttäytyä koulunkäynnin haasteina, mutta kun lapselle/nuorelle löydetään oikeat tukikeinot, voi tilanne muuttua aivan päälaelleen.

Aletheias

Lue lisää

Ennen haasteena oli lähinnä joko tyhmyys ja laiskuus. Kaikki ei oppinut. Mutta ne jotka oppi, sitten myös oppivat jotakin ja jatko-opinnoissa saattoi olettaa että perusteet olivat hallussa.

Toivottavasti maailmalla on yhä maita, jossa osataan niin suomalaisilla on tulevaisuudessakin leipää kun toimittavat heille raaka-aineita. Osaamisella ei ainakaan pärjätä.

scrg kirjoitti:

Ennen haasteena oli lähinnä joko tyhmyys ja laiskuus. Kaikki ei oppinut. Mutta ne jotka oppi, sitten myös oppivat jotakin ja jatko-opinnoissa saattoi olettaa että perusteet olivat hallussa.

Toivottavasti maailmalla on yhä maita, jossa osataan niin suomalaisilla on tulevaisuudessakin leipää kun toimittavat heille raaka-aineita. Osaamisella ei ainakaan pärjätä.

Lue lisää

Toisaalta maailma on myös muuttunut. Nykyään tarvitaan erilaisia taitoja kuin ennen, eikä oppiminen ole enää vain ulkoa opettelua.

Aina ennen kaikki oli paremmin, paitsi kun katsoo vaikka tuottavuutta, teknologiaa tai koulutustasoa laajemmin. 😄

-Thinksy

scrg kirjoitti:

Ennen haasteena oli lähinnä joko tyhmyys ja laiskuus. Kaikki ei oppinut. Mutta ne jotka oppi, sitten myös oppivat jotakin ja jatko-opinnoissa saattoi olettaa että perusteet olivat hallussa.

Toivottavasti maailmalla on yhä maita, jossa osataan niin suomalaisilla on tulevaisuudessakin leipää kun toimittavat heille raaka-aineita. Osaamisella ei ainakaan pärjätä.

Lue lisää

Ennen myös moni nepsy leimattiin virheellisin perustein laiskaksi tai tyhmäksi. Onneksi nykyään on toisin.

Kyllä Suomessa edelleen osataan. Tietysti on syytä suhtautua tosissaan esim pisa-tulosten putoamiseen, oppimisympäristöjen tarjoituksennukaisuuteen (esim avoimet luokkatilat) ja lasten/nuorten pahoinvointiin ja aidosti panostaa epäkohtien korjaamiseen, mutta ei tilanne niin hälyttävä ole, kuin uutisoidaan.

Aletheias

Tämä on varmasti hyvä näin.

Jotkut auttavat, vaikka varsinaista tarvetta ei olisikaan, koska asettavat lastensa tavoitteet korkealle.

🦄

Anonyymi00031 kirjoitti:

Tämä on varmasti hyvä näin.

Jotkut auttavat, vaikka varsinaista tarvetta ei olisikaan, koska asettavat lastensa tavoitteet korkealle.

🦄

No mun on paha enää auttaa koulutehtävissä, kun toinen on 10 oppilas, osaa kaiken ilman apua ja on aina eka joka tehnyt tehtävät ja oikein luokassa.


Toinen taas on 8-9 oppilas. En mä koe että pystyisin peruskoulun suhteen ityeeni osaavempia neuvomaan. Muuten kyllä olen opettanut elämästä paljon ja se näkyy kyllä käytöksessä ja luonteessa fiksuna elämisenä.

Jasu2025 kirjoitti:

No mun on paha enää auttaa koulutehtävissä, kun toinen on 10 oppilas, osaa kaiken ilman apua ja on aina eka joka tehnyt tehtävät ja oikein luokassa.


Toinen taas on 8-9 oppilas. En mä koe että pystyisin peruskoulun suhteen ityeeni osaavempia neuvomaan. Muuten kyllä olen opettanut elämästä paljon ja se näkyy kyllä käytöksessä ja luonteessa fiksuna elämisenä.

Lue lisää

Kyllä ne on mun lapset jotka on oppiaineissa minua etevämpiä, isäänsä tullu. Mä olen käytännön jutuissa taas terävä ja osaava.

Jasu2025 kirjoitti:

No mun on paha enää auttaa koulutehtävissä, kun toinen on 10 oppilas, osaa kaiken ilman apua ja on aina eka joka tehnyt tehtävät ja oikein luokassa.


Toinen taas on 8-9 oppilas. En mä koe että pystyisin peruskoulun suhteen ityeeni osaavempia neuvomaan. Muuten kyllä olen opettanut elämästä paljon ja se näkyy kyllä käytöksessä ja luonteessa fiksuna elämisenä.

Lue lisää

Se on tärkeää!

🦄

Anonyymi00036 kirjoitti:

Se on tärkeää!

🦄

Itseorientoituvat lapset on helppoja, mulla on onni olla sellaisten fiksujen ja ajattelevien lasten äiti. Joilla on hyvät käytöstavat ja ottaa muut huomioon olematta koppavia. ❤️

Jasu2025 kirjoitti:

Itseorientoituvat lapset on helppoja, mulla on onni olla sellaisten fiksujen ja ajattelevien lasten äiti. Joilla on hyvät käytöstavat ja ottaa muut huomioon olematta koppavia. ❤️

Lue lisää

Sinulla on itselläsikin hyvät käytöstavat. 😊

🦄

Anonyymi00039 kirjoitti:

Sinulla on itselläsikin hyvät käytöstavat. 😊

🦄

No ei aina täällä netissä, IRL kyllä. Ehkei kukaan tunnistaisi samaksi. Minua ei kukaan provosoi IRL, niin helppo olla asiallinen. 😅

Jasu2025 kirjoitti:

No ei aina täällä netissä, IRL kyllä. Ehkei kukaan tunnistaisi samaksi. Minua ei kukaan provosoi IRL, niin helppo olla asiallinen. 😅

Kyllä sinä mielestäni olet täälläkin asiallinen. En toki ole nähnyt kaikkia keskusteluitasi.

🦄

Anonyymi00041 kirjoitti:

Kyllä sinä mielestäni olet täälläkin asiallinen. En toki ole nähnyt kaikkia keskusteluitasi.

🦄

No ehkä parempi kausi menossa, joskus on ollut terävä kieli ja paha mieli. Ei tarvi kun painaa ärsyttävä höpöttäjä nappulaa, niin aktivoituu se negatiivinen ulosannin puoli. Mutta yritetään petrata senkin suhteen, ettei menisi ilkeilyksi puolin ja toisin. 👍

Tuossa on hyvä muistuttaa, millaisen sopimuksen nuori on ITSE solminut työharjoittelua varten.

Siihen varmaankin kuuluu työnantajan direktio-oikeus, josta nuori saa vastineeksi jotain.

Eli nuoren on ymmärrettävä, että työharjoittelussa oleminen on vapaaehtoista, mutta työnantajan ohjeiden noudattaminen ei ole.

🦄

Anonyymi00045 kirjoitti:

Tuossa on hyvä muistuttaa, millaisen sopimuksen nuori on ITSE solminut työharjoittelua varten.

Siihen varmaankin kuuluu työnantajan direktio-oikeus, josta nuori saa vastineeksi jotain.

Eli nuoren on ymmärrettävä, että työharjoittelussa oleminen on vapaaehtoista, mutta työnantajan ohjeiden noudattaminen ei ole.

🦄

Lue lisää

Nuori?

xLiner

Anonyymi00047 kirjoitti:

Nuori?

xLiner

Tai no, kaikki alkavat olla nuoria kun minuun vertaa 😄

xLiner

Anonyymi00047 kirjoitti:

Nuori?

xLiner

Oletin että puhut nuorista aikuisista eli sen ikäisistä, jotka tyypillisesti suorittavat työharjoitteluita. Mutta ovat kuitenkin juridisesti aikuisia eli täysi-ikäisiä. Jos tarkoitit muun ikäisiä niin se on eri asia.

Direktio-oikeus ja vapaaehtoisuus kuitenkin koskevat myös heitä, eli sinällään iällä ei pitäisi olla merkitystä.

🦄

Anonyymi00050 kirjoitti:

Oletin että puhut nuorista aikuisista eli sen ikäisistä, jotka tyypillisesti suorittavat työharjoitteluita. Mutta ovat kuitenkin juridisesti aikuisia eli täysi-ikäisiä. Jos tarkoitit muun ikäisiä niin se on eri asia.

Direktio-oikeus ja vapaaehtoisuus kuitenkin koskevat myös heitä, eli sinällään iällä ei pitäisi olla merkitystä.

🦄

Lue lisää

Meillä käytetään vain palkattomia opiskelijoita, joilla harjoittelu sisältyy koulutukseen.

Se on ihan sama mitä lahjattomille ja haluttomille sanoo. Jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Jos ei ymmärrä niin ei ymmärrä. Ei jaksa...

xLiner

Meillä on uusia työntekijöitä (taas). He luonnollisesti eivät tiedä mitään mistään (tietenkään koska perehdytys on mitä on. Johdon mielestä korkeakoulututkinnon suorittaneet tietävät mitä tehdä). Olisi hyvä, jos ottaisivat asioista selvää, ennen kuin ryhtyvät tekemään varsinaisia töitä. Ettei tulisi vaan virheitä virheiden perään ja niitä pitäisi korjailla ja miettiä mitä asiassa oikeastaan on yritetty, miten ja miksi. Mutta jaa, kun heidän esihenkilöä ei kiinnosta neuvoa, koska heillä on omat tulostavoitteet eikä niihin lasketa muiden neuvomista.

Lisäksi on nuo, jotka eivät tykkää jostain heille annetuista tehtävistä. Tehtävät ovat liian jotain, yleensä tylsiä, koska eivät osaa. Nykyiset nuoret aikuiset haluavat vimmatusti muuttaa koko organisaation "tyhmät" prosessit mielensä mukaisiksi, eivätkä sopeudu ryhmähenkeen. Haastattelussa kuitenkin sanovat tulevansa toimeen kaikkien kanssa.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Oletin että puhut nuorista aikuisista eli sen ikäisistä, jotka tyypillisesti suorittavat työharjoitteluita. Mutta ovat kuitenkin juridisesti aikuisia eli täysi-ikäisiä. Jos tarkoitit muun ikäisiä niin se on eri asia.

Direktio-oikeus ja vapaaehtoisuus kuitenkin koskevat myös heitä, eli sinällään iällä ei pitäisi olla merkitystä.

🦄

Lue lisää

Eikös tettiä suorita n 15 vuotiaat? He eivät ole nuoria aikuisia, vaan lapsia. Jos nuori menee suorittamaan tettiä vaikka kauppaan, on todella harvinaista, että ura jatkuu samalla alalla. Ei edes kakskymppinen tiedä, mitä haluaa työkseen tehdä, ei paljon vanhempikaan, mutta tekee sitä työtä, missä on, kun on pakko saada rahaa ja on edes työpaikka.

Anonyymi00078 kirjoitti:

Meillä on uusia työntekijöitä (taas). He luonnollisesti eivät tiedä mitään mistään (tietenkään koska perehdytys on mitä on. Johdon mielestä korkeakoulututkinnon suorittaneet tietävät mitä tehdä). Olisi hyvä, jos ottaisivat asioista selvää, ennen kuin ryhtyvät tekemään varsinaisia töitä. Ettei tulisi vaan virheitä virheiden perään ja niitä pitäisi korjailla ja miettiä mitä asiassa oikeastaan on yritetty, miten ja miksi. Mutta jaa, kun heidän esihenkilöä ei kiinnosta neuvoa, koska heillä on omat tulostavoitteet eikä niihin lasketa muiden neuvomista.

Lisäksi on nuo, jotka eivät tykkää jostain heille annetuista tehtävistä. Tehtävät ovat liian jotain, yleensä tylsiä, koska eivät osaa. Nykyiset nuoret aikuiset haluavat vimmatusti muuttaa koko organisaation "tyhmät" prosessit mielensä mukaisiksi, eivätkä sopeudu ryhmähenkeen. Haastattelussa kuitenkin sanovat tulevansa toimeen kaikkien kanssa.

Lue lisää

Vaikka olisi ydinfyysikko koulutukseltaan, ei varmasti osaa. Erilaisia työpaikkoja, erilaiset käytännöt, pitää päästä ensin ns talon tavoille ja opetella ne talon tavat, työt, asiakkaat jne. Päästä ns sisään niihin hommiin, eikä heti alkaa posmottamaan "minä opiskelin näin ja näin se menee..". Ei mene. Kirjat ei takaa työnteon osaamista, antaa vain viitteitä ja mikä on mitenkin muuttunut vuosien saatossa. Oppeja sovelletaan kuhunkin työhön, mutta niitä ei noudateta pilkun tarkasti. Eikä passaa unohtaa sitä, että vanhat keinot on joskus parempia, kuin.pussillinen uusia.

Tuo on juuri se asia, mitä ihmettelenkin.

Tiedän kuitenkin, että lapsia autetaan läksyissä: sekä niitä, jotka kaipaavat apua, että niitä, jotka eivät sitä kaipaa.

🦄

Höh. Siinähän jäi käyttämättä hyvä tilaisuus ilmaista mielipiteensä.

Minulla on kyllä todella harvoin tilanteita, joissa minulla ei olisi mielipidettä. 🤭 Ehkä lapsena niitä oli vähän enemmän.

🦄

Anonyymi00051 kirjoitti:

Höh. Siinähän jäi käyttämättä hyvä tilaisuus ilmaista mielipiteensä.

Minulla on kyllä todella harvoin tilanteita, joissa minulla ei olisi mielipidettä. 🤭 Ehkä lapsena niitä oli vähän enemmän.

🦄

Lue lisää

En ymmärrä mitä tarkoitat? Mitä mielipidettä, kuka ja kenelle?
On minullakin mielipiteitä mutta mitä se tähän kuuluu?

Anonyymi00066 kirjoitti:

En ymmärrä mitä tarkoitat? Mitä mielipidettä, kuka ja kenelle?
On minullakin mielipiteitä mutta mitä se tähän kuuluu?

Sinä et saanut kirjoitettua mielipidettäsi siihen esseeseen. 😄

🦄

Anonyymi00068 kirjoitti:

Sinä et saanut kirjoitettua mielipidettäsi siihen esseeseen. 😄

🦄

Tälleen sivusta totean, että ainakaan omat opettajani eivät hyväksyneet, jos piti kirjoittaa esim. novelli niin mitään esseetä. Hylsy olisi tullut, että pätkähti.

Anonyymi00069 kirjoitti:

Tälleen sivusta totean, että ainakaan omat opettajani eivät hyväksyneet, jos piti kirjoittaa esim. novelli niin mitään esseetä. Hylsy olisi tullut, että pätkähti.

Miten tuo liittyy keskusteluun?

Aikaisempi henkilö sanoi, että häntä oli pyydetty kirjoittamaan essee.

Ja voihan aivan kaikentyylisissä teksteissä olla omaa mielipidettä. Novellissa sen voi kirjoittaa henkilöhahmon sisään.

Ainoa poikkeus mielipiteen ilmaisuun tekstissä on varmaan tiivistelmä.

🦄

Ihan kuule oma vika, kun kirjoitit aineet siskon sanelusta. Sinun pitäisi olla harmissasi itsellesi.

Anonyymi00071 kirjoitti:

Miten tuo liittyy keskusteluun?

Aikaisempi henkilö sanoi, että häntä oli pyydetty kirjoittamaan essee.

Ja voihan aivan kaikentyylisissä teksteissä olla omaa mielipidettä. Novellissa sen voi kirjoittaa henkilöhahmon sisään.

Ainoa poikkeus mielipiteen ilmaisuun tekstissä on varmaan tiivistelmä.

🦄

Lue lisää

Siiten että sinä puhut esseestä ja mielipiteistä, mutta ei ole mitään tietoa millaisesta kirjoitelmasta yllä puhuttiin. Hän ei puhunut sanaakaan esseestä, vaan kotiaineesta, joka ei ole synonyymi esseelle. Se ei myöskään ole synonyymi mielipidekirjoitukselle. Minulla on ollut sen verran tiukkoja opettajia, että on täytynyt kirjoittaa annetun aiheen sisällä, tai ei tosiaan ole pisteitä herunut.

Anonyymi00079 kirjoitti:

Siiten että sinä puhut esseestä ja mielipiteistä, mutta ei ole mitään tietoa millaisesta kirjoitelmasta yllä puhuttiin. Hän ei puhunut sanaakaan esseestä, vaan kotiaineesta, joka ei ole synonyymi esseelle. Se ei myöskään ole synonyymi mielipidekirjoitukselle. Minulla on ollut sen verran tiukkoja opettajia, että on täytynyt kirjoittaa annetun aiheen sisällä, tai ei tosiaan ole pisteitä herunut.

Lue lisää

Olet oikeassa: aikaisempi kirjoittaja puhui kotiaineesta, ei esseestä.

Googlen tekoälyn mukaan nämä ovat synonyymejä:

"Kotiaine eli essee on asiateksti, jossa pohditaan annettua aihetta, ilmaistaan omia ajatuksia ja usein hyödynnetään lähdeaineistoa. Hyvä essee on jäsennelty, viimeistelty ja siinä on persoonallinen ote."

Oli kyseessä sitten kotiaine tai essee, sanavalinta ei kuitenkaan muuta viestini sisältöä: pointtini oli, että kaikissa muissa teksteissä on omaa mielipidettä paitsi tiivistelmissä.

🦄

Anonyymi00080 kirjoitti:

Olet oikeassa: aikaisempi kirjoittaja puhui kotiaineesta, ei esseestä.

Googlen tekoälyn mukaan nämä ovat synonyymejä:

"Kotiaine eli essee on asiateksti, jossa pohditaan annettua aihetta, ilmaistaan omia ajatuksia ja usein hyödynnetään lähdeaineistoa. Hyvä essee on jäsennelty, viimeistelty ja siinä on persoonallinen ote."

Oli kyseessä sitten kotiaine tai essee, sanavalinta ei kuitenkaan muuta viestini sisältöä: pointtini oli, että kaikissa muissa teksteissä on omaa mielipidettä paitsi tiivistelmissä.

🦄

Lue lisää

"Oli kyseessä sitten kotiaine tai essee, sanavalinta ei kuitenkaan muuta viestini sisältöä: pointtini oli, että kaikissa muissa teksteissä on omaa mielipidettä paitsi tiivistelmissä."

Ei ole. hyvin isossa osassa ei ole juurikaan tilaa mielipiteille. Voi tietysti olla, että sinulla on kirjoitutettu melko suppeasti erilaisia tekstejä, jolloin on päässyt heräämään oletus, että mielipiteet olisivat aina olennaisia.

Tekoäly on taas vaihteeksi väärässä. Se keskittyy jorinoissaan tuonne korkeampien kouluasteiden puolelle, ei peruskouluun. Kotiaine on yksinkertaisesti aine, joka kirjoitetaan kotona/kotitehtävänä ja se voi olla tehtävänannoltaa kaikkea muuta kuin asiateksti.

Millaisessa mittakaavassa nuo arviointipyynnöt liikkuvat? Arviointi on tärkeä taito mutta se toimii vain kun luvut ovat tarpeeksi suuria ja epätarkkoja myös laskettaviksi, esim. jonkin tuotteen potentiaalisen markkinan koko tms.

🦄

Anonyymi00057 kirjoitti:

Millaisessa mittakaavassa nuo arviointipyynnöt liikkuvat? Arviointi on tärkeä taito mutta se toimii vain kun luvut ovat tarpeeksi suuria ja epätarkkoja myös laskettaviksi, esim. jonkin tuotteen potentiaalisen markkinan koko tms.

🦄

Lue lisää

Nämä ocat ihan tarkkoja laskuja, joissa ei käytetä sanaa "noin".

Anonyymi00058 kirjoitti:

Nämä ocat ihan tarkkoja laskuja, joissa ei käytetä sanaa "noin".

Ovatko luvut sen suuruisia, että päässä laskeminen on nopeaa?

Miten arviointitehtävien osaamistasoa arvioidaan? Työelämän arviointitilanteissa kun on olemassa sekä liian tarkka arvio että liian epätarkka arvio, toisin kuin esim. peruskoulutason yhtälöissä (joissa yleensä on ratkaisu).

🦄

Anonyymi00059 kirjoitti:

Ovatko luvut sen suuruisia, että päässä laskeminen on nopeaa?

Miten arviointitehtävien osaamistasoa arvioidaan? Työelämän arviointitilanteissa kun on olemassa sekä liian tarkka arvio että liian epätarkka arvio, toisin kuin esim. peruskoulutason yhtälöissä (joissa yleensä on ratkaisu).

🦄

Lue lisää

Arviointi on kyllä mehukas aihe. Varsinkin talousarviointi. 😄

🦄

Anonyymi00059 kirjoitti:

Ovatko luvut sen suuruisia, että päässä laskeminen on nopeaa?

Miten arviointitehtävien osaamistasoa arvioidaan? Työelämän arviointitilanteissa kun on olemassa sekä liian tarkka arvio että liian epätarkka arvio, toisin kuin esim. peruskoulutason yhtälöissä (joissa yleensä on ratkaisu).

🦄

Lue lisää

Vout käydä tutustumassa niiden tehtävien pöljyyteen tutustumalla kouluissa käytössä oleviin matikankirjoihin.

Ne arvoidaan ja tarkastetaan tasan samalla tavalla kuin laskutehtävätkin. Niissä on on yksi oikea vastaus, joka on tarkka.

Anonyymi00060 kirjoitti:

Arviointi on kyllä mehukas aihe. Varsinkin talousarviointi. 😄

🦄

No näillä tehtävillä ei ole mitään tekoa arvoinnin järkevän käytön kanssa. Ne ovat yksinkertaisesti vain typeriä tehtäviä.

Anonyymi00062 kirjoitti:

No näillä tehtävillä ei ole mitään tekoa arvoinnin järkevän käytön kanssa. Ne ovat yksinkertaisesti vain typeriä tehtäviä.

Siltä ne kyllä kuulostavatkin...

Ymmärrän tuon niin, että sana "arvio" on mukana tehtävänannossa, koska jossain linjauksessa lukee, että estimoinnin oppiminen kuuluu suunnitelmaan, mutta:

- oppikirjan tekijä ei ole tutustunut estimointiin reaalielämässä eikä siten ole voinut skaalata sitä oppijan tasolle sopivaksi

- tehtävien arvioija ei ymmärrä lainkaan, mikä on hyvän estimoinnin (ei liian tarkka mutta ei liian epätarkkakaan) merkitys sekä työelämässä että arviointikriteerien kannalta.

🦄

Anonyymi00062 kirjoitti:

No näillä tehtävillä ei ole mitään tekoa arvoinnin järkevän käytön kanssa. Ne ovat yksinkertaisesti vain typeriä tehtäviä.

Voisitko ystävällisesti kommentoida viimeisintä kommenttiani (yllä), mikäli ehdit. Lähinnä kiinnostaa, oletko samaa mieltä arvioni kanssa vai muuttaisitko sitä jotenkin.

🦄

Kielten sanojen kuulustelu on usein tarpeen.

Meillä oli normaalia, että lapset tekevät läksynsä itse. Nehän on lasten läksyjä, ei vanhempien.

Siellä on ensimmäinen ehdoton ei. 😁

Itse ajattelen, että vanhempi joutuu kuitenkin muilla tavoin panostamaan lapsensa hyvinvointiin koulussa: täytyy huolehtia että lapsella on siellä vaatteet ja reppu (joillakin sen asemasta Vuittonin laukku 😂), aamu-/iltapäiväpalaa, mahdollisuus jutella koulussa tapahtuneista asioista aikuisen kanssa ja niin edelleen. Osa antaa lapsilleen paljon rahaa myös mm. meikkeihin ja hiusten muotoiluun. Miksi läksyt suljetaan pois tästä "ruudusta"? Eikö akateeminen menestys ole kuitenkin koko järjestelmän idea?

🦄

Anonyymi00082 kirjoitti:

Siellä on ensimmäinen ehdoton ei. 😁

Itse ajattelen, että vanhempi joutuu kuitenkin muilla tavoin panostamaan lapsensa hyvinvointiin koulussa: täytyy huolehtia että lapsella on siellä vaatteet ja reppu (joillakin sen asemasta Vuittonin laukku 😂), aamu-/iltapäiväpalaa, mahdollisuus jutella koulussa tapahtuneista asioista aikuisen kanssa ja niin edelleen. Osa antaa lapsilleen paljon rahaa myös mm. meikkeihin ja hiusten muotoiluun. Miksi läksyt suljetaan pois tästä "ruudusta"? Eikö akateeminen menestys ole kuitenkin koko järjestelmän idea?

🦄

Lue lisää

Kyllä lapsi huolehtii itse päälleen vaatteet ja repun kouluun. Ja ne läksytkin. Koulu läksyineen on lapsen työtä.

Anonyymi00082 kirjoitti:

Siellä on ensimmäinen ehdoton ei. 😁

Itse ajattelen, että vanhempi joutuu kuitenkin muilla tavoin panostamaan lapsensa hyvinvointiin koulussa: täytyy huolehtia että lapsella on siellä vaatteet ja reppu (joillakin sen asemasta Vuittonin laukku 😂), aamu-/iltapäiväpalaa, mahdollisuus jutella koulussa tapahtuneista asioista aikuisen kanssa ja niin edelleen. Osa antaa lapsilleen paljon rahaa myös mm. meikkeihin ja hiusten muotoiluun. Miksi läksyt suljetaan pois tästä "ruudusta"? Eikö akateeminen menestys ole kuitenkin koko järjestelmän idea?

🦄

Lue lisää

"Eikö akateeminen menestys ole kuitenkin koko järjestelmän idea?"

Maailman onnellisimmassa maassa jossa on Euroopan korkein työttömyysaste?

Rajua kasvua: Korkeasti koulutettujen työttömien määrä nousi huhtikuuhun 2025 mennessä vuodessa lähes 30 prosenttia.

Helsingin tilanne: Helsingissä korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut 61 prosenttia vuoden 2022 keväästä vuoteen 2025.

Anonyymi00083 kirjoitti:

Kyllä lapsi huolehtii itse päälleen vaatteet ja repun kouluun. Ja ne läksytkin. Koulu läksyineen on lapsen työtä.

Tarkoituksenani ei ollut kritisoida kasvattamista itsenäisyyteen. Olinhan itsekin täysin itsenäinen läksyjeni kanssa.

Yritän sanoa saman asian vielä yleisemmällä tasolla: lapsi saa fyysiset resurssit vanhemmiltaan. Toivottavasti myös emotionaalista tukea. Jos hän tarvitsisi tukea läksyissä ja pyytäisi sitä, millä perusteella vanhempi pystyisi rajaamaan tuen vain fyysisiin resursseihin ja emotionaalisen tukeen siten, että älyllinen ponnistelu jätetään tuen ulkopuolelle?

Tämä kysymys nousi tuosta toteamuksesta "ei kuulu kenenkään ruutuun".

Repun hankkiminen siis kuuluu ruutuun, mutta eivät ne aktiviteetit, joihin reppua käytetään? Entä jos lasta kiusataan? Kuuluuko senkin ratkaiseminen mielestäsi lapselle yksin?

🦄

Anonyymi00085 kirjoitti:

"Eikö akateeminen menestys ole kuitenkin koko järjestelmän idea?"

Maailman onnellisimmassa maassa jossa on Euroopan korkein työttömyysaste?

Rajua kasvua: Korkeasti koulutettujen työttömien määrä nousi huhtikuuhun 2025 mennessä vuodessa lähes 30 prosenttia.

Helsingin tilanne: Helsingissä korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut 61 prosenttia vuoden 2022 keväästä vuoteen 2025.

Lue lisää

Kaikki startupit ostetaan ulkomaille heti, kun ne tarvitsevat isoja investointeja.

🦄

Minä en moiti ketään, mutta ihmettelen suuresti, jos juuri missään koulussa tuotettavassa tekstissä ei saisi näkyä mielipide.

Eikö täällä olisi ketään peruskoulun opettajaa, joka voisi kommentoida asiaa?

🦄

Meinaan vain sitä ettei se koulutodistuksen arvosana merkkaa kovinkaan paljoa siinä miten ihminen elämässään hyvin henkisellä puolella menestyisi.
Jokainen ihminen kun on osa kokonaisuutta jossa on mukana henkinen kehittyminen , fyysinen kehittyminen ja siihen tukevana kouluopinnot.

AV